Tekoja 1/2017

1

2017

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

SOTAA PAOSSA

Fatima löysi sirkuksessa itsensä uudestaan s.6 VUOHET OVAT HENKIVAKUUTUS SOMALIMAASSA ERITREAN OPETTAJAKOULUTUKSEEN MALLIA SUOMESTA s.10

s.3

Pääkirjoitus

Meillä on yhteinen vastuu eniten kärsivistä

T

änä vuonna juhlimme satavuotiasta Suomea teemalla ”yhdessä”. Teema on haastava, koska yhteiskunnassa polarisaatio eri ryhmien välillä vaikuttaa kasvavan.

Juhlavuosi antaa meille syyn miettiä, mihin suuntaan haluamme suomalaista yhteiskuntaa yhdessä kehittää. Viime vuosikymmeninä on painotettu yksilön intressejä yhteiskunnallisen solidaarisuuden kustannuksella.

Se on myös näkynyt pyrkimyksinä lisätä valinnanvapautta, yksityistämistä ja kilpailutusta.

Ilman kestävää taloutta maa ei tietenkään pysty huolehtimaan omista hätää kärsivistä tai apua muualla tarvitsevista. Globaalissa maailmassa ongelmien sivuuttaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Kanssaihmisten hätä vaikuttaa myös meihin.

Yhteisvastuukeräys perustuu solidaarisuuteen ja lähimmäisistä huolehtimiseen. Kristillisen sanoman mukaisesti meillä on erityisvastuu kaikkein eniten kärsivistä ja uhatuista.

Keräys on perinteisesti painottanut sekä vastuutamme lähimmäisistä täällä kotona että globaalia vastuutamme ihmisistä maailman kriisialueilla. Noin 60 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen varoista menee Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysKanssaihmisten hätä yhteistyöhön ja katastrofiapuun.

Jordania on yksi vuoden 2017 vaikuttaa myös meihin. keräyskohteista. Maa on ottanut vastaan kolmanneksi eniten pakolaisia maailmassa. Itselläni oli mahdollisuus vierailla Jordaniassa syksyllä 2016, ja olen vaikuttunut työstä, jota Ulkomaanapu siellä tekee.

Nuoret syyrialaiset saavat englanninopetusta, ammatillista koulutusta ja psykososiaalista tukea niin pakolaisleirillä kuin pääkaupunki Ammanissa.

Ulkomaanapu järjestää myös vapaa-ajan toimintaa, kuten jalkapalloa, musiikkitunteja ja sirkuskoulua, sekä tytöille että pojille.

Toiminta antaa pakolaisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja työkaluja oman elämänsä rakentamiseksi. Näin vaara joutua ihmissalakuljettajien tai ihmiskaupan uhreiksi pienenee.

Viime vuonna opimme, että maailman ongelmat vaikuttavat väistämättä myös meihin. Suomessa kuluvan vuoden keräysvaroilla tuetaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi.

Kiitos, että välität!

Björn Vikström Porvoon hiippakunnan piispa

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 1 Helmikuu 2017 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Mikko Koivumaa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Satu Helin TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Syyriasta neljä vuotta sitten paennut Fatima Hariri, 20, asuu Za’atarin pakolaisleirillä. Hän toimii ohjaajana Ulkomaanavun tukemassa sirkuskoulussa.

KIRJAPAINO Lönnberg / 02.2017 / 37 000 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

"Haluan kiittää suomalaisia kaikesta saamastamme avusta. Toivon, että ette unohda meitä, jos kuivuus täällä jatkuu”, sanoo Fadumo Mohammed Rooble Adow yururan kylässä Somalimaassa.

15 VUOHTA PALAUTTI INNOSTUKSEN ELÄMÄÄN Ulkomaanapu jakoi yli 3700 vuohta Somalimaan maaseudulla vuonna 2015. Nyt niitä on jo moninkertainen määrä.

Fadumo Mohammed Rooble, 50, johdattaa erilaisilla kankailla ja matoilla katettujen majojen välistä omalle takapihalleen Adow yururan kylässä keskellä Somalimaan maaseutua.

Siellä, majojen keskellä määkii aitauksessa kymmenkunta erikokoista kiliä.

Ne ovat Mohammed Rooblen, hänen yhdeksän lapsensa sekä isänsä ja äitinsä toimeentulon peruspilari. ”Sain Kirkon Ulkomaanavulta 15 vuohta maaliskuussa 2015, nyt (joulukuussa 2016) niitä on jo 28”, Rooble iloitsee.

SOMALIMAA ON VIIME vuosina kärsinyt pahoista kuivuusjaksoista, minkä arvellaan johtuvan muun muassa merivirtoihin vaikuttavan El Niño -ilmiön voimistumisesta. Sadekausien sateet jäävät vähäisiksi tai jopa olemattomiksi. Kun ei sada, Somalimaan savannit muuttuvat kuivaksi hiekka-aavikoksi.

Silloin edes sitkeiden vuohien on mahdotonta löytää ruokaa.

Muutama vuosi sitten Rooble totesi, että hän ei enää pysty elättämään

perhettään kotikylässään. Oli pakko lähteä kaupunkiin. Buraoon oli noin päivän kävelymatka. Kaupunkielämä ei kuitenkaan vastannut odotuksia. ”Olimme hyvin köyhiä evakkoja.

Emme saaneet kolmea ateriaa päivässä, eikä meillä ollut mitään toimeentuloa”, Rooble kertoo.

Hänen perheensä oli mukana niiden 250 perheen joukossa, joiden Kirkon Ulkomaanavun työntekijät arvioivat olevan erittäin vaikeassa asemassa Buraon alueella. Kaikille näille perheille annettiin pieni avustusrahasumma, työkaluja sekä – mikä tärkeintä – 15 vuohta kullekin.

YHTEENSÄ YLI 3700 VUOHEN jakaminen olisi iso projekti missä tahansa, saati sitten harvaanasutussa ja aavikoituvassa Somalimaassa. Silti se saatiin tehtyä vain kolmessa kuukaudessa. Vuohet tilattiin seitsemältä paikalliselta karjankasvattajalta. Erikseen valikoitiin nuoria ja kantavia eläimiä.

Vuohet kuljetettiin seitsemään eri paikkaan, joihin apua saavien perheiden edustajat saapuivat. Siellä vuohet asetettiin eri ryhmiin sen mukaan, kuinka hyväkuntoisia ja terveitä ne olivat. Sen jälkeen ne numeroitiin.

Ihmiset saivat nostaa summassa itsel-

leen ”lottonumerot”, joiden perusteella he saivat yhtä monta vuohta joka ryhmästä.

Avunsaajista 200 oli maan sisäisiä pakolaisia, jotka toivoivat mahdollisuutta palata kotikyliinsä. Rooble ja hänen perheensä pääsivät palaamaan, kun toimeentulo oli turvattu. ”Olin pitkään lamautunut ja väsynyt. Kun sain vuohet, oikein innostuin pitkästä aikaa”, hän kertoo silmät tuikkien. ”Nyt voin tarjota perheelleni kolme ateriaa päivässä ja voimme jopa säästää rahaa, jota saamme maidon myynnistä.”

Rooblen toiveissa on sekatavarakaupan avaaminen säästöjen avulla. ”Minä ja perheeni emme enää koe itseämme pakolaisiksi. Vaikka joskus on käveltävä vuohien kanssa etsimään parempia maastoja, en halua enää ikinä muuttaa.”

Maan sisäisten pakolaisten tukemista Somalimaassa on rahoittanut Suomen ulkoministeriö.

Teksti: Satu Helin Kuva: Ville Palonen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3

Tässä ajassa

JÄRJESTÖT VAATIVAT PAKOLAISKIINTIÖN MONINKERTAISTAMISTA Kirkon Ulkomaanapu on 26 suomalaisjärjestön mukana vaatimassa, että Suomen pakolaiskiintiötä moninkertaistetaan.

