steni news ®
Building knowledge steni news nr. 3
Edessäsi on steni news. Muutaman kerran vuodessa ilmestyvän uutiskirjeemme kautta kerromme tuotteistamme ja ajankohtaisista projekteistamme sekä esittelemme eri alojen kiinnostavia ammattilaisia.
Julkisen puolen rakentaja säästää pitkän tähtäimen laskemilla Julkisen puolen rakentajat joutuvat laskelmissaan huomioimaan muutakin kuin vain materiaalin hankintahinnan. Päätöksiin vaikuttavat niin laatu, kestävyys kuin ylläpitokustannukset, joihin on tarpeellista kiinnittää huomiota useissa kunnissa. Talouden ollessa tiukka saattaa kuulostaa houkuttelevalta valita rakennustarpeisiinsa halvempia materiaaleja. Julkisella puolella ajatellaan kuitenkin toisin. Huomiota täytyy kiinnittää myös tuleviin toiminta- ja huoltokustannuksiin. Tästä syystä alalla suositaankin lyhyellä tähtäimellä halpojen rakennusmateriaalien sijaan työhön sopivampia ja kestävämpiä materiaaleja. Rakennuksen käyttö Alueilla, jotka joutuvat kestämään kovaa kulutusta, kuten kouluissa, avoimilla asuinalueilla ja julkisissa rakennuksissa kestävään julkisivuun investoiminen on huoltokulut huomioiden jo lyhyessä ajassa taloudellisempi vaihtoehto. steni-julkisivun hankintakustannukset ovat hieman normaalia suuremmat, mutta ne ovat myös vankkaa materiaalia, jotka eivät hajoa helposti. steni-levyt kestävät helposti mm. pallopelit koulun pihalla. Graffitit ovat pestävissä pois käsittelemättömältä
steni colour –levyltä. steni-julkisivut ovat luonnostaan likaahylkiviä, eivätkä vaadi pintakäsittelyä. Julkisivu on mahdollista pestä joka kymmenes vuosi, jolloin se säilyy puhtaana koko rakennuksen käyttöiän. Kuitusementtilevyn hankintakustannukset ovat hieman pienemmät, mutta pitkällä tähtäimellä ne tulevat kalliimmaksi ja ovat työläämmät pitää puhtaana. Kuitusementtilevyt täytyy esikäsitellä, jotta pinta hylkisi graffiteja. Kovaa kulutusta kokevissa kohteissa täytyy lisätä puhdistus- ja esikäsittelykulut muihin juokseviin kuluihin. Kuitusementtilevy saattaa hajota pallopelejä pelattaessa tai muusta voimakkaasta iskusta. Kuitusementtilevyjen uusiminen täytyykin ottaa huomioon huoltokuluissa. Säästöt
kuitusementti 6000 5000 4000
Ohessa oleva käyrä havainnollistaa steni- ja kuitusementtipintojen yhteiskustannukset 60 vuoden ajalta. Kustannusarvioon on sisällytetty julkisivun pystyttäminen (eristys, kiinnitys, julkisivu, toimitus ja asennus) ja juoksevat graffitisuojaus- ja puhtaanapitokustannukset. Näin luvut ovat vertailukelpoisia. Kuntien päättäjät ovat tietoisia asiasta ja hakevatkin siten säästöä pitkällä tähtäimellä. →
www.steni.fi
steni
3000 2000 vuotta 10
20
30
40
50
60
Yhteenveto. Viiden vuoden jälkeen steni-pinnan yhteenlasketut kustannukset ovat samat kuin kuitusementtipinnan. Tästä eteenpäin steni-rakennuksen käyttökustannukset verrattuna kuitusementtiin laskevat vuosi vuodelta.
