PARTION METSÄOHJELMA 20 1 5 – 20 1 8
S U O M E N PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
PARTION METSÄOHJELMA – RETKEILYÄ, RELASKOOPPEJA JA RENTOUTUMISTA
P
artion metsäohjelma on ollut kolmivuotinen partion kasvatusohjelman kehitysprojekti. Partion kasvatusohjelmaa eli partio-ohjelmaa on kehitetty vastaamaan
nykypäivän monipuolista metsäalaa. Metsät sekä metsäala ovat viikkotoiminnan lisäksi näkyneet monipuolisesti erilaisissa partion suurtapahtumissa. Metsäohjelma on tehty yhdessä lukuisten metsäalan kumppaneiden kanssa. Metsäohjelman ytimen on muodostanut partion
SISÄLLYS Keskusjärjestön johdon terveiset....................4 MITÄ TEHTIIN Case 1: MobiMetsä...............................................5 Case 2: Roihun Metsälaakso.............................6 Case 3: Tarpojien taitopäivä metsäteemalla Evolla.........................................................6 Case 4: Bioaika kesäleirillä – Säihke 2017........................................ 7 Case 5: Mennään metsään samoajien Explossa............................. 7 JALKAUTUMINEN LIPPUKUNTIIN Yhdessä Metsään -teemavuosi 2017.................................................8
kasvatusohjelman metsään sekä luonto- ja retkeilytaitoihin liittyvien ohjelmamateriaalien päivitystyö,
ESIMERKKEJÄ METSÄOHJELMASTA
uusien ohjelmaosioiden laatiminen ja materiaalien
PARTION IKÄKAUSISSA
tuottaminen. Synergiaa on haettu muista metsäalan
Simo Sudenpentu 7–9 vuotta....................... 11
nuorisotyötä toteuttavista hankkeista.
Saara Seikkailija 10–12 vuotta.................... 12 Tero Tarpoja 12–14 vuotta............................. 13
K U VA Eeva Helle KANSIKUVA Jura Nurminen
Tässä julkaisussa tarjoamme esimerkkejä metsäohjelman toteutuksesta sekä siitä, kuinka
Sari Samoaja 15–17 vuotta.......................... 14
metsäohjelma näkyy partion ikäkausiohjelmassa.
Ville Vaeltaja 18–22 vuotta........................... 15
TOIMITTANUT Jaakko Nippala
PAINO Grano, 2018
GRAAFINEN SUUNNITTELU Eeva Helle
JULKAISIJA Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
PA RT I O - O H J E L M A.F I PA RT I O.F I
johdanto
PARTIO TUTUSTUTTAA MONIPUOLISESTI METSIIN
P
artiolaisten ihanteena on rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Partiossa metsiin voi tutustua monesta eri näkökulmasta. Metsissä retkeillään, samalla tutustutaan metsien monimuotoisuuteen ja saattaapa metsässä toimiessa innostua töihin metsäalalle.
Pohja partion metsäohjelmalle on tullut Kansallisesta metsästrategiasta ja sen
hankkeista. Yhtenä strategian tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä metsien käytön ja metsäluonnon arvostuksen kasvulle. Erityisesti on haluttu kiinnittää huomiota lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistamiseen sekä metsien kestävän hoidon ja käytön hyväksyttävyyteen. Pohja metsäsuhteelle ja metsien käytön hyväksyttävyydelle rakennetaan lapsuudessa. Perinteisesti metsäsuhde on tullut suomalaisille kuin itsestään, olemmehan metsäinen kansa. Nykymaailmassa monipuolisen metsäsuhteen muodostuminen vaatii kuitenkin eri toimijoiden yhteispeliä. Tähän partion metsäohjelma on osaltaan vastannut. Hanke on mahdollistanut partion koordinoidun yhteistyön metsäalan eri toimijoiden kanssa. Lämmin kiitos kaikille yhteistyötahoillemme. Erityiskiitos metsäohjelman toteutuksen mahdollistaneille Metsämiesten säätiölle sekä Metsäsäätiölle.
Mikko Jalo
Jaakko Nippala
Metsäryhmän puheenjohtaja
Metsäkoordinaattori
Suomen Partiolaiset
Suomen Partiolaiset
– Finlands Scouter ry
– Finlands Scouter ry
Partiossa metsäsuhde kehittyy monesta eri näkökulmasta.
PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
3
keskusjärjestön johdon terveiset
YHDESSÄ METSÄÄN
P
artion metsäohjelma sai alkunsa 2014, kun järjestössä herättiin miettimään yhteistyön tiivistämistä metsäalan eri toimijoiden kanssa. Partiojärjestö soveltuu laajan jäsenistön puolesta sekä metsään myönteisellä tavalla suhtautuvana toimijana
erinomaisesti viestimään metsäalasta lapsille ja nuorille. Metsäsuhde kehittyy nimenomaan metsässä ja metsä on partiolaisille ominainen toimintaympäristö. Suuri osa lasten ja nuorten metsäkokemuksista saadaan harrastuksissa ja partio on Suomen suurin nuorisojärjestö, joka vie lapsia ja nuoria metsään joka viikko oppimaan ja tekemään. Metsäohjelma on toteuttanut erittäin tehokkaasti partion strategian painopisteitä: Partio kuuluu kaikille, Partio kasvattaa hyvän johtajuuteen ja Partio on aloitteellinen yhteistyökumppani. Lisäksi metsäohjelma vahvistaa partiojärjestön erä- ja luontokasvatusta sekä -osaamista. Partion metsäohjelma oli myös partiolaisten tapa osallistua Suomi100-juhlavuoteen ja sen Yhdessä-teemaan.
4
Ilmi Salminen
Matsku Salminen
Yhteiskuntasuhteista vastaava
Kasvatuksesta vastaava
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen
Suomen Partiolaiset
Suomen Partiolaiset
– Finlands Scouter ry
– Finlands Scouter ry
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
Mitä metsäohjelmassa tehtiin? V I I S I CA S E - E S I M E R K K I Ä
CASE 1:
MOBIMETSÄ – MOBIILIPELI METSIEN KESTÄVÄSTÄ KÄYTÖSTÄ
P
artiolaiset saavat metsäkokemuksia hyvin perinteisin tavoin. Retkeily ja liikkuminen sekä muuten ajan viettäminen metsässä ovat edelleen selkeästi merkittävin tapa saada kokemuksia
metsästä. Kiinnostus pelejä ja sosiaalista mediaa kohtaan on kuitenkin kasvanut. Onkin tärkeää löytää keinoja siihen, miten nuoria voidaan innostaa tutustumaan metsiin ja metsäalaan digitaalisten sovellusten kautta. MobiMetsä oli uudenlainen tapa partio-ohjelmassa oppia ja hyödyntää uutta teknologiaa partiotoiminnan tukena. Peli suunniteltiin yhdessä UPM:n kanssa ja sen toteutti suomalainen hyötypeliyritys NordicEdu. Peli julkaistiin partiolaisten suurleiri Roihun yhteydessä kesällä 2016 ja sitä hyödynnettiin osana leirikokemusta. Mobimetsä–pelin tavoitteena on ollut syventää tarpojaikäisten partiolaisten (12-15-vuotiaat) ymmärrystä metsäalasta ja herätellä heitä havainnoimaan ympärillä olevaa luontoa sekä jokapäiväisessä elämässä näkyviä puusta tehtyjä tuotteita.
Pelin kulku: Pelaajan tehtävänä on perustaa metsäalan yritys ja valita kolmesta eri tuotteesta haluamansa, jota ryhdytään kehittämään. Pelaamalla opitaan, minkälaisia tuotteita metsästä voidaan saada (tuotenäkökulma), minkälaisia ominaisuuksia niihin voidaan tehdä (innovaationäkökulma) sekä minkälaisia raaka-aineita niihin käytetään (materiaalinäkökulma). Pelin
KUVAT: EEVA HELLE JA NORDICEDU
lomassa opitaan myös vastuullisuuden merkityksestä osana liiketoimintaa, sekä tutustutaan liiketoiminnan perusteisiin. Samalla tutustutaan myös metsätalouteen ja metsien hoitoon.
Peliä on ladattu kaiken kaikkiaan noin 15 000 kertaa.
Ladattavissa suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.
MobiMetsä oli partiolaisten ja UPM:n yhteistyössä kehittämä tarpojaikäisen (12–15-vuotiaat) mobiiliseikkailu metsien kestävästä käytöstä.
PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
5
CASE 3: KUVA: ESKO RAIKUNEN
TARPOJIEN TAITOPÄIVÄ METSÄTEEMALLA EVOLLA
Y
hteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun Metsäopetuksen kanssa järjestettiin Hämeen partiopiirin
CASE 2:
tarpojille (12-15-vuotiaat) metsäteemainen taitopäivä
ROIHUN METSÄLAAKSO – YRITTÄJYYSKASVATUSTA METSÄSSÄ
Evolla. Rastit käsittelivät monipuolisesti metsiä ja metsäalaa. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsurin työhön, mitattiin ja arvioitiin metsän taloudellista arvoa sekä pohdittiin omaa suhdetta metsään ja samalla metsän merkitystä. Teemapäivän ohjelman pohjalta on kehitetty konsepti
R
oihu oli vuonna 2016 Suomen suurin nuorisotapahtu-
taitopäivästä, joka on kaikkien partiopiirien käytettävis-
ma, joka tarjosi ohjelmaa ja aktiviteettejä kaiken ikäi-
sä. Päivä oli hyvä tapa esitellä metsäalan koulutusta ja
sille. Roihu-leiri seikkailtiin Evon metsissä 20.-28.7.2016 ja
sen sisältöjä kiinnostuneelle kohderyhmälle.
osallistujia oli kaikkiaan 17 000. Roihun metsäohjelmalaaksossa tarpojaikäinen partiolainen (12-15–vuotiaat)
MIKÄ TAPAHTUMASSA OLI PARASTA?
perehtyi yrityksen perustamiseen sekä metsästä saatavien raaka-aineiden hyödyntämiseen yrityksessä. Tavoitteena oli metsäohjelman tuottaminen tarpojille.
”Se kun pääsi näkeen mitä metsäoppilaitoksessa esim. opiskellaan.”
Metsälaaksoon osallistumalla tarpojalle muodostui käsitys siitä, mitä eri vaiheita yrityksen tuotekehitykseen kuuluu. Tarpojan tietämys metsän hyödyntämismahdollisuuksista elinkeino- ja virkistyskäytössä kasvoi ja hän oppi, miten
”Rastit, joissa oli hyvät vetäjät, esim. metsän arviontirasti.”
”Kun metsurit kertoivat työvälineistään.”
metsää pystytään hyödyntämään ravinnon lähteenä. Tar-
Evolla tarpojat oppivat metsän taloudellisesta merkityksestä. Yhdessä metsänomistajan kanssa käytiin läpi, kuinka paljon metsää täytyisi myydä esimerkiksi mopoauton hankkimiseksi.
pojat oppivat laaksossa myös kädentaitoja rakentaessaan oman yrityksensä prototyyppiä. Laaksossa harjoiteltiin ryhmässä olemisen taitoja sekä pitkäjänteisyyttä omassa tekemisessä. Tarpoja myös pohti suhdettaan luontoon ja sieltä saataviin raaka-aineisiin. Metsälaaksossa tehtiin yhteistyötä sekä UPM:n että Yrityskylän kanssa. Laaksossa järjestettiin SNÄPPÄÄkisa, jossa vartiot pystyivät lähettämään kuvan valmiista yrityksen tuotteesta Snapchattiin. Joka päivä valittiin paras Tämä oli mukava lisä laakson toimintaan ja innosti vartioita panostamaan tuotteeseensa. Laakson konsepti ja idea kehitettiin yhteistyössä Yrityskylän kanssa. Yrityskylä olikin laaksossa esillä omilla mainoksillaan ja he kommentoivat yhteistyötä seuraavasti: ”Roihu ja Metsälaakso olivat hieno voimannäyte Yrityskylän ja Partiolaisten yhteistyöstä! Metsälaakson toteutus osoitti sen, että laaja-alainen yhteistyö yrittäjyyskasvatuksessa on mahdollista ja sen synnyttämät tulokset vaikuttavia. On todella tärkeää, että voimme tukea koulumaailmaa opetustyössä sekä tarjota nuorille positiivisia oppimiskokonaisuuksia myös vapaa-ajalla. Metsälaaksossa toteutettu ohjelmapiste herätti myös kansainvälistä kiinnostusta!”
6
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
KUVAT: OLLI LAURIKAINEN – HÄMEEN PARTIOPIIRI
yritysidea ja voittanut vartio palkittiin tuotepalkinnolla.
Metsäalan opiskelijan johdolla tutustuttiin Uusi puu -hankkeen uudenlaisiin metsäalan tuotteisiin. Myös Suomen Metsäyhdistyksen biotaloussalkku tuli tutuksi Bioajan Made in Metsä -oppimistehtävässä.
CASE 5:
MENNÄÄN METSÄÄN PARTIOLAISTEN EXPLOSSA Explo oli 15–17-vuotiaille partiolaisille eli samoajille suunnattu viikonlopputapahtuma Salossa 20.–22.10.2017. Osallistujia oli Explossa kaikkiaan 1500
E
xplossa yhdistyivät kaikki partion parhaat puolet: leirielämän yhteisöllisyys, lämminhenkisyys ja yhdessä
tekeminen sekä messumainen ohjelma, josta jokainen pääsee valitsemaan itseään kiinnostavat kokonaisuudet tutustuen samalla uusiin samoajiin. Yhtenä ohjelmana Explossa oli tietenkin myös metsään ja metsäalaan tutustuminen. Tehtäväpolku sijaitsi Teijon kansallispuiston kupeessa, puolen tunnin ajomatkan päässä Salosta. Metsäpolulla pääsi tutustumaan metsiin monista eri näkökulmista. Päivän aikana muun muassa tutustuttiin metsätyökoneeseen ja kuskin työpäivään, opeteltiin metsän tilavuu-
CASE 4:
den arviointia, ihmeteltiin vanhoja metsätyövälineitä
BIOAIKAA KESÄLEIRILLÄ
sekä tunnistettiin erilaisia Teijon alueella pesiviä lintuja. Myös Eräkummit pitivät omaa rastiaan tapahtumassa. Lisäksi ihailtiin tietenkin kansallispuiston upeita maisemia! Matkat kohteeseen mahdollisti Metsäsäätiön kuljetustuki.
Säihke 2017 oli Uudenmaan partiopiirin
Seuraavan päivän messuilla päästiin vielä testaamaan
järjestämä elämyksellinen partioleiri, joka
puulajituntemusta sekä tunnistamaan erilaisia puusta tehtyjä
kokosi Hangon Syndaleniin noin 3000
tuotteita.
eri-ikäistä osallistujaa 12.-20.7.2017.
M
etsähallituksen organisoima Bioaika-kiertue
Samoajat harjoittelemassa metsän mittausta.
saatiin mukaan leirin ohjelmaan ja se olikin
yleisömenestys. Kiertue saapui leirille vierailupäivää edeltävänä iltana perjantaina 14.7. Säihkeen vierailu-
päivänä käyntilaskuri nousi lähes 800 kävijään. Rekassa käyneet lapset ja nuoret olivat innokkaita ja kiinnostuneita. Partiolaisten lisäksi vierailukohde kiinnosti myös leirillä vierailevia partiolaisten vanhempia. Moni pääsi kokeilemaan Virtual Reality-laseja, joissa seikkailtiin motokuskin kyydissä tai noustiin 40 metrin korkeuteen tarkastelemaan metsätyömaata. Lisäksi rekassa oli esitteillä myös tulevaisuuden biotalouden ammattinimikkeitä. Partiotoiminnalle ominaisesti leirin aikana rekassa toimi vapaaehtoisia samoajaikäisiä partiolaisia (15–17-vuotiaat) oppaina ja he saivatkin kiitosta toiminnasta ja innokkuudesta. Bioaika-kiertueen vierailu Säihkeellä oli hieno esimerkki siitä, kuinka ulkopuolinen kumppani mahdollistaa uudenlaisen ohjelman toteutuksen partioleirillä.
KUVA: JURA NURMINEN – SUOMEN PARTIOLAISET
KUVAT: OSSI HOKKANEN – UUDENMAAN PARTIOPIIRI
Bioaika-tiedekeskusnäyttely ja tapahtumakiertue oli metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Bioaika kertoi Suomen tulevaisuudesta, joka rakentuu biotalouden varaan. Kiertue järjestettiin kesä-joulukuussa 2017. Kiertueen vierailu Säihkeellä oli hieno esimerkki siitä, kuinka ulkopuolinen kumppani mahdollisti uudenlaisen ohjelman toteutuksen partioleirillä.
PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
7
jalkautuminen lippukuntiin
YHDESSÄ METSÄÄN -TEEMAVUOSI 2017 Vuonna 2017 partion metsäohjelma jalkautui paikallistasolle Suomen Yrittäjät ry:n kanssa toteutetun Yhdessä Metsään -kampanjan kautta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä paikallisjärjestöjen yhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan 81 lippukuntaa ilmoitti tehneensä yhteisretkiä Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöjen kanssa. Osallistujamäärät vaihtelivat muutamista kymmenistä satoihin.
YHDESSÄ METSÄÄN YLIVIESKASSA
8
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
Kaskipartiolaiset tutustuivat Vantaalla Koneyrittäjän työhön ja perinteiseen hevosvetoiseen metsänhoitoon. KUVA: JAAKKO NIPPALA – SUOMEN PARTIOLAISET
KUVA: SARI PASSOJA
Partiolippukunta Viessojat ry järjesti partioviikon päätteeksi avoimen metsäretken yli 200 osallistujalle yhdessä Ylivieskan Yrittäjät ry:n kanssa. Ohjelma oli monipuolista ja siellä tutustuttiin muun muassa esteettömään retkeilyyn sekä metsien hoitoon paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen johdolla.
METSÄNHOITOA VANTAALLA Maaliskuussa Koneyrittäjien liiton järjestämässä tilaisuudessa paikallinen puistometsäpalvelu kutsui partiolippukunta Kaskipartion seikkailijavartiot Vantaan Pitkäkoskelle tutustumaan metsänhoitokohteeseen. Lisämausteen vierailulle toi hieman poikkeava kalusto: puiden ajo tehtiin vanhan ajan tyyliin työhevosilla!
KUVA: JUSSI KUKKONEN - HÄMEEN PARTIOPIIRI
70 %
KUVA: KANKAANPÄÄN KORPIVEIKOT JA KANKAANPÄÄN YRIT TÄJÄT
lippukunnista
Hämeen partiopiiri järjestivät yhdessä alueen yrittäjien kanssa syyskuussa monipuolisen rastiradan partioon tutustujille. Radalla opeteltiin perinteisiä partiotaitoja ja tutustuttiin yrittäjyyteen 200 partiolaisen ja muun uteliaan voimin.
METSÄÄN MONIPUOLISESTI KANKAANPÄÄSSÄ Marraskuussa partiolippukunta Kankaanpään Korpiveikot järjestivät metsään monipuolisen rastiradan, jossa alueen lapset pääsivät muun muassa harjoittelemaan ensiaputaitoja. Kankaanpään Yrittäjät tarjosivat osallistujille makkaraa ja tikkupullaa nuotiolla. Marraskuun sateista huolimatta osallistuja oli yli 100!
Kankaanpään Korpiveikot ja Kankaanpään Yrittäjät järjestivät monipuolisen rastiradan.
K U VA Eeva Helle
Yhdessä metsään tavoitti
HARRASTUKSISTA OSAAMISTA YRIT TÄJYYTEEN
Partiolaisten ja yrittäjien yhteisellä retkellä Lamminpään ulkoilumajalla opittiin yrittäjyydestä ja nautittiin retkiherkkuja.
PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
9
metsäohjelma partion ikäkausissa
MITEN METSÄOHJELMA NÄKYY PARTIOSSA? K U VA Eeva Helle
Metsäohjelman myötä olemme päivittäneet ja täydentäneet partio-ohjelman metsään liittyviä sisältöjä ja lisänneet sinne toimintavinkkejä ja aktiviteetteja. Seuraavassa esimerkkejä metsäohjelmasta partion eri ikäkausissa.
10
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
SIMO SUDENPENTU 7–9 VUOTTA
Sudenpentuiässä muodostetaan pohja metsäsuhteelle. Metsää ei nähdä pelottavana paikkana. Metsien kestävän käytön ymmärryksen perusta luodaan jo tässä vaiheessa. Ymmärrys luonnon vastuullisen käytön merkityksestä on tärkeää. Sudenpentua voi herätellä miettimään, mikä juuri hänen mielestään on luonnossa kaunista.
Ikäkaudessa voi oppia ja kokea: Miksi metsiä pitää suojella? Miten liikumme metsässä aiheuttamatta vahinkoa metsän eläimille ja kasveille? Mitä metsästä peräisin olevia tuotteita tiedät? Keskustelun ja omien havaintojen myötä lapset kasvavat vastuuseen luonnosta ja oppivat tarkkailemaan lähiympäristöään, pohtimaan ja kyselemään. Metsässä liikkuessa aistit pääsevät valloilleen.
esimerkkejä aktiviteeteista ISTUTAN LAUMANI KANSSA PUUN JA SEURAAN SEN KASVUA
AISTIRETKI METSÄÄN Tavoite: Sudenpentu osaa havainnoida ympäröivää luontoa kaikilla aisteillaan.
Tavoite: Sudenpentu havainnoi kasvin kasvua ja seuraa sen
Toteutus: Konsertti luonnossa. Johtaja
etenemistä. Sudenpentu ottaa vastuuta kasvin hoidosta ja kehittää samalla omaa pitkäjänteisyyttään.
valitsee etukäteen retkipaikalta
Toteutus:
”konserttisalin”, joka on jokin kaunis paikka, jossa koko ryhmä mahtuu
Lauma istuttaa yhdessä puun tai pensaan kolon pihalle tai jokainen sudenpentu idättää itselleen jonkin viherkasvin.
mukavasti istumaan. Johtaja innostaa
Lauma seuraa kasvien kasvua ja huolehtii niistä.
ja hoputtaa ryhmää kertomalla, että
Lauma istuttaa kolon pihalle nimikkopuun tai pensaan,
konsertti alkaa pian ja ryhmällä on aitio-
jonka kasvusta sudenpennut huolehtivat koko partiolaisuu-
paikat varattuna. Johtaja ohjaa ryhmän
tensa ajan. Jos kolon pihalle ei voi istuttaa mitään, voidaan
istumaan. Lauma kuuntelee ympäriltä
lähimetsästä etsiä maanomistajan luvalla kummipuu tai
kuuluvia ääniä hiljaa. Sopivan ajan
-pensas seurattavaksi.
päästä lauma antaa aplodit esiintyjille ja jatkaa matkaa.
tapahtumassa.
VALMISTAN PUUSTA KÄYT TÖESINEEN Tavoite: Sudenpentu tuntee puun rakentelumateriaalina ja osaa perustyövälineiden käytön.
Toteutus: Sudenpennut käyttävät erilaisia työvälineitä ja tekevät puisia esineitä. Sudenpennut valmistavat pannunalusen. He sahaavat puusta tai oksista ohuita kappaleita, jotka liimataan puuliimalla johtajan etukäteen sahaamaan vaneripohjaan. Sudenpennut valmistavat voiveitsen tai paistinlastan. Johtaja varaa koloiltaan mukaan sopivaa puuta veisteltäväksi. Lisäksi mukana on hyvä olla muutama varapuukko ja ensiaputarvikkeet.
KUVA: HARRI HALMEJÄRVI – HÄMEEN PARTIOPIIRI
Lauma osallistuu taimien istutukseen isommassa talkoo-
Sudenpennut arvaamassa puun pituutta kilpailussa.
11
SAARA SEIKKAILIJA 10–12 VUOTTA Ikäkaudessa voi oppia ja kokea: Seikkailijaikäkaudessa ryhdytään syventämään partiolaisen metsäntuntemusta.
Metsien monimuotoisuus rupeaa tässä vaiheessa jo avartumaan. Minkälaisia erilaisia metsiä on ja mitä kaikkea sieltä löytyykään. Seikkailija on utelias ja oppii mielellään uusia asioita metsästä. Hän harjoittelee puulajien tuntemusta ja erilaista käyttöä. Tämä linkittää käytön myös taloudelliseen puoleen. Monet aktiviteetit tutustuttavat seikkailijat erilaisten puumateriaalien ominaisuuksiin. Metsästä saatavien tuotteiden tuntemustakin voidaan jo syventää.
esimerkkejä aktiviteeteista METSÄTYYPIT Tavoite: Tutustutaan erilaisiin metsiin ja minkälaisia ominaispiirteitä niistä löytyy. Seikkailija harjaantuu tutkimaan lähiympäristön ja kotiseudun metsäluontoa.
Toteutus: Laaditaan retkelle metsäinen bingo. Kyseessä on siis samanlainen peli kuin perinteinen bingo, mutta metsässä! Tätä varten tarvitaan A4-paperia, johon piirretään 5 x 5 ruudukko. Ruutuihin kirjoitetaan metsään liittyvä tehtävä tai havainto. Osallistujille jaetaan bingolaput ja se joka on ensimmäisenä saanut viiden suoran voittaa! Tässä esimerkkejä: keräsin 3-kerroksisen sammaleen, otin talteen syksyisen puun lehden ja tunnistin
METSÄTAITOMERKKI – METSÄÄ MONELTA KANTILTA Tavoite: Seikkailija oppii, että metsästä saadaan monenlaisia hyötyjä. Hän tutustuu metsien merkitykseen uusiutuvana luonnonvarana. Seikkailija oppii, että metsistä täytyy pitää huolta myös tulevia sukupolvia varten. Esimerkkejä taitomerkin aktiviteeteista:
puun, löysin puun jonka ympäri käteni eivät
Metsäiset ammatit:
Metsäiset tuotteet:
Paperia puusta:
yletä, kiipesin puuhun, laitoin taskuuni
seikkailija tietää vä-
seikkailija tunnistaa ko-
seikkailija tietää, että
linnun sulan, tunnistin mustikan varvun,
hintään kolme erilaista
lolla tai retkellä erilaisia
paperi on uusiutuva ja
keräsin kolme kuusenkäpyä, taputin koivua,
metsäalan ammattia ja
metsäteollisuuden tuot-
kierrätettävä tuote ja se
löysin porojäkälän, löysin kanervan, huo-
mitä näissä ammateissa
teita. Seikkailija oppii,
tulee metsästä. Seik-
masin eläimen kakan, silitin mäntyä, löysin
tehdään. Seikkaili-
että puu on uusiutuva ja
kailija osaa valmistaa
muurahaispesän, poimin kymmenen pihla-
ja tunnistaa erilaisia
ympäristöystävällinen
paperia itse.
jan marjaa, esittelin toisille sienen, maistoin
metsätöissä käytettyjä
materiaali. Hän oppii
marjoja, kiersin kuusen ympäri, näin variks-
työvälineitä.
havainnoimaan ympä-
en, heitin männynkävyn oksan yli, haistoin
rillään olevista tuotteista
kääpää, otin kuvan kasvista jne.
ja tavaroista, mitkä ovat
Näiden lisäksi voi bingoon lisätä myös erilaisia puulajeja sekä maatyyppejä.
12
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
valmistettu puumateriaalista.
TERO TARPOJA
12–14 VUOTTA Tarpojaikäkaudella tiedollinen osuus oppimisessa kasvaa. Oppimisen perustana ovat aiemmin omaksutut tiedot ja taidot, joita syvennetään ja laajennetaan.
Ikäkaudessa voi oppia ja kokea: Tarpojaikäiselle tarjotaan sopivankokoisia ja uusia haasteita metsässä Tiedollinen osuus lisääntyy nuoren varttuessa, mutta myös elämykset, kokemukset ja retkeily ovat tärkeitä. Myönteinen suhtautuminen metsäluontoon ja ymmärrys metsien merkityksestä ei synny pelkästään tiedon, vaan myös tunteiden kautta. Metsätuotteen kestävä kehityskaari tulee tarpojalle tutuksi ja hän pystyy itsekin ideoimaan uusia käyttötapoja. Tarpoja pohtii, mitä hän voi tehdä metsäluonnon suojelun ja monimuotoisuuden edistämiseksi.
esimerkkejä aktiviteeteista VIHREÄÄ KULTAA Tavoite: Tarpoja oppii mitä tarkoittaa metsien monimuotoisuus ja tutustuu suomalaisiin metsiin ja niiden hoitoon.
Toteutus: Tarpojavartio tutkii netistä, mitä metsänomistaja saa metsillään tehdä ja mitä velvollisuuksia hänellä on. He laativat tämän pohjalta oman tietolaatikon metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi vartio tekee vierailun metsätyömaalla ja voi pelata MobiMetsä -peliä. Tarpojat kokevat metsien suojelun myönteisenä. He oppivat myös, että metsänomistaja voi saada tuloa omistamastaan metsästä. Tämä voidaan suhteuttaa esimerkiksi omiin viikkorahoihin tai muihin
TULEVAISUUS JA AMMATTI Tavoite: Tarpoja tuntee tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Hän suunnittelee omaa tulevaisuuttaan.
Toteutus: Tarpojavartio kutsuu koloiltaan vieraakseen omia huoltajiaan, perhetuttujaan tai lippukunnan vanhempia johtajia. Tarkoituksena on, että vieraat edustavat eri ammatteja ja ovat valmiita kertomaan omasta työstään tarpojille. Ammattien edustajille valmistellaan edellisellä kokouskerralla valmiita kysymyksiä, joita tarpojat esittävät. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi koulutusta, tyypillistä työpäivää, palkkausta tai sitä, mikä on parasta heidän työssään.
KUVA: OLLI LAURIKAINEN - HÄMEEN PARTIOPIIRI
hankintoihin, jotta metsän arvo konkretisoituu.
Metsäteemaisessa tarpojien taitopäivässä pääsi tutustumaan monenlaisiin erilaisiin metsäalan ammatteihin.
pääsin puolestaan tutustumaan monenlaisiin erilaisiin metsäalan ammatteihin. Olli Laurikainen - Hämeen partiolaiset. PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
13
SARI SAMOAJA
15–17 VUOTTA Lähestyessään aikuisikää nuori pohtii ihmisen toiminnan suhdetta luonnon kehityskulkuun, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uudistuvien ja uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen.
Ikäkaudessa voi oppia ja kokea: Samoajaikäinen on vahva mielipiteissään ja samanhenkisten ystävien löytyminen on tärkeää. Samoajan on mahdollista tarkastella luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä myös maapallon laajuisessa mittakaavassa. Samoaja pohtii metsiä kestävän kehityksen näkökulmasta hyvinkin monipuolisesti ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Eri metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisen merkitys korostuu ja samoajaikäiset nuoret voivat käydä kiivastakin väittelyä riippuen eri katsantokannoista. Samoaja tutustuu myös muiden järjestöjen toimintaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
esimerkkejä aktiviteeteista LUONTOSUHDE: AUTAN LUONTOA
RETKI UUTEEN PAIKKAAN
Tavoite: Samoaja ymmärtää oman
Tavoite: Samoaja rohkaistuu
lähimetsänsä ja lähiluontonsa mer-
lähtemään retkelle myös tuttujen
kityksen ihmisten hyvinvointiin ja
retkikohteiden ulkopuolelle.
ymmärtää miksi niitä tulee suojella.
Toteutus: Arvotaan kirjain A:n ja Ö:n
Samoaja ymmärtää lisäksi, että metsä
välistä. Tämän jälkeen katsotaan
tarjoaa toisille elinkeinon. Hän tietää
Luontoon.fi -palvelusta erilaisia
metsänhoidon perusteet.
retkipaikkoja ja mikäli kirjain on
Toteutus: Tutustutaan suomalai-
esimerkiksi T, voidaan lähteä
seen metsänhoitoon. Tähän voidaan
retkelle Teijon kansallispuistoon.
pyytää avuksi esimerkiksi metsäalalla
Samoajavartio miettii, kuinka pää-
työskenteleviä vanhempia tai muita
see retkikohteeseen. Tapoja on
tuttuja. Ammattilaisen johdolla voi-
monia, julkisesta liikenteestä
daan tehdä metsäretki, jolla päästään
liftaukseen. Vietetään yö retkikoh-
tutustumaan metsänhoitoon ja erilai-
teessa ja nautitaan uuden paikan
siin työvälineisiin. Metsän istuttami-
mukanaan tuomasta jännityksestä.
nen on myös erittäin mielenkiintoinen aktiviteetti.
14
SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY
METSÄOSAAJAN OSAAMISMERKKI Suomen Partiolaiset ja Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttivat metsäalan perusosaamista kuvaavan virtuaalisen osaamismerkin kaikille yli 15-vuotiaille. Virtuaalisen osaamismerkin avulla merkin saaja voi osoittaa osaamistaan metsäalalla hyödyllisissä taidoissa. Osaamismerkkiä voi hyödyntää esimerkiksi opinnoissa tai työpaikkaa hakiessa. Metsäosaajan osaamismerkki muodostuu neljästä osakokonaisuudesta: metsä toimintaympäristönä, metsässä liikkuminen, metsien monimuotoisuus ja metsät elinkeinona.
VILLE VAELTAJA
18–22 VUOTTA Vaeltajaikäkauteen mennessä oma metsäsuhde ja ajatukset metsästä ovat jo tarkentuneet.
Ikäkaudessa voi oppia ja kokea: Vaeltajat aloittelevat itsenäistä elämää ja monet partio-ohjelman aktiviteetit liittyvät siihen. Vaeltaja ottaa vastuun omasta elämästään ja löytää oman tavan käyttää metsää rentoutumispaikkana keskellä arjen kiireitä. omistajia tai he vastaavat lippukunnan kämppäalueen metsänkäytöstä. Tällöin vaeltajan on pohdittava, mitä omilta metsiltä halutaan? Minkälaisia tavoitteita alueen metsänhoidolla tulisi olla? Vaeltaja käyttää metsää oppimis- ja toimimisympäristönä nuorempia partiolaisia johtaessaan.
PIIRROS ANNU MARTELIUS
Vaeltajat saattavat myös olla jo itse metsän
esimerkkejä aktiviteeteista SUHTEENI YMPÄRISTÖÖN
ILMASTA MAAHAN
Tavoite: Vaeltaja tunnistaa ihmisen vaikutuksia
Tavoite: Vaeltajat mittaavat retkialueen puuston
ympäristöön. Hän osaa tarkastella oman toimintansa
määrän ja selvittävät luonnon kannalta erityisiä
vaikutuksia ja tarpeen tullen muuttaa omaan
kohteita.
toimintaansa kestävämpään muotoon.
Toteutus: Tutustutaan kartta-aineistoon
Toteutus: Vaeltaja havainnoi jonkin ajanjakson
retkikartta.fi -palvelussa. Etsitään sieltä retki-
ajan ihmisten toiminnan aiheuttamia muutoksia
kohde ja kartoitetaan sen lähiympäristö. Minkälais-
ympäristöön. Hän keskustelee omasta suhteestaan
ta metsää sieltä löytyy? Löytyykö erityisiä kohteita
ympäristöön, hän pohtii, millaisia ympäristö-
esimerkiksi puroja tai lampia? Minkälaisia erilaisia
vaikutuksia toiminnallaan on ja tuo itselleen
metsäkuvioita alueella on?
ilmi tärkeitä ympäristöaiheita.
Pinta-alan voi määrittää yksittäiselle metsäkuviolle tämän sivuston avulla. Vaihdetaan tausta-
Omistanko itse tai joku läheiseni metsää? Miten omilla
kuvaksi ilmakuva ja työkaluista otetaan pinta-alan
toimilla voi vaikuttaa Suomen luonnon monimuotoi-
mittaustyökalu käyttöön. Tulos seuraa neliöissä,
suuden säilyttämiseen? Vaikka en omistaisikaan met-
10 000 neliötä vastaa yhtä hehtaaria. Puuston tila-
sää niin, mikä rooli näillä metsillä on ilmastonmuu-
vuuden määritykseen löytyy ohjeita netistä. Tämän
toksessa? Soitan paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen
pohjalta voidaan käydä maastossa selvittämässä
ja kysyn miten metsät ja niiden hoito vaikuttavat
tilanne. Jos mitattu alue on pinta-alaltaan esimer-
ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan.
kiksi 3 hehtaaria ja jos hehtaarilla on 216 kuutiota puuta, on koko kuviolla yhteensä 648 kuutiota puuta. Selvitetään, paljon puuta on partiokämpän alueella esimerkiksi vaeltajaporukan retken yhteydessä.
Vaeltajat ovat metsäohjelman kautta päässeet muun muassa osallistumaan Metsähallituksen Luonnonvarasuunnittelun Vaeltajavalkeat -tapahtumassa Muuramessa ja keskustelemaan vastuullisesta johtajuudesta metsäalalla Johtajatulet -tapahtumassa Evolla. PART IO N ME T SÄO HJE L MA 2015–2018
15
Kiitos yhteistyöstä! Partion Metsäohjelmassa yhteistyössä mukana olleet tahot: Suomen Metsäyhdistys ry Metsähallitus UPM Suomen Yrittäjät Koneyrittäjät Hämeen Ammattikorkeakoulu – Evon Metsäopetus Metsämuseo Lusto Uusi Puu -hanke Yrityskylä LÄ M M I N K I I TO S T U E S TA N N E: