Kielipolku 4/2011

KIELIPOLKU 4/2011

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Olen ainutlaatuinen Kuinka tuen lapseni min채kuvaa?

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena Lomatoiminta 2012

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.stroke.fi/www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Suomen Nuortentalo Oy:n edustaja: Johtaja Marjatta Laakso PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 6

Tavoitteena myönteinen minäkuva

TEEMA: Minäkuvan tukeminen

Kannen kuva: ScandinavianStockPhoto 2

KIELIPOLKU 4/2011

4/2011 Vesa-Matti Väärä

S I SĂ„LTĂ–

ARTIKKELIT 6 10 14 16 21 30

Tavoitteena myÜnteinen minäkuva – Olen ainutlaatuinen Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena KoulutytÜstä äidiksi Ajankohtaista sosiaali- ja terveysturvasta Neurologiset oireyhtymät eivät näy päälle päin

PALSTAT 4 5 24 26 29 34 38 41 43

Ledare Pääkirjoitus Liitto tiedottaa Nuortentaloissa tapahtuu Tapahtumakalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Vesa-Matti Väärä

s. 14

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena

s. 10

Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?

TULOSSA

086,,..,7$/2 68

NOR

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

.2( .$16$,19b/,6,b 7b+7,+(7.,b ,6266$ 83288'(66$ .216(577,6$/,66$ 2233(5$$ ./$66,67$ -$ .(9<77b ,.,9,+5(,7b 622/2-$ -$ '8(772-$ AivoverenkiertohäiriÜpotilaiden hyväksi

Forever-hyväntekeväisyyskonsertti 15.1.2012 Musiikkitalossa, ks. takakannen ilmoitus.

s. 18-20

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

4/2011 KIELIPOLKU

3

LEDARE HANNELE MERIKOSKI

Barnet har ändlösa möjligheter ”Barnet är en värld i sig, De spår barnet ritar verkar endast skenbart vara små, De rymmer många av oss, I högre grad än vad man kunde tro .”

N

är jag läser raderna i Aaro Hellaakoskis dikt tänker jag att skattsökare vore en bra yrkesbeteckning på mitt arbete. Att dyka in i barnets värld är alltid ett stort och spännande äventyr.

Man känner sig privilegierad när man får delta med barnet på en gemensam resa i världen trots att det ibland bara varar en liten stund. ”Vet du vem jag är?”, frågar en liten pojke på daghemmet med ögonen på skaft. När barnet möter utmaningar i växelverkan med andra människor är det av största vikt att man lär känna barnet. Att studera denna växelverkan är i sig en omöjlig uppgift. Barnet handlar, uppträder och kommunicerar på mycket olika sätt eftersom situationerna och människorna är olika.

Barn kan förnimma olika saker mycket känsligt.

När man går på besök där barn borde vara tysta och snälla, något som ingen märker, kan föräldrarnas spänning eller nervositet leda till att barnen reagerar tvärtom. Om man går till vänner för att fira kvällen leker barnen kanske utan några som helst problem.

På daghemmet kan saker och ting fungera. Man behöver ingen napp eller blöja, men hemma är livet omöjligt utan dem. Hos mormor är barnet snällt och äter bra. Mormor säger att barnet har varit så snällt. I dikten säger man ”de rymmer många av oss”. Säkert är det också så, men ibland känns det som om ett barn är många olika barn.

En mor sa till mig att hennes barn inte alls är musikaliskt och därför är det onödigt att sjunga med det. Ja, jag har sedan liten flicka blivit övertygad om att jag inte är det minsta matematiskt begåvad. Matematik intresserade mig inte och jag blev heller inte på något sätt uppmuntrad till det.

Jag blev en gång i tiden förtjust i suggestopedin, som betonade att man ska undvika sådana kommentarer som förverkligar sig själva. Man säger inte att något är svårt utan att det kan kännas svårt, men att du kan göra det. Man påstod till och med att vi alla

har en Paganini inom oss, det gäller bara att hitta honom.

Barnet är fyllt av möjligheter. Att barnet möter utmaningar under sin utveckling minskar inte möjligheterna. Speciellt på Sunnanvind har jag haft en chans att följa med familjers liv lite närmare. Just i kväll fick jag vara med om när en liten flicka med flytväst modigt tog sig iväg från sin mamma och glädjestrålande rörde sig framåt. Det kan ju ibland vara svårt att lösgöra sig från barnet.

En gång när man åt gjorde en av pojkarna en smörgås som han gav till sin storebror. Sådana små, fina stunder har jag ofta sett. Man märker stolthet i föräldrarnas ögon när barnet kan stänka vatten på stenarna i bastun, när barnet skär upp gurkan fint, med en pinne låtsas dirigera musik, knäcker ett ägg i bakdegen, tecknar eller använder någon apparat skickligt.

Barnet tillägnar sig färdigheter och kan själv om det ges en möjlighet därtill. Om man gör saker i stället för barnet, hjälper barnet i alla sammanhang och är så rädd att man hindrar ett självständigt handlande hos barnet blir det passivt och får lätt rollen som en som bara sitter och iakttar.

När man kan och är förmögen till det kan man säga att ”man är bra”, hörde jag en av våra pojkar säga. När barnet har en god självkänsla är det fyllt av möjligheter! När vi föräldrar tror på barnen kommer de också att tro på sig själva. Våra barn är verkligen unika, som man konstaterar i en av artiklarna i den här tidningen. ■ Talterapeut Hannele Merikoski fungerar som specialexpert i projektet Hinderfri kommunikation, något som Avainsäätiö finansierar. Hon arbetar också på Hjärnförbundets anpassningskurser om bilder och tecken. Översättning: Susanne Aminoff

När barnet har en god självkänsla är det fyllt av möjligheter!

4

KIELIPOLKU 4/2011

Päivi Seppä-Lassila

A

aro Hellaakosken runon säkeitä lukiessa ajattelen, että työssäni aarteenetsijä olisi hyvä ammattinimike. Lapsen maailmaan sukeltaminen on aina suuri ja kiehtova seikkailu. Sitä tuntee olevansa etuoikeutettu, kun saa olla mukana lapsen maailmassa yhteisellä matkalla vaikka joskus vain pienen hetken. ”Tiäksä kuka mä oon?”, kysyy pieni poika päiväkodissa tapittaen tiukasti silmiin. Kun lapsella on haasteita vuorovaikutuksessaan, lapseen tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää. Lapsen vuorovaikutuksen tutkiminen on sinällään mahdoton tehtävä. Eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa lapsi toimii, käyttäytyy ja viestii hyvinkin eri tavoin.

Lapsi aistii herkästi asioita. Kun lapsen kanssa menee kyläpaikkaan, jossa pitäisi olla hiljaa, huomaamaton ja ns. kiltisti, vanhempien jännitys tai hermostuneisuus johtaa siihen, että lapsi reagoi juuri päinvastoin. Kun taas mennään ystäväperheen luo iltaa viettämään, lapset leikkivät ja toimivat ilman minkäänlaisia ongelmia.

Päiväkodissa asiat saattavat sujua: ei tarvita tuttia, ei vaippaa, mutta kotona elämä ei ilman niitä onnistu. Mummolassa on käymässä lapsi, joka nukkuu ja syö hyvin. Mummi tuumaa, että lapsi on ollut niin kiltisti. Runossa sanotaan ”siihen on mahtunut monia meitä”. Varmasti näinkin, mutta joskus tuntuu, että yksi lapsi onkin monta erilaista lasta.

Eräs äiti tuumasi minulle, että lapsi ei ole tippaakaan musikaalinen ja siksi lapselle on aivan turha laulaa. Niin, minulle on pienestä asti vakuutettu, että en ole tippaakaan matemaattinen. Matematiikka ei koskaan kiinnostanut, eikä minua siihen mitenkään rohkaistu.

HANNELE MERIKOSKI

”Lapsi on maailma sinänsä, Lapsen jälki vain näennäisesti pieneksi piirtyy, Mutta siihen on mahtunut monia meitä, Kenties laajemmin kuin mitä meissä lie.”

PÄÄKIRJOITUS

Lapsi on täynnä mahdollisuuksia

Aikoinaan ihastuin suggestopediaan, jossa painotettiin, että tällaisia itseään toteuttavia kommentteja tulisi välttää. Ei sanota, että tämä on vaikeaa, vaan että tämä saattaa tuntua vaikealta, mutta sinä pystyt siihen. Väitettiinpä jopa, että meissä jokaisessa on Paganini, se pitää vain löytää.

Lapsi on täynnä mahdollisuuksia. Se, että lapsella on kehityksessään haasteita, ei pyyhi pois mahdollisuuksia. Erityisesti Suvituulessa minulla on ollut mahdollisuus seurata perheiden elämää hieman lähempää. Juuri tänä iltana sain olla mukana hetkessä, jossa pieni tyttö uimakellukkeen kanssa rohkeasti erkani äidistään ja liikkui riemuissaan eteenpäin. Sepä onkin joskus vaikeaa, se lapsesta irrottautuminen.

Ruokailutilanteessa yksi pojista voiteli leivän ja vei sen isoveljelleen. Näitä pieniä hienoja hetkiä olen nähnyt useinkin. Kun lapsi osaa purskuttaa vettä kiukaalle, kun hän leikkaa hienosti kurkkua, tahdittaa taikasauvalla kuvitetun laulun, rikkoo munan pullataikinaan, viittoo tai käyttää hienosti puhelaitetta, näkyy vanhempien silmissä ylpeys.

Lapsi omaksuu ja pystyy, jos siihen annetaan mahdollisuus. Jos tehdään puolesta, autetaan joka käänteessä ja pelätään siinä määrin, että estetään oma itsenäinen toiminta, tuetaan passiivisuutta ja lapsi omaksuu helposti sivustakatsojan roolin.

Kun osaa ja pystyy, voi sanoa itsekin, että ”olen hyvä”, kuten kuulin juuri yhden pojistamme sanovan.

Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän on todella täynnä mahdollisuuksia! Kun me vanhemmat uskomme lastemme mahdollisuuksiin, teemme ne mahdollisiksi.

Lapsemme ovat todella ainutlaatuisia, kuten tämän lehden yhdessä artikkelissa todetaan. ■ Puheterapeutti Hannele Merikoski toimii erityisasiantuntijana Avainsäätiön Esteetön viestintä – yhteinen asia -hankkeessa. Hän työskentelee myös Aivoliiton Kuvat ja viittomat -sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän on todella täynnä mahdollisuuksia!

4/2011 KIELIPOLKU

5

SARI KUJANPÄÄ

Tavoitteena myönteinen minäkuva

Olen ainutlaatuinen

E

räs 14-vuotias tyttö tuli luokseni minäkuvalla ”olen käytöshäiriöinen”. Kun kävimme yhdessä läpi hänen potilaskertomuksiaan, ei tällaista niissä mainittu. Se oli leima, jolla hän oli itseään leimannut. Ne olivat sanoja, jotka hän oli muualta kuullut. Siitä oli muodostunut ”diagnoosi”, jonka mukaan hän toimi.

Hänellä oli kielellinen erityisvaikeus, jota hänen kanssaan työstin oire oireelta. Piirsimme yhdessä hänen pulmistaan visuaalisen ketjun. Sen kautta hän saattoi nähdä, miten ongelmista tulee syitä ja seurauksia hänen käyttäytymiseensä, ajatteluunsa ja tunteisiinsa. Tämä piirretty käyttäytymisen ketju ohjasi hänet huomaamaan, ettei hän ole paha eikä käytöshäiriöinen. Hänen elämänsä ketju oli muodostunut hankalaksi.

– Sinä et ole käytöshäiriöinen, vaan sinun kielelliset vaikeutesi häiritsevät ja aiheuttavat ei-toimivaa käyttäytymistä.

Tyttö itki kysyen, miksi kukaan ei ollut kertonut.

MIKÄ MULLA ON?

Työssäni Haukkarannan ohjauspalveluissa kohtaan ainutlaatuisia lapsia, nuoria ja aikuisia.

Ainutlaatuisiksi heidät tekevät monet yksilölliset ominaisuudet, joiden joukossa yksi piirre on oma erityisyys, erityisen tuen tarve tai toimintarajoitteet.

Osa kohtaamistani nuorista ei tiedä, mikä heillä on.

He ihmettelevät, miksi on niin vaikea ymmärtää muita tai tulla ymmärretyksi. Miksi koulunkäynnin ohjaaja tukee juuri häntä tai miksi häntä on kiusattu?

6

KIELIPOLKU 4/2011

Meillä saattaa olla sellainen oletus, että lapsille ja nuorille ”on jo kerrottu” heidän erityisyydestään. Me saatamme luulla, että he tietävät, mitä ADHD tarkoittaa tai mikä kielellinen erityisvaikeus on, ja miten se juuri tällä nuorella ilmenee. Usein kuulen sanottavan, että ”onhan siitä puhuttu”. Kohtaan työssäni valtavan paljon niitä lapsia ja nuoria, joita on syrjitty erityisyytensä vuoksi. Lapsilla ja nuorilla ei ole omaa sanastoa sille, miten kertoa omasta ainutlaatuisuudestaan muille.

Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että oma erityisyys tulee työstää vii-

Minäkäsitys on ajatuksia, tunteita, toiveita ja tekoja, tietoja ja taitoja sekä havaintoja näistä. Tällainen minä olen ja itsetuntoon liittyen ”tällaiseksi ajattelen itseni”. Työstän lasten ja nuorten kanssa minäkuvaa tukikeskusteluissa.