steni news ®
steni-levy kestää kun kuitusementtilevy murtuu Vuoden 2011 lopulla toimitettiin Lahdessa sijaitsevaan teollisuusrakennukseen n. 600 neliötä kivipintaista steni Nature –levyä. Kohteeseen aiemmin asennetut kuitusementtilevyt olivat halkeilleet erityisesti kulmista. Asentamisesta oli kulunut vain pari vuotta, joten pieni säästö materiaalien hankintavaiheessa kostautui hyvin nopeasti. Sen sijaan kaikkien steni-levyjen elinikä on 60 vuotta ja takuu 25 vuotta. Lasikuituvahvistetut polymeerikomposiittilevyt ovat iskunkestäviä ja soveltuvat hyvin myös kovalle käytölle altistettuihin tiloihin. steni Duo –parvekelevyä on tarjottu pelastuskeinoksi Helsingissä sijaitsevaan kerrostalokohteeseen, johon on asennettu kuitusementtilevyt vuonna 2005. Nyt levyistä peräti 60%:a on halkeillut. Levyt ovat myös likaantuneet pahasti, eikä pesemisestä ole hyötyä runsaasti likaa keräävän huokoisen pinnan vuoksi. steni Duo –parvekelevyt ovat helposti puhdistettavissa ja ne kestävät myös painepesun. Duo-levyjen etupuolen pinta on sileä, kun taas sisäpuoli on käsitelty sitten, etteivät sormien ja muiden vastaavien kosketusten jäljet erotu selvästi. Molemmat puolet ovat elektronisesti kovetettua akryylia. Duo-parvekelevyjä voi tilata etu- ja sisäpuoli saman tai eri värisenä. Tämä antaa suunnittelun vapautta ja tilaa luovuudelle. steni Duo –levyt kestävät kestävät pakkasta sekä UV-säteilyä ja ovat 100 %.sti kosteuden kestäviä, jolla on ratkaiseva merkitys parvekelevyn kestoiän kannalta.
steni Nature -levyä Turun Runosmäessä ↑↑ steni Duo -parvekelevyä Nokialla ↑ steni Duo -parvekelevyä Turun keskustassa →
www.steni.fi
steni news ®
Haastattelussa Tiina Raitanen Tiina Raitanen on monipuolinen kuvataiteilija, joka käyttää teoksissaan erilaisia materiaaleja aina taidemaaleista betoniin ja eri tekniikoita maalauksesta hitsaukseen asti. Työt ovat isoja, kolmiulotteisia ja abstrakteja. Käytät teoksissasi paljon tummia värejä. Mikä on suhteesi väreihin yleensä? Pidän kirkkaista väreistä todella paljon ja jossain vaiheessa käytin niitä runsaasti. Tavallaan on paradoksi, että pidän väreistä niin paljon, että haluaisin käyttää niitä kaikkia ja lopulta päädyn käyttämään lähes pelkästään tummia sävyjä. Myös elinympäristöni värimaailma vaikuttaa teoksien väreihin. Väri tuo uusia merkityksiä eri materiaaleille. Maalaaminen muuttaa materiaalin värin lisäksi myös kokemuksen siitä. Värien käyttö ympäristössämme voisi olla rohkeampaa ja voisi miettiä miksi tietyt samat värit ja väriyhdistelmät koetaan vuodesta toiseen sopiviksi tiettyihin tiloihin ja rakennuksiin. Käytät töissäsi sekatekniikkaa ja runsaasti erilaisia materiaaleja. Kertoisitko tarkemmin työskentely-tavoistasi? Maalaan, hitsaan, sahaan, teen muotteja, joihin valan mm. kipsiä, hartsia ja betonia. Valumateriaalit ovat samoja mitä käytetään rakentamisessa. Liitän myös valmisesineitä omien töitteni yhteyteen. Maalaamiseni on rönsyilevää ja intuitiivista. Prosessi on avoin myös veiston suhteen; se miten muoto lähtee syntymään. Kun maalaan pohjalle, se on jälkien lisäämistä ja pois pyyhkimistä. Kyse on paljon eleistä. Abstrakti pinta ja materiaalit ovat lähtökohta, mutte ne saavat usein maisemallisia piirteitä. Maalaan sekatekniikalla, käytän pääasiassa akryylia, öljymaaleja ja spray-maalia, mutta käytän myös talomaaleja ja joskus myös alkydimaaleja. Olen käyttänyt jopa kaurahiutaleita sekoittamalla niitä maaliin saadakseni röpelön pinnan. Perinteisten siveltimien lisäksi maalaan
myös lastoilla ja räteillä. Työ on hyvin kehollista, liikettä tulee paljon. Perinteinen, alustalle tehty maalaus on objekti jota katsotaan, kun taas installaatiossa olet ikään kuin maalauksen sisällä, se ympäröi sinua ja olet osa sitä. Ajattelen, että galleriatila on kuin taulun pohja, johon lisään ja asettelen osia, niin kuin värejä maalatessani taulua. Installointi-hetki tilassa on tärkeä. Valitsen siinä hetkessä paikalle tuomistani teososista ja materiaaleista mitä niistä käytän. Mistä saat aiheita ja inspiraatiota töihisi? Aiheet tulevat ympäristöstä ja arkipäiväisistä havannoista, joissa korostuu kaupunkitilan jatkuva muutos. Aina on jotain korjattavaa. Harvoin on täysin valmista tilaa. Roskatkin voivat näyttää kauniilta. Kävellessäni, pyöräillessäni tai auton kyydissä istuessani huomaan helposti ympäristössäni uutta tai jotakin mielenkiintoista. Havainnot ovat lähtökohtia teoksilleni. Ympäristöstä poimittu voi olla mielenkiintoinen sommitelma tai jokin materiaali. Rakennustyömaita on joka puolella, ja niiltä löytyy runsaasti materiaalia teoksiin. Myös roskalavoilta ja kirpputoreilta löytyy kiinnostavaa hyödynnettävää. Miltä vaikuttaa Suomen Design-vuosi taiteilijan näkökulmasta? Tapahtumia on enemmän laajemmassa mittakaavassa esillä, joka on tietysti hyvä asia. Kuvataiteilijan näkökulmasta erilaiset taiteeseen liittyvät tapahtumat ja näyttelykokonaisuudet nousevat kiinnostavimmiksi. On kuitenkin ristiriitaista, että samanaikaisesti Lahdessa, joka on yksi design-pääkaupungeista, päätettiin juuri lakkauttaa kuvataiteen opetus Lahden ammattikorkeakoulusta. Opiskelin Taideinstituutissa ennen Kuvataideakatemiaa. On järkyttävää huomata, miten Lahden ammattikorkeakoulusta lakkautettiin jo aiemmin elokuvalinja ja nyt vapaan taiteen opiskelu sai kuoliniskun. Miten kaupunki voi olla samalla julistamassa www.steni.fi
steni news ®
itseään yhdeksi maailman design – pääkaupungeista Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ohella, jos siellä suhtaudutaan luovien alojen opetukseen näin? Design ja vapaa taide ovat kautta aikojen ruokkineet toisiaan, joten päätöksissä tarvittaisiin hieman laajempaa näkemystä. Miten taide vaikuttaa mielestäsi ympäristöömme? Ihmisten olisi hyvä kyseenalaistaa ympäristön visuaalisuutta enemmän. Yleisesti ottaen helposti hyväksytään rakenteita ja rakennuksia, mutta taideteokset herättävät suuriakin tunteita puolesta ja vastaan. Talokompleksi hyväksytään mukisematta, mutta esim. yksittäinen veistos voi herättää suurtakin vastustusta. Kun auktoriteetti antaa tietyn elinympäristön, ihmiset ehkä kokevat että siihen ei voi vaikuttaa. Toivoisin enemmän olemassa olevan kapasiteetin uudelleen miettimistä ja kokeilemista sekä avoimempaa näkemystä lopputulokselle. Taide voi antaa kelle tahansa virikkeen ja havahtumisen. Se herättää tunteita ja ihmetystä. Ihmetyksen kautta mahdollistuu asioiden syvällisempi pohtiminen. Yhteiskunta menee jatkuvasti rationaalisempaan suuntaan ja kaikella täytyy olla ymmärrettävä merkitys, mutta myös sellaiset asiat jotka eivät selity itsestään täytyisi huomioida.
