Shibasanomat 4/2018 by Suomen Shiba ry

4/2018

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2018

Sisällysluettelo 3

.......... Puheenjohtajan tervehdys

4-5

.......... Vuoden shiba -säännöt

6-7

.......... Rotuseminaari

.......... Shibaisat menot

.......... Ilmoituksia

.......... Uudet valiot

.......... Uudet tuonnit ja koulutustunnustukset

12 - 15

.......... Shiba: rotumääritelmän tulkinta

16 - 18

.......... Tullaan tutuksi: kennel Selliba

Päätoimittaja: Tuire Siikala Taitto:

Anniina Virtanen

Toimitussihteeri: Susanna Pietilä Lehtitiimi:

Laura Pyykkö Taru Mäkelä Satu Hakanen Tiia Niemelä Jaana Järvinen Mia Jacksen Sara Tikkanen

Avustajat:

Janette Piirto Marjo Puranen Senja Alén Elisa Saukko Katja Tuomala

Paino: LightPress Oy, Kaarina 2018

.......... Arvostelu: Shibakirjallisuutta maailmalta

20 - 23

.......... Shibojen värigenetiikka osa 2

24 - 25

.......... Shibatohtori: Koiran kivesvika

26 - 29

.......... Valjasvertailu

30 - 32

.......... Kippurakansaa: Elisa, Penni & Mauno

.......... Puuhasivu

.......... Nukan kolumni

.......... Shiba treenaa: Tasapainotyyny

.......... Instakollaasi: #shibaselfie

.......... Materiaaliohje

.......... Kasvattajalista

.......... Yhteystiedot

Kansi: Lekkou Wish Upon A Star, Anni Pikkusaari

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2018

Shibasanomat

Puheenjohtajan joulutervehdys

uten viimeksi taisin mainita, shibojen ensimmäinen PEVISA-ohjelma on päättymässä vuoden 2019 loppuun, ja ensi keväänä luvassa on rodun uudesta PEVISA-ohjelmasta päättäminen. PEVISA eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma asettaa ehtoja pentujen rekisteröintiin. Tällä hetkellä shiboilla on lonkkien, kyynärien, silmien ja polvien tutkimuspakko, mikä tarkoittaa, että pentueen vanhemmilla tulee olla nämä tutkimuksen tehtynä ennen astutusta. Ulkomaisilta uroksilta ei vaadita PEVISA-tutkimuksia ensimmäisen kahden pentueen osalta. Lisäksi yksittäisen koiran jälkeläismäärä on rajattu 30:een. Jos kasvattaja haluaa poiketa PEVISA-ehdoista, siihen pitää saada Kennelliitosta poikkeuslupa ennen astutusta. PEVISA:ssa voidaan asettaa tutkimustuloksiin riittyviä raja-arvoja, jolloin tätä arvoa huonomman tutkimustuloksen saaneet koirat rajautuvat pois jalostuskäytöstä. Lisäksi voidaan asettaa rajoitteita siihen, millaisen tuloksen saanei-

ta koiria voidaan yhdistää. Nämä ovat siis rekisteröinnin minimivaatimuksia – tarkempia (ja tiukempia) terveyteen liittyviä suosituksia jalostuskäyttöön löytyy rodun jalostuksen tavoiteohjelmasta (JTO). JTO:n uusiminen kulkee meillä käsi kädessä PEVISA-ohjelman kanssa. Kennelliitto hyväksyy PEVISA-ohjelmat korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Rodun PEVISA-ohjelmasta päättää aina yhdistyksen jäsenistö, eli yleiskokous. Jokaisella on yksi ääni, mutta äänestämään täytyy tulla paikan päälle, sillä yhdistyksemme sääntöjen mukaan kokouksessa ei voi äänestää valtakirjalla. Toivon siis, että mahdollisimman moni teistä tutustuu huolellisesti PEVISA-ohjelmaan sekä yleisellä tasolla (kennelliitto.fi) että shibojen jalostusta silmällä pitäen ja saapuu kevättalvella kokoukseen päättämään tästä tärkeästä asiasta. Mukavaa joulunodotusta kaikille!

Tuire

Jos on liian vähän aikaa, kokeilehan tätä taikaa: Kääri kiire joulusukkaan, sano sille: Mene hukkaan! Johan loppuu turha touhu, saapuu rauhallinen joulu!

Hyvää joulua!

Kuva: Borderott Bi Hana ”Hana”, Satu Ojakoski

Shibasanomat

Vuoden shibat 2018 -kilpailu: näyttelysarjojen uudet säännöt Yhdistys palkitsee vuosittain vuoden voitokkaimmat shibat. Tulokset julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla sekä Shibasanomissa. Vuoden shibat -kilpailussa on sekä näyttelysarjoja että harrastussarjoja. Jokaisen sarjan voittaja saa palkinnon, ja kolme parasta saavat diplomin. Palkinnot ja diplomit jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa.

Ilmoittautuminen

Vuoden shibat 2018 -kilpailuun täytyy ilmoittautua 15.1.2019 mennessä. Ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen vuodenshibat@gmail.com. Yhdellä sähköpostilla ilmoitetaan yksi koira, ja viestin otsikoksi tulee sarja, jossa koira kisaa (esim. Vuoden nuori). Jos koira kisaa useammassa sarjassa, ilmoita se eri sähköposteilla jokaiseen sarjaan. Myös kasvattajaluokan KP:t/sijoitukset ilmoitetaan tähän samaan osoitteeseen. Harrastussarjojen säännöt löytyvät kotisivuilta. Yhdellä sähköpostilla ilmoitetaan yksi koira, ja viestin otsikoksi tulee sarja, jossa koira kisaa (esim. Vuoden agilityshiba). Jos koira kisaa useammassa sarjassa, ilmoita se eri sähköposteilla jokaiseen sarjaan.

Yleiset säännöt:

Osallistumisoikeus on kaikilla kalenterivuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneilla shiboilla. Kilpailuissa huomioidaan Suomessa pidetyt SKL:n sääntöjen mukaan järjestetyt kansainväliset näyttelyt, NORD-näyttelyt, kaikkien rotujen näyttelyt, ryhmänäyttelyt sekä SSKY:n erikoisnäyttelyt. Vuoden pentu -sarjassa huomioidaan myös epäviralliset pentunäyttelyt. Vuoden nuori -sarjassa huomioidaan koiran JUN- ja NUO-luokissa kilpaillessaan saavuttamat sijoitukset. Vuoden veteraani -sarjassa huomioidaan koiran VET-luokassa kilpaillessaan saavuttamat tulokset. 1. Kaikissa sarjoissa ainakin yhden koiran omistajista on oltava Suomessa asuva Suomen shiba ry:n jäsen. 2. Koiran voi ilmoittaa kaikkiin niihin sarjoihin, joihin oikeuttavia tuloksia se on

Shibasanomat

vuoden aikana saavuttanut. 3. Vuoden kasvattaja -sarjaan osallistuvan kasvattajan on oltava Suomessa asuva Suomen Shiba ry:n jäsen. Vuoden kasvattaja -sarjaan ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan pisteet lasketaan Vuoden näyttelyshiba -sarjan perusteella. Kasvattajien tulee kuitenkin erikseen ilmoittaa vuonna 2018 saamiensa kunniapalkintojen määrä sekä mahdolliset kasvattajakilpailujen ryhmäsijoitukset sähköpostitse. 4. Vuoden shibat -kilpailun sääntöjä voidaan muuttaa jäsenistön niin vaatiessa, tai mikäli yleiset näyttely-/kilpailu- tai koesäännöt muuttuvat ratkaisevasti niin, että hallitus käsittelee asian ja hyväksyy muutosesityksen.

Vuoden näyttelyshiba ja vuoden nuori

Pisteytys tapahtuu seuraavasti: 1. Huomioidaan viisi (5) parasta näyttelytulosta, joiden pisteet katsotaan

Näyttelysarjat:

• vuoden näyttelyshiba • vuoden nuori • vuoden veteraani • vuoden pentu • vuoden kasvattaja

Harrastussarjat:

• vuoden toko-shiba • vuoden rally-toko-shiba • vuoden agilityshiba • vuoden koiratanssishiba (HTM & Freestyle)

alla olevasta pistetaulukosta. Taulukosta valitaan yksi pistemäärä, joka määräytyy koiran korkeimman sijoituksen mukaan. 2. Jokaisesta ROP-sijasta koira saa 2 lisäpistettä (enintään viisi näyttelyä huomioidaan). 3. Mahdolliset lisäpisteet (RYP/BIS -sijoitukset) lasketaan mukaan varsinaisiin pisteisiin, jolloin saadaan yksi pistetulos/näyttely. Pisteet katsotaan alla olevista taulukoista näyttelytyypin ja koiran korkeimman sijoituksen mukaan.

KOIRAMÄÄRÄ SIJOITUS

1–4

5–9

10–14

15–19

PU/PN-1

PU/PN-2

PU/PN-3

PU/PN-4

20– 12 11 SIJOITUS 10

PISTEET

BIS-19 BIS-2

BIS-3

Jatkokilpailut, ryhmänäyttelyt:

BIS-4 Jatkokilpailut, muut näyttelyt:

SIJOITUS

Lisäpisteet

PISTEET

BIS-1

RYP-1

BIS-2

RYP-2

BIS-3

RYP-3

BIS-4

RYP-4

RYP-1

RYP-2

RYP-3

RYP-4

Vuoden veteraani

Vuoden pentu

Pisteytys tapahtuu seuraavasti:

1. Huomioidaan viisi (5) parasta näyttelytulosta, joiden pisteet katsotaan alla olevasta pistetaulukosta. Taulukosta valitaan yksi pistemäärä, joka määräytyy koiran korkeimman sijoituksen mukaan. 2. Koiran täytyy saada luokasta ERI, jotta pisteet otetaan mukaan kilpailuun. 3. Jokaisesta ROP VET -sijasta koira saa 2 lisäpistettä (enintään viisi näyttelyä huomioidaan). 4. Mahdolliset lisäpisteet (RYP/BIS -sijoitukset) lasketaan mukaan varsinaisiin pisteisiin, jolloin saadaan yksi pistetulos/näyttely. 5. Koiramäärällä tarkoitetaan veteraaniluokassa (VET) kilpailleita koiria.

1. Korkeintaan viisi (5) parasta näyttelykertaa huomioidaan. 2. BIS ja RYP -tulosten pisteet lisätään varsinaisiin pisteisiin. 3. Erikoisnäyttelyn osalta taulukon pisteisiin lisätään +2 pistettä. Pisteet katsotaan alla olevasta taulukosta näyttelytyypin ja pennun korkeimman sijoituksen mukaan.

KOIRAMÄÄRÄ 1-3

4-6

SIJOITUS ROP-pentu

VSP-pentu

Pisteet katsotaan alla olevista taulukoista näyttelytyypin ja koiran korkeimman sijoituksen mukaan. KOIRAMÄÄRÄ

Lisäpisteet SIJOITUS

PISTEET

BIS-1

BIS-2

BIS-3

BIS-4

RYP-1

RYP-2

RYP-3

RYP-4

1–5

5–

VEK-1

VEK-2

VEK-3

VEK-4

SIJOITUS

Lisäpisteet

Jatkokilpailut, ryhmänäyttelyt:

Jatkokilpailut, muut näyttelyt:

SIJOITUS

PISTEET

SIJOITUS

PISTEET

BIS VET-1

BIS VET-2

BIS VET-3

BIS VET-4

Vuoden kasvattaja

Vuoden kasvattaja -kisan pisteet lasketaan Vuoden näyttelyshiba -kilpailun perusteella. Kasvattajan pisteet määräytyvät viiden saman kasvattajan (kennelin) kasvatin pisteistä. Kasvattajakisaan ei tarvitse ilmoittautua erikseen, mutta kasvattajan on itse huolehdittava, että kasvattien pisteet on ilmoitettu kisaan. Lisäksi kasvattajakisassa saa pisteitä seuraavasti (taulukosta valitaan vain yksi pistemäärä per näyttely, korkeimman sijoituksen mukaan): HUOM! Kasvattajakisassa huomioidaan kaikki kyseisen vuoden näyttelyt, joissa kasvattaja on saavuttanut vähintään KP:n. Mahdollisen tasatuloksen sattuessa voittaa se kasvattaja, jonka pisteitä kerrytti pienempi määrä koiria. Jos koiria on yhtä monta, ratkaistaan voittaja parhaan yksittäisen koiran tuloksen mukaan, kuten Vuoden näyttelyshiba -kisassa.

SIJA/ PALKINTO BIS-1

PISTEET 22

BIS-2

BIS-3

BIS-4

ROP-kasv

Ilmoita koirasi 15.1. mennessä! Shibasanomat

Rotuseminaari keräsi hyvän osallistujamäärän Teksti: Marjo Puranen

hibojen rotuseminaari jär- hallituksen jäsen ja koulutusvastaava den japanilaisten rotujen erikoiskoulujestettiin tuomareiden ar- Erika Häkkinen ystävällisesti tarttui tuksen, mutta ohjelma alkoi shibojen vostelukokeen yhteydessä ideaan saman tien. Näin ollen shibo- rotuseminaarilla. Jenni Pirinen Akita Orimattilassa 22. syyskuuta. jen ensimmäinen rotuseminaari saatiin ry:stä hoiti meille sekä aamupalan että Paikalle oli saapunut kol- mukaan rotujärjestömme Suomen seu- maittavan lounaan, joiden yhteydessä misenkymmentä rodun harrastajaa, ja rakoirayhdistyksen järjestämän tuoma- seminaariosallistujat saivat tavata muita rodun harrastajia ja kasvattajia mukatapahtuma toimi hyvänä pohjana sekä rikoulutuksen yhteyteen. Tuomareiden erikoiskoulutuksen tar- van jutteluhetken parissa. jalostustarkastukselle että mahdolliselkoituksena on antaa tuomarikokelaalle Aamukahvin jälkeen Paula Heikkile laajemmalle rotuseminaarille. Ajatus rotuseminaarin järjestämises- rotutuntemus ja rodun käytännön ar- nen-Lehkonen alkoi käydä läpi shiban tä lähti jalostustarkastuksesta. Jalostus- vostelutaito. Erikoiskoulutustilaisuu- rotumääritelmää ja sen tulkintaa. Valitarkastuksen järjestämistä on suunni- desta vastaavan tulee olla Kennelliiton tettavasti materiaalin kanssa kävi pieni teltu pitkään, mutta sen toteuttaminen pätevöimä rodun ulkomuototuomari. sekaannus, sillä seminaarissa käytettiin ei toistaiseksi ole onnistunut monesta Koulutuksen vetäjänä toimi tällä ker- hieman vanhentunutta materiaalia. Roeri syystä. Kennelliitto esimerkiksi taa ulkomuototuomari Paula Heikki- dun perusasiat toki ovat edelleen samat. JTK:n työstämä uusi materiaali jaettiin esitteli hiljattain käyttäytymisen jalos- nen-Lehkonen. Tapahtumapaikka muuttui viime paikan päällä tuomarikokelaille, ja jultustarkastuksen, joka voidaan tehdä ulkomuodon jalostustarkastuksen yh- hetkellä Lahdesta Orimattilaan koira- kaisemme sen osiin jaettuna Shibasanoteydessä. Koulutettuja toimitsijoita on koulu Laumahengen tiloihin toisen ti- missa, jotta kaikki harrastajat pääsevät kuitenkin vielä vähän, ja lisäksi rodun lan tuplabuukkauksen vuoksi. Saman tutustumaan siihen. Luennon jälkeen saliin tuotiin neljä ihanneprofiilin työstäminen vaatii pal- päivän aikana SSKY järjesti myös muijon työtä, jos siihen halutaan lähteä. JTK katsoi, että rotuseminaari voisi olla tilaisuus, joka myös pohjustaisi aikanaan toivottavasti järjestettäviä jalostustarkastuksia. Voi olla hyvä ensin opetella, mitä rotumääritelmä oikeasti pitää sisällään, jolloin mahdollisesti ymmärtää paremmin, mitä jalostuskoiralta haetaan. Rotutietous voi toisaalta kiinnostaa myös ihan kotikoirien omistajia. Alun perin ajatus oli järjestää koko päivän tapahtuma, joka keskittyy pelkästään shiboihin. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun SSKY:n Uudet tuomarit Tiina Taulos, Maarit Hassinen, Teija Urpelainen ja Kimmo Mustonen. Kuva Marjo Puranen.