Tukikeskustelut ovat terapeuttista keskustelua lapsen ja nuoren kanssa.

Keskustelemme tavoitteista tai vaikeuksista. Annan tietoa ja kuuntelen.

Osana tukikeskusteluita on oman erityisyyden työstäminen. Kymmenen tapaamiskerran aikana käyn lasten, nuorten ja aikuisten kanssa läpi heidän vammaansa, erityisyyttään.

MITEN KERTOA TOIMINTARAJOITTEESTA?

meistään ennen murrosikää ja aika ajoin uudelleen varsinkin elämän nivelvaiheissa. Tavoitteena tässä työotteessa on oman erityisyyden hyväksyminen osaksi minäkuvaa, kaveriksi, joka on elämän matkakumppani, vaikkei niin ehkä haluakaan.

MITÄ MINÄKUVALLA TARKOITETAAN? Minäkuva alkaa kehittyä jo varhain kuvana omasta kehosta. Lapsi huomioi omaksi minäkuvakseen aluksi konkreettisia asioita, ulkoisia ominaisuuksiaan: Olen pitempi kuin toinen, minulla on eriväriset silmät, olen tyttö jne.

Oma perhe muokkaa lapsen minäkuvaa sanoillaan ja teoillaan: ”Olet niin reipas ja taitava.” Näillä puheilla on valtavan suuri merkitys elämän matkalla. Yhtä syvä jälki jää negatiivisesta puheesta ”olet rasittava, raskas, et ymmärrä, et osaa leikkiä” tai lapsen omista havainnoista, ettei häntä oteta leikkiin tai ymmärretä oikein.

Kun lapsi havaitsee eron itsensä ja muiden välillä, hän alkaa pohtia mistä on kyse. Silloin on tärkeää vanhempien rehellinen puhe. He kertovat lapsen vahvuuksista ja rakentavat näin hänelle myönteistä minäkuvaa ja vahvaa itsetuntoa. Vahvalla itsetunnolla on helpompi ottaa vastaan myös puhetta toimintarajoitteista. ”Olen arvokas, taitava ja rakastettu” on varmasti yksi parhaista havainnoista, jonka lapsi voi itsestään tehdä!

Toimintarajoitteesta puhutaan rehellisesti, suoraan ja sillä kommunikaation tasolla, minkä lapsi ymmärtää.

Kertomisen tapa ei juuri eroa siitä, miten asiasta kerrotaan lapsen vanhemmille ensitiedon yhteydessä tai miten sisaruksille ja luokkakavereille kerrotaan. Kommunikointitapa mukautetaan niin, että se tulee ymmärrettäväksi ja tarkistetaan, miten lapsi puhutun ymmärsi.

Eräs nuori ajatteli itsestään, että on ”mielisairas”. Työstimme käsitettä auki piirtäen. Mitä mielisairaus on ja miksi saattaa ajoittain tuntua siltä, että mieli on sairas? Ajatukset ovat silloin hyvin masentavia ja mikään ei kiinnosta. ”Mieli on sairas vai mielisairas…”. On tärkeää olla mukana avaamassa näitä vääristyneitä käsityksiä itsestään.

4/2011 KIELIPOLKU

7

MIKSI EMME KÄY ERITYISYYTTÄ LÄPI? Luulen meidän ajattelevan, että erityisyyden käsitteleminen on vaikeaa ja saattaa masentaa lasta. Olen tehnyt kymmenien lasten ja nuorten kanssa masennuksen arvioinnin (CDI tai BDI) ennen ja jälkeen oman erityisyyden työstämistä.

Kokemukseni mukaan masennus lievenee, mikäli sellaista on ollut.

Nuori ottaa paremmin apua vastaan ja moni jopa puhuu hyväksyvänsä itsessään tämän erityisyyden entistä paremmin. Moni kertoo, että nyt hän ymmärtää, mistä jotkut elämän ongelmat johtuvat. Joku kokee, että on oppinut ymmärtämään paremmin omaa osuuttaan hankaliin tilanteisiin. Joku nuori ymmärtää, miksi elämä on ajoittain niin sotkussa tai miksi on joutunut kiusatuksi tai kohdannut kritiikkiä.

EIVÄTKÖ NUORET OLE TIETOISIA PULMISTAAN? Nuorilla on yllättävän vähän oikeaa tietoa pulmiensa taustasta tai aivojensa toiminnasta. He peittelevät ongelmiaan ja koettavat luovien selvitä 8

KIELIPOLKU 4/2011

vaikeuksiensa kanssa. Luovimisessa kuluu paljon energiaa. Joku ottaa pellen roolin, jonka takana saa anteeksi erityisyyttään. Siihen pukuun voi kömmähdykset kätkeä. Joku aloittaa välttelykäyttäytymisen. Hän välttelee sosiaalisia tilanteita, etteivät pulmat tulisi näkyviin.

Lisäksi monella saattaa olla hyvin epärealistinen kuva itsestään ja omasta tulevaisuudestaan. En ajattele, että unelmia kuuluu murentaa.

Ajattelen, että menemme kohti unelmaa pienennetyin askelin ja tuetusti, samalla omat rajoitteet tiedostaen ja huomioiden.

KUKA KERTOO JA MILLOIN? Vanhemmat varmasti jossain vaiheessa käyvät läpi lapsensa kanssa hänen diagnoosiaan. Heidän kannustuksellaan ja hyväksynnällään on suuri merkitys lapsen itsetunnolle.

Silti toivon, että erityisyyttä työstää joku ”ulkopuolinen” henkilö. Voisiko se olla koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja tai erityisopettaja?

Henkilö, jolla on kokemusta ja tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista ihmisistä ja reppu, johon mahtuvat vastalauseet, kiukku ja kritiikki tällaista

työotetta kohtaan.

Lapset pohtivat itseään jo 3–4 vuoden iässä. Siksi suosittelen, että pienin askelin ja vaiheittain ainutlaatuisuus käydään läpi jo 10 ikävuoden kohdalla. Kaverit päiväkodissa ja alakoulussa sietävät melko hyvin erityisyyttä ja hyväksyvätkin.

Yläkouluun mentäessä joidenkin sietokyky kapeutuu. Silloin käsitys itsestä muotoutuu vahvemmin juuri kavereiden kautta. Näin ollen on hyvä olla vahvoilla omien rajoitteiden tiedostuksessa, jotta löytyy oikeat sanat kertomaan: ”Vaikken osaa tätä, niin olen taitava tässä. Minun on vaikea muistaa mitä piti tehdä, voitko auttaa. En ymmärtänyt ohjetta, sanotko uudelleen. Minulla on Aspergerin oireyhtymä, josta johtuen juutun näihin juttuihin” jne.

Minäkuva kehittyy koko elämän ajan. Käynkin monen asiakkaani kanssa tukikeskustelua toimintarajoitteesta siinä vaiheessa, kun opinnot ovat jääneet kesken, sopivaa koulua ei tunnu löytyvän, elämän suunta on hukassa ja syrjäytyminen on lähellä.

Realistinen minäkuva on hyvien ja huonojen puolien kohtaamista ja hyväksymistä omaan minään kuulu-

vana. Kun omat mahdollisuudet eivät ole tiedossa ja ovia sulkeutuu enemmän kuin avautuu, tarvitaan tukea erityisyyden työstämiseen. Vahvaa identiteettiä on haastava rakentaa, mutta se on yksi nuoruusikäisen kehitystehtävistä.

ERITYISYYDEN YMMÄRTÄMISEN PROSESSI – Ei ole mitään pulmia, en tarvitse apua.

– Muilla on ongelmia, ei minulla.

– Eikö minua voida hyväksyä tällaisena?

Näin kuulen nuoren reagoivan.

Tässä prosessissa surun ja vihan tunteiden tai pettymysten äärellä tahdon olla lapsen ja nuoren mukana.

En poistamassa erityisyyttä tai korjaamassa ”vikoja”, vaan toteamassa, että tämä on ainutlaatuinen tapasi toimia.

Olen jotakin erityistä on työkirja, jonka avulla käyn läpi mm. autismin kirjon henkilöiden erityisyyttä. Kirja toimii työvälineenä myös muille vammaryhmille. Nykyään on olemassa paljon erityisyyttä ja toimintarajoitteita käsitteleviä kirjoja lapsille, nuorille sekä sisaruksille erilaisista sairauksista ja vammoista. Tämäkin kertoo siitä, että asian työstäminen on koettu tärkeäksi.

Lapsi ja nuori tarvitsee ja on oikeutettu saamaan asiallista tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä. He tarvitsevat tietoa ilman monimutkaisia termejä ja aikaa asian työstämiseen. Kun saa tietoa omasta toimintarajoitteestaan, on helpompi löytää itse toimintatapoja, jolla jokapäiväinen elämä on saatavissa parempaan hallintaan.

Ainakin on tieto siitä, että tarvitsee elämäänsä arjen apuvälineitä: toimintaohjeita, muistilistoja, kalenterointia, selkeytystä ja ennakointia, selkokieltä tai terapiatukea. Tieto on tie oman elämän hallintaan tai asiakkaani sanoin ”se avaa portin totuuteen”. ■ Sari Kujanpää toimii Haukkarannan ohjauspalveluissa psykologina. Hän on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti.

TUKIKESKUSTELUT TUKIMUOTONA

• Tukikeskustelu on keskustelua toiveista, päämääristä sekä jokapäiväisen elämän vaikeuksista.

• Tukikeskustelutyö on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jonka tarkoitus on auttaa yli siirtymä- ja nivelvaiheiden sekä masentuneisuusja eristäytyneisyyskausina.

• Tukikeskustelut eivät ole varsinaista terapiaa, vaan terapeuttista kuuntelua, keskustelua ja ohjaamista.

• Keskustelun osapuolina ovat tuettava ja tukija.

• Tuettavan elämää voivat mutkistaa muun muassa autismin kirjon oireet, kielellinen erityishäiriö, ADHD tai vaikkapa Touretten oireyhtymä.

• Kaikki, joilla on neuropsykiatrisia pulmia, hyötyvät elämäntaitojen ja ongelmanratkaisukykyjen vahvistamisesta ja mielialan parantamisesta.

• Tukikeskusteluissa ei tutkita menneisyyttä, vaan keskitytään senhetkisiin pulmiin ja kysymyksiin, jotka tuettava itse tuo esille.

• Tukijan tehtävänä on auttaa tuettavaa hyväksymään vaikeutensa, tunnistamaan ongelmansa ja keksimään niihin toteutuskelpoisia, eteenpäin vieviä ratkaisuja.

• Tukija voi olla kuka tahansa, joka osaa kuunnella, kuulla ja joka hyväksyvästi ja kannustavasti tukee ja auttaa haastaviakin tuettavia.

• Usein tukijat ovat kuraattoreita, psykologeja, terveydenhoitajia, opettajia, ohjaajia tai muita, jotka toimivat vastaavissa tehtävissä.

• Tuettavan neurologiset oireet pitää tuntea, jotta ne osataan ottaa toimintatavoissa huomioon.

• Tukikeskustelun käsikirjassa kuvataan tukikeskustelujen kulkua ja huomioon otettavia asioita sekä esitellään sopivia toimintatapoja ja työvälineitä.

Lähde: Kujanpää, Sari. 2009. Tukikeskustelun käsikirja. Terapeuttista keskustelua hyväksyvässä ilmapiirissä. Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

4/2011 KIELIPOLKU

9

ANJA SALOHEIMO, MINNA OULASMAA JA SUVI LARU Vesa-Matti Väärä

Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?

M

eille vanhemmille on tärkeää nähdä, että lapsemme pärjää. Kun lapsi kasvaa vauvasta koululaiseksi, pyrimme tarjoamaan kussakin tilanteessa sopivia eväitä kasvuun, sopivassa suhteessa hoivaa ja huolenpitoa sekä kannustusta selviämään itse. Kun lapsella on jokin erityisominaisuus, voi tämä tehtävä olla haastavampi.

Millaisia tunteita oma lapseni minussa herättää? Koenko syyllisyyttä hänen erityisyydestään? Tunnenko häpeää kun vertailen lastani muihin samanikäisiin? Muistuttaako lapseni siitä, miten minua kohdeltiin lapsena? Miten omat vanhempani tukivat minua omissa erityishaasteissani?

Muun muassa näitä kysymyksiä vanhemmat ehkä pohdiskelevat.

MINÄKUVASTA Minäkuva on ihmisen kokemus minuudestaan. Minäkuva on kaikkien ominaisuuksiemme, piirteidemme, toimintojemme, kokemustemme ja päämääriemme muovaama kuva omasta itsestämme. Osana minäku10

KIELIPOLKU 4/2011

vaamme on itsetunto, se kuinka arvostamme omaa itseämme.

Minäkuva ei ole pysyvä tila, vaan se muotoutuu ja muuttuu elämämme ja kokemustemme myötä.

tavat päästää lastaan tutkimaan maailmaa ja elämään siinä muiden kanssa. Lapsi tarvitsee itsetunnolleen kokemuksia ja luottamusta siitä, että pärjää ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa.

TUKEA JA ROHKAISUA OIKEASSA SUHTEESSA

AINUTLAATUINEN LAPSI

Oman lapsen erityisyys saattaa herättää meissä vanhemmissa pelkoja.

Kelpaako lapseni kaveripiirissä vai joutuuko hän ehkä kiusatuksi? Miten voin suojella lastani liioilta kolhuilta?