aika niukkaa, vaikka prosenttiperiaatteen mukaan julkisten tilojen suunnittelussa tietty prosenttiosuus on varattu taiteelle. Taiteilijan ottaminen mukaan jo rakennus- ja suunnitteluvaiheessa olisi tärkeää. Toivoisin tähän myös nuoria taiteilijoita mukaan. Taiteen ja arkkitehtuurin opiskelussa voisi olla enemmän puolin ja toisin kursseja, jotka avaisivat kummankin alan ajattelua ja maailmaa. Miten luonnehtisit kuvataiteilijan ammattia? Kuvataitelijan ammatissa taidehistorian tuntemus on tärkeää. Täytyy ymmärtää mitä on jo tehty ja mistä lähtökohdista. Itseäni ei samojen kaavojen toistaminen kiinnosta, mutta perinteillä ja tehdyllä on kuitenkin vaikutusta työskentelyyni. Teokset ovat aina vuoropuhelussa ja jatkumossa jo tehtyyn. On myös hyvä seurata mitä muut tekevät, jotta voi suhteuttaa oman työnsä taiteen kenttään. Itse kierrän gallerioita säännöllisesti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suosikkityöni omista teoksistani on Partners & Parasites. Se on konkreettinen ja yhdistyy hyvin tilaan.
Pylväät läpäisevät tilan, ovat osa sitä, mutta myös huomioivat tilan. Keräsin käytettyä teräksistä pakkausvannetta roskalavoilta ja työmailta ympäri Helsinkiä. Pistehitsasin nauhasta runkomaisia rakenteita. Sinulla on tulossa näyttely Helsinkiin, Galleria Katarinaan, 6.-21.6.2012. Millaisia töitä näemme siellä? Galleria Katariinan näyttelyyn tulee sekä installaatio että maalauksia. Installaatio muodostuu valuista ja kierrätysmateriaaleista. Olen kerännyt mielenkiintoisia esineitä, tehnyt niistä muotit ja valanut niihin esimerkiksi betonia. Teokset liikkuvat abstraktin ja figuratiivisen välillä. Materiaalien kirjo on suuri, enkä pysty aivan kaikkea edes nimeämään. Kaikki teokset eivät ole selitettävissä, eikä niille ole sanoja. Puhun nimenomaan kuvallisella kielellä. Valmiita vastauksia ei kuvataiteessa olekaan. Vältän hyötyajattelua omassa työskentelyssäni. En halua ideoida ja suunnitella teoksiani etukäteen liian valmiiksi vaan haluan pitää prosessin mahdollisimman avoimena. Pyrin antamaan vaihtoehtoja sille miten asiat ovat ja miten ne nähdään.
Miten näet taiteen suhteen arkkitehtuuriin? Alun alkaen taide ja arkkitehtuuri ovat kulkeneet käsi kädessä. Nykyään useimmiten on kuitenkin ensiksi olemassa tila, jonne erikseen tilataan taideteoksia. Siinä tulee jonkin verran vuoropuhelua taiteen ja arkkitehtuurin välillä, mutta enemmän vuoropuhelua kuitenkin syntyisi jos taiteilijalle annettaisiin jo varhaisessa vaiheessa enemmän vapautta tilan kanssa. Suomessa tällainen toiminta on vielä
Tiina Raitasen teos Partners & Parasites ↑
steni finland oy
Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puhelin: 09 855 3420 Faksi: 09 8553 4260 Tarjouspyynnöt: myynti@steni.fi Palaute: toimitus@steni.fi
www.steni.fi