Shibasanomat

esimerkkikoiraa. Paikalla oli sekä narttuja että uroksia ja kaikki rotumääritelmän mukaiset värit olivat edustettuina. Rotuseminaarin esimerkkikoiriksi oli valittu yksilöitä, jotka ovat hyvin lähellä rotumääritelmän mukaista ihannetta. Seminaarin jälkeen järjestetyssä tuomarien arvostelukokeessa puolestaan on tärkeää, että koirilla on myös puutteita suhteessa rotumääritelmään. Rotumääritelmän tulkintaa käytiin nyt läpi kohta kohdalta elävillä malleilla, ja yleisökin sai esittää niistä kysymyksiä. Jos tulevaisuudessa saamme järjestettyä koko päivän mittaisen seminaarin, täytyy juuri tähän osioon varata vielä enemmän aikaa. Parhaimmillaan tällainen ”hands on”-osio voidaan jär-

jestää niin, että osallistujat jaetaan ryhmiin ja he saavat ”arvostella” mallikoirat ja lopulta ryhmien arvostelut voitaisiin käydä kaikkien ryhmien kesken läpi. Myös tuomarikoulutettavat osallistuivat rotuseminaariin, ja kaikki suorittivat sen jälkeen järjestetyn arvostelukokeen hyväksytysti. Saimme näin rodullemme neljä uutta tuomaria: Maarit Hassinen, Kimmo Mustonen, Tiina Taulos ja Teija Urpelainen. Koska aina voi miettiä, mihin jäi parantamisen varaa, lähetettiin seminaarin jälkeen osallistujille sähköinen palautelomake. Sen pohjalta jatkamme seuraavan tapahtuman suunnittelua. Tavoitteena on järjestää koko päivän seminaari, joka pohjautuu Breed Seminar

”Chibin kanssa lähdettiin rotuseminaariin retkeilemään jo edellisenä päivänä. Suosittelen samassa rakennuksessa olevaa hotelli Telttaa, jos sielläpäin tarvitsee vaatimatonta koiraystävällistä majoitusta. Tämä taisi olla minulle ensimmäinen luento shiboista ja mahdollisuus nähdä tuomarien koulutusta. Koirat pääsivät toimiin, kun tuomareiden oli aika harjoitella arvosteluja. Tuomariparat näyttivät tosi hämmentyneiltä Chibiä arvostellessa, kun luennon jälkeen oli vielä muistutettu, että valkoinen ei ole hylkäävä väri näyttelyissä. Naureskeltiin, että tuomarit eivät nyt tiedä onko Chibi kompakysymys. Tarjoilu pelasi myös ihmisille, niin kuin shibaporukalla kuuluukin!” - Taru Mäkelä

”Hyvä tapahtuma ihan kaikenlaisille shiban omistajille, ja olisin toivonut näkeväni siellä enemmänkin väkeä. Mukavasti oli saatu esimerkkikoiriakin paikalle. Sekä seminaarin aikana että sen jälkeen syntyi hyvää keskustelua.” - Laura Pyykkö

-konseptiin. Englannissa suuren suosion saavuttanut Breed Seminar -konsepti rantautui Suomeen vuonna 2015 Annukka Paloheimon myötä. Rotuseminaari on rotua tai rotuja käsittelevä yleensä päivän mittainen luentokokonaisuus, missä käydään rotu tai rodut läpi kirsusta hännänpäähän ja osallistujat pääsevät myös niin sanotussa ”hands on”-osiossa tutkimaan rodun edustajia. Seminaarit ovat tarkoitettu kaikille rodusta kiinnostuneille kasvattajille, harrastajille ja ulkomuototuomareille. Rotuseminaarit ovat avoinna myös muiden rotujen harrastajille, jotka haluavat oppia lisää koirista. Kouluttajina toimivat järjestäjien valitsemat kasvattajat tai ulkomuototuomarit.

”Ainakin minulle, aloittelevalle shibaharrastajalle, rotuseminaari oli ajoitukseltaan ja sisällöltään nappiin osunut tapahtuma, ja tarjosi erinomaisen koosteen rotumääritelmästä ulkomuototuomarin näkökulmasta. Tilaisuus avasi itselleni uutena shibaharrastajana monta uutta asiaa. Varsinkin nyt, kun oma ensimmäinen shiba alkaa saavuttaa aikuisen koiran ulkonäköä ja kokoa, on kiva verrata ja harjoitella rotumääritelmän kulmauksia, väritystä ja urajiron laatua oman koiran suhteen. Tunnelma oli hyvä, ja mukavia keskusteluja aukesi paikalla olleiden kokeneempien harrastajien kanssa niin, ettei olisi malttanut pois lähteä. Kiitos tilaisuudesta, toivottavasti näitä tulee lisää!” - Mia Jacksen Kuva: Isomus Daigorozakura "Rolle", Miia Saarinen Shibasanomat

Kippuroiden pikkujoululenkki Turussa 1.12.2018. Kuva: Susanna Pietilä.

Facebookin shibaryhmät

Shibaisat menot Paikalliset tapaamiset ja yhteislenkit

Jos haluat ryhtyä paikkakuntasi yhteyshenkilöksi, ole yhteydessä suomenshiba@gmail.com! Yhteyshenkilö ilmoittaa tapaamisten tiedot laitettavaksi lehteen ja kotisivuille. Hän voi myös olla apuna esimerkiksi rotuesittelypäivien ja tapahtumien järjestämisessä. Rotuun tutustujat ja uudet shibanomistajat voivat olla häneen yhteydessä, jos paikkakunnan tapaamisista on jotain kysyttävää.

Helsinki

Tapaamiset Seurasaaressa joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00. Yhteyshenkilö Laura Pyykkö, laurapyy@gmail.com.

Jyväskylä

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Shiba Jyväskylä. Yhteyshenkilö Satu Hakanen, samh84@gmail.com.

Kaakkois-Suomi

Tarkemmat tiedot Facebook-ryhmästä Kaakon kippurat. Yhteyshenkilö Anne Säyriö, anne.sayrio@gmail.com.

Shibasanomat

Tampere

Tapaamiset kerran kuussa, sunnuntaisin klo 12. 13.1. Kauppi/kuntokolmonen, lähtöpaikka Kaupin vinttikoirarata. 10.2. Hatanpään Arboretum, lähtöpaikka Hatanpään kartanon viereinen parkkipaikka. 10.3. Siilinkari/Lapinniemi (jäätilanteen mukaan), lähtöpaikka Tampereen kylpylän edessä. Yhteyshenkilö Tuire Siikala, tuire.siikala@gmail.com, p. 041 535 9340.

Turku

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Turun shibaporukka. Yhteyshenkilö Janette Piirto, janette.96@hotmail.com.

Etelä-Pohjanmaan shibat Kaakon kippurat Keski-Pohjanmaan kippurat PK-seudun shibat Pohjanmaan shibat (Keski- ja Pohjois-P.) Satakunta Shibaa (Porin seutu) Savon Shibat Shiba Järvenpää Shiba Jyväskylä Shiba Kanta-Häme Tampereen shibaihmiset Turun shibaporukka

Lahti

Tapaamiset kerran kuussa, aika ja paikka sovitaan toiveiden mukaan yhdistyksen foorumilla (Shibatapahtumat > Lahdenseudun shibatapaamiset). Yhteyshenkilö Kirsi Ruponen, kirsi.ruponen@gmail. com, p. 040 581 0283.

Mynämäki

Rennot agilityharjoitukset kaiken tasoisille shiboille ja ohjaajille sunnuntaisin klo 15-16.30 Hoppelantiellä agilityhallissa. Yhteyshenkilö Liisa Ruohomäki-Nurmi, liisahaw@gmail.com, p. 0400 797 736.

ka ai ti a s nj a pa 019 m 2 Ka 4.2. 1

Tieto lisää terveyttä Viralliset tarkastukset nyt kampanjahintaan!

Evidensia-eläinlääkäriasemat ympäri Suomen tarjoavat asiantuntevat tutkimuspalvelut kaikkien koirarotujen virallisiin tarkastuksiin.

• Lonkkakuvaus 129 € • Lonkka- ja kyynärkuvaus 159 € • Selkäkuvaus (max 5 kuvaa) 169 € + Selkäkuvaus muun toimenpiteen yhteydessä 79 € + Polvitarkastus muun toimenpiteen yhteydessä 29 €

Varaa aika: evidensia.fi Hinnat ovat yhtenäiset koiran koosta riippumatta ja ne sisältävät käytettävän rauhoitusaineen. Mikäli koiralla on jokin sairaus tai muu erityisriski, joka asettaa poikkeavia vaatimuksia anestesialle, tämä laskutetaan kampanjahinnan päälle.

Shibasanomat

UUDET VALIOT FI MVA EE MVA BLACKROYAL’S JUN ”Misa”

Synt. 4.6.2015 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Laggan Waka-Masamu Emä: Ai-We-Sed-So Hikari Kasvattaja: Erja Lajunen Omistaja: Anna-Kaisa Ahola Anna-Kaisa Ahola

Synt. 5.3.2016 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Dragon House Invictus Emä: Mirai No Ayumi Akai Kasvattaja: Sini Suutari Omistaja: Sini Suutari, sijoituksessa Krista Hautala ja Eetu Manninen

FI MVA MIRAI NO TATSUHIME ”Mio” Sertifikaatit: 6.5.2017 Tampere, Cristian Vantu 1.5.2018 Lahti, Pirjo Aaltonen 27.10.2018 Seinäjoki, Mari Lackman

FI MVA TOLKAN FINALLY HERE ”Kiuta”

Synt. 27.4.2016 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Rollick’s Kopper King Emä: Tolkan Connection of Love Kasvattaja: Pirjo Appelgren Omistajat: Pia Kangas, Siiri Siponen ja Sakari Siponen Sertifikaatit: 15.7.2017 Oulu, Pirjo Aaltonen 13.1.2018 Kajaani, Jarmo Vuorinen 11.8.2018 Kuhmo, Kirsi Honkanen 10

Shibasanomat

Sertifikaatit: 8.5.2016 Lahti, Erika Häkkinen 14.5.2016 Mynämäki, Jasna Matejcic 15.5.2016 Rauma, Konstadin Sankov 14.7.2018 Mäntsälä, Erika Häkkinen 23.7.2017 Elva, Viro: Vitor Veiga, Portugal

Krista Hautala

Synt. 27.4.2016 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Rollick's Kopper King Emä: Tolkan Connection Of Love Kasvattaja: Pirjo Appelgren Omistaja: Niina Huhtala Sertifikaatit: 21.5.2017 Närpiö, Erja Nummi 13.8.2017 Seinäjoki, Jari Fors 1.9.2018 Kihniö, Juha Putkonen

FI MVA TOLKAN FIRST LOVE “Ashi”

UUDET TUONNIT

WAKA NO FUYUZAKURA GO FUKASOU ”Hide” FI46842/18

Synt. 25.10.2015 Sukupuoli: narttu Väri: seesami Isä: Tenju Sakuraou Go Shuueisou

Emä: Waka No Fuyuzakura Go Kasvattaja: Tadashi Kamata, Japani Omistaja: Yvonne Wuoti

GENJI GO AV ENERHAUGEN “Genji”

Synt. 18.4.2018 Sukupuoli: uros Väri: punainen Isä: Taikan No Fuuta Go Hamamatsu Taikan

Emä: Eriko No Noriko Go av Enerhaugen Kasvattaja: Christen Lang & Jorunn Kvalheim, Norja Omistaja: Tuire Siikala

KOULUTUSTUNNUS: RALLY-TOKO

NAKAZO AV ENERHAUGEN ”Dazu”

Laji: rally-toko, RTK3 Synt. 2.11.2011 Isä: Dragon House Ichiro Suzuki Emä: Jun Av Enerhaugen Kasvattaja: Christer Lang Omistaja: Taru Mäkelä Tulokset: 72p, 25.11.2017 Raasepori 72p, 6.12.2017 Turku 81p,13.10.2018 Lieto

THRILLSEEKERS SILVER SURFER ”Chibi”

Laji: rally-toko, RTK2 Synt. 24.10.2015 Isä: Nakazo Av Enerhaugen Emä: F-Kenshy Ai Do Kasvattaja: Miia Peltola Omistaja: Taru Mäkelä Tulokset: 76p, 6.10.2018 Salo 72p, 13.10.2018 Lieto 88p + TP, 13.10.2018 Lieto

Laji: rally-toko, RTK1 Synt.12.1.2014 Isä: Blackroyal's Buronte Emä: Dufas Adazakura Kasvattaja: Mirva Vuohtoniemi Omistaja: Miia Saarinen

ISOMUS DAIGOROZAKURA "Rolle"

Tulokset: 79p Lohja 1.4.2017 81p Lohja 29.4.2018 72p + tuomaripalkinto Kirkkonummi 15.9.2018 Shibasanomat

Shiba: Rotumääritelmän tulkintaohje

Shiba on japanilaisista pystykorvista pienikokoisin. Sen tunnusmerkkejä ovat pienet eteenpäin kallistuneet pystyt korvat, vinot kolmiomaiset silmät ja terhakkaasti selän päälle kiertyvä häntä. Japanilaisille nämä ja shiban muut ominaisuudet eivät ole vain estetiikkaa - kaikki kauneusihanteet perustellaan sillä, että ominaisuus ilmentää koiran luonnetta. Japanilaiset arvostavat ennen muuta voimaa, arvokkuutta, ylväyttä, luonteen lujuutta, luotettavuutta ja itsehillintää. Ihanteellinen shiba kuvastaa kaikkea tätä.

Shiban rotumääritelmä

hiballa käytetään meillä Suomessa tietenkin FCI:n hyväksymää rotumääritelmää, mutta rodun alkuperän vuoksi on hyvä tuntea myös NIPPO:n rotumääritelmä. Nihon Ken Hozonkai eli NIPPO perustettiin vuonna 1928 luetteloimaan ja säilyttämään Japanin alkuperäisiä koirarotuja. Se toimii vielä tänäkin päivänä, ja se huolehtii kuuden rodun säilymisestä: shiban, kainkoiran, shikokun, hokkaidon, kishun ja akitan. Yhdistys aloitti aikoinaan työnsä luomalla tohtori Hirokichi Saiton johdolla näille roduille rotumääritelmän (työ saatiin päätökseen 1934) ja luetteloimalla koiria. NIPPO on alusta alkaen myös järjestänyt näyttelyitä ja saanut esimerkiksi shiballe kansallisaarteen statuksen. NIPPO:n rotumääritelmä oli alun perin yhteinen kaikille kuudelle japanilaiselle alkuperäisrodulle, mutta pian kasvattajat ymmärsivät, että jokaisella rodulla on omat ominaispiirteensä, ja ne vaativat näin ollen myös omat rotumääritelmänsä. Niin kuin muutkin Japanin alkuperäisrodut, myös shiba on muuttunut niistä päivistä, jolloin tohtori Saito teki uraauurtavan työnsä luetteloidessaan ja “luodessaan” rotua. Helmikuussa 2017 käyttöönotettua FCI:n rotumääritelmää edelsi rotumääritelmä, joka oli ollut käytössä vuodesta 1992 saakka. FCI:n ja NIPPO:n rotumääritelmien välillä on aina ollut varsin hiuksenhieno ero. Sen muodostavat kaksi perustavanlaatuista seikkaa:

• Japanissa korostetaan shiban luonteenpiirteitä. • Japanissa kasvattajat ja tuomarit korostavat enemmän rotumääritelmän tulkintaa kuin itse standardia.

Rotumääritelmän tulkintaohje

Rotumääritelmän osio on kirjoitettu kursiivilla, ja osion jälkeen tulevat osioon liittyvät kommentit ja ohjeet.

Ryhmä: 5 FCI:n numero: 257 Hyväksytty: FCI 9.2.2017 Kennelliitto 23.5.2017

Suomen KennelliittoFinska Kennelklubben ry

SHIBA

1/4

(SHIBA) Alkuperämaa: Japani

Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag Islands Norsk Kennel Klub Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben Svenska Kennelklubben

Shiban historia lyhyesti

nyt. (Poikkeus säännöstä on japanese Kolmannella vuosisadalla eaa. uusi Shiba on alkuperäinen japanilainen chin, joita Kiinan keisari lahjoitti Japa- ryhmä maahanmuuttajia toi mukarotu, joka on peräisin jo esihistoriallisilta nin keisarille jo kauan ennen eristyksen naan myös koiria. Näillä koirilla tiedeajoilta. Sana shiba tarkoittaa alun perin aikakautta (1639–1854). Näitä koiria tään olleen pystyt, eteenpäin suunnatut jotakin pienikokoista, eli pientä koiraa. kasvatettiin ja pidettiin kuitenkin vain korvat ja kippura tai sirpin muotoinen Rodun kotiseutua on Japaninmereen ra- hovissa.) häntä, ja ne saivat jälkeläisiä japanilaisjoittuva vuoristoalue, missä sitä käytetAlkuperäisiä koirarotuja käytettiin ten jōmon-kauden koirien kanssa. tiin pienriistan ja lintujen metsästykseen, pääasiassa metsästykseen, eikä niitä Alkujaan shiboja oli kolmea eri tyypja rotutyypissä esiintyi jonkin verran jaoteltu rotuihin samassa merkityksessä piä, joista kukin on nimetty sen alkualueellista vaihtelua. Kun Englannista kuin nykyään. Kaikki koirat olivat tyy- peräisen asuinpaikan mukaan. Nämä tuotiin setterien ja pointterien tyyppisiä piltään samankaltaisia, pystykorvaisia tyypit olivat Shinshu-shiba Naganon koiria v. 1868–1912, metsästyksestä tuli ja kippurahäntäisiä. Variaatiota koirien alueella, Mino-shiba Gifun alueella ja Japanissa urheilumuoto ja rotua risteytet- alkuperäalueen mukaisesti oli lähinnä San’in-shiba alkaen mantereen koillitiin laajasti englantilaisten lintukoirien koossa, värityksessä ja riistakohteessa. salueelta. Vaikka nämä kolme muunkanssa, niin että puhdasrotuisesta shiShibaa pidetään vanhimpana Japa- nosta muistuttivat toisiaan, jokaisella basta tuli jopa alkuperäisillä kotiseudul- nin alkuperäisistä koiraroduista. Noin oli omat tunnistettavat erikoispiirteenlaan erittäin harvinainen v. 1912-1926. 7000 eaa. nykyisen shiban esivanhem- sä. Shinshu-shiboilla oli vahva pohjaNoin v. 1928 maassa huolestuttiin rodun mat ovat ilmeisesti saapuneet Japaniin villa ja tiheä päällikarva, ja ne olivat säilymisestä, ja harvalukuisten puhtai- varhaisten maahanmuuttajien muka- pieniä ja punaisia. Mino-shiboilla oli den verilinjojen vaaliminen alkoi toden na. Arkeologiset löydöt jōmon-kaudel- yleensä paksut ja pystyt korvat sekä sirteolla. Rotumääritelmä laadittiin lopulta ta (10 000 eaa. – 300 eaa) sekä ajalta, pin muotoinen häntä, toisin kuin nyv. 1934. Vuonna 1937 rotu julistettiin jolloin käytettiin rope-kuviota, osoitta- kyajan shiboilla, joilla kippurahäntä on kansallisaarteeksi ja siitä lähtien rotua vat ihmisellä olleen seuralaisena pienen yleisempi. San’in-shibat olivat suuremon jalostettu ja kehitetty nykyään tunnet- koiran, todennäköisesti nykyisen shi- pia kuin useimmat nykyajan shibat. tuun muotoonsa. ban esi-isän. Jōmon-kulttuuri perus- Ne olivat usein mustia, ilman nykyisen Pienintä alkuperäisrotua on Japanis- tui keräilyyn ja metsästykseen, ja pieni black & tan -värisen shiban tan-merksa kutsuttu jo muinaisista ajoista läh- kippurahäntäinen koira on varmaan kejä ja valkoista väritystä. tien shibaksi. Yksi suosittu selitys on, ollut hyvänä apuna. Toinen maailmansota hävitti shiban että sana shiba tarkoittaa "risulähes sukupuuttoon. Tähän vaija", ja koirat nimettiin niiden kuttivat pääasiallisesti kaksi tekityypillisen pensaikkomaisen jää: elintarvikepula ja penikkataumetsästysmaaston mukaan. tiepidemia. Jäljelle jäi koiria vain Toinen teoria on, että palavan kolmesta eri sukulinjasta, ja niiden punainen väri shiballa on sama avulla rotu pyrittiin elvyttämään. kuin syksyn lehdissä. Kolmas Säästyneissä sukulinjoissa oli yksi arvelu olettaa sanan shiba viitjokaista aluetyyppiä: Shinshu-shitaavan sen pieneen kokoon. ba, Mino-shiba ja San’in-shiba – Usein kaikki nämä selitykset näitä kolmea shibatyyppiä yhdiskootaan yhteen ja puhutaan tämällä luotiin shiba, jollaisena se pienestä punaisesta pensaskoinykyään tunnetaan. rasta. Yleisvaikutelma Japani oli suhteellisen suljetPienikokoinen, tasapainoinen ja tu maa aina vuoteen 1854 asti, hyväluustoinen koira, jolla on hyvin jolloin amiraali Perry avasi ulkehittyneet lihakset ja voimakas rakomaalaisen kaupankäynnin. kenne. Liikunta on nopeaa, vapaata Tämä vaikutti varmasti siihen, ja kaunista. että sisämaassa koirakanta säiNIPPO-rotumääritelmässä kolyi samanlaisena, kuin mitä se rostetaan tässä kohtaa sitä, että oli ollut jo vuosituhansia. Jashiballa tulee olla selvästi erottuva panilaiset koirarodut eivät ole sukupuolileima. Tällä ei tarkoiteta kehittyneet niinkään valikoieroa fyysisessä koossa, vaan sitä, van jalostuksen kautta, kuin Japanissa shiba on ollut alunperin metsästyskoira. Vanhoja metsästyskuvia shiboista ei ole säilynyt montaa näihin että uroksen tulee koko olemuksen tosiasian ansiosta, että päiviin saakka, eikä tämäkään kuva ole aito. Kuvassa on sellaan ilmentää olevansa maskumuita koiria ei saarelta löyty- matagi-metsästäjä elokuvasta The old bear hunter. Shibasanomat

liininen uros, ja vastaavasti nartun tulee olla feminiininen. Uroksen olemuksen on ilmennettävä arvokkuutta ja jaloutta, mutta eroavaisuuksia tulee olla myös fyysisesti. Uroksen kasvojen ja kallon luiden tulee olla pidemmät ja paksummat kuin nartulla. Kuonon pitää olla vahva, ja silmissä pitää olla ilme, joka ilmentää voimaa. Nartulla vastaavasti ilmeen tulee kuvastaa hienostuneisuutta ja lempeyttä. Shibauroksella pitää olla hyvin voimakas runko ja hyvin kehittyneet lihakset, ja se saa olla jänteikäs – nartulta sitä ei odoteta samassa määrin, vaan sen tulee antaa itsestään kevyempi vaikutelma.

Tärkeitä mittasuhteita

Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 10:11. Mittasuhteet ovat shiballa hyvin tärkeät. Jokaisen ruumiinosan (pään, niskan, vartalon ja jalkojen) tulee liittyä toisiinsa tasapainoisena kokonaisuutena. Pään pitää olla oikeassa suhteessa ruumiin kokoon, ja päässä otsan, kuonon, silmien ja korvien tulee muodostaa kaunis kokonaisuus. Ihanteellisella shiballa kaikki ruumiinosat ovat siis tasapainoisessa suhteessa toisiinsa, eikä mikään yksittäinen asia saa ylikorostua. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty toivottavat mittasuhteet. Sitä katsoessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että taulukko ei koskaan voi vastata todellisuutta ja kaikkia ulottuvuuksia.

Shibasanomat

Tasapaino on varmasti tärkein asia arvioidessa shibaa – kun shiballa on tasapainoinen ruumiinrakenne, se heijastuu sen liikkeisiin ja olemukseen. Tulee kuitenkin ymmärtää, että tasapainoon kuuluu myös koiran ilme ja se, mitä sen silmät kuvastavat. Jos koiran katse ei ole oikeanlainen, ”tuhoaa” se muuten mahdollisesti tasapainoisen vaikutelman. NIPPO:n rotumääritelmän mukaan sekä uroksilla ja nartuilla tulee olla tasapainoinen ja hyvät mittasuhteet omaava runko sekä hyvin kehittyneet lihakset. Korkeuden suhde rungon pituuteen on uroksilla 10:11. Tämä tarkoittaa sitä, että koiran rungon tulee olla 10 % koiran korkeutta pidempi. Nartuilla rungon pituus saa hieman ylittää 10 % ihanteen. Ero uroksen ja nartun välillä on oltava nähtävissä ensisilmäyksellä.

Japanilaisille tuomareille ja kasvattajille ero sukupuolten välillä on ehkä vieläkin tärkeämpi kuin länsimaissa. Uroksen on oltava hyvin maskuliininen, sen luusto vahvempi, lihaksisto tiukempi, pää suurempi ja leveämpi sekä poskipäät täyteläisemmät. Uroksen katseen ja olemuksen tulee olla hyvin itsevarma. Narttu puolestaan saa olla luustoltaan hieman hennompi, vähemmän vahva lihaksistoltaan, ja sillä saa olla kevyempi vartalo. Katse saa olla myös pehmeämpi. Riippumatta koirien säkäkorkeudesta uroksen on näytettävä maskuliiniselta, mutta kooltaan suurikaan narttu ei saa olla karkea ja maskuliininen. Koiran rakenteen tasapainoisuutta kuvaa se, ovatko koiran ruumiin osat esteettisesti tarkastellen samaa kokoa. Etenkin shiballa on hyvin tärkeää, että pään koko on oikeassa suhteessa sen vartaloon nähden. Pään eri osat muodostavat elegantin kokonaisuuden ja luovat harmonisen vaikutelman, ja mikään osa (kirsu, otsa, silmät tai korvat) ei ole ylikorostunut. Pitkät eturaajat eivät ole tasapainossa paksun vartalon kanssa, ja pienet korvat eivät sovi massiiviseen päähän. Uroksella saa olla suhteessa suurempi pää ja hartiat, mutta vastaavasti takaosa ei saa olla silloin heikko ja hintelä. Lyhyt pakara ja suorat raajat johtavat puutteelliseen jalkojen ojennukseen, mikä puolestaan antaa liikkeestä huonon vaikutelman. Vain täysin tasapainoinen, sopusuhtainen ja hyvin koordinoitu shiba huokuu luonnollista eleganssia ja pystyy suorittamaan tehtävänsä oikein.

Taulukko 1. Mittasuhteet

Säkäkorkeus

Vartalon pituus

Etupolven ympärysmitta

Lantion leveys Rinnan syvyys

Rintakehän tilavuus

Rintakehän leveys

100 % 110 %

19–20 % 28–30 % 45–50 %

116–120 % 36–38 %

Taulukko 2. Rungon ja kallon osien mittasuhteet Jos rungon koko on 100 %, niin

etuosan (A) koko on

28,5 %

takaosan (C) koko on

28,5 %

keskivartalon (B) koko on Jos kallon koko on 100 %, niin

kuonoselän (G) pituus on

otsan (H) koko on poskien leveys

43 %

40 % 60 %

56–58 %

Kuvituskuva. Shirokawa Heritage Harukaze "Auvo", kuva: Laura Kauppinen.

Shibasanomat

Tullaan tutuiksi Kasvattajaesittelyssä kennel Selliba Teksti: Susanna Pietilä Kuvat: Senja Alén

enja Alén kasvattaa shiboja Nummelassa kennelnimellä Selliba. Tutustumme tässä esittelyssä Senjaan sekä hänen koiriinsa ja saamme selville Senjan ajatuksia shibojen kasvatukseen liittyen.

Selliba Nanami "Ami".

dstyle

a i" 8 v ja He nami "Am . v 2 1 Selliba Na i" um Tatsumi "S

Selliba A-pentue kolmen viikon ikäis

16 16

Shibasanomat Shibasanomat

enä.