Nykyinen kiintiö on vain 750 pakolaista vuodessa.

Pakolaiskiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä, todetaan järjestöjen yhteisessä kannanotossa.

”Maailmassa on eniten pakolaisia 70 vuoteen. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaiskiintiöt ovat yksi harvoista turvallisista tavoista saada suojelua. Kun otetaan huomioon esimerkiksi Syyrian ja Etelä-Sudanin valtava humanitaarinen hätä, Suomen pakolaiskiintiön kasvattaminen olisi ennen kaikkea inhimillinen ratkaisu”, sanoo Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

JÄRJESTÖT:

Syyrialaiset toimijat saatava mukaan humanitaariseen apuun, rauhantyöhön ja jälleenrakennukseen Seitsemän suomalaista kansalaisjärjestöä vaatii yhteisessä kannanotossaan YK:ta osallistamaan Syyrian paikallisyhteisöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintoa kaikkeen Syyriassa tehtävään työhön.

Kirkon Ulkomaanapu on yksi kannanoton allekirjoittajista.

Järjestöt korostavat, että vain syyrialaisten itsensä osallistuminen luo edellytykset rauhalle ja hyvinvoinnille Syyriassa.

Lisäksi erityisesti koulutus ja toimeentulo ovat edellytyksiä onnistuneelle jälleenrakennukselle ja syyrialaisten tulevaisuudelle, järjestöt painottavat.

Suomi isännöi tammikuun lopussa kansainvälistä Syyria-kokousta. Järjestöjen kannanotto julkaistiin kokouksen alla.

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa ruokaa Aleppon kaupunkiin Syyriassa.

Liian harva pakolaislapsista ja nuorista pääsee kouluun

100

Ensimmäisen asteen koulutus 91 %

Toisen asteen koulutus

Kolmannen asteen koulutus

84 %

75 50 %

50

34 % 22 %

25 0

4

1%

Kaikista lapsista

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Pakolaislapsista

Kaikista lapsista

Pakolaislapsista

Kaikista lapsista

Pakolaislapsista

Lähde UNHCR 2014¬–2015

%

Tässä ajassa

VUOTTA TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

LWB-Photo

Luterilaisen Maailmanliiton suomalainen kansalliskomitea.

Avun vastaanottajana aloittanut Kirkon Ulkomaanapu on kasvanut Suomen suurimmaksi kehitysyhteistyöjärjestöksi ja toiseksi suurimmaksi humanitaarisen avun antajaksi. Siksi meillä on tänä vuonna syytä juhlaan! Tervetuloa mukaan.

Teksti: Satu Helin

Catianne Tijerina

APUA BIAFRAAN JA VIETNAMIIN. 1960-luvun puolivälissä järjestettiin ensimmäinen Tule ja auta -keräys, jolla kerättiin varoja Ulkomaanavun avustustyöhön ulkomailla. Ensimmäisiä erilliskeräyksiä järjestettiin Biafran ja Vietnamin sotien uhreille, Perun maanjäristyksistä kärsiville ja Etiopian nälkäänäkeville.

Kuvassa ruuanjakelua Biafrassa, eli nykyisessä Nigeriassa.

Martti Lintunen

Kirkon Ulkomaanapu

TÄSTÄ SE LÄHTEE. Kirkon Ulkomaanavun toiminnan katsotaan käynnistyneen vuonna 1947, vaikka nimeä alettiin käyttää vasta 1965. Silloin Suomen luterilainen kirkko oli mukana perustamassa Kirkkojen kansainvälisen avun verkostoa, Luterilaista maailmanliittoa. Sodissa kärsineen Suomen osa oli alkuun olla avun vastaanottaja. Kuva on maailmanliiton perustamisasiakirjojen allekirjoitustilaisuudesta Ruotsin Lundista.

VETOAPUA JULKKIKSISTA. Peppi – Inger Nisson vieraili 1970 Helsingissä kahdessa Ulkomaanavun järjestämässä lastenjuhlassa, joiden tuotto, 45 000 markkaa, käytettiin lääkkeiden hankkimiseen Nigerian aliravituille lapsille.

KOSOVO MIELESSÄ. Kirkon Ulkomaanapu työskenteli Kosovossa auttamassa Jugoslavian sodan uhreja. Työ keskittyi jälleenrakennukseen Mitrovican alueella. Työssä oli mukana suomalaisia rakennusinsinöörejä.

HAURAAT VALTIOT ETUSIJALLE. Vuonna 2016 Kirkon Ulkomaanavun budjetti oli noin 40 miljoonaa euroa. Työ keskittyy kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen noin 17 maassa.

Työskentelemme, jotta kaikilla olisi oikeus rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään toimeentuloon.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5

14-vuotias Mohammed Rajub pelaa jalkapalloa kavereidensa kanssa lähellä Kirkon Ulkomaanavun toimintakeskusta Itä-Ammanissa. Mohammed kertoo pelaavansa maalivahtina, koska ei 11-tuntisen työpäivän jälkeen enää jaksa juosta.

6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Erik Nyström Kuvat: Ville Asikainen

TOIVON VIIMEISET RIPPEET Sota on pakottanut syyrialaisnuoret aikuistumaan liian varhain.

Koulu on jäänyt kesken eikä leikkiin ole aikaa. Kirkon Ulkomaanapu haluaa antaa pakolaislapsille mahdollisuuden opiskeluun ja harrastuksiin – toivoon paremmasta tulevaisuudesta.

Veren haju leijui kaikkialla kaupungissa.

Muisto ällöttää 14-vuotiasta Mohammed Rajubia.

Luoteja sateli makuuhuoneen ikkunoista, ja pommi tuhosi isän rakentaman talon terassin. Perhe säntäsi ulos ennen kuin talo hajosi heidän silmiensä edessä, kivi kiveltä. Kaikki oli tuusannuuskana.

Ihmiset kantoivat lapsiaan, heittäytyivät tai kaatuivat maahan ja itkivät holtittomasti. ”Lopetin hengittämisen, koska en halunnut verenhajua muistiini. Vihasin sitä niin paljon”, Mohammed sanoo.

Mohammed on kotoisin Syyrian Homsista. Se on ollut yksi Syyrian kuusi vuotta jatkuneen sodan polttopisteistä. Kapinalliset pitivät Homsia hallussaan sodan alkuvaiheessa, ja hallitus pommitti sitä ankarasti. Pommituksissa kuoli tuhansia siviilejä. Oli pienestä kiinni, että silloin 10-vuotias Mohammed ei ollut heidän joukossaan.

KAMMOTTAVA PAKOMATKA Mohammed vangitsee kuulijansa intensiivisellä katseella. Hän käyttää ikäisekseen harvinaisen rikasta arabiaa.

Istumme suojassa paahtavalta auringolta Kirkon Ulkomaanavun koulutuskeskuksen sisäänkäynnillä Itä-Ammanissa.

Täällä Mohammed oppii englantia ja pelaa jalkapalloa ystäviensä kanssa.

Syyriassa Mohammed oli kympin oppilas ja muistaa lämmöllä, kun opettaja palkitsi hänet äidinkielestään kiinnittämällä tähtitarran hänen otsaansa. Hän tietää jo, että haluaa opiskella toimittajaksi. ”Isäni sanoo, että koulutukseni on viimeinen asia, josta voimme pitää kiinni.

Menetimme kaiken muun.”

Perhe pääsi bussilla pois Homsista, mutta matka oli kamala. Tienlaidat olivat täynnä ruumiita. Matkustajia kehotettiin pitämään suut auki, jotta pommitusten paine ei särkisi korvia. Tarkastuspisteellä Mohammedin sisko yritettiin raiskata.

Mohammed odotti vanhempiensa ja sisarustensa kanssa kuukausia tilaisuutta paeta sodan jaloista Syyrian pääkaupungin Damaskoksen liepeillä.

