PRAHA BRNO ZLÍN
EKSKURSIO-OPAS TAMPEREEN ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN NYKYAJAN ARKKITEHTUURIN HISTORIA -KURSSIN EKSKURSIO PRAHAAN, BRNOHON JA ZLÍNIIN 4.5.–11.5.2016
KOHDE-ESITTELYT KUVINEEN OVAT KURSSIN OPISKELIJOIDEN TEKEMIÄ
TSEKKILÄISTÄ MODERNIA ARKKITEHTUURIA 1900-LUVUN ALKUPUOLELTA PRAHASSA, BRNOSSA JA ZLÍNISSÄ Tämänkertainen nykyajan arkkitehtuurin opintomatka suuntautuu Tšekin tasavaltaan. Pienelle alueelle on keskittynyt merkittävä joukko modernismin avainteoksia samoin kuin mielenkiintoisia marginaalisen arkkitehtuurin esimerkkejä. Modernistinen arkkitehtuuri leimasi vasta itsenäistyneen Tšekkoslovakian rakentamista kenties vielä selvemmin kuin Pohjoismaissa ja Sveitsissä. Yleiskuvan luomiseksi tšekkiläisestä toista maailmansotaa edeltäneestä arkkitehtuurista vierailemme kolmessa eri kaupungissa. Prahan rakennuskanta on pitkälti välttänyt sotien tuhot aina 30-vuotisesta sodasta alkaen. Historiallisesti kerrostuneeseen
kaupunkiin alkoi kehittyä omintakeista uutta arkkitehtuuria Tšekkoslovakian yhä kuuluessa Itävalta-Unkarin monarkiaan 1. maailmansotaan asti. Secessioniksi paikallisesti kutsutun jugendarkkitehtuurin johtohahmoksi kohosi Jan Kotera, jonka suunnittelemassa Trmal-huvilassa sijaitsee hänen työstään kertova museo. Ensimmäisen maailmansodan aattona Prahassa syntyi ainutlaatuinen kubistisen arkkitehtuurin liike, jolle ei löydy vastinetta mistään muualta. Kubismin veistoksellisista rakennuksista voidaan mainita mm. Josef Gocárin Mustan Madonnan tavaratalo ja Josef Chocholin huvilat Prahan Vysehradin alueella. 1920-luvulla Prahaan alettiin rakentaa mitä erilaisimpia raken05
nuksia funktionalismin hengessä. Monet näistä teoksista ovat nousseet modernismin historiassa keskeiseen asemaan, kuten Oldrich Tylin ja Josef Fuchsin Messupalatsi, Jindrich Svobodan Bat’an tavaratalo, Josef Gocárin Wenceslasin kirkko, Jan Gillarin Ranskalainen koulu, Baban asuntomessualue ja ennen kaikkea Adolf Loosin Raumplan-ajattelun kohokohta, Villa Müller. Funktionalismin rinnalla Prahaan rakennettiin yhä myös omintakeista, valtavirtoja karttelevaa arkkitehtuuria, josta voidaan nostaa esille Josef Pleznickin Pyhän sydämen kirkko ja pitkän ajan kuluessa toteutetut interventiot Prahan linnassa. Modernismin aikakauden päätettä symboloi Frantisek Jerábekin suunnittelema stalinistinen Hotel International 1950-luvulta. 06
Brnossa funktionalistisesta arkkitehtuurista tuli vielä paljon keskeisempi osa kaupunkikuvaa kuin Prahassa, ja se nousi Frankfurtin, Rotterdamin ja Tel Avivin kaltaiseksi modernismin keskittymäksi. Brno tunnetaan kuitenkin parhaiten Mies van der Rohen sinne 1928-30 Tugendhatin perheelle suunnittelemasta loistohuvilasta. Hiljattain esimerkillisesti korjatussa huvilassa toimii tällä hetkellä modernin arkkitehtuurin tutkimukseen ja korjaukseen keskittynyt instituutti. Brnon omista arkkitehdeista nousevat esiin mm. Josef Polásek ja Bohuslav Fuchs, jonka hyvin kapealle tontille suunnittelema Hotelli Avion sekä Brnon messualueen funktionalistiset näyttelyrakennukset ovat modernismin historioissa laajasti julkaistuja.
Zlinin modernistinen teollisuuskaupunki on seurausta Bátan kenkätehtaiden omistajan visionäärisyydestä. Kaupunki alkoi kasvaa jo 1910-luvulla Tomas Bat’an johdolla amerikkalaisten mallien ja englantilaisen puutarhakaupungin innoittamana, mutta sai hallitsevan modernistisen ilmeensä vasta 1930-luvun alussa arkkitehti Frantisek Lydie Gahuran suunnittelemien koulujen, hotellien, toimistojen ja kauppojen avulla. Tomas Bat’an motto kaupunkia rakennettaessa oli ”Työskennellään yhteisöllisesti, asutaan yksilöllisesti”. Suuria tuotanto- ja toimistorakennuksia ympäröikin laajat, modernit pientaloalueet. Euroopan modernit arkkitehdit suunnittelivat runsaasti kaupunkeja 1920- ja 30-luvuilla, mutta ne
jäivät Zliniä lukuun ottamatta paperille. Tästä syystä Le Corbusierkin olisi halunnut toteuttaa Zliniin suunnitelmia Villa Radieusen hengessä, mutta nämä hankkeet jäivät myös toteutumatta. Kiitos Vladimír Šlapetalle korvaamattomasta avusta ekskursion järjestämisessä. Olli-Paavo Koponen prof. Arkkitehtuurin historia
07
SISÄLLYS
08
EXCUOHJELMA OSALLISTUJAT KARTAT / PRAHA, BRNO, ZLÍN
10 16 18
CHURCH OF THE MOST SACRED HEART OF OUR LORD TRMALOVA VILA BAT’A WENCESLASIN KIRKKO
26 30 34 38
VILLA MÜLLER BABA FUNKKISTALOALUE ÉCOLE FRANCAIS HOTEL INTERNATIONAL
42 46 50 54
TRADE FAIR PALACE
58
62 66 70 74 78 82 86 90 94
HODEK APARTMENT HOUSE PRAHAN RAUTATIEASEMA PRAHAN LINNA MUSTAN MADONNAN TALO ZLÍNIN KAUPUNKI VILLA TUGENDHAT HOTEL AVION BRNON MESSUALUE VILA STIASSNI
98 100
KIRJALLISUUTTA EXCUA TUKEMASSA
09
EXCUOHJELMA 04/05
KESKIVIIKKO / PRAHA
22.00
Saapuminen Prahaan omalla kyydillä Yhteismajoitukseen osallistuville kirjautuminen Prague Square Hostelliin, Melantrichova 10, Prague 1
05/05
TORSTAI / PRAHA
08.15 09.15 10.15
Holy Heart of Our Lord Church (Jozé Plecnik), oppaana professori Vladimír Šlapeta Trmal House (Jan Kotera 1903), oppaana professori Vladimír Šlapeta Kävelykierros Wenceslas aukiolla professori Vladimír Šlapetan kanssa (mm. Bat’a tavaratalo) Lounas
12.30
10
14.00
Wenceslasin kirkko (Josef Gocar)
16.00 19.00
Villa Müller (Adolf Loos), professori Vladimír Šlapetan opastamana, sisäänpääsy 10 € Illanviettoa kunnon sotamies Sveijkin tapaan
06/05
PERJANTAI / PRAHA
08.15 08.45–10.15 11.00–16.00
Tapaaminen Hradčanská metropysäkillä, josta matkustetaan bussilla Baba-alueelle Kävelykierros Babassa (eri arkkitehteja), professori Vladimír Šlapetan kanssa Lounas Entinen École Francais (Jan Gillar) Hotel International (Frantisek Jerábek) Trade Fair Palace (OldrichTyl ja Josef Fuchs), taidemuseon pääsymaksu opiskelijat 50–120 CZK Fred ja Ginger (Frank Gehry) Prahan kubismia Vesyhradissa (Josef Chochol) Illanviettoa Milos Formanin tapaan
16.00– 18.00 19.00
11
07/05
LAUANTAI / PRAHA
09.00 10.00
Prahan rautatieasema (Josef Fanta) Prahan Linna: Jozé Plecnikin muutokset 1920-1935 Vladislavin goottilainen halli St Vitusin katedraali Lounas linnan alueella Mustan Madonnan talo (Josef Gocár) Kubistinen katulamppu (Emil Kralicek) Mozarteum (Jan Kotéra) Jaroslav Fragner Gallery – arkkitehtuurigalleria. Esillä Constructive Alps/Built in Swiss Mountains, pääsymaksu opiskelijoilta 20 CZK Illanviettoa Milan Kunderan tapaan
13.00
16.00 19.00
12
08/05
SUNNUNTAI / PRAHA, BRNO, ZLÍN
09.30
Siirtyminen Brnohon, kirjautuminen yhteismajoitukseen Hostel Mitteen, Panska 11 Lounas Päiväretki Zlíniin: Hallintotorni (Frantisek Lydie Gahura) Social House (Miroslav Lorenc ja Vladimir Karfik) Elokuvateatteri (Frantisek Lydie Gahura) Tehtaita, toimistoja, kouluja Pientaloalueita Paluu Brnohon
09/05
MAANANTAI / BRNO
09.00 13.00–17.00
Tugendhathaus (Ludwig Mies van der Rohe), ilmainen täytetyn kupongin kanssa Lounas ja tutustuminen Brnon keskustan funktionalismiin: Hotel Avion (Bohuslav Fuchs) Moravska Banka (Ernst Wiesner ja Bohuslav Fuchs) Luento Brnon arkkitehtuurista, Vladimír Šlapeta, Brnon Arkkitehtikoulu Iltajuhlat Brnon arkkitehtiopiskelijoiden kanssa
18.00
13
10/05
TIISTAI / BRNO, PRAHA
10.00
Brnon messualue (Kralik, Cermak, Fuchs, Kalous) Eliska Machova Dormitorio ja Vesna koulu (Bohuslav Fuchs ja Josef Polásek) Lounas Jarusek House (Josef Gocar) Krematorio (Wiesner 1930, Jihlavská 756/1) Bruno Taut-näyttelyn avajaiset illalla Stiassni-huvilassa (Ernst Wiesner) Siirtyminen Prahaan ja kirjautuminen Prague Square Hostelliin
13.00 14.00 18.00
11/05
KESKIVIIKKO / PRAHA
11.00
Kirjautuminen ulos hostellista Excuohjelma päättyy
14
15
OLLI-PAAVO KOPONEN, arkkitehtuurin historian professori
+358415471602
TAITTOTIIMI
MIMMI KOPONEN NOOMI NARJUS HELMI HYTTI LOTTA PELTOKORPI
+358503055707 +358400506062 +358400455865 +358400879517
MAINOSTIIMI
OSALLISTUJAT
LOTTA PAKARINEN SANNI SALMI AINO HAKULINEN METTE BISTRÖM MARIANNA KOTILAINEN
+358442645466 +358504657132 +358400754187 +358451786676 +358503478266
16
MILLA HILLI-LUKKARINEN MARIA HYVÖNEN SILJA IKKELÄ-KOSKI ANNI KAUHANEN JENNI KINNUNEN LAURI KONTIAINEN EELIS LEINO MARI-SOHVI MIETTINEN AAPO NIEMI SAARA PALMUJOKI ANDREI PERIAINEN JUHA RIIHELÄ SAMPPA SAARIVIRTA MIKKO TOIVANEN LASSI TULONEN
+358405639074 +358409645043 +358505901135 +358503268387 +358504674859 +358505346600 +358404152140 +358443753545 +358405704733 +358504145082 +358451272491 +358407174079 +358505342332 +358407438779 +358400512829
17
PRAHAN KARTTA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
18
BABAN FUNKKISTALOALUE HOTEL INTERNATIONAL PRAGUE ÉCOLE FRANCAIS VILLA MÜLLER PRAHAN LINNA TRADE FAIR PALACE MUSTAN MADONNAN TALO BAT’A PRAHAN RAUTATIEASEMA CHURCH OF THE MOST SACRED HEART OF OUR LORD HODEK APARTMENT HOUSE / PRAHAN KUBISMIA WENCESLASIN KIRKKO TRMALOVA VILA
19
BRNON KARTTA 1 2 3 4
20
VILA STIASSNI BRNON MESSUALUE HOTEL AVION VILLA TUGENDHAT
21
ZLÍNIN KARTTA 1 LETNÁ 2 ZÁLEŠNÁ 3 PODVESNÁ 4 DÍLY 5 LESNÍ
22
23
24
EXCUKOHTEET
25
CHURCH OF THE MOST SACRED HEART OF OUR LORD 1929-1932
JOZEF PLECNIK
Nám. Jiřího z Poděbrad, Praha modernismi, vaikutteita perinteisestä kirkkorakentamisesta ja antiikista
Prahan Vinohradyn alueelle, puistoaukion keskelle sijoittuva katolinen kirkko on yksi 1900-luvun merkittävimmistä kirkollisista rakennuksista Tsekissä. Kirkon suunnitteli 1920-luvulla slovenialainen arkkitehti Jozef Plecnik, jolta löytyy Prahasta lukuisia toteutettuja töitä. Plecnik aloitti rakennuksen suunnittelun jo vuonna 1919, mutta lukuisten viivästysten, erimielisyyksien ja vaihtoehtoisten versioiden jälkeen sen rakentaminen alkoi vasta 1920-luvun lopulla. Kirkon arkkitehtuuri pohjautuu kreikkalaiseen temppeliin ja historiallisiin kristillisiin rakennuksiin, mutta Plecnik halusi myös uudistaa näkemystä kirkollisista rakennuksista. Tämä tavoite viivästytti kirkon rakentamista, sillä Plecnik muutti suunnitelmaansa useita kertoja 1920-luvun ai-
kana. Seurakunnan puolella oli sen sijaan erimielisyyksiä uuden kirkon tarpeesta ja rahoituksesta. Kun seurakunta lopultakin antoi rakennuspäätöksen, Plecnik muutti vielä suunnitelmaansa merkittävästi, ja esimerkiksi kirkon kryptaosa lisättiin tässä vaiheessa mukaan suunnitelmaan. Hän myös luopui kirkkosalin jaottelusta pää- ja sivulaivoihin, tavoitteenaan muodostaa yhtenäisempi tila modernismin hengessä. Kirkon pääjulkisivua ja sen leveää torniosaa hallitsee valtava, halkaisijaltaan lähes kahdeksan metrinen, lasitettu kello. Julkisivussa materiaalina on tummat keraamiset tiilet, ja niiden kontrastina toimivat valkoiset pinnat rakennusmassojen yläosissa. Sisäänkäyntijulkisivua jäsentää kolme sisäänkäyntiporttia symmetriseen asetelmaan sommiteltuna. Myös toinen 27
päätyjulkisivu on symmetrinen. Yli 40 metriin kohoava ja koko rakennuksen levyinen, kasettimainen torniosa nousee alttarin kohdalta. Tornin toisella puolella sijaitsee seurakuntasali. Sisätiloissa on tavoiteltu yhtenäistä tilaa, eikä erottuvia sivulaivoja ole. Avaran sisätilan seiniä jäsentävät vankat pilarit, jotka kannattelevat neliönmuotoisten ikkunoiden riviä. Puinen sisäkatto on jäsennelty koverretuin paneloinnein. Toisin kuin Plecnikin toisessa 1920-luvun kirkkoprojektissa Ljubljanaan, sisätilat eivät ole tässä rakennuksessa pääosassa. Mutta vaikka ulkoarkkitehtuuriin vaikuttavuuteen on panostettu sisätiloja enemmän, sisätiloissa on saavutettu arkkitehdin asettamat tavoitteet ja ideat: yhtenäinen, jakamaton tila, jossa on selkeästi kirkollinen tunnel28
ma. Rakennuksen krypta on tunnelimainen tila, johon päivänvaloa tuovat tunnelin päihin symmetrisesti sijoitetut ikkunat.
29
TRMALOVA VILA 1903
JAN KOTĚRA
Vilová 91/11, Prague 10 – Strašnice englantilainen modernismi / tšekkiläinen perinnetyyli
Trmal Villa (Trmalova Vila) on tšekkiläisen modernin arkkitehtuurin perustajana pidetyn Jan Kotěran suunnittelema pientalo Prahassa. Talo valmistui vuonna 1903 ja se on Kotěran varhaisimpia töitä. Talo suunniteltiin alunperin opettaja František Trmalille ja se on sittemmin vaihtanut omistajaa moneen kertaan. Neuvostoaikana talon hoito laiminlyötiin ja sitä käytettiin musiikkikouluna. Nykyään talossa toimii yleisölle avoin Jan Kotěra -museo. Trmal Villa on tyyliltään yhdistelmä tšekkiläistä perinnettä ja modernia, englantilaista pientalorakentamista. Arkkitehtuurissa on lisäksi vaikutteita Arts and Crafts -liikkeestä. Kooltaan talo on verrattain pieni ja lieneekin ollut ahdas asukkailleen.
Talossa on kaksi kerrosta. Alakerrassa on olohuone, ruokailutila, keittiö, palvelijan huone sekä yhdistetty sisääntuloaula ja porrashuone. Yläkerrassa on makuuhuoneet ja joitakin varastotiloja. Julkiset ja yksityiset tilat on erotettu toisistaan komealla porrashuoneella. Porrashuone onkin talon tiloista keskeisin ja koristelluin. Sen portaat ja sisäkatto on rakennettu käsityönä puusta ja koristeltu luontoaihein. Rakennuksen materiaalit ja värit ovat luonnonläheisiä. Ulkoseinät on rapattu vaaleiksi ja päädyissä on puisia koristeaiheita. Sokkeli on luonnonkiveä ja ikkunalaudat punatiiltä. Monimuotoinen harjakatto näyttää tiiliseltä, mutta on kuitenkin punaiseksi maalattu paanukatto. Alkuperäinen lauta-aita on myöhemmin korvattu uudenlaisella aidalla. 31
Puutarha on olennainen osa rakennusta, ja sekin on Kotěran suunnittelema. Yhteyttä luontoon pidettiin Trmal Villan edustamissa tyylisuunnissa tärkeänä. Puutarha on jaettu, sisätiloja mukaillen, julkisempaan ja yksityisempään puoleen, ja talossa on kolme sisäänkäyntiä. Alun perin oleskelutilat avautuivat pihan julkisemmalle puolelle kuistin kautta. Kuisti muutettiin kuitenkin talvipuutarhaksi jo toisen omistajan muuttaessa sinne vuonna 1911. Yläkerran makuuhuoneissa on parveke, joka avautuu myös puutarhaan. Pihan perällä on pieni huvimaja. Kotěra suunnitteli rakennuksen lisäksi myös sen huonekalut, ja Trmal Villa toteuttaakin ajalleen tyypillistä ihannetta arkkitehdin luomasta kokonaistaideteoksesta. Omistajien vaihtumisen myötä 32
alkuperäiset huonekalut on myyty eteenpäin. Nykyinen museokalustus koostuu kuitenkin todennäköisesti Koteran suunnittelemista huonekaluista. Trmal Villaa ympäröivät pientalot on rakennettu vasta toisen maailmansodan jälkeen. Talo suunniteltiinkin alunperin aukeampaan maaseutumaisemaan, ja sen pihalla oli tarkoitus olla tiloja eläimille. Rakennus poikkeaa merkittävästi sitä ympäröivistä pientaloista.
33
BAT’A JINDŘICH SVOBODA LUDVIK KYSELA
VÁclacskÉ nÁmĔstí 6, Praha funktionalismi
1929
Bat’a on suuri kenkäteollisuuden yritys, jonka perusti Tomáš Baťa vuonna 1894 Zlínissä. Tuotannosta suuri osa meni maailmansotien aikana armeijan tarpeisiin, mikä kasvatti pienen yrityksen jalkineiden massatuottajaksi. Bat’an tavaratalo on Prahan ensimmäisiä tavaratalorakennuksia, jotka rakennettiin 1920-luvun lopun talousbuumin turvin. Jindřich Svobodan suunnittelema Bat’a edustaa arkkitehtuuriltaan erityisen tyylipuhdasta prahalaista funktionalismia. Sen kokonaan lasinen julkisivu on Ludvik Kyselan käden jälkeä. Ohutpuitteiset teräsnauhaikkunat maksimoivat valon saannin ja mahdollistavat suuren kaupallisen näkyvyyden. Valkoiset Opaxit-mattalasikaistaleet rytmittävät julkisivua kerrosten vaihtumiskohdissa. Nämä kaistaleet
olivat aikoinaan sisäpuolelta valaistuja ja korostivat siten julkisivun neonvärisiä mainostauluja. Rakennus on näitä välttämättömiä kaupallisia elementtejä lukuun ottamatta riisuttu lähes kaikista koristeista. Tavaratalo noudattaa Le Corbusierin modernismin ihanteita, sillä sen rakenteet ovat kauttaaltaan modernismin lempimateriaalista – betonista – ja sillä on tasakatto. Rakennuksella on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Aikoinaan kellarissa oli pikakenkäkorjaus-palveluita ja yläkerrassa pedikyyri- ja ortopediakeskus sekä snackbar. Pohjaratkaisu on modernismin viiden kohdan mukaisesti vapaa. Sisätilan suuret ja avoimet myyntihallit mahdollistaa teräsbetoninen pilari-palkki-rakenne. 35
Arkkitehti František Lydie Gahura suunnitteli kenkäyrityksen monia tavarataloja varten oman kantavan rakennusjärjestelmän. Siinä käytettiin mitoiltaan 6,15 x 6,15 metrin suuruisia teräsbetonilaattamoduuleja ja kapeimpia mahdollisia, eli 50 cm halkaisijaltaan, olevia betonipilareita, joiden sisällä oli valurautaa. Hissit ja portaikot on sijoiteltu rakennuksen reunalle, jotta laaja ja avoin plaani toteutuisi. Prahan Bat’an tavaratalo on kokenut voimakasta restaurointia 1990-luvulla. Lasijulkisivu on uusittu erilaisena kuin ennen, mutta siitä on kuitenkin edelleen aistittavissa alkuperäinen ulkonäkö. Kenkäkauppa on edelleen toiminnassaan.
36
37
WENCESLASIN KIRKKO
1930
JOSEF GOČÁR
nám. Svatopluka Čecha, 101 00 Praha 10 konstruktivismi
Gočár oli tsekkiläisen modernin arkkitehtuurin uranuurtajia. Tämän katolilaisen kirkon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1927 arkkitehtuurikilpailu, jonka 52 ehdotuksesta voittajaksi ja toteutettavaksi suunnitelmaksi valittiin Gočárin ehdotus. Kirkon julkisivut on tehty värejä säästellen, mutta niihin on lisätty De Stilj -hengessä värikorosteita kellotornin ristiin sekä sisäänkäynnin läheisiin seiniin. Suurimmaksi osaksi julkisivumateriaalina toimii valkoinen rappaus. Etujulkisivu on symmetrisyydessään hyvin selkeä, kellotorni on sijoitettu keskelle, sisäänkäynnin yläpuolelle. Modernismin hengestä kertoo myös tornin kellotaulun modernin yksinkertainen tyyli verrattuna perinteisiin kirkonkelloihin. 50 metrisen kellotornin päällä on seitsemän metrinen risti.
Wenceslasin kirkko on ensimmäisiä teräsbetonirakenteisia kirkkoja. Rakenneratkaisulla on saavutettu sisätiloissa keski- ja sivulaivojen avoimuus: osia ei erota yksikään pilari. Kirkon pohjaratkaisu ja massoittelu mukailevat vanhaa kirkkorakennusten perintöä, mutta tekevät näistä oman, koruttoman modernin tulkintansa. Myöhäisemmille modernistisille kirkoille tyypillistä perinteisestä kirkkoarkkitehtuurista irtautumisesta ei kuitenkaan ole vielä nähtävissä Wenceslasin kirkossa. Kirkko korostaa kattomaailmallaan ympäröivän maaston nousevaa rinnettä, sillä korkea keskilaiva nousee asteittain ylöspäin neljässä eri tasossa. Avara ulkokatos johdattelee kolmelaivaiseen kirkkoon. Lattiatasot nousevat maltillisemmin kirkon sisällä rinteen suuntaisesti, kohti 39
puolikaaren muotoista alttaripäätyä. Kirkkosali kapenee lievästi kohti alttaria, mikä lisää perspektiivin tuntua. Pääty on aukotettu korkeilla värillisillä lasitiiliseinillä, joissa Joseph Kaplickyn suunnittelema lasitaide esittää pyhimys Wenceslasia hevosen selässä. Pyhimys Wencelasia esittävä pronssipatsas lisättiin kirkon kellotornin etuseinälle 2010. Jan Roich toteutti patsaan alkuperäisen kuvanveistäjä Bedřich Stefanin tekemän pienoismallin pohjalta.
40
41
VILLA MÜLLER
1928
ADOLF LOOS
Nad HradnÍm Vodojemem 642/14 StŘešovice, 162 00 praha 6 funktionalismi
Villa Müller on Adolf Loosin suunnittelema rakennus Prahan kuudennessa kaupunginosassa. Sen rakennutti rakennusyrittäjä František Müller perheelleen vuosina 1928-1930, kun hän muutti perheineen Pilsenistä Prahaan. Arkkitehti Karel Lhotan suosituksesta František Müller otti talonsa arkkitehdiksi Adolf Loosin. Koska Müllerin ja Loosin ammatilliset ajatukset ja luonteet olivat hyvin lähellä toisiaan, Loosin oli mahdollista suunnitella ja rakentaa hänen myöhäisemmän tuotantonsa mestariteos: hän sai tehdä Raumplanista totta. Karel Lhotan avusti Loosia rakennuksen suunnittelussa, sillä Loosin terveydentila oli heikko. Suunnitelmat valmistuivat kahdessa kuukaudessa. Villa Müllerin valmistumisen jälkeen Loos juhlisti siellä 60-vuotispäiväänsä muutaman ystävänsä kanssa.
Müllerit asuivat rakennuksessa rauhassa 18 vuotta, aina vuoteen 1948 asti, jolloin kommunistit kaappasivat vallan Tšekkoslovakiassa. Františekin kuoltua vuonna 1951, hänen vaimonsa Milada Müllerová asui Villa Müllerissä vuoteen 1968 asti. Miladan kuoleman jälkeen kansallisgalleria ja taidemuseo ostivat rakennuksen tärkeimmän irtaimiston ja taidekokoelmat. Kun kommunismihallinto romahti vuonna 1989, Villa Müller luovutettiin Müllereiden tyttärelle, joka myi rakennuksen Prahan kaupungille vuonna 1995. Villa Müller rappeutui kommunistihallinnon aikana pahoin, sillä vain kahta sen huonetta käytettiin alkuperäisessä tarkoituksessaan. Se kunnostettiin vuonna 1998 ja avattiin yleisölle museona vuonna 2000.
43
Villa Müller on tunnettu innovatiivisena varhaisen modernismin merkkipaaluna. Se ilmentää Loosin ajatuksia taloudellisuudesta ja toiminnallisuudesta. Raumplan eli tilasuunnittelu on havaittavissa erityisesti yksittäisten huoneiden kerroksellisessa rakenteessa. Raumplan ilmaisee huoneiden toimintoja ja symbolisia merkityksiä, ja se on esillä niin sisäkuin ulkotiloissa. ”Minun arkkitehtuurini ei ole sidottu pohjasuunnitelmiin vaan tiloihin. En suunnittele pohjapiirroksia, julkisivuja tai leikkauksia. Suunnittelen tiloja. En tunne käsitteitä kuten ’pohjakerros’ tai ’ensimmäinen kerros’. On vain rajattuja, jatkuvia tiloja, huoneita, etuhuoneita, terasseja… Kerrokset sulautuvat yhteen ja tilat liittyvät toisiinsa” - Adolf Loos, 1930 44
Rakennuksen ulkopuoli kuvaa Loosin teoriaa, jota hän käsitteli vuonna 1908 kirjoituksessaan ”Ornament and Crime”. Siinä hän kritisoi koristeltuja pintoja. Villa Müllerille Loos suunnitteli valkoisen, kuutiomaisen julkisivun. Hän halusi erottaa kaikkien nähtävillä olevan ulkopuolen rakennuksen sisäpuolesta, jossa olivat siellä asuvien henkilöiden yksityiset tilat. Sisätilat oli sisustettu ylellisesti mukavilla huonekaluilla sekä marmori-, puu- ja silkkipinnoilla.
45
BABA FUNKKISTALOALUE 1932-1940
MM. JOSEF GOCAR, OLDRICH STARY, LADISLAV ZAK, EVZEN LINHART, PAVEL JANAK JA MART STAM
Nad Paťankou, 160 00 Praha 6 funktionalismi
Deivicen alueella Prahassa sijaitseva Baban funkkistaloalue rakennettiin vuosina 1932-40, Tsekkoslovakialaisen Werkbundin toimesta. Werkbund oli taiteilijoiden, arkkitehtien ja industrialistien yhdistys, jonka tavoite oli edistää modernin arkkitehtuurin ja teollisen muotoilun kehitystä. Alue oli viimeinen Werkbundin rakennuttama ”mallitaloalue” Keski-Euroopassa, ja toisin kuin muut sen rakennuttamat alueet, Baba oli yksityisesti rahoitettu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan taloja piti rakennuttaa 50, mutta taloudellisten vaikeuksien takia vain noin 20 valmistui. Tämä johti siihen, että toisin kuin Saksan Werkbund-yhdistyksen rakennuttamilla alueilla (mm. Stuttgart-Weissenhoff), joissa talot myytiin valmiina näyttelyiden jälkeen, Babassa piti jo rakentamisen ai-
kana kuulla talojen tulevien asukkaiden mielipiteitä detaljien suunnittelussa, mikä johti alueen sisäisen yhtenäisyyden vähentymiseen. Alueena Baba oli kuitenkin yhtenäisempi ja paremmin suunniteltu kuin Weissenhoff. Tämä näkyy siinä, miten rinteen muoto on otettu huomioon ja kuinka talot on sijoiteltu siten, että jokaisesta on estymättömät näkymät Prahaan ja riittävästi omaa tilaa. Suurin osa taloista rakennettiin Werkbundin jäsenille ja niiden suunnitteluun valittiin arkkitehteja yhdistyksen sisältä. Mukana olivat mm. Josef Gocar, Oldrich Stary, Ladislav Zak ja Evzen Linhart. Ainoa Werkbundin ulkopuolinen arkkitehti oli hollantilainen Mart Stam, joka oli ollut mukana myös Stuttgart-Weissenhoffin suunnittelussa. Alueen yhdyskuntasuun47
nittelusta ja projektin etenemisestä oli vastuussa Pavel Janak. Kaikki talot selvisivät toisesta maailmansodasta ilman tuhoja. Kommunistien noustua valtaan aluetta alettiin kuitenkin pitää porvarillisena kokeiluna, sillä se sisälsi vain yhden perheen villoja. Monien talojen omistajat vaihtuivat ja uudet omistajat tekivät niihin harkitsemattomia uudistuksia. Vuonna 1993 alueesta tuli suojeltu, eikä taloihin saanut enää tehdä muutoksia. Taloissa on toisiinsa verrattuina selkeitä eroja. Esimerkiksi Matejska 23:n laakeita seiniä läpäisevät pienet ikkunat, Ostrohu 53 näyttää suurelta laatikolta, ja Ladislav Zakin suunnittelemat talot ovat veistetympiä ja sisältävät pyöristettyjä pintoja. 48
Taloja yhdistävät kuitenkin funktionalismin periaatteet. Ne ovat funktionalismin mukaisesti tasakattoisia, koruttomia, puhdaslinjaisia ja koostuivat selkeistä geometrisista muodoista. Sisätilat ovat virtaavan tilan periaatteiden mukaisesti melko avoimia.
49
ÉCOLE FRANCAIS
1931-1934
JAN GILLAR
Bílá 1784/1,160 00 Praha 6-Dejvice funktionalismi
Prahan ranskankielinen koulu oli nuoren tsekkiläisen arkkitehdin Jan Gillarin ensimmäisiä merkittäviä modernistisia töitä. Tämä vuonna 1934 Prahan Devicjen kaupunginosaan valmistunut rakennus oli Gillarin vuoden 1931 voittoisan arkkitehtikilpailuehdotuksen mukainen. Ehdotuksessaan Gillar esitti uudentyyppisen koulurakennuksen, joka tarjosi tilat aina päiväkodista lukioon saakka. Näin opiskelijat saattoivat viettää koko kouluaikansa samassa ympäristössä. Erilaisten toimintojen funktionaalinen erottaminen näkyy rakennuksen massoittelussa ja muodossa. Eri toiminnot on erotettu suorakulmaisen ja sakaramaisen rakenteen eri osioihin. Tilojen asettelu toisiinsa nähden on mahdollisimman avoin, korostaen modernin arkkitehtuurin aja-
tusta tilojen jatkuvuudesta ja virtaamisesta toinen toisiinsa. Gillarin ehdotuksessa myös rakennusosien massat heijastivat käyttötarkoitustaan esimerkiksi siten, että pienten lasten päiväkoti on sijoitettu rakennuksen matalaan siipeen, kun taas lukiolaisten tilat sijoittuvat korkeampaan ja suurempaan rakennusosaan. Tilojen ja massoittelujen avoimuutta korostaa aikansa uuden rakennustavan ja -tekniikoiden käyttöönotto. Rakennuksessa on käytetty suuria lasipintoja etenkin eri toimintoja yhdistävien rakennusosien yhteydessä. Isot lasipinnat hallitsevat aulatilojen ja valoisien portaikkojen lisäksi myös luokkahuoneita, joista haluttiin tehdä mahdollisimman valoisia. Jokainen luokkahuone suunniteltiin siten, että valoa saadaan kahdesta suunnasta. 51
Näillä ratkaisuilla haluttiin korostaa sisätilan saumatonta jatkumista ulkotiloihin. Tällä oli myös funktionaalinen merkitys, sillä näin opetusta voitiin siirtää helposti pihalle, luokkahuoneen ja koulurakennuksen ulkopuolelle. Ulkoisesti Gillarin suunnitelma edustaa hyvin tyylipuhtaasti aikakautensa arkkitehtuuria. Yksityiskohdissa on suosittu yksikertaisia muotoja, suorakulmaisuutta sekä uusien materiaalien, teräksen, lasin ja betonin tuntua.
52
53
HOTEL INTERNATIONAL
1952-1954
JERABEK-KOLLEKTIIVI
Koulova 1501/15,160 45 Praha stalinismi
Jerabek-kollektiivin suunnittelema Hotelli International Prague rakennettiin vuosina 1952–1954. Hotellissa on jopa 16 kerrosta. Rakennuksen torniosa on 88m korkea ja sen huipulla oli 1,5 metrinen punatähti: se onkin isoin stalinistista arkkitehtuuria edustava rakennus Prahassa. Suomessa samoja elementtejä löytyy Hotelli Tornista Helsingissä. Hotellin alkuperäinen nimi oli Družba, joka tarkoittaa venäjäksi ystävyyttä. Myöhemmin sen kaupalliset omistajat ovat nimenneet sen ketjujensa mukaan (Holiday Inn & Crowne Plaza). Tällä hetkellä hotellin omistaa Mozart Hotel Group. Aulaan on tapetoitu suuri ilmakuva Prahasta, jossa on vielä jäljellä kaikki Stalinistiset maamerkit, kuten Stalin muistomerkki (joka oli suurin maailmassa,
hävitetty vuonna 1962) ja Neuvostoliiton sotilasryhmän muistomerkki (hävitetty vuonna 1991). Sisätiloissa on käytetty loistokkaita materiaaleja ja se onkin ollut Prahan eliitin kohtaamispaikka. Rakennus on sommiteltu symmetrisesti ja siitä on helposti havaittavissa sekä pystysuuntaiset että vaakasuuntaiset linjat. Korkein kohta, torniosa, on keskellä rakennusta. Rakennuksen suunnitteluun on vaikuttanut stalinismin lisäksi myös funktionalismi, konstruktivismi, art deco ja jugendklassismi. Aikoinaan rakennus on toiminut sotilashotellina, jossa on ollut 480 sänkyä, mutta vuonna 1989 se muutettiin Holiday Innin tyylin mukaiseksi. Tornin punainen sosialismia edustanut tähti muutettiin vihreäksi. Nykysin siellä on 256 huonetta. 55
Stalinistinen arkkitehtuuri tunnetaan myös nimillä stalinistinen empiretyyli ja stalinistinen uusrenessanssi, ja se oli Josif Stalinin määräyksestä Neuvostoliiton vuosina 1933–1955 vallalla ollut rakentamisen virallinen tyylisuuntaus. Stalin kielsi muut arkkitehtuurisuuntaukset, Neuvostoliitossa rakennettiin edelleen konstruktivistisia teollisuusrakennuksia. Stalinistista arkkitehtuuria ei käytetty massarakentamiseen, koska se oli aikaa vievää ja työlästä. Rakennuksia rakennettiin yleensä vain julkiseen käyttöön ja eliitille. Työläisten rakennukset rakennettiin yksinkertaisiksi ja nopeasti. Hotelli International on keskeisellä paikalla aukion laidalla. Edestä kulkeva tie vie suoraan kaupungin keskustaan, joka on muutaman sadan metrin päässä. Vltava 56
virtaa hotellin itäpuolella. Hotelli korkea torniosa erottuu ympäröivästä rakennuskannasta korkeudellaan, mutta matalammat sivuosat sulautuvat viereisiin yhtä korkeisiin rakennuksiin. Ne ovat myös väritykseltään ja aukotukseltaan samantyylisiä. Hotellin pääsisäänkäynti on mahtipontinen ja sinne on helppo tulla autolla. Tulokokemusta korostaa myös pääsisäänkäynnille johtava portaikko. Muiden julkisivujen sisäänkäynnit ovat tyyliltään maltillisempia.
57
TRADE FAIR PALACE
1928-1929
JOSEF FUCHS OLDŘICH TYL
o
DukelskÝch hrdinu 47, holešovice, praha funktionalismi
Vuonna 1924 Prahassa järjestettiin arkkitehtikilpailu uuden messukeskuksen rakentamiseksi. Kilpailussa haettiin useampaa rakennusta; rakennuksissa tuli olla näyttely- ja messukeskus, asuntoja sekä hotelli. Kilpailun voittajiksi valittiin arkkitehdit Josef Fuchs ja Oldřich Tyl jaetulla 1. sijalla. Arkkitehdit tekivät uuden, yhteisen suunnitelman, mutta lopulta vain yksi suunnitelman rakennuksista toteutettiin. Veletržní Palac otettiin käyttöön Tšekkoslovakian 10-vuotisjuhlapäivänä 1928, ja se valmistui lopullisesti vuotta myöhemmin. Rakennus toimi osittain alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan messukeskuksena vuoteen 1951, jolloin järjestettiin sen viimeiset messut. Messujen välillä halleissa järjestettiin näyttelyitä. Toisen maailmansodan jälkeen rakennuksessa toimi muun
muassa kansainvälisten yritysten toimistoja, 600-paikkainen elokuvateatteri, ravintoloita ja biljardisaleja. 1974 rakennus vaurioitui pahasti 13 päivää jatkuneessa tulipalossa. Rakennus oli vuosia purku-uhan alla, mutta sen julkisivut sekä katetut sisäpihat olivat suojeltu, joten purkupäätöstä ei voitu tehdä. Päätös rakennuksen korjauksesta tehtiin 1989, kun Tsekin kansallisgalleria etsi uusia tiloja. Tulipalossa pahoin vaurioituneen betonirungon korjaaminen oli haastavaa ja kallista, mutta rakennus korjattiin alkuperäiseen asuunsa ja avattiin yleisölle vuonna 1995. Veletržní Palacen sydän on rakennuksen keskellä sijaitseva valtava (1725m²) katettu sisäpiha (”velká dvorana”). Sisäpihan 59
lasikatto on 3. kerroksen korkeudella. Tätä aukiota reunustavat kapeat siivet, jotka ulottuvat osittain 12 kerroksen korkeuteen. Alunperin sivusiivissä oli toimistoja, mutta nykyään tilat toimivat museon näyttelytiloina. Pohjoispäädyssä sijaitsee toinen pienempi ylös asti katettu sisäpiha (”malá dvorana”), jossa oli ennen vuoden 1974 tulipaloa mm. gallerioita ja liikkeitä. Rakennus edustaa aikaista tšekkoslovakialaista funktionalismia, ja se on tyylin varhaisimpia merkittäviä esimerkkejä. Ulkomitoiltaan rakennus on massiivinen (135x70m). Veletržní Palacin sisäänsä kätkemän pihan johdosta rakennus on käytännössä korkea umpikortteli. Kuriositeettina voidaan mainita, että rakennus ei ole suorakulmainen, vaan sen kaikki julkisivut ovat vinossa toisiinsa nähden. Myöskään 60
pitkät julkisivut eivät ole luotisuoria, vaan mutkittelevia. Kompleksin valtavan koon takia vinoudet ja mutkat eivät ole havaittavissa muuten kuin pohjapiirustuksesta. Rakennuksen runko on Hennebique-tekniikalla paikallavalettua teräsbetonia. Julkisivuja kiertävät pohjoissiipeä lukuun ottamatta funktionalismille tyypilliset suuret nauhaikkunat.
61
VA LO PŘ
YS EM
AN
OV A
HODEK APARTMENT HOUSE KL NE
HODEK APARTMENT HOUSE
1913-1914
TRIPLEX HOUSE
VILLA KOVAŘOVIČ
Neklanova 98/30, Prague-Vysehrad
VNIS
VA LAVO
LIBUŠINA
JOSEF CHOCHOL
O NÁBŘ.
RAŠÍNOV
P
kubismi
Terävät kulmat, vinot tasot ja kristallimaiset muodot ovat omiaan luonnehtimaan tsekkiläistä kubismia. Suuntauksen kuumimmat ajat olivat vuosina 1910-1914. Radikaali arkkitehtinelikko Pavel Janák, Josef Gočár, Josef Chochol ja Vlastislav Hofman uskoi, että esineen sisäisen energian voi vapauttaa särkemällä perinteisen muotoilun pysty- ja vaakasuuntaiset pinnat. Yhdistämällä kulmikkaat tasot arjen esineiden muotoiluun he yrittivät saada aikaan dynaamista muotoilua, joka synnyttäisi taideteoksia. Pyramidi oli tsekkiläisten kubistien arkkitehtuurin korkein pyrkimys ja kristalli ihanteellisin luonnonmuoto. Josef Chochol syntyi Písekissä vuonna 1880. Hän opiskeli Prahan teknisessä yliopistossa ja myöhemmin professori Otto
Wagnerin opetuksessa Wienissä. Hän kääntyi kubismiin 1912 ja suunnitteli kolme merkittävää kubistista rakennusta Prahassa vuosina 1912-1914: Villa Kovařovič, Triplex house ja Hodek Apartment House. Josef Chochol oli radikaalein kubisti, mutta luopui tyylistä ensimmäisen maailman sodan jälkeen. Sotien aikana hän tuotti muutamia rakennuksia purismin ja konstruktivismin tyylillä. Yksi tärkeimmistä arkkitehtuurin kubismin esimerkeistä on Chocholin Neklanovassa kadun kulmassa sijaitseva vuokra-asuinrakennus Hodek Apartment House. Rakennus on saanut nimensä rakennuttajansa Frantisek Hodekin mukaan, joka oli yksi Chocholin tärkeimmistä asiakkaista. Se demonstroi kaikkia kubistisen muotoilun keskeisiä periaatteita. Hodek Apartment 63
House on viety pidemmälle kuin muut kubistiset projektit. Rakennuksessa on kulmikas kruunumainen yläräystäs ja kapea kulmapilari, ja timanttimuotojen toisto julkisivussa heijastelee sen asemapiirrosta. Myös rakennuksen ikkunat on vääristetty julkisivujen tavoin. Kun rakennusta katselee ulkoa, mikäli valo tulee oikeasta suunnasta ja seisoo juuri oikeassa kohdassa, voi kokea täydellisen kubistisen optisen illuusion efektin. Chocholin metodina oli piirtää julkisivusuunnitelmaan ruudukkokuvio, ja paikallistaa sen avulla, mistä kodista diagonaalit linjat voisivat yhtyä ja kulkea ristikkäin, jotta luotaisiin mahdollisimman dynaaminen efekti. Tässä nimenomaisessa rakennuksessa tämä metodi näkyy selkeimmin. Rakennus on suunnattu risteyksen kul64
maan, joten julkisivu näyttää työntyvän sekä ulospäin että ylöspäin. Se on kokonaisuudessaan dynaamisempi, kuin muut Chocholin lähellä sijaitsevat rakennukset Villa Kovařovič ja Triplex house, joissa on säilytetty klassisempi suunnitelma. Hodek Apartment Housen dynaamista vaikutelmaa parantaa entisestään se, että se on rakennettu kaltevalle maalle. Kuten kaikissa kubistisissa rakennuksissa, Hodek Apartment Housen kubistisuus on pääasiassa kosmeettista. Kubistisia elementtejä on myös sisäpuolen arkkitehtuurissa, ja sisäänkäynnin alakatto on erityisen vaikuttava. Sisäosat ovat kubistisia enemmän yksityiskohdiltaan ja sisustukseltaan kuin pohjasuunnitelmaltaan, eikä takaosan julkisivu muistuta kovinkaan paljoa rakennuksen kahta pääjulkisivua.
65
PRAHAN RAUTATIEASEMA 1909
JOSEF FANTA
Wilsonova 8,110 00 Praha art noveau
Rautatie rakennettiin Wienistä Prahaan 1864. Vuonna 1871 rakennettiin uusrenessanssi-tyylinen keisari Frans Josephin päärautatieasema, joka muistutti koristeellista italialaista huvilaa. Sen suunnitteli Vojtech Ignac Ullmann ja Anthong Victor Barvitio vuosina 1869 - 1871. Rautatieasema sijaitsi silloisen Prahan laidalla Nova Mestossa. Uudesta rautatieasemasta käytiin arkkitehtuurikilpailu v. 1892. Kilpailun voitti arkkitehti Josef Fanta. Rautatieasema kävi massiivisen uudistamisen Art Noveau-tyyliin. Uusi rakennus rakennettiin vuosina 1901 – 1909. Koko asema-alueen peruskorjauksesta ja uuden asemarakennuksen rakentamisesta laadittiin yksityiskohtaisia suunnitelmia, vaikkei itse rautatien toimintaan tänä aikana puututtukaan. Sa-
manaikaisesti ratapihaa laajennettiin ja betoniset asemalaiturit katettiin valtavan suurilla teräsrakenteilla. Uusi osa edustaa rikasta dekoratiivista tsekkijugendia. Fantalle tyypillinen prahalaisaihe, kahden pylvään reunustama portti esiintyy rakennuksen vaikuttavassa sisäänkäynnissä massiivisina kupolipäällysteisinä torneina, jotka luovat vastapainon horisontaaliselle rakennukselle. Tornit on koristeltu Stanislav Folkmanin allegorisin veistoksin. Rakennukselle on luonteenomaista kaari-ikkunoiden runsaus. Rikas jugendkoristelu oli arkkitehti Josef Fantan suunnittelemaa yhteistyössä monien taiteilijoiden kanssa. Koristeena on myös Č. Vosnikin siivekäs pyörä veistos, joka symboloi rautatietä. 67
Aseman monumentaalinen lähtösali sisältä lyijylasitettuine ja vaakunoin koristelluin kupoleineen ja sen alla lepäävine veistoksineen on loistavaa Art Noveau-ilmentymää. Aulassa on kokoelma patsaita ja reliefejä, jotka on luonut kuvanveistäjä Ladislav Šaloun. Veistoksista tekivät myös S. Sucharda ja L. B. Šimonský. Taiteellisesta koristelusta vastasivat V. Jansa ja F. Fröchlich. Prahan metron rakennustöiden yhteydessä vanhan art noveau- tyylisen asemarakennuksen eteen osittain maan alle rakennettiin moderni lisäsiipi 1972 - 1979. Uusi asemarakennus korvasi vanhan toiminnot lipunmyynteineen, mutta käyttöön jäi alkuperäinen laiturihalli. Tuohon upeaan jugendhalliin avattiin ravintola-kahvila. Italialainen Grandi Stazioni sai tehtäväk68
seen modernisoida koko Prahan rautatieaseman 2005. Muiden korjaustöiden jälkeen restauroitiin Art Nouveau rakennus.
69
PRAHAN LINNA 807-
MM. JOSEF PLECNIK
119 08 Prague 1 monia tyylisuuntia
Prahan linna tunnetaan maailman suurimpana keskiaikaisena linnana. Se edustaa kuitenkin kokonaisuudessaan monia tyylisuuntia, koska linnakompleksia on rakennettu vaiheittain hyvin pitkän ajanjakson kuluessa. Prahan linnan perusti 800-luvulla prinssi Bořivoj. Linnan ensimmäistä osaa, Neitsyt Marian kirkkoa, alettiin rakentaa 870-luvulla. Linnakompleksin eri rakennukset kuten katedraalit, luostarit ja palatsit edustavat muun muassa romaanista aikakautta sekä gotiikkaa. Erityisesti gotiikka erottuu linnassa edukseen, sillä linnapihan korkein rakennus ja koko maan suurin kirkko, Pyhän Vituksen katedraali kohoaa kellotorneineen 96,5 metrin korkeuteen. 1485 rakennettiin suuri Vladislav Hall Kuninkaallisen palatsin yhteyteen. 1541 sattuneen tulipalon jälkeen linnaan alettiin rakentaa renessanssityylisiä rakennuksia.
Vuonna 1918 linnanarkkitehdiksi valittiin Josef Plecnik, ja hänen aikanaan uusi kuninkaallinen palatsi uudistettiin presidentin virka-asunnoksi, jollaisena se toimii vieläkin. Plecnikin kädenjälki näkyy muun muassa presidentin asunnon sisustuksessa ja linnan eteläiseen puutarhaan tehdyissä muutoksissa. Muita merkittäviä korjauksia Prahan linnaan ovat Plecnik Hall eli Pylväshalli, jonne Plecnik suunnitteli modernistisen ilmeen. Hän suunnitteli myös muutoksia ensimmäiseen ja kolmanteen linnanpihaan, joista jälkimmäisen keskeltä kohoaa 20-metrinen, obeliskin muotoinen, uutta demokratiaa symboloiva monoliitti. Kuninkaallisen palatsin nurkalla sijaitsee Plecnikin suunnittelema sympaattinen, pienten sonnipatsaiden ”kannatteleman” kuparikaton kattama sisäänkäynti, Bull Staircase. 71
72
73
MUSTAN MADONNAN TALO 1912 JOSEF GOČÁR
OvocnÝ trh 19, 110 00 Praha 1 kubismi
Josef Gočárin suunnittelema Mustan Madonnan talo on Tsekin ensimmäinen kubistinen rakennus. Se rakennettiin liikerakennukseksi vanhan barokkitalon paikalle pienen aukion laidalle Prahan vanhan kaupungin sydämeen. Rakennus on sovitettu historialliseen kontekstiinsa säilyttäen alueen tunnelman. Rakennuksessa on ollut kauppoja, palveluja, liiketilaa ja asuntoja, ja nykyään Mustan Madonnan talossa toimii Tsekin kubismimuseo. Nimensä talo on saanut Madonna-veistoksesta, joka oli koristanut rakennuspaikalla aikaisemmin sijainnutta barokkirakennusta. Veistos myös siirrettiin uuden rakennuksen julkisivuun. Mustan Madonnan talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi taiteilijapiireissä
suosittu Grand Café Orient, joka on tänä päivänä ainut säilynyt kubistinen sisätila. Rakennuksessa käytetty teräsbetoninen pilarirunko mahdollisti avaran sisätilan, ja sen myötä puhtaan kubistisen interiöörin luomisen. Vuoden 2005 restauroinnissa pyrittiin vanhojen valokuvien pohjalta entisöimään kahvilatila mahdollisimman paljon alkuperäistä vastaavaksi. Kubismi arkkitehtuurissa on pienimuotoinen ja suurimmaksi osaksi Tsekkiin rajautunut suuntaus. Aiemmin art nouveaun aikana kuvataide ja arkkitehtuuri integroituivat vahvasti ja jugend-arkkitehtuuri levisi laajasti ympäri Eurooppaa. Kubistisen taiteen levitessä Tsekissä haluttiin vastaavasti integroida tyylilaji myös arkkitehtuuri kanssa. Kubistisessa taiteessa tunnistettavia elementtejä ovat vahvat kontrastit, 75
diagonaalit, monet tasot ja leikkaantuvat pinnat. Arkkitehtuurissa kubismi näyttäytyi erikoisina julkisivuina, rikottuina pintoina, monina tasoina, diagonaaleina, säteinä sekä vaalean ja tumman vahvana kontrastina. Mustan Madonnan talossa kubismi ilmenee melko hillittynä, koska rakennus on pyritty sovittamaan historialliseen ympäristöönsä. Rakennuksen sijainnin takia, suunnittelussa on täytynyt ottaa huomioon suojelumääräykset. Esimerkiksi rakennuksen kolmannessa kerroksessa kubismia ei ole kovastikaan nähtävissä. Jopa katto muistuttaa enemmän ympäröivien barokkitalojen kattomaailmaa. Alunperin rakennus on suunniteltu modernismin periaatteita noudattaen, mutta suunnitelmat muuttuivat ja Gočár lähti tekemään 76
siitä arkkitehtonista edelläkävijää kubistisen arkkitehtuurin saralla. Rakennuksen merkittävimpiä kubistisia yksityiskohtia voi löytää talon sisäänkäynnistä, portaista, sisustuksesta, sekä tietysti julkisivusta.
77
ZLININ KAUPUNKI ZLÍNIN 1923-1950
JAN KOTĚRA, FRANTIŠEK LYDIE GAHURA, VLADIMÍR KARFÍK, ADOLF BENŠ, FRANTIŠEK JECH JA ERIC SVEDLUND
100km Brnon kaupungista itään funktionalismi
Zlín on Itä-Tsekissä sijaitseva kaupunki, noin sata kilometriä Brnon kaupungista itään. Zlínin kaupunki perustettiin jo 1397, mutta se pysyi pienenä 1900-luvun alkuun saakka. Kaupunki alkoi kasvaa vauhdilla, kun Tomáš Baťa perusti sinne vuonna 1894 kenkätehtaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Baťa saavutti johtavan kenkämeklarin aseman Tsekissä 1922 myymällä Itävalta-Unkarin armeijalle kenkiä. Kasvanut kysyntä johti Zlínin tehtaan räjähdysmäiseen laajenemiseen. Vuosien 1923–1932 aikana tehtaan työntekijöiden määrä kasvoi 1800:sta 17000:een. Koko kaupungin väkiluku kohosi samalla 5300:sta 26400:aan. Valtavan talouskasvun ja työntekijöiden määrän takia Tomáš Baťa valittiin vuonna 1923 Zlínin kaupungin pormestariksi. Hän kuoli vuonna 1932 lento-onnettomuudessa.
Kaupungin kasvu johti mittavaan rakennustuotantoon. Zlinin kaupunkia alettiin rakentaa kahden urbaanin teorian pohjalta. Ensinnäkin kaupungista haluttiin Ebenezer Howardin teorian mukainen puutarhakaupunki. Maatalous tosin korvattiin teollisuudella. Toisaalta kaupungista haluttiin myös moderni, tehtaalle ja uusille asukkaille sopiva kokonaisuus. Materiaaleiksi hyväksyttiin vain punatiili, lasi ja teräsbetoni. Mitoituksessa suosittiin 20x20 jalan (6.15x6.15m) kokoista tilaa. Tällä haluttiin korostaa etenkin teollisen tuotannon merkitystä kaupunkilaisten jokapäiväisessä elämässä. Rakennuksista haluttiin funktionaalisia kokonaisuuksia. Liika toisto johti kuitenkin monotonisuuteen, joka näkyy hyvin etenkin Zlínin kaupungin asuntotarjonnassa. Zlínin kaavoitti 1920-luvun alussa Fran 79
tišek Lydie Gahura, joka oli toiminut myös Le Corbusierin oppipoika Pariisissa. Le Corbusierin ideat ovatkin vahvasti näkyvissä Zlínissä, ja havaittavissa kaupungin modernistisessa ulosannissa. Myöhemmin vuonna 1935 myös Le Corbusier kaavoitti Zlíniä, kun häntä pyydettiin suunnittelemaan kaupunkiin ja tehtaaseen laajennusosa. Le Corbusierin suunnitelmia ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Zlíniin muuttaville tehdastyöläisiä rakennettiin asuntoja samaa vauhtia kuin heitä muutti kaupunkiin. Ensimmäiseksi rakennettiin Letnán alue, ja sen jälkeen Zálešná, Podvesná, Díly, ja Lesní alueet. Tämän asuinalueen suunnittelusta vastasi tsekkiläinen arkkitehti Jan Kotěra. Hän suunnitteli pelkistettyjä, pieniä, yksikerroksisia omakoti-, pari- ja rivitaloja, joissa 80
oli mansardikatto ullakkotilalla. 1926 rakentaminen aloitettiin Zálešnán alueella. Vuonna 1927 rakennuksia pelkistettiin enemmän, jotta niitä pystyttiin tuottamaan nopeammin. Uudet pelkistetymmät rakennukset olivat kaksikerroksisia, niiden alla oli pieni kellari ja kattomuotona toimi tasakatto. Asuntojen keskikoko oli 45 neliömetriä. Arkkitehteinä toimivat František Lydie Gahura, Vladimír Karfík, Adolf Benš, František Jech ja Eric Svedlund. He suunnittelivat kukin oman mallitalonsa, joita monistettiin ympäri Zlíniä. Useista suunnittelijoista huolimatta suuresta osasta asunnoista tulikin lähes samanlaisia. Näitä mallitaloja rakennettiin toiseen maailmansotaan asti, ja asunnoista käytetään termiä ”Bat’a house”.
1
1
2
3
4
5
2
3
4
5
81
VILLA TUGENDHAT 1930
LUDWIG MIES VAN DER ROHE
Černopolní 45, Brno funktionalismi
Kolmikerroksinen Villa Tugendhat sijaitsee vauraalla Černá Polen alueella, etelään viettävässä rinteessä. Sen pinta-ala on 1 211 m², ja puutarha on suuruudeltaan 6 152 m². Rakennuksen pohjakaava on monimutkainen ja Mies sisällytti rakennukseen monia ideoitaan, joista myöhemmin on tullut modernin arkkitehtuurin tunnusmerkkejä. Villan tilaajana olivat saksalais-juutalaiset Fritz ja Greta Tugendhat. Rouvan isä oli luvannut pariskunnalle kodin häälahjaksi, jonka rouvan valitsema arkkitehti suunnittelisi. Tugendhatit löysivat Miesin 1928, mutta Mies ei projektista innostunut ennen kuin näki Brnon rakennuspaikan. Vielä saman vuoden aikana Mies antoi ensimmäiset piirrustukset suunnitelmasta. Pariskunta ehti nauttia huvi-
lastaan kahdeksan vuotta kunnes toinen maailmansota saavutti Tšekkoslovakian ja perhe joutui pakenemaan maasta. Toinen maailmansota pommituksineen ja Itä-Euroopan tilanne sodan jälkeen jättivät Villa Tugendhatin oman onnensa nojaan. Kulttuurisuojelijat kiinnostuivat kohteesta vasta 70-luvun taitteesta ja 80-luvulla rakennuksessa tehtiin ensimmäisiä korjauksia sitten puna-armeijan saapumisen. Kohteesta tuli UNESCO:n maailmanperintökohde 2001 ja toinen, lähes 7 miljoonan euron restaurointiprojekti aloitettiin 2010. Villa Tugendhat avasi ovensa museona yleisölle vuonna 2012. Ensimmäisessä kerroksessa eli katutasossa sijaitsevat pääsisäänkäynti, makuuhuoneita ja autotalli. Rakennuksen 83
ensimmäinen kerros on vain näkyvissä tielle ja modernismin tapaan pelkistetty julkisivu esiintyy vaatimattomana. Toinen kerros on pääasuinkerros, jossa sijaitsevat eri toimintoihin jakautuva oleskeluhuone, keittiö, terassi ja talvipuutarha. Oleskelualueessa on viitteitä Miesin Barcelona-paviljongista, jota hän teki osittain samaan aikaan kuin Villa Tugendhatia. Esimerkiksi molemmissa tiloissa seinät jakavat tilan hienovaraisesti useaan osaan ja tilanjakajissa on osittain käytetty läpinäkyvää onyxseinää. Alimmassa kerroksessa on kodinhoito- ja tekniset tilat sekä valokuvauslaboratorio. Miesin tunnuslauseen ”vähemmän on enemmän” mukaan huvila toteutettiin kevyillä teräsrakenteilla, jotka mahdollistivat modernismille tyypilliset nauhaikkunat ja 84
vapaan pohjakaavan. Lasiseinä vaati myös rakennukseen laadukkaan ja modernin ilmastointijärjestelmän. Mies suunnitteli Villan huonekalut ja sisustuksen yhdessä Lilly Reichin kanssa. Rakennuksen luonnon kuvioittamat materiaalit, kuten onyxseinä ja puu mahdollistivat sen, ettei seinille tarvinnut lainkaan taidetta. Uusi rakennustapa, moderni teknologia ja luksusmateriaalit nostivat merkittävästi huvilan rakennuskustannuksia.
85
HOTEL AVION 1926-1927
BOHUSLAV FUCHS
Ceska 20, Brno 60200 funktionalismi
Brnossa sijaitsevaa hotelli Avionia on mainostettu sanoilla “Tsekin tasavallan kapein hotelli”, ja se on myös yksi kapeimmista hotelleista koko Euroopassa. Vuosina 1926-1927 rakennetun hotellin on suunnitellut tsekkiläinen arkkitehti Bohuslav Fuchs, ja se edustaa tyylisuunnaltaan funktionalismia ja varhaista konstruktivismia. Bohuslav Fuchs (1985-1972) työskenteli arkkitehdin toimensa ohella myös arkkitehtuurin professorina Brnon taideakatemiassa. Suurin osa hänen tuotannostaan sijoittuu Brnoon. Hotel Avion sijaitsee keskiaikaisessa korttelissa Brnon keskustassa. Suunnittelun lähtökohtana oli haasteellinen, erittäin kapea vain kahdeksan metriä leveä ja 34 metriä syvä tontti. Rakennuttajana toimi ravintoloitsija Miroslav Kostelecký, joka
halusi vanhan ravintolansa tilalle modernimman hotellirakennuksen. Hotellihuoneiden lisäksi rakennukseen sijoitettiin ravintola ja kahvila. Ylimpään kerrokseen rakennettiin asunto Kosteleckýlle ja hänen perheelleen. Funkkisrakennukseen tuotiin keveyttä vaaleilla pinnoilla ja lasilla, jotka hallitsevat erityisesti julkisivua. Horisontaalisuutta korostettiin kaksinkertaisilla eekkereillä. Peilit ja lasitiilet johdattavat valoa sisätiloihin rakennuksen sivuilta ja yläpuolelta, tehden tilasta avaramman tuntuisen. Fuchs hyödynsi suunnittelussa jatkuvan tilan periaatetta, ja ensimmäisen ja toisen kerroksen plaanit ovatkin hyvin avoimet. Ravintola- ja kahvilakerrosten päälle sijoittuu viisi kerrosta hotellihuoneita, 87
jotka seuraavat toinen toistaan. Ylimmät kerrokset olivat aikoinaan rakennuttajan ja hänen perheensä käytössä. Kaiken kaikkiaan kerroksia on yhdeksän. Vaihtelevien kerroskorkeuksien ansiosta rakennuksen tilat limittyvät toisiinsa myös korkeussuunnassa, luoden mielenkiintoisia näkymiä sitätilasta toiseen. Hotelli oli monen vuoden ajan tärkeä maamerkki Brnossa, ja se oli toiminnassa 2000-luvulle saakka. Huono huolenpito, epäselvyydet omistajuudesta ja asiakaskunnan muutos johtivat kuitenkin siihen, että vuosien saatossa rakennus pääsi rapistumaan ja se jouduttiin lopulta sulkemaan pysyvästi. Rakennusta pidetään kuitenkin edelleen merkittävänä, ja myös sen restaurointia on ehdotettu. 88
89
BRNON MESSUALUE
1928-
Výstaviště 1, 647 00 Brno funktionalismi
Brnon messualue on vuonna 1928 perustettu suuri kokonaisuus, joka käsittää useita rakennuksia. Se on toiminut yli 70 vuoden ajan kansainvälisesti tärkeänä kaupankäynti- ja näyttelyalueena, ja alueen ansiosta Brno on saanut lempinimen ”messukaupunki”. Alueella järjestetään myös kokouksia, konsertteja ja erilaisia tapahtumia. Messualue levittäytyy 667 000 m² laajuudelle, mutta ei kuitenkaan heikennä aluetta ympäröivän Pisárkyn laakson kauneutta. Tšekkoslovakian moderniutta ja teknologista kehitystä edustaneen rakennuskokonaisuuden suunnittelussa on ollut mukana useita eri arkkitehteja. Alue koostuu yhteensä 15 erillisestä paviljongista ja niitä yhdistävistä puistoalueista. Brnon messualue on hienoimpia
eurooppalaisia funktionalismia edustavia messualueita. Messualue syntyi vuonna 1928, kun halli A, ”Palace of Industry and Trade” rakennettiin suurta näyttelyä varten. Näyttely esitteli nykyaikaista kulttuuria Tšekkoslovakiassa ja sillä oli merkittävä rooli Tšekkoslovakian uuden identiteetin luomisessa, sillä valtio oli vasta perustettu. Näyttelyä on pidetty tšekkiläisen designin ja arkkitehtuurin käännekohtana. Hallin ja sitä ympäröivän alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voitti Josef Kalousin ehdotus. Emil Králík työsti ehdotusta aluesuunnitelman osalta eteenpäin. Itsenäiset näyttelyhallit asetettiin kahteen risteävään perusakseliin, jotka muodostavat V-muodon. Aluetta dominoi Bohumír Čermákin suunnittelema lasitettu torni ”Pavilion of Commerce and Trade”. 91
Muotokieleltään messualue on melko klassinen ja suunnittelu nojaa symmetria-akseleihin. Messuhallien pohjaratkaisujen vaikuttavuus syntyykin nimenomaan akselikeskeisyydestä. Sisääntuloportista saapuessaan näkee suoraan hallin keskipisteeseen, ja sommitelmaan tuovat oman leimansa myös paraabelin muotoiset katot. Halli A oli aikansa modernein ja suurin näyttelykeskus Keski-Euroopassa. Se on lunastanut paikkansa yhtenä Brnon tunnetuista maamerkeistä, ja rakennuksen majesteettinen kaari toimii messualueen symbolina. Näyttelyn myötä arkkitehtuuri sai paljon kansainvälistä julkisuutta ja funktionalistinen arkkitehtuuri saavutti laajan hyväksynnän. 92
Alueen muista arkkitehtonisesti merkittävimmistä komponenteista voidaan mainita monumentaalinen Z-hallin kupoli, jonka on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Lederer 1960-luvun alussa. Sen sijaan alueen viimeisin rakennus, 2009 valmistunut monitoimihalli P-halli on koko Keski-Euroopan suurin messuhalli.
93
VILA STIASSNI
1927
ERNST WIESNER
Hroznovรก 14, 603 00 Brno funktionalismi
Villa Stiassni on Ernst Wiesnerin suunnittelema talo Brnossa. Wiesner suunnitteli talon tärkeälle tekstiilitehtailijalle Alfred Stiassnylle ja hänen vaimolleen, joiden mukaan rakennus on saanut nimensäkin. Ernst Wiesner oli Itävalta-Unkarissa syntynyt arkkitehti, jonka työt sijoittuvat Brnon alueelle. Hän oli alueen tärkeimpiä arkkitehteja maailmansotien välisenä aikana. Villa Stiassni valmistui vuonna 1927. Muita arkkitehdin tärkeitä töitä ovat Brnon krematorio ja Palac Morova. Rakennus sijoittuu kaltevalle tontille, jota myöten muodostuu rakennuksen terassoitu massoittelu, ja rakennuksen uppoaminen luontevasti puutarhan sekaan. Sisäänkäynti rakennukseen käy sisäpihalta, jota rajaavat L-muotoinen rakennus sekä yläpihan muuri. Alakerta on alapihan ja
yläkerta yläpihan korkeudella. Rakennuksen kaksi eri siipeä on jaettu tarkasti eri toiminnoille. Niitä yhdistää laaja aula, joissa sijaitsevat myös portaat. Oikeassa siivessä oleskelutilat ovat alakerrassa ja makuuhuoneet yläkerrassa. Vasemmassa siivessä sijaitsevat huolto- ja palvelutilat omilla porraskäytävillään. Tämä jako on huomioitu myös ikkunoista avautuvissa näkymissä: palvelusiipi avautuu sisäpihaa kohti ja asuinhuoneet pihaa kohti. Rakennus on hyvin puristinen ulkopuolelta, mutta sisustuksen osalta historiallinen ja koristeellinen. Ulkopuolen funktionalismin ja sisäpuolen klassismin yhdistyminen tekee rakennuksesta mielenkiintoisen ristiriitaisen kokonaisuuden. Yksi rakennuksen tärkeistä teemoista on sen liittyminen ympäröivään luontoon. 95
Sitä korostaa oleskeluhuoneen päädyssä sijaitseva loggia, eli pilarikäytävä, joka luo tilan sisä- ja ulkopuolen väliin. Julkisivumateriaalina on käytetty vihreää rappausta, ja sitä on aukotettu hillitysti. Rakennuksen julkisten tilojen lattioita peittää vaalea puuparketti, ja seinät ovat luonnonvalkoiset. Alakerran aulan kattoa koristavat tummat puiset kattokasetit, jotka tuovat tilaan hieman synkkyyttä. Aulan massiiviset suorat portaat kuljettavat kuitenkin valoisaan yläkertaan, jossa on koko seinän leveydeltä ikkunoita. Rakennuksen palvelu- ja huoltotilat ovat pelkistetympiä ja valoisampia. Palvelijoiden porraskäytävään tulvii valoa suuresta kattoikkunasta. Rakennuksen julkiset tilat on kalustettu klassisin kalustein, ja katossa roikkuvat komeat kattokruunut. Olohuoneessa oleva 96
takka on tehty marmorista, ja se kuvastaa rakennuksen klassista ilmettä. Vuonna 1939 Saksan valtion poliisi takavarikoi Villa Stiassnin, ja toisen maailmansodan aikana rakennus toimi armeijan majoituspaikkana. Sodan jälkeen Tsekin kommunistinen hallitus otti rakennuksen käyttöönsä kokous- ja majoituspaikaksi. Ennen kommunismin romahtamista rakennus ehti toimia myös edustusasuntona ja virkamiesten asuntona. Vuonna 1989 rakennuksen osti Fair Travel Brno niminen yhtiö, ja Villa Stiassni toimi yhtiön edustusasuntona vuoteen 2007 asti, jolloin se siirtyi National Heritagen omistukseen.
97
KIRJALLISUUTTA Andél, Jaroslav 2006. The New Vision for the Architecture: Czechoslovakia 1918–38. Scalo Verlag, Zürich. Blau, Eve ja Platzer, Monika 1999. Shaping the Great City. Modern architecture in Central Europe, 1890–1937. Prestel, Munich, London, New York. Duzer, Leslie van 1994. Villa Müller. A Work of Adolf Loos. Princeton Architectural Press, New York. Hammer-Tugendhat, Daniela et al. 2015. Tugendhat House. Ludwig Mies van der Rohe. Birkhäuser, Basel. Klingan, Katrin, toim. 2009. A Utopia of Modernity: Zlin. Revisiting Bata’s Functonal City. Jovis Verlag, Berlin. Lesnikowski, Wojciech ed. 1996. East European Modernism. Architecture in Czechoslovakia, Hungary & Poland Between the Wars. Thames and Hudson, London. Lukes, Zdenék 2001. Architecture of the 20th Century. Prague Castle Administration, Prague. 98
Nerdinger, Winfried, her. 2009. Zlin. Modellstadt der Moderne. Jovis Verlag, Berlin. Slapeta, Vladimir 1983. Brnon funktionalistit. Nayttelyjulkaisu. Alvar Aalto-museo, Jyväskylä ja Rakennustaiteen museo, Helsinki. Slapeta, Vladimir 1987. Czech Functionalism 1918–38. Architectural Association Publications, London. Slapeta, Vladimir 2001. Jan Kotéra 1871–1923. The Founder of Modern Czech Architecture. Municipal House / Kant, Prague. Teige, Karel 2000. Modern Architecture in Czechoslovakia. The Getty Research Institute, Los Angeles. Uffelen, Chris van ja Golser, Markus 2013. Prague. The Architecture Guide. Braun publishing AG, ch. Vegesack, Alexander von, ed. 1991. Czech Cubism. Architecture, Furniture and decorative Arts 1910–1925. Princeton Architectural Press, New York. Wittlich, Petr ja Maly, Jan 2011. Art-Nouveau Prague. Forms of the Style. Charles University, Prague. 99
100
EXCUA TUKEMASSA
101
NEVA www.neva.fi
KIITOS !