Tutkimuksia partiosta 2015

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2015 S U O M E N PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2015 PÄÄTOIMITTAJA Susanna Oksanen TEKIJÄT Timo Sinivuori, Anna Munsterhjelm, Ida Ringbom KANSIKUVA Otto Virtanen KUVAT Susanna Oksanen, Harri Halmejärvi, Joel Forsman, Alina Ainola, Janne Seppänen, Marika Uusimäkelä, Joonas Nordlund, Timo Vehviläinen, Otto Virtanen, Mikko Roininen GRAAFINEN SUUNNITTELU Eeva Helle PAINO Grano PAINOS: 400 kpl ISSN 2343-2667 (painettu) ISSN 2343-3574 (verkkojulkaisu)

JULKAISIJA Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

SISÄLLYS 5

JOHDANTO

KESKUSJÄRJESTÖN JOHDON TERVEHDYS

TUTKIMUSTEN AIHEET JA KESKEISET TULOKSET

TUTKIMUKSET:

Kandidaatintutkielma. Kirjallisuuskatsaus elämyspedagogiikkaan ja Suomen Partiolaisten toimintaan. Miten elämyksellisyys ja Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteet sekä partiomenetelmä näkyvät Pihtiputaan lukion partiolinjan opinnoissa. Itä-Suomen yliopisto, kasvatustiede. 2015.

KARVOLA, JONNA.

Opinnäytetyö. Partion imussa – samoajaja vaeltajaikäisten harrastusmotiivit. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Helsinki. 2015.

KETOLA, TIIA.

Opinnäytetyö. OLE VALMIS! Lasten ja nuorten tapaturmien ensiapuopas. Tampereen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. 2015.

KOSKELA, MARIA.

Kandidaatintutkielma. ”Tytöt eivät käsitä kolkkien hurjaa elämää” Tyttöjen mukaan ottaminen ONMKY:n partiolippukunta Pohjan Veikkojen toimintaan 1980 sekä jäsenmäärän kehitys ja toiminta 1980–2010. Oulun yliopisto, historian oppiaine. 2015.

NIEMINEN, SUSANNE.

Opinnäytetyö. Partio sosiokulttuurisen tuottamisen toimintaympäristönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ja kulttuurin yksikkö, kulttuurituotanto. 2015.

NORDLUND, ILONA.

Kandidaatintutkielma. Rannikon suharit ja karjalaiset törpöt: partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset ja niiden alueellinen variaatio. Jyväskylän yliopisto, Suomen kieli, Kielten laitos. 2015.

RANNIKKO, MARI.

Opinnäytetyö. Yhdistyksen taloushallinto – Opas lippukunnan taloudenhoitajalle. Turun ammattikorkeakoulu, liiketalous, taloushallinto. 2015

SALMINEN, MAARIT.

Opinnäytetyö. Piirun verran parempaa ulkoista viestintää. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelma. Pori. 2015

SALMINEN, MATIAS.

Opinnäytetyö. Työhyvinvointi vapaaehtoisorganisaatiossa. Case: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Laurea, liiketalouden koulutusohjelma. 2015.

KUVA Otto Virtanen

ALANEN, ELLA.

TAKANEN, MOONA.

Opinnäytetyö. Yhdistyksen taloushallinnon kehittäminen. Case: Olarin Eräkotkat ry. Laurea ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma. 2015.

TUOMINEN, ENNI.

Bachelor’s Thesis. Visual communication on social media. Case: Suomen Partiolaiset. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Degree Programme for Multilingual Management Assistants. 2015.

TUOMINEN, JOHANNA.

Kandidaatintutkielma. Hyvä partiotyttö, hyvä kansalainen – kasvatukselliset arvot ja niiden taustat vuoden 1918 Partiotyttöjen oppaassa. Helsingin yliopisto, kirkkohistoria. 2015.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

Onnittelemme kaikkia vuoden 2015 aikana partioaiheisen opinnäytetyönsä valmiiksi saaneita opiskelijoita! Uskomme, että opinnäyte on avannut tekijöilleen uusia merkittäviä näköaloja partioharrastukseen ja osaltaan vahvistanut niin tekijän kuin hänen partioyhteisönsä osaamista ja sitoutumista laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi.

T U T K I M U K SI A PA RT I O S TA 2015

JOHDANTO SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY on osa maailmanlaajuista partioliikettä. Partiolaiset ovat merkittävä toimija myös kansainvälisessä nuoriso- ja kasvatustyön kentässä. Maailmassa partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa partiotoimintaa on 302 kunnassa, jäseniä 65 000 ja lippukuntia lähes 750. Partioaiheisilla opinnäytetöillä kerätään arvokasta tietoa Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnan kehittämiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. 2000-luvun aikana eri puolilla Suomea on tehty yli 50 partioon liittyvää tutkimusta. Tästä vuosikirjasta löytyvät kaikki tietoomme tulleet vuoden 2015 aikana valmistuneet partioaiheiset kandidaatintutkielmat ja opinnäytetyöt, joita on yhteensä 12: Neljä kandidaatintutkielmaa: Itä-Suomen yliopisto kasvatustiede ja opettajankoulutus; Oulun yliopisto, historia; Jyväskylän yliopisto, suomen kieli; Helsingin yliopisto, kirkkohistoria. Kahdeksan opinnäytetyötä: Haaga-Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma sekä Degree Programme for Multilingual Management Assistants; TAMK, hoitotyön koulutusohjelma; SeAMK, kulttuurituotanto; TURKUAMK, taloushallinto; SAMK, viestinnän koulutusohjelma ja Laurea, liiketalouden koulutusohjelma (2 työtä). Partiotoiminnan tutkimuksesta kiinnostuneelle on tarjolla sekä ohjausta että empiiristä aineistoa. Järjestössä toimii erillinen tutkimusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön, piirien ja lippukuntien käytettävissä on partiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Tutkimusryhmä avustaa partioaiheisen tutkimuksen tekijöitä ja nimeää tarvittaessa työlle työelämäohjaajan järjestön sisältä. Tämän lisäksi työryhmä koordinoi toimimaan yhdessä sellaisia opinnäytetöiden tekijöitä, joiden työskentelystä pienessä tutkimusryhmässä voisi olla toinen toisilleen hyötyä. Käynnistyneiden opinnäytetöiden aiheet sekä valmistuneet tutkimukset löytyvät sivulta www.partio.fi/tutkimukset-ja-opinnäytteet. Sivustolla on esillä myös järjestöä ajankohtaisesti kiinnostavia aiheita opinnäytetöiden tekijöiden käyttöön. Tutkimusryhmä ohjaa sekä omista että tarjotuista aiheista kirjoitettuja opinnäytteitä. Lisäksi Suomen Partiomuseosäätiö tukee lapsi- ja nuorisotyökulttuurin yliopistotasoisen tutkimustoiminnan edistämistä. Säätiö myöntää partiokulttuuriin liittyvän tutkielman, lopputyön tai pro gradun tekemistä varten apurahan partiotoimintaa tuntevalle kasvatustieteen tai filosofian ylioppilaalle.

ONNITTELEMME KAIKKIA vuoden 2015 aikana partioaiheisen opinnäytetyönsä valmiiksi saaneita opiskelijoita! Uskomme, että opinnäyte on avannut tekijöilleen uusia merkittäviä näköaloja partioharrastukseen ja osaltaan vahvistanut niin tekijän kuin hänen partioyhteisönsä osaamista ja sitoutumista laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Näitä hienoja opinnäytetöiden tiivistelmiä lukiessa tulee yhä vahvemmin vakuuttu-

Susanna ”Suski” Oksanen Päätoimittaja ja tutkimuskoordinaattori Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

Timo Sinivuori Kasvatusjohtaja Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

n KUVAT Susanna Oksane

KUVA Harri Halmejärvi

neeksi siitä, että partio on paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä!

SU O ME N PART IO LAISE T – F INLANDS SCO U T E R RY

KESKUSJÄRJESTÖN JOHDON TERVEHDYS

PAREMMAN PARTION RAKENTAMISEEN TARVITAAN TIETOA OIKEIDEN PÄÄTÖSTEN JA LINJAUSTEN TEKEMINEN vaatii tietoa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry seuraa aktiivisesti partiolaisten maailmanjärjestöjen (WAGGGS ja WOSM) linjauksia, tavoitteiden asettelua ja julkaisuja sekä kansallisen nuorisotutkimuksen tuloksia ja suosituksia. Suomen Partiolaiset ei kuitenkaan tyydy ulkopuoliseen tietoon, vaan kerää myös itse runsaasti tilastoja toiminnastaan. Opinnäytetyöt tuovat tärkeän lisän järjestömme tavoitteelliseen kehitystyöhön. Niiden perusteella on esimerkiksi pääteltävissä, mikä partio-ohjelmassa toimii ja mikä ei toimi. Esimerkiksi tässä vuosikirjassa esitelty opinnäytetyö partion vetovoimaisuudesta antaa meille viitteitä juuri tästä. Partiota tarvitaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Siihen riittää syitä, eivätkä ne ole kovin pieniä: viidesosa meistä kokee itsensä yksinäiseksi. Eri ihmisryhmät eriytyvät jatkuvasti kauemmas toisistaan. Luonnossa toimiminen on muuttunut etenkin kaupunkilaisille vieraaksi. Joka kolmannelta lapselta ja nuorelta puuttuu mielekäs harrastus ja porukka, johon kuulua ja jossa kasvaa itseensä ja maailmaan luottavaksi, fiksuksi aikuiseksi. Me partiossa haluamme tarjota hyvän harrastuksen yhä useammalle, ja sen työn tueksi tarvitsemme tietoa. Pelkän mutun pohjalta on mahdotonta johtaa ja kehittää toimintaa kestävästi. Tarvitsemme siis puolueetonta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä ja partiosta, jotta osaisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata niiden muuttuviin tarpeisiin. Se auttaa kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan, mutta sitä voidaan hyödyntää myös hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja hyvinkin konkreettisissa hankkeissa. Eri lähteistä kerätyn ja perusteellisesti pureskellun tiedon avulla saamme esimerkiksi rakennettua partiosta parhaan vapaaehtoistyöpaikan, koottua 15 000 osallistujaa kesän 2016 Roihu-leirille sekä päivitettyä visuaalisen ilmeemme kohderyhmää kiinnostavaksi. Tähän kirjaan koottujen opinnäytetöiden tekijöiden lisäksi haluan kiittää jokaista, joka on antanut aikaansa ja ajatuksiaan vastaamalla tutkimuksentekijöiden kysymyksiin. Se saattaa tuntua joskus turhauttavalta, mutta kyselylomakkeiden äärellä vietetyistä minuuteista alkaa aika usein polku kohti aina vain parempaa ja vaikuttavampaa partiota.

Anna Munsterhjelm

Ida Ringbom

Puheenjohtaja

Kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

T U T K I M U K SI A PA RT I O S TA 2015

TUTKIMUKSET

VUONNA 2015 TEHTYJEN PARTIOTUTKIMUSTEN AIHEET JA KESKEISET TULOKSET:

MOTIVAATIOTUTKIMUKSET

Mikä saa samoajaja vaeltajaikäiset nuoret harrastamaan partiota ja pysymään mukana partiotoiminnassa? Parhaimmiksi asioiksi partiossa mainittiin etenkin retket, leirit, kaverit, yhdessä tekeminen ja kokemukset. Työhyvinvointi vapaaehtoisorganisaatiossa, case: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Millainen on vapaaehtoisten näkemys työhyvinvoinnista kohdeorganisaatiossa? Vapaaehtoiset Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa olivat erittäin tyytyväisiä toimintaan.