Lopulta tuli tilaisuus päästä Jordaniaan.

Bussikuski vakuutti, että tie oli turvallinen. Matkustajat olivat hermona ja bussin täytti sankka tupakansavu.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7

Kun 20-vuotias Fatima kuuli ensimmäistä kertaa sirkuksesta, hän ajatteli pelleä. Nyt hän työskentelee osapäiväisesti ja ohjaa nuorempia tyttöjä harrastuksessa.

Taas bussi pysäytettiin. Matkustajia kuulusteltiin ja isää kohdeltiin Mohammedin mukaan ”kuin orjaa”. ”Isä vilkuili minua ja minä katsoin pois. Jos olisin nähnyt mitä hänelle tehtiin, nöyryytys olisi ollut täydellinen.”

KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ Keskuksessa pakolaiset saavat koulutusta. Vapaa-ajan aktiviteetit ovat samalla psykososiaalista tukea. Mohammedin käymät englannintunnit ovat keskuksen suosituimpia aktiviteetteja. Käsityöpajoista, parturikursseista ja valokuvausopinnoista oppii taitoja toimeentulon hankkimiseksi.

Kurssit vaihtuvat kysynnän mukaan. Kävijöitä on noin sata päivässä, arvioi keskuksen jordanialainen koordinaattori Omayma Qattash. Täällä pakolaiset tutustuvat myös toisiinsa – ja jordanialaisiin. ”Moni tulee tänne ikään kuin olisivat huolineen yksin. Täällä he huomaavat, että kaikki ovatkin samassa veneessä, ja että heidän kohtalonsa liikuttaa myös paikallisia”, Qattash sanoo.

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Jordaniaan saapuneista pakolaisista yli 80 prosenttia asuu kaupungissa, loput pakolaisleireillä. Aavikolla lähellä Syyrian rajaa sijaitseva Za’atarin pakolaisleiri on 80 000 asukkaallaan Jordanian suurin.

Kesäisin paahtava kuumuus korventaa pakolaisten asuttamia työmaaparakkeja, ja tuulessa pöllyävä hiekka tunkeutuu kaikkialle. Talvisin sade möyhentää maaperän liejuksi, kurjuus koettelee toivoa.

20-vuotias Fatima Hariri on asunut Za’atarissa jo neljä vuotta. Alussa äiti itki jatkuvasti, ja nuorin sisar sairastui vakavasti. Lisäksi Fatiman 15-vuotiaana solmima avioliitto päättyi vähän ennen pakomatkaa.

Hariri kävi tunnollisesti koulunsa ennen sodan alkua ja suunnitteli jatkoopintojaan, kun taistelut pakottivat perheen Jordaniaan. ”Kävelimme tuntikausia kukkuloilla. Pienille lapsille annettiin unilääkkeitä, jotta pystyimme liikkumaan aivan hiljaa”, hän kertoo.

14-vuotias Mohammed Rajub kotonaan ItäAmmanissa. Rajubin kanssa asuvat hänen vanhempansa ja yksi sisko. Yli 80 prosenttia Jordaniaan paenneista syyrialaisista asuu kaupungeissa.

Isä vilkuili minua ja minä katsoin pois.

NUORTEN KOHTALO SUURIN HUOLI Pakolaisten suurin huoli on lasten ja nuorten tulevaisuus. Yli kolmasosa pakolaislapsista ja -nuorista on nyt koulutusjärjestelmän ulkopuolella.

Luokkahuoneet ovat pullollaan, ja kouluun pääsy edellyttää esimerkiksi henkilötodistuksia, joita kaikilla ei ole mukanaan. Useimmat eivät uskoneet sodan venyvän vuosikausien mittaiseksi.

Za’atarissa Fatimasta tuntui aluksi, että kaikki unelmat olivat kuolleet.

Vanhemmat kuitenkin kannustivat häntä Kirkon Ulkomaanavun sirkuskouluun.

Fatima ja Mona työskentelevät Kirkon Ulkomaanavun sirkuksen ohjaajina. Sirkuksessa tytöt ja pojat harjoittelevat päivittäin omissa vuoroissaan ja oppivat huimia temppuja.

Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti nuorten tyttöjen ohjaajana – ja on päässyt yliopistoon lukemaan sairaalahallintoa. Siitä hän kiittää sirkuksen elämään tuomaa järjestystä ja itseluottamusta.

Harrastuksilla ylläpidetään toivoa, ja Ulkomaanapu järjestää sirkuksen lisäksi muun muassa jalkapalloa, musiikkia ja shakkia. ”Saavuttuani leiriin, olin vihainen. Sirkuksen ansiosta olen löytänyt toivon, hymyn ja ilon uudelleen”, Fatima sanoo.

RAKKAUDEN PALUU SYYRIAAN Mohammed menestyi aluksi hyvin jordanialaisen koulun kuudennella luokalla. Syksyllä hän joutui silti jättämään koulun kesken ja tekee nyt 11-tuntisia päiviä siivoojana. Isän palkka tarjoilijana ei riitä laskuihin.

Yli 60 prosenttia syyrialaisperheistä on riippuvaisia töissä käyvistä lapsista. Mohammed ei kuitenkaan ole lannistumassa. Pitkän keskustelun jälkeen hän paljastaa suurimman haaveensa. ”Se on ehkä hiukan vaikea”, hän varoittaa. ”Mutta haluan Syyrian presidentiksi.”

Mohammed seuraa uutisia, keskustelee aikuisten kanssa sodasta ja tutustuu ikäisiinsä lapsiin. Hän sanoo verkostoituvansa ja tietää siksi, mitä Syyria tarvitsee. ”Talonsa menettäneet tarvitsevat uuden kodin ja kaikille syyrialaisille kuuluu koulutus ja työpaikka.”

Sota on Mohammedin mielestä paaduttanut syyrialaisten sydämet.

Ennen sotaa ne olivat täynnä rakkautta. Nyt tämä rakkaus on palautettava.

Mohammed saa voimia äidiltään. He lohduttavat vuoroin toisiaan. Äiti toistaa usein Mohammedille, että huomenna on parempi päivä. Mohammedin suosikkihetkiä ovat, kun hän joskus saa äitinsä nauramaan. ”Jos murehdimme vain menneitä, voimme samalla unohtaa tulevaisuuden.”

• Katso Yhteisvastuudokumentit osoitteessa youtube.com/yhteisvastuukerays • Osallistu Yhteisvastuukeräykseen ja mahdollista toivo Mohammedille ja Fatimalle yhteisvastuu.fi

TURKKI

SYYRIA Homs

LIBANON

Damascus ISRAEL

Za’atari,

IRAK

Amman EGYPTI

JORDANIA

SAUDI ARABIA

FAKTA Noin 6,6 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan kolmanneksi eniten syyrialaisia pakolaisia maailmassa. Heitä on rekisteröity noin 650 000, mutta arvioiden mukaan heitä on jopa 1,4 miljoonaa.

Nuorisotyöttömyys on virallisten arvioiden mukaan 30 prosenttia. Jordaniassa on pulaa luonnonvaroista, ja maa on riippuvainen veden ja energian tuonnista naapurimaista.

Kirkon Ulkomaanavun toiminnasta Jordaniassa on vuoden 2016 aikana hyötynyt noin 12 000 pakolaista.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräys tukee nuoria syyrialaisia pakolaisia. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa 12–30-vuotiaille pakolaisille koulutusta ja psykososiaalista tukea.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9

”Ymmärrämme, että meillä on vielä paljon tehtävää opetuksen kehittämiseksi. Samalla tiedostamme, että voimme tehdä paljon”, sanoo EIT:n opettajakoulutuslaitoksen dekaani Khalid Mohamed (kesk.). Kuvassa myös Zacharias Zemichael (vas.) ja Petros Woldu.

