Pääkirjoitus 3
VIHAPUHEEN LAIVAT SEILAAVAT
SUVAITSEMATTOMUUDEN SATAMASTA PÄÄTOIMITTAJA: Kaisu Kinnunen Miten juuri Sinä määrittelisit vihapuheen? Kun aloin pohtia käsitettä vihapuhe, huomasin, että sen määritteleminen on todella vaikeaa. Ensimmäiseksi mieleeni tulee aggressiivinen ja voimakas puhe, jolla toista ihmistä halutaan jollain tavalla satuttaa tai ärsyttää. Mutta mieleeni tulevat myös vihaiset kirjoitukset, Internetin keskustelupalstojen sanatörkylaarit. Keskustelut, jotka eivät edes ole keskusteluja, vaan aggressionpurkamiskilpailuja. Euroopan neuvoston ministerikomitea on määritellyt vihapuheen seuraavasti: “Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin agressiivista, suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.” Tämän määritelmän mukaan vihapuhe siis sisältää kaikki
mahdolliset ilmaisumuodot (niin puheen kuin kirjoituksen), jotka kumpuavat suvaitsemattomuuden satamasta. Pitelet nyt käsissäsi lehteä, jossa olemme yrittäneet hieman ymmärtää, mitä vihapuhe oikein tarkoittaa. Terhi Komulainen pohtii artikkelissaan, voiko vihapuhujaa ymmärtää ja mistä vihapuheilmiö oikein johtuu. Ida Silfverhuth puolestaan tutkii artikkelissaan sitä, miksi vihapuhetta ei ole sisällytetty Suomen rikoslakiin, ja miten vihapuheeseen suhtaudutaan maailmalla. Lisäksi toimitussihteeri Aaro Immonen pohtii kolumnissaan sitä, miten meidän jokaisen vastuulla on puuttua vihapuheeseen. Toivon, että lehden luettuasi ymmärrät vähän paremmin, mitä vihapuhe tarkoittaa. Ja toivon, että kun päästät lehden käsistäsi, tiedät myös paremmin, miten itse voisit vaikuttaa vihapuheen vähentämiseen yhteiskunnassamme. Sillä meillä kaikilla on roolimme ja vastuumme vihapuheen kitkemisessä.
TEKIJÄLLE KASVOT Kirjoitin lehteen jutun Herjauksia, tappouhkauksia ja solvausta – voiko vihapuhujaa ymmärtää. Halusin päästä vihapuheen alkulähteille ja selvittää, onko mahdollista luoda jonkinlainen vihapuhujaprofiili. Ajatteluani laajensi ja juttuani syvensi keskustelu Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koiviston kanssa. Hän avasi omia kokemuksiaan vihapuheesta ja sovintoprossesista, jonka hän kävi hänen perheelleensä tappouhkauksen antaneen henkilön kanssa. Koiviston tarinan kautta pystyi ymmärtämään, miten vihapuhujankin takana on ihminen siinä missä me muutkin. TERHI KOMULAINEN Lue Terhin juttu sivuilta 14–15.