Joskus vanhemmat kohtelevat omista peloistaan käsin lastaan silkkihansikkain ja pyrkivät tasoittamaan hänen tietään ja suojelemaan vaikeuksilta ja pettymyksiltä. Silloin on mahdollista, että lapsen erityisyys kaveripiirissä vain korostuu ja suojelumme hyvä tarkoitus kääntyykin lasta vastaan. Jos vaadimme lapsellemme erityiskohtelua muiden seurassa, lapsesta saattaa tulla silmätikku ja muut lapset karttavat häntä.

Kasvamiseensa ja kehittymiseensä lapsi tarvitsee, että hänen lähellä olevat aikuiset kykenevät ja uskal-

Kaikki lapset ovat ainutlaatuisia ja meidän vanhempien on opeteltava tuntemaan juuri oman lapsemme erityisyys ja tavat, miten häntä parhaiten tuemme ja rohkaisemme. Me voimme pohtia, mitkä ovat oman lapsemme erityishaasteet, joissa hän tarvitsee erityistä tukea.

Yhtä tärkeää on myös nähdä hänen erityiset lahjansa, ne asiat joissa hän pärjää ja on hyvä, jopa parempi kuin ikätoverinsa. Jos lapsi ei käytä taitavasti puhetta, hän voi olla ketterä liikkuja tai taiteellisesti lahjakas.

Lapsen vahvuuksia voi pohtia yhdessä hänen kanssaan.

Me vanhemmat voimme harjoitella näkemään lapsemme kokonaisena yksilönä, jolla on monia erilaisia ominaisuuksia, osa vahvuuksia ja osa

Vesa-Matti Väärä

sellaisia, jotka vaativat kehittämistä ja vahvistamista.

VAILLA KIIRETTÄ Lapsen vaikeudet puheen tuottamisessa voivat aiheuttaa meissä kiireisessä maailmassa elävissä aikuisissa kärsimättömyyttä ja turhautuneisuutta. Tekisi mieli sanoa asia lapsen puolesta, kun hän joutuu hakemaan sanoja, on vaikea malttaa pysähtyä kuuntelemaan ja rauhoittua ja samalla rauhoittaa lasta.

Olemalla rauhallinen ja kärsivällinen annamme lapselle rohkeutta omiin taitoihinsa. Rohkaiseva tuki ja kannustus auttavat häntä ylläpitämään ja vahvistamaan uskoa itseensä.

KESKENERÄISYYDEN KAUNEUS Erään laulun mukaan “ehkä kauneinta on keskeneräisyys”. Me emme synny valmiina, vaan pieninä taimina, joissa kehittyy uusia valmiuksia pitkän ajan kuluessa. Aikuisenakaan emme ole täysin valmiita ja täydellisiä. Keskeneräisyyden hyväksyminen osana

itseä saattaa olla vaikeaa. Me kaikki ihmiset tarvitsemme kokemuksen siitä, että kelpaamme sellaisenaan.

Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka rakastaa häntä ja hyväksyy hänet ilman ehtoja. Aikuisen läsnäolo, hymy, katse ja kosketus muovaavat lapsen varhaiset kokemukset siitä, että on arvokas ja ihana juuri sellaisena kuin on. Vaikka taitojen opettelu on keskeistä, kaipaamme kaikki palautetta omasta itsestämme ilman suorituksia. Vanhemman silmistä lapsi näkee hyväksynnän ja ilon. Lempeä kosketus kertoo: olet minulle tärkeä.

tavat hänelle vaikeutta. Kykenet ymmärtämään ja kuulemaan lastasi, hänen pelkojaan ja mahdollisia heikkouden kokemuksiaan. Älä pidä tietoa itselläsi, vaan kerro niistä aikuisille, joiden parissa lapsesi elää, kuten päivähoidossa, koulussa, harrastustoimissa. Näin kaikki lasta ympäröivät aikuiset osaavat tukea lastasi yhä paremmin ja yksilöllisemmin. Vaikka erityisyydessä voi sinulla ja lapsellasi olla samankaltaisia piirteitä, lapsesi on kuitenkin aina oma erilainen yksilönsä ominen tunteineen ja kokemuksineen.

VANHEMMAN OMA ERITYISYYS

LEIKIT, PELIT JA HARRASTUKSET

Vanhempana usein tunnistamme itsessämme samoja erityisiä piirteitä, mitä lapsellamme on. Tämä saattaa tuntua jopa ahdistavalta ja pelottavalta. Tiedämme, miten monien erilaisten asioiden parissa lapsi kenties joutuu elämänsä aikana kamppailemaan.

Muuta ahdistuksesi vahvuudeksi! Omalla kokemuksellasi kykenet samaistumaan lapseesi, auttamaan häntä niissä haasteissa, jotka tuot-

Vanhemman kanssa yhdessä vietetty aika saa lapsen kokemaan olonsa merkittäväksi. Yhteinen leikkituokio tai pelihetki antaa kokemuksen vuorovaikutuksesta, onnistumisesta ja auttaa oppimaan pettymysten sietoa. Erilaisia lautapelejä pelaamalla lapsi oppii monia hyödyllisiä asioita, kuten odottamaan vuoroaan ja noudattamaan sääntöjä.

Yhteinen pelituokio vanhemman kanssa voi olla mukava vuorovaiku-

4/2011 KIELIPOLKU

11

Vesa-Matti Väärä

tustuokio molemmille. Pelilaudan äärellä voi ehkä puhua muutakin.

Aikuiselle yhteinen pelihetki on oiva tilaisuus osoittaa lapselle huomiota ja välittämistä.

Monet koko perheille suunnatut lautapelit ovat hauskoja myös aikuisten mielestä. Pelit on suunniteltu usein siten, että aikuinen ei välttämättä ole pärjäävin osallistuja, vaan lapsi tai nuori voi sen kautta osoittaa omia vahvuuksiaan.

Vanhemmat kertovat usein siitä, miten lapsi tai nuori viihtyy turhankin hyvin tietokoneen äärellä ja suuttuu, kun aikuinen rajoittaa peliaikaa.

Tietokoneen kanssa vietetty aika ei tue sosiaalisten taitojen opettelua ja jotkut lapset tulevat levottomiksi ja kärsimättömiksi tietokonepelien maailmassa.

Monet lautapelit sen sijaan kehittävät lapselle tärkeitä taitoja muiden ihmisten kanssa yhteistyössä toimimiseen, strategista ja loogista ajatte-

12

KIELIPOLKU 4/2011

lua ja auttavat keskittymiskyvyn kehittymisessä. Kun aikuiset nauttivat pelituokioista ja ovat rentoja ja läsnäolevia, lautapelin vetovoima voittaa usein jopa tietokoneen kiinnostavuuden lapsen tai nuoren valinnoissa.

Kun lapsi on sopivan ikäinen, voi häntä ohjata ja kannustaa hänelle sopivien harrastusten pariin. Itselle mieluinen harrastus tuo iloa ja kokemuksia pärjäämisestä ja osaamisesta.

Harrastusten kautta lapsella on mahdollisuus ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen ja näin hänen sosiaaliset taitonsa ja omatoimisuuden kokemuksensa vahvistuvat.

KOKONAISENA NÄKYVÄKSI Haluamme tarjota lapsillemme parasta ja tukea heitä niin, että heistä tulee tasapainoisia ja elämäänsä tyytyväisiä aikuisia. Parasta tarjoamme omalla läsnäolollamme, hyväksynnällä ja kannustuksella. Lapsemme

haluaa tulla nähdyksi omana itsenään, kokonaisuutena, johon kuuluvat osana hänen erityispiirteensä, mutta olennaisinta on nähdä koko paketti, kokonainen ihminen. ■ Pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa sekä laillistettu psykologi, opettaja Suvi Laru työskentelevät Väestöliitossa.

4/2011 KIELIPOLKU

13

TIMO TERÄSAHJO JA ANNA-KAISA ANTILA Vesa-Matti Väärä

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena

Sopeutumisvalmennuskurssit ovat oiva paikka tukea lasta tai nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Kursseilla on yleensä mukana koko perhe, jolloin vanhemmat saavat tietoa ja vertaistukea.

S

opeutumisvalmennuskurssille osallistuu kahdeksan kielihäiriöistä lasta perheineen. Kurssit on suunnattu eri-ikäisille lapsille alle kouluikäisistä nuoreen aikuisikään asti. Nuorten ja nuorten aikuisten kursseille kuntoutujat osallistuvat ilman perhettään.

Kurssit kestävät kuusi päivää ja niiden ohjelma koostuu luennoista, keskusteluryhmistä, toiminnallisista ryhmistä sekä perheiden yhteisestä toiminnasta.

Sopeutumisvalmennuksella pyritään tukemaan kielihäiriöisen lapsen kasvua ja kehitystä tukemalla koko perhettä.

14

KIELIPOLKU 4/2011

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS STRESSAA PERHETTÄ Kielihäiriöiselle lapselle pärjääminen sosiaalisissa suhteissa ja koulutaidoissa voi vaatia paljon ponnistelua, koetella itsetuntoa ja jopa fyysistä jaksamistakin. Joskus koulupäivä voi tarkoittaa pinnistelyä aivan omien kykyjen äärirajoilla.

Myös vanhemmille tilanne voi olla stressaava. Kun ynnätään yhteen huolet lapsen pärjäämisestä ja oikeanlaisesta tukemisesta, hoidettavana olevat paperiasiat, lapsen mahdolliset käyttäytymisen ongelmat ja ympäristön luoma sosiaalinen paine,

ei olekaan ihme, että tutkimuksissa on havaittu stressiä sekä erilaista mielialaoireilua vanhempienkin keskuudessa.

Tilanne voi rasittaa myös sisaruksia, jotka saattavat joutua tilanteen sanelemana joustamaan perheessä, toimimaan tulkkina tai eräänlaisena apuäitinä.

Tilanteen kuormittavuus on yksilökohtaista ja perhekohtaista, mutta selvää on, että tehokas tuki auttaa monella tasolla.

KOKEMUSTEN VAIHTOA KESKUSTELURYHMISSÄ Kurssilla vanhemmat jakavat koke-

Vesa-Matti Väärä

muksiaan keskusteluryhmissä. Puheenaiheena voivat olla esimerkiksi diagnoosin nostattamat tunteet, lapsen kohtaamat haasteet koulussa ja arjessa, työnjako perheessä, lapsen tukemisen keinot, toisten ihmisten suhtautuminen sekä oma jaksaminen.

Myös lasten kokemukset ja käsitykset omista vaikeuksistaan nousevat esiin. Pienikin lapsi voi kysyä vanhemmilta oman puhevaikeutensa syytä tai ihmetellä, miksi häntä viedään puheterapiaan.

Usein vanhempia vaivaa epätietoisuus siitä, mitä lapset vaikeudestaan ajattelevat. Voi olla, ettei lapsi

ole osannut tai halunnut asiasta puhua, vaikka vanhemmat ovat huomanneet reaktiivista käytöstä, esimerkiksi sosiaalisista tilanteista vetäytymistä tai välttelyä.

Vaikeammissa tilanteissa usko omaan osaamiseen on mennyt ehkä monellakin elämänalueella. Lasten masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vieraita ilmiöitä sopeutumisvalmennuksessa.

Tärkeää on, että vanhemmilla on mahdollisuus käsitellä näiden tilanteiden herättämiä tunteita, saada tietoa tukemisen keinoista ja sekä pystyä huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Rennommat vanhemmat, jotka tuntevat olevansa paremmin tilanteen tasalla pystyvät paremmin tukemaan lastensa valmiuksia kohdata stressaavat tilanteet. Sopeutumisvalmennuksessa toivomme, että yhteinen toiminta, saatu tieto ja vertaistuki osaltaan lisäisivät vanhempien voimia toimia lastensa tukena.

LASTEN KOKEMUS VÄLITTYY RYHMISSÄ Kielihäiriöisten lasten ryhmissä kielellistä erityisvaikeutta käsitellään usein omia vahvuuksia ja haasteita pohtimalla. Vaikeita asioita pohdittaessa on tärkeää, että lapsille jää positiivinen kuva omista taidoista.

Tämä kuvastuu hyvin pienen pojan

kommentissa omista vahvuuksista ja heikkouksista keskusteltaessa: – Puhuminen on joskus vaikeaa, mutta olen kyllä meidän perheen paras jalkapallossa.

Keskusteluiden tukena käytetään aina kuvia, tukiviittomia ja piirtämistä, jolloin kaikki lapset pystyvät osallistumaan keskusteluun tasavertaisesti.

Sisaruksille on järjestetty omia ryhmiä, joissa tilannetta on voitu käsitellä sisaruksen näkökulmasta.

Isompien lasten kohdalla, jotka jo tiedostavat haasteet, ryhmä voi jo tarjota tilaisuuden todelliseen vertaistukeen. Kun ryhmässä on muitakin, joilla on samantyyppisiä haasteita, voi erityisvaikeuteenkin suhtautua ehkä hieman lempeämmin.

Lasten minäkuvan tukemisen kannalta ehkä tärkeintä lienee kuitenkin mahdollisuus myönteisten sosiaalisten kokemusten keräämiseen. Etenkin temperamentiltaan ujo lapsi ei välttämättä edes tiedä toisten seuran voivan olla palkitsevaa, jollei hänelle kerry myönteisiä kokemuksia toisten kanssa toimimisesta. Kun haasteena ovat lisäksi kielellisen erityisvaikeuden asettamat rajoitteet ja vaikeudet, voi myönteisten vuorovaikutuskokemusten kertyminen olla entistäkin tärkeämpää. ■ Timo Teräsahjo toimii psykologina ja Anna-Kaisa Antila puheterapeuttina Aivoliitto ry:ssä.

Vesa-Matti Väärä

Aukeaman kuvat ovat yhdeltä Suvituulessa kesällä 2011 järjestetyltä sopeutumisvalmennuskurssilta.

Lisätietoja ensi vuoden kursseista on tarjolla Kielipolku 3/2011-lehdessä julkaistusta Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 -liitteestä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http://www.aivoliitto.fi/kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/ kuntoutuspalvelut/sopeutumisvalmennus

4/2011 KIELIPOLKU

15

MARIANNE KULMALA

Koulutytöstä äidiksi Helsinkiläinen Katri on nuori äiti, joka on sopeutunut hyvin yllättävään rooliinsa.

Raskaudenkeskeytysten määrä onkin laskenut 2000-luvun loppupuolella tasaisesti, mikä johtuu pääasiallisesti alle 20-vuotiaiden naisten keskeytysten vähenemisestä.

RASKAUDEN AIKANA EHTII SOPEUTUMAAN

Marianne Kulmala

Sinä olit ihan pikkuinen ehkä viikon vanha vasta.

Minä sanoin: ”Pilvi kukkasten kai ympäröi tätä lasta,

Me isäsi kanssa seisottiin käsi kädessä tässä ja juteltiin ihan hiljaksiin ”No pian se on elämässä.”

K

atri on hoiva-alan opiskelija ja nykyään myös 2-vuotiaan Ronja-tytön äiti. Kolmisen vuotta sitten Katri asui Turun Nuortentalossa ja eli normaalia nuoren elämää; kävi koulua, hengaili kavereiden kanssa ja juhli kuten nyt hiljattain 18 vuotta täyttäneet tekevät. Oltiin huolettomia ja vauhdikkaita.

HALUAMME PITÄÄ LAPSEN Perheen perustaminen tuntui tuossa vaiheessa kaukaiseen tulevaisuuteen kuuluvalta asialta. Joulun alla vuonna 2008, Katrin tilanne muuttui.

– Olimme juuri katsoneet poikakaverini kanssa televisiosta nuorista äideistä ja isistä kertovan ohjelman ja 16

KIELIPOLKU 4/2011

muistan miten sanoin poikaystävälleni, että olisi aivan hirveää, jos noin kävisi. Meni kaksi viikkoa ja olimme samassa tilanteessa kuin ohjelman nuoret; raskaustestini näytti positiivista tulosta, kertoo Katri hymyillen.

Nuorille tuleville äideille saatetaan ehdottaa aborttia tai lapsen antamista adoptoitavaksi, minkä monet nuoret kokevat jopa loukkaavana.

Katri ja hänen poikaystävänsä eivät miettineet hetkeäkään keskeytyksen mahdollisuutta.

– Meille oli heti selvää, että haluamme pitää tämän lapsen. Taisin jo heti testin tekoa seuraavalla viikolla olla ostamassa lastenhuoneeseen muumiverhoja. Vaikka ei siis ollut vielä lastenhuonettakaan. Kävin myös ihailemassa kaikkia ihania lastenvaatteita ja leluja. Myös pinnasänky meillä oli jo paljon ennen Ronjan syntymää, nauraa Katri.

Raskauden aikana naisessa tapahtuu merkittäviä biologisia, sosiaalisia ja psykologisia muutoksia. Kehossa tapahtuu hormonaalisia ja fysiologisia muutoksia ja hänen ulkonäkönsä ja ruumiinkuvansa muuttuu. Minäkuva pitää rakentaa raskauden myötä uudelleen.

– Se, että kehoni muuttui raskauden myötä, ei aiheuttanut minulle minkäänlaista ahdistusta enkä kokenut olevani vähemmän kaunis sen takia, että rintani ja vatsani kasvoivat.

Myöskään poikaystäväni, josta tässä vaiheessa oli tullut avomieheni, ei koskaan antanut minulle aihetta ajatella, etten olisi yhtä viehättävä kuin ennenkin. Koska raskaus kuitenkin kestää sen yhdeksän kuukautta, ehtii siinä asennoitua tulevaan äitiyteen ja identiteetti koulutytöstä äidiksi muuttui minunkin kohdallani vähitellen, Katri kertoo.

Puolivälissä raskautta Katrille tuli huoli lapsen voinnista.

– Sikiön ollessa liikkumatta viikon ajan, tai en siis tuntenut hänen liikkeitään, hakeudun sairaalaan ja siellä sain varmuuden, että kaikki on hyvin, Katri sanoo.

ONKO LAPSELLAKIN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS? Katrilla on kielellinen erityisvaikeus.

Häiriön syy on useimmiten perinnöllinen. Kielellisen erityisvaikeu-

den esiintyvyys on noin 7 prosenttia eli Suomessa on noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

– Ajattelin kyllä raskauden aikana, että mahtaako lapsellamme olla kielellistä erityisvaikeutta. Joskus toivoin, ettei olisi.

Nyt näyttäisi siltä, että Katrin toive olisi toteutunut ja Ronjan kielen kehitys kulkisi ikätason mukaista rataa.

Ronja puhuu ja laulaa paljon.

– Kuuntelin itse raskauden aikana paljon lastenlauluja. Liekö tarttunut siitä, sillä Ronja rakastaa laulamista ja soittamista. Motorisesti Ronja on jopa ikätasoaan edellä, kertoo Katri ja Ronja todistaa tämän vähän väliä hienoilla hypyillään. ja perhoset, lintuset untuvapäät tuntuu lentävän korin yllä.”

Isä kysyi: ”Näkyjäkö sinä näät?” Ja minä: ”No ihmeitä kyllä.”

NUORET JA VANHEMMUUS Nuoret äidit voivat kokea, että heidän kykyjään, osaamistaan ja pärjäämistään kyseenalaistetaan yhteiskunnan tukien ja palveluiden tarjoajien taholta. Tämä laskee nuoren itsetuntoa.

Pahimmassa tapauksessa he alkavat itsekin uskoa, että eivät ole nuoruutensa takia hyviä äitejä.

– Mielestäni äitiyttä ei voi oppia kirjoista eikä kasvatusoppaista, enkä niitä juuri lukenutkaan. Äitiys täytyy kokea itse ja oppia käytännön kautta. Koen, että olen kypsynyt vanhemmuuteen huomaamatta ja luonnollisesti. Toki ensin jännitti, kun tulimme vauvan kanssa kotiin, että mitenkähän me selviämme. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, pohtii Katri. Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä.

– Minulla on hyvät muistot neuvolakäynneistä. Kielellisestä erityisvaikeudestani johtuen avomieheni oli käynneillä mukanani ja kävimme neuvolassa puhuttuja asioita vielä

kotona läpi. Jos en jotain ymmärtänyt, pyysin terveydenhoitajaa selittämään sen minulle uudelleen.

Ronjan syntymän jälkeen nuorille tarjottiin perhetyöntekijän palveluja.

He olivat ensin kovasti asiaa vastaan.

– Emme halunneet vieraita ihmisiä kotiimme. Meillä oli vahvoja ennakkoluuloja heitä kohtaan. Onneksi kuitenkin suostuimme ottamaan perhetyöntekijät tutustumiskäynnille, sillä ajatuksemme muuttuivat täysin.

He olivat suuri apu ensimmäisten kuukausien aikana. Teimme yhdessä mm. retken Korkeasaareen, kävimme puistoissa ja kahviloissa. Laitoimme yhdessä ruokaa ja sain hyviä vinkkejä perheen aterioihin. Joskus perhetyöntekijät hoitivat Ronjaa ja minä sain nukkua päiväunet tai käydä vaikka kuntosalilla, Katri kertoo.

Sinä olit se ihme tietysti vaikka poruun puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi. Minä ilosta nauroin ja itkin.

ELÄMÄ MUUTTUU – MYÖS KAVERIPIIRI Äitiyden myötä kavereiden kanssa vietetty aika vähenee pakostikin.

Lapsi ottaa aikansa ja entistä useammin joutuu vastaamaan kavereiden tapaamispyyntöihin, että nyt ei sovi.

Saattaa olla, että kavereilla on vielä hurja menovaihde päällä. Nuoret vanhemmat unohdetaan kokonaan, koska heidän elämäntilanteensa on erilainen.

– Kaverini suhtautuivat raskausuutiseeni hyvin eri tavoin. Jotkut antoivat suoraan ymmärtää, etteivät ymmärrä ratkaisuani lainkaan. Onneksi oli kuitenkin myös niitä, jotka vilpittömästi onnittelivat uutisestani, Katri kertoo.

Katrista kuitenkin tuntuu, että monet hänen kavereistaan ovat hylänneet hänet.

– Usein tunnen itseni oman ikäisteni seurassa heitä vanhemmaksi.

Ajatusmaailmani on joissain asioissa muuttunut äitiyden myötä niin, että heidän juttunsa tuntuvat olevan eri maailmasta. Joskus mietin, että luulevatkohan kaverit, että olen jotenkin muuttunut täysin eri ihmiseksi äitiy-

den myötä, eivätkä siksi pidä yhteyttä. Olen kuitenkin se sama Katri kuin aina ennenkin.

Katri on kutienkin löytänyt uusia tuttavuuksia muun muassa kotipihan muista äideistä.

EN VAIHTAISI POIS ”Sil on ripsissä tähden säkenet”, isäs naurahti ja keksi: ”Sen varpaat on puolukan raakileet.” Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Katri kertoo miten hänen ennen raskautta aloittamansa hoiva-avustajan koulutus on ollut avuksi Ronjan hoidossa ja kasvatuksessa.

– Tiesin hieman jo etukäteen, miten pienen vauvan kanssa toimitaan.

Ronjan ollessa 1-vuotias jatkoin opiskeluja ja valmistun hoiva-avustajaksi nyt tulevana jouluna. Toiveena olisi, että pääsisin päiväkotiin töihin. Toisen lapsen aika ei ole aivan vielä. Sen verran tuoreessa muistissa ovat vielä Ronjan koliikkivaivat, nauraa Katri.

Tämän haastattelutuokiomme ajan Ronja on järjestänyt meille ohjelmaa. Välillä on luettu kirjaa ja soiteltu kellopeliä. Moneen otteeseen Ronja on ottanut ohjat käsiinsä ja laittanut meidät laulamaan Ih-hah-haata. Todella tomera pieni neiti, jolta ei omaaloitteisuutta ja mielikuvitusta puutu.

– Hetkeäkään en ole katunut nuorena äidiksi ryhtymistä. Jos minun pitää valita baari-illan ja Ronjan kanssa vietettävän ajan välillä, on itsestään selvää, että valitsen Ronjan. En silti suosittele kavereilleni varhaista äitiyttä, sillä rankkojakin päiviä on.

Minulle vaan äitiys sattui sopimaan, enkä päivääkään vaihtaisi pois, Katri toteaa. ■ Sinä nukuit. Oli talo hiljainen. Löi kolmisin sydämemme. ”Tästä tulee kai hyvä ihminen”, me puhuttiin toisillemme.* *Kursivoitu teksti Kaarina Helakisan runosta Iltalaulu Riikalle.

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

4/2011 KIELIPOLKU

17

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2012 YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA Tuetut lomat ja Soluku-lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomalla oloa tuetaan siis taloudellisesti. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja tuki jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastuneille ja perheille, joiden lapsella on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.

Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.

HAKEMINEN LOMILLE Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.mtlh.fi. Netissä voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

Muille lomille valinnan tekee Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tai loman järjestävä lomajärjestö. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antaa järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai sähköpostitse risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 460 tai 040 5366 058, sähköpostitse lomat@ mtlh.fi.

18

KIELIPOLKU 4/2011

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

SLI-LOMAT Lomat SLI-perheille, -nuorille ja -aikuisille (henkilöille, joilla kielellinen erityisvaikeus) 1. Talviloma Kuusamossa 9.–14.4.2012 Kohderyhmä: Yli 17-vuotiaat nuoret ja aikuiset.

Lomakohde: Kuusamon Tropiikki (Rukan vieressä).

Paikkoja: 20 henkilöä.

Hinta: 28€/vrk.

Sisältö: Loma on yhteisloma ADHD- sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Lomalla voi liikkua ja urheilla omaan tahtiin. Kuusamon ladut ja läheinen Rukan laskettelukeskus tarjoavat oman lisänsä kylpylän palveluihin. Rinneliput jokainen kustantaa halutessaan itse.

Lisätietoja: www.holidayclub.fi/kohteet/ kuusamontropiikki Hakuaika: 9.1.2012 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

2. Perheiden lomaviikko Ikaalisissa 18.–23.7.2012 Lomakohde: Ikaalisten kylpylä.

Paikkoja: 8–10 perhettä.

Hinta: 23 €/vrk aikuinen, 8–16v lapsi 7 €/vrk ja alle 8-vuotiaat maksutta.

Sisältö: Täyshoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö sekä vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma.

Lisätietoja: www.ikaalistenkylpyla.fi.

Hakuaika: 18.4.2012 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

3. Perheiden lomaviikko Yyterissä 17.– 22.6.2012 Lomakohde: Yyterin kylpylähotelli, Pori Paikkoja: 8–10 perhettä Hinta: 23€/vrk aikuinen, 8–16-vuotias lapsi7€/ vrk ja alle 8-vuotiaat maksutta.

Sisältö: Loma on yhteisloma ADHD- sekä Autismija Aspergerliiton kanssa. Täyshoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma.

Lisätietoja: www.yyterinkylpylähotelli.fi.

Hakuaika: 16.3.2012 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

TIETOA SOLUKU-LOMISTA Yleistä Soluku-lomista Lomat toteutetaan yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) kanssa ja ne on suunnattu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Erityisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuohjeisiin.

Lomien järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää loma-

toimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyössä eri palvelutuottajien kanssa, jotka vastaavat yleensä lomien ruoka- ja majoituspalveluista ja joistakin oheispalveluista.

Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

Hinnat Lomien hinta on 28 €/vrk aikuiset ja perhelomilla aikuiset 23 €/vrk, lapset 8–16 vuotta 7 €, alle 8-vuotiaat maksutta.

Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis ns. täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa tulostettua netistä (www.mtlh.fi) ja liitojen toimistoista.

Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon sivuilla voi täyttää hakukaavakkeen myös sähköisesti.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Tärkeää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteesi lisäksi sosiaaliturvatunnuksesi sekä perustelut siitä, miksi haluat lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakohteen mukaan.

Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänen tulee itse huolehtia oma avustaja mukaan lomalle. Mahdollisesta henkilökohtaisesta avustajasta maksetaan sama omavastuu kuin lomalaisesta ja sen maksajana on lomanhakija.

Palauta avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

Lomien vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa. Järjestöt eivät vakuuta lomalaisia.

Lisätietoja Lisätietoja lomista saat Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290, s-posti: risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi.

4/2011 KIELIPOLKU

19

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2012 1. Vuokatin talviliikuntaloma nuorille ja aikuisille Vuokatissa 30.3–4.4.2012 Lomakohde: Vuokatin urheiluopisto.

Kohderyhmä: Aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Ryhmän koko: 20 henkeä.

Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille ja nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.

Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikunnan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle.

Lisätietoja:

www.vuokattisport.fi

Loman ohjattu liikunta sisältää mm: • Kelkkalaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa • Pystylaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat • Murtomaahiihtoa • Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä • Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.

Hinta: Hakuaika:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

2.1.2012 mennessä.

2. Lapsiperheiden liikuntaloma Pajulahdessa 12–17.6.2012 Lomakohde: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Ryhmän koko: 10 perhettä Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheiluopiston kanssa. Loma soveltuu myös pyörätuolin käyttäjille.

Tule perheen kanssa kokeilemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta ja Pajulahden palveluista. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikuntaa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin soluhuoneisiin. Pajulahti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään soveltavaa liikuntaa myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille. Tule tutustumaan liikunnan tarjontaan.

Lisätietoja:

www.pajulahti.com

Hinta:

23 €/vrk aikuinen, 8–16-vuotias lapsi 7 €/ vrk ja alle 8-vuotiaat maksutta.

henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien lisäksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Teemme päivittäin vesistövaelluksia.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.

Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 kilometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa.

Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa.

Hinta:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika päättyy 23.5.2012.

4. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma Ilomantsissa 12.–16.9.2012 Kohderyhmä: aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Lomakohde: Möhkön Manta, Ilomantsi.

Ryhmän koko: 12–15 henkeä.

Majoitus: Kaksi päivää Jänissaaressa ja kolme päivää Möhkön kylässä esteettömissä majoitustiloissa.

Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken erätukikohtaan (esteetön) Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sotahistoriaan ja luontopolkuihin sekä nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Savottakahvila Möhkön Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii siis toimintarajoitteisille henkilöille ja pyörätuolin käyttäjille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana.

Hinta:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika päättyy 15.6.2012.

Hakuaika lomalle päättyy 12.3.2012.

3. Perinteinen luontolomaviikko Hossassa 20.–25.8.2012 Kohderyhmä: Aikuiset ja nuoret aikuiset.

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hakemuksessa.

Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on

20

KIELIPOLKU 4/2011

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki tai tee sähköinen hakemus netissä www.mtlh.fi

SATU LUKKA

Ajankohtaista sosiaalija terveysturvasta PERUSPÄIVÄRAHAAN JA TYÖMARKKINATUKEEN KOROTUS Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ehdotetaan korotettavaksi sadalla eurolla kuukaudessa. Lisäksi etuuksiin tehdään indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousisi yhteensä noin 120 eurolla kuukaudessa. Taso- ja indeksikorotukset tehtäisiin etuuksiin vuoden 2012 alusta. Tällä hetkellä peruspäiväraha on 553 euroa kuukaudessa, ja täysi työmarkkinatuki on yhtä suuri kuin peruspäiväraha, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa. (www.stm.fi.)

PÄIVÄHOITOA YLI KUNTARAJOJEN Lasten päivähoidosta annettuun lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoitoa myös muille kuin kunnan omille asukkaille. Tavoitteena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja kuntien välistä yhteistyötä päivähoitopalveluissa lapsen edun määrittelemissä rajoissa.

Uudistuksella ei laajenneta kunnan järjestämisvelvollisuutta.

Subjektiivinen oikeus saada päivähoitopaikka kunnasta koskee edelleenkin vain kuntien omia asukkaita ja esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka oleskelevat kunnassa opiskelun, työn tai vastaavien syiden vuoksi.

Kun kunta järjestää päivähoitoa toisen kunnan asukkaalle, kuntien on sovittava keskenään korvauksen perimisestä lapsen asuinkunnalta.

Päivähoitolain muutos astui voimaan 1.8.2011. (www.stm.fi)

MUUTOKSIA SIJAIS- JA PERHEHOITOON Lastensuojelulakiin on tehty muutos,

jonka mukaan lapsen sijaishuolto järjestetään laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset.

Sijaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin hoitamaan perhehoitajan hoidossa olevia henkilöitä, jos perhehoitaja suostuu siihen ja se on hoidettavien etujen mukaista. Myös

omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää samaan tapaan siihen soveltuvan henkilön kanssa tehtävän toimeksiantosopimuksen perusteella.

Muutos antaa kunnille uudenlaisen vaihtoehdon sijaishoidon järjestämiseen, mutta se ei velvoita kuntaa järjestämään sijaishoitoa tietyllä tavalla. Perhehoitajan ja omaishoitajan vapaata koskevat säännökset tulivat voimaan elokuun alusta 2011. Muita muutoksia sovelletaan vuoden 2012 alusta. (www.stm.fi) ■ Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

4/2011 KIELIPOLKU

21

22

KIELIPOLKU 4/2011

4/2011 KIELIPOLKU

23

Liitto tiedottaa aivohalvausyhdistys ry), Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, omaisjäsenen edustaja, (varajäsen Olavi Kettunen, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry), Hannu Kuusela, SLI-edustaja, Afasialasten tuki ry, (varajäsen Taito Puttonen, Afasialasten tuki ry).

VALTUUSTOKAUSI PÄÄTTYI

Päivi Seppä-Lassila

TERTTU ERILÄ JA TIINA VILJANEN ASIANTUNTIJARYHMÄÄN Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimennyt Aivoliitto ry:n puheenjohtajan Terttu Erilän ja toiminnanjohtaja Tiina Viljasen jäseniksi sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmään vuosiksi 2011–2014. Ryhmässä on kaikkiaan kaksikymmentä asiantuntijaa.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytilaa ja kehityssuuntia, arvioida nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, tehdä ehdotuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja seurata, arvioida ja antaa asiantuntijatukea käynnistyvään valtimoterveyden hankekokonaisuuteen 2012–2017.

Valtuusto kokoontui potrettiin: Maire Valli (vas.), varapuheenjohtaja Rauno Veijanen, Seija Jokela, Armi Parviainen, Maire Kivimäki, Risto Salovaara, Esko Sieppi, Oili Holopainen, Reino Kairavuo, Kikka Toivonen ja puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen.

Aivoliitto ry:n vuosien 2008–2011 valtuusto kokoontui viimeiseen kokoukseensa 26.10.2011 Tampereella. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012.

Valtuusto kävi myös läpi kulunutta valtuustokautta ja sen itselleen asettamien tavoitteiden toteutumista. Hyvinä asioina pidettiin muun muassa ennen kokousta pidettävää seminaaria, AVH-kuntoutustutkimusta, perheenjäseneltä perittävän jäsenmaksun pienentämistä, liiton uutta nimeä sekä Nuortentalojen yhtiöittämistä. Yhteisesti todettiin valtuuston olleen rakentavasti keskusteleva.

Kokouksen lopussa Tiina Viljanen ja Kirsi Haanperä jakoivat Aivoliitto ry:n standaarit kiitoksena valtuustossa lopettaville jäsenille, joita ovat Sirpa Kuukkanen, Maire Kivimäki, Reino Kairavuo, Esko Sieppi, Risto Salovaara ja Kikka Toivanen.

Liittovaltuusto valitsi liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Aivoliitto ry:n hallitus on vuosiksi 2012–2013 seuraava: Puheenjohtaja: Terttu Erilä.

Varapuheenjohtaja: Matti Lehtihalmes (varajäsen Minna Vironmäki).

Jäsenet: Risto Laalo (varajäsen Terhi Isotalo), Heikki Lehmusto (varajäsen Tuula Vainikainen), Anne-Mari Virolainen (varajäsen Kaisa Kiiski), Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, AVHsair. edustaja, (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon

24

KIELIPOLKU 4/2011

Vesa-Matti Väärä

LIITON HALLITUS 2012–2013

HAE SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSEILLE

Tietoja ensi vuoden sopeutumisvalmennuskursseista on tarjolla Kielipolku 3/2011 ja AVH 3/2011 -lehdissä julkaistuissa Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 -liitteissä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http:// www.aivoliitto.fi/kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kuntoutuspalvelut/sopeutumisvalmennus.

Huomaathan, että ensi vuoden alussa järjestettävien kurssien hakuajat päättyvät jo tämän vuoden puolella.

Liitto tiedottaa VERTAISTUKIARVAT VIELÄ MYYNNISSÄ

PUHETTA-SIVUSTO FACEBOOKISSA

Vertaistuki-arpajaiset ovat käynnissä vielä vuoden loppuun saakka. Arpajaisten tuotto jaetaan Aivoliitto ry:n ja muiden järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry on lähettänyt liiton jäsenille 10 kpl 3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -henkilöauto.

JOULUKORTIT

Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu Puhetta-sivustoon osoitteessa www.facebook.com.

Iloista Joulua Valkoisia hankia, tuikkivia tähtiä, punalakkisia tonttuja, metsäneläimiä ja joulukirkko – kaikkia näitä löytyy taiteilija Päivi Mansikka-ahon kuvittamista joulukorteista. Aivoliitto ry on postittanut jäsenilleen jo perinteiseen tapaan näitä kortteja, joiden avulla voi ilahduttaa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Lähetyksessä on neljä yksiosaista korttia ja kaksi kaksiosaista korttia kuorineen sekä pankkisiirtolomake, jolla voi maksaa tukimaksun. Se on vapaaehtoinen ja vapaavalintainen. Kortteja voi tilata lisää soittamalla numeroon 02 2138 200. Yksiosaisen kortin hinta on 1 € ja kaksiosaisen 1,5 €. Lähetyksen hintaan lisätään toimituskulut.

Liiton toimis to suljet tuna vuode Aivolii nvaihtees sa tto ry:n misto on sul keskustoijet la 22.1 2.2011 tuna ajal–3.1.2 012.

4/2011 KIELIPOLKU

25

Jyvässeudun Nuortentalo on toiminut jo viisi vuotta Jyvässeudun Nuortentalon viiteen vuoteen Hankasalmella mahtuu paljon yhteisiä ikimuistoisia hetkiä. Niitä oli Avoimien ovien päivänä muistelemassa Nuortentalon ensimmäinen asukas Jan-Erik Leikkari yhdessä entisen omaohjaajansa Jonna Pääkkösen kanssa.

Eveliina Vaskel ain

en

EVELIINA VASKELAINEN

NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTALOISSA TAPA

Nuortenohjaaja Jonna ja Jyvässeudun Nuortentalon ensimmäinen asukas Jan-Erik pysähtyivät Avoimien ovien päivänä hetkeksi valokuvien pariin muistelemaan menneitä.

A

ivoliitto ry:n omistaman Suomen Nuortentalo Oy:n Jyvässeudun Nuortentalo avasi ovensa asukkaille 1.8.2006. Sitä ennen Nuortentaloja oli jo Turussa ja Kuopiossa. Kolmannelle Nuortentalolle etsittiin tiloja Keski-Suomesta, Jyväskylän läheisyydestä. Sopivat tilat löytyivätkin luonnon läheisyydestä Kuuhankaveden rantamaisemista Hankasalmen kirkonkylästä.

Paikka oli Nuortentalon johtajan Marjatta Laakson mielestä juuri sopiva uudelle Nuortentalolle, sillä tarpeelliset palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sijaitsevat kävelymatkan päässä ja asunnot rivitalossa olivat tarkoitukseen soveltuvia soluasuntoja. Pieni paikkakunta on myös oiva ympäristö opetella palveluiden käyttöä, asioiden hoitoa ja 26

KIELIPOLKU 4/2011

Jyvässeudun Nuortentalon ensimmäisiä pikkujouluja vietettiin mökkielämän merkeissä. Jan-Erik tiskausvuorossa.

esimerkiksi yksin liikkumista.

Nuortentalolla vietettiin elokuussa viisivuotisen taipaleen kunniaksi Avoimien ovien päivää. Paikalle kahvittelemaan saapui niin entisiä asukkaita, yhteistyötahoja, naapureita kuin ensimmäistä kertaa palveluihin tutustumaan tulleitakin. Yhdessä vaihdettiin kuulumisia ja muisteltiin menneitä valokuvia katsellen ja tietenkin hymyssä suin.

Jyvässeudun Nuortentalon ensimmäinen asukas Jan-Erik Leikkari muutti Nuortentaloon heti sen avattua ovensa. Jan-Erik tulikin Avoimien ovien päivänä pitkäksi aikaa Nuorentalolle jutustelemaan ja muistelemaan menneitä. Hän asui Nuortentalolla noin kolme vuotta.

– Hirveästi opin sinä aikana uutta ja kaikesta on ollut hyötyä. Minulla

on kielellinen erityisvaikeus ja vaikeuksia myös keskittymisessä. Virastoasioiden hoidossa tarvitsen edelleen tukea, mutta en niin paljon kuin ennen. Nuortentalon ihan paras juttu on ollut lukuryhmä ja varsinkin siihen kuuluneet retket. Lukuryhmässä opin paljon uutta, Jan-Erik muistelee.

Jyvässeudun Nuortentalolla alusta saakka ohjaajana työskennellyt Jonna Pääkkönen toimi heti alusta asti Jan-Erikin omaohjaajana.

– Kun alussa ei ollut mallia, minkä mukaan toimia, niin Jan-Erikin kanssa tuli sitten ohjaustyöstä kokemusta. Mieleen onkin jäänyt, kuinka JanErikille tuli onnistumisen kokemuksia ja edistymistä. Se on työntekijänkin kannalta todella merkittävää, Jonna kertoo.

– Aika on mennyt todella nopeas-

Eeva Salomaa

Eeva Salomaa

APAHTUU NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTAL

Jan-Erik kokeili kalaonneaan Nuortentalon viereisen Kuuhankaveden jäällä järjestetyissä Nuortentalon pilkkikilpailuissa.

Selkokielisen lukuryhmän retkellä tutustuttiin jokaisen ryhmäläisen haaveammattiin.

Jan-Erik kirjastonhoitajan tehtävissä.

– Muutoshan se oli siihen, mihin oli Nuortentalolla oppinut. Se oli jännittävää. Valmennus on ollut hyvä juttu.

Olen saanut apua työpaikkojen hakemiseen. Ja kyllä siihen muutakin on kuulunut. Välillä ollaan hurviteltukin, kun ollaan esimerkiksi käyty kaupungissa ja lenkkeilty, Jan-Erik kertoo valmennuksesta.

Jonna ja Jan-Erik muistelevat yhdessä, kuinka Jan-Erikin muutettua Nuortentalolle hän monesti totesi, ettei halua olla aikuinen.

– Nyt on ajatusmaailma muuttunut. Siinä aikuisuudessa on niitä hyviäkin puolia, Jan-Erik hymyilee.

Jonnan kysyessä Jan-Erikiltä, mitä

Eveliina Vaskelainen

ti. Alku oli jännää ja haastavaa, kun viisi toisilleen tuntematonta ihmistä tulee töihin paikkaan, mikä on oikeastaan olemassa vain fyysisesti ja alkaa kehittää toimintaa ja yhteisiä toimintamalleja. Välillä lyötiin päätäkin seinään ja sieltä vaan sitten ponnistettiin taas eteenpäin. Harvalla on mahdollisuus päästä näin paljon luomaan ja kehittämään, Jonna sanoo.

– Vähän kaavoihin kangistumistakin tässä on jo ollut nähtävissä.

Joistain alusta asti totutuista tavoista pidetään edelleen kiinni. Sitten joku ulkopuolinen, vaikkapa harjoittelija, tulee ja sanoo, että miksi ette tee tätä asiaa näin ja avaa meidänkin silmät sitten uusille jutuille. Se on kyllä hyvä juttu, Jonna nauraa.

– Palkitsevinta tässä työssä on huomata, kuinka nuorella itsenäistymisen taidot kasvavat. Siinä ne työnsä jäljet sitten näkee. On se kyllä vähän haikeaa aina, kun joku nuori täältä lähtee, mutta silti iloitaan siitä nuoren itsenäistymisestä, Jonna kertoo.

Jan-Erik siirtyi Nuortentalosta omaan asuntoon Hankasalmelle.

Hän saa kuitenkin edelleen tukea neuropsykiatrisen valmennuksen muodossa Nuortentalosta.

hän toivoisi elämältään viiden vuoden päästä, joutuu Jan-Erik hetken aikaa miettimään.

– Haluaisin asua jossakin kaupungin laitamilla ja olla kaupassa töissä.

Asuisin isossa asunnossa tyttöystäväni kanssa. Vapaa-ajalla harrastaisin piirtämistä ja liikuntaa, Jan-Erik haaveilee.

– Tuohan on ihan sellainen haave, mikä voisi hyvinkin toteutua. Ei muuta kuin sitä kohti vaan, Jonna riemuitsee. ■ Eveliina Vaskelainen toimii Jyvässeudun Nuortentalon vastaavana ohjaajana.

Selkokielisen lukuryhmän kanssa päästiin myös tutustumaan Ylen tiloihin. Jan-Erik Kotikadun lavasteissa.

4/2011 KIELIPOLKU

27

MARIANNE KULMALA

NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTALO

Entiset asukkaat koolla

S

uomen Nuortentalo Oy:n Turun Nuortentalossa vietettiin 10.9. entisten asukkaiden tapaamispäivää. Se oli vilkkaan puheensorinan, halausten ja naurun täyttämä.

Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Mukana oli niin talon ensimmäinen asukas, asukkaita matkan varrelta kuin aivan viime vuosina talosta pois muuttaneita.

Juttelimme muun muassa muistoista, joita nuorille on Nuortentalossa asumisesta jäänyt. Joku muisti vain nalkuttavat ohjaajat ja paras päivä oli talolta pois muuttopäivä. Joku taas kertoi, että haluaisi talolle takaisin heti, jos se vain suinkin onnistuisi.

– Tuntui siltä, kuin olisi kodin jättänyt taakseen, kun täältä lähdin.

Eniten kaipaan ruuan laittoa, sillä nykyisessä asumismuodossani en

voi kokata. Kokkaus oli minulle kuin taidetta, jossa sain toteuttaa itseäni.

Mitään ikäviä muistoja minulle ei jäänyt, muistelee entinen asukas, Mika Aalto.

Mika Metsäranta puolestaan muisteli, miten kivaa oli mennä porukalla ravintolaan syömään. Mika oli tuolloin cateringalan opiskelija, joka varmasti osaltaan selittää kiinnostuksen ravintoloihin ja niissä saataviin erilaisiin makuelämyksiin. Parasta Nuortentalossa oli Mikan mielestä yhteishenki: jokainen sai olla oma itsensä ja ketään ei kiusattu. Tällä hetkellä Mika on cateringalan ammattilainen ja hänellä on Raumalla vakituinen työpaikka.

Myös Vasangon Pekalle oli jäänyt hyviä muistoja Nuortentalosta. Pekka asui Nuortentalolla kolme vuot-

ta. Tuona aikana ehtivät jo taidotkin kertyä monenlaisissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Pekka opiskeli talolla asuessaan PopRockJazz-oppilaitoksessa ja sai opiskelujen jälkeen työpaikan samaisesta paikasta.

– Kaikkein mieleenpainuvinta Nuortentalossa taisi olla piknikristeily ja muut retket. Ne olivat aivan parhaita hetkiä.

Yhteistuumin päätimme, että viimeistään vuoden kuluttua tapaamme taas porukalla. Toivottavasti myös ne, jotka eivät nyt päässeet osallistumaan, olisivat silloin mukana. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

Papunetissa voi harjoitella ostosten tekoa ja rahankäyttöä Löydä ja tapaa kavereita verkossa

Papunetissa avattu Papumarket on virtuaalinen kauppa, jossa voi harjoitella ostoksilla käymistä annetun ostoslistan mukaan ja maksamista tasarahalla. Harjoituksissa voi valita vaikeustason.

Papumarket löytyy osoitteesta www.papunet.net/pelit/papumarket/.

Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä

28

KIELIPOLKU 4/2011

wZZ NDYHULSLLUL ¿ Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

TAPAHTUMAKALENTERI MARRASKUU 23.11.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Espoo Keskiviikkona 23.11. klo 18.00–20.00, Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, auditorio, Puustellinmäki 4–6, Espoo. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Luennoitsijana on LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen. Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa.

Lisätiedot suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 5437 292.

28.11.

Etelä-Karjalan NV-yhdistysten verkoston kokous, Lappeenranta Etelä-Karjalan NV-yhdistysten verkoston kokous maanantaina 28.11. klo 17.00–18.30 Lehmuskodissa, Armilankatu 33, Lappeenranta. Kokous on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille NV- yhdistysten jäsenille. Ilmoittautumiset satu.lukka@aivoliitto.fi tai p.

040 526 2855.

Joulukuu JOULUKUU 7.12.

Kuntakampanja, Kuusamo ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry kutsuvat Kuusamon kaupungin päättäjät, sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa työskentelevät, muut alueelliset toimijat ja asiasta kiinnostuneet sekä median edustajat Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjatilaisuuteen.

Aika: keskiviikko 7.12. klo 13.30–16.00.

Paikka: Kuusamon kaupungin valtuustosali, Kaiterantie 22, 93600 Kuusamo.

Tilaisuudessa kerrotaan neurologisis-

ta oireyhtymistä (ADHD, kielellinen erityisvaikeus, autismi ja Aspergerin oireyhtymä) ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista.

Tilaisuus on maksuton. Ennakkoilmoittautumiset 30.11. mennessä sähköpostitse aslak.rantakokko@autismiliitto.fi. Lisätietoja tapahtumasta antaa Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija Aslak Rantakokko, p. 050 502 2269.

15.–16.12.

Avoimet ovet ELOkololla, Rovaniemi Avoimet ovet ELOkololla torstaina ja perjantaina 15.–16.12. klo 12–16, os.

Pohjolankatu 10, Rovaniemi. Tervetuloa tutustumaan Erityislasten omaiset ry:n toimintaan. Tarjolla glögiä, torttuja ja pipareita.

2012 TAMMIKUU 15.1.

Forever-konsertti, Helsinki Juhlakonsertti Aivoliiton 35-vuotisen toiminnan kunniaksi sunnuntaina 15.1. klo 15 Musiikkitalossa, Mannerheimintie 2. Solisteina mezzosopraano Monica Groop, baritoni Gabriel Suovanen ja pianisti Gustav Djupsjöbacka. Konsertin tuotto AVHpotilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus takakannessa.

17.1.

Kotkan seudun NV-yhdistysten verkoston kokous, Kotka Kotkan seudun NV-yhdistysten verkoston kokous tiistaina 17.1.2012 klo 17.00–18.30 Kotkan kirjaston Einon kamarissa, Kirkkokatu 24, Kotka. Kokous on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille NV- yhdistysten jäsenille.

Ilmoittautumiset kokoukseen satu. lukka@aivoliitto.fi tai p. 040 526 2855.

27.–28.1.

Educa-messut, Helsinki Aivoliitto ry:llä on Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa osasto yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton, ADHD-liiton ja ADHD-Centerin kanssa.

Helmikuu HELMIKUU 2.-3.2.

Sillalla-seminaari, Espoo Lisätiedot Kehitysvammaliitto/koulutukset.

10.–11.2.

Autismin talvipäivät, Helsinki Aivoliitto on mukana talvipäivillä esittelemässä omaa toimintaansa.

15.–16.2.

Hyvä alku -messut, Jyväskylä Aivoliitto on mukana messuilla esittelemässä omaa toimintaansa.

Maaliskuu MAALISKUU 12.–18.3.

Aivoviikko Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3. Lisätietoja Kielipolku-lehdessä 1/2012.

Huhtikuu HUHTIKUU 25.–26.4.

Kielellinen erityisvaikeus –seminaari, Helsinki Kielellinen erityisvaikeus -seminaari järjestetään keskiviikkona ja torstaina 25.–26.4. Teemana on koulunaloitus.

Lisätietoja myöhemmin.

4/2011 KIELIPOLKU

29

TERHI SIIPPAINEN

Neurologiset oireyhtymät eivät näy päälle päin ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry kokosivat jo kahdeksatta kertaa voimansa yhteen tiedottaakseen neurologisista oireyhtymistä kuntapäättäjille. Vuoden 2011 kampanjakunniksi valittiin Varkaus ja Kuusamo.

N

30

KIELIPOLKU 4/2011

vuosikokous järjestetäänkin vuonna 2012 Varkaudessa, Dufva kertoo.

KASVATTAMALLA EI MUUTETA NEUROBIOLOGIAA Varkautelaisyleisölle adhd:sta, autis-

min kirjon diagnooseista ja kielellisestä erityisvaikeudesta luennoinut lastenneurologian ylilääkäri Pekka Nokelainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta törmää usein ajatteluun, että adhd-henkilöt ovat ilkeitä, laiskoja tai saamattomia, vaikka tosiasiassa

Terhi Siippainen

äkymätön näkyväksi -kuntakampanjassa tiedotetaan neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päälle päin.

Lokakuussa tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa Varkaudessa, jossa erilaisten neurologisten oireyhtymien kanssa eläviä perheitä on arvioiden mukaan noin sata. Määrällinen arviointi erilaisten neurologisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten suhteen on kuitenkin vaikeaa, sillä diagnoosin saaneilla oireilu vaihtelee, osalla on oireita jotka sopivat moneen eri oireyhtymään ja diagnoosikin päivittyy usein.

– Jäsenperheitä Varkauden Seudun Wamdyssa on 137, kertoo paikallisen autismi-, asperger-, adhd- ja dysfasiayhdistyksen puheenjohtaja Anita Rikalainen.

Paikallisyhdistyksen toiminta painottuu vertaistukeen, ja jäsenille järjestetään erilaisia keskusteluiltoja, tapahtumia ja retkiä. Yhdistys toimii myös jäsentensä edunvalvojana.

Alkunsa yhdistys on saanut 1990-luvun alkupuolella Varkauden MBD-yhdistyksestä, joka myöhemmin laajeni kolmikantayhdistykseksi kattaen adhd:n, autismin kirjon ja dysfasian. Uutena oireyhtymänä mukaan on nyt tullut myös Tourette.

ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva kiittelee paikallisyhdistystä aktiivisesta toiminnasta.

– Varkauden seudun Wamdy on järjestänyt erilaista ohjelmaa, kuten kaikille avoimia konsertteja. Olemme tutustuneet yhdistyksen toimintaan, ja se on erittäin aktiivista. ADHD-liiton

Virpi Dufva ADHD-liitosta, Pekka Nokelainen KYS:istä sekä Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta kertoivat Varkaudessa neurologisista oireyhtymistä ja niiden huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa.

tausta on biologiassa. Ajatus siitä, että kuka tahansa huonosti käyttäytyvä lapsi saadaan kasvatettua kunnolliseksi on virheellinen. Neurologiset ongelmat piilevät aivojen neurobiologiassa ja ovat paitsi synnynnäisiä, usein myös periytyviä.

– Mieli ei ole tyhjä taulu, jonka täyttää kasvatus, Nokelainen painottaa.

Adhd:ssa eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä henkilö ei pysty riittävästi keskittymään normaaleihin arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin.

Tarkkaavaisuuden häiriintyminen ja impulsiivisuus johtuvat niin ulkoisista kuin sisäisistäkin ärsykkeistä.

– Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että aivojen toiminnallinen jarrujärjestelmä ei pelitä.

Koulumaailmassa on levoton olla, kun fokus vaihtuu koko ajan asiasta toiseen, Nokelainen kuvailee.

Toisilla jarruverkko kypsyy hitaammin kuin toisilla. Toisinaan lääkehoitoa tarvitaan muutamia vuosia, toisinaan lääkityksen tarve on elinikäinen. Osalla myös sosiaaliset taidot kehittyvät jäljessä.

Adhd:n yleisyydestä on vaihtelevia käsityksiä, mutta Nokelaisen mukaan oireyhtymä koskettaa 4–10 prosenttia suomalaisista lapsista.

– Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä lapsia on kaikkiaan noin 40 000.

Sen pohjalta adhd-lapsia ja nuoria olisi sairaanhoitopiirissä 1 200–2 400, Nokelainen arvioi.

MUIDEN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ Autismi ja Aspergerin oireyhtymä aiheuttavat toimintarajoitetta erityisesti kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

– Lapsuuden klassinen autismi on vaikea oireyhtymä. Autistinen lapsi ei oikeastaan ymmärrä, että toisella ihmisellä on minuus. Kun lapsi on kuitenkin ulkoisesti täysin samanlainen kuin muut, on muiden vaikea ymmärtää, miten eri tavalla hän ajattelee.

Aspergerin oireyhtymä puolestaan näkyy ulospäin lähinnä sopeutumattomana persoonana. Sosiaalinen

vuorovaikutus on vaikeaa, lapsella on usein tärkeät rutiinit ja erikoiset harrastukset. Oireyhtymä diagnosoidaan noin 4–6 lapsella tuhannesta.

– Moni AS-lapsi näyttäytyy pikkuprofessorina, ja esimerkiksi 7-vuotias voi luennoida tuntikausia Jupiterin kuiden pintarakenteesta, kuvailee Nokelainen.

Ongelmia koulumaailmassa tuottavat esimerkiksi motoriikan erikoisuudet, katsekontaktin puuttuminen, hankaluudet lukea muiden ilmeitä ja eleitä ja sitä kautta ymmärtää muiden tarkoitusperiä. Helpotusta tilanteeseen tuo jo tiedon lisääminen.

Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein. Apua tulee saada kouluun ja kotiin, lapsen lähelle.

– Tavallisella tarhainterventiolla säästetään rahaa, sillä kieli ja sosiaaliset taidot opitaan vertaisryhmissä.

BYROKRATIA TUHLAA VAROJA Poikkeavaa kielenkehitystä tarkoittavalla dysfasialla on nyt uusi nimi, kielellinen erityisvaikeus, josta käytetään lyhennettä SLI. Nokelainen on huomannut, että terminologian muutokset vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä entisestään. Vaikka termi vaihtuu, biologinen perusta on silti sama.

Kielellinen erityisvaikeus on laajaalaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma, joka ilmenee puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena.

– Lievemmät kielelliset vaikeudet mukaan lukien esiintyvyys on seitsemän prosenttia. Heistä kaikista pitäisi ottaa koppi, mutta kaikkia ei viivästyneen puheenkehityksen vuoksi tarvitse lähettää poliklinikalle, Nokelainen huomauttaa.

Ongelmana kuntabyrokratiassa onkin varojen hukkaaminen turhiin lääkärikäynteihin. Esimerkkinä erilaisista mahdollisuuksista lasten ke-

hitystä tukevien resurssien käytössä Nokelainen mainitsee toimintaa avustavat tietokoneet.

– On lapsia, joiden on vaikea oppia kirjoittamaan käsin. Kunnalla voi olla varaa ostaa neljä tietokonetta näiden lasten avuksi, mutta kun tietokoneen hankkimiseen tarvitaan todistus erikoislääkäriltä, menee varoja jo kahden tietokoneen verran.

AVUSTAJAN HANKKIMISEEN EI TULISI TARVITA LÄÄKÄRINTODISTUSTA Kokonaisuudessa tärkeää on sekä lapsen että vanhempien tukeminen ja opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Autismi- ja Asperger-liiton toiminnanjohtaja Mirjami Hagman peräänkuuluttaa kuntien ja koulujen vastuuta oikein kohdennettujen tukitoimien ohella.

– Lapset kärsivät, kun kouluja lakkautetaan. Ryhmäkoot ovat avainasemassa, ja opettajan terve maalaisjärki.

Pekka Nokelainen kannustaa suuntaamaan koulujen resursseja nimenomaan ryhmäkokojen pienentämiseen, vaikka valinnaisaineiden kustannuksella.

– Valinnaisuus ei ole niin suuri etu kuin pienet ryhmät.

Virpi Dufva ADHD-liitosta painottaa, että oikea-aikaisesta tuesta monialaisesti kohdennettuna hyötyvät sekä lapsi, perhe että koulumaailma.

– Jos opettaja kokee, että lapsi tarvitsee avustajan, tulisi opettajan mielipiteellä olla painoarvoa, ettei aina tarvita kalliita erikoislääkärin todistuksia asiaa puoltamaan. ■ Terhi Siippainen on Sinun Savo -lehden toimittaja. Artikkeli on julkaistu Sinun Savo-kaupunkilehdessä 15.10.2011.

4/2011 KIELIPOLKU

31

Selkokieliset ohjauskansiot puhtaudesta ja siisteydestä huolehtimiseen.

Ohjauskansiot ovat oiva apu ohjaustyöhön ja itsenäiseen käyttöön. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat onnistumaan sekä tukevat oppimista. Laminoidut sivut kestävät käytössä.

Puhtaus ja kauneus Sisältää mm. seuraavat aiheet: Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset, kasvot, kädet, jalat, hampaat ja meikkaus.

Puhtaus ja komeus Sisältää mm. seuraavat aiheet: Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset, kasvot, kädet, jalat, hampaat, parranajo, finnit ja ihomadot.

Siistii!

Opettaa perus- ja erikoissiivoukset vaiheittain kuvien kanssa.

Opastaa siivousaineiden ja -välineiden käytössä.

Tilaukset: Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku Marianne Kulmala, p. 050 3377 282, marianne.kulmala@nuortentalo.fi Hinta: 50 € /kpl Maksutavat: Yritysasiakkaat: laskutus. Yksityisasiakkaat: postiennakko Toimitusmaksu: 1 kansio 5 €, 2 tai useampi 10 € Toimitusaika: 1–2 viikkoa tilauksesta, tuotteet toimitetaan postitse.

32

KIELIPOLKU 4/2011

FORSSAN LVI-VALMISTE OY

MONISTUSPALVELUA, POSTITUSPALVELUA

JUMO Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Eteläranta 10, 00130 Helsinki

30300 Forssa

Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki puh. 02-841 3247

SATU-KOTI OY

Pesutupa Viherpeippo

Räiskylänkatu 12, 11120 Riihimäki puh. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Antikaisen Puutarha

Turun Vapaavarasto Oy Tuontikatu 7, Turku puh. 02-2779 999

Lihatukku Harri Tamminen Oy

Itäinen Valkoisenlähteentie 21, Vantaa puh. 09-868 9000

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.fi

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky

Pekkolankuja 43, Reitkalli puh. 040 7750 155

Maustaja Oy

Tuotetie 13, 92930 Pyhäntä puh. 020 799 1399

Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka puh. 05-2200 440

Jokihaara Oy

VARATTU

Koivuniementie 6, Uurainen puh. 0400 643 486

Ämmän Betoni Oy Ämmänsaari, puh. 08-617 900

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY 50130 Mikkeli

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

4/2011 KIELIPOLKU

33

Poimittua Tunnista tyypin 2 diabeteksen oireet ajoissa!

A

inakin joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen ja noin 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. Sairaus on usein vähäoireinen ja kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Diabetesliitto suosittelee kaikille aikuisille helpon diabetestestin tekemistä internetissä.

Tyypin 2 diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista Suomessa, ja diabetesta sairastavien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä 10 vuodessa.

Lievästi koholla oleva verensokeri voi toimia diabeteksen ennusmerkkinä. Oireet voivat pahimmassa tapauksessa tulla vasta 10–15 vuoden päästä siitä, kun verensokeri on alkanut olla koholla. Tällöin sairaus on useimmiten jo ehtinyt edetä pitkälle.

Tyypin 2 diabetes saatetaankin diagnosoida vasta vakavien lisäsairauks-

ien, kuten sydänveritulpan tai aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä.

Tyypin 2 diabeteksen tavallisimpia oireita ovat väsymys ja uupumus, johon unikaan ei oikein auta. Muita tyypin 2 diabeteksen oireita ovat mielialan vaihtelut, jalkojen puutuminen, näöntarkkuuden muuttuminen, virtsanerityksen lisääntyminen ja tulehdukset.

Vaikka tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen, jokainen voi elintapojensa myötä itse vaikuttaa siihen, mitä geenit saavat aikaan. Kysymys on pitkälti itsensä huolehtimisesta.

– Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä tai ainakin sen puhkeaminen on siirrettävissä vuosiksi eteenpäin kohtuullisen helpoilla keinoilla, kuten liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Jo muutaman kilon painonpudotus yhdessä säännöllisen liikunnan ja monipuolisen syömisen kanssa tekee hyvää elimistölle ja tehostaa eli-

mistössä jäljellä olevan insuliinin toimintaa. Tässä tarvitaan myös ripaus itserakkautta eli itsestä välittämistä ja miksei myös hyvän esimerkin antamisesta omille lapsilleen, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo.

Koska tyypin 2 diabeteksen oireet ovat usein vaikeasti tunnistettavissa, riskitekijät kannattaa kartoittaa ajoissa. Helppo ja luotettava tyypin 2 diabeteksen sairastumisvaaraa arvioiva testi löytyy osoitteesta www.diabetes.fi/tyyppi2. ■

Papunetin tulkkauspalvelusivut ruotsiksi

P

apunetin tulkkauspalvelusivut on nyt käännetty myös ruotsiksi. Tolktjänst för talhandikappade personer -sivut löytyvät

34

KIELIPOLKU 4/2011

osoitteesta http://papunet.net/information/tolktjanst/.

Käännöstyö on toteutettu yhteistyössä FDUV:n (Förbundet De Ut-

vecklingsstördas Väl) ja Folkhälsanin kanssa. ■

Poimittua

Alkoholimainonta vetoaa nuoriin

A

lkoholimainonnan rajoitukset eivät suojaa nuoria. Selvityksen mukaan nuoret myös kokevat, että mainonta suoranaisesti suunnataan heille. Mainonta myös vetoaa heihin.

– Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) teettämässä selvityksessä nuorilta tiedusteltiin heidän havaitsemastaan alkoholimainonnasta ja kartoitettiin heidän näkemyksiään alkoholimainonnan sisäl-löstä.

TNS Gallup Oy haastatteli selvitystä varten heinäkuussa 2011 viisisataa 13–17-vuotiasta nuorta.

Selvityksestä kävi ilmi, että nuoret kohtaavat alkoholimainontaa

arkiympäristössään. Eniten mainontaa he kohtasivat televisiossa (76 %).

Lehtien alkoholimainoksia havaitsi 49 %, kauppojen 44 %, ulkomainoksissa ja internetissä 37 % ja radiossa 29 % vastaajista. Lisäksi mainokset tulevat vastaan liikennevälineissä, urheiluja musiikkitapahtumissa, peleissä ja elokuvissa.

Vaikka laki kieltää alkoholimainosten esittämisen televisiossa kello 7–21, niin nuoret kuitenkin katselevat ohjelmia huomattavan myöhään tai tallentavat niitä. Viikonloppuisin 81 % katsoo televisiota kello 23 jälkeen ja viikolla yli puolet.

Suuri osa nuorista kokee, että

mainoksissa esitetään tilanteita, joissa alkoholin juominen saa vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen heräämään. Nuorten mukaan mainosten maailmassa juominen myös lisää hauskanpitoa kavereiden kesken.

Suurin osa nuorista (58 %) oli sitä mieltä, että alkoholimainontaa ei tarvittaisi lainkaan.

Kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta vahvistaa, että selvityksen tulokset tukevat järjestöjen vaatimuksia alkoholimainonnan rajoittamiseksi. ■

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2011 KIELIPOLKU

35

Poimittua

Yhteisöllinen tupakointi on väistymässä

T

upakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä. Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle tekemästä trendianalyysistä miten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut vuosina 2002–2010.

– Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktori-

teettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän näkee tupakkamainonnan päättymisellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus siihen, että tupakoinnin yhteys perusarvoihin on muuttunut.

Suomalaisten suhtautumisessa tupakointiin tapahtui radikaali muutos tutkimusjakson aikana. Yleisten tupakointikieltojen kannatus on noussut selvästi ja erityisesti ravintolatupakointia koskevien lakimuutosten jälkeen tyytyväisyys lainsäädäntöön on lisääntynyt ajan myötä.

– Vahvin syy suhtautua savuttomuuteen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin puuttuminen. Muut syyt puoltaa tu-

pakointia (mm. ravintolan tunnelma katoaa, työntekijöiden oma tupakointi, nuuskan käytön lisääntyminen) ovat menettämässä kannatustaan, ja lienevät siksi enemmänkin tekosyitä. Savuttomuuden konkreettiset seuraukset puolestaan koetaan voimakkaan myönteisinä, toteaa Puohiniemi.

Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn, tavoitteena on Savuton Suomi 2040. ■

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen liiton kannatusjäseneksi.

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

36

KIELIPOLKU 4/2011

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

Jokaisella meistä on omat syymme uppoutua aikakauslehtiin.

“Suomen kielen kaunein sana ei suinkaan ole aamu.

Se on journalismi. Nautin lukea ammattitaitoisten urheilutoimittajien juttuja, joissa sujuva kynä yhdistyy syvälliseen taustatietoon ja terävään näkemykseen.”

Sari Mikkonen-Mannila Luova johtaja Mainostoimisto Skandaali

ainutlaatuinen suhde 4/2011 KIELIPOLKU

37

Yhdessä Työharjoittelussa Aksoni ry:ssä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

O

38

KIELIPOLKU 4/2011

Vasemmalta oikealle: Anne-Maarit Palviainen (Aksoni ry:n puheenjohtaja), Tuula (JOSE ry) ja Marjaana Herranen (harjoittelija, Aksoni ry)

Tuomo Tanttari

len 21-vuotias tyttönen Joensuusta. Opiskelen toista vuotta Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksella kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Valmistun kahden vuoden päästä yhteisöpedagogiksi.

Teen tällä hetkellä Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja -opintojaksoa harjoitteluna Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistyksessä, Aksoni ry:ssä.

Opintojakson tavoitteena on saada kokemusta erityiskasvatuksesta yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä yleiskuvaa yhdistystoiminnasta. Myös erilaiseen ohjaustoimintaan tutustuminen on yksi tavoitteistani.

Harjoittelu kestää kaksi ja puoli kuukautta. Tähän mennessä olen päässyt jo osallistumaan moniin eri Aksoni ry:n järjestämiin toimintoihin ja sen lisäksi Joensuun seudun erilaisten oppijoiden ry:n toimintaan. Olen ollut mukana Lasten kuntoutuksen foorumissa, Lastentarhaopettajien päivillä, Opinpesän avajaisissa Joensuun seutukirjastossa sekä tutustumassa erilaisiin vertaisryhmiin.

Olen myös päässyt osallistumaan JOSE:n ja Aksonin keilausvuorolle jo muutaman kerran. Pääsen harjoitteluni aikana osallistumaan moniin JOSE:n järjestämiin toimintoihin ja saan tätä kautta myös JOSE:sta ja heidän toiminnastaan kattavan kuvan. Tutustun myös muihin Aksoni ry:n yhteistyökumppaneihin harjoitteluni aikana.

Harjoitteluohjaajani Aksoni ry:n puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen luetteli minulle harjoittelusuunnitelmaa ja -sopimusta tehdessämme monia erilaisia tulevia työtehtäviä ja kokoontumisia sekä muita asioita,

joihin pääsen osallistumaan ja tutustumaan. Tulen harjoitteluni aikana olemaan mukana erilaisissa mielenkiintoisissa koulutuksissa, Varhaiskasvatuksen päivillä esittelemässä Aksonia, pääsen tutustumaan rahoituksenhakuun ja kotisivujen päivitykseen.

Saan harjoitteluni aikana erittäin laajan ja hyvän kuvan yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Olen todella innoissani harjoittelustani. Saan siitä varmasti paljon eväitä tulevaisuutta varten, ellen jopa hieman jalkaa oven väliin mahdollisten töiden merkeissä!

Tulevaisuudessa toivon tekeväni työtä lasten ja nuorten kanssa. Olen opinnoissani nyt keskittynyt erityiskasvatukseen, koska se on mielenkiintoista ja uskon sillä saralla olevan töitä. HUMAKin kansalaistoiminnan

ja nuorisotyön koulutusohjelmassa annetaan erittäin hyvät valmiudet monenlaiseen työhön. Voin tehdä valmistuttuani töitä mm. projekteissa, järjestöissä, nuorisotyössä, kouluttajana tai vaikka vapaa-ajan ohjaajana.

Myös Aksoni ry:ssä tekemäni harjoittelu auttaa saamaan monenlaisia erilaisia kokemuksia järjestö- ja erityiskasvatustyöstä. Minulla ja opiskelukavereillani on paljon mahdollisuuksia työurallemme. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan! ■ Lämpimin syysterveisin Marjaana Herranen Yhteisöpedagogi-opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu Aksoni ry

ELINA VIENONEN

ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton yhteisiä puheenjohtajaja sihteeripäiviä vietettiin lokakuun alussa Jyväskylässä.

R

unsaslukuinen osallistujajoukko kokoontui ensimmäisille yhteisille yhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäiville 1.10.2011 Haukkarannan kouluun Jyväskylään.

Päivän avannut Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen totesi tervetulotoivotuksessaan tapahtuman historialliseksi, sillä kahdeksan vuoden liittotason yhteistyön jälkeen ko. päivät olivat ensimmäiset laatuaan.

Liitot ovat tehneet yhteistyötä muun muassa kuntakampanjoiden, aistikoulutuksen ja yhteisten lehtiartikkeleiden myötä.

Yhdistykset sen sijaan ovat tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa.

Nyt tämä yhdistysten pitkään tekemä yhteistyö on vakiintunut myös liittotasolle.

Päivän aluksi psykologi, psykoterapeutti ja Keski-Suomen autismiyhdistyksen varapuheenjohtaja Sari Kujanpää esitteli Haukkarannan koulun tiloja ja toimintaa. Yhteistyö koulun kanssa olikin tärkeää päivien onnistumisen kannalta. Erityiskiitos siitä!

Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry:n Saara Korkeamäki ja Tuija Koski kertoivat ensimmäisenä toimintansa aloittaneen kolmikantayhdistyksen toiminnan haasteista ja vahvuuksista.

Vahvuutena esiin nousi jäsenmäärän tuoma voima asioiden eteenpäin viemisessä. Positiivisena koettiin, että diagnoosien vaihtuessa tai täsmentyessä voivat perheet usein pysyä saman yhdistyksen jäsenenä. Haasteena kolmikantayhdistyksessä koettiin esimerkiksi kolmen eri jäsenrekisterin

Elina Vienonen

Yhdistysväki koolla Haukkarannassa

ylläpitäminen.

Seuraavana puheenvuoron saivat Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry:n Päivi Pietiläinen ja Tapani Salonen.

Yhdistyksen toiminnoista vahvimmin esiin nousivat vertaisryhmät sekä adhd-aikuisille että perheenjäsenille.

Pulmana on vapaaehtoisten vähäinen vaihtuvuus ja lukumäärä.

Kaikki yhdistykset kokivat haasteena rahavarojen keräämisen ja rahojen riittävyyden. Huomionarvoista on se, että toimintojen ja tapahtumien järjestämiseen vapaaehtoisvoimin tarvitaan rahavarojen lisäksi myös runsaasti aikaa.

Yhteistyöpyyntöjä Keski-Suomen ADHD-yhdistykselle tulee eri tahoilta paljon, mutta vapaaehtoisten resurssit eivät välttämättä riitä vastaamaan niihin.

Aamupäivän viimeisen puheenvuoron pitivät Afasialasten tuki ry:n Maarit Heimonen ja Päivi Puttonen. Jo vuonna 1977 perustettu yhdistys on saanut alkunsa Haukkarannan koululla. Afasialasten tuki ry:n kotipaikka on Jyväskylä, mutta se toimii valtakunnallisesti.

Vilkkaimmat keskustelut yhdistysväen kesken nousivat diagnosoinnista, ensitiedosta ja kolmannen sektorin ja viranomaisten (mm. keskussairaalat) kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä.

Iltapäivän ohjelman avasi räväkästi Sari Kujanpää aiheesta Yhdistystyö innostaa ja innostus lopahtaa.

Mitä sitten? Otsikon alla keskeisin teema oli yhdistyksessä jaksaminen.

Esitys lähti liikkeellä sarkastisella

listalla: kahdeksan askelta uupumukseen. Lista herätti sekä monenlaisia ajatuksia että ironista naureskelua osallistujissa. Ajatuksena kaiken takana oli totaalihurahtaminen yhdistystoimintaan. Se, mikä eniten kuormittaa yhdistystyössä, saattaa olla myös se, josta saa voimaa.

Yhdistysten hallituksissa on hyvä pohtia vastauksia erilaisiin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Tärkeä mietittävä henkilölle itselleen ja yhdistyksen jäsenille on yhdistystoiminnan tarkoitus.

Sari Kujanpää kysyi kuulijoilta muun muassa kysymyksen, miten voi auttaa muita, ellei anna itselleen tarpeeksi happea? Hänen mukaansa kannattaa laittaa happinaamari ensin omille kasvoille ja auttaa vasta sitten muita.

Luento antoi paljon ajattelemisen aiheita ja mietittävää jokaiselle osallistujalle, niin vapaaehtoisille yhdistystoimijoille kuin järjestöjen työntekijöillekin. Lennokas ja temperamenttinen esiintymistapa antoi oman ainutkertaisen lisämausteensa esitykseen.

Lopuksi osallistujat jakaantuivat vielä ryhmiin, joissa learning cafe -menetelmää käyttäen työskenneltiin neljän eri aiheen parissa. Työskentelyn tulokset toimitetaan päivien jälkeen osallistujille ja toivottavasti ne leviävät sitä kautta yhdistyksien keskusteluihin. ■ Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa.

4/2011 KIELIPOLKU

39

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012!

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry

Lähetä postia

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2012 tarkoitetut aineistot 9.1.2012 mennessä.

Autismin talvipäivät 10.–11.2.2012 Helsingissä

Teema ”Aikuisuus on mahdollisuus” Näkökulmia autismityöhön ja omavoimaisuuden tukemiseen sekä ajankohtaista asiaa tutkimuksesta ja kuntoutuskäytännöistä.

Tietotori on avoinna päivien ajan.

Kohderyhmä: sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden henkilöstö, opetusalan ja päivähoidon henkilöstö, lääkärit ja eri alojen terapeutit, autismin kirjon henkilöt, vanhemmat ja isovanhemmat sekä opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Hinta: 220 € /2 pv, 140 € /pv (jäsenille 180 € /2 pv, 110 € /pv) Lisätietoja ZZZ DXWLVPLOLLWWR ¿ WDOYLSDLYDW p. (09) 774 2770 Autismi- ja Aspergerliitto ry 40

KIELIPOLKU 4/2011

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), p. 040 877 3404 Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.fi KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 Minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY Elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.

Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 040 732 0285, kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

ITÄ-SUOMEN ALUE EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/

4/2011 KIELIPOLKU

41

Yhdistykset alueittain ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Saku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.fi.

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue:liikunta

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Aivoliitto ry ja Kielipolku-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2011.

42

KIELIPOLKU 4/2011

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi.

ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENPALVELUT Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma-ke) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com.

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Asiantuntija, LKT Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

4/2011 KIELIPOLKU

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj

086,,..,7$/2 68

NOR

MANNERHEIMINTIE 2 â&#x20AC;˘ HELSINKI

.2( .$16$,19b/,6,b 7b+7,+(7.,b ,6266$ 83288'(66$ .216(577,6$/,66$ 2233(5$$ ./$66,67$ -$ .(9<77b ,.,9,+5(,7b 622/2-$ -$ '8(772-$ AivoverenkiertohäiriĂśpotilaiden hyväksi Till fĂśrmĂĽn fĂśr Stroke-patienter Konserttiliput aâ&#x20AC;&#x2122; 35 / 25 Kannustusliput aâ&#x20AC;&#x2122; 250 Lippupalvelu

Monica mezzo Gabriel

baryton

Gustavpiano 35 vuotta HENRIK STRĂ&#x2013;MBERG