Kertoisitko hieman itsestäsi? Missä asut ja keitä perheeseesi kuuluu? Olen Senja Alén ja kasvatan shiboja pienimuotoisesti kennelnimellä Selliba. Perheeseeni kuuluu mieheni Mika sekä kaksi tytärtä, jotka ovat yhdeksän- ja kuusivuotiaita. Asumme Nummelassa omakotitalossa, ja meillä on kaksi shibatyttöä: 12-vuotias Sumi (Headstyle Tatsumi) sekä tämän tytär, kahdeksanvuotias Ami (Selliba Nanami). Lisäksi meillä on kaksi gerbiiliä, Töpö ja Tupsu. Olen kaksikielinen ja kuuro. Osaan suomenkielistä viittomakieltä sekä myös jonkin verran kansainvälistä viittomakieltä. Tiedän Suomesta vain kaksi muuta kuuroa koirankasvattajaa. En koe, että kuurous toisi lisähaastetta kasvatustyöhön, sillä esimerkiksi pennunostajien kanssa kommunikoin normaalisti sähköpostitse, kuten muutkin kasvattajat. Kun rotuun tai pentuun tutustujat käyvät meillä, tilaan paikalle tulkin. Shibani tuntuvat tietävän, että olen kuuro. Komennan koiria kuitenkin ihan normaalisti ääntä käyttäen, eli koirille ei ole tarvinnut opettaa viittomakieltä. Miten shibat tulivat elämääsi? Olen aina ollut eläinrakas, ja nuorena omistin siskoni kanssa samojedi-husky-mixin. Aikuisena halusin itselleni oman koiran, joka muistuttaisi vanhaa koiraamme, mutta olisi pieni-

kokoisempi. Löysin shiban ja etsin siitä tietoa. Kiinnostuin enemmän luettuani rodun edustajien olevan itsenäisiä, kissamaisia ja erikoisia. Shibayhdistyksen sivuilta sain lisää infoa, ja sattumalta pentujakin oli tarjolla. Menin tutustumaan Headstyle-kenneliin, ja sieltä minulle tuli ensimmäinen shibani. Pennun alkuperäinen nimi oli Nilkkasukka, sillä sen väritys raajoissa oli kuin valkoinen sukka jalassa. Minä annoin pennulle nimeksi Sumi. Asuimme mieheni kanssa ensin rivitalossa ja siellä myös Sumi sai ensimmäisen pentueensa vuonna 2008. Haaveissamme oli kuitenkin isompi rivitaloasunto, mutta sitten kävikin niin, että löysimme omakotitalon lapsuudenkylältäni. Nyt olemme asuneet jo kymmenen vuotta omakotitalossa ja viihdymme oikein hyvin. Ympärillämme on metsää sekä peltoa. Täällä on lasten sekä koirien kanssa mukavaa asua. Sumin toiset pennut syntyivät täällä asuessamme vuonna 2010. Näistä pennuista jätin meille yhden tyttöpennun, ja se sai nimekseen Ami. Miten kiinnostuit kasvattamisesta? Kasvatus on minulle harrastus, joka lähti siitä huomiosta, että shiboja oli vähän, ja rotu oli vaarassa hävitä. Halusin tehdä pelastustyötä tämän kauniin ja upean rodun hyväksi. Ajatukseni oli lisätä shibakantaa ja pitää rotu elinvoimaisena. Halusin toki myös kokeilla, millaista koirankasvattaminen on. Tähän mennessä minulla on ollut kolme pentuetta, joissa on ollut yhteensä 10 pentua.

Kuva: Mika Rasila

Mikä on tarina kennelnimen takana? Sain kennelnimen vuonna 2010. Kennelnimeksi halusin ensin nimen, jossa olisi ollut mukana japaninkielen sana kettu. Toinen kasvattaja kuitenkin ehti ensin, ja minun piti keksiä toinen nimi. Ystäväni ehdotti kennelnimeä Selliba. Alkuosa tulee lempinimestäni Selle, ja loppuosa on kuten sanassa shiba. Mitä puuhailette koirienne kanssa? Kun Sumi oli nuorempi, kävin sen kanssa näyttelyissä, mutta tämä on jäänyt, sillä perhe vie aikaani nyt enemmän. Perheemme tykkää harrastaa yhdessä lenkkeilyä ja ulkoilua, ja käymme myös luonnonsuojelualueilla retkeilemässä. Toisinaan osallistumme shibalenkkeihin Helsingissä. Kotosalla leikin ja koulutan koiriani. Sumi ja Ami tykkäävät kovasti älypeleistä. Aiemmin Ami teki mieheni Mikan kanssa juoksulenkkejä, nykyään se juoksee pyörän vierellä. Koirat ovat meillä mukana normaalissa arjessa. Haen koirien kanssa lapsia hoidosta ja otan mukaan julkisille paikoille. Tämä toimii samalla tapakasvatuksena. Mitä odotat pennunkyselijöiltä? Odotan pennunkyselijöiltä tietämystä rodusta. Haluan myös ehdottomasti kuulla, mitä he ovat suunnitelleet tekevänsä koiran kanssa, ja onko esimerkiksi aikeissa harrastaa näyttelyitä tai metsästystä. Odotan myös, että pentua harkitseva osaa kertoa itsestään ja siitä, mitä hän haluaa. Mielestäni täytyy tietää, mitä ostaja voi tarjota pennulle ja mitä kasvattajana voin tarjota ostajalle. Täytyy myös olla varma, löytyykö kysyjälle sopivaa pentua. Mielestäni shiba sopii ensimmäiseksi koiraksi. Oletan, että pennunostaja tutustuu hyvin rotuun esimerkiksi shibayhdistyksen sivuilla. Toiveenani on, että pennunostaja kävisi kasvattini kanssa parissa näyttelyssä, sillä haluan saada

arvion kasvatustyöstäni. Toivon myös, että ostajat pitävät yhteyttä jatkossa, kertovat kuulumisia ja lähettävät kuvia. Millaista on tiineys ja pentuaika kennelissäsi? Tiineysaikana hemmottelen emää ja käyn eläinlääkärin luona seuraamassa emän hyvinvointia. Teen kodinhoitohuoneeseen pesän, johon emä saa käydä tutustumassa. Emä saa liikkua vapaasti, mutta synnytys tapahtuu kodinhoitohuoneessa. Tärkeää on, että emä saa syödä istukan, sillä siitä se saa vitamiineja. Se myös auttaa tuottamaan maitoa. Kun ensimmäinen pentu on syntynyt, se saa alkaa imeä maitoa, mikä tehostaa supistuksia, jolloin seuraava pentu syntyy. Emä saa liikkua, ja joskus täytyy liikuttaakin. Kodinhoitohuoneessa on lattialämmitys ja se on myös vedoton tila. Pesän pitää olla puhdas, ja siksi vaihdan lakanat useasti. Pesän pohjalla on keinokarvamatto. Emälle annan veden ja ruoan lisäksi koirille tarkoitettua maidonkorviketta, sillä se voi auttaa maidontuotannossa. Normaaleja hoitotoimenpiteitä teen jo pienille pennuille. Noin kolmen viikon iässä paijaan, kehun ja hemmottelen pentuja, ja suunnilleen 4-5 viikon iässä annan lisäksi varovaisesti kiinteää ruokaa ja raakaa lihaa. Teen myös kynsienleikkuuta, käsittelyä ja annan matolääkityksen. Kodinhoitohuoneessa on ovi, josta pennut pääsevät ulkoilemaan ja oppivat luonani sisäsiistiksi. Siinä 3-4 viikon iässä siirrän pennut isompaan aitaukseen ja emäkin alkaa ulkoilla enemmän. Totutamme pentuja muihin ihmisiin ja sosiaalistamme niitä. Ennen luovutusta pennut käyvät eläinlääkärin tutkimuksissa ja saavat sirut. Millaisena näet shibojen terveystilanteen? Shiba on yleisesti ottaen terve rotu, mutta toki se voi sairastua, kuten minkä tahansa rotuinen koira. Omilla kasvateillani terveysongelmia on ollut kahdella shiballa. Yhdestä pennusta

i" 10 Selliba Bishounen "Chil n. viikkoa ja Senja Alé

Selliba A-pennut

viikon ikäisinä.

emän viikon

Selliba A-pentue seits iässä.

Shibasanomat

vaistosin, että kaikki ei ollut sillä hyvin, sillä sen kävelyssä oli jotain outoa. En myynyt pentua, vaan peruutin kaupat. Tutkimuksissa pennulla todettiin E-lonkat. Kyseessä oli isokoinen urospentu ja tarvittava leikkaus olisi ollut iso vailla varmuutta sen onnistumisesta. Päädyin eutanasiaan. Yksi kasvattini on vanhemmalla iällä kärsinyt selkävaivoista, mutta kivut pysyvät kurissa lääkityksellä ja se voi elää normaalia koiranelämää.

Selliba Norie "Nicki".

Toimitko yhteistyössä muiden shibakasvattajien kanssa? Alkuvaiheessa sain paljon tukea toisilta kasvattajilta ja olen siitä kiitollinen. Rekisteröintiasioissa on autettu ja yhteistyötä on tehty, kun on etsitty urosta astutukseen. Yhteistyö sujuu hienosti, ja kunnioitan näitä muita kasvattajia, jotka auttavat. Miten näet rodun tulevaisuuden? Tulevaisuudelta toivoisin, että yhteistyö muiden kasvattajien kanssa jatkuu. Toivoisin myös, että useampia uroksia käytettäisiin jalostukseen. Minulla itselläni ei ole kokemusta tuonneista, mutta pidän niitä hyvänä asiana juurikin, jotta saamme uutta verta. Minusta on myös

Selliba Bishounen "Chili" 7 viikkoa.

ja rie "Nicki" Shibasanomat Selliba No chi "Nassi"

Selliba Na

Shibasanomat

hienoa, että Suomessakin on nykyään jo muutamia seesameita. Toivoisin myös shibojen määrän kasvua, jota on nyt ollutkin, jottei rotu katoaisi. Kerro jotain hauskoja tapoja, joita Sumilla ja Amilla on? Kerran kaverini talutti Sumia sadekelillä ja ihmetteli, kun mitään ei tapahtunut, vaikka veti taluttimesta. Sumi ei liikkunut, sillä se ei pidä vedestä. Sanoin sitten hänelle, että Sumi pitää kantaa. Jos asfaltilla on vesiuria tai lammikoita, niin Sumi nostelee kissamaisesti tassujaan. Amilla on hassu tapa laittaa kuono minun jalkani päälle, kun sillä on asiaa. Yleensä Ami kertoo näin minulle, että haluaa luun tai muuta herkkua. Kun asuimme rivitalokaksiossa, oli Sumi kerran tehnyt katoamistempun, eikä sitä löytynyt mistään. Lopulta Sumi löytyi liukuovikaapin sisältä, jonne se oli vaatteiden päälle tehnyt oman ketunkolonsa. Terveiset lehden lukijoille: Toivottavasti nautitte esittelyni lukemisesta ja hyvää jatkoa kaikille kippuroiden ystäville! Mika Rasila

Selliba A-pentue seitsemän viikon iässä.

tel Kirja-arvos

Shibakirjallisuutta maailmalta Teksti: Satu Hakanen

Japanese Dogs – katsaus japanilaisiin rotuihin Japanese Dogs on yksi harvoista japanilaisista koirakirjoista, jotka on julkaistu englanniksi käännettynä myös länsimaisille lukijoille. Kirja on kiinnostava, sillä se tarjoaa eräänlaisen sisäpiirin näkemyksen shibasta sen alkuperäisessä kotimaassa. Nimensä mukaisesti kirjassa esitellään kaikki Japanin alkuperäisrodut sekä modernimmalla ajalla Japanissa syntyneet rodut, kuten japaninpystykorva. Etenkin kuuden alkuperäisrodun – shiban, akitan, kishun, hokkaidon, shikokun ja kainkoiran – muodostama kokonaisuus voi olla hyödyllinen lukukokemus länsimaiselle shibaharrastajalle. On hyvä muistaa, että japanilaisten rotujen suojeluyhdistyksen eli NIPPO:n alkujaan laatima rotumääritelmä japanilaiselle koiralle on yksi ja sama kaikille kuudelle rodulle koko- ja värityseroja lukuun ottamatta. Pohdinnan arvoista luettavaa ovat kenties myös keskikokoisten rotujen luonnekuvaukset, joissa metsästyskoiran mahdollinen aggressiivisuus ja vaikea käsiteltävyys ilmaistaan suorin sanoin asiaankuuluvana osana rotua. Rotuesittelyjen lisäksi kirjasta löytyvät osiot japanilaisten koirien historialle, metsästyskäytölle sekä muutamalle julkkiskoiralle. Hachikon tarinan tuntevat länsimaissakin kaikki, mutta mitä sankarillista teki Tama-shiba? Koska kirja käsittelee kaikkia japanilaisia alkuperäisrotuja, shibojen käsittelyyn ei tässä melko ohuessa kirjassa jää montaakaan sivua. Tietotekstiltä vievät tilaa myös kuvaliitteet, jotka eivät liene harvinaistenkaan rotujen osalta enää yhtä ainutlaatuista materi-

aalia kuin vielä kirjan julkaisuvuonna 2003. Lisäksi kuvissa esiintyy paljon samoja koiria eri asennoissa. Tästä huolimatta Japanese Dogs on näpsäkkä ja suositeltava lukupaketti kaikille niille, joita kiinnostaa shiban asema yhtenä japanilaisista alkuperäisroduista.

ton silmän toivotuin kaltevuuskulma astelukuna. Monet netin shibasivuilla nykyisin liikkuvista anatomisista piirroskuvista ja kaavioista ovatkin alkujaan peräisin tästä teoksesta. Rotumääritelmän perinpohjaisen tulkinnan ja kasvattajien ammattisalaisuuksien rinnalla kirjan parasta antia ovat shibojen japanilaista ja amerikkalaista historiaa käsittelevät osiot. Näissä shibojen merkittävimmät esivanhemmat on esitelty nimien, kuvien ja kuvausten tarkkuudella, ja ne perustuvat varhaisiin japaninkielisiin lähteisiin. Kuvaluettelo 70-luvulla Yhdysvaltoihin saapuneista ensimmäisistä Japanin-tuonneista herättää myös monenlaisia ajatuksia. Kirjan puutteet johtuvat lähinnä sen iästä: valokuvat ovat kauttaaltaan mustavalkoisia, eivätkä varhaisimmat painokset luonnollisesti ole enää täysin ajan tasalla näyttely- ja tuontikäytäntöjen tai genetiikkatietouden suhteen. Jos shibanomistaja hankkii rodustaan vain yhden tietokirjan, on The Total Shiba silti paras valinta.

The Total Shiba – shibaharrastajan perusteos

The Total Shiba on kenties laajin länsimainen tietokirja shiboista. Tämä pitkän linjan shibaharrastajien ja -kasvattajien kirjoittama amerikkalainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1997, ja siitä on sittemmin otettu päivitettyjä uusintapainoksia. Luottamusta kirjoittajien asiantuntemukseen herättääkin heti kuvasivu, jossa nuori urosshiba on halunnut osallistua kodin remontointiin viemällä työkalun. Tietosisältö on sekä kattavaa että hämmästyttävän yksityiskohtaista: ihanteellista shibaa käsittelevässä osiossa havainnollistetaan jopa shiban viisShibasanomat

Shiban värigenetiikka Värigenetiikka-artikkelin ensimmäisessä osassa (Shibasanomat 3/2018) käytiin läpi shiban eri väritysten muodostumista geenien ja solujen tasolla. Tällä kertaa painotus on käytännönläheisempi ja huimasti jännittävämpi: minkä värinen rivistö pentuja sieltä syntyykään? Shiban tapauksessa pentujen mahdolliset väritykset on varsin helppo päätellä etukäteen, mikäli tiedetään, ovatko vanhemmat jonkin toisen värin kantajia. Pienissä pentueissa värijakauma voi silti yllättää.

osa

2/2

Teksti: Satu Hakanen

hiboilla väritykseen vaikuttaa kaksi geeniä, E-geeni ja A-geeni. Molemmista on olemassa hiukan erilaisia versioita eli alleeleja, jotka vastaavat shiban eri värejä. Koiran DNA:ssa on paikka kahdelle E-geenin ja kahdelle A-geenin alleelille. Fyysisesti nämä geenipaikat sijaitsevat kahdessa vastinkromosomissa. Geenin alleelipari voi olla keskenään samanlainen tai erilainen. E-geenin mahdolliset alleelit ovat E ("värillinen") ja e ("valkoinen"). A-geenin alleelivaihtoehdot ovat Ay ("punainen"), aw ("agouti-seesami") ja at ("musta eli black & tan eli bläkkäri"). Koiran näkyvä väritys riippuu nyt näiden alleelien yhdistelmistä. Molempien geenien alleelit syrjäyttävät toisensa mainitussa järjestyksessä. Esimerkiksi shiba, joka on geneettisesti muotoa E/e Ay/at, on värillinen ja punainen, joka kantaa sekä valkoista että bläkkäriä väritystä. Lisäksi joidenkin punaisten shibojen mustan värin määrään turkissa vaikuttavat luultavasti vielä tuntemattomat geenit.

Risteytetään kokeeksi tämä shiba toisen samanlaisen Ay/at-shiban kanssa. Hedelmöityksen hetkellä siittiön ja munasolun yksittäiset alleelit yhdistyvät jälleen pariksi. Keskenään yhtä todennäköiset vaihtoehdot käyvät ilmi Taulukosta 1. Huomioi, että genotyypin kirjoitusasussa dominoiva alleeli mainitaan ensimmäisenä, vaikka Ay/at ja at/Ay ovatkin käytännössä sama asia. Matemaattisen todennäköisyyden mukaan yhdistelmästä voisi siis odottaa neljän pennun pentueeseen kolmea punaista ja yhtä bläkkäriä. Yksittäisen shiban pienessä pentueessa todennäköisyydet eivät välttämättä kovin hyvin päde, ja tuloksena voikin olla esimerkiksi kolmen bläkkäripennun pentue. Tutkittaessa 10 000 samanlaista yhdistelmää alkaisi bläkkäripentujen osuus periaatteessa lähestyä odotettua nel-

jäsosaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin huomioitava valkoinen E-geeni.

Valkoisen geenin vaikutus

Shiboilla kaikkien A-geenin värien ilmenemistä säätelee E-geeni. Alleelivaihtoehdot E ("värillinen") ja e ("valkoinen") voivat esiintyä koirassa pareina E/E (tummempi väritys, ilmeinen etenkin bläkkäreissä), E/e (valkoisen kantaja, kirkkaampi urajiro) ja e/e (valkoinen väri). E-geenin alleelit päätyvät samoihin sukusoluihin sattumanvaraisesti minkä tahansa A-geenin alleelin kanssa. Kahden valkoisen kantajan yhdistelmässä mahdollisuudet pentujen värillisyydelle käyvät ilmi Taulukosta 2. Valkoisia pentuja siis syntyy toisinaan yhdistelmistä, joissa molemmat vanhemmat kantavat valkoista.

Miten pentu perii värinsä?

Sukusolujen eli siittiö- ja munasolujen muodostuessa vastinkromosomit erkanevat toisistaan. Niiden mukana yhteen sukusoluun päätyy geenin alleeliparista vain toinen. Edellisen esimerkin Ay/at-shiba muodostaa A-geenin osalta kahdenlaisia sukusoluja: ne sisältävät joko alleelin Ay tai alleelin at.

Shibasanomat

Suomen ensimmäiset agouti-tyypin seesamipennut (keskellä) syntyivät Inaridou-pentueeseen vuonna 2016. Kuva: Marjo Puranen.

Taulukko 1

Kiistanalainen valkoinen

Shiban rotumääritelmä ei mainitse valkoista väriä lainkaan. Valkoisuus ei ole hylkäävä virhe, mutta ei myöskään tavoiteltava väritys erityisesti urajiron puuttumisen vuoksi. Osa kasvattajista vieroksuu jopa valkoisen kantajien käyttämistä jalostuksessa. Joillakin kantajilla valkoinen väri saattaa levitä iän myötä kuonon ja silmien päälle ns. reverse maskiksi. Toisaalta valkoisen kantajia yleensä pidetään kirkkaan ja selkeän urajiron vuoksi väriltään parempina kuin ei-kantajia, joten koko rodussa yleisesti esiintyvää e-alleelia ei liene järkevää lähteä kitkemään pois. Mikäli muutoin erinomaisen ja erisukuisen shiban ainoa vika olisi valkoinen väri, voisi valkoisuuden leviämistä periaatteessa hallita genetiikan lainalaisuuksien avulla. Yhdistämällä valkoinen (e/e) shiba sellaiseen shibaan, joka on varmistettu ei-kantajaksi (E/E), on pentujen ainoa mahdollinen alleeliyhdistelmä E-geenin osalta E/e. Tällöin kaikki pennut ovat värillisiä valkoisen kantajia - eli kenties niitä pentuja, joita yhdistelmistä usein toivotaankin syntyvän. Tätä tarkoitetaan "urajiron kirkastamisella" valkoisen vanhemman avulla. Valkoisen jalostusshiban ongelmana olisi silti sen A-geenin määrittämän värin näkymättömyys, joka saattaisi ilmetessään olla esimerkiksi liian haalea punainen tai liian voimakas sashige ja periytyä myös pennuille. Valkoisen shiban yhdistäminen valkoisen kantajaan johtaa siihen, että

Taulukko 2

keskimäärin puolet pennuista on valkoisia, puolet värillisiä valkoisen kantajia. Kahden valkoisen shiban pennuista kaikki ovat valkoisia. Varoittavana erimerkkinä valkoisen värin holtittomasta leviämisestä pidetään kishu-rotua, jossa valkoista suosivat jalostusvalinnat ovat lähes kadottaneet muut värit.

Parhaan punaisen tavoittelu

Genetiikka ei pysty tarjoamaan alleelireseptiä ihanteelliselle punaiselle värille. Sen saavuttamiseksi tarvitaan varmasti kokemusta punasävyjen periytymisestä, eri shibalinjojen tuntemusta ja luultavasti myös ripaus onnea. Karkeasti ottaen "punaista kantava punainen" eli genotyyppi Ay/Ay on varma valinta

Nappi (Ayano Herbu Puchala) on Ay/at-tyypin seesami. Napin otsalla erottuu selkeästi piikkikuvio, joka agouti-tyypin seesamilta puuttuu. Kuva: Topi Kuusinen.

jalostuskoiraksi. Kaikki sen jälkeläiset perivät siltä Ay-alleelin, mikä riittää tekemään niistä pohjaväriltään punaisia riippumatta toisen vanhemman värityksestä. Puhtaan punaisia pentuja ilman sashigea tai Ay/at-seesamiväriä voidaan todennäköisesti odottaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyyppiä Ay/Ay. Toisaalta voi olla syytä ottaa opiksi japanilaisten kokemuksesta: kun NIPPO-näyttelyissä alettiin sakottaa mustien karvojen vähäisestäkin määrästä punaisessa shibassa, alkoivat seuraavien sukupolvien punaiset shibat haalistua.

Seesamien kasvatuksesta

Agouti-tyypin seesamiväritys aiheutuu tunnetusta aw-alleelista, minkä ansiosta tämän seesamityypin kasvattaminen on mahdollista. Toinen seesamiväritys, Ay/at-seesami, kulkee myös linjoissa mutta periytyy ennustamattomalla tavalla hyppien ilmeisesti jopa sukupolvien yli. Olennainen ominaisuus aw-alleelissa on se, että se peittyy punainen Ay-alleelin alle, mutta syrjäyttää itse bläkkärin at-alleelin. Agouti-pentueissa toinen vanhempi on tyypillisesti bläkkäriä kantava seesami (aw/at), toinen taas bläkkäri (at/at). Tällöin puolet pennuista on todennäköisyyksien perusteella bläkkäriä kantavia seesameita, puolet bläkkäreitä. Tavoitteena on harvemmin ”puhdas seesami” genotyypillä aw/aw. Japanilaisten kasvattajien keskuudessa kyseistä seesamiväritystä pidetään liian sameana ja ei-toivottuna. Shibasanomat

Tämän Runokuono-pentueen molemmat vanhemmat ovat mustaa kantavia punaisia. Pienissä pentueissa värijakauma ei aina noudata matemaattisia odotuksia. Kuva: Mikael Räsänen.

Resessiivinen musta Shiboilla musta peittyy punaisen ja seesamin alle, mutta on samasta syystä kaikkein yksinkertaisin väritys. Bläkkärishiba voi olla olla A-geenin osalta vain muotoa at/at. Se ei koskaan kanna tai periytä pennuille punaista tai seesamia väriä. Bläkkäri voi kuitenkin kantaa ja periyttää valkoista. On ilmeistä, että kahden bläkkärishiban yhdistelmässä (at/at x at/at) kaikki värilliset pennut ovat myös bläkkäreitä, sillä muita A-geenin värialleeleja ei ole tarjolla. Bläkkäripentuja voi syntyä myös muunvärisille vanhemmille, mikäli molemmat vanhemmat ovat mustan värin kantajia.

Pohdintatehtävä

Pentulaatikossa köllöttävät kasassa puhdas punainen, agouti-tyypin seesami, bläkkäri ja valkoinen pentu. Minkä värisille vanhemmille tällainen sateenkaaripentue voi syntyä, ja mitä värejä vanhempien täytyy silloin kantaa? Tässä esimerkissä punainen ja seesami pentu on tunnistettu varmuudella, vaikka se voi olla tosielämän vastasyntyneistä vaikeaa. Realistinen ratkaisu pentueen vanhempien genotyypeiksi on Ay/at E/e ja aw/at E/e. Jokaisella pennulla on A- ja E-geeneistä kaksi alleelia, joista toinen on peräisin emolta, toinen isältä. Aloitetaan värianalyysi varsinaisen värin

Shibasanomat

määrittävästä A-geenistä. Bläkkäripentu (at/at) paljastaa, että molempien vanhempien on oltava vähintään bläkkärivärin (at) kantajia. Toisaalta punainen ja agouti-tyyppinen seesamipentu tarkoittaa sitä, että värialleeleita on ollut ”jaossa” myös punaisen Ay ja agouti-seesamin aw. Koska yhteen koiraan mahtuu vain kaksi A-geenin alleelia ja toinen alleeli on molemmilla vanhemmilla jo todetusti at, täytyy toisen vanhemman olla genotyypiltään Ay/at ja toisen aw/at. E-geenin osalta huomio kiinnittyy valkoiseen pentuun (e/e), joka tarkoittaa sitä, että molempien vanhempien on oltava vähintään valkoisen värin (e) kantajia. Värillisten pentujen perusteella jaossa on ollut myös ei-valkoisen alleeli (E) ainakin toisella vanhemmalla. Teknisesti on mahdollista, että toinen vanhemmista olisikin itse valkoinen, mutta valkoisen ja valkoisen kantajan yhdistäminen lienee kasvatuksessa epätavallista. Vanhemmat ovat luultavasti molemmat värillisiä valkoisen kantajia (E/e). Vanhempien genotyypit on nyt selvitetty, mutta tehtävä mutkistuu toisen vanhemman värin osalta. Genotyypin Ay/at-shiba voi olla näkyvältä väriltään puhdas punainen, punainen mustilla selkäkarvoilla eli sashige, tai Ay/at-tyypin seesami. Nämä väritykset voivat periytyä tai olla periytymättä jollakin

muista geeneistä riippuvalla tavalla, joten puhtaan punainen pentu ei vielä varmuudella kerro Ay/at-vanhemman näkyvää väriä. Geenitestitulosten lisääntyessä on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että valkoista kantavat (E/e) sashiget ja Ay/at-seesamit ovat joko hyvin harvinaisia tai mahdottomia. Pentueen toinen vanhempi on siis luultavasti puhdas punainen, jonka valkoisen kantajuus näkyy kirkkaana, valkoisena urajirona. Pentueen aw/at-vanhempi on hieman helpompi tapaus: se on väriltään agouti-tyypin seesami, joka voi olla yleissävyltään hieman punertava tai eriasteisesti mustaan vivahtava. Valkoisen kantamisen vuoksi silläkin on todennäköisesti varsin selkeä urajiro. Vastaus edellisen numeron polveutumismääritystä koskevaan pohdintatehtävään on kyllä, pentueella on useampi isä. Kahdelle bläkkärivanhemmalle (genotyyppi at/at) ei voi syntyä punaista pentua, joten punaisen Ay-alleelin on täytynyt tulla toiselta isältä. Kirjallisuutta: Melanocortin 1 receptor variation in the domestic dog (Newton ym., 2000) Association of an Agouti allele with fawn or sable coat color in domestic dogs (Berryere ym., 2005) A SINE insertion causes the black-andtan and saddle tan phenotypes in domestic dogs (Dreger ja Schmutz, 2011) Genetic Interactions Among Three Pigmentation Loci in Domestic Dogs (Schmutz ja Dreger, 2014)

Inaridou Jiyu "Valka", kuva Susanna Pietilä.

Shibojen värigenetiikka

Puhdas punainen

Sashige-punainen

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: Ay/Ay, Ay/aw, Ay/at

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: tod.näk aina Ay/at

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: E/E tai E/e. Valkoisen kantajalla (E/e) on laajempi ja kirkkaampi urajiro sekä valkoiset otsapilkut.

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: Yleensä E/E (Myös E/e ehkä mahdollinen)

Huomioitavaa: Punainen sävy voi vaihdella oranssista hailakkaan beigeen, joten väritykseen vaikuttavat todennäköisesti muut, vielä tuntemattomat värigeenit.

Huomioitavaa: Ns. likainen punainen, jossa selkeä musta väri rajoittuu koiran selkään ja häntään. Sashige-shiboja kutsutaan usein virheellisesti punaseesameiksi. Sashige-väritys ilmenee joissakin mustaa kantavissa punaisissa ja on osittain myös periytyvä ominaisuus. Vaikuttavia geenejä tai periytymisen sääntöjä ei tunneta.

Punaseesami, ei agouti-alleelia (aw)

Seesami, jolla agouti-alleeli (aw)

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: tod.näk. aina Ay/at

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: aw/aw tai aw/at

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: Yleensä E/E (Myös E/e ehkä mahdollinen)

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: E/E tai E/e. Valkoisen kantajalla (E/e) usein selvempi ja valkoisempi urajiro, E/E yleensä kauttaaltaan tummanvärisempi.

Huomioitavaa: Ay/At-tyypin shiballa on kauttaaltaan mustankirjava turkki, tyypillisesti punertava pohjasävy ja otsalla selkeä widow’s peak-piikkikuvio, joka ei jatku kuonon päälle. Väritys näyttää periytyvät tietyissä shibalinjoissa, mutta vaikuttavia geenejä tai periytymisen sääntöjä ei tunneta.

Huomioitavaa:Agouti-tyypin seesami näyttää usei susimaisen harmaanrusehtavalta, mutta sillä voi olla myös punertava sävy. Seesamiväritys ulottuu otsalta kuonon päälle ja silmien alle ilman selkeää piikkikuviota.Väri periytyy ennustettavasti, mutta sävyn ja tummuusasteen vaihtelun syitä ei tunneta.

Black & Tan

Valkoinen

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: at/at

Genotyyppi Agouti-geenin osalta: Mikä tahansa edellisistä

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: E/E tai E/e. Valkoisen kantaja (E/e) on yleensä ”värikäs” bläkkäri, jolla on valkoisemmat posket ja suuret otsapilkut. E/E on etenkin naamastaan tummempi. Huomioitavaa: Shiban värigenetiikan kannalta yksinkertaisin väritys, jossa myös valkoisen kantajat (E/e) helppo erottaa silmämääräisesti.

Genotyyppi Extensions-geenin osalta: Aina e/e. Genotyyppi estää Agouti-geenin ilmenemisen. Huomioitavaa: Solutasolla valkoinen shiba saa värinsä feomelaniinista kuten punainenkin shiba. Ei tiedetä, miksi joillakin koiraroduilla feomelaniinin sävy muuttuu niin vaaleaksi tämän genotyypin yhteydessä. Shibasanomat 23

Shibatohtori:

Koiran kivesvika Koiran kivesvialla tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuisen uroksen toinen tai molemmat kivekset eivät ole paikoillaan kivespusseissa. Kivekset kehittyvät sikiöaikana vatsaontelossa ja laskeutuvat syntymän jälkeen nivuskanavana läpi kivespusseihin jänteen vetäminä.

Teksti ja kuvat: Satu Hakanen

leensä molemmat kivekset ovat paikoillaan jo eläinlääkärin suorittamassa pentutarkastuksessa hiukan ennen luovutusikää. Piilokiveksestä puhutaan, kun kives ei jostain syystä laskeudu, vaan se jää jumiin vatsaonteloon tai nivuskanavaan. Myös täydellinen kivesten puuttuminen on mahdollista, vaikkakin hyvin harvinaista. Joskus jo laskeutunut kives, ns. hissikives, saattaa nousta takaisin nivuskanavaan ja jopa kulkea edestakaisin nivuskanavan ja kivespussin välillä.

Koiran piilokives käytännön elämässä

Uroskoira kehittyy ja käyttäytyy uroksen tavoin piilokiveksestä huolimatta. Nivuskanavassa tai vatsaontelossa sijaitseva piilokives ei kasva yhtä suureksi kuin laskeutunut kives, eikä yleensä vaivaa koiraa. Vatsaontelon piilokives voi kuitenkin hyvin harvoissa tapauksissa mahtua liikkumaan niin paljon, että siemenjohtimen kiertyminen aiheuttaa voimakkaan kipukohtauksen. Piilokiveksen poistoa leikkauksella suositellaan kohonneen kasvainriskin takia. Kasvaimen todennäköisyys alkaa nousta koiran ikääntyessä. Leikkauksessa voidaan poistaa pelkkä piilokives tai kastroida uros kokonaan. Vatsaontelossa olevan kiveksen poistoon on nykyään tarjolla tähystysleikkaus, jolloin koira selviää pienemmillä leikka-

24 Shibasanomat Shibatohtori

ushaavoilla. Nivuskanavassa ihon alla tuntuvan piilokiveksen poistoon ei tarvita tähystysleikkausta, mutta jos myös laskeutunut kives poistetaan samalla, tulee leikkaushaavoja yleensä kaksi. Piilokivesleikkauksesta toipuminen voi olla yllättävän tuskallista, joten kipuherkäksi tiedetty koiralle on hyvä pyytää voimakkaamman kipulääkkeen resepti.

Kivesvian kartoitusta jalostustietojärjestelmällä

SKL:n jalostustietojärjestelmä on sisällyttänyt kivekset terveystuloksiin vuodesta 2015 alkaen. Merkintä ’Kivekset – Normaalit’ ilmestyy nykyään automaattisesti hyväksytyn näyttelytuloksen yhteydessä. Merkintä voidaan lisätä myös takautuvasti. 'Puutteelliset' kivekset viittaavat kivesvikaan ja 'Poistetut' kastraatioon. Osa kastroiduista uroksista on kuitenkin ollut kivesvikaisia, vaikka merkintä tästä puuttuu. Kiveslausunnon voi saada maksuttomasti eläinlääkäriltä minkä tahansa terveystarkastuksen yhteydessä. Käytäntö ei vaikuta vielä aivan vakiintuneen, joten osa eläinlääkäreistä kirjaa kivekset koiran tietoihin vain omistajan sitä pyytäessä.

Shibojen kivesviasta on vain vähän tietoa

Kivesvian laajuudesta suomalaisissa shiboissa ei ole ajantasaista tutkimustietoa. Ulkomaalaisilta keskustelufoorumeilta löytyy kuulopuheita pitkän

linjan kasvattajien havainnoista, joiden mukaan shibojen kivesviat olisivat yleisiä. Omistajat taas kertovat shibaurosten kivesten laskeutumisen tapahtuneen joskus niinkin myöhään kuin yhdeksän kuukauden iässä. Jalostustietojärjestelmän terveystuloslistalle kirjautuneissa eläinlääkärin kiveslausunnoissa puutteellisia suhteessa normaaleihin on ollut vuonna 2015 1/6, vuonna 2016 0/9, vuonna 2017 3/11 ja kuluvana vuonna 2018 1/12. On muistettava, että näyttelytuloksen myötä tulevat kirjaukset normaaleista kiveksistä eivät näy terveystulosten vuosilistalla. Toisaalta on mahdollista, että osa piilokivesurosten omistajista pitää terveystutkimuskäyntejä eläinlääkärillä tarpeellisina vain jalostuskoirille.

Kivesvika sulkee pois näyttelyt

Tällä hetkellä kivesvika tai kastraatio sulkee pois näyttelyharrastuksen. Samaa rajoitetta ei ole steriloiduilla nart-

tukoirilla tai niillä koirilla, jotka eivät muista näkymättömistä terveyssyistä johtuen sovellu jalostuskäyttöön. Agilityssä, tokossa, metsästyskokeissa yms. lajeissa kivesvikaisenkin koiran kanssa voi kilpailla, mutta valiota koirasta ei voi tulla.

Kivesvikojen huomiointi jalostuksessa

Koska laskeutumaton kives on elimistön sisäpuolella, ei elävien siittiöiden tuotanto onnistu liian korkean lämpötilan vuoksi. Piilokivesuros, jonka toinen kives on laskeutunut normaalisti, pystyy astumaan nartun tiineeksi, mutta voi samalla periyttää jopa molemminpuolista piilokivestä. Tällainen urospentu on todennäköisesti steriili, ja rodun elinkelpoisuus laskee. Yksittäisen kotikoiran kannalta suurin ongelma on kuitenkin piilokiveksen kasvainriski. Valitettavasti piilokivesten varsinainen syy, taustalla vaikuttavat geenit ja periytymismekanismi tunnetaan vielä varsin huonosti. SKL on panostanut kivesvikojen vastustamiseen. Kasvattajan tulee palauttaa käytetystä kauppasopimuksesta riippuen yksi kolmasosa tai yksi viidesosa pennun ostohinnasta, kun kivesten pysyvä puutteellisuus on varmistunut. Piilokivesuroksen pentueen saa kuitenkin rekisteröidä yhden kerran EJ ("ei jalostukseen") -rekisteriin. Kasvatuksen kannalta kivesvikainen pentu on valitettavasti sukulinjansa umpikuja, hyödytön näyttelykoira ja taloudellinen menetys. Koska kivesvikojen periytymismekanismi on monimutkainen ja vielä huonosti tunnettu, on ongelman täydellinen hallinta vaikeaa. Periyttäjäksi voi esimerkiksi paljastua uros, jolla itsellään on normaalit kivekset, tai kivesvikaa saattaa ilmetä vain tietyn jalostusnartun ja -uroksen keskinäisessä yhdistelmässä. Toisaalta muilta osin jalostuskoiriksi soveltuvien shibojen määrä voi pudota liikaa, mikäli kaikki kivesvikaisten urosten lähisukulaiset suljettaisiin periytymisen pelossa pois jalostuksesta.

Kaksitoista rotua käsittävässä tutkimuksessa (Gubbels ym., 2009) havaittiin, että kivesvikaisen pennun jo aiemmin jättäneiden vanhempien yhdistelmässä kivesvian riski oli niinkin korkea kuin 24 %. Mielenkiintoista kyllä, nämä riskipentueet olivat myös verrokkipentueita suurempia, ja niihin syntyi enemmän uros- kuin narttupentuja. Yksi toteutuskelpoinen tapa pyrkiä välttämään kivesvikoja onkin välttää riskiyhdistelmiä, joissa pentueen molemmilla vanhemmilla on ennestään kivesvikainen pentu tai pentueveli. Riskiyhdistelmien tunnistamiseen tarvitaan apua kaikilta kivesvikaisten urosten omistajilta. Jos shibauroksellasi on piilokives tai muu kivesvika, pyydä eläinlääkäriä kirjaamaan asia koiran tietoihin seuraavan eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Ilmoita siitä myös shibojen terveystietopankkiin tai sähköpostitse jalostustoimikunnalle. Lähteet: Relationship of cryptorchidism with sex ratios and litter sizes in 12 dog breeds. (Gubbels ym., 2009) Canine cryptorchidism: An update. (Khan ym.,

Kuva taulukosta: Jalostustietokannan terveystutkimuslistalla kivesmerkinnät löytyvät kohdasta 'Muut'. Listalta puuttuvat näyttelytulosten myötä saadut merkinnät normaaleista kiveksistä. Kuvassa lista vuodelta 2017. Nämä kivesvikaiset shibat eivät olleet sukua toisilleen.

2018).

Kasvainriskin vuoksi piilokives on suositeltavaa poistaa leikkauksella ennen koiran viidettä syntymäpäivää. Laskeutunut kives voidaan jättää paikoilleen tai poistaa, jolloin leikkaus on samalla kastraatio.

Shibasanomat

Miten valita oikeat valjaat? issa

bi h

Chi

alja skyv

Monet miettivät, pitäisikö koiralla käyttää pantaa vai valjaita lenkeillä. Eri käyttötarkoituksiin on olemassa eri valjaita, ja malleja on erilaisia. Mutta mitä eroa eri valjaismalleilla on, ja miten valita omalle koiralle sopivat? Teksti: Taru Mäkelä

lkuun on syytä mainita Myös shibojen rakenteissa on eroja, jovaljaiden hyödyistä ta- ten täydellisesti istuvia valjaita voi olla valliseen kaulapantaan vaikea löytää. Vain sovittamalla selviää, verrattuna. Istuvissa valjaissa Y-valjaita sovittaessa: paine jakautuu tasaisesti koiran etuosalle. Pannassa paine puo• Rintakappaleen keskikohta lestaan kohdistuu yksittäiselle rintalastan korkeimmalla kohdalla alueelle eli niskaan. Tästä syys• Valjaita vetäessä rintakappale tä valjaiden käyttöä suositelei saa nousta kaulalle. laan erityisesti kaikille hihnassa vetäville ja äkillisiä nykäisyjä • Rinnan ympäri kulkeva kappale tarpeeksi takana, ettei hankaa harrastaville koirille sekä penkainaloa. nuille.

Valjaiden sovittaminen

Valjaita hankkiessa kannattaa aina ottaa koira mukaan sovittamaan. Merkistä riippuen mallit ovat hieman erilaisia.

Shibasanomat

• Lukko ylhäällä, ettei liikkeessä osu koiran kyynärpäähän. • Remmin kiinnityskohdan olisi hyvä olla melko takana rintarangan päällä, ei niskan lähellä.

minkä tyyppiset ja kokoiset valjaat sopivat koirallesi. Koiralle väärän malliset tai kokoiset

valjaat rasittavat kehoa turhaan sekä saavat aikaan lihasjumeja tai kipeitä hankaumia. Päivittäisessä käytössä olevat lenkkeilyvarusteet tulisi olla helpot ja mukavat sekä koiralle että omistajalle. Talven pimeydessä kannattaa suosia heijastavia malleja. Suomessa on paljon käsityöläisiä, jotka valmistavat pantoja ja valjaita mittatilauksesta. Valjaita tilattaessa kannattaa tarkkaan mitata koira kunkin valmistajan ohjeiden mukaan, että saa varmasti juuri omalle shiballe täydelliset valjaat.

Yleisimmät valjastyypit: y-valjaat ja t-valjaat

Pirlolla y-valjaat.

Y-valjaissa on erillinen kaulalenkki ja rinnanympäryslenkki. Pirlolla taakanvetovaljaat. Niitä yhdistävät selän ja rintalastan puoleiset kappaleet. Pennulle kannattaa valita y-valjaat, joissa sekä kaulanettä rinnanympärystä voi säätää. Näin samat valjaat menevät pennulle pidemmän aikaa. Valjaiden kaulaosan tulisi kulkea lapaluun reunaa pitkin. Jos kaulaosa kulkee lapaluun päältä, se estää lavan Valkalla on t-valjaat. liikettä. Selkäosa kulkee lapaluiden välistä niiden ohi. Selkä- liikkua, valjaita kannattaa kiristää. osan ja rintalastan kappaleiden pituuMyös materiaalivalinnoilla voi vaidet määrittelevät sen, kuinka taakse kuttaa valjaiden paikallaan pysymirintalenkki tulee. Erillinen selkäkap- seen. Nahka- ja ”sileäpintaiset” valjaat pale on kuitenkin aina suotavaa olla. liikkuvat paljon herkemmin yllä kuin Valjaat ovat sopivan tiukat, kun eivät ”pörröiset”. Liian löysät valjaat hanheilu päällä, ja sormet mahtuvat koiran kaavat, niistä on helppo karata tai koija valjaiden väliin. Jos sormilla on tilaa ralla voi sujahtaa tassu kaulalenkistä.

T-valjaat tuntuvat tukevilta ja ne on helppo pukea, mutta haittapuolena on rintaosan asettuminen täysin lapaluiden päälle ja eteen. Sovittamisessa rungon ympäri tulevan osan kohdalla pätee sama kuin y-valjaiden kanssa, eli valjaat eivät saa hangata kainaloita tai muuten häiritä etujalan liikettä. T-valjaista on tärkeää katsoa, että rintakappale asettuu oikein olkanivelen yläpuolelle, jotta eturaajan ojennus ei esty valjaan vuoksi. Rintakappale ei kuitenkaan saa nousta liian ylös, tai muuten se painaa kurkkua. Tämä on huomioitava erityisesti jäykemmissä t-valjasmalleissa (esim. Julius K9).

Valjaita eri käyttötarkoituksiin

Vedonestoon tarkoitettuja valjaita on markkinoilla muutamia erilaisia malleja. Etukiinnitteisissä valjaissa hihnan kiinnityspiste on koiran edessä. Hihnan kiristyessä koira ei pääse sinne, minne haluaa, vaan veto kääntää koiran kohti lenkittäjää. Usein koirat silti päättäväisesti kiskovat haluamaansa suuntaan ja valjaat vääntyvät vinoon. Pelkästään edestä kiinni oleva koira on vaikeammin hallittavissa, joten suositeltavaa olisi käyttää ns. kaksipistekiinnityksellä olevia valjaita, joissa on hihnan kiinnityskohta sekä edessä että normaalisti selän päällä. Hihnan eri päät kiinnitetään kumpaankin kiinni-

Shibasanomat

Näissä t-valjaissa hihnan kiinnitys tulee hartioiden päälle.

Valjaiden asettuminen lapaluun reunoja mukaillen. Selkäosan pituudessa on vaihtelua mallista riippuen.

Shibasanomat

tyskohtaan, mikä parantaa koiran hallintaa pelkkään etukiinnitykseen verrattuna. Vedonestoon tarkoitettuja valjaita on tarkoitus käyttää koulutuksen apuna. Yksinään ne eivät vielä poista ongelmaa, mutta helpottavat hihnassa kulkemisen opettamista. Kipuun perustuvia vedonestovaljaita, joissa koiran vetäessä valjaat kiristävät kainaloita, ei suositella käytettäväksi. Tällaiset valjaat voivat jopa hiertää koiran kainalot auki. Jarruvaljaat ovat hyvä turva koiralle, joka on oppinut peruuttamaan ulos valjaista. Ne ovat samankaltaiset kuin y-valjaat, mutta selkäosaa on pidennetty niin, että lenkkejä on yksi lisää. Tämä viimeinen lenkki kulkee koiran vatsan kohdalla rintakehän takana. Tämän tyyppisiä valjaita kutsutaan myös ”vinttikoiraval-

jaiksi”, ja niitä valmistetaan usein mittatilauksena. Tällaisia valjasmalleja ovat mm. Ruffwear Webmaster ja Hurtta Trail. Jäljestysvaljaat ovat tavalliset y-valjaat, joissa hihnan kiinnityspaikka selän lisäksi myös vatsan puolella. Step-in-valjaat ovat y-valjaiden muunnelma. Ne sopivat koirille, jotka eivät pidä pään yli pujotettavista valjaista. Valjaissa on koiran etutassuja varten reiät, ja valjaat kiinnitetään selän päältä, joten koira ikään kuin astuu sisään valjaisiin. Step-in-valjaiden mittauksessa on huomioitava, että tassujen paikat ovat tarpeeksi isot, jotta ne eivät hankaa. Valjaat eivät myöskään saa nousta ahdistamaan henkitorvea vetäessä. Kiinnityskohta näissä valjaissa on usein suoraan lapaluiden päällä. Husky-/veto-/juoksuvaljaat

ovat y-mallisten valjaiden muunnelma, joissa kiinnityspiste on mahdollisimman takana. Valjaiden tarkoituksena on maksimoida vetoteho koiran juostessa. Ne haittaavat koiran liikettä mahdollisimman vähän eikä niissä yleensä ole avattavia lukkoja, vaan valjaat pujotetaan päälle. Selän puolella oleva ”verkko” pitää valjaan muodossaan, mutta antaa tilaa selän liikkeelle juostessa. Shiballe oikean kokoisia vetovaljaita löytyy harvoin suoraan. Kaulaosan istuvuus katsotaan samoin kuin y-valjaissa. Koska näissä valjaissa vedetään, on erittäin tärkeää, ettei kaulaosa nouse liian korkealle ahdistamaan henkitorvea. Vatsapuolella tärkeää on sopiva leveys rintakehään nähden ja se, etteivät valjaat hankaa kainaloita. Verkko asettuu selälle, ja sen pitäisi ulottua vähintään hännän tyveen. Shiboilla siis kippuran taakse, koska eihän juoksemisesta tule mitään, jos kippura on huonosti! Valjakossa koirat olisivat kiinni sekä valjaistaan vetääkseen, että pannastaan pysyäkseen omalla paikallaan. Juostessa tai pyöräillessä kiinnitys tulee mieluiten joustavalla hihnalla ihmisen vyötärön korkeudelle viistosti. Jos koira ei ole innokas vetämään, hölkkäilyyn sopivat paremmin tavalliset y-valjaat, sillä vetovaljaat eivät istu kunnolla, jos koira ei vedä. Taakanvetovaljaita käytetään nimensä mukaisella tavalla taakanvetoa harjoitellessa. Ne muistuttavat vetovaljaita, mutta painopiste on huomattavasti alempana. Koiran ei ole tarkoitus juosta, vaan vetää hitaasti ja rauhallisesti. Kuorman kiinnitys on alhaalla, joten selän puolelta kiinnitettävät valjaat kohdistaisivat rasituksen liikaa koiran selälle. Pehmustus valjaissa on suositeltavaa myös karvaisilla roduilla, sillä se ehkäisee hankaamis-

ta. Valjaiden kiinnityskohta on hyvin takana, jotta takajaloille jää tarpeeksi tilaa liikkua. Selkäkappaleiden riittävä pituus on tärkeää, etteivät valjaat nouse liian ylös. Lajia harrastavissa

paikoissa on yleensä mahdollisuus lainata valjaita. Harrastajilta saa myös vinkkejä siitä, mistä taakanvetovaljaita kannattaa tilata, jos haluaa sellaiset omaksi.

Rintaosan leveys sopivaksi. Liian kapea hiertää ja hankaa. Liian leveä haittaa etujalkojen liikettä. Vetäessä tai istuessa kaulaosa ei saa nousta niin ylös, että aiheuttaisi pihinää tai yskimistä.

Shibasanomat

Elisa, Penni & Mauno Teksti ja kuvat: Elisa Saukko

ervehdys kippurakansalaiset! Perheeseemme kuuluu lisäkseni aviomieheni Tomi ja shibat Penni ja Mauno. Olemme olleet shibanomistajia vuodesta 2005 ja asumme Jyväskylässä. Pohdin pitkään, mistä aloittaisin, joten aloitetaan ihan alusta.

Oli vuosi 2004, kun Tomi ehdotti shiban hankintaa. Olin hölmistynyt. Niin harvinainen rotu, saako niitä edes mistään?! Tuolloin halusin palavasti oman koiran, olinhan varttunut kissaperheessä ja vain hoitanut muiden koiria. Tähän asti päässäni olivat pyörineet muut rodut, ja nyt sinne sitten pistettiin ajatus shibasta. Shibojen kuvia netistä katsellessani muistin yhtäkkiä, että shiba oli tuttu lapsuuden kuvakirjasta. Olin ihastunut siihen silloin pikkutyttönä ja

sa a an

p u p i r ak K

Shibasanomat

kirjoittanut tikkukirjaimin mielikuvituskoirani tiedot paperille ylös: ”Nimi: Tuisku. Rotu: Shiba inu”. Ei tullut Tuiskua, mutta tuli Penni. Joulukuussa 2005 ajelimme Pyhärantaan Erja Lajusen luokse hakemaan pienen narttupennun kotiin. Penni on introvertti älykkö. Se ei liehittele puolituttuja, nuuhkaisu riittää. Penni on hiljainen, mutta toisinaan se voi päästää myös lyhyen ”puff”-haukahduksen, ihan vaan huomautukseksi, että koiria tässä ollaan, vaikka ketuksi joskus luullaan. Vahtiviettiä sillä on, ja etenkin maaseudulla ollessamme Penni päästää ulvontahaukun, jos joku kehtaa saapastella sisälle pirttiin ilman ennakkovaroitusta! Vain ne ihmiset, jotka ovat olleet Pennille tuttuja pennusta asti, saavat erityistervehdykset korvat tötteröllä ja kippurahäntä vispaten. Pennin elämän Suurin Rakkaus on kuitenkin ruoka, ja se on ollut näppärä motivointikeino koulutukseen. Pennillä on repertuaari temppuja, joita se mielellään esittää ruokapalkkaa vastaan. Bravuurina ”Orava!”, missä Penni

Blackroyal's Anyarei "Penni".

imitoi istuvaa oravaa lähes täydellisesti, onhan ulkonäössäkin jotain samaa nappisilmiä ja pörröhäntää myöten. Hauskin kommentti Pennin ulkonäöstä tuli parkkipaikalla satunnaiselta ohikulkijalta, joka Pennin nähdessään huudahti ihastuneesti: ”Ihan kuin jokin pieni päästäinen!”.

Kiriko Kensha No Kaiouji Go "Mauno".

shibakasvattajaan täällä Jyväskylässä. Sarin shibat Peppi ja Kaio olivat meille tuttuja, ja päätin samalla kysyä, olisiko Sarilla mahdollisesti pentuesuunnitelmia Pepin varalle. Ja olihan niitä, mutta pentuesuunnitelmissa mikään ei taida olla niin varmaa kuin epävarma. Valmistauduin henkisesti siihen,

että meille muuttaa pentu aikaisintaan kesällä 2018, mutta sitten Sari ilmoittikin, että Peppi on tiineenä! Sen jälkeen alkoi hermoja raastava odottelu. Lokakuussa 2017 saimme viimein ilouutisia: neljä urospentua oli syntynyt! Ja taas joulukuussa lähdimme pentuhakureissulle, nyt vain muutaman

Uusi pentu muuttaa taloon

Monta vuotta meni mukavasti kolmistaan, mutta puhuimme toisen shiban hankinnasta yhä enemmän. Penni alkoi mummoutua, ja jos siitä aika pian jättäisi, tuntui kauhealta ajatella kotia ilman shibaa. Ja koska Penni oli vielä pirteä shibamummu, se saattaisi arvostaa kaveria, jonka kanssa voisi puhua koiraa. Penni todennäköisesti hyväksyisi pennun suht kivuttomasti, mutta ajatus uudesta shibasta vähän jännitti. Kaikki shibat eivät suinkaan olleet niin lupsakoita luonteeltaan kuin Penni. Entäpä jos pentu olisikin ihan eri maata? Kävin hyviä keskusteluja kasvattajien kanssa, ja pentuasioita pohtiessani otin yhteyttä myös Sari Ikävalkoon, tuttuun

Mauno kotiutui joulukuussa. Shibasanomat

kilometrin päähän, ja haimme kotiin pentueen pienimmän pojan, joka sai nimekseen Mauno.

Kaksikko toistensa vastakohdat

Mauno on nyt vuoden ikäinen herrasmies ja veijari. Se on älykäs, helppo kouluttaa ja selvästi tykkää koulutushetkistä. Lenkkikaverina Mauno on yliveto, se lähtee lenkille aina mielellään siinä missä Penniä pitää vähän suostutella... Kesällä kävimme Kuusamossa ja Mauno tassutti reippaasti Pienen Karhunkierroksen. Reissukoirana Mauno oli huoleton, matkusti pitkät matkat autossa rauhallisesti torkkuen ja käyttäytyi hotellihuoneessa siivosti. Penni ei ole koskaan viihtynyt ihmisten lähellä. Se kyllä nauttii rapsutuksista, mutta tykkää olla enemmän omissa oloissaan. Mauno sen sijaan on ihana halikaveri! Se viihtyy lähellä ja sitä saa pussailla ja paijata niin paljon kuin haluaa. Maunossa on sopivassa suhteessa pippuria ja pehmoa, se ei ole liian pehmeä eikä liian kova. Mauno on myös paljon äänekkäämpi

Shibasanomat

kuin Penni. Se tykkää kujertaa, ulvoa, vinkua ja piipata mielipiteensä julki. Mauno on hyvällä tavalla ihan erilainen kuin Penni. Jyväskylän shibatapaamisissa Mauno pääsee leikkimään myös veljiensä Jutin ja Pepin kanssa. Ja hyvin pojat tulevat toimeen nyt vuoden ikäisinä, mitä nyt välillä täytyy rähähtää velipojalle vähän tiukemmin, jos leikki äityy liian hurjaksi. Penni ja Mauno ovat hyvä kaksikko ja tasapainottavat hienosti toisiaan: Mauno on rohkea ja reipas, menee valppaasti eteenpäin tutkimaan uusia juttuja ja saa näin Penninkin mukaansa. Moni on todennut, että Penni on sosiaalisempi nyt, kun Mauno tuli sen kaveriksi. Pakkohan sen on olla, muuten Mauno saa kaikki herkut! Pennin rauhallisuus taas varmasti rauhoittaa myös Maunoa. Vaikka alkuun jännittikin, nämä kaksi tulevat hyvin toimeen. Tietysti Maunon pentumaiset kujeet käyvät välillä eläkeikäisen Pennin hermoille, mutta riidat ovat pieniä ja loppuvat nopeasti. Jos elämä Pennin kanssa oli hauskaa, on se kaksin verroin hauskempaa

nyt, kun Mauno muutti meille. Penni on toiminut meille oppimestarina shiban kanssa elämisessä, Maunon kanssa seikkailut ovat vasta edessä. Tylsäksi ei elämä näiden kahden kanssa ainakaan käy! Pennin ja Maunon elämää voi käydä seuraamassa osoitteessa instagram.com/ shibakaruselli.

! Väritä kuva

Bongaa shibatonttu lehdestä!

Kuva: Katja Tuomala

Persoonallisia heijastavia masen ulkokoruja kaikille kauneutta ja kotimaista käsityötä arvostaville yät

äsit k t s i a ul

turk

Pukinpajasta on karannut shibatonttu, ja se on piiloutunut lehteen. Lähetä lehden sähköpostiin sivunumero, josta tonttu löytyi. Ole nopea, sillä vain ensimmäinen tonttushiban löytänyt palkitaan! Jätä myös yhteystietosi, niin shibatonttu osaa toimittaa palkinnon oikeaan osoitteeseen!

lehti.shiba@gmail.com

Saatavilla nyt myös verkkokaupasta! www.masedesign.fi @designmase

Shibasanomat

Nukan kolumni

Teksti ja kuvat: Sara Tikkanen

Kinkut kattoon ja kuusi kumoon!

iis TAAS. Taas on se aika vuodesta! Ihmiset kärrää sisälle puita, joihin voi kätevästi nostaa vähän koipea, kun on ensin käynyt ruinaamassa ruokapöydästä pari kinkkusiivua. Meikäläisellehän tämä on jo ihan peruskauraa, vaikken vieläkään pidä siitä The originaalista punanutusta. Hou hou vaan, täytyy olla taas kameran kanssa hollilla, kun veikka näkee tuon Rovaniemen lähettilään ekaa kertaa! Rudolfit ja Petterit saavat kokeilla onneaan, meillä kyllä riittää parkkitilaa... Ei mitään hätää! Minä vain vähän maistelen! Jahas. Mitenkäs meillä menee? Napero on ainakin kasvanut. Välillä ihan rasittavuuteen asti. Ei vanha jaksaisi enää ihan koko ajan riehua, mutta täällä on vaan hampaat lennelleet ja sisustusta laitettu uusiksi noin 6x per päivä. Astianpesukoneeseen se tykkää työntyä edelleen ja hoidossa ollessaan oli änkenyt itsensä saunaan! Kuulema äidiltään perinyt jotain tämän suuntaista käyttäytymistä, van minä se en kyllä noista löylyistä tajua hölkäsen pöläystä. Sitten! Voitteko uskoa! Nyt siitä pen-

Shibasanomat

nusta on tullut todellinen matkiapina. Sekin alkoi sitten agiliitämään. Ilmoittautui oikein kurssille ja kaikkea. Me ollaan mamman kanssa liidetty tasaiseen tahtiin ja hinkkailtu pikku yksityiskohtia kuntoon. TYLSÄÄÄ! Kun olisi vaan niin paljon kivempaa painaa nappi laudassa. Todelliseen tulikokeeseen tuo napero laitetaankin sitten tammikuussa, kun mutsi aikoo ilmoittaa sen tänne Kajaanin Tamminäyttelyyn. Joten ei muuta kuin kaikki kynnelle kykenevät mukaan: luvassa on vuoden komediapläjäys! Mutsi jo lupaili mulle eläköitymistä näyttelyistä enää yhden saavutuksen jälkeen, mutta nyt se kuulema harkitseekin jos sittenkin käytäisiin vielä kehässä pyörimässä, noin ihan niinkuin huvikseen. Naiset... Noin muutoin oon kuulema ollut ihan hyvä isoveikka. Alun jälkeen en oo jaksanut turhista räyhätä, paitsi sen verran, että pidetään mutsin kanssa kakara aisoissa. No okei, täytyy myöntää, on se ihan kivaa että on paini- ja juoksukaveri! Metsässä ollaan juostu niin että puut taipuu tieltä ja puskat pölisee. Kavereihinkin on saatu uutta

vipinää aikaiseksi, kun pentu on jahdannut niitä pitkin metsiä painimatsin toivossa. Siltikin minun tekisi mieli vielä vähän varastaa huomiota mammalta, ei sen tarvitsisi tuota ipanaa paapoa ja namitella. Hirveen kova pureksija tuo veikka on ja vaikka meikäläiselle ei ole hetkeen luut maistuneet, piti kuitenkin testata, että onko ne tosiaan niin hyviä vielä kun tuo yksi repii niitä kitusiinsa sellaista vauhtia. Ja onhan ne! En minä kyllä anna sen yksinään niitä kaikkia syödä! Nappuloistakin tulee yllättävän hyviä, kun näkee, että toinen syö niitä, kokeilkaapa tekin! Seuraavaksi me kirjoitellaankin tänne sitten vuonna 2019. Kakstuhattayheksäntoista. Wau. Tehdään siitä hyvä vuosi! Me toivotellaan teille kaikille oikein upeaa kippuralle kieputettua joulua sekä rauhallista uutta vuotta! Nähdään ensi vuonna!

Nuka

S hi ba tr ee na a

Tasapainotyyny Teksti: Taru Mäkelä Kuvat: Tarita Mäkelä

ei arvoisat shibatoverit! Minä Dazu täällä jälleen jakelen treenivinkkejä syystuulen tuivertaessa kippuraan (hyi!). Saanen esitellä jotain minulle hyvin rakasta − miten voikaan ihmisolento keksiä jotain näin innostavaa! Tässä se siis on: ”lätty”. Aina, kun olet sen lähellä, ruokaa sataa yllesi ja sinun tarvitsee vain olla ja huojua. Tämä kuulemma pitää piilottaa multa, etten istuskele yksinäni tämän päällä. Kokeilkaa ja koukuttukaa!

Tasapainotyyny on kätevä apuväline monenlaiseen treenaamiseen, eikä koiran ikä tai kunto ole este harjoittelulle. Dobo-tasapainotyynyt on tarkoitettu erityisesti koirakäyttöön, joten ne ovat kestäviä, mutta myös vastaavat ihmisten käyttöön tarkoitetut tyynyt kestävät kyllä shiban kokoisen koiran.

Alkuun tyynystä on tehtävä koiran mielestä kiinnostava palkitsemalla koira aina sen kiinnittäessä jotain huomiota tyynyyn. Jos kapistus epäilyttää, voi vaikka muutaman namin syödä suoraan tyynyn päältä. Mitä paremmin ensimmäinen tehtävä sujuu, sitä enemmän korotetaan vaikeusastetta ennen namien saamista. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa koira pitää reippaasti tassuja tyynyn päällä.

Kuten kaikki harjoittelu, myös tasapainoilu tyynyn päällä kannattaa aloittaa pienissä erissä, jotta vältytään lihasjumeilta. Tottumattomalta syvien lihasten harjoittaminen voi viedä aikaa, mutta tulokset alkavat näkyä mm. lisääntyvänä ketteryytenä sekä ryhdin ja kehon hallinnan parantumisena.

Eri asennot harjoittavat eri alueita, ja kannattaakin opettaa koiraa pysymään tyynyn päällä etutassuilla, takatassuilla ja kokonaan. Temput lisäävät haastetta harjoitteluun: hyviä vaihtoehtoja ovat tassun anto, istu-maahan-seiso sekä etu- tai takajaloilla tyynyn kierto niin että toinen pää pysyy tyynyn päällä.

Shibasanomat

Suomen shiba ry. | @suomenshiba | #suomenshiba Tämän numeron teemana on #shibaselﬁe. Seuraavaan numeroon keräämme shibojen kippuroita. Nappaa kuva shibasi pölyhuiskasta, donitsista, rinkelistä, saparosta, siitä majesteettisimmista osuudesta shiban peräpäässä. Merkitse kuvasi tunnisteella #shibakippura ja #suomenshiba, niin se voi päätyä seuraavan lehden kollaasiin!

intoshiba

idajau

jedi.the.shibe

lankinenkatja

mamasihvo

joonal

Mainostilaa lehdestä Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut mainostamaan jäsenlehdessämme! Mainosten koko ja julkaisukerrat ovat neuvoteltavissa. Osaava taittotiimimme voi tarvittaessa myös taittaa mainoksen toiveidenne mukaisesti. Ilmoitushinnat jäsenille

Valmis mainos

Taittajan tekemä mainos

25 € koko sivu (A4, neliväri)

60 € koko sivu

15 € puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri)

50 € puoli sivua

10 € ¼ sivua

30 € ¼ sivua Kasvattajaruutu on ilmainen kasvattajalistalla oleville. Ilmoitushinnat muille (julkaisu yhdessä numerossa)

Shibasanomat

Valmis mainos

Taittajan tekemä mainos

70 € koko sivu (A4, neliväri)

120 € koko sivu

50 € puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri)

60 € puoli sivua

20 € ¼ sivua

50 € ¼ sivua

Materiaalin lähettäminen lehteen Lehden 1/2019 materiaalit 31.1.19 mennessä! Otamme mielellämme vastaan materiaalia lehteen. Voit lähettää tekstejä, kuvia tai ilmoituksia. Tuonti-, valio-, koulutustunnus-, luokkanousu- ja muistoilmoitukset ovat ilmaisia. Mainokset ovat maksullisia. Kaikki materiaali ja yhteydenotot lehtivastaavalle osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com. Toimitathan materiaalin ajoissa, jos se on tulossa tiettyyn lehteen!

Tekstien lähettäminen Lehteen voi lähettää esimerkiksi artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia, runoja tai piirustuksia. Siispä melkein mitä tahansa shiboihin liittyvää! Halutessasi lähettää materiaalia, ota yhteys lehtivastaavaan, jotta materiaalisi voidaan huomioida lehden suunnittelussa. Tekstitiedostot tulisi lähettää mieluiten doc-muodossa. Älä lähetä tekstejä pdf-muodossa.

Tuonti-, valio-, luokkanousu-, koulutustunnus- sekä muistoilmoitukset Lähetä ilmoituksen mukana edustava kuva koirasta ja seuraavat tiedot: Tuonti-ilmoitus

Valioilmoitus

•

• • • • • • • • •

• • • • • • •

rekisterinimi ja kutsumanimi tuontimaa syntymäaika sukupuoli väri vanhempien nimet kasvattaja omistaja(t)

Muistoilmoitus Myös edesmenneiden koiraystävien muistoilmoitukset ovat tervetulleita. Muistoilmoitus on täysin vapaamuotoinen, mutta voit lähettää koirasta esimerkiksi seuraavat tiedot kuvan kera: • rekisterinimi ja kutsumanimi • mahdolliset tittelit • syntymäaika • kuolinaika • haluamasi teksti • mahdollinen erillinen muistovärssy

valionarvo rekisterinimi ja kutsumanimi syntymäaika sukupuoli väri vanhempien nimet kasvattaja omistaja(t) sertifikaatit (aika, paikka ja tuomari) Koulutustunnus- tai luokkanousuilmoitus • • • • • • • • •

laji ja saavutettu tunnus/ luokkanousu rekisterinimi ja kutsumanimi sukupuoli syntymäaika vanhempien nimet kasvattaja omistaja(t) ohjaaja (ellei omistaja) oikeuttavat tulokset (tulos, aika, paikka)

Kuvien lähettäminen lehteen Lukijoiden lähettämät kuvat ovat aina tervetulleita. Lehteen voi lähettää niin uusia kuin vanhempiakin kuvia. Skannattuihin kuviin/piirustuksiin pätevät samat kriteerit kuin valokuviin. Kuvien nimeäminen: • •

nimeä kuvat: KoiranVirallinenNimi_Kutsumanimi_KuvaajanNimi.jpg loppuun voi vapaasti lisätä numeroita, jotta kuvista ei tule samannimisiä.

Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat: •

kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön • tiedostomuotoina joko jpeg, tiff, png, RAW tai NEF • jpeg/png-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii) • kuva ei saa olla tekstidokumenttiin upotettuna (Word ym.) • huomioithan etteivät kaikkien puhelinten ottamat kuvat ole riittävän laadukkaita painettaviksi. Yksittäisiä kuvia voit lähettää sähköpostilla. Laita viestin otsikoksi ”Kuvia lehteen”. Mainitse kuvien yhteydessä kuvaajan nimi, keitä kuvassa on (etenkin jos laitat kuvia joissa on useita henkilöitä/koiria) ja mahdollinen yhteys johonkin tekstiin. Kuvia voi laittaa lehteen myös Google Drive -palvelun kautta. Lehden kuvakansioon pääset kotisivuilta kohdasta Yhdistys > Shibasanomat. Jos lisäät kuvia tiettyyn juttuun liittyen, luo kuville oma alakansio ja laita sen nimeksi jutun otsikko. Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsomallaan tavalla ja päättää niiden julkaisusta myös muissa yhdistyksen julkaisuissa.

Shibasanomat

KASVATTAJALISTA

Suomen Shiba ry:n kasvattajalistalla ovat mukana ne kasvattajat, jotka ovat

ilmoittautuneet listalle ja sitoutuneet rodun jalostusohjesäännön noudattami-

seen. Jos haluat mukaan listalle, täytä yhdistyksen kotisivuilla oleva lomake (löytyy Kasvattajalista-sivulta).

Haw-Haw Liisa Ruohomäki-Nurmi Mynämäki puh. 0400-797 736 haw.haw@pp.inet.fi

Kellyhoﬀ’s

Headstyle Riitta Lehto Vantaa puh. 044-765 0659 riittahelena.lehto@gmail.com

Kitsune No

Inaridou

Laggan

Marjo Puranen Hausjärvi inaridou@gmail.com

www.inaridoushiba.blogspot.fi

Karoliina Seppänen Kuopio karo.seppanen@gmail.com www.noriandnami.webs.com

Lea Marttinen Laukkoski (Pornainen) Puh. 019 664 9349 lea.marttinen@gmail.com

Indigenous Nea Sjöblom Turku neasjoblom@hotmail.com https://indigenous.fi/

Mirai No

Isomus Mirva Vuohtoniemi Tampere mirva.vuohtoniemi@gmail.com

Nakanaka Tarja Myllylä & Arto Hellman Vihti puh. 0400-842451 tarja.myllyla@kolumbus.fi

Jidai No

Natural

Elina Kortema Vantaa puh. 040-706 2847 kennel@jidai.fi www.jidai.fi

Kasumi

Mirva Kontoniemi Tampere kasumi.kennel@gmail.com www.kasumikennel.weebly.com

Merete Lindgrén Helsinki kellyhoffs@gmail.com www.facebook.com/ kellyhoffs

Shibasanomat

Sini Suutari Helsinki puh. 040-7189 261 suutari.sini@gmail.com www.miraino.blogspot.fi

Raija Laakso & Tiina Kolu Vanha Porintie 1445 03300 Otalampi puh. 045-619 9019 (Raija)

natural.shiba.pembroke@kolumbus.fi

Rahkkasan

Marjaana Munther Kirkkonummi puh. 040 152 2030

marjaana.munther@gmail.com www.rahkkasan.com www.facebook.com/rahkkasan

Rommitynnyrin Unna Asiala Hämeenlinna rommitynnyrin@gmail.com Runokuono Tia Levänsuo Littoinen runokuono@gmail.com www.runokuono.blogspot.fi

Selliba Senja Alén Nummela puh. 0400-424778 (vain tekstiviesti)

selle_alen@msn.com Shirokawa Yvonne Wuoti Loviisa puh. 040-528 5949

yvonne.wuoti@gmail.com www.shirokawa.fi

Tolkan

Pirjo Appelgren Kuhmo puh. 040-508 6472

pirjo.appelgren1470@gmail.com www.tolkan.voittaa.com

Tres Cherie

Dahlia Uotila Vantaa trescheriekennel@gmail.com https://uotilad.wixsite.com/mysite

Yenie’s

Leene Torri Tuusula leene.torri@gmail.com

www.yenies.kotisivukone.com

suomenshiba@gmail.com facebook.com/suomenshiba instagram.com/suomenshiba

Hallitus Puheenjohtaja Tuire Siikala Kaskitie 21 B 13 33540 Tampere tuire.siikala@gmail.com 0415359340 Sihteeri Laura Pyykkö Matinniitynkuja 6 C 64 02230 Espoo laurapyy@gmail.com

Jalostustoimikunta JTK:n sähköposti: shibajtk@gmail.com Pentuneuvonta: shiba.pentuinfo@gmail.com Puheenjohtaja Marjo Puranen, Hausjärvi inaridou@gmail.com Varapuheenjohtaja Mirva Kontoniemi, Tampere mirva.ritala@gmail.com

Varapuheenjohtaja Janette Piirto, Raisio janette.96@hotmail.com

Sihteeri Nea Sjöblom, Tallinna neasjoblom@hotmail.com

Jäsenrekisterin ylläpitäjä Jaana Järvinen, Ylöjärvi jaana.jarvinen@simetra.fi

Muut jäsenet

Muut jäsenet Katja Pesonen, Rauma katja.e.pesonen@gmail.com Mirjam Kemppainen, Tampere sieniretki@gmail.com

Muut toimihenkilöt Rahastonhoitaja Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi Toiminnantarkastaja Päivi Järvinen Lehtivastaava Anniina Virtanen lehti.shiba@gmail.com Kippurakauppa Katja Pesonen kippurakauppa@gmail.com Kotisivujen ylläpito Tuire Siikala Mirjam Kemppainen

Sini Suutari suutari.sini@gmail.com Yvonne Wuoti yvonne.wuoti@gmail.com Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com

Anniina Virtanen, Turku linda_viliina@hotmail.com

Jäsenmaksut 2019 Vuosijäsen 25 € Perhejäsen 6 € Pentuejäsen 12 € per pennunomistaja (kasvattajan ilmoittaessa) Yhdistyksen tilinumero: FI25 1029 3500 2730 98 Kasvattajan ilmoittamat pentuejäsenet Kasvattajat, jotka ovat yhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittaa pennunostajia jäseneksi alennettuun hintaan (12 euroa/pentuejäsen).

Jäsenrekisterijärjestelmä ja osoitteenmuutokset Yhdistyksellä on käytössä sähköinen jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsenrekisterin osoite on https://www.flomembers.com/suomen-shiba. Jäseneksi liityttyäsi saat sähköpostiisi aktivointilinkin. Jatkossa voit muuttaa omia tietojasi itse järjestelmän kautta. Voit mm. • muuttaa osoitetietojasi • muuttaa sähköpostiosoitettasi • jättää eroilmoituksen Jos olet unohtanut salasanasi, voit pyytää järjestelmää lähettämään sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä jäsensihteeriin (jaana.jarvinen@simetra.fi).

Shibasanomat

Shirokawa Impact Katana "Ninja", kuva: Heidi Jokipiha. Ilmoitus

Shiboille alennus MyDogDNA-testeistä MyDogDNA yhdistää lähes 200 geenitestiä samaan pakettiin. Testipaketin voi tilata verkosta. Eläinlääkärin ottama näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Analysoinnin jälkeen saat koirasi tulokset tietokantaan. Toivomme, että tuloksia jaettaisiin myös jalostustoimikunnalle. Koodilla SHIBA2018 saat alennuksen

seuraavista tuotteista: MyDogDNA 2018 (norm. 99 euroa) MyDogDNA 2018 + ISAG ID (norm. 139 euroa) Alennuskoodi on voimassa 31.12.2018 asti. Katso lisää: www.mydogdna.com/ﬁ

- 20 %