KASVATUSTIETEELLISET TUTKIMUKSET

Miten elämyksellisyys ja Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteet sekä partiomenetelmä näkyvät Pihtiputaan lukion partiolinjan opinnoissa? Elämyspedagogiikka ja SP:n kasvatustavoitteet, partiomenetelmä ja -ohjelma sisältävät paljon samankaltaisia asioita ja painottavat samoja asioita. Mikä on partion kasvatuksellinen merkitys lasten ja nuorten elämässä? Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen.

HISTORIALLISET TUTKIMUKSET

Tyttöjen mukaan ottaminen ONMKY:n partiolippukunta Pohjan Veikkojen toimintaan 1980 sekä jäsenmäärän kehitys ja toiminta 1980-2010. Hyvä partiotyttö, hyvä kansalainen – kasvatukselliset arvot ja niiden taustat vuoden 1918 Partiotyttöjen oppaassa.

OPPAAT

OLE VALMIS! Lasten ja nuorten tapaturmien ensiapuopas: selkeä ja helppolukuinen ensiapuopas lasten- ja nuorten tapaturmista partiojohtajille. Yhdistyksen taloushallinto - Opas lippukunnan taloudenhoitajalle: soveltuu kaikkien rekisteröityjen yhdistysten taloushallintoon, mutta on suunnattu nimenomaan partiolippukunnille. Yhdistyksen taloushallinnon kehittäminen. Case: Olarin Eräkotkat ry. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yhdistyksen taloushallintoa ja luoda tutkimuksen pohjalta toimivia ja käytännöllisiä kehitysehdotuksia.

VIESTINTÄ

Miten Piiru 14 -leirin ulkoinen viestintä toteutettiin ja millaisia tuloksia tiimin työskentelystä syntyi? Ulkoinen viestintä partiotapahtumissa on tarpeellista, mutta työlästä. Median kontaktointi vie aikaa, mutta kohdennettu yhteydenotto toimittajaan tai toimituspäällikköön on tuottavaa. Visual communication on social media. Case: Suomen Partiolaiset. What kind of pictures are published by SP and how are these pictures received? Only a minority of all scouting related content is produced by the central organization. @partioscout has (26.3.2015) 3, 137 followers and 0,34 posts per day. This means that scouts post on average one picture for every three days.

KIELITIEDE

Mitä ovat partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset ja niiden alueellinen variaatio? Erot partiopiirien välillä ovat huomattavia. Yleisimpiä nimityksiä käytetään toki kaikissa piireissä, mutta hajonta alkaa nopeasti niiden jälkeen.

SU O ME N PART IO LAISE T – F INLANDS SCO U T E R RY

KIRJALLISUUSKATSAUS ELÄMYSPEDAGOGIIKKAAN JA SUOMEN PARTIOLAISTEN TOIMINTAAN ESIPUHE Tehdessäni kandidaatin tutkielmaani olen muistellut lukuisia syitä, miksi olen harrastanut partiota ja miksi haluan jatkaa sitä. Syventynyt tieto kasvatustavoitteista ja partiomenetelmästä antavat paljon eväitä myös koulumaailmaan, jossa tulen työskentelemään tulevaisuudessa luokan- ja kotitalousopettajan roolissa. Elämyspedagogiikka oli minulle uusi aihe, ja koen sen suureksi mahdollisuudeksi. Partiolaisena en koe elämyspedagogiikan toteuttamista vaikeaksi tai haasteeksi – olen

TEKIJÄ

toteuttanut sitä jo ryhmänjohtajana partiossa. Elämys-

Ella Alanen

pedagogiikalla ja partiolla on paljon annettavaa toisilleen,

LIPPUKUNTA JA PIIRI Pirkkalan Pirkot, Hämeen Partiopiiri

KANDIDAATINTUTKIELMA Kirjallisuuskatsaus elämyspedagogiikkaan ja Suomen partiolaisten toimintaan

OPPILAITOS Itä-Suomen Yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajanKUVA Harri Halmejärvi

koulutuksen osasto.

etenkin koulumaailmassa. Pohtiessani kandidaatin tutkielman aihetta sain idean tutkia minulle tärkeää aihetta – partiota. Opiskeluystäväni teki samaan aikaan omaa tutkimustaan myös partiosta, josta sain motivaatiota omaan aiheeseeni. Postiluukusta kolahti sopivasti Suomen Partiolaisten jäsenilleen jakama lehti, jossa oli aihe partiolukiosta. Aloin tutustumaan aiheeseen tarkemmin, ja otin yhteyttä Pihtiputaan lukion rehtoriin ja Suomen Partiolaisten kasvatusjohtajaan. Rehtori Räisänen kertoi, että he haluavat tuoda perinteiseen lukio-opiskeluun enemmän elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta, josta sain aiheen kandidaatin tutkielmaani ja pro graduuni.

JOHDANTO Opetushallituksen uusi perusopetuksen opetussuunnitelma 2014 painottaa elämyksiä erilaisissa oppimisympäristöissä, joiden avulla vahvistetaan motivaatiota ja oman osaamisen kehittämistä (Opetushallitus 2014). Elämyspedagogiikka, seikkailukasvatus ja kokemuksellinen oppiminen ovat kolme hyvin samankaltaista käsitettä, jotka usein sekoitetaan toisiinsa tai niistä puhuttaessa tarkoitetaan yhtä ja samaa (Särkinen 2013, 20). Näitä kolmea edellä mainittua käsitettä yhdistää tavoite oppia tekemisen, kokemisen ja elämyksien kautta.Tärkeintä elämyspedagogiikassa on koko prosessi, eikä siinä painoteta vain lopputulosta. Etusijalla on elämykset ja niiden kautta oppiminen.Opettajan tehtävä on tärkeä elämyspedagogiikkaa käytettäessä. Miljöö ja oppimisympäristö, joista elämyksiä haetaan, on opettajan vastuulla järjestää. Tehtävien suunnittelu tarpeeksi haastaviksi ja tarkoituksenmukaisiksi on opettajan vastuulla, samoin pohtia, minkälaisia vastauksia tai ratkaisuja oppilailta saattaa tulla. Tarkoituksenani on tutkia, miten elämyksellisyys ja Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteet sekä partiomenetelmä näkyvät Pihtiputaan lukion partiolinjan opinnoissa. Pohtiessani

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

tutkimuksen laajuutta, päätin tehdä ensin kirjallisuuskatsauk-

JATKOTUTKIMUSAIHEET

sen ja toteuttaa pro gradussani laajemman tutkimuksen

Pro graduun jatkaessani haluan selvittää, miten lukiolaiset ovat

mahdollisesti yhteistyössä Pihtiputaan lukion kanssa.

kokeneet partion sisällöt ja onko opetussuunnitelma saavuttanut elämyksien kautta oppimisen, kuten rehtori toivoi partiolinjan

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Suomen Partiolaisten toiminta – mitä Suomen Partiolaisten asettamat kasvatustavoitteet ja partiomenetelmä sisältävät? 2. Elämyspedagogiikka – mistä elämyspedagogiikka on saanut alkunsa, ja mitkä ovat sen piirteet?

MENETELMÄT Toteutin tutkimukseni kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin kirjallisuuskatsauksena. Koska tutkin Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteita ja partiomenetelmää, käytin lähteenä paljon Suomen Partiolaisten tuottamaa tekstiä.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutustuin kattavasti Suomen Partiolaisten toimintaan sekä elämyspedagogiikan syntyyn, sen piirteisiin ja toteuttamiseen. Tutkielmani pohdinnassa vertailin näitä kahta tutkimuksen

toteutuvan. Voiko myös elämysten kautta oppiminen vaikuttaa muutenkin oppimiseen ja motivaatioon? Lukion uuden opetussuunnitelman tarkastelu on myös ajankohtaista, koska se julkaistiin syksyllä 2015. Miten opetushallinnon linjaukset lukion opetussuunnitelmassa yhdistyvät partioon ja elämyspedagogiikkaan?

”Jos haluat lapsestasi NHL-tähden, ilmoitat hänet kiekkojunnuihin. Jos haluat lapsestasi keihäänheittäjän, ilmoitat hänet yleisurheiluseuraan.

aihetta. Elämyspedagogiikka ja Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteet, partiomenetelmä ja -ohjelma sisältävät paljon samankaltaisia asioita ja painottavat samoja asioita. Johtaminen ja johdettavana oleminen kuuluvat molempiin tarkasteltuihin aiheisiin. Aikuinen tuki on tärkeä ja kyseisen henkilön pitää olla tietoinen omasta tehtävästään. Mikäli partiossa ja elämyspedagogiikassa johdossa oleva aikuinen ei ole varautunut, ei

Jos haluat lapsestasi laulajan, ilmoitat hänet musiikkikouluun.

oppimistilanteesta saada kaikkea mahdollista irti. Partiossa painotetaan paljon ryhmätaitoja ja vertaisjohtajuutta. Elämyspedagogiikassa monet tilanteet suoritetaan ryhmässä, ja ryhmän sisällä saattaa olla paljon vaihtuvuutta sen myötä, miten kokemus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Ryhmässä pitää ymmärtää, tukea ja huomioida muut. Nämä taidot ovat tärkeitä monilla eri elämän osa-alueilla. Myös luonto on iso osa tarkasteltuja aiheita.

Entäs jos haluat lapsestasi johtajan? Ilmoita hänet partioon.” KATLEENA KORTESUO 14.9.2012

Kokemukset ja elämykset ovat jokaisen omia henkilökohtaisia tapahtumia ja niiden kautta ihminen oppii itsestään ja kasvaa. Itsevarmuutta painotetaan sekä sitä, että uskaltaa olla oma itsensä. Niin partiossa kuin elämyspedagogiikassa omana itsenä oleminen ja itsensä tunteminen ovat tärkeitä erilaisten elämysten kokemisessa.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

PARTION IMUSSA – SAMOAJA- JA VAELTAJAIKÄISTEN HARRASTUSMOTIIVIT ESIPUHE Opinnossani erikoistuin organisaatioihin, johtamiseen ja henkilöstövoimavaroihin. Halusin tehdä opinnäytetyöni näihin aiheisiin liittyen. Halusin tehdä opinnäytetyöni aiheesta, joka on minulle jollain tapaa tuttu. Partio on mielestäni erinomainen harrastus, joten olin todella mielissäni saadessani aiheeni Suomen Partiolaisilta. Vapaa-aika ja harrastukset ovat merkittävässä asemassa meidän jokaisen hyvinvoinnin ja myös työhyvinvoinnin kannalta, joten aihe oli erittäin sopiva opin-

TEKIJÄ Jonna Karvola

LIPPUKUNTA JA PIIRI EVP (ei-vielä-partiolainen) ennen Riihimäen Erätytöt, Hämeen Partiopiiri

OPINNÄYTETYÖ Partion imussa – samoajaja vaeltajaikäisten harrastusmotiivit

OPPILAITOS Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma.

toihini ja kiinnostuksiini nähden. Aloitin partion Riihimäen Erätytöissä 7-vuotiaana. Jatkoin partioharrastustani viitisen vuotta, mutta lopetin partion. Opinnäytetyötä tehdessäni oma innostukseni vanhaa partioharrastustani kohtaan kuitenkin kasvoi. Olenkin vakavasti harkinnut takaisin jäseneksi liittymistä.

JOHDANTO Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia samoajaja vaeltajaikäisten partiolaisten harrastusmotiiveja. Tarkoituksena oli selvittää ne tekijät, jotka saavat partiolaiset jatkamaan partioharrastustaan. Haluttiin myös löytää ne asiat, jotka saisivat partiolaiset pysymään mukana partiotoiminnassa myös aikuisiällä, kun kaikki partion varsinaiset ikäkaudet on käyty läpi. Lisäksi tutkittiin uusien partiolaisten rekrytointiin käytettäviä keinoja.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mikä saa samoajaja vaeltajaikäiset nuoret harrastamaan

Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295434

partiota ja pysymään mukana partiotoiminnassa? 2. Mikä saisi heidät pysymään mukana partiossa myös aikuisiässä? 3. Miten uusia partiolaisia saataisiin houkuteltua mukaan partioon?

MENETELMÄT Tutkimusta varten kerättiin aineistoa kyselytutkimuksella, joka luotiin Webropolilla. Tämä kysely lähetettiin sähköpostitse 400 samoajalle ja 400 vaeltajalle. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla Suomen Partiolaisten jäsenrekisteristä. Tutkimusta varten ei ollut tarpeellista haastatella yksittäisiä henkilöitä, sillä tutkimus keskittyi näihin kahteen ikäryhmään yleisellä tasolla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 203 kappaletta. Kysely sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyn kolme ensimmäistä kysymystä olivat taustakysymyksiä. Yhteensä kuudessa kysymyksessä selvitettiin

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

vastaajien motivaatioita partioharrastusta kohtaan. Kahdessa kysymyksessä kysyttiin partioon käytettyä aikaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaksi kysymystä käsitteli uusien jäsenten rekrytoimista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään motivaatiota neljän eri motivaatioteorian avulla. Lisäksi kerrotaan tarkemmin vapaaehtoisten motivoinnista. Teoriaosuuden lopuksi käsitellään lisäksi työhyvinvointia ja työn imua. Kyselyn kysymykset pohjautuvat tähän teoriaperustaan. Teoriaa käytettiin apuna myös tulosten pohdinnassa.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten perusteella partiolaiset ovat varsin tyytyväisiä harrastukseensa. Moni vastaaja kertoo partion olevan enemmänkin kuin harrastus - se on heille elämäntapa. ParhaimKUVA Harri Halmejärvi

miksi asioiksi partiossa mainittiin etenkin retket, leirit, kaverit, yhdessä tekeminen ja kokemukset. Vastaajat uskovat partioharrastuksen jatkuvan myös aikuisiällä. Motivoivien tekijöiden ajatellaan olevan aikuisiällä lähes samoja kuin nytkin. Parhaita keinoja uusien partiolaisten hankkimiseksi ovat vastaajien mielestä erilaiset tapahtumat, partion näkyvyyden lisääminen, imagon uudistaminen ja perinteinen omien kaverien mukaan houkuttelu. Tuloksista Suomen Partiolaiset saa konkreettisia ideoita sekä uusien jäsenten hankkimiseen että nykyisten säilyttämiseen. Lisäksi Suomen Partiolaiset, piirit sekä lippukunnat saavat ideoita toimintansa kehittämiseen hieman nykyaikaisempaan suuntaan, joka houkuttelee entistä enemmän uusia jäseniä.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Samanlainen motivaatiokysely voitaisiin tehdä myös muille partion ikäryhmille eli sudenpennuille, seikkailijoille ja tarpojille. Samoin voitaisiin tutkia erikseen myös sisupartiolaisten harrastusmotiiveja. Partion jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää tutkia myös aikuisten partiolaisten harrastusmotiiveja, sillä

Parhaiksi asioiksi partiossa samoajat ja vaeltajat mainitsivat etenkin retket, leirit, kaverit, yhdessä tekemisen ja kokemukset.

aikuiset partiolaiset ovat välttämätön voimavara partiotoiminnan jatkuvuuden kannalta.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

OLE VALMIS!

LASTEN JA NUORTEN TAPATURMIEN ENSIAPUOPAS

ESIPUHE Aihe opinnäytetyöhön tuli omasta kiinnostuksesta tehdä ensiapuopas. Halusin tehdä työni partioon, koska arvostan

TEKIJÄ Tiia Ketola

OPINNÄYTETYÖ OLE VALMIS! Lasten ja nuorten tapaturmien ensiapuopas.

OPPILAITOS Tampereen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076786

partiotoimintaa sekä sitä kuinka se tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Avopuolisoni on jo pitkään toiminut partiolippukunnassa. Hän piti työtäni hyvänä sekä tarpeellisena. Tämän kautta sain työlleni työelämäyhteyden eli Härmälän Haukat. Haluan tuottaa oppaan, koska ensiavun antaminen on ensiarvoisen tärkeää. Olen myös työskennellyt terveyskeskusten ensiavuissa ja kohdannut paljon tapaturman saaneita. Sairaalassa annettava hoito helpottuu ja parantumismahdollisuudet nousevat, kun tapaturman sattuessa on annettu välittömästi ensiapua. Maallikoiden antama ensiapu on myös osa potilaan hoitoketjua.

JOHDANTO Tapaturmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Partiossa on hyvä miettiä etukäteen mahdolliset vaaranpaikat ja turvallistaa ne, ettei tapaturmia sattuisi. Tapaturman sattuessa on ensiarvoisen tärkeää nopea toiminta ja ensiavun antaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja helppolukuinen ensiapuopas lasten- ja nuorten tapaturmista partiojohtajille. Opinnäytetyön tehtäväni oli selvittää mitä on partiotoiminta, kuinka tapaturmia ennaltaehkäistään sekä mitä on maallikkoensiapu.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä on lasten ja nuorten partiotoiminta? 2. Miten lasten ja nuorten tapaturmia ennaltaehkäistään? 3. Mitä on lasten ja nuorten tapaturmien maallikkoensiapu?

MENETELMÄT Opinnäytetyöhön valittiin ensiapuohjeet yhdessä työelämäyhteyshenkilön kanssa. Aiheet tapaturmien ensiapuohjeissa ovat yleisimpiä tapaturmia, joita partio-olosuhteissa voi tapahtua. Opinnäytetyössä kerrotaan erilaisten tapaturmien aiheuttajista, oireista ja ensiapuohjeista. Työ on rajattu lasten- ja nuorten tapaturmiin. Ensiapuohjeet ovat tehty vauvojen, lasten sekä nuorten ja murrosikäisten mukaan. Vauvojen ensiapu on mukana, koska pidemmillä leireillä vanhemmat ja sisarukset saattavat käydä katsomassa partiolaista. Tietysti partiojohtajat saattavat vapaa-ajallaan tarvita juuri vauvojen tapaturmien ensiapuohjeita. Murrosikäisten ja aikuisten tapaturmien ensiapuohjeet eivät juuri eroa toisistaan, joten työssäni on myös aikuisten ensiapuohjeita.

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

KUVA Timo Vehviläinen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja helppolukuinen ensiapuopas lasten ja nuorten tapaturmista partiojohtajille.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Partiolaiset retkeilevät ja pitävät leirejä luonnossa. Vesi aiheuttaa monia vaaranpaikkoja niin nuorille kuin kokeneillekin partiolaisille. Tuli on hyvä lämmöntuottaja, mutta samalla myös äärimmäisen pahoja palovammoja aiheuttava tekijä. Luonto kätkee sisäänsä myös paljon vaaroja, joista voi aiheutua tapaturmia. Partiossa ollaan siis jatkuvasti vaarojen äärellä. Tämän vuoksi tapaturmien ennaltaehkäisy ja ensiavun antaminen ovat avainsanoja turvalliselle partiotoiminnalle. Oppaasta on tarkoitus tehdä helppo ja selkeälukuinen ja -käyttöinen. Oppaan tulee kestää vaativiakin olosuhteita. Oli siis mahdollista, että oppaan kaikki sivut laminoitaisiin. Oppaasta tehtäisiin myös sellainen, että sivuja pystyisi vaihtamaan välistä ensiapuohjeiden muuttuessa. Opas olisi siis ikuinen. Oppaaseen on tarkoitus ottaa kuvia, joilla voidaan ohjeistaa asioita. Opas on täysin omakustanteinen.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Kehittämisehdotuksina mieleeni tuli ensiapukoulutuksen järjestäminen partiojohtajille sekä partionuorille.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

”TYTÖT EIVÄT KÄSITÄ KOLKKIEN HURJAA ELÄMÄÄ” T Y T TÖ J E N M U KA A N OT TA M I N E N O N M KY:N PA RT I O L I P P U K U N TA P O H J A N V E I K KO J E N TO I M I N TA A N 1980 S E KÄ J Ä S E N M Ä Ä RÄ N K E H I T Y S J A TO I M I N TA 1980 – 2010.

ESIPUHE Olen harrastanut partiota kolmannelta luokalta saakka Pohjan Veikoissa ja toiminut lippukunnassamme niin vartionjohtajana, sampona kuin ikäkausivastaavanakin sekä erilaisissa projek-

TEKIJÄ Maria Koskela

LIPPUKUNTA JA PIIRI Pohjan Veikot, Pohjanmaan Partiolaiset

KANDIDAATINTUTKIELMA “Tytöt eivät käsitä kolkkien hurjaa elämää” Tyttöjen mukaan ottaminen ONMKY:n partiolippukunta Poh-

teissa. Opinnäytetyön aihetta valittaessa mietin, mikä aihe erityisesti kiinnostaisi minua. Olin tutustunut jonkin verran suomalaisen partioliikkeen historiaan ja partioaiheiseen tutkimukseen ja huomasin, ettei partiota ole tutkittu paljon historian alalla, vaikka partiota on ollut Suomessa jo yli 100 vuotta. Niinpä päätin kantaa korteni kekoon ja tehdä opinnäytetyöni aiheesta, jota ei ole tutkittu ja joka minua henkilökohtaisesti kiinnosti. Oli hienoa, että historian oppiaineessa opiskelijat saivat itse valita kandintutkielman aiheensa ja sainkin paljon tukea opinnäytetyöni tekemiseen omalta kandiohjaajaltani. Aiheen valintaan vaikutti myös kiinnostukseni sukupuoli- ja naishistoriaan, jonka alaan tutkielmani kuuluu.

JOHDANTO

jan Veikkojen toimintaan 1980

Kandintutkielmani käsittelee Oulun Nuorten Miesten Kristilli-

sekä jäsenmäärän kehitys ja

sen yhdistyksen (ONMKY) partiolippukunta Pohjan Veikkojen

toiminta 1980–2010.

toimintaa 1980-2010 ja erityisesti tyttöjen mukaan ottamista lippukuntaan 1980. Tutkimuksessani on tarkoitus selvittää,

OPPILAITOS Oulun yliopisto, historian oppiaine.

miksi tytöt otettiin mukaan Oulun Nuorten Miesten Kristillisen yhdistyksen, partiolippukunta Pohjan Veikkojen toimintaan vuonna 1980. Mitkä olivat ne syyt, jotka johtivat tyttöjen mukaan ottamiseen? Miten tyttöjen mukaantulo vaikutti Pohjan Veikkojen toimintaan vai vaikuttiko se ollenkaan? Ja miten tyttöjen jäsenmäärä on kehittynyt Pohjan Veikoissa vuodesta 1980. Vertaan Pohjan Veikkoja myös toiseen lippukuntaan, jonka toimintaan on samalla tavalla otettu tyttöjä mukaan. Ajallisesti rajaan tutkimukseni vuosiin 1980–2010. Aloitan rajauksen vuodesta 1980, koska silloin tytöt otettiin virallisesti mukaan Pohjan Veikkojen toimintaan. Vuoteen 2010 mennessä tyttöjä oli ollut mukana Pohjan Veikkojen toiminnassa jo 30 vuotta, joten kandintutkielman rajoissa on mielekästä tehdä johtopäätöksiä kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tällöin minun on mahdollista saada riittävä kuva Pohjan Veikkojen toiminnasta ja sen mahdollisista muutoksista sekä jäsenmäärän kehityksestä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Miten ja miksi tytöt otettiin mukaan Pohjan Veikkoihin 1980 ja miten tyttöjen mukaan ottaminen vaikutti toimintaan?

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT

suuksia löytyy. Erityisesti lippukuntia, joista tuli yhteislippu-

Tutkimusmenetelmäni olivat kvalitatiivinen ja kvantitatii-

kuntia voisi tutkia useistakin näkökulmista. Partio-ohjelman

vinen analyysi, vertailu ja lähdekritiikki. Lähdeaineistonani

soveltaminen sekä lippukunnan perinteiden ja tapojen muut-

käytin Pohjan Veikkojen johtajaneuvoston pöytäkirjoja vuosilta

tuminen yhteislippukunnassa ovat mielenkiintoisia aiheita.

1980-2010 sekä Suomen Partiolaisten jäsentilastoja samalta

Nais- ja sukupuolihistorian näkökulmasta, sen metodeita ja

ajalta. Muita lähteitä olivat Pohjan Veikkojen juhlajulkaisu ja

tutkimuskysymyksiä apuna käyttäen, saisi yhteislippukunnista

haastattelu. Lisäksi vertasin Pohjan Veikkoja toiseen lippukun-

uutta tietoa. Ylipäänsä partiota tulisi tutkia historiantutkimuk-

taan, johon Pohjan Veikkojen tavoin oli otettu tytöt mukaan

sessa enemmänkin, vaikka se asettaa omat haasteensa tutkijalle

myöhemmin. Pöytäkirjoista oli mahdollista löytää tietoja siitä,

muun muassa lähdeaineiston usein ollessa puutteellista. Mutta

miksi tytöt otettiin mukaan toimintaan. Pöytäkirjoista myös

tämä tarkoittaa vain sitä, että tutkimuksen täytyy olla moni-

keräsin tiedot Pohjan Veikkojen tapahtumista, jotka kertoivat

tieteistä ja se jos mikä avaa tutkijalle monia mahdollisuuksia.

toiminnan määrällisestä kehityksestä. Jäsentilastoista keräsin

Partio on yhteiskunnallisesti merkittävä liike, onhan SP Suomen

tiedot Pohjan Veikkojen jäsenmäärän kehityksestä. Juhlajulkaisu

suurin nuorisojärjestö, joten sen luulisi olevan varteen otettava

ja haastattelu taas antoivat lisätietoa, jota ei ollut mahdollista

tutkimuskohde.

saada virallisista asiakirjoista.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tyttöjen mukaan ottaminen Pohjan Veikkoihin oli osa laajempaa yhteispartioinnin kehitystä, joka alkoi 1972 Suomen Partiolaisten perustamisen jälkeen. Tähän vaikutti peruskoulu-uudistus ja yleinen keskustelu yhteiskasvatuksesta. Pohjan Veikkojen tapauksessa yhteispartiointiin oli suhtauduttu myönteisesti jo 1960-luvulta. 1980-luvulla aika näytti olevan kypsä yhteistoiminnalle ja monet entiset ja nykyiset pohjanveikkoaktiivit halusivat lapsensa, niin tytöt kuin pojatkin, Pohjan Veikkoihin.

Suomalaista partiotoimintaa ja sen muutosta SP:n perustamisen jälkeen ei ole juurikaan tutkittu, joten jatkotutkimusmahdollisuuksia löytyy.

Tyttöjen mukaantulo sen sijaan ei näytä vaikuttaneen Pohjan Veikkojen toimintaan. Ennemminkin tyttöjen tuli sopeutua poikalippukunnan toimintakulttuuriin. Tapahtumien määrä lippukunnassa nousi tutkimusajanjakson aikana, mutta aineistossa ei ole viitteitä siitä, että juuri tyttöjen mukaantulo olisi syypää kehitykseen. Partion ja partio-ohjelman muuttuminen 2000-luvulla lienevät kehityksen taustalla. Pohjan Veikkojen jäsenmäärä on seurannut valtakunnallista jäsenmäärän kehitystä tutkimusajanjaksolla. Tyttöjen jäsenmäärä nousi lippukunnassa 1980-luvulta lähtien ja 2000-luvulla tyttöjä ja poikia on ollut suunnilleen saman verran. Yhteispartiointi ja yhteislippukunnaksi muuttuminen näyttää onnistuneen hyvin, kun Pohjan Veikkojen toiminta on vuosi vuodelta houkutellut mukaansa sekä tyttöjä että poikia.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Suomalaista partiotoimintaa ja sen muutosta SP:n perustamisen jälkeen ei ole juurikaan tutkittu, joten jatkotutkimusmahdolli-

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

PARTIO SOSIOKULTTUURISEN TUOTTAMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ ESIPUHE Opinnäytetyöni aiheeksi valikoitui partio, koska olen itse vanha partiolainen ja koen harrastukseni vaikuttaneen paljon siihen millainen nyt olen. Koko prosessi käynnistyi siitä, kun satuin lukemaan lehtijutun partion hyödyistä työelämässä. Siinä kerrottiin, että partion koetaan antavan valmiuksia työelämään: partiotaustaiset nuoret koettiin erityisen aktiivisiksi ja oma-aloitteisiksi, varustettuna hyvillä sosiaalisilla taidoilla.

TEKIJÄ Susanne Nieminen

Havaitsin tämän paikkansa pitävyyden omalla kohdallani ja varsinkin sen, kuinka luontainen jatkumo kulttuurituotannon ja sosiokulttuurisentyön opinnot ovat olleet partiotaustalleni.

LIPPUKUNTA JA PIIRI

Partiotaidoista on hyötyä työelämässä, voidaan todeta myös

Partiolaiset

partiojärjestön teettämästä jäsenkyselystä. Partiossa opitaan

OPINNÄYTETYÖN NIMI Partio sosiokulttuurisen tuottamisen toimintaympäristönä

OPPILAITOS Seinäjoen ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ja kulttuurin yksikkö, kulttuurituotanto KUVA Marika Uusimäkelä

JOHDANTO

Kokko-Pojat, Pohjanmaan

toimimaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen, luovaa ongelmanratkaisua ja saadaan itseluottamusta, summaa tutkimustulokset. Erityisesti sellaisessa työympäristössä partiolainen on taitoineen vahvoilla, jossa vaaditaan tehokasta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä, toteaa löytöretkeilijä ja luennoitsija Patrick Degerman. Yritykset tahtovat hänet luennoimaan aiheista, jotka ovat kuin suoraan partiotoiminnassa opituista taidoista: miten syvä yhteistyö saavutetaan tiimissä, miten saadaan luovuus irti porukasta tai miten asetetaan tavoite ja miten sinne päästään. Usein hän käyttää esimerkkinä juuri partiotoimintaa. Opinnäytetyöni jakaantuu kolmeen osioon. Ensinnäkin avaan partiojärjestöä ja sen toimintaa lukijalle, toisekseen paneudun

Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117318

sosiokulttuuriseen toimintaan ja innostamiseen sekä tutkin sen yhtymäpintaa partion kanssa. Pohdin esimerkiksi osallisuuden ja osallistamisen merkitystä ja niiden todellista toteutumista sekä partion merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana ja kasvattajana. Kolmanneksi avaan kulttuurituottajan osaamisalueita ja etsin vertailukohtia ja kehittämisehdotuksia partiotoimintaan.

Koko prosessi käynnistyi siitä, kun satuin lukemaan lehtijutun partion hyödyistä työelämässä.

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Miten osallisuus toteutuu partiossa? 2. Mikä on partion kasvatuksellinen merkitys lasten ja nuorten elämässä? 3. Kuinka kulttuurituottajan ammatillista asiantuntijuutta olisi mahdollista hyödyntää enemmän partiotoiminnassa?

MENETELMÄT Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisilla eli laadullisilla menetelmillä. Käytin pääosin sosiokulttuurisia ja partioaiheisia sekä kulttuurituottajan osaamista käsitteleviä lähteitä: uutisia ja artikkeleita, painettuja teoksia sekä valmiita opinnäytetöitä. Lisätukea työhöni saan myös psykologian ja historian teoksista sekä toteuttamani haastattelun vastauksista.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyössäni partiotoiminta avautuu lukijalle sen eri muodoissa ottaen huomioon sosiokulttuuriset piirteet koko toiminnan ytimenä. Osoitan työssäni partion merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana: yhteisöllisyyden, osallisuuden ja aktiivisuuden tiimoilta. Lisäksi työssä ilmenee miten käyttää osallistavia menetelmiä partion ydintoiminnan tukena. Mielenkiintoisena tulokkaana Suomenkin kulttuurikentällä on Mesenaatti.me –joukkorahoituspalvelu. Kuka tahansa voi esitellä sivustolla suunnitellun projektinsa ja samoin kuka tahansa voi lahjoittaa rahaa haluamansa summan projektin toteutumisen tueksi. Parhaimmillaan projektia onnistutaan levittämään sosiaalisessa mediassa ja se kerää taustalleen lukuisia tukijoita.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Työtä voi hyödyntää jatkossa niin tulevissa opinnäytetöissä

Yritykset tahtovat Patrick Degermanin luennoimaan aiheista, jotka ovat kuin suoraan partiotoiminnassa opituista taidoista: miten syvä yhteistyö saavutetaan tiimissä, miten saadaan luovuus irti porukasta tai miten asetetaan tavoite ja miten sinne päästään.

KUVA Joel Forsman

kuin itse partiotoiminnan kehittämisessä.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

RANNIKON SUHARIT JA KARJALAISET TÖRPÖT: partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset ja niiden alueellinen variaatio

ESIPUHE Sanastosta ja nimistöstä kiinnostuneelle kielitieteilijälle tutkimusmahdollisuuksien kenttä on miltei rajaton. Varsin aikaisessa vaiheessa huomasinkin, että kieleltään rikkaalla ja tekijälle rakkaalla partioharrastuksella on aiheelle paljon annettavaa. Seuraavaksi olin hyvin hämmästynyt siitä, ettei partiosanastoa tai -slangia ole tutkittu oikeastaan lainkaan – ei, vaikka kieli on yksi keskeisimmistä yksilöiden ja ryhmien identiteettiä ja

TEKIJÄN NIMI Ilona Nordlund

LIPPUKUNTA JA PIIRI Euran Peurat, Lounais-Suomen Partiopiiri

KANDIDAATINTUTKIELMA Rannikon suharit ja karjalaiset törpöt: partio-ohjelman ikäkausien epäviralliset nimitykset ja niiden alueellinen variaatio

OPPILAITOS Jyväskylän yliopisto, KUVA Joonas Nordlund

Suomen kieli, Kielten laitos

yhteenkuuluvuutta tuottavista tekijöistä. Kun olin päättänyt tehdä opinnäytteeni juuri partiosanastosta, kyselin sopivia aiheita Twitterissä. Olisi ollut sääli tarttua aiheeseen, joka ei lopulta kiinnosta ketään. Koska sopivia ideoita oli rajattava huomattavasti, päädyin tutkimaan vuonna 2010 uudistetun partio-ohjelman ikäkausinimityksiä. Ne ovat varsin tuoretta sanastoa, jonka vakiintuneisuutta voidaan arvioida muun muassa ihmisten luoman slangisanaston perusteella. Kotipiirini Lounais-Suomen alueella on aina kehitetty aktiivisesti uusia nimityksiä, joista toiset kuulostavat ulospäin jopa haukkumanimiltä (esim. suharit, sekoilijat). Halusinkin selvittää, ymmärtävätkö partiolaiset valtakunnallisesti tällaisetkin nimet helliksi vitseiksi vai onko meillä maantieteellisiä tai piirikulttuurisia eroja siinä, millaisia nimityksiä on totuttu muodostamaan ja käyttämään. Piirit lähtivät onneksi innolla mukaan tutkimusta toteuttamaan. Tietenkin minulle oli myös merkityksellistä antaa oma pieni tutkimuspanokseni harrastukselle, joka on kulkenut mukana läpi lapsuuden ja nuoruuden. Lippukunnanjohtajana toimiminen 300 kilometrin päässä vakituisesta asuinpaikasta ja pesti keskusjärjestön viestinnässä saivat toki alussa pohtimaan, haluanko oikeasti askarrella partioaiheiden parissa yhden kevään ihan vuorokauden ympäri. Päätin haluta.

JOHDANTO Tutkimukseni aiheena ovat partio-ohjelman ikäkausien epä-

”Olin hyvin hämmästynyt siitä, ettei partiosanastoa tai -slangia ole tutkittu oikeastaan lainkaan.”

viralliset nimitykset. Suomen Partiolaiset toteutti vuonna 2010 ohjelmauudistuksen, jossa otettiin käyttöön viisi ikäkautta: sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat. Viisi vuotta uudistuksen jälkeen on hyvä aika tarkastella, miten uudet nimitykset ovat vakiintuneet partiolaisten kielenkäyttöön. Lähestyn aihetta kartoittamalla niitä partioslangiin kuuluvia epävirallisia nimityksiä, joita ikäkausista käytetään. Tärkeä aspekti on se, miksi tietyt nimitykset on otettu ja jätetty käyttöön. Lisäksi selvitän, millaisia eroja nimitysten käytössä esiintyy maamme yhdeksän suomenkielisen partiopiirin välillä. Kyse on nuorten suosiman harrastuksen sosiaalisen murteen tutkimuksesta, jota

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

lähestyn sanastontutkimuksen ja sosiolingvistiikan menetelmin. Havaintojeni mukaan partiosanastoon suhtaudutaan varsin

supet, seikkikset, seikut, sepet, tarpot, tarpsut ja tarpit. Pienemmän joukon käyttämät, aineistossa yksittäistapauksi-

intohimoisesti: nuorten jäsenten suosimilla keskustelufoo-

na esiintyvät nimitykset taas perustuvat useammin assosiatii-

rumeilla esimerkiksi väitellään usein siitä, mitä slangisanaa

viseen merkitysyhteyteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että nimitys

mistäkin asiasta ”kuuluu” käyttää. Keskustelussa korostuvat

kuvaa jollakin tavalla tiettyä ikäkauteen liitettyä ominaisuutta.

alueelliset erot siinä, millaisiin termeihin kukin on tottunut,

Kuvaavia esimerkkejä ovat sudenpennuille mainitut nimitykset

joten pidän piirijaon huomioivaa tarkastelua hedelmällisenä.

naperot, pommikoneet, riiviöt, laumalaiset ja pikkutyypit.

Yleisesti ottaenkin epävirallisten nimitysten tutkimuksessa on lähes poikkeuksetta löydetty alueellisia eroja.

TUTKIMUSKYSYMYKSET

Erot partiopiirien välillä ovat huomattavia. Yleisimpiä nimityksiä käytetään toki kaikissa piireissä, mutta hajonta alkaa nopeasti niiden jälkeen. Esimerkiksi sudenpentujen nimitys sutkut näkyy vain Hämeen piirin vastauksissa, tarpojien tarpit

1. Miten epävirallisia nimityksiä muodostetaan? Perustuvatko

taas Lounais-Suomessa. Vaikka monikin nimitys on mainittu

ne muodon samankaltaisuuteen vai assosiatiiviseen

pari kertaa useammassa piirissä, on yleensä hahmotettavissa

merkitykseen? Mitä johtimia sekundaareissa nimityksissä

yksi piiri, jossa se on selvästi yleisempi kuin muualla.

käytetään?

Tutkielmassani analysoin eroja laajasti sekä nimitysten

2. Esiintyykö nimityksissä variaatiota vastaajien kotipiirien

käytön että sille esitettyjen perustelujen näkökulmasta. Ylei-

mukaan? Miten partiolaiset eri piireissä perustelevat

simmät perustelut nimitysten käytölle ovat niiden lyhyys ja

käyttämiään nimityksiä?

puheen sujuvuus sekä toisaalta tottumus ja partion perinteet

3. Saako jokin ikäkausi muita enemmän epävirallisia

joko omassa lippukunnassa, piirissä tai koko järjestössä. Myös

nimityksiä?

nimitysten arvolataukseen otettiin usein kantaa, ja mielipiteet jakautuivat, kuten olin odottanutkin. Joidenkin

MENETELMÄT

mielestä esimerkiksi suharit on hyvin negatiivinen nimitys, toisten mielestä vain hellittelynimi.

Tutkimukseni perustuu 1) sosiaalisen murteen eli slangin,

Sudenpennuille nimityksiä on ylivoimaisesti eniten ja van-

2) sananmuodostuksen ja etenkin slangijohtamisen sekä

himmille ikäkausille huomattavan vähän. Esimerkiksi vaeltajil-

3) sosiolingvistisen variaationtutkimuksen aiempaan tutki-

le en saanut kerättyä yhtäkään nimitystä, joka olisi saavuttanut

mukseen. Seuraan slangin sananmuodostusta eritellessäni

huomioinnin rajaksi asettamani kolme mainintaa. Myöskään

Kari Nahkolan teoreettista jäsennystä. Työni keskeisin käsite

samoajien nimitykset eivät näytä olevan kovin yleisiä. Tutkiel-

on epävirallinen nimitys, jonka määrittelyssä olen sovittanut

massani epäilen ilmiön syiksi esimerkiksi nuorempien ikäkau-

yhteen erilaisia lähteitä ja näkemyksiä.

sien suurempaa edustusta ja sitä, että partiotoiminnassa on

Keräsin tutkimukseni aineiston kyselylomakkeella yhteis-

usein tarpeen puhua itseä nuoremmista jäsenistä ryhmänä.

työssä partiopiirien kanssa. Lomakkeessa tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä ihmisten käyttämiä nimityksiä eri ikäkausista sekä perusteluja sille, miksi he käyttävät juuri näitä. Piirit

JATKOTUTKIMUSAIHEET

jakoivat lomaketta yli 18-vuotiaille jäsenilleen suunnatuissa

Tutkimukseni tuloksista voidaan päätellä, että nimitykset ovat

tapahtumissa, joten sain aineistoa monipuolisesti eri puolilta

monille partiolaisille merkittävä osa slangin luomaa yhteen-

Suomea. Lopullisen aineiston muodostavat 171 vastausta

kuuluvuuden tunnetta. Koska sanastoa eri asioille on valtavat

seitsemästä eri partiopiiristä.

määrät, jatkotutkimuksia voitaisiin tehdä esimerkiksi retkei-

Kyselyllä pyrin kartoittamaan, mitä nimityksiä partio-

lyvälineiden, kokoontumispaikkojen, aktiviteettien tai suori-

ohjelman ikäkausista missäkin piirissä käytetään ja millaisia

tusten nimityksistä. Nimistöstä kiinnostuneelle tarjolla olisi

asenteita tai perinteitä niiden käyttöön liittyy. Tutkimukseni

esimerkiksi ihmisten ja ryhmien partionimien tutkimuksen

on luonteeltaan kartoittavaa ja kuvailevaa: analysoin aineistoa

päivittäminen 2000-luvulle.

enimmäkseen laadullisesti käyttäen apuna aineistolähtöistä

Toisaalta omankin tutkimukseni pohjalta on nähtävissä, että

luokittelua. Tein erikseen numeerista analyysia eri nimitysten

sanastoon liittyy varsin paljon erilaisia asenteita. Niitä olisi

esiintyvyydestä ja puhtaan laadullista analyysia käytölle esite-

mahdollista kartoittaa niin partiolaisten kuin ei-vielä-partio-

tyistä perusteluista.

laistenkin keskuudessa. Tutkimusprosessin aikana itseäni alkoi kuitenkin kiinnostaa, miten partiolaiset yleensä rakentavat

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Analyysini perusteella voidaan sanoa, että ikäkausista käytetään hyvin monenlaisia nimityksiä. Yleisimmät ja monissa piireissä tunnetut nimitykset perustuvat useimmiten muodon samankaltaisuuteen ja ovat syntyneet slangijohtamisen tai äänteellisen muokkauksen kautta. Tällä tavalla on muodostettu esimerkiksi aineistossa hyvin yleiset tai yleiset sudarit, sudut,

ryhmäidentiteettiään kielellisin keinoin. Olenkin alustavasti suunnitellut jatkavani aiheesta pro gradu -tutkielmassani – ja hyödyntäväni uuden mahdollisuuden olla aina partiossa.

Sudarit, sudut, supet, seikkikset, seikut, sepet, tarpot, tarpsut ja tarpit. T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

YHDISTYKSEN TALOUSHALLINTO – Opas lippukunnan taloudenhoitajalle ESIPUHE Suomessa on noin 750 lippukuntaa. Suurin osa näistä lippukunnista on rekisteröityjä yhdistyksiä. Rekisteröityinä yhdistyksinä niillä on samat vastuut ja velvollisuudet kuin muillakin vastaavilla toimijoilla. Ongelma taloudenhoitajan löytämisestä on saattanut lippukunnissa johtaa jopa ulkopuolisen avun palkkaamiseen. Lounais-Suomen Partiopiiri ry on alusta asti ollut tietoinen opinnäytetyöstäni ja heiltä saamani palautteen pohjalta

TEKIJÄ Mari Rannikko

oppaalle on kysyntää. Opas tullaan tallentamaan myös Suomen Partiolaiset ry:n tietopankkiin, josta se on kaikkien saatavilla. Opas tullaan ottamaan käyttöön heti alkavana tilikautena

LIPPUKUNTA JA PIIRI

ainakin muutamassa lähialueen lippukunnassa ja toivottavasti lähiaikoina myös laajemmin. Oppaan tarkoituksena on selkeyt-

Kaarinan Sädetytöt ry,

tää yhdistysten taloudenhoitajien tehtäviä ja auttaa yhdistyksen

Lounais-Suomen Partiolaiset.

hallinnossa. Tällä tavoin jää mahdollisimman paljon resursseja

OPINNÄYTETYÖN NIMI Yhdistyksen taloushallinto – Opas lippukunnan taloudenhoitajalle

OPPILAITOS Turun ammattikorkeakoulu, liiketalous, taloushallinto.

käytettäväksi esimerkiksi lippukuntien arvokkaaseen toimintaan lasten ja nuorten parissa.

JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tiivis ja käytännönläheinen opas erityisesti lippukuntien taloudenhoitajien käyttöön. Useiden pienten ja keskisuurten yhdistysten taloudenhoitajat eivät ole talousalan ammattilaisia, vaikka usein ovatkin käyneet jonkinasteisen kurssin tai koulutuksen pestiään varten. Lippukuntien taloudenhoitajien tehtävät eivät poikkea ratkaisevasti useimpien muidenkaan rekisteröityjen yhdistysten vastaavista tehtävistä. Lippukunnilla on kuitenkin taloudessaan omat erityispiirteensä ja tarpeensa. Teorian pohjalta toteutettu opas on suunnattu lippukunnille erityisesti näille laadittujen esimerkkien avulla. Opas käy läpi taloudenhoitajan tehtävät lippukunnassa aikajärjestyksessä. Oppaaseen on koottu myös erityisesti lippukunnille räätälöityjä esimerkkidokumentteja avittamaan taloudenhoitajan ja lippukunnan muun hallinnon tehtäviä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Mitä yhdistyksen taloushallinto sisältää ja miten se periaatteessa toteutetaan?

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

MENETELMÄT

useilla esimerkeillä. Hallinnon ja päätöksenteon rakennetta

Opinnäytetyön teoria pohjautuu pitkälti yhdistyksiä ja kirjan-

pyritään selventämään havainnollistavin kuvin ja tilikauden

pitoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin. Teoriassa käydään alkuun

rakennetta vuosikellon avulla. Opas on konkreettinen apu

läpi yhdistyksiä ja niiden erityispiirteitä ja paneudutaan tämän

taloudenhoitajalle ja toimii myös muistilistana, johon on

jälkeen taloudenhoitoon ja sen pääasiallisiin tehtäviin. Teoria

listattu taloudenhoitajan keskeisimmät tehtävät kuukausittain.

vie läpi tilikauden tärkeimpien tapahtumien ja pyrkii selventämään niiden taustoja yhdistyksen kannalta.

JATKOTUTKIMUSAIHEET

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän opinnäytetyön pohjalta laadittu opas lippukunnan

Taloushallinto on laaja kokonaisuus. Vaikka taloudenhoita-

mihin suuntaan sitä on syytä lähteä kehittämään.

taloudenhoitajalle on jo otettu käyttöön ja testaukseen. Kuluvan ja tulevan tilikauden aikana selviää oppaan hyödyllisyys ja

jan tehtäviin periaatteessa kuuluu runsaasti erilaisia tehtäviä, käytännössä yhdistyksen taloudenhoito on melko yksinkertaista. Pienen tai keskisuuren yhdistyksen taloudenhoitaja pärjää pestissään ymmärtämällä taloushallinnon peruskäsitteet. Yhdistysten taloudessa toistuvat samat tapahtumat vuosittain lähes muuttumattomina. Kaikki vastuu taloudesta ei ole taloudenhoitajalla. Taloudenhoitaja hoitaa yhdistyksissä käytännön taloushallintoa, mutta lopullinen vastuu taloudesta on hallituksella. Hallituksen on pyrittävä tekemään parhaansa helpottaakseen taloudenhoitajan tehtäviä. Taloudenhoitaja tekee myös tiivistä yhteistyötä hal-

Opas soveltuu kaikkien rekisteröityjen yhdistysten taloushallintoon, mutta on suunnattu nimenomaan lippukunnille.

lituksen puheenjohtajan kanssa. Monet taloudelliset päätökset ja toimet ovat vahvasti kytköksissä operatiivisiin päätöksiin. Esimerkiksi talousarvio tulee toteuttaa yhdessä toimintasuunnitelman kanssa, jonka yleisen käytännön mukaan laatii hallituksen puheenjohtaja. Yhdistysten hallinto rakentuu niin, että päätösvalta on aina yhdistyksen jäsenillä. Opinnäytetyöni pohjalta syntynyt opas lähtee siitä miten taloushallinto käytännössä toteutetaan. Opas soveltuu kaikkien rekisteröityjen yhdistysten taloushallintoon, mutta on suunnattu nimenomaan lippukunnille. Partiotoiminnasta poimittujen esimerkkien avulla pyrin esittämään toiminnan ja talouden suhdetta toisiinsa. Opas etenee kronologisessa järjestyksessä. Kuukausittain etenevä vuosikello auttaa taloudenhoitajaa varaamaan tehtävälleen tarvittavan ajan ja ymmärtämään mistä tilikausi käytännössä muodostuu. Oppaassa käydään läpi vuoden tärkeimmät taloushallinnon tehtävät mahdollisimman selkeästi, paneutumatta erityistapauksiin. Ohjeistus on tarkoitettu taloudenhoitajille, joilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan aikaisempaa kokemusta yhdistyksen taloudenhoidosta. Jotta taloudenhoitajalle muodostuisi selkeä kuva lippukuntansa taloudenhoidosta ja hallinnosta, käsitellään oppaassa myös lippukunnan päätöksentekorakennetta. Oppaassa havainnollistetaan taloudenhoitajan tehtäviä

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

PIIRUN VERRAN PAREMPAA ULKOISTA VIESTINTÄÄ ESIPUHE Opinnäytetyö ei ole ainoa partioaiheinen asia, jota olen tehnyt opinnoissani. Kaikki opettajat tuntuvat tietävän partiotaustani. Olen tehnyt partiosta melkein kaiken mahdollisen: projektiopintoja, harjoittelun Suurjuhlan työntekijänä ja opinnäytetyön sekä muita pienempiä tehtäviä. Partion hyödyntäminen opinnoissa on ollut luontevaa, sillä näin olen voinut hyödyntää vapaa-ajalla tekemäni työn suoraan opintopisteisiin. Miksi tekisi kaksi asiaa erikseen harrastusta ja opintoja varten, kun voi lätkiä kahta kärpästä läpi opintojen? Samalla olen antanut

TEKIJÄ Maarit Salminen

LIPPUKUNTA JA PIIRI

osaamistani eri projekteihin ja oppinut siinä ohessa valtavasti partioviestinnästä ja viestinnästä nyt ylipäänsä. Opinnäytetyönä leirin ulkoisen viestinnän puiminen oli yllättävän helppoa: oma harrastus on aihe, josta tietää kaiken ja silloin siitä on helppo kirjoittaa. Itse tehty pesti on niin omassa mieles-

Tuulihaukat ry,

sä kiinni, että sen kun vaan kirjoittaa menemään. Opparia

Lounais-Suomen Partiopiiri

tehdessä opin yritysviestinnän kirjojen kautta uusia tapoja

OPINNÄYTETYÖN NIMI Piirun verran parempaa ulkoista viestintää

OPPILAITOS Satakunnan ammattikorkeakoulu

myös partioviestintään ja sain uutta intoa lähteä toteuttamaan näitä ideoita omassa partioviestintäpestissäni. Partioaiheisen opinnäytetyön tekemisestä hyötyvät kaikki osapuolet, ihan aikuisten oikeasti, niin oma harrastus, opinnot sekä työelämävalmius!

JOHDANTO Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n vuoden 2014 suurin tapahtuma oli Piiru 14 -piirileiri. Leirin yhtenä tavoitteena oli vahvistaa partion brändiä ja tuoda merkittävää näkyvyyttä partiotoiminnalle Lounais-Suomessa. Tätä tavoitetta varten perustettiin leiriorganisaatiolle ulkoisen tiedotuksen tiimi, jonka tehtävänä oli hoitaa leirin aikainen ulkoinen tiedotus mahdollisimman hyvin ja laajasti. Tässä opinnäytetyössäni tutkittiin miten

Piiru-leirillä pääviestit olivat ”Partiossa jokainen voi ylittää itsensä” ja ”Leiri tarjoaa uusia elämyksiä kaikenikäisille.”

Piiru 14 -leirin ulkoinen viestintä toteutettiin ja millaisia tuloksia tiimin työskentelystä syntyi. Piirun ulkoinen viestintä onnistui, sillä se sai yhteensä 32 juttutilausta. Leiri ja partioliike näkyivät valtakunnan televisiokanavalla ja alueen maakuntalehdissä. Partio-organisaatiolle medianäkyvyys on hyvä keino tulla ensinnäkin nähdyksi ja tunnetuksi mutta se myös edesauttaa organisaatiota vaikuttamaan sille tärkeisiin asioihin. Medianäkyvyys tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden informoida toiminnastaan ja suunnitelmistaan, herättää keskustelua olennaisista asioista, vaikuttaa ulkopuolisten ajatteluun organisaatiosta, vaikuttaa ja vahvistaa mainetta sekä käyttää julkisuutta markkinoinnissa, tässä tapauksessa etenkin jäsenmäärän hankinnassa.

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

TUTKIMUSKYSYMYKSET Miten Piiru 14 -leirin ulkoinen viestintä toteutettiin ja millaisia tuloksia tiimin työskentelystä syntyi?

MENETELMÄT Onnistumisien havainnollistamiseksi toteutettiin partion paikallisyhdistyksille eli lippukunnille kysely. Kyselyyn osallistuneet lippukunnat olivat niitä lippukuntia, joita käytettiin tilattujen lehtijuttujen haastatteluissa. Kysely lähetettiin kaikkiaan 31:lle lippukunnalle tai lippukunnanjohtajalle, joista vastasi yhdeksän lippukuntaa. Linkki kyselyyn lähettiin lippukuntiin sähköpostilla ja vastausaikaa annettiin yksi kuukausi. Kysely oli puolistrukturoitu eli kyselyssä oli sekä valmiita vastausvaihtoehtoja että vapaasti kommentoitavia kysymyksiä. Aineiston analyysi kuvattiin numeerisesti sekä avoimet vastaukset luokiteltiin sisältöanalyysilla. Kyselyn tarkoitukseKUVA Alina Ainola

na oli arvioida, miten Piirun tuoma medianäkyvyys vaikutti lippukunnan jäsenmäärään sekä mitä mieltä vastaaja oli jutusta, joka omasta lippukunnasta kirjoitettiin.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kysely osoitti, että medianäkyvyys on tarpeellista, mutta se ei vaikuta suoraan jäsenmäärän kasvuun. Tekemäni kyselyn sekä juttujen ja tiedotteiden läpimenon kannalta voidaan todeta, että ulkoinen viestintä partiotapahtumissa on tarpeellista, mutta työlästä. Median kontaktointi vie aikaa, mutta kohdennettu yhteydenotto toimittajaan tai toimituspäällikköön on tuottavaa. Tiedottaminen ennen ja jälkeen tapahtumaa eivät kiinnosta medioita, ellei kyseessä ole markkinoiva juttu. Tiedotteet ovat ongelmallisia. Jos organisaatio todella haluaa tiedottaa tapahtumasta paljon ennen itse tapahtumaa, on sen syytä keksiä tiedotteelle uusia muotoja.

Instagramissa #Piiru14-julkaisuja oli 1 011 kpl. Facebook-sivun kattavuus oli 30 797 ja sivutykkäyksiä saatiin 2 050 kpl.

Lopulta kaikkein eniten näkyvyyttä luovat lippukunnat itse omalla toiminta-alueellaan. Viikoittaiset partiokokoukset naapurustossa herättävät naapurien mielenkiinnon ja suuremmat tempaukset partiokolojen ulkopuolella keräävät uusia jäseniä hyvin.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Viestintäkanavia ulkoisessa viestinnässä on syytä tarkastella tulevaisuudessa. Internetiin painottuminen on vienyt painoarvoa lehtijutuilta. Partion suurin kohderyhmä on kuitenkin nuoret, jotka eivät lue yhtä säännöllisesti lehtiä kuin heidän vanhempansa ja muut aikuiset.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

TYÖHYVINVOINTI VAPAAEHTOISORGANISAATIOSSA Case: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on työhyvinvointi vapaaehtoisorganisaatiossa. Opinnäytetyössä selvitetään vapaaehtoisten tyytyväisyyttä luottamustehtäväänsä Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa. Opinnäytetyössä kartoitetaan työhyvinvointia, organisaatiokulttuuria ja työmotivaatiota vapaaehtoistehtävissä. Työn teoriapohja rakentuu työhyvinvoinnin ja motivaation ympärille. Aihe on lähtöisin toimeksiantajan strategisesta tavoitteesta tulla halutuimmaksi vapaaehtoistyönantajaksi.

TEKIJÄ Matias Salminen

LIPPUKUNTA JA PIIRI

Opinnäytetyön tekijä toimii itsekin vapaaehtoisena toimeksiantajaorganisaatiossa, joten toimintaympäristö ja sen vahvuudet ja haasteet ovat tuttuja. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja tutkimuksellisesta osuudesta. Teoriaosuudessa pureudutaan työhyvinvoinnin

Maahiset, Pääkaupunkiseudun

erilaisiin ulottuvuuksiin ja se toimii pohjana tutkimukselliselle

Partiolaiset

osalle. Tutkimuksellinen osa koostuu vapaaehtoisille tehdystä kyselytutkimuksesta keväällä 2014. Lisäksi opinnäytetyöhön

OPINNÄYTETYÖN NIMI

kuuluu johtopäätökset, jossa tutkimustulosten pohjalta annetaan parannusehdotuksia toimeksiantajaorganisaatiolle.

Työhyvinvointi vapaaehtoisorganisaatiossa Case:

TUTKIMUSKYSYMYKSET

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset.

1. Millainen on vapaaehtoisten näkemys työhyvinvoinnista

OPPILAITOS Laurea, liiketalouden

kohdeorganisaatiossa? 2. Miten ryhmien jäsenten ja puheenjohtajien näkemykset työhyvinvoinnista eroavat toisistaan?

koulutusohjelma. Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216294

MENETELMÄT Tässä opinnäytetyössä toteutettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkimuksen kysymyslomakkeen laatimisen esikuvana käytettiin Great Place to Work –toimintamallia, joka nostaa hyvän työn ominaisuuksiksi uskottavuuden, luottamuksen, kunnioituksen, oikeudenmukaisuuden, yhteishengen ja ylpeyden tunteen. Kysely toteutettiin Google Form –nettilomaketta apuna käyttäen ja vastauslinkki lähetettiin kaikille Pääkaupunkiseudun Partiolaisten n. 300 vapaaehtoiselle sähköpostin välityksellä. Kysely jaettiin kuuteen aihealueeseen ja kyselylomakkeessa on yhteensä 43 monivalintakysymystä ja lisäksi kuusi avointa kenttää jokaisen aihealueen lopuksi. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten asettaman Paras Vapaaehtoistyö –työryhmän kanssa yhteensä viidessä tapaamisessa kevään 2014 aikana. Kyselylomaketta testattiin vielä ennen lopullista kyselyä

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

JATKOTUTKIMUSAIHEET

Saatujen tulosten perusteella vapaaehtoiset Pääkaupunki-

organisaation tilasta ja parannusehdotuksia, joiden avulla

seudun Partiolaisissa olivat erittäin tyytyväisiä toimintaan.

edelleen kehittää toimintaa. Yhdessä toimeksiantajan kanssa

Tutkimus antaa hyvin kattavan ja monipuolisen kuvan

kehitetty kyselytutkimus jäi toimeksiantajan käyttöön ja jatko-

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten organisaation vapaaehtoisten

kehitettäväksi tulevaisuutta varten. Opinnäytetyön tuloksista

hyvinvoinnista vapaaehtoistyön erityispiirteet huomioiden.

on paljon hyötyä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kunnian-

Kyselyn tulokset antavat kauttaaltaan hyvin positiivisen kuvan

himoisella matkalla parhaaksi vapaaehtoistyön tarjoajaksi.

toiminnasta Pääkaupunkiseudun Partiolaisten luottamushen-

Kyselystä saatujen kokemusten pohjalta kyselyä jatkokehite-

kilönä. Mikään kysymys ei saanut alle 50 prosentin tulosta ja

tään hyödynnettäväksi myös kansallisella ja paikallisella tasolla

muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tulokset jäivät suurim-

sekä mahdollisesti myös muiden vapaaehtoisorganisaatioiden

maksi osaksi yli 80 tai 90 prosentin. Tutkimuksen reliabiliteetti

käyttöön.

Opinnäytetyön tuloksena saatiin toimeksiantajalle hyvä käsitys

on hyvä, joskin jotkin kysymykset ovat jälkikäteen arvioituna hieman johdattelevia ja samaa asiaa saatetaan kysyä useaan kertaan hieman eri sanoin. Vapaaehtoistyö Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa koetaan merkitykselliseksi ja joukossa vallitsee hyvä ryhmähenki ja luottamus. Vapaaehtoistyö Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnassa on helppo pysyä mukana, vaikka ei pystyisikään osallistumaan aivan kaikkeen.

KUVA Janne Seppänen

Saatujen tulosten perusteella vapaaehtoiset Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa olivat erittäin tyytyväisiä toimintaan.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

YHDISTYKSEN TALOUSHALLINNON KEHITTÄMINEN. Case: Olarin Eräkotkat ry ESIPUHE Opinäytetyön aihe lähti liikkeelle, kun Olarin Eräkotkat ry:n varainhoitaja vaihtui viime tilikaudella ja uudella varainhoitajalla ei ole tietoa tai koulutusta taloushallinnosta, eikä

TEKIJÄ Moona Takanen

yhdistyksellä ole käytössään minkäänlaista ohjeistusta varainhoitajan vaihtuessa. Tästä yhdistykselle ilmeni tarve kehittää taloudenhoitoaan.

OPINNÄYTETYÖN NIMI Yhdistyksen taloushallinnon kehittäminen. Case: Olarin Eräkotkat ry

Opinnäytetyön toteuttaminen on syventänyt tietämystäni yhdistystoiminnasta ja etenkin yhdistyksen taloudenhoidosta. Teoriaosuuden toteuttamisessa tutustuin laajasti kirjallisuuteen koskien yhdistystoimintaa ja sen taloudenhoitoa. Tämän työn tekeminen on tukenut ammatillista kehittymistä, sillä olen päässyt tutustumaan uuteen aihealueeseen taloushallinnosta.

OPPILAITOS

Oma mielenkiintoni yhdistyksen taloudenhoitoa kohtaan

Laurea ammattikorkeakoulu,

kasvoi tutkimuksen aikana. Teoriaosiota tehdessä opin paljon

Liiketalouden koulutusohjelma

yhdistyksen toiminnasta. Mielenkiintoista oli tutustua yhdistyksen taloudenhoitoon ja huomata missä osin se eroaa yrityk-

Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211998

sien taloudenhoidosta, sillä yhdistysten taloudenhoidolla on omat säännöksensä ja yhdistyslainsäädäntö ohjaa yhdistyksien toimintaa monella eri osa-alueella.

JOHDANTO Taloudenhoito on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen taloudenhoitoon kuuluu rahoituksen suunnittelu, taloussuunnitelmien valvonta ja toteutus sekä omaisuudenhoito. Yhdistyksen hallitus on vastuussa yhdistyksen taloudenhoidosta ja yhdistys usein valtuuttaa näihin toimiin jonkun vastuuhenkilön. Vaikka pienempien yhdistysten rahavirrat eivät ole usein kovinkaan suuria, taloudenhoito tulee suorittaa asianmukaisesti. Yhdistyksen taloudenhoidossa tulee noudattaa yhdistyslainsäädäntöä. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa yhdistyksen taloushallintoa ja luoda tutkimuksen pohjalta toimivia ja käytännöllisiä kehitysehdotuksia. Yhdistyksen käyttämät taloushallintomateriaalit kaipasivat päivitystä, sillä ne eivät olleet enää ajan tasalla eivätkä vastanneet yhdistyksen toimintaa riittävästi. Yhdistykselle kehittämieni ja suunniteltujen taloushallintoohjeiden ja -pohjien tavoitteena on yhdenmukaistaa Olarin Eräkotkien taloushallintoprosessia. Kehitysehdotukset luovat selkeitä konkreettisia malleja ja ohjeita, jotka ovat heti käyttövalmiita ja palvelevat yhdistystä pidemmällä tähtäimellä. Kehitysehdotuksien tehtävänä on yhtenäistää ja selkeyttää yhdistyksen taloudenhoitoa, jotta tulevaisuudessa yhdistyksen varainhoitajan vaihtuessa uuteen taloudenhoitoa pystytään

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

vaihdoksesta huolimatta toteuttamaan samalla ammattitaidolla

olevaan kirjanpito-ohjelmaan. Tilikarttaa lähdettiin luomaan

kuin ennenkin on toteutettu.

niin, että siinä otetaan huomioon partiotoimintaan liittyviä tilejä. Rahoituslaskelma valikoitui kehitysehdotukseksi, koska

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Luoda selkeyttäviä pohjia toimeksiantajayhdistyksen taloushallinnon prosesseille, jotta hallituksen ja varain hoitajan taloushallintoon liittyvät tehtävät olisivat selkeitä tarkoin määriteltyjä. 2. Taloushallinnon prosesseista pyritään myös tekemään selkeät mallit ja ohjeistukset, jotta taloushallinnon prosessit kyetään hoitamaan samalla tiedolla ja taidolla vuodesta toiseen, vaikka varainhoitaja vaihtuisi.

MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen käytettiin lähestymistapana tapaustutkimusta. Tapaustutkimus valittiin lähestymistavaksi sen takia, että tutkimus suoritetaan case-yhdistyksen kanssa yhteistyössä. Tapaustutkimukselle ominaista on, että tutkimuksessa tutkitaan syvällisesti jotain prosessia.

haastatteluissa se nousi monta kertaa esille OEK:lle tärkeässä asemassa oleva kulujen ja tuottojen tarkkailu. Rahoituslaskelma kuvaa yhdistyksen rahojen hankintaa ja niiden käyttöä. Kirjanpitolaissa rahoituslaskelmasta tulee ilmetä kohdat kuten liiketoiminnan rahavirta, investointien rahavirrat ja rahoituksen rahavirrat. (KHT –yhdistys 2013, 174.) Tähän pohjautuen OEK:lle laadittiin heidän toimintaa vastaava rahoituslaskelma Microsoft Excelillä. Rahoituslaskelmaan on rakennettu valmiit kaavat, joten siihen tarvitsee vain syöttää arvot. OEK:lle laadittu kehitysehdotus rahoituslaskelmasta on liitteessä 3.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Opinnäytetyön tuloksena esitetyt kehitysehdotukset pohjautuvat teoriaan ja opinnäytetyössä toteutettuun tutkimukseen. Kehitysehdotuksista yhdistys saa käyttöönsä valmiita taloushallintomateriaaleja, joita yhdistys voi hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa.

Empiirinen tutkimusaineisto on kerätty haastatteluilla. Haastattelumenetelmäksi tähän tutkimukseen valittiin teemahaastattelu ja puolistrukturoituhaastattelu.Yhteensä tutkimuksessa haastateltiin kolmea yhdistyksen jäsentä. Teemahaastattelu suoritettiin yhdistyksen varainhoitajalle, jotta saatiin selkeä kokonaiskuva yhdistyksen taloushallintoon liittyvistä toimista. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään missä taloushallintoon liittyvissä toiminnoissa kaivataan eniten tukea ja ohjeistusta. Puolistrukturoidut sähköpostihaastattelut suoritettiin, jotta saatiin laajempi kuva yhdistyksen kokonaistoiminnasta ja hallituksen osallisuudesta ja tietämyksestä taloushallintotoimiin liittyen. Varainhoitajan haastattelu äänitetään ja

Mielenkiintoista oli tutustua yhdistyksen taloudenhoitoon ja huomata missä osin se eroaa yrityksien taloudenhoidosta.

litteroidaan.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Molempien haastatteluiden analysoinnista nousi esille eniten seuraavia teemoja, joihin tarvittaisiin kehittämistä: 1) Tilikauden aloitus ja aikataulu, 2) Tilikartta ja 3) Rahoituslaskelma. Tilikauden avaamiseen ja tilikauden aikatauluun liittyen nousi haastatteluissa paljon epäselviä kohtia ja epävarmuutta, joten ohjeiden luominen näihin on yksi kehityskohde. Toinen kehitysehdotus on luoda OEK:lle tilikarttapohja heidän käytössä

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

VISUAL COMMUNICATION ON SOCIAL MEDIA. Case: Suomen Partiolaiset PREFACE The topic for this thesis came from my own two hobbies, social media and scouting. The fact that I was able to look at the

NAME Enni Tuominen

BACHELOR’S THESIS Visual communication on social media. Case: Suomen Partiolaiset

SCHOOL Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Degree Programme for Multilingual Management Assistants. Link to the study in Theseus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417565

organization from internal point of view, has proven to be an advantage. Since the themes were familiar to me before the start, it was relatively easy to find relevant literature and other reference material. The internal motivation was also somewhat stronger because of my own interest regarding these topics. All in all I haven’t regretted the choice of topic.

INTRODUCTION The purpose of this study was to investigate what kind of visual messages the Central Association of Scouts and Guides in Finland use in their social media, how the messages are perceived and how they could be optimized. The theoretical part explains the key concepts of social media and how it is used among Finnish youth. The chosen social media platforms, Instagram and Twitter are also looked into, followed by chapters explaining the science of studying social media monitoring, visual messages and introduction to the commissioning party and its communicational goals. In conclusion there are suggestions how Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry could enhance the use of its social media. By choosing the right platforms and timing for each message, and using more campaigns and calls

In Instagram, SP’s account @partioscout has (26.3.2015) 3, 137 followers (Suomen Partiolaiset 2015.). @partioscout has 0, 34 posts per day. This means that scouts post on average one picture for every three days. In comparison to some other accounts, Robin makes 1, 41 posts per day and Isac Elliot 1, 14. (Isac Elliot 2015) (ROBIN 2015)

to action the messages could reach a larger audience.

RESEARCH QUESTIONS 1. What kind of pictures are published by SP? 2. How are these pictures received?

METHODOLOGY Materials chosen for this research are the pictures displayed on two social media platforms updated by SP, Twitter and Instagram. Research includes all the pictures that appear on these sites, whether they’re original content by SP, or if they act as secondary publishers. This is to ensure that complete visual representation is analyzed. This study is constructed by using both qualitative and quantitative methods in order to employ the most appropriate techniques for the research questions. The timeline of pictures analyzed is from 1.1.2015 to 28.2.2015, and full sample consists of 27 pictures, although some of them are the same pictures shared on both platforms. In order to visualize the amount of likes and other features on these pictures, the data was analyzed with excel.

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

RESULTS AND DISCUSSION Only a minority of all scouting related content is produced by the central organization. For a person who isn’t familiar with the organization, lines between the content by central organization, local groups, and even individual scouts are blurred. In order to make it all seem coherent, it’s important to consider

TERMINOLOGY The terminology on different social media platforms varies, since they’re constructed by different service providers. In this thesis, the following terms are used:

the visual identity, visual concept and brand. If these three are easy to understand and apply when sharing content, the personality of the organization will become clearer. To conclude this research, I have come up with seven different aspects of being active on social media that need to be taken into consideration. In order to get more people

POST

FAVORITE

Post means the Instagram

On twitter, users can “save”

pictures, Tweets and Facebook

their favorite tweets, or just

pictures that SP has posted

show sympathy (in the same

themselves.

manner as like on Instagram &

exposed to the messages of scouting, the right picture needs

Facebook) by using the

HASHTAG

favorite function on other

without forgetting the call to action which makes the message

A word or phrase preceded by

people’s tweets.

spread throughout social media.

a hash sign (#), used on social

to be posted into the appropriate platform, at the right time,

One of the main goals of SP is to raise awareness of scouting and thereby gaining members. Since peers influence the decision to buy a certain product or join a group, it would be useful that there would as many individuals as possible

media sites such as Twitter or Instagram to identify messages on a specific topic (Oxford

In this research, I will use the

dictionaries 2015).

words activity and engagement

COMMENT

comments, likes, retweets and

Comment in this case means

favorites on posts by SP.

promoting scouting activities via social media. The importance of visual content is particularly great for young people, since photographs is the most common means of sharing.

ACTIVITY/ ENGAGEMENT

to describe the volume of

the comments that have been

FURTHER RESEARCH The world of social media is very dynamic. While some platforms outlive others, new ways of interacting are introduced all the time. Especially young people are quick to adopt new things. Scouts is fundamentally a youth organization, which means that the organization needs to move in the same speed as the youth in them. If they want to use social media effectively in the future too, more research should be done recurrently. It would also be good to assess whether the recommendations presented in chapter 10 work in real life.

posted by other users under the

FOLLOWER

pictures on Instagram

Users can follow accounts

and Facebook

on Instagram, Facebook and Twitter, which means that the

RETWEET

posts of the followed account

Retweet means a tweet that

are displayed on their feed.

other user has tweeted by him/ herself also. The original poster

REGRAM

of the tweet (in this case SP)

If a person shares

is shown in the retweet.

a picture from another

“regramming”. The original

On Instagram and Facebook

poster is shown.

account, it’s called

users can like a picture (or a text post) by tapping or clicking the like/heart symbol.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

HYVÄ PARTIOTYTTÖ, HYVÄ KANSALAINEN – kasvatukselliset arvot ja niiden taustat vuoden 1918 Partiotyttöjen oppaassa

VUOTEEN 1918 MENNESSÄ partioliike oli ehtinyt olla Suomessa vasta vajaa kymmenen vuotta. Siinä ajassa harrastus oli kuitenkin ehtinyt saada suuren suosion, tullut kielletyksi ja kärsinyt sisäisistä ristiriidoista. Partioliikkeeseen vaikutti myös vuonna 1918 Suomen poliittinen tilanne, itsenäistyminen ja sisällissota. Yksi asia, joka partiossa on kuitenkin säilynyt tärkeänä kaikkein kiivaimpienkin vuosien yli, on lastenkasvatus. Partioliikkeen piirissä on aina korostettu lasten kasvattamisen

TEKIJÄ Johanna Tuominen

KANDIDAATINTUTKIELMA Hyvä partiotyttö, hyvä kansalainen – kasvatukselliset arvot ja niiden taustat vuoden 1918 Partiotyttöjen oppaassa.

OPPILAITOS Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.

merkitystä mahdollisimman toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiolaisille on leikkien, pelien ja arkisten taitojen avulla opetettu ihannekansalaisen malli. Jo alusta alkaen partioliike Suomessa koski sekä tyttöjä että poikia. Partiotyttöliike erosi partiopoikaliikkeestä vain hieman, ja erot koskivat juuri kasvatuksellisia arvoja. Tytöille haluttiin opettaa poikia enemmän kodinhoitoon liittyviä asioita, jotta tytöistä kasvaisi hyviä perheenemäntiä. Anni Collan toimi partioliikkeen piirissä aktiivisesti sen Suomeen tulosta asti. Hän oli arvostettu persoona tämän harrastuksen piirissä ja tuki erityisesti tyttöjen osallistumista partioharrastukseen. Collan korosti myös liikunnan ja itsekurin merkitystä jokaisen lapsen elämässä. Anni Collan oli aktiivisesti mukana myös voimistelutoiminnassa, mikä vaikutti hänen ajatuksiinsa joukkokurista ja itsensä karaistamisen merkityksestä. Vuonna 1918 Anni Collan kirjoitti kirjan nimeltä Partiotyttöjen opas. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen vain tytöille julkaistu partio-opas. Vaikka partion arvomaailma ja ihanteet olivat periaatteessa kummallekin sukupuolelle sopivia, oppaassa haluttiin kiinnittää huomiota erityisesti partiotyttöihin. Vuonna 1918 pidettiin tärkeänä, että tytöistä kasvaisi yhteiskunnalle tuottavia jäseniä ja kunnon naisia, siinä missä pojista miehiä. Partiotyttöjen oppaassa tytöille opetettiin niin itseen kohdistuvista arvoista kuin muihinkin kohdistuvista. Itsestä huolta pitäminen oli osoitus siitä, että kykeni huolehtimaan myös muista. Oppaassa korostetut itseen kohdistuvat arvot ovat esimerkiksi liikunnallisuus, hygienia, siisteys sekä erilaiset arkielämän taidot. Erityisesti voimistelu, erilaiset liikkeet ja komentaminen, saivat jalansijaa Partiotyttöjen oppaassa. Vaikka voimistelu oli erityisesti tytöille opetettu liikunnan laji, vie se runsaasti sivutilaa oppaasta. Tähän vaikuttaa todennäköisesti Anni Collanin oma kiinnostus voimisteluun. Toinen itseen kohdistuva tärkeä arvo oli yleinen hyvä olemus. Tämä tarkoitti pidättäytymistä tupakoinnista, alkoholista ja kaikenlaisista huonoista tavoista. Hyvältä partiotytöltä odotettiin arvokasta käytöstä, kohteliasta puhetapaa ja toisten

SU O M EN PA RT I O LA I S E T – F I N LA N D S S CO U T E R RY

kunnioittamista. Tällaiseen tavoitteeseen pyrkimisessä auttoivat erilaiset ansiomerkit ja esimerkiksi yhtenäiseen partiopukuun pukeutuminen. Myös arkisia taitoja korostettiin. Hyvän partiotytön oletettiin olevan säästäväinen, osaavan pitää kotinsa ja itsensä siistinä sekä taitavan ruoanlaiton ja kodinhoidon. Muihin kohdistuvia arvoja ovat esimerkiksi ensiavun hallinta, kotiseututuntemus, isänmaallisuus ja luonnon kunnioitus. Erityisesti solidaarisuutta partiotovereita kohtaan korostettiin Partiotyttöjen oppaassa. Jos jollakulla ei ollut varaa hankkia itselleen tarvikkeita retkelle tai kokouksiin, koko ryhmän tuli osallistua

Yksi asia, joka partiossa on kuitenkin säilynyt tärkeänä kaikkein kiivaimpienkin vuosien yli, on lastenkasvatus.

hankintaan. Tavaroiden hankkimista suositeltiin vasta siinä vaiheessa, kun kaikki ryhmässä siihen pystyisivät. Ensiavun KUVA Mikko Roininen

opettaminen kertoo siitä, että hyvän partiotytön oletettiin auttavan toisia hädässä. Partiolaisen tärkeimpiin ihanteisiin kuului toisten auttaminen parhaan kykynsä mukaan. Jotta toisia voisi auttaa, pitäisi ensin harjoitella. Myös luonnontuntemusta korostettiin opettamalla erilaisista kasveista, viljelystä, maamerkeistä ja puutarhanhoidosta. Isänmaallisuuden arvostaminen liittyy osittain tähän teemaan. Hyvä partiotyttö tunsi luontoa, arvosti kotimaisuutta ja kunnioitti syntyperäänsä. Partion päämääränä oli paitsi lapsen viihtyminen harrastuksessa, myös tämän kasvatus hyväksi kansalaiseksi. Arvojen esiintymiseen Partiotyttöjen oppaassa vaikutti partion perusaatteet toisten kunnioituksesta ja aktiivisuudesta yhteiskunnassa. Oppaasta on kuitenkin havaittavissa myös suomalaistamisen piirteitä. Osittain Partiotyttöjen oppaan avulla partiolaisuutta pyrittiin muokkaamaan suomalaisille lapsille sopivaksi ja vastaamaan suomalaisia kasvatusihanteita. Myös kirjoittajalla itsellään, Anni Collanilla, on vaikutusta kirjassa esiintyviin arvoihin. Partiotyttöjen oppaan avulla ainakin vuonna 1918 pystyttiin välittämään runsaasti ihanteita ja arvoja suoraan partiotytöille itselleen. Ihanteita noudattamalla hyvä partiotyttö oli myös hyvä kansalainen. Partiotyttöjen opas oli opas tytöille siitä, millainen hyvän kansalaisen tulisi olla ja miten kansalaisuuteen voisi kasvaa.

T U T K IMU K SIA PART IO STA 2015

Partion hyödyntäminen opinnoissa on ollut luontevaa, sillä näin olen voinut hyödyntää vapaa-ajalla tekemäni työn suoraan opintopisteisiin. Miksi tekisi kaksi asiaa erikseen harrastusta ja opintoja varten, kun voi lätkiä kahta kärpästä läpi opintojen? Samalla olen antanut osaamistani eri projekteihin ja oppinut siinä ohessa valtavasti partioviestinnästä ja viestinnästä nyt ylipäänsä.

MAARIT SALMINEN, Tuulihaukat ry, Lounais-Suomen Partiopiiri. Opinnäytetyö: Piirun verran parempaa ulkoista viestintää. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY Töölönkatu 55, 0025 Helsinki www.partio.fi/opinnaytetyo