7 minute read
ILMIÖ Kun harrastus hyljeksii
KUN HARRASTUS HYLJEKSII
– KIUSAAMISTA TAPAHTUU PARTIOSSA KAIKILLA TASOILLA
Advertisement
Kiusaamista tapahtuu myös partiossa. Se ei katso ikää eikä pestiä, ja valitettavasti kuka tahansa voi joutua kiusaamisen uhriksi. Oli kyse sitten syrjimisestä tai fyysisestä väkivallasta, kiusaaminen on aina yhtä vakava asia, johon tulee puuttua.
SISÄLTÖVAROITUS: JUTTU SISÄLTÄÄ HOMOFOBIAA SEKÄ YKSITYISKOHTAISTA KUVAILUA HÄIRINNÄSTÄ, JA VÄKIVALLASTA.
Janne Heiskasen aikaisimmat muistot kiusaamisesta partiossa ovat jo vuodelta 2006. Eräänä sunnuntaiyönä vaeltajaikäinen Heiskanen ajettiin talkoisiin lippukunnan kämpälle pakottamalla. Muut tilanteessa olleet johtajat painostivat Heiskasta töihin uhkaamalla valehdella tämän vanhemmille Heiskasen olleen pahanteossa.
Heiskasen kokemukset kiusaamisesta partiossa eivät ole vain yhdelle ihmiselle sattuneita erikoistapauksia. Vaikka kiusaamista ei mainittukaan yhdeksi yleisimmistä syistä partion lopettamiseen, nousi se silti esiin Suomen Partiolaisten toteuttamassa Exit-kyselyssä. Kysely lähetetään kaikille, jotka ovat lopettaneet partion.
Partio-lehden syys-lokakuun vaihteessa
teettämässä kyselyssä noin 53 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa kiusaamista partiossa paljon tai jonkin verran.
SP:n verkkosivujen mukaan ”partiossa kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua aina. Ei ole väliä, onko kiusaaminen toistuvaa vai yksittäinen tilanne. Jos yhtä henkilöä kiusataan toistuvasti tai suunnitelmallisesti, tilanteeseen puututaan kuitenkin eri tavalla kuin yksittäiseen tilanteeseen”.
Todellisuudessa mahdollisuudet kiusaamiseen puuttumiseen voivat kuitenkin olla rajalliset. Keskusjärjestön linjauksen mukaan mahdollisimman monet kiusaamistapaukset olisi hyvä selvittää omassa lippukunnassa, mutta käytännössä tämä voi tuottaa ongelmia. Pienet sosiaaliset ympyrät partiopiireissä voivat johtaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi lippukunnan turva-aikuisella on läheinen suhde kiusaajan kanssa.
Heiskanen koki omassa tapauksessaan lippukunnan olevan väärä taho, johon ottaa yhteyttä, kiusaajien pestien vuoksi. Avunpyyntöön vastauksen saaminen Suomen Partiolaisilta vei puoli vuotta ja vaati useita yhteydenottoja. – Minulle sanottiin, että olisi pitänyt kohdata kiusaajani, Heiskanen kertoo.
Psykologiliiton koulupsykologien ammatillisessa työryhmässä työskentelevän Rauni Pääkkösen mukaan neuvo ei vaikuta hedelmälliseltä tavalta ratkaista tilannetta. Kiusatun voi olla vaikea ottaa tilanne puheeksi kiusaajan kanssa, varsinkin jos heidän välillään on valta-asetelma. Pääkkönen on tehnyt uraa muun muassa työterveyspsykologina. Tällä hetkellä hän työskentelee koulupsykologina Sipoossa yläkoulussa ja toisella asteella.
Pitäisikö sitten kiusaaja ottaa huomioon tilannetta selvitellessä? Pääkkösen mukaan ihminen asettuu helposti puolustuskannalle, jos häntä syytetään kiusaamisesta. Tämä johtuu siitä, että ihminen haluaa ajatella toimivansa oikein. – Näissä tapauksissa tärkeää on purkaa kiusaajan syyllisyydentunnetta. Silloin hän myös myöntää helpommin tehneensä väärin, Pääkkönen kertoo.
NIMITTELYÄ JA ULKOPUOLELLE JÄTTÄMISTÄ
Valtakunnallisesti kouluissa käytettävän Kiva koulu -menetelmän mukaan kiusaaminen on toistuvaa ja tiettyyn ihmiseen kohdistuvaa toimintaa, jossa kiusaaja on uhriaan vahvemmassa asemassa. Erilaiset ristiriidat, tai se että joku on pahoittanut mielensä, eivät vielä ole kiusaamista. Siksi voi olla joskus vaikea tunnistaa, mikä on kiusaamista.
Kiusaamisella on Pääkkösen mukaan erilaisia vaikutuksia ihmisiin. Esimerkiksi lapsia kiusaaminen saattaa vahingoittaa aikuisia enemmän, sillä heidän identiteettinsä ei ole vielä täysin rakentunut. Lapselle voi rakentua niin kutsuttu ”kiusatun identiteetti”, jolloin hän voi ajatella, että ”minua kohdellaan huonosti, koska olen huono ihminen”.
Moni Partio-lehden teettämään kiusaamiskyselyyn vastannut kertoi kohtaavansa tai kohdanneensa kouluikäisenä kiusaamista omassa partioryhmässään. Useissa kokemuksissa toistuivat tarinat nimittelystä ja ryhmän ulkopuolelle jättämisestä. Eräs kyselyyn osallistunut kertoi kokemuksistaan seuraavasti: ”Lippukunnassa johtajien toimintaa Useissa kokemuksissa alettiin pyörittää toistuivat tarinat selkäni takana. Oli nimittelystä ja ryhmän omia Whatsapp-ryh miä, tapaamisia ja ulkopuolelle jättämisestä. saunailtoja. Minulle oltiin todella tylyjä
Noin vuoden ajan pari ryhmäläistäni huutelivat kokousten päätteeksi minulle tappouhkauksia, ja olivat kokousten aikana muutenkin ilkeitä esimerkiksi nimittelemällä ja syrjimällä.”
Ko-Gi-kurssin johtaja kiusasi osaa kurssilaisista. Mielestäni siinä asemassa pitäisi ymmärtää, että kiusaaminen ei ole oikein. Tämän kokemuksen jälkeen harkitsin jopa partion lopettamista.”
Leirit olivat pahimpia, varsinkin ne suuremmat. En mahtunut samaan telttaan, muutamat joutuivat varastotelttaan, mutta kummasti sinne laitettiin ne pari kenellä ei ollut kaveria. Nukuin sitten yksin tavaroiden välissä.”
Apujohtajiin kohdistuvaa, lyömistä, haukkumista, hiuksista vetämistä, potkimista...”
Lippukunnassani eri-ikäisiä johtajia kohdellaan eriarvoisesti. On kamalaa, että nuorten mielipiteitä ja toimia arvostellaan aina henkilökohtaisuuksiin asti. Itseäni on myös tytötelty lukemattomia kertoja ja tämä ei ole loppunut vieläkään, vaikka olen asiasta ilmoittanut. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin on suhtauduttu usein kielteisesti. Viihdyn paremmin aluejärjestön ja piirin pesteissäni lippukuntani toiminnan ja asennoitumisen takia.”
ja lopulta sanottiin suoraan, ettei minua haluta mukaan toimintaan. Toiminta oli pitkäaikaista ja järjestelmällistä. Asiaa ei koskaan haluttu selvittää, eikä se olisi onnistunutkaan, sillä mukana oli koko pieni johtajisto ja partiosta palkkaa saava ihminen.”
Kiusaamiskeskustelun lapsiin kohdistuvasta painopisteestä huolimatta kiusaamista tapahtuu kyselyn ja kertomusten mukaan laajalti myös aikuisten keskuudessa. Janne Heiskanen on kohdannut partiossa viime aikoina epäasiallista kommentointia esimerkiksi parisuhteestaan.
Tämän lisäksi hänen tavaroitaan on heitelty lumihankeen ja hänen autonsa
avaimineen on otettu haltuun lupaa kysymättä ja fyysisesti. Heiskasen mukaan kiusaajan käytöksestä on tehty normaalia vetoamalla siihen, että kyseessä on vain hänen luonteensa. – Keskusjärjestöllä ei ole sananvaltaa ja välineitä tällaisissa asioissa, Heiskanen toteaa.
KIUSAAMISEEN APUA KRIISIRYHMÄLTÄ?
Hämeen Partiopiirissä kiusaamisasiaan on haettu ratkaisua pari vuotta sitten perustetun kriisiryhmän muodossa. Ryhmässä työskentelee noin kymmenkunta ihmistä, joukossa muun muassa psykologeja ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ryhmä on erikoistunut antamaan erityisesti henkistä tukea kriisitilanteissa.
Kriisiryhmän tärkein väline on kriisipuhelin, jonka luona joku ryhmän jäsen päivystää vuorokauden ympäri. Siihen saavat ottaa yhteyttä niin lippukunnat kuin yksityishenkilötkin. – Emme ole määritelleet sitä, millaisissa tilanteissa meihin saa ottaa yhteyttä. Eihän niitä voi mitenkään arvottaa, sanoo Petri Laiho. Hän on kriisi- ja perhetyön ammattilainen ja ollut mukana kriisiryhmässä noin kolme vuotta.
Kriisipuhelimeen saa soittaa myös kiusaamistilanteissa. Tapaukset pyritään kuitenkin selvittämään mahdollisimman pitkälle lippukunnissa. Kyselyyn vastanneiden mukaan lippukunnissa puututaankin kiusaamiseen eri tavoilla, muun muassa keskustelemalla ja yhteisiä sääntöjä laatimalla. Kiusaamista on myös ennaltaehkäisty ryhmäyttämisellä.
Osan Partio-lehden kyselyn vastauksista mukaan joissain lippukunnissa kiusaamiseen ei kuitenkaan puututa juuri mitenkään. Eräässä tapauksessa kiusaamiseen puututtiin ”jatkamalla kiusaamista”.
Petri Laihon mukaan kriisipuhelimen luona päivystävä henkilö tekee puhelun saatuaan päätöksen, kuinka nopeasti tapausta lähdetään selvittämään.
KUUSI KOHTAA KIUSAAMISTILANTEEN SELVITTÄMISEKSI
1
KIELTEISEEN VUOROVAIKUTUSTILANTEESEEN tulee puuttua heti! Mene väliin kiusaamistilanteeseen ja kiellä kiusaaminen. Pysy rauhallisena.
2
OTA KIUSAAMISTILANTEESEEN OSALLISTUNEET henkilöt erilleen muusta ryhmästä ja siirtykää rauhalliseen tilaan selvittämään tapahtunutta. Jos mahdollista, istukaa alas, jolloin olette samalla tasolla.
3KYSY, MITÄ TILANTEESSA on tapahtunut ja anna molempien tai kaikkien osapuolten kertoa näkemyksensä tilanteesta. Vältä kuitenkin päällekkäin puhumista. Älä pelkästään keskity kuuntelemaan, mitä sinulle sanotaan, vaan kuuntele myös sitä, miten se sanotaan. Kirjoita kuulemasi ylös. Älä pakota kertomaan.
4
TEE SELVÄKSI, ETTÄ minkäänlainen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää.
5
JATKAKAA SITÄ TOIMINTAA, mitä olette tekemässä, älkääkä jääkö vellomaan kiusaamistilanteeseen.
6JOS HUOMAAT, ETTÄ samanlaiset tilanteet toistuvat samojen henkilöiden välillä, kyse voi olla systemaattisesta kiusaamisesta, joka vaatii enemmän toimenpiteitä.
Lähde: Suomen Partiolaiset
Pari kriisiryhmän jäsentä voi mennä selvittämään tilannetta paikan päälle lippukuntaan, jos se nähdään tarpeelliseksi. Ryhmä pyrkii myös vahvistamaan turva-aikuisen roolia partiossa.
Hämeen Partiopiiri on ainoa Suomen partiopiireistä, josta löytyy virallinen kriisiryhmä. Muissa partiopiireissä kriisejä käsitellään tapauskohtaisesti. Tilanteita käsittelemään ollaan esimerkiksi saatettu koota eri alojen ammattilaisia.
Janne Heiskanen on huomannut muuttuneensa viimeisen vuoden aikana ärtyneemmäksi ja väsyneemmäksi kiusaamisen seurauksena. Hän on alkanut kokea partion taakkana, ja päättänyt siksi lopettaa kaikissa pesteissään. Viime aikoina hän on kuitenkin kokenut olonsa parantuneen kiusaamiskeskustelusta seuranneiden ulostulojen ja vertaistuen myötä. Hän on toiveikas mahdollisesta tulevaisuudestaan toisessa lippukunnassa.
FAKTA
PARTIO-LEHDEN KYSELY KIUSAAMISESTA PARTIOSSA Kyselyä jaettiin Suomen
Partiolaisten Instagram-tilillä,
HC-partiolaiset Facebookryhmässä ja yksittäisten partiolaisten sosiaalisessa median tileillä. Kysely oli avoinna 30.9.–8.10. Kyselyyn vastasi 187 henkilöä Nuorimmat vastaajista olivat 7–9-vuotiaita. 56 henkilöä ilmoitti iäkseen yli 30. Kyselyyn vastasi henkilöitä kaikista partiopiireistä.
Enemmistö vastaajista ilmoitti partiopiirikseen Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Kaksi henkilöä ei halunnut ilmoittaa partiopiiriään.
PARTIOPANEELI Partio-lehden paneeli pureutuu ajankohtaiseen ilmiöön lehden jokaisessa numerossa. KOONNUT Elina Kamppari KUVAT Haastateltavien oma albumi
miten teidän lippukunnassanne ohjeistetaan puuttumaan kiusaamiseen?
JOCKUM LUNDSTEN, 27 Styrelsemedlem med ansvar för Scoutfostran & Program (FiSSc), St. Simons Sjöfararna
Eventuell mobbning skulle tas upp mellan de berörda, och eventuellt med deras föräldrar för att reda upp problemet och få ett slut på det. Inom vår kår har vi som tur inte stött på något sådant fall ännu.
LIINU YLI-HONGISTO, 20 Pestijohtaja, piirilehden toimittaja (PäPa) Tapiolan Metsänkävijät
Kiusaamistilanteissa voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä lippukunnan turva-aikuisiin tai muihin aikuisiin johtajiin. Sitten tilanne ratkotaan tapauskohtaisesti yhdessä heidän kanssaan. Tarkkana pitää olla siinä, että ohjeistus tavoittaa kaikki lippukuntalaiset ja toteutuu myös käytännössä.
ANNIINA HAANPÄÄ, 24 Samoajaosaston johtaja, sampo Pohjan Veikot
Meillä turva-aikuiset ovat luoneet Puuttumisen portaat -paketin, joka tukee johtajia ongelmatapauksissa. Portaiden alkupää ohjeistaa keskusteluun, ja mikäli tilanne jatkuu, siirrytään ohjeissa askel eteenpäin. Kiusaamiseen puuttuminen on aina vaikeaa, ja ohjeistuksen tarkoituksena onkin tehdä prosessista helpompi kaikille osapuolille.
ONNI PUSA, 16 Somettaja (PäPa), tarpojavartion johtaja Hyvinkään Nummenpojat
Tällä hetkellä meillä on suunnitteilla koulutus aiheesta. Kaikki johtajat suorittavat myös Turvallisesti yhdessä -koulutuksen. Lippukunnasta löytyy myös turva-aikuinen ja johtokolmikon tasaisin väliajoin olevilla kuulumiskeskusteluilla pyritään ennakointiin.
MARTTA AHONEN, 18 Ryhmänjohtaja, lippukunnan somevastaava Nurmeksen Partiolaiset
Kiusaamiseen ohjeistetaan puuttumaan välittömästi. Jos kiusaamistilanne on liian suuri ryhmänjohtajan hoidettavaksi, apua saa johtokolmikon jäseniltä. Partiossa lapset tuovat esiin koulussa olevia eripuria, ja välillä niihin on hankala puuttua. Vanhempiin yhteydenotto ja avoin keskustelu kuitenkin auttavat lähes aina!