”Opiskelijat itsessään ovat resurssi, he tarjoavat myös minulle mahdollisuuden oppia uutta”, toteaa Amanuel Yosief.

Teksti: Minna Elo Kuvat: Jukka Gröndahl

Opetuksen kehittäminen Eritreassa alkaa opettajista Suljetussa Eritreassa on pulaa pätevistä opettajista. Hankalin tilanne on maaseudulla, missä asuu jopa 80 prosenttia maan väestöstä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyviä puolia voidaan hyödyntää myös Eritreassa. ”Jerrycan, jerrycan”, eli bensakanisteri lapset lausuvat reippaasti opettajan perässä. On meneillään englannintunti kakkosluokkalaisille Sewran ala-asteen koulussa Eritrean pääkaupungissa Asmarassa.

Opettaja näyttää kuvaa kanisterista ja kysyy mikä tässä on. Pikkuiset vastaavat äidinkielellään tigriniaksi. ”Ei vaan jerrycan”, sanoo opettaja kärsivällisesti ja kuoro aloittaa ties kuinka monennen kerran alusta.

Opetus on Eritreassa yhä hyvin perinteistä. Opettajat kirjoittavat viikkosuunnitelmat ruutuvihkoon, ja seuraavan viikon suunnitelma hyväksytetään rehtorilla perjantaisin. Kouluissa kiertää säännöllisesti tarkastajia, jotka valvovat muun muassa, että opettajat seuraavat suunnitelmaa.

Luokalla voi olla 60 oppilasta. Ammattitaitoisista opettajista on pulaa.

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kaikki Eritrean nuoret käyvät viimeisen kouluvuoden sotilaskoulutusleirillä Sawassa, Gash Barkan maakunnassa. Nuorten tulevaisuus on tiukasti kytköksissä loppukokeissa pärjäämiseen. Opiskelupaikat jaetaan koemenestyksen perusteella. Tähän saakka opettajankoulutukseen on valittu loppukokeissa heikoimmin pärjänneitä. Opettajan ammattia ei ole viime vuosina arvostettu Eritreassa.

Loppukokeita seuraa joko opiskelu tai ase- ja kansalaispalvelus.

Eritreaa on kritisoitu jyrkästi käytännössä määrittämättömän pituisesta kansalaispalveluksesta, joka kestää keskimäärin 3–6 vuotta, joskus pidempäänkin. Kansalaispalvelusta perustellaan poikkeustilalla Etiopian sotilaallisen uhan vuoksi. Eritrea itsenäistyi Etiopiasta 1990-luvun alussa 30 vuoden itsenäisyyssodan päätyt-

tyä. Rajakiistat puhkesivat uudeksi sodaksi 1998–2000. Maata on hallinnut itsenäistymisestä saakka sama puolue ja presidentti Isaias Afwerki.

Arvioiden mukaan Eritreasta saapui vuonna 2016 noin 10 000 turvapaikanhakijaa Eurooppaan. Yhtenä merkittävänä syynä pidetään pitkää kansalaispalvelusaikaa. Epävarmuus tulevasta ajaa nuoret lähtemään.

ERITREA SATSAA NYT OPETTAJAKOULUTUKSEEN Kirkon Ulkomaanavun ja Eritrean yhteistyön tavoite on kehittää maan opettajakoulutusta ja opetussuunnitelmaa, jotta lapset ja nuoret oppivat tarvittavat taidot menestyäkseen tulevaisuudessa. Viime syksynä aloittivat ensimmäiset uudella tavalla valitut opettajaopiskelijat. Heidät on valittu hyvän koulumenestyksen ja

”Kun valmistun, haluan auttaa heikommassa asemassa olevia, erityisesti asunnottomia”, sanoo Ariam Yosief (vas). Keskellä Soliana Mebrahtu ja oikealla Sarou Zeru.

motivaatiota mittaavan haastattelun perusteella. He suorittavat lukion viimeisen vuoden opettajakoulutuslaitoksella, eivätkä Sawan koulutusleirillä.

Kahdessa vuodessa he valmistuvat alakoulun opettajiksi. Parhaat arvosanat saaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan. ”Opettajan ammatti ei varsinaisesti ollut unelmani. Haaveilin kemian opinnoista. Mutta isäni on opettaja ja juttelin hänen kanssaan. Eritrea tarvitsee opettajia ja ajattelin, että minä voin olla sellainen”, sanoo Ariam Yosief, 18, joka aloitti opinnot ACCEssa viime syksynä. ”Ei ole helppoa luopua unelmistaan, mutta haluan auttaa muita.

Olen myös saanut täältä hyviä ystäviä”, hän sanoo. ”Seuraavaksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten uusi valintajärjestelmä toimii ja kuinka sen laatua voidaan kehittää”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun koulutusasiantuntija Hanna Posti-Ahokas.

KEHITYSTÄ EI VOI TUODA ULKOA Eritrean teknologisen instituutin kampus sijaitsee maaseudulla noin 25 kilometrin päässä Asmaran keskustasta. Puitteet ovat vaatimattomat: Opiskelijat asuvat parakeissa yliopiston alueella. Tietokoneluokka on, mutta verkkoyhteydet ovat hitaat ja pätkivät. ”Kehitystä ei tapahdu ilman tutkimusta, eikä kehitystä voi tuoda ulkoa”, sanoo EIT:n psykologian lai-

toksen opettaja ja tutkija Zacharias Zemichael. ”Tällä hetkellä meillä on työn alla mentorointijärjestelmän kehittäminen, sillä kokemusten jakaminen opettajien kesken on tärkeää. Rohkaisemme henkilöstöä osallistumaan työpajoihin ja kehittämään ammattitaitoaan”, Zemichael kertoo.

YHTEISTYÖ MOTIVOI KEHITTÄMÄÄN OMAA TYÖTÄ Eritrea on yksi Afrikan köyhimmistä maista. 40 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla usein ilman kunnollisia teitä saati sähköä ja viemäreitä.

Vaikka resursseista on pulaa ja sähköt katkeilevat myös opettajankoulutuslaitoksella, kouluttajilta ei puutu intoa itsensä ja koko opettajakoulutuksen kehittämiseen. ”Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun kommunikoin opiskelijoideni kanssa. Tuntuu siltä, että teen merkityksellistä työtä”, kertoo opettajakouluttaja Amanuel Yosief ACCEsta.

Yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun kanssa on antanut Yosiefille menetelmiä oman työn kehittämiseen.

Työpajat ja yhteiset keskustelut ovat saaneet pohtimaan omaa opettajuutta ja ruokkineet motivaatiota. ”Opetus Eritreassa on hyvin teoriapainotteista. Opetusta tulisi kehittää käytännönläheisempään suuntaan ja löytää yhtymäkohtia opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin.”

Yosief vieraili lokakuussa Suomessa yhdessä neljän muun opetta-

jakouluttajan kanssa tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään. ”Suomalaiset opettajat olivat motivoituneita ja vastuuntuntoisia, ja sama näkyi lapsissa. Lapset luottivat itseensä ja toimivat itseohjautuvasti.

Esimerkiksi englannintunnilla oppilaat saivat itse valita miten halusivat opiskella: itsenäisesti vai ryhmässä”, Yosief sanoo.

Ulkomaanavun yhteistyö Eritrean opettajakoulutuslaitosten ja opetusviranomaisten kanssa on jatkunut nyt kaksi vuotta. ”Odotuksemme olivat hyvin korkealla ja olemme yhä alkuvaiheessa.

Resurssikeskus, jonne hankittiin tietokoneita ja kirjallisuutta, on yhteistyön konkreettinen, merkittävä saavutus. Olen toiveikas jatkon suhteen”, toteaa Zemichael.

MITÄ KIRKON ULKOMAANAPU TEKEE ERITREASSA • Kirkon Ulkomaanapu on yksi ainoita kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä joka toimii Eritreassa • Opettajakoulutuksen kehittäminen • mm. pedagogiset kahvilat, toimintatutkimus, opetussuunnitelman kehitystyö, Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisten työ • Innovaatiokeskuksen tukeminen • Suomalaisten ja eritrealaisten nuorisojärjestöjen dialogin edistäminen • S uunnitelmissa on aloittaa myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11

Ville Asikainen

YHTÄ PERHETTÄ Yousra Feisal al-Hammad, 36, huolehtii yksin seitsemästä tyttärestään Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Perhe on elänyt pakolaisena yhden huoneen asunnossa jo neljä vuotta. Kuten äidit kaikkialla, Yousra toivoo, että hänen lapsistaan tulee onnellisia. Yhteisvastuukeräyksellä 2017 pyritään varmistamaan, että Syyrian sodan jaloista tulevat lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden koulutukseen ja ennen kaikkea uskoa parempaan tulevaisuuteen. Samalla se on ensimmäinen askel onneen.

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

12-vuotiaana yksin Kongosta Ugandaan paennut Shaban Chance kertoo, että hänen asiansa ovat tuoreen ammattitutkinnon ansiosta kääntyneet parempaan päin.

Vuoden 2016 yhteisvastuukeräys toi toivon Kongon pakolaisille Vuosi sitten Shaban Chance haaveili mekaanikon opinnoista. Kongosta yksin paennut Shaban asui Ugandassa Rwamwanjan pakolaisleirillä orpokodissa ilman aikuisten turvaa ja huolenpitoa.

Vuoden 2016 yhteisvastuuvaroilla tuettiin Shabania ja muita nuoria rahoittamalla Rwamwanjan leirille rakennettua ammattikoulua, joka avattiin joulukuussa 2015.

Nyt ensimmäiset oppilaat ovat valmistuneet, vieläpä korkein arvosanoin. Kaikkiaan Yhteisvastuuvaroin tuetusta ammattikoulusta on valmistunut jo lähes sata nuorta. Toiset sata on jo aloittanut opintonsa Ugandassa. ”Tunnen suurta itsevarmuutta työnhaussa. Nyt aion kehittää taitojani, jotta voisin perustaa oman yrityksen tulevaisuudessa”, 17-vuotias Shaban kertoo nyt.

Myös Judith Umurija, 21, valmistui hotellialan opinnoistaan. Tutkinto ei ollut itsestäänselvyys Kongon silmitöntä väkivaltaa paenneelle kahden lapsen äidille, jolla on hiv-tartunta. ”Tuntuu mahtavalta. Kiitän Kirkon Ulkomaanapua minussa herättämästänne toivosta. Tutkinto antaa minulle rohkeutta”, Judith sanoo.

Teksti: Erik Nyström, Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

50 136

n

lasta pääsi kouluun Keski-Afrika tasavallassa vuonna 2016 Ulkomaanavun työn ansiosta.

350

sai Jemenistä saapunutta pakolaista n kse utu lyhyen ammattikoul ja tukea oman yrityksen perustamiseen Somalimaassa.

Kreikassa Kirkon Ulkomaanapu tukee pakolaislasten ja -nuorten koulutusta ja henkistä jaksamista.

Pakolaislapsille tukea Kreikassa

Pakolaisleirin koulussa opetuskielenä on burma. ”Jos en ymmärrä kaikkea, opettaja auttaa, ja selittää minulle asian omalla äidinkielelläni”, Seng Mun kertoo.

Koulussa kaikki on parasta 10-vuotias Seng Mun istuu tarkkaavaisena oppitunnilla. Hän ottaa esille kirjan ja alkaa lukea sujuvasti ääneen kirjoitusta, joka muodostuu burmalaisen kirjoitusjärjestelmän koukeroisista merkeistä.

Seng Mun ja hänen perheensä ovat Myanmarin sisäisiä pakolaisia.

Perhe joutui jättämään kotikylänsä konfliktin vuoksi. Turva löytyi maan itäosasta Kutkaista Zup Awngin leiriltä.

Kirkon Ulkomaanapu tukee leirin lasten koulutusta paikallisen kumppanijärjestön Mettan kautta. Leirille on rakennettu bamburunkoinen koulu ja palkattu kuusi opettajaa, jotka opettavat 144 oppilasta. Koulussa noudatetaan Myanmarin virallista opetussuunnitelmaa, ja lapset saavat koulun päättäessään virallisesti tunnustetun todistuksen. ”Koulussa kaikki on parasta”, Seng Mun vastaa kysymykseen suosikkioppiaineista.

Johtajaopettaja Daw Htwel Ra kehuu tytön ahkeruutta ja neuvoo jatkamaan samalla tavalla. ”Haluaisin opiskella lääkäriksi asti”, Seng Mun kertoo.

Yhdeksänvuotias Sham käy koulua Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Dimitrionin koulutuskeskuksessa Kreikassa.

Hän on paennut vanhempiensa kanssa sotaa Syyriasta.

Isoveljeään Sham ei ole nähnyt vuoteen.

Koulutuskeskuksessa Sham piirtää sekä harrastaa urheilua ja musiikkia muiden lasten kanssa. Tämä auttaa purkamaan raskaita kokemuksia.

Lapset harjoittelevat myös kieliä. ”Pidän erityisesti englannista, mutta opin myös kreikkaa, jotta voisin jäädä tänne”, Sham sanoo.

Kreikkaan tulleet pakolaislapset ja -nuoret ovat keskimäärin olleet kaksi vuotta poissa kouluista. Koulutuskeskuksissa heitä autetaan sopeutumaan uuteen arkeen esimerkiksi antamalla koulunkäyntiin valmistavaa opetusta ja tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia.

Koululaiset saavat Ulkomaanavulta myös oppimista täydentävää tukiopetusta, kotiläksyapua ja äidinkielenopetusta.

Kirkon Ulkomaanapu tuki yli 750 pakolaislasta ja -nuorta Kreikassa viime vuodesta lähtien. Kreikassa heitä oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 21 000.

Teksti Erik Nyström, Kuva: Ville Nykänen

39

nuorta rauhanaktivistia eri puolilta n maata osallistui Kirkon Ulkomaanavu järjestämään nuorten työpajaan Myanmarissa. Nuoret ideoivat ja kartoittivat mahdollisuuksiaan vaikuttaa rauhantyöhön.

Teksti ja kuva: Johanna Kurki TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15

Pienistä puroista kasvaa suuri virta!

Jokainen kuukausilahjoittaja on äärimmäisen tärkeä.

Lämmin kiitos hyväsydämisestä päätöksestä!

Ruut Hurtigin nelihenkinen perhe viihtyy Pohjois-Karjalassa. Sylissä tytär Tuulikki.

Kuukausilahjoittaja Ruut Hurtig:

”EN VAIN OSAA SULKEA SILMIÄNI MAAILMAN HÄDÄLTÄ” Ruut Hurtig, 32, tykkää pyytää kuhaa Pielisestä ja istua kotikaupunkinsa Joensuun kahviloissa.

Viime kesänä hän sai pappisvihkimyksen ja loppuvuodesta vauvan. Hurtig on Kirkon Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja.

Elämäntilanne herkistää

”En vain osaa sulkea silmiäni maailman hädältä. Tällä hetkellä erityisesti vaikeissa oloissa elävät lapset ja äidit ovat usein mielessä”, sanoo Ruut Hurtig. ”Tiiviissä perhearjessa auttamisen mahdollisuudet ovat vähissä. Siksi rahan lahjoittaminen tuntuu tärkeältä mahdollisuudelta tehdä edes jotain.”

Myös maailmalla sattuneet katastrofit ovat saaneet Hurtigin kirjautumaan verkkopankkiin kertalahjoitusta tekemään. Toivoa ei saa menettää. ”Monesti isot katastrofit tapahtuvat kaukana, ja uutisia lukiessa olo on helposti voimaton. Kärsivien puolesta rukoileminen ja rahan lahjoittaminen

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

ovat kuitenkin tärkeitä tapoja auttaa.

Vaikka summa olisi pienikin, lahjoituksista voi silti lopulta kertyä merkittävä määrä.”

Pala opintotuesta kaukaiselle lähimmäiselle

Kipinä kuukausilahjoittamiseen syttyi liki kymmenen vuotta sitten, kun Hurtig ihastui Kirkon Ulkomaanavun seinäkalenteriin ystävän kodin seinällä.

Lokakuussa 2007 Hurtig aloittikin lahjoittamisen pienellä summalla; opintotuesta riitti palanen kaukaisen lähimmäisen auttamiseen.

Kun elämäntilanne on muuttunut ja Hurtig siirtynyt työelämään, myös lahjoitussumma on hiljalleen kasvanut. ”Kuukausilahjoitus on niin vaivaton tapa auttaa. Tiedän, että se on järjestöllekin parempi tapa, kuin kertalahjoitukset”, Hurtig toteaa.

Kirkon Ulkomaanapu valikoitui auttamisen kanavaksi, sillä se oli tuttu, luotettava ja riittävän läpinäkyvä.

Iloa monelle

Ulkomaanavun Toisenlaiset Lahjat ovat myös tuttuja Hurtigille: ”Läheisissäni on paljon ihmisiä, joita sen tyyppiset lahjat oikeasti ilahduttavat. Se on hyvä tapa myös herätellä ihmisiä katsomaan asioita uudella tavalla. Suomessa ihmisillä on useammin liikaa tavaraa kuin liian vähän. Myös siksi aineettomat lahjat tuntuvat hyviltä.” ”Menin naimisiin vuonna 2013.

Emme mieheni kanssa tarvinneet erityisesti mitään lahjaksi, emmekä varsinkaan halunneet turhaa tavaraa.

Tuttu pariskunta oli vähän aiemmin pyytänyt häälahjaksi Toisenlaisia Lahjoja. Pidimme ideasta ja kopioimme sen häpeilemättä. Oli ihana ajatus, että meidän onnestamme voi olla iloa myös tuntemattomille apua tarvitseville ihmisille. Vieraatkin tuntuvat tykänneen toiveestamme.”

Teksti: Pertti Keinänen Kuva: Ville Asikainen

TUHANSIA VUOHI-LAHJOJA KEHITYSMAIDEN PERHEIDEN HYVÄKSI!

Sinä voit auttaa AJANKOHTAISET KERÄYSKAMPANJAT Ilmoittaudu postituslistalle ja saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi kirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaisista kerä-

Toisenlainen Lahja tuotti viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa! Suosituin lahja oli jo klassikoksi muodostunut Vuohi-lahja, jota hankittiin 4340 kappaletta. Erittäin suosittu oli myös Ammatti-lahja, jota hankittiin 4020 kappaletta. Muita kärkiviisikon lahjoja olivat Koulupuku, 15 Puuntainta ja 6 kanaa. Toisenlaisten Lahjojen avulla pystymme tukemaan kehitysmaiden ihmisten koulutusta ja toimeentuloa sekä toimittamaan hätäapua. Lämmin kiitos siitä Sinulle!

yksistämme sekä ihmisistä, jotka tarvitsevat apuasi. kirkonulkomaanapu.fi/keraykset

JÄRJESTÄ MAAILMAA MUUTTAVAT JUHLAT Onko sinulla jo kaikkea, mitä tarvitset? Perusta juhlasi kunniaksi merkkipäiväkeräys! Voit ohjata juhlapäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja selviytymään. Perusta keräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivalahjoitus

AUTA PAKOLAISLAPSIA KREIKASSA Tuhannet lapset ovat paenneet Syyriasta, Afganistanista ja Irakista turvaan Kreikkaan. Osa lapsista on jäänyt ilman yhteyttä perheeseensä. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa suojaa ja tukee lapsia sopeutumisessa eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Auta lähettämällä viesti APU numeroon 16499 (20e) tai tekemällä lahjoitus osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi

TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden

SYDÄMELLISTÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ 14.2!

Muistaisitko ystävääsi lahjalla, joka ilahduttaa vielä pitkään ystävänpäivän jälkeen? Ystävyyttä-lahjalla voit kertoa kuinka paljon arvostat ystävyyttänne ja rakkaasi sydämen voit sulattaa hurmaavalla Rakkautta-lahjalla. Kaikilla Sydämen Lahjoilla mahdollistat paremman huomisen läheisillemme kehitysmaissa. Anna lahja, joka tuo iloa! toisenlainenlahja.fi toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi, 020 787 1201

köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa, ja me tarjoamme siihen apua.

Halutessasi voit pyytää maksuttoman testamenttilahjoittamisen oppaan lahjoittajapalvelustamme.

Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9-16 Puh. 020 787 1201. Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17

Kohtauspaikka

Kirjat

ERIARVOISUUS RUOKKII RADIKALISMIA

Rauhan puolesta pelaava Kirkon Ulkomaanavun Peace United on mukana Suomen suurimmalla urheilu- ja ulkoiluareenalla GoExpossa maaliskuussa.

Menossa mukana ovat ainakin Kaj Kunnas, räppäri Särre ja SM-freestyle pelaaja Pekko ”Pege” Siirto.

Olemme paikalla perjantaina 17.3. klo 12-19, lauantaina 18.3. klo 10-18 ja sunnuntaina 19.3. klo 10-17. Tule moikkaamaan!

CHANGEMAKER VAATII KUNTAPAIKKOJA TURVAPAIKANHAKIJOILLE Tuhannet Suomesta turvapaikan saaneet ovat ilman kuntapaikkaa, joka antaisi mahdollisuuden uuden elämän käynnistämiseen. Ilman kuntapaikkaa moni on vaarassa jäädä ilman asuntoa ja esimerkiksi koulupaikkaa. Siksi Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker käynnistää kampanjan turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen lisäämiseksi.

Haastamme kaikki kunnat ja kunnallisvaaliehdokkaat lisäämään kuntapaikkoja omilla alueillaan. Sinä olet tervetullut mukaan. Ota yhteyttä oman alueesi päättäjiin tai tule mukaan kampanjaan! Lisätietoa pian osoitteessa changemaker.fi

18

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Hallitusohjelma saattaa olla tärkein väkivaltaista islamistista radikalisoitumista kiihdyttävä tai hillitsevä poliittinen päätös Suomessa. Kärjistäen tällaisen johtopäätöksen voi tehdä vapaan tutkijan ja toimittajan Kristiina Koivusen kirjasta “Suomen nuoret jihadistit miten radikalisoituminen torjutaan”.

Koivusen mukaan tärkein tapa torjua radikalisoitumista nimittäin on huolehtia yhteiskunnan jäsenten tasavertaisuudesta.

Radikalisoituneille muslimeille – niin maahanmuuttajille kuin käännynnäisille kantasuomalaisille – on yhteistä ulkopuolisuuden tunne yhteiskunnassa. Matala koulutustaso, kielitaidottomuus, huono työmarkkinaasema ja rasismi ovat omiaan synnyttämään ja ruokkimaan ulkopuolista oloa.

Koivunen viittaa kirjassaan usein Ruotsin tilanteeseen, enimmäkseen varoittavassa mielessä. Esimerkiksi koulujärjestelmän yksityistäminen on länsinaapurissa vauhdittanut maahanmuuttajien keskittymistä tiettyihin, yleensä keskimääräistä heikompiin kouluihin.

Samalla heidän elämänsä eriytyy kantaruotsalaisista.

Koivusen kirjan perustella äärimmäisen radikalisoituneita yksilöitä, eli Syyriaan vierastaistelijoiksi lähteneitä, ei kuitenkaan voi pitää vain yhteiskunnan marginaaliin joutuneina olosuhteiden uhreina. Esimeriksi köyhyys ei ole keskeinen selittävä tekijä Syyriaan lähtemiselle.

Kirja antaa hyvän yleiskuvan Suomen muslimeista ja islamista yleensä. Varsinaisen aiheensa eli islamistisen ääriajattelun ja sen torjumisen osalta kirjan anti on laiha: siihen ei ole haastateltu yhtään radikaalia islamistia tai heidän läheisiään Suomessa tai muuallakaan. Ehkä tämän vuoksi konkreettiset toimenpide-ehdotukset jäävät ohuiksi. Sen sijaan äänessä ovat viranomaiset ja eri muslimiyhteistöjen edustajat.

Parasta antia on sen osoittaminen, etteivät muslimit ole yhtenäinen monoliitti. Peräkkäiset haastateltavat ovat esimerkiksi ihan eri mieltä siitä, onko uskonnollisten yhteisöjen vapaus päättää Suomessa pitkälti itse omista asioistaan hyvä vai huono asia.

Teksti: Pasi Nokelainen

Kristiina Koivunen: “Suomen nuoret jihadistit - miten radikalisoituminen torjutaan”. Into Kustannus 2016.

------ GALLUP -----MITÄ TEET MIELUITEN KAVEREIDESI KANSSA? ANNASTIINA PASURI, koululainen, 14, Tampere, Suomi ”Juttelemme ja juoruilemme paljon. Se on varmaan kaikkein parasta. Sitten katsomme sarjoja tai elokuvia, käymme shoppailemassa ja leffoissa, tanssimme ja pelaamme kaikkia pelejä.”

TUNNETKO JONKUN, JOKA ETSII KESÄTÖITÄ?

Kirkon Ulkomaanapu etsii f2f-varainhankkijoita ja tiiminvetäjiä kesän ajaksi. Työt voi aloittaa jo huhtikuussa ja työvuorot voi sopia joustavasti myös opintojen ohelle! F2f-varainhankkijat eli feissarit hankkivat Kirkon Ulkomaanavulle uusia kuukausilahjoittajia auringon helliessä ja sateenkin raikastaessa tunnelmaa.

SAROU ZERU, opettajaopiskelija, 18, Asmara, Eritrea ”Vapaa-ajalla, silloin kun en opiskele, tykkään hengailla keskustassa ystävieni kanssa. Usein vietämme aikaa kahviloissa, erityisesti internetkahviloissa.”

Lue lisää nettisivuilta feissaus.fi.

Putiikki

VÄRIKYNÄKAULAKORU INTIASTA

YOUSEF ALI AL-SHAMIEH, 16, Zaa’atarin pakolaisleiri

Intialaisten naisten tekemä kaulakoru värikynänpaloista.

Korun ympärysmitta on 47 cm.

Tuotteella tuetaan intialaisten naisten työllisyyttä. Ei sisällä nikkeliä.

Käymme soittamassa instrumentteja Kirkon Ulkomaanavun musiikkihuoneessa tai hengailemme toistemme luona heittämässä läppää. Joskus laulamme ja toisinaan käymme katsomassa, onko leirillä hääjuhlia, joihin pääsee mukaan. Niissä on kiva esiintyä.

Hinta: 18,90 € Tilaukset: tilaus@sacrum.fi, www.sacrum.fi Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19

Svenska sidor

Tillsammans har vi ansvar för de mest utsatta I år firar vi Finlands 100 år av självständighet med temat ”tillsammans”.

Det är ett utmanande tema i en tid då polariseringen mellan olika grupper i samhället ser ut att växa.

Jubileet ger oss en orsak att fundera på i vilken riktning vi tillsammans vill utveckla det finländska samhället. Under de senaste årtiondena har individens intressen betonats på bekostnad av samhällssolidariteten. Det har också tagit uttryck i en strävan efter ökad valfrihet, privatisering och konkurrensutsättning.

Utan en hållbar ekonomi kan ett land naturligtvis inte ta hand om varken sina egna hjälpbehövande eller nödlidande på annat håll. I en allt mer global värld är lösningen ändå inte att försöka stänga ut problemen. Medmänniskans nöd berör också oss.

Insamlingen Gemensamt Ansvar

bygger på solidaritet och medmänsklig omsorg. I linje med det kristna budskapet har vi ett särskilt ansvar för de mest utsatta och hotade.

Insamlingen har traditionellt betonat såväl vårt ansvar för medmänniskor här hemma som vårt globala ansvar för människor i världens krishärdar. Kring 60 procent av intäkterna från Gemensamt Ansvar går via Kyrkans Utlandshjälp till utvecklingssamarbete och katastrofhjälp.

Ett av insamlingsmålen för år 2017 är Jordanien, som tagit emot tredje mest flyktingar av alla länder i världen. Jag hade själv möjlighet att besöka Jordanien i höstas, och blev imponerad över det arbete Kyrkans Utlandshjälp utför.

Unga syriska flyktingar får bland annat undervisning i engelska, yrkesutbildning samt psykosocialt stöd

– såväl i flyktinglägren som i huvudstaden Amman. Utlandshjälpen organiserar också fritidsaktiviteter som till exempel fotboll, musikundervisning och cirkusskola, för både flickor och pojkar.

Med verksamheten får flyktingarna hopp om en ljusare framtid och verktyg för att åter bygga upp sitt eget liv.

Det minskar riskerna att de faller offer för människosmugglare eller människohandel.

Det senaste året har vi lärt oss att problemen ute i världen oundvikligen även påverkar oss. I Finland används insamlingsmedlen i år till att hjälpa människor som fallit offer för människohandel.

Tack för att du bryr dig!

Björn Vikström Biskop i Borgå stift

TUSENTALS GETTER TILL FAMILJER I U-LÄNDER De Annorlunda Gåvorna inbringade ifjol 1,1 miljoner euro! Populärast var klassikern Geten som det skaffades 4340 st. av.

Också gåvan Yrke hade bra åtgång, närmare bestämt 4020 st. I täten bland de fem mest sålda gåvorna placerade sig dessutom Skoldräkt, 15 Trädplantor och 6 hönor. Tack vare de Annorlunda Gåvorna kan vi förbättra människors utkomst- och utbildningsmöjligheter i u-länderna och ge nödhjälp. Ett varmt tack till dig som skaffat Annorlunda Gåvor!

20

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

ALLA HJÄRTANS DAG 14.2 !

Här är ett tips om två gåvor som värmer ännu länge efter Alla Hjärtans Dag eller Vändagen som den också kallas. Med gåvan Vänskap kan du berätta att du uppskattar din vän och med gåvan Kärlek kan du berätta vad du känner för den du håller kär.

Med alla Annorlunda Gåvor bidrar du till en bättre morgondag för din nästa i ett utvecklingsland. Ge en gåva som gläder! annorlundagava.fi | annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi | 020 787 1201

Svenska sidor

14-åriga Mohammed och hans vänner på taket av utbildningscentret som Kyrkans Utlandshjälp driver i Jordaniens huvudstad Amman. Mohammed drömmer om att bli Syriens president.

DE SISTA STRIMLORNA AV HOPP Kriget har tvingat syriska ungdomar att avbryta skolan, och de har ingen tid för att leka. I Jordanien ger Kyrkans Utlandshjälp därför barnen en chans till utbildning och hobbyer – ett hopp om en bättre framtid.

Blodstanken svävade över staden, och minnet äcklar 14-åriga Mohammed Rajub.

Skotten regnade in genom sovrumsfönstren, och en bomb förstörde husets terrass. Familjen sprang ut innan huset rasade framför deras ögon. Människor bar på sina barn, kastade sig eller föll till marken. ”Jag slutade andas för att inte registrera blodstanken. Jag hatade den så mycket”, säger han.

Mohammed är hemma från Homs, en av de svårast drabbade städerna av det snart sexåriga kriget. Tusentals dog när regeringsstyrkorna återtog Homs av rebellerna, men hans familj hann fly.

EN FASANSFULL FLYKT Mohammeds blick är lika fängslande som hans sätt att berätta.

Vi sitter i skydd av den stekheta solen vid ingången till Utlandshjälpens utbildningscenter i östra Amman. Här går Mohammed på engelskalektioner och spelar fotboll med kompisarna.

I Syrien hörde han till klassens bästa elever. Mohammed minns hur

läraren belönade honom för hans modersmål med ett klistermärke i pannan, och han tänker bli journalist. ”Min pappa säger att min utbildning är det sista vi kan hålla fast vid, vi förlorade allt annat.”

Centret erbjuder kurser åt flyktingar, som också får psykosocialt stöd från fritidsaktiviteter. Mohammeds engelskalektioner är populärast, och genom färdigheter som handarbete och fotografering kan man också skapa sig en utkomst.

Kurserna varierar enligt efterfrågan, och centret har kring hundra besökare om dagen, uppskattar koordinator Omayma Qattash. Här får flyktingarna också bekanta sig med varandra – och jordanier. ”Många kommer hit som om de vore ensamma med sina bekymmer.

Här märker de att de alla är i samma båt, och att också lokalinvånarna bryr sig”, säger Qattash, som själv är från Jordanien.

AKTIVITETERNA GER SJÄLVFÖRTROENDE Jordanien har tagit emot långt över en miljon flyktingar från Syrien. Över 80 procent bor i städerna, och resten på flyktingläger. Za’atari nära Syriens gräns är störst med sina 80 000 invånare.

20-åriga Fatima Hariri har bott fyra

år i Za’atari. Hon blev färdig med skolan innan kriget tvingade familjen att fly – just när hon övervägde vad hon skulle börja studera.

Flyktingarna oroar sig mest för barnens och ungdomarnas framtid. Av dem är var tredje utanför skolsystemet.

Klassrummen är fulla och bristen på identitetsbevis hindrar många från att börja.

I början kände Fatima att alla hennes drömmar gått i kras. Hennes föräldrar uppmuntrade henne ändå till att börja cirkusskolan som Kyrkans Utlandshjälp ordnar. Nu arbetar hon på deltid, och studerar på universitetet.

Hon tackar cirkusen för att hon fått ordning på sitt liv och sitt självförtroende tillbaka.

Fritidsverksamheten ger hopp om en bättre framtid. Förutom cirkus ordnar Utlandshjälpen bland annat fotboll, musik och schack. ”När jag kom till lägret var jag arg, men genom cirkusen hittade jag min livsglädje igen”, säger Fatima.

• Se Gemensamt Ansvar-dokumentärerna på adressen youtube.com/ yhteisvastuukerays • Delta i insamlingen Gemensamt Ansvar för att ge hopp åt Mohammed och Fatima yhteisvastuu.fi/sv Text: Erik Nyström, Bild: Ville Asikainen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

21

Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa

Uluç Baslantin ensimmäinen työrupeama Haitissa oli tuhoisan maanjäristyksen jälkeen vuonna 2010. Kuvassa hän keskustelee avunsaajien kanssa Saut Maturinin alueella hurrikaanin jälkeen.

ENSIMMÄISENÄ AVUNTUOJANA HAITIN HURRIKAANIN JÄLKEEN Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ennen hurrikaanin tuloa Uluç Baslanti kiersi alueita, joille hirmumyrskyn ennustettiin iskevän. Hän varoitti yhteistyökumppaneita ja katsoi valmiiksi reitit avustuskuljetuksille.

Valmistelujen ansiosta Kirkon Ulkomaanapu sai hätäavun perille nopeasti hurrikaani Matthew’n iskettyä tuhoisasti Haitin lounaisosiin lokakuussa 2016. ”Jo alkuvuodesta tiedettiin, että Haitiin voisi tulla voimakas hurrikaani.

Kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin järjestöt pitivät yhteisen simulaatioharjoituksen siitä, mitä silloin tulisi tehdä”, Kirkon Ulkomaanavun Haitin maajohtaja Uluç Baslanti kertoo. ”Viikkoa ennen hurrikaania, kun se oli saapunut Karibianmerelle, varmistimme, että suunnitelmat pitävät edelleen. Kun vaikutti selvältä, että myrsky tulee, lähdin

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

autolla kiertämään alueita, jonne se iskee.

Tapasin paikalliset kontaktimme, jotka auttaisivat meitä saamaan avun perille.”

36 tuntia ennen hurrikaania avustusjärjestöt pitivät hätäkokouksen, johon Baslanti osallistui puhelimitse, sillä hän oli vasta ajamassa takaisin pääkaupunkiin Port-au-Princeen. ”Katastrofirahastosta saadut varat tarvikkeiden ostamiseen ja hyvät paikalliset kontaktit mahdollistivat nopean liikkeelle pääsyn: apua tarvitsevat ihmiset oli jo löydetty, kun saavuimme tuhoalueille, joten pystyimme aloittamaan ruokapakettien, suojien ja hygieniatarvikkeiden jakelun heti.” ”Olimme myös ottaneet yhteyttä YK:n ruokaohjelmaan WFP:hen hyvissä ajoin ja pyytäneet kuljetusapua – ilman sitä jakeluita ei olisi voitu tehdä. Olimme valmiina ennen muita järjestöjä, joten saimme WFP:n helikopterin käyttöömme yli viikoksi”, Baslanti kertoo.

Vaikeat olosuhteet ovat osa työtä

Parasta oli, että paikalliset ihmiset olivat tyytyväisiä. Baslanti sai jopa henkilökohtaista kiitosta haitilaisilta. ”Eräs vanha haitilaisrouva tuli kiittämään hyvin järjestetystä jakelusta ja sanoi, että se sai heidät tuntemaan itsensä arvokkaiksi keskellä vaikeaa tilannetta ja että aiemmin ei ole ollut näin. Se tuntui todella motivoivalta.”

Ulkomaanavun työtekijät tekivät työtä vuoroissa, jotta eivät uupuisi. ”Vaikeat olosuhteet ovat osa tätä työtä. Me kaikki olimme kuitenkin iloisia nähdessämme, että olimme ensimmäisinä paikalla tuomassa apua. Monta kertaa raivasimme tieltä myrskyn kaatamat puut, että pääsimme jatkamaan matkaa.”

Teksti: Ulla Kärki Kuva: Thomas Lohnes/DKH

Kuvastin

Rakastaisin jos voisin Ei kaikkia voi rakastaa. Sydämeen ei yksinkertaisesti mahdu. Niin minä luulin, ja sen turvin piirsin vastuuni ja välittämiseni rajan.

Kunnes aloin luetella. Siinä eivät riittäneet sormet eivätkä varpaat, kun silmieni ohi vilisivät elämänvarren pellavapäät ja jöröjukat, jokaisen vuosikymmeneni siunatut, rakastetut, kaivatut.

Minä, joka luulin, että rakastaminen on uusiutumaton luonnonvara, rakastan kuolemankin yli niin, että sydän on pakahtua, kun kuolleita rakkaitani muistan.

Eivätkä minua pidätä tämänpuoleisenkaan rajat, vaan ajatukseni vaeltaa maasta toiseen ja kauas merien taa.

Luulin, että rakkaus imisi minusta voimaa, mutta se antaakin sitä. Mikä ihana määrä sieraimet levällään hengitettävää elämää minulla on toisissa ihmisissä.

Rakastaminen ei täytä tilaa. Se venyttää sydämeni entistä laajemmaksi.

Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23

auTTaa läHellä ja kaukana

arjen enkeleiTä vuodesTa 1950

Tule sinäkin mukaan. meiTä on jo 40 000!

yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu