AVH 1/2013 by Aivoliitto ry

AV H

1/2013

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Liikunta osaksi arkea

Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 12. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvausja afasiayhdistys ry Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Vesa-Matti Väärä

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

s. 26

Kommunikaatiokursseilta tukea arjessa selviytymiseen.

TEEMANA Yksi elämä -hankkeet

AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

Uudet hoitomuodot

3. 4.

to 2.5.

ti 7.5.

pe 7.6.

Ensitieto: Kun sairastut

pe 30.8.

ti 3.9.

pe 4.10.

AVH-tutkimus

pe 1.11.

ti 5.11.

ma 9.12.

Kannen kuva: Shutterstock

AVH 1/2013

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1/2013

S I SÄLTÖ

ARTIKKELIT 6 Kymmenen kysymystä eteisvärinästä 10 Pulssin tunnustelu on aivojen terveydenhoitoa 12 Tuki, jota ei saa Kelasta 14 Testi tyypin 2 diabeteksen kintereillä 19 Yksi elämä yhdistää Kuopiossa 22 Juttu-tupa-päivä on aina hyvä päivä 24 Tee palvelustasi esteetön tuetun keskustelun käsikirjojen avulla 26 Kommunikaatiokursseilta tukea arkeen

s. 10

Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

s. 20

Säännöllinen liikunta auttaa pysymään terveenä.

PALSTAT Ledare Pääkirjoitus Korvaamaton kovalevy liikkeellä Tutkittua Poimittua Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Aivoliitto kouluttaa Kirjahylly Yhdessä - postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Vesa-Matti Väärä

4 5 20 28 31 32 36 39 42 46 51 55

AVH 1/2013

LEDARE MARIKA RAILILA, SARI KOSKI OCH MARJAANA LAHTI-KOSKI

Första året av projektet Ett liv

ör ett år sedan startade Ett liv -projektet. Den finansieras av Penningautomatföreningen RAY och drivs gemensamt av Hjärnförbundet, Diabetesförbundet i Finland och Finlands Hjärtförbund. Syftet är att stödja hälsan under hela livet, främja prevention mot artärsjukdomar, främja tidig diagnostik samt att göra rehabilitering och kamratstöd till en bestående del av god sjukvård. Vårt syfte är också att människor ska vilja främja sin egen hälsa och veta att man vid behov kan få god vård. Projektets första verksamhetsår är nu slut och vi har tagit de första stegen för att nå våra målsättningar. De personer som behövs till delprojekten har rekryterats och strukturerna för projektorganisationens förvaltning och funktion är klara. Verksamhetens kärna är gemensam påverkan och kommunikation och vi har under årets lopp noggrant färdigställt en kommunikationsstrategi. Vi har hört förbundens medlemmar och personal samt intervjuat påverkare och gjort en befolkningskartläggning. Vi har märkt att det krävs en förändring av kommunikationen inom hälsovården. Ensidig information fungerar inte längre, utan vad vi behöver är en växelverkan, där även lyssnandet spelar en större roll. Endast på det sättet kan vi få reda på vad människor i olika situationer behöver och försöka ge dem ett fullgott liv oberoende av ålder och hälsotillstånd. Medborgarna erbjuds en väldig mängd information – men kan informationen nås lätt och är den tillförlitlig? Hjälper den människan i hennes vardag och kan hon tillämpa den i sitt eget liv? Befolkningskartläggningen visade att så inte är fallet. Största delen av dem som svarade upplever att de lätt får

tag på tillräckligt med information, men att de behöver hjälp med att tillämpa kunskapen i praktiken och stöd i vardagens valsituationer. Därför vill Ett liv -projektet ge svar på de här frågorna genom att producera allsidig hälsoinformation och ta fram en mångsidig och hälsostödjande friskvårdsbricka som är åldersanpassad. Färdiga produkter för friskvårdsbrickan finns redan nu i förbunden och avsikten är inte att uppfinna hjulet på nytt. Däremot vill vi utveckla tidigare verksamhetsmodeller och arbetsredskap samt utnyttja produkter som utvecklats av andra och inbjuda sådana som har samma målsättning som vi till ett samarbete. Under det första verksamhetsåret har vi redan fått fram gemensamma utvecklingsobjekt för förbunden. Vi har byggt upp delprojekt som utnyttjar de tre förbundens expertis. Ett liv -projektet har också visat sig innebära en inlärningsprocess. Vi har under årets lopp lärt oss nya saker bland annat om praktiken när det gäller anskaffningar och om social marknadsföring. Dessutom har vi fått veta mycket om varandras verksamheter och produkter. Våra medlemsorganisationer har funnit varandra i den lokala verksamheten. Det har varit nyttigt att få lära sig fungera tillsammans i den anda som karakteriserar Ett liv -projektet. Projektchef Marika Railila från Hjärnförbundet, projektchef Sari Koski från Diabetesförbundet i Finland och hälsodirektör Marjaana Lahti-Koski från Finlands Hjärtförbund fungerar som projektansvariga för sina respektive förbund i Ett liv -projektet.

Kärnan i verksamheten är gemensam påverkan och kommunikation. 4

AVH 1/2013

Hanne Itärinne

Sari Koski, Marjaana Lahti-Koski ja Marika Railila.

uosi sitten alkoi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton yhdessä toteuttama Yksi elämä -hankekokonaisuus. Sen tavoitteena on tukea terveyttä läpi elämän, edistää valtimosairauksien ehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä saada kuntoutus ja vertaistuki tiiviiksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa. Tavoitteenamme on, että ihmiset haluavat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Hankekokonaisuuden ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana ja ensimmäiset askeleet tavoitteiden saavuttamiseksi on otettu. Osahankkeissa tarvittavat henkilöt on rekrytoitu ja projektiorganisaation hallinnon ja toiminnan rakenteet on luotu. Toiminnan ytimessä on yhteinen vaikuttaminen ja viestintä, jonka pohjaksi on vuoden aikana huolellisesti valmisteltu viestintästrategiaa. Sitä työstettäessä on kuunneltu liittojen jäseniä ja henkilökuntaa sekä tehty väestökyselyitä ja vaikuttajahaastatteluja. Työn tuloksena olemme havainneet, että terveysviestintä kaipaa muutosta. Yksisuuntainen tiedottaminen ei enää toimi, vaan tarvitaan vuorovaikutusta, jossa myös kuuntelulla on suuri merkitys. Vain siten voimme aidosti saada selville, mitä ihmiset tarvitsevat eri elämäntilanteissa ja kutsua heidät mukaan elämään täyttä elämää ikävuosista ja terveydentilasta riippumatta. Kansalaisille on valtavasti tietoa tarjolla, mutta onko se helposti saavutettavissa ja luotettavaa? Entä auttaako se ihmisten arjessa ja osataanko sitä soveltaa omassa elämässä? Väestökysely osoitti, että näin

ei ole. Suurin osa vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa, mutta tarvitsevansa apua tiedon soveltamisesta käytäntöön ja tukea arjen valintoihin. Yksi elämä -hankekokonaisuus pyrkii vastaamaan tähän tuottamalla monipuolista terveysviestintää sekä terveyttä tukevan monipuolisen ikäkausittain jäsennetyn Terveystarjottimen. Valmiita Terveystarjottimelle sopivia tuotteita löytyy jo nyt järjestöistä, eikä tarkoitus ole keksiä pyörää uudestaan. Sen sijaan pyrimme kehittämään aiempia toimintamalleja ja työkaluja sekä hyödyntämään muiden kehittämiä tuotteita ja kutsumaan mukaan muita toimijoita, joilla on sama päämäärä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana olemme jo löytäneet liittojen yhteisiä kehittämiskohteita. Niistä on rakennettu osaprojekteja, joissa hyödynnetään kolmen järjestön asiantuntijuutta. Yksi elämä -hankekokonaisuus on myös osoittautunut oppimisprosessiksi. Olemme vuoden aikana oppineet uutta muun muassa hankintakäytännöistä, sosiaalisesta markkinoinnista sekä perehtyneet toistemme toimintaan ja tuotteisiin. Jäsenjärjestömme ovat myös löytäneet toisensa paikallisessa toiminnassa. Yhdessä on hyvä toimia Yksi elämä -hengessä.

PÄÄKIRJOITUS MARIKA RAILILA, SARI KOSKI JA MARJAANA LAHTI-KOSKI

Ensimmäinen vuosi Yhtä elämää

Projektipäällikkö Marika Railila Aivoliitosta, projektipäällikkö Sari Koski Suomen Diabetesliitosta ja terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta toimivat omien liittojensa Yksi elämä -hankkeiden hankevastaavina.

Toiminnan ytimessä on yhteinen vaikuttaminen ja viestintä. AVH 1/2013

Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä eli flimmeristä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla. Kardiologian professori Juhani Airaksinen vastaa AVH-lehden esittämiin kysymyksiin eteisvärinästä.

Rodeo

JUHANI AIRAKSINEN

Kymmenen kysymystä eteisvärinästä

1. MISTÄ ETEISVÄRINÄSSÄ ON KYSYMYS? Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Kun sydän pumppaa normaalisti verta, eteiset ja kammiot supistuvat järjestelmällisesti. Eteisvärinässä eteiset ikään kuin värisevät ja eri kohdat supistelevat eri tahdissa. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisistä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, minkä vuoksi syke on epäsäännöllinen ja epätasainen ja usein normaalia nopeampi jo levossa.

2. MIKSI ETEISVÄRINÄN VARHAINEN TOTEAMINEN ON TÄRKEÄÄ? Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät supistu kunnolla, jolloin veren

AVH 1/2013

virtaus seinämien lähellä hidastuu. Tämä veren ”lammikoituminen” johtaa siihen, että etenkin suuren riskin potilailla syntyy herkästi eteisiin verihyytymiä. Sopivissa olosuhteissa hyytymät irtoavat eteisen seinämästä ja voivat kulkeutua verivirran mukana aivoverisuoniin ja aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä, pahimmillaan aivoinfarktin. Varhainen eteisvärinän toteaminen on tärkeää, koska suuri osa veritulpista ja niistä johtuvista aivoinfarkteista voidaan estää antikoagulaatioeli verenohennushoidolla. Eteisvärinä ei ole sinänsä vaarallinen rytmi eikä sitä pidä sekoittaa kammiovärinään, johon se ei myöskään johda. Pitkään jatkuessaan kovin nopea eteisvärinän syketaso kuormittaa kuitenkin sydäntä, minkä

vuoksi pulssia rauhoitetaan lääkkeillä, yleensä beetasalpaajilla.

3. MISTÄ ETEISVÄRINÄN HUOMAA? Eteisvärinä voi oireilla monella tapaa. Se voi tuntua sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Se voi aiheuttaa myös huimausta, väsymystä, hengenahdistusta ja yleistä suorituskyvyn laskua. Hoitamaton eteisvärinä saattaa sydäntuntemusten pelon tai epämääräisen väsymyksen takia häiritä arkiaskareita ja rajoittaa elämää. Eteisvärinän salakavala piirre on, että se voi ilmaantua täysin ilman oireita ja varsinkin iäkkäillä ihmisillä ensimmäinen oire rytmihäiriöstä voi olla aivoverenkiertohäiriö.

Monet verenpainemittarit varoittavat epäsäännöllisestä pulssista. Toinen mahdollisuus on, että mittari ei anna lainkaan verenpainelukemaa. Se voi olla merkki epäsäännöllisestä rytmistä. Jos niin käy, tunnustele onko pulssisi epäsäännöllinen ja epätavallisen nopea. Diagnoosin varmistamiseen tarvitaan kuitenkin lääkäriä ja sydänfilmin (EKG:n) rekisteröinti rytmihäiriön aikana.

nut verenpaine, diabetes ja sydämen vajaatoiminta. Usein toistuva, pitkäkestoinen eteisvärinä voi olla jopa vaarallisempi kuin pysyvä eteisvärinä, koska kohtauksen aikana eteiseen muodostunut hyytymä kulkeutuu helpommin verenkiertoon eteisen supistelun palautuessa normaaliksi.

4. KUINKA MERKITTÄVÄ RISKITEKIJÄ ETEISVÄRINÄ ON AIVOINFARKTILLE?

Eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät myös eteisvärinän vaaraa. Lisäksi vaikuttaa ikä: eteisvärinä alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen. Eteisvärinä voi ilmetä myös itsenäisenä, ilman taustalla olevaa muuta sairautta.

6. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ETEISVÄRINÄPOTILAAN HOIDOSSA? Tärkein tavoite on aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy. Oireeton eteisvärinä on tässä suhteessa yhtä vaa-

7. MITÄ TEEN, JOS EPÄILEN ITSELLÄNI ETEISVÄRINÄÄ? Voit itse päästä eteisvärinän jäljille tunnustelemalla pulssiasi säännöllisesti ja epäilyttävien oireiden ilmetessä. Hyvä tunnustelupaikka on ranteessa peukalon puolella. Jotkut tuntevat sykkeen paremmin kaulalta. Paina kevyesti yhdellä tai useammalla sormella tunnustelukohtaa

Shutterstock

Eteisvärinä on merkittävin sydänperäiselle aivoinfarktille altistava tekijä. Keskimäärin 15–20 % kaikista aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Toisaalta selittämättömäksi jääneen aivoinfarktin takaakin paljastuu myöhemmin joka viidennellä potilaalla oireeton eteisvärinätaipumus. Ilman antikoagulaatiohoitoa noin 5 % eteisvärinäpotilaista saa aivoinfarktin vuoden sisällä. Muut riskitekijät voivat vielä nostaa tätä eteisvärinän aiheuttamaa vaaraa. Näistä muista aivoinfarktille altistavista tekijöistä ovat tärkeimpiä aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, korkea ikä, kohon-

5. MITKÄ TEKIJÄT ALTISTAVAT ETEISVÄRINÄLLE?

rallinen kuin tykytystuntemuksia aiheuttava häiriö. Varhainen oireettomankin eteisvärinän toteaminen on tärkeää, koska suuri osa veritulpista ja niistä johtuvista aivoinfarkteista voidaan estää ajoissa aloitetulla antikoagulaatioeli verenohennushoidolla. Kun oireinen eteisvärinäkohtaus alkaa, on tärkeää hakeutua hoitoon ajoissa, koska aivoinfarktin riski lisääntyy pitkittyneen rytmihäiriön normaalistamisen yhteydessä. Mikäli eteisvärinäkohtauksen kesto on epäselvä tai yli kaksi vuorokautta, on rytminsiirtoa lykättävä ja aloitettava verenohennushoito. Usein tarvitaan verenohennushoitoa jo lyhyemmänkin eteisvärinäkohtauksen hoidon yhteydessä.

AVH 1/2013

niin että pulssi tuntuu ja kuulostele tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Myös verenpainemittaria voidaan käyttää pulssin mittaamiseen, jos pulssin tunnustelu on vaikeaa. Ota yhteys hoitajaa tai lääkäriin, jos aiemmin säännöllinen pulssi on muuttunut epäsäännölliseksi tai pulssi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että et saa sykkeestäsi selvää. Soita hätänumeroon, jos rytmihäiriöösi liittyy voimakasta huimausta tai pahoinvointia, kohtaus on hankalaoireinen tai pitkittyy levosta huolimatta, sinulla on rintakipua tai ahdistusta tai tajuntasi hämärtyy.

8. MITEN ETEISVÄRINÄ TODETAAN? Lääkärin tutkimuksista ensimmäisiä on niin sanottu sydänfilmi (sydänsähkökäyrä) eli EKG-tutkimus. Olisi

erittäin hyvä, jos potilas pääsisi EKGtutkimukseen juuri silloin, kun eteisvärinäkohtaus on meneillään. Koska tämä ei aina onnistu, avuksi voidaan ottaa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter), jossa sydämen sykettä rekisteröidään vuorokauden ajan. Joskus lääkäri voi hakea harvakseltaan ilmaantuvia itsestään ohimeneviä rytmihäiriökohtauksia myös niin sanotun tapahtuma-EKG:n avulla, jossa potilas itse rekisteröi pulssia rytmihäiriökohtauksen aikana tutkimuslaitteella, josta lääkäri voi myöhemmin tulkita rytmilöydöksen.

9. VOIKO ETEISVÄRINÄSTÄ PARANTUA? Eteisvärinästä paranee harvoin kokonaan. Jotta eteisvärinä pysyisi kurissa, vaatii se lääkityksen lisäksi perussairauksien hyvää hoitoa ja terveellisiä elämäntapoja. Vaikeaoireisissa

tapauksissa hoitona voidaan harkita kajoavia katetriablaatiohoitoja, joilla usein toistuvat rytmihäiriökohtaukset voidaan saada hyvin hallintaan.

10. KUINKA YLEINEN ETEISVÄRINÄ ON? Suomessa on arviolta 100 000 ihmistä, joilla on todettu eteisvärinä. Toinen 100 000 tai jopa enemmän saattaa sairastaa eteisvärinää tietämättään. Vaiva on harvinainen alle 60-vuotiailla, mutta sitä vanhemmilla yleistyy iän myötä. Joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on eteisvärinä. Kardiologian professori Juhani Airaksinen toimii TYKS:n Sydänkeskuksen johtajana ja ylilääkärinä.

Yksi elämä sykkii Tunne pulssisi -tahdissa

ksi elämä -hankekonaisuuteen kuuluva Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke on saanut tunnuksen. Tunne pulssisi – ehkäise aivoinfarkti -tunnuksen viesti on vakava, mutta sen raikas ja keväinen keltaisen ja pinkin yhdistelmä kertoo toivosta ja oman terveyden puolustamisen mahdollisuuksista. Toivomme väriemme näkyvän laajasti kevään aikana tiedotusvälineissä ja eri tapahtumissa.

TUNNE PULSSISI -HANKE

• tuo esille eteisvärinän ja aivoinfarktin välistä yhteyttä: monen aivoinfarktin taustalla on eteisvärinä. • kertoo, kuinka eteisvärinän jäljille voi päästä tunnustelemalla pulssiaan. • näyttää, miten pulssia tunnustellaan. Kohderyhmäämme ovat yli 60-vuotiaat suomalaiset, mutta kutsumme mukaan taitotalkoisiin myös heidän läheisiään ja kaikkia, joita oma terveys kiinnostaa. Koskaan ei ole liian aikaista oppia pulssin tunnustelu. Ammattilaisille Tunne pulssisi tarjoaa koulutusta eteisvärinästä. Koulutuksessa on ajateltu ennen muuta perusterveyden- ja vanhustenhuollon henkilökun-

AVH 1/2013

nan tarpeita. Koulutusta tuetaan yhteistyöllä, johon halutaan mukaan terveydenhuollon yksiköiden ohella niin oppilaitoksia, apteekkeja kuin järjestöjäkin. Yhdistyksille Tunne pulssisi -hanke tarjoaa ennen muuta oivallisen teeman silloin, kun ne haluavat järjestää omia toimintapäiviä tai muita tapahtumia. Yhdistysaktiivit voivat toimia myös linkkinä paikkakuntansa apteekkeihin, terveyskeskuksiin ja muihin paikkoihin, joissa vaikkapa Tunne pulssisi -ohjeet tai -koulutus otettaisiin mielellään vastaan. Tunne pulssisi kestää aina vuoteen 2015 saakka. Viestintäkampanjan rinnalla alkaa toimintakampanja, josta kerromme enemmän myöhemmin. Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fi Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

AVH 1/2013

LIISA KOIVULA

Pulssin tunnustelu on aivojen terveydenhoitoa Pekka Ortane tuntee pulssinsa Pekka Ortane tunnustelee pulssiaan peukalolla, mikä onkin oman pulssin mittaamiseen käypä keino. Jos pulssia mittaa toiselta, kannattaa käyttää vaikka etuja keskisormea.

Hanne Itärinne

78-vuotias Pekka Ortane ei ollut kuullutkaan, että eteisvärinällä ja aivoinfarktilla olisi joku yhteys. Nyt asia on lietolaisella tiedossa ja miehen eteisvärinä on hoidossa. Ortane osallistui parinsadan muun ikäihmisen kanssa Liedossa tutkimukseen, joka osoitti, että pulssin tunnustelu kannattaa. 10

AVH 1/2013

ekka Ortane ei ole ollut ainoa, jolle eteisvärinän aivoille aiheuttama vaara tuli yllätyksenä. Aivoliiton ja Sydänliiton teettämästä tutkimuksesta näkyi, että melko harva aikuinen tietää aivoinfarktin olevan usein seurausta eteisvärinästä. On ehkä niin, että edes kaikki he, joilla eteisvärinää hoidetaan antikoagulantilla (verenohennuslääkkeellä) eivät ole täysin selvillä siitä, miksi heidän on syytä käyttää lääkettä. Sekä Liedon tutkimus että ikäihmisten eteisvärinä-tietoutta mitannut kysely ovat osa Tunne pulssisi -kampanjaa. Vasta alkanut kampanja on Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen ja se haluaa esitellä yli 60-vuotiaille uuden keinon seurata omaa terveyttään: säännöllisen oman pulssin tunnustelun. Hänelle, joka tunnustelee pulssiaan päivittäin, pumpun tahti tulee niin tutuksi, että hänen on helppo huomata poikkeamat rytmissä. Jos sydämen syke on jonakin päivänä epäsäännöllinen, hän osaa panna sen merkille. Se on tärkeää, koska pulssin epäsäännöllisyys voi olla merkki eteisvärinästä. Eteisvärinä nostaa selvästi ihmisen riskiä saada vakava aivoinfarkti. Syynä siihen ovat verihyytymät, tai tutummin veritulpat, joita eteisvärinä synnyttää sydämen sisälle.

YLEINEN RYTMIHÄIRIÖ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen. Liedon tutkimukseen kutsuttiin kuitenkin mukaan vain yli 75-vuotiaita. Heidän ikäisistään eteisvärinää saattaa sairastaa jo yli 10 prosenttia, kertoo tutkimusta johtanut kardiologian professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. – Löysimme neljä eteisvärinää noin kahdensadan tutkimuspotilaan joukosta. Se on aika paljon, Juhani Airaksinen toteaa. Eteisvärinä voi tuntua paitsi pulssin epäsäännöllisyytenä ja tykyttelynä, myös joskus epämääräisinä yleisoireina. Niitä ovat väsyminen, hengästyminen ja arkiaskareiden muuttuminen raskaiksi. Eteisvärinä voi kuitenkin olla myös kokonaan vailla näitä oireita.

PYRÄHTELEVÄ TAHTI Eteisvärinästä kielivä pulssin pyrähtely jää helposti terveydenhuollossa huomaamatta. Tämä johtuu siitä, että eteisvärinä alkaa usein puuskittaisena. Näin rytmihäiriö ei välttämättä tunnu juuri silloin, kun ihminen on lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Jos asiakas silti kertoo, että hän on silloin tällöin itse havainnut pulssissaan epäsäännöllisyyttä, lääkäri voi teettää hänelle EKG-tutkimuksen. Eteisvärinä voidaan todeta tutkimuksella siinä tapauksessa, että sydän sattuu tykyttelemään epätahtisesti juuri tutkimuksen aikana. Pekka Ortane tiesi, että hänen sydämensä rytmi ei ole kellontarkka, sillä omalääkäri oli jo huomauttanut kummasti hyppivästä sykkeestä. Arjessa siitä ei ole ollut haittaa, vaan Ortaneella on riittänyt tarmoa osallistua ahkerasti eläkeläistoimintaan. Kun Ortane sitten sai kutsun Liedon tutkimukseen, rytmihäiriön laatu selvisi ensitapaamisella. Tutkimushoitaja Nanette Huovinen lähetti asiakkaansa EKG:hen, jonka tuottamassa sydänfilmissä lääkäri näki selvät eteisvärinän tunnusmerkit. – Oli se yllätys, en tiennyt, että minulla on eteisvärinä. Sain heti verenohennuslääkityksen ja olen käyttänyt sitä muutaman kuukauden. Lääke on kuitenkin melko kallis, yli sata euroa 60 tabletin pakkaus. Olen valittanut Kelalle asiasta, mutta ainakaan vielä valitus ei ole mennyt läpi. Ellei Kelan kanta lääkkeeseen muutu, Pekka Ortane aikoo pyytää lääkäriä vaihtamaan antikoagulaatiolääkkeensä halvempaan. Lääkitystä hän ei silti lopeta, koska tietää sen olevan aivoinfarktin ehkäisyä varten. – Tunnustelen pulssia vieläkin aina joskus, mutta minusta tuntuu, että lääkityksen aloittamisen jälkeen syke on jotenkin rauhoittunut, hän kertoo. Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa. Hanke kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin, joita rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Kaikkien yli 60-vuotiaiden olisi hyvä tunnustella pulssiaan päivittäin. A) Ota rento ranneote

• Tunnustele pulssiasi aamulla herättyäsi ja illalla nukkumaan mennessäsi, rauhallisesti paikallasi ollen.

• Kokeile, mistä pulssisi on helpoin tunnustella. Useimmilla se on ranteen peukalon puoli. Toiset tuntevat sen helpommin esimerkiksi kyynärtaipeesta tai kaulalta. Paina kevyesti yhdellä tai useammalla sormella valitsemaasi tunnustelukohtaa niin, että pulssi tuntuu.

• Tarkastele ensin, tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Saatat huomata rytmin muuttumisen helpommin, jos lasket lyönnit ääneen tai sanot ”hep” joka sykäyksellä. • Seuraavaksi laske pulssin tiheys. Laske pulssin sykäykset puolen minuutin ajan. Kerro sitten saamasi tulos kahdella. Näin saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaalina pidetään lyöntitiheyttä 50–110 kertaa minuutissa. B) Tee pulssin tunnustelusta tapa

• Jatka seurantaa aamuin illoin, vaikka pulssi olisi pitkäänkin ollut säännöllinen. Säännöllisyys kertoo sen hetkisestä tilanteesta eikä poista rytmihäiriön riskiä tulevaisuudessa. C) Ota yhteys hoitajaan tai lääkäriin, jos

• aiemmin säännöllinen pulssi on toistetussakin mittauksessa epäsäännöllinen. • pulssi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että et saa sykkeestäsi selvää. • lepopulssi on nopeutunut selvästi aiemmasta tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman selkeää syytä. Pulssin nopeutumisen syynä voivat olla esimerkiksi kuumeinen flunssa, liikunta tai lääkitys. Jos epäsäännöllinen, hidas tai nopea pulssi aiheuttaa äkillisen huonovointisuuden, hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112.

AVH 1/2013

Tuki, jota ei saa Kelasta

Risto Lappalainen

LIISA KOIVULA

Saman kokenut ymmärtää parhaiten

Kainuun aivoyhdistyksessä vertaisvoimasta osataan nauttia myös luonnossa.

Kun vakava sairaus osuu kohdalle, toisten ihmisten tukea ja ymmärrystä tarvitsee enemmän kuin koskaan.

äheiset ja ystävät ovat jaksamiselle tärkeitä, mutta eteenpäin kantaa myös yhteys toisiin saman kokeneisiin. Risto Lappalaisen ja Mari Blek-Vehkaluodon mukaan vertaistuki pitäisi saada osaksi aivoverenkiertohäiriö- ja eteisvärinäpotilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen epäilee, että Aivoliiton toiminta tavoittaa toistaiseksi vain pienen osan kaikista heistä, jotka voisivat hyötyä vertaisten kohtaamisesta. Tämä johtuu ehkä tapaamismahdollisuuksien puutteesta, mutta myös siitä, että vertaistoiminnan arvoa ei vielä täysin ymmärretä. Järjestöjen ei tarvitse vedota vain omien jäsentensä hyviin kokemuk-

AVH 1/2013

siin, sillä vertaistuesta on tutkittua tietoa. Sen mukaan saman kokeneiden kohtaamisista hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta. – Tutkija Irja Mikkosen mukaan sairastuneet kokevat vertaistukitoiminnan niin tietolähteenä kuin suojan ja tuen tuojanakin. Moni arvelee, että he olisivat ilman vertaistukea joutuneet käyttämään paljon enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Risto Lappalainen kertoo Mikkosen väitöskirjan havainnoista. Vertaistuki ei aina kaipaa ohjausta, vaan ihminen voi saada sitä vaikka kohdatessaan kohtalotoverin kassajonossa. Sattuman varaan näin arvokasta voimanlähdettä ei kuitenkaan kannata jättää. Siksi Aivoliiton,

Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuudessa valtimosairaiden vertaistoiminta on yksi tärkeistä kehittämisen kohteista. – Me järjestämme tänä vuonna muun muassa vertaistukihenkilökoulutusta ja koulutamme myös vertaisryhmäohjaajia. Lisäksi olemme kokeilleet Pohjois-Suomessa vertaistukihenkilövälitystä, jossa otetaan huomioon myös vertaistukena toimivan jaksaminen, Risto Lappalainen kertoo.

HOITAVA VOIMA Yksi elämä -järjestöt haluavat, että vertaistuki tulisi osaksi potilaiden hoito- ja kuntoutusketjua. Projekti-

suunnittelija Mari Blek-Vehkaluoto tekee sen eteen työtä Tunne pulssisi -hankkeessa, joka on osa Yksi elämä -kokonaisuutta. Tunne pulssisi -kampanja pyrkii muun muassa eteisvärinän eli flimmerin varhaiseen toteamiseen. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jonka vaaroista aivoterveydelle ei ole puhuttu tarpeeksi. Tunne pulssisi haluaa korjata tämän. Samalla haluttaisiin, että eteisvärinäpotilaat, jotka ovat olleet monella tapaa paitsiossa, saisivat enemmän tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Eteisvärinäpotilaat kun eivät aina ole kotonaan vaikkapa sepelvaltimotautipotilaiden joukossa, vaan heille sopisi paremmin joku muu ”rytmiryhmä”. – Eteisvärinäpotilaiden hoito on usein päivystysluontoista. Kun tilanne rauhoittuu, heidät lähetetään päivystyksestä kotiin. Päivystykseen he

palaavat taas, kun saavat uusia flimmerituntemuksia. Moni kokee, että he jäävät sairautensa kanssa vaille riittävää tietoa ja elintapaohjausta, Mari Blek-Vehkaluoto kertoo. Eteisvärinäpotilaat kaipaavat tietoa hoidoista ja heitä askarruttavat myös käytännön kysymykset: kuinka flimmerin kanssa voi harrastaa liikuntaa, milloin oireiden kanssa pitää lähteä lääkäriin ja uskaltaako alkoholia käyttää yhtään. Verenpaineen hoidosta ja sen merkityksestä sekä aivoinfarktin estosta on myös tiedontarvetta. Toisten potilaiden kokemukset rohkaisevat ja auttavat eteenpäin. – Haluamme luoda lisää paikkoja, jossa eteisvärinäpotilaat voivat vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Olemme juuri aloittamassa vertaistukikoulutusta ja myös nettiin Tunne pulssisi -sivustolle tulee potilaille oma keskustelupaikka, Mari BlekVehkaluoto kertoo.

Hän sanoo, että kunhan eteisvärinän hoito- ja kuntoutuspolku on rakennettu pääkaupunkiseudulla valmiiksi yhdessä terveydenhuollon kanssa, mallia saa mielellään kopioida muualle maahan. Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa. Hanke kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin, joita rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja Aivoliiton vertaistoiminnasta: Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

sa ei ole yhtä kaavaa, vaan hoito on yksilöllistä. Kroonista sairautta sairastavan olisi helppo jäädä avuttoman potilaan rooliin, mikä ei juuri edistä sairauden kanssa pärjäämistä. Heikki Laukkanen sanoo, että vertaistuki voi johdatella vastasairastunutta omaehtoiseen voinnin ja kunnon kohentamiseen. – Itse pidän liikuntaa erittäin tärkeänä kaikille eteisvärinä- ja sydänpotilaille. Ja siinä tulee puhuttua muiden kanssa, kun käy sydänjumpassa. Sohvaperunaksi ei saa jäädä!

Cecilia Bergström

elsinkiläisellä 68-vuotiaalla Heikki Laukkasella todettiin eteisvärinä vuonna 2009. Hänellä ei ollut aavistustakaan taudistaan ja lääkäreillekin valkeni vasta eteisvärinädiagnoosin myötä, mistä potilaan itsepintainen yskä johtui. Se oli ”sydänyskää”. Laukkanen sai eteisvärinäänsä lääkityksen ja nykyään hän pärjää tautinsa kanssa hyvin. Mäet ja raput saavat hänet hieman hengästymään, mutta sen Laukkanen arvelee johtuvan toisesta sydänsairaudesta, sydämen vajaatoiminnasta. Joka tapauksessa Laukkasella riittää kuntoa ja voimia niin, että hän on muun muassa jaksanut olla mukana eteisvärinäpotilaiden teema- ja tietopäivissä. – Niin vain on, että se joka on kokenut saman, ymmärtää parhaiten, mistä puhutaan. Kun juttelen ihmisten kanssa, tulee usein puolin ja toisin näitä ai noinkin voi elää -kokemuksia. Heikki Laukkasen mielestä yhdistystoiminta tarjoaa luontevia tilaisuuksia keskustella siitä, kuinka sairaus vaikuttaa elämään. Samanlaiset kokemukset ovat tärkeitä, mutta myös erilaiset kertomukset auttavat ymmärtämään oman sairauden luonnetta. Heikki Laukkanen huomauttaa, että monelle voi olla helpottavaa huomata sekin seikka, että eteisvärinän hoidos-

LIISA KOIVULA

Ai noinkin voi elää!

Heikki Laukkanen pitää vertaistukea tärkeänä.

AVH 1/2013

Roikkuuko tyypin 2 diabetes lahkeessasi ilman että tiedät asiasta mitään? Tee diabetestesti ja hakeudu tarvittaessa jatkotutkimuksiin. farktien riskitekijä. Tiedetään, että lähes joka kolmas ensimmäisen aivoinfarktin ja TIA-kohtauksen (ohimenevän aivoverenkiertohäiriön) saaneista sairastaa diabetesta, ja veren sokeritasapainon häiriöt ovat joka toisen sepelvaltimotaudin taustalla. On suuri asia, jos näitä vakavia seuraamuksia saadaan ehkäistyä löytämällä diabetes ajoissa ja hoitamalla se hyvin, Koski sanoo.

Janne Viinanen

TYYPIN 2 DIABETES YLLÄTTÄÄ LÄHES PUOLET SAIRASTUNEISTA

Aivo- ja sydäninfarkteja voidaan ehkäistä löytämällä diabetes ajoissa, Sari Koski kertoo.

iabetesliitto ja sen paikallisyhdistykset ovat kampanjoineet alun kolmatta vuotta siellä missä ihmisiä liikkuu – netissä, kauppakeskuksissa ja apteekeissa. – Elämä diagnosoimattoman tyypin 2 diabeteksen kanssa voi olla väsyttävää raahustamista epämääräisten oireiden ja jalkasärkyjen kanssa tai sitten sairaus ei tunnu missään. Muutokset tapahtuvat pitkän ajan kuluessa, ja siksi tilanne voi päästä huomaamattaan pahaksi, kertoo projektipäällikkö Sari Koski Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeista. Kampanjan aikana kymmenet tuhannet ihmiset ovat tehneet riskitestejä ja saaneet tietoa diabeteksesta. Testin Diabetesliitto tuotti jo kymmenen vuotta sitten, ja tästä tieteellisen tarkasti kehitetystä testistä on tullut terveydenhuollolle helppo ja edullinen työkalu. – Diabetes on aivo- ja sydänin-

AVH 1/2013

Tyypin 2 diabeteksen diagnoosi tulee täytenä yllätyksenä lähes puolelle sairastuneista ja lähes yhtä moni saa diagnoosin sivulöydöksenä muun lääkärissä käynnin yhteydessä. Tieto käy ilmi Tunnetko tämän tyypin? Me tunnemme! -kampanjaan liittyvästä kyselystä Diabetesliiton jäsenille elokuussa 2011. Tutkimukseen osallistui 405 tyypin 2 diabeetikkoa. Sairaus todetaan usein aivan yllättäen lääkärin vastaanotolla. Lähes joka neljäs tutkimukseen vastanneista oli saanut diagnoosin työterveyshuollon tarkastuksessa. Ainoastaan 14 prosenttia vastanneista oli hakeutunut itse lääkäriin erilaisten tyypin 2 diabetekseen viittaavien oireiden vuoksi. Tutkimuksen osallistujat kuvailivat tyypin 2 diabetesta muun muassa salakavalaksi sairaudeksi, joka hiipii hiljaa ja tekee tuhojaan. Enna Bierganns toimii viestintäsuunnittelijana Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Pekka Rahkonen

ENNA BIERGANNS

Testi tyypin 2 diabeteksen kintereillä

Diabeteskampanjan tunnushahmo Tyyppi 2 kuvastaa tyypin 2 diabetesta sairautena: se on ärsyttävä ja hankala kaveri, joka roikkuu lahkeessa. Ainakin jos sitä ei hoida hyvin.

TUNNETKO TÄMÄN TYYPIN? ME TUNNEMME! -KAMPANJA Kohderyhmänä on diagnosoimattomat tyypin 2 diabeetikot, joita on Suomessa 200 000. Kampanjan viesti on: Tee diabetestesti ja hakeudu tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Kampanja käynnistyi 2011 Diabetesliitossa ja on jatkunut 2012 alkaen osana Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeita. Toiminnan rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Lisätietoja: www.diabetes.fi/tyyppi2

Piilodiabeteksen etsinnän tärkeimpiä työkaluja on helppo ja nopeasti täytettävä testilomake (viereisellä sivulla). Testi löytyy myös sähköisenä versiona netistä osoitteesta www.diabetes.fi/ tyyppi2

Diabetesliitto Diabetesförbundet

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake ●

® ® ® ®

Ikä Alle 45 v. 45–54 v. 55–64 v. Yli 64 v.

(0 p.) (2 p.) (3 p.) (4 p.)

(Laske oma painoindeksisi. Laskuohje seuraavalla sivulla) Alle 25 kg/m2 (0 p.) 25–30 kg/m2 (1 p.) Yli 30 kg/m2 (3 p.)

● 3. Vyötärönympärys mitattuna kylkiluiden alapuolelta (yleensä navan kohdalta) MIEHET

® Alle 94 cm ® 94–102 cm ® Yli 102 cm

(0 p.) ® Päivittäin ® Harvemmin kuin joka päivä (1 p.)

● 6. Oletko koskaan käyttänyt säännöllisesti verenpainelääkkeitä?

● 2. Painoindeksi

® ® ®

● 5. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja?

NAISET Alle 80 cm 80–88 cm Yli 88 cm

(0 p.) (3 p.) (4 p.)

® En ® Kyllä

(0 p.) (2 p.)

● 7. Onko verensokerisi joskus todettu olevan koholla (esim. terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä, raskauden aikana)?

® Ei ® Kyllä

(0 p.) (5 p.)

● 8. Onko perheenjäsenilläsi tai sukulaisillasi todettu diabetesta (tyypin 1 tai 2 diabetesta)?

® Ei ® Kyllä: isovanhemmilla,

(0 p.)

vanhempien sisaruksilla tai serkuilla (mutta ei omilla vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla) (3 p.) Kyllä: vanhemmilla, sisaruksilla tai omilla lapsilla (5 p.)

Riskipisteitä yhteensä Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa on

● 4. Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä vähintään puoli tuntia liikuntaa työssä ja/tai vapaa-ajalla ns. arkiliikunta mukaan lukien?

® Kyllä ® Ei

(0 p.) (2 p.)

alle 7 Pieni: arviolta yksi sadasta sairastuu 7–11 Jonkin verran lisääntynyt: arviolta yksi 25:stä sairastuu 12–14 Kohtalainen: arviolta joka kuudes sairastuu 15–20 Suuri: arviolta joka kolmas sairastuu yli 20 Hyvin suuri: arviolta puolet sairastuu

AVH 1/2013

MITĂ&#x201E; VOIT TEHDĂ&#x201E; SAIRASTUMISRISKIN PIENENTĂ&#x201E;MISEKSI? Et voi vaikuttaa ikĂ¤Ă¤si, etkĂ¤ perin- vat rasvat ja suosi pehmeitĂ¤ kasviras- JOS SAIT TESTISSĂ&#x201E; YLI 20 PISTETTĂ&#x201E; nĂślliseen alttiuteen. Sen sijaan muut voja. â&#x2014;? Hakeudu ensi tilassa terveydendiabetekselle altistavat tekijĂ¤t â&#x20AC;&#x201C; liikatai sairaanhoitajan tai tyĂśterveyspaino, vatsakkuus, vĂ¤hĂ¤inen liikun- Tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa hoitajan vastaanotolle verensoketa, ruokatottumukset ja tupakointi yleensĂ¤ aiheuta mitĂ¤Ă¤n oireita. rin mittaukseen (sekĂ¤ paastoarvo â&#x20AC;&#x201C; ovat omia valintojasi. ElĂ¤mĂ¤ntapoiettĂ¤ sokerirasituksen tai aterian jĂ¤lhisi liittyvillĂ¤ valinnoilla voit joko ko- JOS SAIT TESTISSĂ&#x201E; 7â&#x20AC;&#x201C;14 PISTETTĂ&#x201E; keinen arvo) mahdollisen oireettokonaan ehkĂ¤istĂ¤ tai ainakin siirtĂ¤Ă¤ â&#x2014;? Sinun kannattaa pohtia liikunta- man diabeteksen toteamiseksi. tyypin 2 diabetesta mahdollisimman ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittĂ¤Ă¤ huomiota painoosi estĂ¤Ă¤ksesi diamyĂśhĂ¤isiin vuosiin. Jos suvussasi on diabetesta, ole beteksen kehittymistĂ¤. 4VPNFO %JBCFUFTMJJUUP KVMLBJTJ erityisen tarkka siinĂ¤, ettĂ¤ painosi ei â&#x2014;? Ota yhteyttĂ¤ terveyskeskukseen Uyypin 2 diabeteksen riskitestiO pĂ¤Ă¤se vuosien mittaan nousemaan. tai tyĂśterveyshuoltoon saadaksesi WVPOOB 5FTUJO PWBU suunni Erityisesti vyĂśtĂ¤rĂśnmitan kasvaminen lisĂ¤neuvoja. telleet professori Jaakko merkitsee riskin lisĂ¤Ă¤ntymistĂ¤. KohTuomilehto Helsingin yliopistoTUB tuullinen ja sĂ¤Ă¤nnĂśllinen liikunta las- JOS SAIT TESTISSĂ&#x201E; 15â&#x20AC;&#x201C;20 PISTETTĂ&#x201E; ja EPTFOUUJ +aana LindstrĂśm kee diabetesriskiĂ¤. KiinnitĂ¤ huomiota â&#x2014;? Hakeudu terveyden- tai sairaan5FSWFZEFO KB IZWJOWPJOOJO MBJUPL myĂśs ruokavalioosi: nauti pĂ¤ivittĂ¤in hoitajan tai tyĂśterveyshoitajan vas TFTUB. Testi perustuu laajaan runsaasti kuitupitoisia viljatuotteita taanotolle sairastumisriskisi tar UVULJNVTaineistoon. ja kasviksia. JĂ¤tĂ¤ pois ylimĂ¤Ă¤rĂ¤iset ko- kempaan arviointiin.

PAINOINDEKSI Normaalipainon arvioinnissa kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n painoindeksiĂ¤, joka lasketaan siten, ettĂ¤ paino jaetaan pituuden neliĂśllĂ¤. Esimerkki: jos pituutta on 165 cm ja painoa 70 kg, on painoindeksi 25,7 (70 / (1,65 x 1,65) = 25,7).

Kun painoindeksi on 25â&#x20AC;&#x201C;30, laihduttamisesta on hyĂśtyĂ¤, ja erityisesti kannattaa huolehtia, ettei paino ainakaan nouse. Kun painoindeksi on yli 30, lihavuuden terveydelliset haitat alkavat selvĂ¤sti lisĂ¤Ă¤ntyĂ¤ ja laihduttaminen on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤.

Painoindeksi- eli BMI-taulukko

04/2012

Pituus (cm)

Paino (kg)

AVH 1/2013

Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssit sairastavalle ja läheiselle Nro 48585 (5 + 5 + 5 vrk) 2.–6.4.2013, 24.–28.6.2013 ja 16.–20.12.2013 Nro 48586 (5 + 5 + 5 vrk) 22.–26.4.2013, 29.7.–2.8.2013 ja 7.1–11.1.2014 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama. Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010. kuntoutuskeskus.fi 18

AVH 1/2013

uopiossa järjestetään tämän vuoden aikana Yksi elämä -tapahtumia, joiden suunnittelua voisi luonnehtia seuraavasti: mitä useampi kokki, sitä makoisampi soppa! Tämän makutakuun keitokselleen antaa työryhmä, jossa ovat edustettuina Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry, Kuopion Sydänyhdistys ry, Puijon Diabetesyhdistys ry, Kardiomyopatiapotilaat - Karpatiat ry, Pohjois-Savon Sydänpiiri ry ja Aivoliitto ry. Tapahtumien suunnittelu sai alkunsa kun kuopiolaisten vammais- ja kansanterveysyhdistysten yhteistyöorganisaatio Tukipilari kutsui kesällä 2012 yhteistyökumppaneitaan koolle verkostoitumisen merkeissä. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteistyön myötä ilmoille tuotiin ajatus Kuopiossa järjestettävistä Yksi elämä -tapahtumista, joita paikallisyhdis-

tykset ryhtyisivät yhteistyönä suunnittelemaan ja toteuttamaan. Ajatus yhteistyöstä otettiin myötämielisesti vastaan ja suunnittelutyöryhmän toiminta sai näin alkunsa. Työryhmässä on huomattu, että verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen kautta saavutetut edut ovat huomattavasti enemmän kuin vain osiensa summa. Jokainen tapahtumien suunnitteluun osallistunut on oman osaamisensa lisäksi tuonut työryhmään mukanaan tietoa muun muassa mahdollisista yhteistyökumppaneista ja hyödyllisistä kontakteista. Vastuualueita jakaen ja työryhmäläisten vahvuuksia hyödyntäen suunnittelutyö on säilynyt alusta alkaen jouhevana. Yhteistyön myötä käytettävissä olevat voimavarat ovat merkittävästi suuremmat kuin yksin toimiessa.

Yhteistyö on mahdollistanut sellaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen, joihin yhdistysten omat resurssit eivät itsenäisesti toimiessa välttämättä riittäisi. Yhteistyö on voimaa, näkyvyyttä, avoimuutta ja uusien toimintatapojen kokeilemisen rohkeutta! Kuopion Yksi elämä -tapahtumien suunnittelutyöryhmä kannustaa yhdistyksiä tarttumaan haasteeseen ja ryhtymään rohkeasti yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johannes Hietala toimii Aivoliiton järjestösuunnittelijana Itä-Suomen alueella.

JOHANNES HIETALA

Yksi elämä yhdistää Kuopiossa

Lisätietoja Kuopion tapahtumista antaa järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

YKSI ELÄMÄ -TAPAHTUMAT KUOPIOSSA Tunne pulssisi -seminaari Aika: tiistai 16.4.2013 kello 17.00 Paikka: Kuopion kirjaston luentosali, Maaherrankatu 12, Kuopio Ohjelma: 17.00–17.30 Näyttely järjestöjen toiminnasta 17.30–17.50 Järjestöesittely: Kuopion Sydänyhdistys ry, Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry, Puijon Diabetesyhdistys ry, Karpatiat ry 17.50–18.00 Tunne pulssisi -ohjelma, Pohjois-Savon Sydänpiiri ry 18.00–19.00 Aivoinfarktin ehkäisy – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet -luento, professori, neurologian erikoislääkäri Juhani Sivenius 19.00–20.00 Sydämen värinää -luento, professori, kardiologian erikoislääkäri Juha Hartikainen, KYS

Yksi elämä kävelee Aika: sunnuntai 5.5.2013 kello 11.00 Paikka: Hapelähteen puisto, Kuopio Kaikille avoin kävelytapahtuma, lähtö Hapelähteen puistosta, reittivaihtoehdot noin 3 km/5 km. Reittivetäjinä paikallisia nimekkäitä urheilijoita. Tunne pulssisi -tietopiste ja leikkimielinen tietovisailu, jossa hyvät palkinnot. Alkuverryttelyn vetää Kuntokeskus Fressi. Yksi elämä tanssii Aika: keskiviikko 13.11.2013 kello 18.00, Paikka: Raittiustalo, Minna Canthinkatu 52–54, Kuopio Sydän-, diabetes- ja aivohalvausyhdistysten jäsenille yhteiset pikkujoulutanssiaiset. Musiikista vastaa Dj Nite. Yhteystiedot: Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry, Oili Holopainen, p. 044 382 2350

AVH 1/2013

Säännöllinen, kohtuullisesti kuormittava ja monipuolinen liikunta auttaa pysymään terveenä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen omaehtoinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista.

ika moni päättää alkuvuodesta aloittaa uudenlaisen elämän ja pitää itsestään entistä parempaa huolta. Silloin kannattaa muistaa, että on tärkeää tehdä asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Se auttaa selviytymään päivän haasteista niin henkisesti kuin fyysisestikin. Liikunta on täsmälääke moneen asiaan. Se villitsee hyvän olon hormonit liikkeelle ja vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti terveyteemme. Verenkierron ja aineenvaihdunnan paranemisesta hyötyy koko keho. Fyysinen vointi kohenee ja unen laatu paranee.

TÄHTÄIN PYSYVÄSSÄ MUUTOKSESSA Liikunnan aloittamisessa maltti on valttia. Tavoitteet ja suunnitelmat kannattaa tehdä pitkälle tähdäten. Liikunta tuottaa hyvää oloa välittömästi, mutta pitemmällä aikavälillä kertyneet suoritukset saavat aikaan pitkäaikaisia muutoksia kehossa. Liikuntaa ei voi varastoida, vaan tulee liikkua pieniä määriä kerrallaan päivittäin tai lähes päivittäin. Vinkki aamuksi: Mieti, millä tavalla saisit tänään kokoon päivittäisen liikunta-annoksen.

LIIKUNTA OSAKSI ARKEA Arjen askareissa kannattaa huomio kiinnittää askelten lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen. Yli tunnin kestävää yhtäjaksoista istumista ei suositella. Se hidastaa aineenvaihduntaa ja heikentää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Tutkimusten mukaan yli 8 tuntia päivässä istuvilla henkilöillä on suurentunut riski sairastua metaboliseen oireyhtymään, vaikka he muuten liikkuisivat suositusten mukaisesti. Oireyhtymä lisää muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien riskiä. Metaboliseen oireyhtymään liittyy vähintään kolme seuraavista oireista: vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot, madaltunut HDL-kolesteroli ja kohonnut paastosokeri. Iäkkäillä ihmisillä istuminen nopeuttaa lisäksi lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä.

AVH 1/2013

Vesa-Matti Väärä

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ VIRPI LUMIMÄKI

Pienillä päätöksillä pääset pitkälle

Liikunnan voi sisällyttää osaksi arjen toimintoja. Kotona se voi olla esimerkiksi televisiokanavien vaihtoa ilman kaukosäädintä tai pukeutumista seisomaasennossa. Näin kehität sekä voimaa että tasapainoa. Liikunnan voi yhdistää myös asioimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, jolloin se vaatii arjessa ainoastaan liikuntamyönteistä asennetta. Vinkki: Älä pidä kaukosäädintä sohvalla.

LÄHDE LIIKKEELLE JA ULOS Monissa kunnissa kehitetään lähiliikuntapaikkoja, jotta jokaisella kuntalaisilla olisi mahdollisuus liikkumiseen omassa kotiympäristössä. Oman kunnan liikuntapalveluihin kannattaa tutustua. Niistä voi kysyä ja omista tarpeista voi kertoa esimerkiksi kunnan liikunnanohjaajalle. Terveysliikuntasuositukset korostavat liikunnan säännöllisyyttä, kohtuullista kuormittavuutta ja monipuolisuutta. Sydämen ja keuhkojen vahvistamiseen tarvitaan hengästyttävää liikuntaa. Turvallinen ja suositeltava taso on sellainen, jossa vähän hengästyy ja liikkuminen tuntuu vähän rasittavalta. Raskas

Vesa-Matti Väärä

liikunta ei lisää terveyshyötyä. Liikunnan laatu ja kesto tulee suhteuttaa omaan kuntoon. Kävelymatkaa ei ole tarpeen mitata, sillä tärkeämpää on suorituksen kesto.

tä vaikutuksista sekä erityispiirteistä, jotka on hyvä huomioida liikunnan aloittamisessa AVH:n jälkeen. Opas on suunnattu sairastuneille ja heidän läheisilleen, mutta se palvelee myös ammattilaisia potilasohjauksen tukena. Maksuton opas on tilattavissa Aivoliitosta.

Vinkki: Tee treffit leikkipuistoon, siellä voi tehdä monenlaisia tasapainoa ja voimaa kehittäviä harjoituksia.

Virpi Lumimäki toimii liikuntasuunnittelijana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

RUUTIA REISIIN

LIIKUNTA JATKUU SAIRASTUMISEN JÄLKEEN Aivoliiton uusi Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen -opas on laadittu sairastumisen jälkeisen liikunnan tueksi. Siinä kerrotaan liikunnan myönteisis-

Vesa-Matti Väärä

Hengästyttävän liikunnan lisäksi on tarpeen huolehtia alaraajojen ja keskivartalon lihasvoimasta. Voiman lisääntymisen myötä tasapaino paranee ja muun muassa kaatumisen riski pienenee. Tuolista ylösnousuharjoitukset ja portaissa kävely lisäävät voimaa reisi- ja pakaralihaksiin. Kuntosalilaitteita kannattaa mahdollisuuksien mukaan myös hyödyntää. Tulokset näkyvät jo muutaman viikon kuluttua, kun harjoituksia on tehty säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa. Alaraajojen voimaharjoittelun hyödyt näkyvät esimerkiksi siten, että tuolilta ylösnousu helpottuu, rollaattori vaihtuu kävelykeppiin, kävelykeppi unohtuu huoneen nurkkaan ja pukeutuminen alkaa onnistua seisoma-asennossa.

AVH 1/2013

HANNE ITÄRINNE

Juttu-tupa-päivä on aina hyvä päivä myös vasemman puolen raajoihin tuli halvausoireita. Sairastumisen jälkeen perhe päätti muuttaa takaisin Suomeen, koska täällä oli mahdollista saada kuntoutusta omalla äidinkielellä. Saarinen on käynyt Juttu-tupakurssilla Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa noin kahden vuoden ajan. Hän pääsi mukaan puheterapeutin suosituksen perusteella. Saarisen mielestä Juttu-tuvassa parasta on, että siellä tuntee olevansa vertaistensa joukossa. Toiminta on tavoitteellista ja kuntouttavaa. Edistymistä on tapahtunut sekä Saarisen itsensä että muiden kurssilaisten kohdalla. Esimerkiksi yksi kurssilaisista ei kävellyt ollenkaan tullessaan ryhmään, mutta nyt hän kulkee jo itsenäisesti kepin avulla yhteisille kahvitauoille viereiseen kahvilaan. – Me innostamme toinen toisiamme kuntoutumisessa, Saarinen kertoo hymyillen.

Hanne Itärinne

ILOA JA APUA ARKEEN

Markku Saariselle Juttu-tupa-päivä on yksi viikon kohokohdista.

Juttu-tupa-kurssit on kehitetty ja suunnattu henkilöille, joilla on afasia. Mukana on sekä lievästi että vaikeammin afaattisia osallistujia. Monilla paikkakunnilla Juttu-tuvat ovat niin suosittuja, että vapautuville paikoille jonotetaan.

askulainen Markku Saarinen, 59, asui vielä kolme vuotta sitten perheineen Espanjassa, missä hän oli töissä ra-

AVH 1/2013

kennusalalla. Aivoinfarkti tuli hyväkuntoiselle miehelle äkkiarvaamatta, kun Saarinen oli juomassa kahvia. Puhekyky meni aluksi kokonaan ja

Saarinen on saanut Juttu-tuvan myötä puheen takaisin. Aloittaessaan Juttu-tupa-kurssin Saarinen ei puhunut juuri mitään. Aivoinfarkti oli vienyt puhekyvyn. Sinnikäs kuntoutus ensin yksilöllisesti Aivoliiton puheterapeutin luona ja myöhemmin Juttu-tuvassa on auttanut: nykyään Saarinen puhuu jo hyvin. Juttu-tupakurssin opettaja antaa aikaa puhua rauhassa ja hakea sanoja, jotka ovat välillä hukassa tai tulevat puheeseen väärin. Juttu-tupa antaa osallistujille kuntoutuksen lisäksi myös virkistystä arkeen. Saarisen mielestä Juttu-tuvassa on aina kivaa. – Se on aina hyvä päivä, kun tänne tulee. Saa seuraa ja ihmiskontakteja. Kotona aika käy välillä pitkäksi, kun vaimo ja ystävät ovat töissä. Kävelen

ja pyöräilen paljon, kuljen metsässä ja torstaisin käyn kuntosalilla. Lisäksi teen kotitöitä ja laitan ruokaa, Saarinen sanoo.

MONIPUOLISTA, KUNTOUTTAVAA TOIMINTAA Juttu-tupa-kursseilla luetaan yhdessä päivän lehtiä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Opettajalla

on aina jokin aihe tai teema, josta vaihdetaan ajatuksia – kukin sillä lailla kun osaa ja pystyy. Käytössä ovat muun muassa eleet, kuvat ja paperille kirjoittaminen. Tapaamisen aikana saatetaan myös pelata jotain peliä, laittaa yhdessä ruokaa, askarrella tai vaikkapa mennä ulos paistamaan muurinpohjalettuja. – Jos vielä jotain lisää voisi toivoa, niin olisi mukavaa käydä ryhmän

kanssa retkillä Turussa tai lähiympäristössä. Mutta ymmärrän kyllä, että se olisi kallista ja hankalaa järjestää, Saarinen pohtii ja lisää, että Juttutuvan kaltaista toimintaa saisi olla tarjolla enemmänkin. Hanne Itärinne toimii Aivoliitossa järjestötiedottajana.

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2013 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9−11.30 ajalla 14.1.–22.4. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä. Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1.–19.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610. Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1–19.4. Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2−4. Tiistaisin klo 14−17.30 ajalla 8.1–2.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936. Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9−11.30 ajalla 23.1.–17.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai 3.1. alk. kansliaan, p. 06 327 7261. Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9−12 ajalla 24.1.–25.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 040 487 3010. Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9−12 ja 13−16 ajalla 15.1–4.6.

Tampere Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 16.45–19.00 ajalla 23.1.–3.4. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445 tai ensimmäisellä kurssikerralla. Kuopio Kuopion työväenopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin klo 10.00–11.45 ajalla 15.1.–2.4. Ilmoittautuminen koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p. 044 718 4714. Oulu Oulun kansalaisopisto, Harjapäänkatu 32 (Vareshankkeen ja Ikä Esko -hankkeen toimitilat). Maanantaisin klo 14.15−16.45, ajalla 14.1.–25.3. Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, Närhitie 2 (uimahallin kokoustila). Tiistaisin 5.2.–2.4. klo 14−15.30. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, 17.1.–11.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredag kl 10−12.30, 18.1.–19.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

AVH 1/2013

PIIA ARO-PULLIAINEN

Apuväline terveydenhuollon ammattilaisille

Tee palvelustasi esteetön tuetun keskustelun käsikirjojen avulla misen sekä kielen tuottamisen, esimerkiksi puhumisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Tyypillisin afasian aiheuttaja on aivoverenkiertohäiriö (AVH) eli aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Suomessa afasian saa vuosittain arviolta 3 500 ihmistä. Afasian vuoksi keskusteleminen tai keskusteluun osallistuminen on usein vaikeaa. Afasia aiheuttaakin usein sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä. Henkilöä, jolla on afasia, tulisi kohdella keskustelutilanteissa aikuisena, päätöksiin kykenevänä ihmisenä. Afasia on erityisesti viestien välittämisen ongelma. Afaattinen henkilö tietää kyllä mitä haluaisi sanoa, mutta afasian vuoksi ei siinä onnistu.

Kommunikoinnin käsikirjat on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja henkilöille, joilla on afasia. Kirjasarja on tuotettu helpottamaan ammattilaisten ja afaattisten henkilöiden keskustelua.

irjat on käännetty kanadalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopiviksi Aivoliiton moniammatillisessa työryhmässä. Vaikka kirjat on ensisijaisesti tarkoitettu ammattilaisten työvälineeksi, niitä voi myös käyttää apuvälineenä henkilö, jolla on afasia. Oppaat ovat osa tuetun keskustelun menetelmää (SCA™ Supported Conversation for Adults with Aphasia), jossa käytetään muun muassa

AVH 1/2013

kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tukemaan keskustelua.

MIKÄ ON AFASIA? Termi afasia viittaa joukkoon erilaisia kielellisiä vaikeuksia, jotka ovat seurausta aivoissa tapahtuneesta vauriosta ja vaikuttavat henkilön kykyyn kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Kommunikoinnin vaikeuksia aiheuttavat kielen vastaanoton, esimerkiksi puheen ja luetun ymmärtä-

TUETUN KESKUSTELUN KÄSIKIRJAT Tuetun keskustelun käsikirjojen avulla hoitaja, terapeutti tai lääkäri pystyy keskustelemaan kuntoutujan kanssa ja siten palvelemaan häntä esteettömästi ja tehokkaasti. Käsikirjojen avulla afaattinen henkilö voidaan ottaa mukaan täysivaltaisena jäsenenä häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi voidaan käydä läpi asiakkaan kokonaistilannetta sekä suunnitella hoitoa ja kuntoutusta. Terapeutin on mahdollista keskustella afaattisen asiakkaan kanssa esimerkiksi kuntoutuksen tavoitteista ja muista kuntoutuksen toteuttamiseen vaikuttavista asioista.

AVH / Aivoverenkiertohä iriö

Terapian tavo itteet

iminnot Päivittäiset to Raha-asiat

Syöminen

LASKUAUTOMAATT

Ei maistu miltään

Istuminen - tuet tuna Nettipankki

Luottokortti

Käyttäjätunnus: Tunnusluku:

Istuminen - ilma n tukea

VISA

€

Kommunikointi

Nieleminen

saminen Laskujen mak

saminen Ostosten mak

Ruokahalun väheneminen Ruoka

€

1234 5678 9123

Ei maista / Ei haista €

Kävely - sisällä

Pankki

Kävely - ulkona

Budjetti - ruoka

- vuokra

nee

para

- auto

€ € €

OTTO Ota rahat, ole

Liikkuminen

hoito Raha-asioiden

Sairaus

P Painon lasku

Pankissa käyminen

50€

Juokseminen / Kävely -

Painon nousu 75

hyvä

e / Aivoliitto ry © Aphasia Institut vastaanotolla eutin Toimintaterap

©A Aphasia Ins Institute / Aivoliit to ry Fysiote siotera si rapeut peutiiin vastaa notolla

luonnossa

Kirjoja voi käyttää keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa.

Afaattisella henkilöllä itsellään saattaa olla apuväline (esimerkiksi kommunikointikansio tai puhelaite) keskustelutilanteisiin, mutta kuvastot tai viestit eivät välttämättä vastaa ammattilaisen tarpeita. Oleellista onkin, että ammattilaisella itsellään on oma kirja, jonka tuntee ja jota osaa käyttää tavoitteellisesti oman ammattitaitonsa toteuttamiseen. Toisaalta kuntoutuja itse voi ohjata keskustelua haluttuun suuntaan sopivan kirjan avulla. Ammattikohtaiset käsikirjat sisältävät kunkin ammatin keskeiset teemat kuvitettuina. Saatavilla on kirja lääkärille, hoitajalle, fysioterapeutille ja toimintaterapeutille. Muu terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, psykologi tai puheterapeutti, voi valita itselleen sopivan kirjan työnkuvasta riippuen. Myynnissä on myös kirja afasiasta sekä afasian kanssa elämisestä.

AMMATTILAISTEN KÄSIKIRJAT Käsikirjasarja on tuotettu helpottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Afasia on harvoin ainoa syy määritellä kuntoutusta tai tehdä päätöksiä elämäntilanteeseen liittyen, mutta afasia vaikuttaa merkittävästi henkilön mahdollisuuksiin osallistua niihin. Kirjoissa käsitellään muun muassa oireiden kartoitukseen, taustatietoihin, elintapoihin, tunne-elämään, asumiseen, nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja.

Kirjoista on hyötyä erityisesti keskustelun tukena hoito- ja kuntoutustilanteissa sekä niiden suunnittelussa. Kirjat on ensisijaisesti tarkoitettu ammattilaisten työvälineeksi, mutta niitä voi käyttää apuvälineenä myös henkilö, jolla on afasia.

Kommunikointi = kaksi ihmistä

Toimikaa yhdessä!

MITÄ ON AFASIA? -KIRJA Henkilöille, joilla on afasia ja heidän läheisilleen suunnatussa kirjassa kerrotaan erilaisista afasioista tukisanojen ja kuvien avulla. Kirjan avulla on mahdollista keskustella erilaisista afasioista helposti ymmärrettävällä tavalla. Kirja sisältää paljon lyhyitä ydinsanoja ja havainnollistavia kuvia. Kirjassa on esitelty tyypillisiä afasian oireita sekä afasian eri tyypit (sujumaton, sujuva ja etenevä afasia).

ELÄMÄ ON SUUREMPI KUIN AFASIA -KIRJA Henkilöille, joilla on afasia, suunnatussa kirjassa käsitellään afasiaan ja elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä tukisanojen ja kuvien avulla. Kirjassa käsitellään kommunikointiin, selviytymiseen, ystäviin, perheeseen, väsymykseen, tunne-elämään ja afasian aiheuttamaan elämänmuutokseen liittyviä teemoja. Kirjan avulla henkilö, jolla on afasia, voi käsitellä afasian vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin.

Sinä

Puoliso

Afasia tekee kommunikoinnista vaikeaa teille molemmille.

Elämä on suurempi kuin afasia -kirjan avulla voidaan käsitellä afasian vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin.

HINNAT:

• Mitä on afasia 5 € • Elämä on suurempi kuin afasia 15 €

• Hoitajan vastaanotolla 20 € • Fysioterapeutin vastaanotolla 20 €

• Toimintaterapeutin •

vastaanotolla 20 € Lääkärin vastaanotolla 20 €

Kirjoja voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi.

Piia Aro-Pulliainen toimii Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksessa puheterapeuttina.

AVH 1/2013

Aivoliitto järjestää aivoverenkiertohäiriön sairastaneille kommunikaatioon painottuvia kuntoutuskursseja.

Vesa-Matti Väärä

PIIA ARO-PULLIAINEN

Kommunikaatiokursseilta tukea arkeen

Yksilöterapian lisäksi kurssilla toimitaan myös ryhmissä.

ivoliitto on kehittänyt kommunikaatiokurssit alun perin osana sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Näitä afaattisille henkilöille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja kursseja on järjestetty Aivoliitossa jo yli 10 vuoden ajan. Kela muutti kaiken AVH-kurssitoiminnan kuntoutuskursseiksi vuoden 2013 alusta alkaen. Siksi myös Aivoliiton kommunikaatiokurssit toteutetaan tästä eteenpäin kuntoutuskursseina. Kurssit ovat parikursseja, eli sekä kuntoutuja että läheinen osallistuvat kurssille koko ajan. Vuosina 2013–2015 Aivoliitto järjestää kolme kurssia joka vuosi.

AVH 1/2013

MIKSI KURSSILLE? Kommunikaatiokurssit on tarkoitettu henkilöille, joilla on aivoverenkiertohäiriön seurauksena keskivaikea tai vaikea afasia, sekä heidän läheisilleen. Kurssista hyötyvät ne, jotka tarvitsevat ilmaisunsa tueksi puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja tai keskustelutilanteet läheisten kanssa ovat vaikeita muista syistä. Kurssin tärkein tavoite on tukea afaattisen henkilön ja hänen läheisensä välistä vuorovaikutusta ja helpottaa siten arjessa selviytymistä. Kurssin sisältö muokataan yksilöllisesti jokaisen parin tarpeisiin. Kurssilla saa yksilöllistä puheterapiaa helpottamaan keskustelutilanteita ja asioiden selvittelyä. Afasian

saanutta henkilöä ja hänen läheistään ohjataan monipuolisesti muun muassa keskustelutilanteissa käytettäviin menetelmiin. Yksilöllistä puheterapiaa on 60 minuuttia lähes joka päivä ja siihen osallistuvat sekä afaattinen henkilö että hänen läheisensä. Kurssilla on mahdollisuus tavata muita samassa tilanteessa olevia ja kurssilla toimitaan myös paljon ryhmissä. Kurssi koostuu kolmesta jaksosta. Yhden jakson pituus on viisi vuorokautta. Jaksojen välillä on 3–6 kuukauden väliaika, joten kaikkiaan kurssin läpikäyminen kestää 9–12 kk. Kotijaksojen aikana osallistujilla on yksilöllisiä välitehtäviä esimerkiksi keskustelutaitojen harjoittelemiseksi. Aivoliiton kurssien toteuttamises-

ta vastaa moniammatillinen työryhmä (neurologi, kaksi puheterapeuttia, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä). Kurssipaikka on Erityisosaamiskeskus Suvituuli Turussa.

KUKA KURSSILLE PÄÄSEE? Kurssille valitaan 8 afaattista henkilöä ja läheistä. Kurssille voi hakeutua jos: • henkilöllä on diagnosoitu aivoinfarkti tai ei-traumaattinen kallon sisäinen verenvuoto ja hänelle on tehty tarpeelliset tutkimukset terveydenhuollossa. • sairastumisesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. • henkilöllä on aivoverenkiertohäiriön seurauksena keskivaikea tai vaikea afasia, kommunikointi puhumalla on vaikeutunut sekä tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. • sairastumisen jälkeen on tehty puheterapeutin arvio.

MITEN KURSSILLE HAETAAN? Kuntoutuskurssille hakeminen perustuu aina hoitavan tahon suositukseen tai lähetteeseen. Hakemista varten tarvitaan seuraavat asiakirjat: • Kelan lomake KU102 • B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma • Mahdolliset liitteet (esimerkiksi puheterapeutin lausunto) Hakemus liitteineen palautetaan Kelan toimistoon. Piia Aro-Pulliainen toimii Aivoliitossa puheterapeuttina. Lisätietoja: Kelan paikallistoimistot tai Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski, p. 02 213 8271 tai 040 731 3592, ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi.

KOMMUNIKAATIOKURSSIT VUONNA 2013 Aivoliitto järjestää vuoden aikana kolme kommunikaatiokurssia. Jokainen kurssi koostuu kolmesta jaksosta. Ajankohdat: Ensimmäinen kurssi 1. osa 18.3.–22.3.2013 2. osa 10.6.–14.6.2013 3. osa 9.12.–13.12.2013 Toinen kurssi 1. osa 6.5.–10.5.2013 2. osa 12.8.–16.8.2013 3. osa 7.4.–11.4.2014 Kolmas kurssi 1. osa 30.9.–4.10.2013 2. osa 13.1.–17.1.2014 3. osa 1.9.–5.9.2014

Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan Palveleva apuvälineliike Puutarhakatu 17, 20100 Turku Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031 Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Pori puh. 020 761 9036 www.turuntukikohta.fi AVH 1/2013

TUTKITTUA

Lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta toipuneilla on kohonnut kuoleman riski Riskiä on mahdollista pienentää elintapamuutoksilla

ukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta (SAV) toipuneet henkilöt ovat muuta väestöä huomattavasti suuremmassa vaarassa kuolla aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon, ja heidän kuolleisuutensa on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna, osoittaa suomalaistutkimus. Riskiä on mahdollista pienentää elintapamuutoksilla. – Aivoverenvuodosta selvinneiden olisi erityisen tärkeää pysyä erossa tupakasta ja pitää huolta verenpaineestaan sekä kolesterolitasoistaan, sillä nämä ovat iän ohella suurimmat kuolemanriskiä nostavat tekijät, sanovat tutkimusta johtaneet neurokirurgi Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta ja professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista. HYKS:n, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa – joka on suurin tästä aiheesta koskaan tehty väestöpohjainen seurantatutkimus – selvitettiin SA-vuotoon sairastuneiden ja siitä selvinneiden potilaiden myöhempää kuolleisuutta ja sen syitä. Tutkimus on julkaistu neurologian alan johtavassa Neurology-tiedelehdessä 11.1.2013.

AVH 1/2013

Tutkimushenkilöt olivat FINRISKväestötutkimukseen vuosina 1972– 2007 osallistuneita 25–74-vuotiaita suomalaisia. Yli 64 000 suomalaisesta 437 sairastui seuranta-aikana lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon, ja heistä 233 oli elossa vuoden kuluttua sairastumisesta. Seurantaa jatkettiin vuoden 2009 loppuun; mediaaniseuranta-aika oli 8,6 vuotta. SA-vuodon jälkeen vähintään vuoden ajan elossa olleista 233 henkilöstä kuoli seuranta-aikana 88 eli 37,8 prosenttia. Kuolleisuus tässä ryhmässä oli noin kaksinkertainen ikä- ja sukupuolivakioituun muuhun väestöön verrattuna. Kuolinsyiden tarkastelu paljasti, että kohonnut kuolleisuus johtui yksinomaan tappavista aivoverisuonitapahtumista, kuten aivoinfarkteista ja aivojen sisäisistä verenvuodoista. Kuolemanriskiä lisäsivät erityisesti tupakointi sekä jo ennen SA-vuotoa todetut korkeat kolesterolitasot ja korkea systolinen verenpaine. – Jos SA-vuodosta eloonjääneiden myöhempää kuolleisuutta verrattiin väestöön, joka ei tupakoinut ja jolla oli matala verenpaine ja matalat kolesterolitasot, SA-vuodosta selvinneitä kuoli 31 henkilöä enemmän

tuhatta henkilövuotta kohden, Korja kertoo. – Toisin sanoen, kun sadasta tupakoimattomasta suomalaisesta, joilla on myös matala verenpaine ja kolesteroli, kuolee 20 ihmistä seuraavan 10 vuoden aikana, niin SA-vuodosta selvinneistä kuolee 51. Tämä on suuri ero. Tutkijat toteavat, että SA-vuodosta selvinneiden potilaiden riskitekijöihin tulisi tästä lähtien kiinnittää huomiota paljon enemmän kuin tähän asti on tehty. – Elämäntavat ja riskitekijät tulisi ehdottomasti ottaa puheeksi potilaan kanssa, sillä vuodon jälkeinen riskitekijöiden minimointi on lähes yhtä tärkeää kuin vuodon akuuttivaiheen hoito, Korja huomauttaa. Suomalaistutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet maailman suurimpaan kaksosaineistoon perustuvien tutkimustulostensa perusteella, että SA-vuoto johtuu ennen kaikkea elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä eikä niinkään yksittäisistä alttiusgeeneistä. Elintapojen muutoksilla voidaan vähentää sekä SA-vuotoon sairastumista että vuodon saaneiden myöhäiskuolleisuutta, Kaprio painottaa.

TUTKITTUA

Liikkumiskyvyn heikkeneminen iäkkäänä on monen tekijän tulosta THM Ritva Sakarin fysioterapian väitöskirja tarkasteli iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvyn ongelmia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä.

iikkumiskyky on keskeinen elämänlaadun osatekijä. Liikkumiskyvyn heikkeneminen iäkkäänä rajoittaa päivittäisiä toimintoja, sosiaalista ja kulttuurista osallistumista sekä liikuntaharrastuksia. Ritva Sakari selvitti 65–84-vuotiaan väestön liikkumisvaikeuksia, liikkumiskyvyn heikkenemistä sekä heikkenemistä ennustavia tekijöitä 5–16 vuoden seurannan aikana. Tulokset osoittivat, että liikkumiskyky heikkeni iän mukana sekä tutkittavien itsearviointien että toimintatestien perusteella, ja erityisesti vanhimpien ikäryhmien naisilla. Eri mittaustavat eivät kuitenkaan tuottaneet aina yhteneviä tuloksia, ja kaikissa ikäryhmissä oli myös henkilöitä, joilla liikkumiskyky parani kahden seurantakerran välillä. Terveydentilatekijöistä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä viiden vuoden seurannan aikana sairaalahoidossa vietettyjen päivien lukumäärä (15 päivää tai enemmän) ennustivat liikkumiskyvyn heikkenemistä. Aisti- ja psykomotorisista toiminnoista liikkumiskyvyn heikkenemistä

viiden vuoden aikana ennustivat polven ojentajalihasten maksimaalinen voima, seisomatasapaino, näöntarkkuus, reaktioaika sekä lonkka- ja polvinivelten liikerajoitukset. Jos halutaan saada kattava kuva iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvystä, tulee mittausten sisältää sekä itsearviointeja että toimintatestejä. Liikkumiskyvyn heikkeneminen ei näyttäisi olevan aina suoraviivaista ja peruuttamatonta. – Terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota iäkkäisiin henkilöihin, jotka joutuvat terveydentilansa takia vuodelepoon tai sairaalahoitoon lyhyeksikin ajaksi. Heidän liikkumiskykynsä heikkenemistä tulee ehkäistä systemaattisella liikuntaharjoittelulla heti akuutin sairastamisvaiheen jälkeen, Sakari kertoo. Iäkkäiden ihmisten kuntoutuksessa keskeistä on lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää muun muassa asiakkaiden alaraajojen nivelten liikkuvuuteen sekä näkökykyyn. Esimerkiksi lihasvoiman lisääminen ei välttämättä vähennä kävelyvai-

keuksia, jos riittävän pitkien askelten ottaminen on vaikeaa alaraajojen nivelten liikerajoitusten takia. Näkökykyä tarvitaan liikkuessa erityisesti tasapainon ennakoivaan säätelyyn, joten näöntarkkuus tai silmälasien sopivuus kannattaa tarkistaa aika ajoin. – Parhaita tuloksia liikkumiskyvyn kannalta voidaan saavuttaa interventioilla, jotka keskittyvät useampaan kuin yhteen tekijään, arvioi Sakari. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin yhteistä Ikivihreät-projektia, jossa selvitettiin iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Tutkimuksessa käytettiin myös yhteispohjoismaisen NORA-tutkimuksen (Nordic Research on Aging) aineistoja. Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 190, 121 s., Jyväskylä 2013, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-5062-0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, myynti@library.jyu.fi

AVH 1/2013

TUTKITTUA

Sosiaalinen aktiivisuus pidentää elinikää ja vähentää iäkkäiden laitoshoidon tarvetta

erontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että sosiaalisesti aktiivisemmilla ikäihmisillä oli noin 17 vuoden seurannan kuluessa pienempi kuolleisuuden ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. – Erityisesti niin sanottuihin kollektiivisiin sosiaalisiin toimintoihin osallistuminen selitti vähäisempää kuolleisuuden ja laitoshoitoon sijoittumisen riskiä. Erilaiset kulttuuriharrastukset, järjestötoiminta, matkustaminen ja tanssiminen ovat esimerkkejä kollektiivisesta sosiaalisesta aktiivisuudesta, jossa ihmiset tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista, kertoo Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Katja Pynnönen. – Tässä tutkimuksessa niin sanottu produktiivinen sosiaalinen aktiivisuus, toisin sanoen toisten auttaminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen, ei ollut yhteydessä pienempään kuolleisuuden riskiin, vaan yhteys selittyi kokonaan osallistujien paremmalla terveydellä.

AVH 1/2013

Produktiivinen sosiaalinen aktiivisuus saattaa silti olla yksi ikäihmisten hyvinvointia lisäävä tekijä, sillä sen myötä ikääntyvä ja ikääntynyt voi kokea tekevänsä hyödyllisiä asioita ja olevansa tarpeellinen. – Omassa tutkimuksessamme ei valitettavasti pystytty huomioimaan vapaaehtoistyötä laajemmin, vaan auttamisessa keskityttiin sukulaisten, naapureiden ja ystävien arkipäivän askareissa auttamiseen, toteaa Pynnönen. Sosiaalisen aktiivisuuden yhteys kuolleisuuteen ei ole uusi aihe, mutta sen yhteyttä laitoshoitoon sijoittumiseen on tutkittu vähän. Myös sosiaalisen aktiivisuuden eri ulottuvuuksien yhteydestä erilaisiin terveyttä kuvaaviin tekijöihin on vähemmän tutkimustietoa. Tulos on tärkeä, sillä sosiaalisessa verkostossa tapahtuvat muutokset, depressiiviset oireet ja iän myötä lisääntyvä riski liikkumis- ja toimintakyvyn heikkenemiseen saattavat heikentää mahdollisuuksia osallistua erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin. Sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat yksi keskeinen osa ikäänty-

neiden ihmisten terveyttä edistävää toimintaa. Uusien toimintatapojen kehittäminen sosiaalisen osallistumisen mahdollistamiseksi on tarpeen tilanteessa, jossa yhteiskunnan taloudelliset resurssit ovat erittäin tiukalla, mutta pyrkimyksenä on ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen, sanoo Pynnönen. Tutkimus on osa laajempaa Ikivihreät-projektia. Tutkimuksen osallistujat oli haastateltu heidän ollessaan 65–84-vuotiaita. Kuolleisuutta ja hoidon tarvetta seurattiin tämän jälkeen rekistereistä. Tässä tutkimuksessa osallistujia oli 1 181. Tutkimustulokset on julkaistu alan kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä. Pynnönen K, Törmäkangas T, Heikkinen R-L, Rantanen T, Lyyra T-M. (2012). Does social activity decrease risk for institutionalization and mortality in older people? The Journals of Gerontology, Series B: Psychological and Social Sciences, doi: 10.1093/geronb/gbs076.

Selkokirjallisuuden valtiontukea voi jatkossa hakea kerran vuodessa

elkokeskuksen selkokirjatyöryhmän myöntämää tukea voi tänä vuonna hakea 31.3.2013 mennessä. Haku on jatkossa vain kerran vuodessa, sillä syksyn hakukerrasta on luovuttu. Selkokirjallisuuden tukea voivat hakea selkokirjojen kirjoittajat, kuvittajat ja kustantajat. Tukea myönnetään kirjahankkeille, jotka täyttävät selkokirjoille asetetut kriteerit. Siksi hakemuksen liitteenä on lähetettävä selkokirjatyöryhmälle riittävät teksti- tai kuvitusnäytteet tulevasta kirjasta.

Valtiontukea myöntää selkokirjatyöryhmä, jonka jäseninä ovat kirjailijajärjestöjen, kirjastolaitoksen sekä Selkokeskuksen neuvottelukunnan nimeämät edustajat. Tuen tarkoitus on edistää selkokirjallisuuden julkaisemista Suomessa. Lisää tietoa tuesta, hakuohjeet ja -lomakkeet osoitteesta www.papunet.net/selkokeskus/ selkokirjallisuuden-valtiontuki.html

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

itkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty vuoden 2013 tasalle. Opas löytyy osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöissä olevan syvällisen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on

tuottanut kiitosta saaneen ainutlaatuisen aineiston. Vuoden 2013 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytännöistä järjestöille kertynyt tieto. Opas on hyvä käsikirja pitkäaikaissairaita ja vammaisia neuvoville ja ohjaaville. Siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Julkaisun on tehnyt 12 järjestöstä koostuva toimikunta, johon kuuluvat Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja

maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry. Opas on hyödynnettävissä myös sen laatimiseen osallistuneiden järjestöjen verkkosivuilta. Lisätietoja: Tarja Pajunen, Hengitysliitto ry, p. 040 574 7515, tarja.pajunen@hengitysliitto.fi www.sosiaaliturvaopas.fi

Vuoden 2012 Innopalkinto Vie vanhus ulos -haastekampanjalle

nnokylän jakama innovaatiopalkinto myönnettiin Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjalle. Kampanjalla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua ulkoillakseen turvallisesti. Sosi-

aali- ja terveysministeri Paula Risikko luovutti Innopalkinnon Espoon Dipolissa järjestetyillä Innomarkkinoilla 28.11.2012.

AVH 1/2013

Liitto tiedottaa

Hanne Itärinne

SOILE KOHVAKKA PUHETERAPEUTIKSI

Soile Kohvakka on aloittanut Aivoliiton puheterapeuttina tammikuun alussa Salla Pallarin sijaisena. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yksilöterapiat sekä puheterapeuttina toimiminen sopeutumisvalmennuskursseilla. Soile on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta, jossa hän on opiskellut myös aikuiskasvatustiedettä. Työssään Soile haluaa päästä pureutumaan uusiin haasteisiin ja kehittää asiantuntijuuttaan. Työpaikan myötä Soilesta tuli osa-aikaturkulainen, sillä viikonloput hän pyhittää avopuolisolleen ja kavereilleen Tampereella. Vapaa-ajallaan Soile käy mielellään kuntosalilla ja juoksemassa. Hän viihtyy myös kotona ruoanlaiton ja leipomisen parissa. Uusimpana harrastuksena Soile on aloittanut Tampereen kaupungilla vapaaehtoistyön, jossa hän toimii tukihenkilönä.

torstaisin ja perjantaisin (Pia Vuoltee maanantaista keskiviikkoon). Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat muun muassa puhelinkeskus, erilaiset toimistotyöt ja tilausten käsittely. Raija odottaa uudelta työltään roppakaupalla uusia haasteita. Raijan perheeseen kuuluu kaksi jo täysi-ikäistä poikaa. Vapaa-aikana hänet voi nähdä moottoripyörän selässä.

UUSIA NIMITYKSIÄ TYÖRYHMIIN Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni on valittu Valtakunnallisen vammaisneuvoston varajäseneksi kaudelle 2013–2015. Valtakunnallisen vammaisneuvoston tehtävänä on muun muassa edistää vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä toimia vammaisten henkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. Vammaisneuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Aivoliiton järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen on nimetty kokemuskoulutusverkoston ohjausryhmään. Kokemuskoulutusverkostoon kuuluu 27 eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavaa yhdistystä ja liittoa. Niissä toimii noin 340 kokemuskouluttajaa. Verkostossa on mukana myös 55 opetusyksikköä. Ohjausryhmää hallinnoi Reumaliitto.

EIJA SEPPÄNEN YKSI ELÄMÄ -HANKKEIDEN VIESTINTÄPÄÄLLIKÖKSI

RAIJA RATILAINEN TOIMISTOSIHTEERIKSI

Hanne Itärinne

Raija Ratilainen täydentää Aivoliiton toimistopalveluja. Hän työskentelee Aivoliitossa toimistosihteerinä

AVH 1/2013

KTM, MBA Eija Seppänen on aloittanut Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden viestintäpäällikkönä. – Uudessa tehtävässä minua kiehtoo Yksi elämä

Liitto tiedottaa -hankkeiden tavoite eli suomalaisten terveydentilan kohentaminen. Ennusteet lupaavat huonoa ja näitä ennusteita vastaan ryhdymme toimiin kaikilla rintamilla, Seppänen kertoo. Kansalaisten ottaminen mukaan oman elämänsä ja hyvinvointinsa kehittämiseen on Seppäselle sydämen asia. – Kansalaiset ovat omassa elämäntilanteessaan parhaita asiantuntijoita. Heitä on syytä kuunnella ja heidän näkemyksiään välittää asiantuntijapöytiin. Olen vahva yhteiskehittämisen puolestapuhuja, ja ehkä siksi juuri tähän tehtävään valittu, Eija Seppänen arvelee. Eija Seppäsen pääasiallinen toimipaikka on Sydänliitossa Helsingissä.

PALVELUASUNTOJEN HAKU ON KÄYNNISSÄ Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuortentalon viereen Turun Hirvensaloon tulevien palveluasuntojen rakentaminen on aloitettu. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan elokuussa 2013. Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys sekä kommunikointiin ja muistiin liittyvät asiat. Asunnot ovat kooltaan 38 neliötä (18 kpl) ja 50 neliötä (1 kpl). Palveluasunnot rakentaa Asumispalvelusäätiö ASPA. Palveluntuottajana on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy. Palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen. Haku on käynnissä. Asukasvalinnat pyritään tekemään kesäkuun alussa. Lisätietoja ja hakuohjeet: Turun Validia-palvelut, palvelupäällikkö Annukka Teittinen, p. 044 765 0754, annukka.teittinen@invalidiliitto.fi

KANSAINVÄLISTÄ AIVOVIIKKOA VIETETÄÄN VIIKOLLA 11 Aivoliitto ja sen alueelliset yhdistykset ovat mukana järjestämässä tapahtumia eri puolilla Suomea. Katso Aivoviikon tapahtumat lehden tapahtumakalenterista sivulta 36.

PUHEENJOHTAJAPÄIVÄT JA LIITTOVALTUUSTON KOKOUS Aivoliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajapäivät järjestetään 12.–13.4.2013 Riihimäellä. Päivien yhteydessä 12.4. pidetään myös Aivoliiton liittovaltuuston kokous. Kokous on avoin tilaisuus, johon liiton jäsenet ovat tervetulleita kuulijoiksi. Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Tom Anthoni, p. 050 568 9145, tom.anthoni@aivoliitto.fi

KANSAINVÄLISEN AVH-PÄIVÄN 10.5. TEEMANA TUNNE PULSSISI Kansainvälistä AVH-päivää vietetään jälleen 10.5. Tänä vuonna Aivoliiton teemana on Tunne pulssisi. Yhdistyksille tullaan toimittamaan teemaan liittyvää materiaalia ja valmis lehdistötiedotepohja. Lisätietoja: Järjestötiedottaja Hanne Itärinne, p. 050 362 3217, hanne.itarinne@aivoliitto.fi

YKSI ELÄMÄ TUKEE YHDISTYSTEN LIIKUNTATOIMINTAA Liikunta terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä sairastumisen ennaltaehkäisynä on tärkeä osa Aivoliiton Yksi elämä -hankekokonaisuutta. Tällä hetkellä Aivoliitto tuottaa materiaalia yhdistysten ja kerhojen liikuntatoiminnan tueksi ja tekee tiivistä yhteistyötä eri järjestökumppaneiden kanssa. Yhteistyöllä voidaan tarjota muun muassa lisää koulutusmahdollisuuksia jäsenille. Yhteistyötahoja liikuntatoiminnassa ovat muun muassa Ikäinstituutti, Soveltava Liikunta SoveLi ry ja Liikkujan Apteekki -hanke. Ikäinstituutin Voima- ja tasapainoharjoittelu iäkkäille -palvelu on innostava tuki varttuneiden liikunnan parissa toimiville vertaisohjaajille. Voimaa vanhuuteen -sivustolla on valmiita harjoitusohjelmia sekä tietoa voima- ja tasapainoliikkeistä sekä venyttelyistä. Valmiiden ohjeiden lisäksi kuvapankista voi itse valita sopivia liikkeitä esimerkiksi jäsenillan tuolijumppaan tai omaehtoiseen liikuntahetkeen kotona. Ohjelma löytyy verkkosivuilta www.voitas.fi. Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa tehdään monimuotoista yhteistyötä. Yhdistykset voivat viettää SoveLin koordinoimaa Liiku terveemmäksi -päivää 10.5. SoveLi auttaa ideoimaan päivää ja palkitsee tapahtumia. Liikuntatapahtumat kannattaa myös

AVH 1/2013

Liitto tiedottaa ilmoittaa Liiku terveemmäksi -kalenteriin verkkosivuilla www.soveli.fi tai www.liikuterveemmaksi.fi. Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja on julkaistu. Aivoliitto hankkii yhden kirjan kaikille yhdistyksen tai kerhon liikunnan vertaisohjaajille. Yhdistysten edustajia kannustetaan osallistumaan SoveLin järjestämiin Liikkeelle-koulutuksiin. Koulutus antaa eväitä yhdistysten liikuntatoimintaan ja yhteistyöhön kunnan ja muiden paikallisyhdistysten kanssa. Tiedot koulutuksista löytyvät muun muassa Aivoliiton verkkosivujen tapahtumakalenterista ja SoveLin verkkosivuilta: www.soveli.fi/koulutus. Liikkujan Apteekki -yhteistyö on käynnistynyt. Liikkujan Apteekki on uusi konsepti, jonka tavoitteena on tukea ja aktivoida apteekkeja liikunnan puheeksi ottamisessa ja liikuntaan kannustamisessa. Liikkujan Apteekkeja on ympäri Suomea. Ne tunnistaa ovessa olevasta tarrasta ja liikuntahyllystä. Liikkujan Apteekit toivovat saavansa tietoa kunnan ja yhdistysten liikuntaryhmistä, jotta voivat palvella asiakkaita entistä paremmin. Erityisenä toiveena on saada tietoa liikuntaneuvonnasta ja matalan

kynnyksen ryhmistä. Yhdistysten toivotaankin vievän tietoa omasta liikuntatoiminnastaan toiminnassa mukana oleviin apteekkeihin. Ryhmävoimaa!-hankkeessa on tehty opas Kuinka perustan liikuntaneuvontaryhmän. Opas on tarkoitettu terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisille ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan tueksi. Yhdistyksille tehdään kevään aikana esite, jota he voivat hyödyntää toimintaa markkinoidessaan. Lisätietoja liikunnasta: Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Lisätietoja Yksi elämä -hankkeista: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Liikunnalla elämänlaatua AVH:n jälkeen Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen -opas on suunnattu sairastuneille, heidän omaisilleen ja ammattilaisille. Oppaassa kerrotaan liikunnan myönteisistä vaikutuksista sekä erityispiirteistä, jotka on hyvä huomioida liikunnan aloittamisessa aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Opas on maksuton.

Tilaukset: Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225, Sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi, verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa

Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, 20900 Turku Puh. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

AVH 1/2013

Liitto tiedottaa LAKIPALVELUA JÄSENILLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin. Anu Aalto vastaa kysymyksiin torstaisin ja perjantaisin klo 8–16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. Palvelu on jäsenistölle maksuton. Soittamisesta aiheutuvia kuluja ei korvata.

KIITOS LAHJOITTAJILLE Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2012 muistaneita tahoja!

AVH 1/2013

2013

TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU

9.–10.3. Uusikaupunki Liikkeelle -peruskoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi 9–10.3. Tampere Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi Aivoviikko viikolla 11 (11.–17.3.) 11.3. Rauma Toimiva arki -yleisötilaisuus Aika: Maanantai 11.3. klo 17–20 Paikka: Rauman Järjestötalo, Siikapolku 1 Tilaisuudessa luennoi vammaisneuvoston jäsen Sirke Salmela, Anu Mattila Lihastautiliitosta ja neurologian erikoislääkäri Juha Matti Seppä. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset 4.3. mennessä: Aivoliitto, Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) 12.3. Seinäjoki Toimiva arki -liikuntailtapäivä Aika: Tiistai 12.3. klo 16–19 Paikka: Joupiskan laskettelukeskus, Jouppilanvuorentie 1 Tapahtumassa mahdollisuus tutustua kelkkailuun, lasketteluun jne. Oma pulkka/liukuri mukahan! Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset 5.3. mennessä: Aivoliitto, Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

AVH 1/2013

12.3. Helsinki Yhdet, ainutlaatuiset aivot -yleisötilaisuus Aika: Tiistai 12.3. klo 15–19 Paikka: Helsingin yliopisto, Porthanian Sali 1, Yliopistonkatu 3 Aiheina: Miksi tieteellisen aivotutkimuksen edistäminen on tärkeää? Mitä tiedämme aivojen toiminnasta tänään? Kun aivojen toiminnassa on häiriöitä – kuinka voimme auttaa ja tukea? Miten aivosairaus vaikuttaa elämään? Kuinka edistää aivosairauksista kärsivien ihmisten selviytymistä? Alustajina: Professori, neurologian erikoislääkäri Perttu Lindsberg, Helsingin yliopisto; professori, psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Korkeila, Turun yliopisto; toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto; kansanedustaja Sari Sarkomaa. Tilaisuuden avaa professori Reetta Kälviäinen, ItäSuomen yliopisto. Lisäksi kokemuspuheenvuoro. Luennot reaaliaikaisena livelähetyksenä verkossa osoitteessa www.neuro.fi/suomenaivot Järjestäjä: Suomen Aivot ry 13.3. Hämeenlinna Toimiva arki -yleisötilaisuus Aika: Keskiviikko 13.3. klo 16.45–19 Paikka: Hämeenlinnan pääkirjasto, Lukiokatu 2 Tilaisuudessa luennoivat toimintaterapeutti Anne Soini ja ravintoterapeutti Päivi Lassila. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset 6.3. mennessä: Aivoliitto, Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

13.3. Lapinlahti Toimiva arki -yleisötilaisuus Aika: Keskiviikko 13.3. klo 17–20 Paikka: Lapinlahden kunnantalon valtuustosali, Asematie 4 Ohjelma: 17.00–17.45 Kokemuspuheenvuoro, Markku Hyvärinen 17.45–18.45 Aivosairauksien ehkäisy -luento, professori, neurologian erikoislääkäri Juhani Sivenius 18.45–19.10 Kahvi- ja kakkutarjoilu. Esittelypöytiin tutustumista 19.10–19.30 Kommenttipuheenvuoro, terveysosaston osastopäällikkö Aino Huovinen, Lapinlahden kunta 19.30–20.00 Heinäahon näytelmäpiiri esiintyy Lisätietoja: Aivoliitto, Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) 14.3. Tampere Toimiva arki -yleisötilaisuus Aika: Torstai 14.3. klo 17.30–20 Paikka: Muorin keittiö, Näsilinnankatu 44–46 Tilaisuudessa luennoivat johtava liikunnan ohjaaja Anne Lahtinen ja ravintoterapeutti. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset 7.3. mennessä: Aivoliitto, Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) 14.3. Vasa En fungerande vardag Kaffeservering med tilltugg 17.30–18.00. Platsen är Berghemmets festsal, Berggatan 2–4. Anmäl dig senast den 7.3. (pga kaf-

feserveringen, meddela gärna möjlig specialdiet) till Aira Eklöf, tel 040 545 7144 eller aira.eklof@cp-liitto.fi Neurologiska handikapporganisationer (NH) 14.–15.3. Helsinki Sairaanhoitajapäivät Paikka: Helsingin Messukeskus Neurologiset vammaisjärjestöt ovat mukana omalla osastollaan. 16.–17.3. Sodankylä Liikkeelle -peruskoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

HUHTIKUU 5.4. Seinäjoki Kaiken maailman tuolijumppaa -ideapäivä Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi 12.–13.4. Riihimäki Aivoliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajapäivät Lisätietoja: Tom Anthoni, p. 050 568 9145, tom.anthoni@aivoliitto.fi 12.4. Riihimäki Aivoliiton liittovaltuuston kokous Lisätietoja: Tom Anthoni, p. 050 568 9145, tom.anthoni@aivoliitto.fi 13.–14.4. Espoo Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi 16.4. Kuopio Tunne pulssisi -seminaari

Aika: tiistai 16.4.2013 kello 17.00 Paikka: Kuopion kirjaston luentosali, Maaherrankatu 12 Ohjelma: 17.00–17.30 Näyttely järjestöjen toiminnasta 17.30–17.50 Järjestöesittely: Kuopion Sydänyhdistys ry, Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry, Puijon Diabetesyhdistys ry, Karpatiat ry 17.50–18.00 Tunne pulssisi -ohjelma, PohjoisSavon Sydänpiiri ry 18.00–19.00 Aivoinfarktin ehkäisy – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet -luento, professori, neurologian erikoislääkäri Juhani Sivenius 19.00–20.00 Sydämen värinää -luento, professori, kardiologian erikoislääkäri Juha Hartikainen, KYS Lisätietoja: Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys, Oili Holopainen, p. 044 382 2350 19.4. Oulu Kaiken maailman tuolijumppaa –ideapäivä Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi 27.–28.4. Porvoo Liikkeelle -peruskoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

TOUKOKUU

tö Hapelähteen puistosta, reittivaihtoehdot noin 3 km/5 km. Reittivetäjinä paikallisia nimekkäitä urheilijoita. Tunne pulssisi -tietopiste ja leikkimielinen tietovisailu, jossa hyvät palkinnot. Alkuverryttelyn vetää Kuntokeskus Fressi. Lisätietoja: Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys, Oili Holopainen, p. 044 382 2350 10.5. Kansainvälinen AVH-päivä Kansainvälistä AVH-päivää vietetään aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Tänä vuonna teemana on Tunne pulssisi. Lisätietoja tapahtumista lähempänä ajankohtaa www.aivoliitto.fi. 10.5. Kansainvälinen Liiku terveemmäksi -päivä Soveli haastaa yhdistykset järjestämään tapahtumia ja ilmoittamaan tapahtumista Sovelin verkkosivuilla www.soveli.fi/juhlavuosi-2013. Ilmoittautuneet yhdistykset osallistuvat kilpailuun. 10.5. Rovaniemi Liikkujan Apteekki -tapahtuma Aika: Perjantai 10.5. klo 12.00–15.00 Paikka: Kairantien apteekki Toiminta- ja esittelypisteitä, joissa teemana on terveyden edistäminen, liikunta ja paikalliset mahdollisuudet. Järjestäjä: Lapin Liikunta, Kairatien apteekki ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu

5.5. Kuopio Yksi elämä kävelee Aika: sunnuntai 5.5.2013 kello 11.00 Paikka: Hapelähteen puisto, Kuopio Kaikille avoin kävelytapahtuma, läh-

AVH 1/2013

KESÄKUU 12.–14.6. Kuopio Kuopio Stroke Symposium 2013 Kuopio Stroke Symposium on kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttihoitoa ja kuntoutusta käsittelevä kokous. Järjestäjä: Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja: www.uef.fi/stroke

SYYSKUU 21.9. Kemi Aivoliiton Boccia-mestaruuskilpailut Lisätietoja AVH-lehdessä 2/2013.

Sydän-, diabetes- ja aivohalvausyhdistysten jäsenille yhteiset pikkujoulutanssiaiset. Musiikista vastaa Dj Nite. Lisätietoja: Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys, Oili Holopainen, p. 044 382 2350

MARRASKUU 13.11. Kuopio Yksi elämä tanssii Aika: keskiviikko 13.11.2013 kello 18.00, Paikka: Raittiustalo, Minna Canthinkatu 52–54, Kuopio

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi.

AVH-KUNTOUTUSPÄIVÄ 14.6.2013 (Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin tukema) Puheenjohtajat/Chaired by Sinikka Peurala ja Kauko Pitkänen

9:00-9:45 From stroke prevention to acute care and effective rehabilitation Larry B. Goldstein, Duke Stroke Center, Duke University Medical Center, USA 9:45-10:15 AVH-kuntoutujan toimintakyvyn arviointi toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) ja toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) näkökulmasta Sinikka Peurala, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus 10:15-10:45 Kahvitauko ja näyttely 10:45-11:30 Erityiset mielentoiminnot aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan kuntoutuksessa – neglectin diagnostiikka ja kuntoutus Riitta Luukkainen-Markkula, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron 11:30-12:15 AVH ja psyykkinen sopeutuminen fyysiseen sairauteen ja vammautumiseen lyhytkestoisen psykoterapiaryhmän prosessissa Anne-Päivi Kivistö, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus 12:15-13:15 Lounas ja näyttely

AVH 1/2013

13:15-13:45 Masennuksen näkyminen mielentoiminnoissa ja osallistumisessa sekä huomiointi AVH-kuntoutuksessa Marja-Liisa Kauhanen, Oulun Diakonissalaitos 13:45-14:15 Vaikeavammaisten AVH-kuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta Jouni Puumalainen, Kuntoutussäätiö 14:15-14:45 Kahvitauko ja näyttely 14:45-15:15 Elämänlaatu, sen arviointi ja siihen vaikuttaminen AVH-kuntoutuksessa Sanna Koskinen, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 15:15-15:45 Kelan ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden tehostetun kuntoutuksen kehittämishankkeen tuloksia Auli Karttunen, Jyväskylän yliopisto 15:45-16:15 Vertaistuen mahdollisuudet – kuntoutujan ja läheisten paluu normaaliin elämään Risto Lappalainen, Aivoliitto 16:15-16:30 Keskustelu ja tilaisuuden päätös Kauko Pitkänen Lisätietoja: www.uef.fi/stroke

AIVOLIITTO KOULUTTAA AVH-YHDYSHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄT Aika: 13.–14.5.2013 Paikka: Hotelli Holiday Inn, Tampere Ohjelma hintoineen seuraavalla sivulla sekä Aivoliiton nettisivuilla www.aivoliitto.fi/koulutukset

KÄYTÄNNÖN TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA Kohderyhmä: Sairaaloiden, terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet Aika: 18.4.2013 klo 9.30–16.00 Paikka: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen aluekeskus Majakka, Teletie 6, Kuopio Kouluttaja: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Hinta: 80€, sisältää materiaalin ja kommunikointioppaan (osallistujan koulutuksen mukaan hoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai yleinen versio) sekä iltapäiväkahvit Ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/koulutukset. Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.4.

PRAKTISK INFORMATION OM SVÄLJSVÅRIGHETER OCH KOMMUNIKATIONSPROBLEM ORSAKADE AV STROKE Målgrupp: Personal på hälsocentraler, sjukhus, serviceboenden, hemtjänst och ålderdomshem Tid: 24.4.2013, kl. 9.30–16.00 Plats: Erityisosaamiskeskus Suvituuli Pris: 80€, inkluderar föreläsningsmaterial, lunch och kaffe Utbildare: Talterapeut Victoria Mankki Anmälningar senast den 5.4.2013 via Hjärnförbundets hemsida www.aivoliitto.fi/koulutukset

AVH-PÄIVÄT 2013: AVH JA ARKI Aika: 21.–22.10.2013 Paikka: Tampere-talo, Tampere Ohjelma valmistuu maalis-huhtikuussa ja tulee silloin Aivoliiton verkkosivuille www.aivoliitto.fi. Ohjelma julkaistaan myös seuraavassa AVH-lehdessä.

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ? Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi: Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA™) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA™-kouluttajan pätevyys. AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäi-

vää otsikoilla: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn 2. Fyysinen toimintakyky 3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio 4. Kokonaisvaltainen kuntoutus Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. AVH:n sairastaneiden ryhmän ohjaaminen päivätoiminnassa Sairastumisen vaikutukset toimintakykyyn – sekä henkiseen että fyysiseen Puhutko afasiaa? Syöttekö yhdessä? Tunnistatko nielemisvaikeudet?

Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen. Kysy lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE AVH 1/2013

AVH-yhdyshenkilöiden ja AVH-koordinaattoreiden koulutuspäivät Aika: 13.–14.5.2013 Paikka: Hotelli Holiday Inn, Yliopistonkatu 44, Tampere Kohderyhmä: AVH-yhdyshenkilöt ja -koordinaattorit, muut AVH-sairastaneiden kanssa työskentelevät Järjestää: Aivoliitto ry OK-opintokeskuksen tuella

Ohjelma: 13.5. maanantai

14.5. tiistai

9.00 Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi. 10.00 Tervetuloa. 10.15 Pulssin tunnustelu ja eteisvärinän löytäminen. t Näin ikäihmiset oppivat tunnustelemaan pulssiaan. Sydänhoitaja Nanette Huovinen, Varsinais-Suomen Sydänpiiri. t Koulutukset ammattilaisille starttaavat, tule mukaan! Koulutussuunnittelija Anita Rajala, Tunne pulssisi -projekti. 11.15 Jaloittelutauko. 11.30 Kuntoutuslaitoksen ja kotipaikkakunnan työntekijän yhteiset kotikäynnit. t ft Marko Sandroos, Kuntoutuskeskus Kankaanpää. 12.00 Lounas. 13.00 AVH-yhdyshenkilön/koordinaattorin työnkuva ja toiminta eri puolilla Suomea: t Koordinaattori Sinikka Tuli, Tampereen kaupunki. t AVH-koordinaattori, ft Elina Lahdenperä, Oulun kaupunki. t AVH-koordinaattori, ft Pirkko Kari, Eksote. 14.30 Kahvipaussi. 15.30 Julkisen terveydenhuollon ja AVH-yhdistyksen yhteistyö. t Yhteistyö käytännössä, terveydenhuollon näkökulma. Sairaanhoitaja Suvi Penttilä-Sirkka, Oulun kaupunki. t Yhteistyön käyntiin saaminen, järjestön näkökulma. Risto Lappalainen, Aivoliitto ry. 16.15 Musiikkia päivän päätteeksi. t Tampereen Yliopiston Laulajien kvartetti. Hinta:

yksi päivä

kaksi päivää

AVH-yhdyshenkilöt/koordinaattorit 110 € 160 € Pro AVH:n jäsenet 110 € 160 € Muut 150 € 210 € Hintaan sisältyvät ohjelma ja siihen merkityt kahvit ja lounaat sekä luentomateriaali sähköisessä muodossa.

8.30 Ilmoittautuminen vain tähän päivään tuleville. 9.00 Kelan uudistuneet kuntoutuskurssit. t Suunnittelija Pirjo Tikka, Kela Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, Palvelujen suunnittelutiimi. 10.15 Jaloittelutauko. 10.45 Maahanmuuttajat asiakkaina. t Venäläistaustaisten ikäihmisten kokemuksia Suomen terveydenhuollossa. Palveluohjaaja Hilma Tukmatsova, Naistari. t Traumatisoituneen maahanmuuttajan kohtaaminen vastaanotolla. Ohjaaja Merja Pösö, Naistari. 12.15 Lounas. 13.00 Arkeen Voimaa – pitkäaikaissairaille suunnattu, vertaisten ohjaama itsehoitoryhmä osana julkista terveydenhuoltoa. t Projektikoordinaattori Sari Välimäki, Jyväskylän kaupunki. 14.00 Kahvit. 14.30 Pysähtymisestä apua auttajalle. Tietoisen läsnäolon menetelmä (mindfulness) tutuksi. t Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry. 15.15 Päivien päättäminen.

Ilmoittautuminen 12.4. mennessä: sähköisesti Aivoliiton sivujen kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset Hotelli Holiday Inn:ssä on varattu edullinen huonekiintiö päiville osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin, tunnus ”Aivoliitto” on mainittava huonetta varattaessa. Kiintiö on voimassa 13.4. saakka. Tämän jälkeen hotelli veloittaa sen hetkisten hintojensa mukaan. Hotellin varausyhteystiedot: p. 03 24 55 100, e-mail: tampere.holidayinn@restel.fi tai Restel keskusvaraamo, p. 020 055 055, e-mail: my.reservation@restel.fi Lisätiedot: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, 040 543 7288

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta AVH 1/2013

AVH 1/2013

Kirjahylly PUOLINAINEN

PALJAIN JALOIN

tosta. Hän on tutkinut masennuksen, Parkinsonin taudin, huumeriippuvuuden sekä aivoverenkiertohäiriön jälkeisen muistinmenetyksen molekyylisiä syitä. Genova, Lisa: Puolinainen. WSOY. 2012.

ONNELLISUUSANSA

– Tämä on elämäni mustin päivä. Laura, tuore äiti ja aviovaimo, saa puhelun lääkäriltä magneettikuvauksensa tuloksista. Diagnoosi on tyly. Polven kierukkavammaepäily muuttuu osteosarkoomaksi, reisiluuhun pesiytyneeksi luusyöväksi, ja keuhkoissa piilee mahdollisesti etäispesäkkeitä. Lauralla, nuorella lääketieteen opiskelijalla, on edessään toisenlaisten opintojen aika. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Pitääkö jalka amputoida? Kuinka käy Otsopojan ja Sofia-puolison? Entä koko parisuhteen? Voiko kaikki sittenkin olla vain yhtä suurta väärinkäsitystä ja kääntyä vielä valoisaksi? Vaikka kello pysähtyy ja arki muuttuu vuoristoradaksi, syövänkin kanssa voi silti elää. Päivän kerrallaan. Paljain jaloin -kirja on elämästään kertaheitolla ulos temmatun ihmisen vimmainen, muistoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuva teos, joka kääntyy lohdulliseksi kertomukseksi vaivihkaa ohikiitävien päivien merkityksestä. Laura Save (1983–2012) oli lääketieteen kandidaatti, joka menehtyi ennen kuin sai tiedon kirjansa julkaisusta. Save, Laura: Paljain jaloin. WSOY. 2013.

AVH 1/2013

Nyt on jo kiire, ei ehdi selittää pojalle Maan vetovoimaa, murot mahaan ennen kuin ne pehmenevät, vauhdilla töihin, mittari näyttää toistasataa, vain yksi soitto kännykällä… sitten hirvittävä rysähdys – ja arjen sekuntipeli pysähtyy. Lisa Genovan kirjassa Puolinainen kirjan päähenkilö Sarah saa aivovamman, joka vie häneltä tietoisuuden kaikesta, mitä kehon ja näkökentän vasemmalla puolella tapahtuu. Hän ei huomaa kätensä heiluvan holtittomasti tai tarraavan rintaansa. Kyseessä on neglect, neurologinen oireyhtymä, joka aiheutuu joissain tapauksissa aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tässä kunnossa ei pidetä kahta palaveria yhtä aikaa, vaan opetellaan elämän perusasioita uudelleen. Puolinainen on julman, mutta vapauttavan naurun heläyttävä romaani kohtalosta, jota kukaan ei halua, mutta joka koituukin pelastukseksi. Mieleenpainuvalla tyylillä ja lääketieteellisellä uskottavuudella se kertoo elämän mielekkyyden löytämisestä sieltä, minne se eräänä kiireisenä aamuna unohtui. Lisa Genovan ensimmäinen kirja Edelleen Alice on syväsukellus Alzheimerin taudista sairastuneen, keskiikäisen naisen mieleen. Lisa Genova hyödyntää romaaneissaan asiantuntemustaan, sillä hän valmistui neurotieteiden tohtoriksi Harvardin yliopis-

Onnellisuusansa on itsehoitoteos niille, jotka haluavat luoda itselleen merkityksellistä ja elinvoimaista elämää ja oppia välttämään onnellisuusansaa. Kirja sopii myös psykologeille, terapeuteille, lääkäreille ja muille ammattilaisille, jotka työkseen auttavat ihmisiä. Mitä enemmän elämään kuuluvaa kärsimystä yrittää kontrolloida ja välttää, sitä enemmän se aiheuttaa ongelmia – ja pudottaa ihmisen onnellisuusansaan. Kirjassa esitellään ainutlaatuinen ja tehokas ohjelma, jonka avulla voi astua pois ansasta ja kulkea kohti elinvoimaista ja rikasta elämää. Onnellisuusansa pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT), jota voidaan soveltaa monenlaisiin elämän ongelmiin. Mindfulness-harjoittelu on kirjassa keskeisessä osassa. Se auttaa muuttamaan suhdetta ajatuksiin, tunteisiin, muistoihin ja kehon tuntemuksiin, minkä myötä on helpompi rakentaa mielekästä, elinvoimaista ja omiin arvoihin pohjautuvaa elämää.

Onnellisuusansa kuuluu Onnikirjasarjaan, joka tarjoaa luotettavaa tietoa, käytännön ohjeita ja virkistäviä uusia ajatuksia kaikille terveyttä, tasapainoa ja tyytyväisyyttä arvostaville ja etsiville lukijoille. Harris, Russ: Onnellisuusansa – elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla. Suomentanut Arto Pietikäinen. Duodecim. 2012.

POTILASTURVALLISUUDEN PERUSTEET Potilas voi mennä sairaalaan tai terveyskeskukseen turvallisin mielin luottaen siihen, että häntä hoidetaan hyvin. Mistä kaikista asioista potilasturvallisuus koostuu? Potilasturvallisuus on laadukkaan terveydenhuollon ydinasioita. Vaikka Suomessa on julkaistu lukuisia aihetta käsitteleviä raportteja ja ohjeistuksia sekä järjestetty kongresseja, ei monellakaan terveydenhuollon toimijalla ole kattavaa kokonaisku-

vaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista. Uutuuskirja kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen oleellisen lakisääteisen, ohjeistetun ja tutkitun tiedon aiheesta. Terveydenhoito parantaa, mutta se voi aiheuttaa myös haittaa potilaalle. Hyvä kliininen osaaminen on potilasturvallisuuden perusta, mutta ei yksinään riitä. Potilasturvallisuustaitojen omaksuminen edellyttää erillistä perehtymistä aiheeseen. Dosentti Leena Maija Aaltosen ja professori

Per Rosenbergin toimittamassa Potilasturvallisuuden perusteet -kirjassa esitellään potilasturvallisuuden keskeiset periaatteet sekä tärkeimmät parannuskeinot. Uutuuskirja sisältää opettavaisia tapausselostuksia, ajankohtaisia tilastoja ja analyysejä sekä arvioita lähivuosien kehitysnäkymistä ja -ennusteista. Kirjassa korostetaan syyllistämättömyyden periaatetta vaaratilanteiden raportoinnissa sekä moniammatillisen koulutuksen ja yhteisharjoittelun tarvetta potilasturvallisuuden takaamiseksi. Teos on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat tuntea ja oppia keskeiset potilasturvallisuuteen liittyvät kliiniset ja lainsäädännölliset seikat. Leena-Maija Aaltonen, Per Rosenberg (toim.): Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim 2013. Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 1/2013

6W\UND JHQRP QlWYHUN

9c5(1 Âą HYHQHPDQJ L gVWHUERWWHQ 0HUD LQIRUPDWLRQ Sn ZZZ IGXY IL NDOHQGHU

bU GX I|UlOGHU WLOO EDUQ PHG VlUVNLOGD EHKRY" .RP PHG L I|UlOGUDJUXSSHQ QlUPDVW GLJ 7LOOVDPPDQV EOLU I|UlOGUDUQD VWDUNDUH L VLQD SnYHUNQLQJVP|MOLJKHWHU *UXSSHUQD EHVWlPPHU VMlOYD QlU RFK KXU GH WUlIIDV YDG VRP GLVNXWHUDV RFK KXU PDQ YLOO SnYHUND 3URMHNWNRRUGLQDWRUQ VN|WHU GHW SUDNWLVND 3URMHNWHW VW|GMHU IDPLOMHUQD L DWW SnYHUND VLQ HJHQ VLWXDWLRQ RFK EOL GHODNWLJD L GH EHVOXW VRP U|U GHP

Projektet finansieras av RAY och fĂśrvaltas av FDUV. Projektets styrgrupp bestĂĽr av representanter fĂśr HjĂ¤rnfĂśrbundet, KĂĽrkulla samkommun, CP-fĂśrbundet, FDUV och FolkhĂ¤lsan. Inom projektet finns sex fĂśrĂ¤ldranĂ¤tverksgrupper: NY! StĂśdgrupp i Helsingfors Ă¤r fĂśr fĂśrĂ¤ldrar som har barn med sĂ¤rskilda behov. Barnet behĂśver inte ha en faststĂ¤lld diagnos. Gruppen ordnas i samarbete med FolkhĂ¤lsans Familjerum och trĂ¤ffas i FolkhĂ¤lsans seniorhus 19 mars och 17 maj kl.17â&#x20AC;&#x201C;19 med temat din rĂ¤tt till stĂśd och service. FĂśrĂ¤ldragruppen i Pargas trĂ¤ffas i FolkhĂ¤lsanhuset 5 mars, 9 april och 14 maj kl. 18â&#x20AC;&#x201C;20. FĂśrĂ¤ldragruppen i Raseborg trĂ¤ffas 26 februari, 26 mars och 23 april kl. 18.30â&#x20AC;&#x201C; 20.30. FĂśrĂ¤ldragruppen i BorgĂĽ trĂ¤ffas pĂĽ CafĂŠ Ankaret 12 mars och 16 april kl. 18.30â&#x20AC;&#x201C; 20.30. FĂśrĂ¤ldragruppen i norra Ă&#x2013;sterbotten trĂ¤ffas 15 april och 13 maj kl.18â&#x20AC;&#x201C;20.30. FĂśrĂ¤ldragruppen i mellersta och sĂśdra Ă&#x2013;sterbotten trĂ¤ffas 9 april och 23 maj kl. 18â&#x20AC;&#x201C;20.30. Vill du delta i gruppen nĂ¤rmast dig eller anmĂ¤la dig till en trĂ¤ff? Ta kontakt: Ă&#x2013;sterbotten: Tina Holms 040 567 92 57, tina.holms@fduv.fi Nyland & Ă&#x2026;boland: Marita MĂ¤enpĂ¤Ă¤ 09 434 236 13, marita.maenpaa@fduv.fi

14.2 i Jakobstad och 18.2 i Vasa kl. 18-20 FĂśrelĂ¤sning och diskussion om arv och testamente med advokat BjĂśrn BĂĽsk 4.3 FĂśrelĂ¤sning om utbildning och arbete pĂĽ Optima i Nykarleby kl.18â&#x20AC;&#x201C;20.30 Projektledare fĂśr OptiMax Anki Sundqvist och rektor fĂśr Optima i Nykarleby Sixten Snellman berĂ¤ttar om utbildning och arbete. Anki berĂ¤ttar vad OptiMax Ă¤r och hur en arbetskonsulent arbetar. Sixten berĂ¤ttar om ĂśvergĂĽngen frĂĽn studier till arbetslivet bĂĽde fĂśr personer med och utan pension. 23.3 Liv och rĂśrelse-dag pĂĽ Norrvalla i VĂśrĂĽ kl. 9.30â&#x20AC;&#x201C;15 BĂĽde vuxna och barn prĂśvar pĂĽ olika sporter, t.ex. bollspel och cirkeltrĂ¤ning tillsammans med sina familjer eller stĂśdpersoner. Dagen avslutas med simning. 25.3 StudiebesĂśk LĂ¤rum och Sensoteket i Vasa kl.18â&#x20AC;&#x201C;21 Den pedagogiska handledaren Ulla Stina Ă&#x2026;man berĂ¤ttar om LĂ¤rums material. Kaffe och avslappning i Sensoteket efterĂĽt. Ă&#x201E;ndringar fĂśrbehĂĽllna.

Gilla oss pĂĽ Facebook: facebook.com/styrkagenomnatverk. PĂĽ Facebook finns ocksĂĽ en sluten diskussionsgrupp (sĂśk diskussionsgrupp fĂśr fĂśrĂ¤ldrar i Styrka genom nĂ¤tverk), dĂ¤r du kan utbyta erfarenheter.

ZZZ IGXY IL VW\UNDJHQRPQDWYHUN

â&#x153;&#x201A; Haluan liittyĂ¤:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohĂ¤iriĂśn sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjĂ¤seneksi.

lĂ¤heinen

Nimi

____________________________

ammattilainen

Osoite

____________________________

muu

__________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myĂśs CD:lle luettuna.

SĂ¤hkĂśposti

____________________________

LĂ¤hetĂ¤mme tietosi paikallisyhdistykseen. JĂ¤senmaksu vaihtelee 10-25 euron vĂ¤lillĂ¤ yhdistyksestĂ¤ riippuen. Liiton kannatusjĂ¤senten jĂ¤senmaksu on 50 euroa yksityisiltĂ¤ ja 80 euroa yhteisĂśiltĂ¤ ja yrityksiltĂ¤.

SyntymĂ¤aika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jĂ¤sen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten kĂ¤yttĂśĂśn. JĂ¤seneksi liittyvĂ¤n pitĂ¤Ă¤ olla 15 vuotta tĂ¤yttĂ¤nyt.

________________________________________ Allekirjoitus 44

AVH 1/2013

Ratsastusterapiasta apua

htäriläinen 61-vuotias Raimo Haaparanta sairasti kymmenen vuotta sitten pikkuaivoinfarktin, jota seurasi neliraajahalvaus. Vakavan sairastumisen jälkeen aktiivinen työelämä jää usein taakse ja elämänarvot sekä -sisältö muokkautuvat uudelleen. Omasta kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen tulee tärkeäksi ja vie enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Päiviin ja viikkoihin haluaa rakentaa itselleen mielekästä ja hyödyllistä toimintaa, joka lisää omaa hyvinvointia. Yhdeksi tällaiseksi toiminnaksi Raimo on löytänyt ratsastusterapian. Hän on käynyt Lehtimäen opistolla omakustanteisesti ratsastusterapiassa jo useamman vuoden ajan. Terapia on aina samana päivänä ja samaan aikaan niin, että se on yksi niistä asioista, jotka tukevat säännöllistä viikkorytmiä. Raimo ratsastaa yleensä samalla hevosella, joten hevoseen muodostuu vahva luottamussuhde ja siitä tulee kaveri, jota on mukava tulla tervehtimään. Vuosien varrella Raimon terapeutteina ovat jo ehtineet olla suomenhevoset Pertsa, Lissu ja Räiske. Lehtimäen opistolla on käytettävissä lämmin maneesi, jossa voidaan ratsastaa huonoilla säillä. Raimo nauttii kuitenkin ulkoilusta, ja ratsastusterapiat on pääasiassa toteutettu

AVH 1/2013

Aarto Kantala

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Raimo lähtee ratsastamaan mieluiten luontoon.

erilaisissa maastoissa. Suomen luonto eri vuodenaikoineen on tärkeä elementti terapiassa. Luontokokemukset voimaannuttavat ja kohottavat mielialaamme. Hevosen avulla pääsee maastossa liikkumaan niillekin reiteille, jonne apuvälineiden kanssa on hankala mennä. Hevonen ikään kuin antaa jalat ratsastajalleen ja kantaa hänet osaksi luontoa. Ratsastusterapiassa ratsastetaan ilman satulaa, jolloin hevosen lämpö ja liike pääsevät vaikuttamaan tehokkaasti ratsastajaan. Ratsastusterapeutti valitsee kullekin ratsastajalle rakenteeltaan ja liikkeiltään sopivan hevosen. Raimo pystyy siirtymään sopivan korkuiselta rampilta itsenäisesti hevosen selkään. Hevosella on varusteena niin kutsuttu terapiavyö, jonka kahvoista ratsastaja voi pitää kiinni ja varmistaa asentoaan. Erilaisia huopia ja pehmusteita käytetään aina sen mukaan, kuinka pyöreäselkäinen hevonen on. Hevosen selkärangan tulee tuntua, jotta ratsastajan on helpompi hahmottaa, milloin hän on

keskellä hevosen selkää, mutta se ei saa kuitenkaan painaa. Raimo on huomannut ratsastuksen vaikuttavan etenkin jalkoja rentouttavasti. Ratsastuksen aikana jalat laskeutuvat alemmas hevosen kyljille ja lihakset pehmenevät. Käveleminen ratsailla olon jälkeen on rytmikkäämpää kuin ennen ratsastusta. Säännöllinen terapiassa käyminen vaikuttaa myös tasapainoon. Ratsastusterapiassa käyminen on sosiaalinen tapahtuma, jossa jaetaan ratsastusterapeutin kanssa viikon varrella tapahtuneet asiat. Myös terapia-avustaja, joka taluttaa hevosta, tuo oman lisänsä terapiassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Ratsastusterapiassa asiakas kohdataan aina kokonaisvaltaisesti. Satu Halonen kuntoutuspsykologi ja ratsastusterapeutti-SRT. Lisätietoja ratsastusterapiasta: www.suomenratsastusterapeutit.net

Haluatteko yhdistyksellenne näkyvyyttä AVH-lehdessä?

n tärkeää avata yhdistysten toimintaa uusille ihmisille, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita liittymään jäseniksi. Kun AVH-kuntoutujat, heidän läheisensä ja alan ammattilaiset saavat konkreettista tietoa, mitä yhdistyksissä tapahtuu, heille on helpompaa ja houkuttelevampaa tulla mukaan. Tästä hyötyvät sekä yhdistykset että kuntoutujat ja läheiset. Yhdistyksillä on nyt mahdollisuus kertoa toiminnastaan AVH-lehden sivuilla. Alla on avuksi joitain kysymyksiä, joihin voitte vastata kirjallisesti joko sähköpostitse tai perinteisellä kirjeellä. Järjestötiedottaja Hanne Itärinne muokkaa vastausten perusteella lehteen yhdistysesittelyjä, joita julkaistaan AVH-lehdissä sitä mukaa, kun saamme vastauksia yhdistyksiltä. Yhteen lehteen mahtuu 1–3 esittelyä. Mikäli kirjoittaminen tuntuu hankalalta, voitte sopia Hanne Itärinteen kanssa ajan, jolloin hän haastattelee yhdistyksenne edustajaa puhelimitse. Hannen puhelinnumero on 050 36 23 217. Voitte kysyä tarvittaessa muitakin lisäohjeita Hannelta.

1. Yhdistyksen nimi. 2. Millä alueella yhdistys toimii? 3. Paljonko yhdistyksessä on jäseniä? 4. Minkälaista toimintaa yhdistys järjestää? - Jos säännöllisiä kokoontumisia, kuinka usein ja mitä siellä tehdään? - Liikunta- tai harrastekerhoja? Minkälaisia? - Retkiä tai matkoja? Minne viimeksi ja minne seuraavaksi? - Tapahtumia tai juhlia? - Vertaistukitoimintaa? - Hankkeita tai projekteja? - Yhteistyötä muiden järjestöjen tai virallisen sektorin kanssa?

Liittäkää vastausten oheen 1–2 valokuvaa, jotka on otettu jossain yhdistyksen tapahtumassa, kerhossa tai muun toiminnan yhteydessä. Kuvat saisivat mieluiten olla sähköpostin liitteenä jpg-muodossa, mutta myös paperikuvia voi postittaa kirjekuoressa (kuvat palautetaan lähettäjälle). Kertokaa, missä kuvat on otettu ja mitä niissä tehdään. Jos kuvissa on selvästi ja tunnistettavasti henkilöitä, muistattehan kysyä heiltä suostumuksen kuvien julkaisemiselle. Kuvien julkaisuun pitää olla myös kuvaajan lupa. Kertokaa myös kuvaajan nimi. Liittäkää mukaan myös kyselyyn vastaajan nimi ja yhteystieto, jos Hannen pitäisi tarkistaa joku asia. Vastaajan nimi ja tiedot eivät tule lehdessä esille. Lähettäkää vastaukset ja kuvat järjestötiedottaja Hanne Itärinteelle: Aivoliitto, järjestötiedottaja, Suvilinnantie 2, 20900 Turku tai sähköpostitse hanne.itarinne@aivoliitto.fi.

5. Onko yhdistyksellä aluekerhoja ja jos on niin missä? 6. Minkälaista toimintaa aluekerhot järjestävät? 7. Mitä muita etuja tai hyötyjä yhdistyksen jäsenyydestä on? 8. Mitkä ovat jäsenillenne yleensä mieluisimpia, tärkeimpiä ja antoisimpia asioita, minkä vuoksi he haluavat olla yhdistyksessä mukana? 9. Joku yhdistykseen liittyvä hauska sattumus tai tarina vuosien varrelta tai joku kohokohta viime ajoilta: jotain erityisen mukavaa, mitä olette yhdessä tehneet. 10. Miten uusi jäsen voi liittyä yhdistykseen? Mistä löytää lisätietoja yhdistyksestä? Kotisivut, sähköpostiosoite tai yhteyshenkilö.

Lauri Kivioja 70 vuotta

auri ”Lassi” Kivioja täytti 70 vuotta 24.12.2012. Syntymäpäivää juhlittiin Nivalan seuratuvalla 26.12. Lassi lahjoitti lahjaksi saamansa kukkarahat 540 € Pyhä- ja

Kalajokilaaksojen Aivohalvausyhdistykselle. Lassi sai aivoverenkiertohäiriön noin 10 vuotta sitten. Hän on osallistunut jo muutaman vuoden ajan

Jokilatvan kansalaisopiston lausuntapiiriin ja on touhukkaana ihmisenä suorittanut myös ajokortin uudelleen. Armi ”pipopää” Parviainen

AVH 1/2013

Terveiseni

ONKO (SÄHKÖ)PYÖRÄ(TUOLI) JO KEKSITTY? Sairastuin vuonna 1989 kesken hektisten työkiireiden aivoinfarktiin. Sairauden jäljiltä tasapainoni oli huono, varsinkin oikean puolen hienomotoriikkani epätarkka ja puheeni sammaltavaa. Palasin kuitenkin työhön, koska olin henkisesti kunnossa. Käytin kävellessäni keppiä ja vasta kymmenkunta vuotta sitten opin käyttämään rollaattoria. Olin, jälleen kerran, kaatunut ja tällä kertaa murtanut lonkkani. Erään toisen kaatumisen jäljiltä ryhdyin käyttämään ajoittain pyörätuolia. Minulla on myös nivelongelmia. Jouduin siis vähitellen perehtymään erilaisiin kulkemisen apuvälineisiin. Aikaa myöten jaksoin kävellä yhtäjaksoisesti vain muutaman sata metriä. Kaiken lisäksi jalka saattoi pettää aivan yht’äkkiä antamatta minkäänlaista ennakkoaavistusta! Jouduin pyörätuoliin. Olen siis vasta aikaa myöten ryhtynyt todella kokopäivätoimiseksi vammaiseksi. Koska taustallani on monipuolinen vaativa liikemieskokemus sekä insinöörin koulutus ja ajattelutapa, olen yrittänyt ottaa selkoa sosiaali- ja terveystoiminnan tavoitteista, termeistä ja organisaatioista. Menestys on ollut huono. Olen joutunut myöntämään, etten osaa niitä vieläkään! Olen nyt hankkinut useamman kuukauden ajan kokemuksia sähköpyörätuolista. En ole ollut tyytyväinen sairaalan minulle toimittamaan laitteeseen. Pääasiallinen syy on se, että laite on liian painava ja vaatii siten joko hissillisen auton tai aikamoisen osiksipurkamisen. Olenkin myös yrittänyt hankkia tietoa netistä vastaavista apuvälineistä. Taustastani johtuen olen miettinyt, minkälaisen apuvälineen minä todella tarvitsisin ja onko ehkä muitakin, jotka tarvitsisivat sellaisen. Kävi ilmi, ettei Suomessa ole pyörätuolien teollista valmistusta, ammattitaitoa ja kehittämisintressiä. Julkishallinnon apuvälineyksiköiden ihmiset ovat enemmän varasto- ja huoltoammattilaisia kuin apuvälineiden kehittäjiä. Todelliset markkinaperusteet ja kehittämisinto näyttivät olevan Yhdysvalloissa.

AVH 1/2013

Rollaattorien ja pyörätuolien lukumäärästä sekä niiden käyttäjien sairauksista sai huonosti tietoja. Useimmiten mentiin tietosuojaesteiden taakse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi karkeasti, että rollaattoreja ja pyörätuoleja olisi vakituisessa käytössä Suomessa lähes 200 000 kappaletta. Käyttäjinähän ovat vammaiset ja vanhukset, jotka fyysisesti tarvitsevat liikkumiseensa apuvälinettä ja henkisesti ovat aktiivisia ja halukkaita säilyttämään elämänpiirinsä mahdollisimman laajana. Tarvitsemme siis Citykulkurin. Sen ominaisuudet ovat niin itsestään selvät, että minua on häirinnyt se, miksei sellaista laitetta ole jo olemassa. Vaikuttaa siltä, että maittain vaihtelevat suhtautumiset vammaisiin ja kulkuvälineisiin ovat ehkä olleet esteenä sen kehittämiselle. Aikana, jolloin ihminen on valloittanut kuun, ei voi olla Amerikan konsti tehdä sähkötoimista kävelyn apulaitetta, joka • on niin kevyt, että keskiverto autoilija jaksaa nostaa sen autonsa tavaratilaan • on niin siro, että käyttäjä ulottuu avaamaan ulko-ovetkin • on niin liikenteellinen, että talvisissakin oloissa kulkee vaivatta ja turvallisesti esteettömiksi tarkoitetuilla reiteillä ilman avustajaa. Lähtökohtana olkoon sähköpyörätuoli, jolla käyttäjä liikkuu kaupunkiympäristössä ja vie laitteensa pyörätuolimaisesti sisälle virastoon, kauppaan, ravintolaan jne. Olen nyt pyytämässä alan suurimmilta valmistajilta näkemyksiä Citykulkurin ratkaisuista ja hinnoista. Tampereelle annan moitteet siitä, että siellä on erittäin vähän todella esteettömiä reittejä itselliselle pyörätuolikulkijalle, vai pitäisikö etupyörää suurentaa (?). On aika mielenkiintoinen tilanne, kun pyörätuoli ei nousekaan suojatiellä jalkakäytävälle ja liikennevalot jo vaihtuvatkin ... Pasi Asikainen Pirkanmaan AVH-yhdistyksen jäsen

RUNORUUTU

Aivojen hoitoa Ihminen, käytä harkiten kalliita aivojas, ne ainutkertaiset, meillä kaikilla lienee, kun kerrot hoidolle kaikkia vaivojas, aivomuistit sun kauas taapäin vienee. Puheenaiheet tai innostus kiihdyttää, anna aivoilles hetken lepo. Sen latauksen saat, mi jäljelle jää, saat nauttia taas, mik on aivojes teho. Tunnet aivojes kyvyn, kun sulta kysytään, miten kauan, monet asiat muistissa pysyy. Joka hetki ja aika, mik valveilla eletään, on aivotoiminnan tuote, sitä keltä vain kysyy. Niin paljon kun lääkkeitä keksitty on, ne kaikki tuskin, aivovaurion tullessa auttaa. jos itse et auta, oot kovin avuton, sun omatuntosi, silloin apua huutaa. Niin kalliit aarteet aivomme on, elon kehrää ne meissä säätää. Niiden toiminta heille, on korvaamaton, et turhaan laske, hoitojen määrää. Yks Lyytinen

Juoksen henkeni edestä Jo aikaa nuoruudessani olin kuullut oppia opettajain. Oli kerrottu monet sairaudet pahat, oli tullut tutuksi monen taudin riskit. Oli mennyt aikaa, monia vuosia hyviä. Kun tuo paha riski minuunkin iski. Meni kävelykunto, jäi jäljelle itsetunto. Vaan kun minut hyvään hoitoon saatettiin, siellä jalat taas kuntoon laitettiin. Ja kun nyt olen tässä, kiitän elämästä ja pidän kiinni ohjeesta tuosta; muista henkesi edestä juosta. Kerttu Räsänen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille? Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2013 tarkoitetut aineistot 2.5.2013 mennessä. Lehden teema on uudet hoitomuodot.

AVH 1/2013

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy

ROVAKAIRA OY www.rovakaira.fi

Helsinki

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala

Malmin Fysioterapia Kirkonkyläntie 8, Helsinki puh. 09-345 1551

www.vshp.fi

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

LUMON OY Tilitalja Oy

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI

Vuorikatu 35 A, Lahti puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110 ALAVUDEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Fysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN Kuulantie 5 G, 63300 Alavus puh. 06-5111 224, 040 512 7134

www.pkssk.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OY www.vesileppis.fi

SJL - FJF

Suomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry.

WIPAK OY Nastola

Parikkalan 1. apteekki

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

Täyden palvelun pitopalvelua

Astiat, liinat, tarjoilu

Myös astioiden vuokraus

Tilaukset ja tiedustelut 044 588 5192 Yläkyläntie 52, 48410 Kotka 50

AVH 1/2013

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

Elämän suola ei ole purkissa sti e t ee www.pienipaatospaivassa.fi

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Heidi Eloranta p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Keskustelukerho ”Stafat” Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki t. 0400 909 904 Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Osmo Rytkölä p. 09 385 9241

Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Porvoon kerho Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973 KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasiaja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasiaja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvausja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvausja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) Salmenvuorentie 66, 45410 Utti p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) Kulotie 23, 45200 Kouvola p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä p. 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097 LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com

AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.) Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

AVH 1/2013

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne Josefsson Nissnikuntie 7 D 18, 02430 Masala p. 040 126 1966 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho Liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 014 2690 063 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl) PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–16) toimisto@piravh.fi

Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka

Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Arja Grönfors Rantakoto ry Parkano Niementie 2, 39700 Parkano p. 0400 952 556 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Matti Pelttari p. 0400 876 646 Virtain kerho Satu Solja p. 040 5555 301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään kerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371

Yhdistykset alueittain Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan aluekerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Paraisten aluekerho (svensk) Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@gmail.com

Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon aluekerho Niilo Henell (pj.) p. 02 736 0614, 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k) armi.elo@lamminniemi.fi

Mikkelin aivohalvausja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvausja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

Kontiolahden aivohalvausja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvausja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvausja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvausja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvausja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvausja virikekerho Taina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvausja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AIVOYHDISTYS RY http://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/ Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvausja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvausja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvausja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Maria-Lena Siirilä (sihteeri) Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkola p. 0400 768 186 AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

AVH 1/2013

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

Boccia-kerho Seppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY Sari Dunder (pj) p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Anne Pulkkinen (siht.) p. 040 828 6131 anpulkkinen@suomi24.fi Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 seppojaliisa@gmail.com Oulun toimintakerho Sari Dunder p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esko Saari (pj.) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 5944 183 alpaavilainen@gmail.com Oiva Jurmu (vertaistukivastaava) p. 040 504 1577 oiva.jurmu@gmail.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Seija Jokela p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

Suomen Pro AVH ry Tom Anthoni (puheenjohtaja) tom.anthoni@aivoliitto.fi p. 050 568 9145

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Soile Kohvakka p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 p. 040 543 7287 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Mari Lujala p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

AVH 1/2013

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia? Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla. Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla. Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi