1
2011
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Yksin kotona Norsunluurannikon pakolaiset LiberiaN KYLISSÄ Kehitysmaiden nuoret ja työ
Pääkirjoitus
Yksinäisyyden vastakohta Kuva: Carita Riitakorpi
Mikä on yksinäisyyden vastakohta? Ei kaksinaisuus, kolminaisuus eikä moninaisuus. Pelkkä yhteisyys riittää. Ei tarvita monia, mutta tarvitaan joku. Joku, joka tekee asioita yhdessä. Yksinäisyyden vastakohta on yhteisyys. Yhteisyys voi ilmetä siten, että suomalainen nuori tapaa ystäviä sekä netissä että kasvoista kasvoihin. Tai siten, että mosambikilainen AIDS-orpo kävelee koulumatkansa naapurin pojan kanssa. Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisessa kohteessa on lapsia ja nuoria aivan kuten Suomessakin. Heidän huolensa ja toiveensa ovat samanlaiset kuin suomalaisten, vaikka ulkonaiset olosuhteet poikkeavat. Jokainen tarvitsee toista. Ihmisen olemukseen kuuluu kaipuu toisten luo. ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään”, sanoo Jumala Raamatun alkulehdillä. Yhteisvastuu murtaa jo käsitteenä yksinäisyyden. Miten paljon enemmän se voikaan tehdä, kun se muuttuu periaatteesta teoiksi! Yhteisen vastuun kantaminen elämästä merkitsee, että kaukaisista ihmisistä välitetään samoin kuin läheisistä. Onhan elämä yhteinen lahja. Kirkon Ulkomaanavulla on Mosambikissa useita ohjelmia. Pääkaupungissa Maputossa vahvistetaan laitakaupungin asukkaiden keskinäistä yhteyttä. Pienellä rahalla käynnistetään toimintoja, joilla on suuria seurauksia. Yksinäiset tukevat toisiaan. Sairaat rohkaistuvat hoitoon. Työttömät perustavat yrityksiä. Pienetkin askelet voivat olla yhdelle vaikeita. Mutta kun niitä otetaan yhdessä toisten kanssa, niistä tulee pitkä loikka. Heikot saavat voiman toistensa yhteydestä. Yhteisvastuu muuttaa: se tekee yksinäisistä vastuullisia omasta ja toisten elämästä. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa Yhteisvastuukeräyksen 2011 esimies
2
Norsunluurannikon levottomuuksia pakoon Liberiaan
1
2011
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Mosambikissa Yksin kotona
Ruanda seisoo nyt omilla jaloillaan
Tekoja ihmisarvon puolesta
Norsunluurannikon pakolaiset LiberiaN KYLISSÄ Kehitysmaiden nuoret ja työ
Kansikuva: Ville Asikainen
4 8 18
Sisällys
Tässä ajassa
Obidaio Wizel, 15, Kanga Dune, 13, ja Stanley Maison, 12 Monrovia, Liberia
”Työnteko ei tee ihmisestä aikuista”, itsekin työtä tekevä Obidaio Wizel (vas.) tuumii ystävineen. ”Aikuisena olen iso, mutta en iso kooltani, vaan iso ajatuksiltani”, Kanga Dune (kesk.). ”Kun unohdetaan kaikki nuoruuden hössötykset, ollaan aikuisia”, sanoi Stanley Maison (oik.).
Kuva: Mirva Moilanen
Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
Milloin ihminen on aikuinen?
Mona Numminen, 19
Minna Elo
Kuva: Lotta Numminen
Suomessa lähes nelikymppiset mieltävät itsensä nuoriksi. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on meillä reilut 28 vuotta ja nousussa. Ensimmäisen avioliiton suomalaiset naiset solmivat keskimäärin 30-vuotiaina. Nuoruus kestää kauemmin kuin ennen ja siirtyminen aikuisuuteen pitkittyy. Toisaalta nuorilla on ennennäkemättömät mahdollisuudet toteuttaa itseään, ja toisaalta suora siirtymä koulunpenkiltä vakituiseen työpaikkaan käy entistä harvinaisemmaksi. Mutta ei sillä niin kiirettä, eläkeikiä nostetaan ja eliniänodotekin on 80 vuoden korvilla. Köyhimmissä maissa odotettavissa oleva elinikä jää alle 50 vuoteen. Lapset joutuvat aikuistumaan nopeasti ja ottamaan vastuuta elannostaan. Varsinaisesta nuoruudesta meikäläisittäin ymmärrettynä ei usein puhutakaan, vaikka valtaosa väestöstä on ikänsä puolesta nuoria. Lapset siirtyvät suoraan aikuisuuteen ja ottavat vastaan aikuisen velvollisuudet ja vastuut hyvinkin nuorina. Naimisiinmenoikä on köyhimmissäkin maissa noussut 20 vuoden paikkeille. Nelikymppinen on jo vanhuuden kynnyksellä. Ihmisen elinkaari asettuu toiseen perspektiiviin.
”Se, että täyttää 18 vuotta ja on lain mukaan aikuinen, ei vielä mielestäni tee ihmisestä aikuista. Ihminen on aikuinen, kun on valmis ottamaan vastuun omista tekemisistään, sanomisistaan ja päätöksistään. Joskus tämä ikä tulee jo ennen sitä 18 vuotta, usein kuitenkin sen jälkeen, ehkä noin 20-vuotiaana. Aikuinen ihminen osoittaa kypsyyttä ja valmiutta elämään.”
Ahmed Amru, 20, Betlehem, Länsiranta
”Aikuiseksi tullaan noin 16–18-vuotiaana. 18-vuotiaana saa tiettyjä oikeuksia, kuten äänioikeuden tai mahdollisuuden ajokorttiin. Ihminen on aikuinen, kun hän aloittaa työelämässä, ottaa vastuuta ja alkaa ajatella myös muita ihmisiä. Aikuisena alkaa pohtia sellaisia asioita, joista ei ole aiemmin tarvinnut huolehtia”. Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Hanna Salomäki
Nuori vai keski-ikäinen?
Turku, opiskelija
3
Kuva: Mirva Moilanen
Tässä ajassa
Katso video www.kirkonulkomaanapu.fi/pakolaisleiri
Norsunluurannikon pakolaisia auttamalla tuetaan koko liberialaiskylää Ruoan on riitettävä. Äiti Mopum Sekadu kuivattaa riisiä illan ateriaksi, mutta ruoka on vähissä. Oman pellon vilja jäi Norsunluurannikon levottomuuksien vuoksi korjaamatta, kun seitsenlapsinen perhe pakeni Liberiaan.
Maaseutukylät kärsivät muutoinkin jatkuvasta köyhyydestä, mutta odottamattomien vieraiden kestitseminen tekee tilanteesta kaksin verroin tukalamman. Asiaa ei helpota paikallisten ihmisten ennen näkemätön vieraanvaraisuus. Kaikki jaetaan, aina viljasta puhtaaseen juomaveteen asti. Epävarmuus puhtaan veden ja ravinnon riittävyydestä on jatkuvaa alueella, jolle johtaa lähinnä kinttupolkuja. ”Kyläläiset tarvitsevat apua siinä missä pakolaisetkin”, sanoo Päivi Muma, Kirkon Ulkomaanavun Länsi- Afrikan alue-edustaja. ”Nyt meillä on tilaisuus parantaa köyhien kylien oloja samalla, kun tuemme pakolaisia”, hän jatkaa. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastosta 100 000 euroa Norsunluurannikon pakolaisten autta-
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
miseksi Liberiassa. Apu jaetaan niin, että siitä on pitkäaikaista hyötyä myös kylille. Kirkon Ulkomaanapu johtaa myös kattojärjestön ACT-allianssin humanitaarista apua Liberian Nimbassa. Norsunluurannikolta tulleista pakolaisista yli puolet on alle 17-vuotiaita. Raskaana olevia ja imettäviä naisia on paljon. Ulkomaanapu painottaa avus-
saan haavoittuvimpien ryhmien, kuten lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten, vammaisten ja vanhusten auttamista. Mirva Moilanen
Kirjoittaja toimi Kirkon Ulkomaanavun katastrofitiedottajana Liberian Nimbassa 5.–16. tammikuuta 2011. Kuva: Mirva Moilanen
Nimban maakunta Liberian kaakkoisosassa ei ole joulukuun alun jälkeen ollut entisensä. Rajaseudun pieniin afrikkalaiskyliin on virrannut pakolaisia naapurimaasta niin paljon, että jokaisessa kodissa asuu isäntäperheen lisäksi ainakin yksi pakolaisperhe.
Ruoan lisäksi pulaa on muun muassa puhtaasta vedestä ja terveydenhuollosta. Maanviljelijäisä Uiti Mablipul hörppii vettä työn lomassa. Hän tahtoisi työskennellä kyläläisten pelloilla ja ansaita siten ruoan yhdeksänhenkiselle perheelleen.
Tässä ajassa
Kathia Amy, 17, kävelee aamuisin kouluun telttaleirin läpi Haitin Grand-Goâvessa, missä sadat perheet asuvat edelleen teltoissa vuoden takaisen maanjäristyksen jäljiltä. Myös Kathian perhe asuu teltassa. Kathian koulu tuhoutui maanjäristyksessä käyttökelvottomaksi, ja nyt hän käy koulua Kirkon Ulkomaanavun rakennuttamassa väliaikaisessa koulurakennuksessa. Kathian perheen tilanne heijastaa Haitin oloja yleisemminkin. Jälleenrakennus on ollut hidasta johtuen monista syistä: raunioiden raivaamiseen ei ole ollut tarpeeksi rahaa ja kalustoa, epäselvyydet maanomistuksessa hidastavat uuden rakentamista, maanjäristys romahdutti jo alkujaan heikon valtion ja kansainväliset rahoituslupaukset odottavat lunastamista. Lisäksi Haitia koettelivat viime vuonna hirmumyrsky Tomas ja yhä jatkuva koleraepidemia. Myös epäselvyydet viime marraskuun vaalien tuloksista ja poliittinen kriisi haittaavat jälleenrakennusta. Toivonpilkahduksiakin on, useat järjestöt ovat pystyttäneet väliaikaisia ja pysyviä koulurakennuksia. Kirkon Ulkomaanavun tuella jo 20 000 lasta ja nuorta on voinut palata kouluun. Yksi heistä on Kathia. Haitilaiset ovat sinnikkäitä kaikkien koettelemusten keskellä ja haluavat rakentaa maastaan entistä paremman. Siihen tarvitaan kansainvälisen yhteisön tukea vuosiksi eteenpäin.
Kuva: Paul Jeffrey /ACT
Haitissa tarvitaan tukea vielä pitkään
LUE LISÄÄ www.kirkonulkomaanapu.fi/haiti
”Haluan jatkaa opintojani ja valmistua sairaanhoitajaksi”, kertoo Kathia Amy.
2418
Kuva: Diacor
Anni Vepsäläinen Kirkon Ulkomaanavun uudeksi puheenjohtajaksi
Kymmenen maata,
jotka ovat haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille vuonna 2011 Bangladesh 1
Filippiinit 6
Intia 2
Haiti 7
Madagaskar 3
Afghanistan 8
Nepal 4
Zimbabwe 9
Mosambik 5
Myanmar 10
Lähde: Climate Change Risk Atlas 2011, Maplecroft.
Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2011–2014 on nimitetty toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. ”Uskon, että maailmaa muutetaan tekojen kautta. Voin käyttää aikaani, osaamistani ja verkostojani Ulkomaanavun kehittämiseksi. Tiedän mihin tulen, tunnen Ulkomaanavun työn entuudestaan sekä hallitusjäsenyyden että vapaaehtoistyön näkökulmasta”, kertoo Anni Vepsäläinen, joka on Naisten Pankki -rahaston perustajajäseniä. Vuoden alusta hallituksen puheenjohtajana aloittava Anni Vepsäläinen työskentelee toimitusjohtajana Diacorissa.
vapaaehtoista on mukana Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa muun muassa Naisten Pankin ja Changemakereiden kautta. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi.
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Mosambikissa
Yksin kotona Teksti: Minna Törrönen Kuvat: Ville Asikainen ja Minna Törrönen
Hiekka pöllyää lasten juostessa Xikhelenin kapeilla kujilla Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Innokkaat äänet kertovat, että iltaleikit ovat kiivaimmillaan. Hämärä on jo laskeutunut ja pian lapset menevät nukkumaan. Yö on monelle lapselle yksinäistä aikaa.
Noin vuosi sitten Alberto Taveres Mabote, 14, näki yöllä pahaa unta. Tapansa mukaan hän juoksi mummonsa huoneeseen kertoakseen siitä tälle. Mummon kasvoja pitkin kulkivat muurahaiset. Alberto pelästyi ja haki naapurin katsomaan, mikä mummoa vaivasi. Naapuri kehotti Albertoa hakemaan tätinsä. Mummo oli kuollut. Mummo asui Alberton ja hänen veljensä Eduardon kanssa jo viidettä vuotta. Poikien vanhempien kuoltua mummosta tuli Albertolle läheinen. Nyt Albertolla ei ole ketään aikuista, jonka luo voisi yöllä juosta. Orvoksi jääneen nuoren yksinäisyys tuntuu eniten iltaisin ja öisin, jolloin pitää käydä yksin nukkumaan. Yksinäisyys tuntuu suruna ja pelkoina. Iltaisin on aikaa pysähtyä ja ikävöidä kuolleita läheisiä ja heidän huolenpitoaan. ”Olen yksinäinen. Totuin olemaan mummon kanssa”, Alberto Mabote suree.
Nuorilla aikuisen vastuu Aamulla heti veden haettuaan Alberto Mabote valmistaa ruokaa. Mummon kuoltua vastuu ruoanvalmistuksesta ja
kotitöistä on jäänyt Albertolle. Hän valmistaa aamiaisen lisäksi yhden aterian päivässä. Raha ei riitä enempään. ”Joskus, kun käymme tädin luona kylässä, saamme häneltä vähän rahaa ja silloin syömme aamiaisen, lounaan ja päivällisen”, Alberto kertoo. Hänen veljensä Eduardo, 18, hankkii rahaa ruokaan erilaisista pätkätöistä. Välillä hän työskentelee sahalla ja joskus hän saa pieniä tehtäviä rakennustyömailta. Moni maputolainen lapsi ja nuori joutuu vanhempien kuoltua ottamaan vastuun perheen selviämisestä. Samalla he jäävät ilman aikuisen huolenpitoa ja hoivaa, jotka ovat keskeisiä lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Alberto ja Eduardo pääsivät vuonna 2008 mukaan Kirkon Ulkomaanavun, Luterilaisen maailmanliiton ja Cedesjärjestön yhteisen avustushankkeeseen. Pojat saivat oman tukihenkilön, pääsivät säännöllisen ruoka-avun piiriin ja saivat koulustipendit. Poikien mummo oli tuolloin vielä elossa, mutta hän sairasti paljon eikä voinut enää kävellä. Hankkeen perustana toimivat koulutetut tukihenkilöt, jotka tekevät kotikäyntityötä omissa nimetyissä perheissään. Alberton perheen tukihenkilö Julieta Machava vierailee
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
heillä kolme kertaa viikossa ja tuo kaivattua aikuisen huolenpitoa ja suojelua poikien elämään. ”Julieta tuli ja kertoi, että he voivat auttaa. Hän vierailee meillä ja kysyy, miten voimme”, Alberto kertoo.
Aids ja köyhyys perheiden uhkana Lapsikuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on yhä useampien saavutettavissa Mosambikissa. Aidsin ja köyhyyden vaikutukset tuntuvat lasten ja nuorten elämässä kuitenkin usein yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä. Hiv ja aids ovat alentaneet mosambikilaisten odotettavissa olevan eliniän 42 vuoteen. Hiv ja sen mukana tulevat erilaiset sairaudet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia erityisesti työikäisen väestön keskuudessa. Sen seurauksena moni lapsi ja nuori jää orvoksi.
Moni maputolainen nuori jää vanhempien kuoltua pois koulusta, kun aika kuluu kotitöihin ja perheen toimeentulon hankkimiseen. Kun Xikhelenin avustushanke löysi Alberto Maboten (vas.), hän pääsi tuen piiriin ja sai taas jatkaa kouluaan. Ilman tukea orponuorten koulutus saattaisi keskeytyä kokonaan.
LUE LISÄÄ www.yhteisvastuu.fi
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Orvoksi jäätyään maputolaiset lapset ja nuoret joutuvat ottamaan liian varhain perheissään aikuisen vastuun, koska maassa ei ole sosiaaliturvaa, joka takaisi lasten ja nuorten huolenpidon vanhempien kuoltua. Joskus naapurit tai sukulaiset huolehtivat heistä. Köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien takia suurin osa orvoista jää kuitenkin haavoittuvaan asemaan. ”Orpolasten perheissä lapset huolehtivat toinen toisistaan. Se eristää heitä muista nuorista, jotka voivat käydä vapaammin koulua ja saada aikuisen huolenpitoa”, Sonia Objane kertoo. Hän työskentelee Cedesin, Kirkon Ulkomaanaavun kumppanijärjestön projektityöntekijänä Maputon Xikhelenin köyhälistöalueella. ”Nämä nuoret ovat hyvin haavoittuvia. Hankkeen yksi tehtävä on auttaa heitä käymään koulua ja pysy-
Orpolasten perheissä lapset huolehtivat toinen toisistaan. mään riskien ja uhkien ulkopuolella”, Sonia Objane sanoo.
Tuen avulla tasapainoa elämään Yhteisvastuukeräyksen varoilla rakennetaan tukiverkkoa haavoittuvassa asemassa oleville nuorille Xikhelenin alueella. Lapset ja nuoret etsitään järjestelmällisesti talo talolta.
Xikhelenin projektityöntekijät kouluttavat nuoria tukioppilaita Maputon yläkouluihin. Heidän tehtävään on ehkäisy- ja seksuaalivalistus. ”Suurimmat vaikeudet valistustehtävässä ovat olleet siinä, kun teinit luulevat tietävänsä kaiken. Haluamme saada aikaan yhteyden, jolloin he kuuntelevat meitä paremmin”, tukioppilas Neusa Macalua (oik.) sanoo. Kuvassa myös tukioppilaat Stilio Mondlane ja Tanilzia Chiconelia.
”Xikhelenin hanke ehkäisee nuorten eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, kun annamme lapsille koulukirjat, -puvut ja stipendit”, Sonia Objane kertoo. Materiaalisen tuen lisäksi nuoret saavat psykososiaalista apua. Hankkeen työntekijät kouluttavat tukihenkilöitä auttamaan surun kanssa eläviä nuoria. ”Tukihenkilöt menevät perheeseen ja katsovat, kuka todella tarvitsee apua. Kotikäynneillä he auttavat kotiläksyissä, pihan lakaisussa ja ruoan laitossa, mutta myös kuuntelevat ja keskustelevat”, Sonia Objane täydentää. Tuki välittyy usein siinä, että tukihenkilöt ovat läsnä arjen keskellä. Lapset ja nuoret saavat tasapainoa elämäänsä, aikuisen huolenpitoa ja ohjausta. ”Ihmisen, joka tekee tätä työtä yhteisössä, pitää olla herkkä huomaamaan asioita ja toimimaan toisen kanssa. Oleminen siellä päivästä päivään ei ole tiedettä, vaan läsnäoloa. Monille tukihenkilö on kuin osa perhettä”, Sonia Objane kertoo. Tukihenkilöitä kuunnellaan ja heidän vierailujaan odotetaan perheissä. Näin on myös Alberton kohdalla.
”Julieta neuvoi, että minun ei kannata jäädä koulusta pois. Sain koulutarvikkeet ja -puvun ja aloin käydä taas koulua”, Alberto Mabote sanoo.
Koulutus turvaa tulevaisuuden Maputossa valtaosa nuorista käy koulua, mutta orpolapset ja -nuoret syrjäytyvät koulusta liian varhain. ”Kerromme nuorille, että koulua voi käydä vaikka olisi naimisissa, naimaton, nuori tai vanha. Kun opinnot on viety loppuun ja työpaikka hankittu, nuorten ei tarvitse olla nälässä ja he säästyvät monilta vaikeuksilta”, Sonia Objane tietää. Xikhelenin hankkeen työntekijät kouluttavat myös kaupunginosan kahdessa yläkoulussa tukioppilaita, joiden tehtäviin kuuluu nuorten seksuaalivalistus hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi. ”Emme yritä kertoa oppilaille kaikkea, mitä tiedämme, vaan yritämme innostaa ja saada aikaan keskustelua oppilaiden kanssa”, Neusa Macalua, 17, kertoo. Hän on yksi 77 tukioppilaasta, jotka projekti on kouluttanut.
”Meidän nuorten on tärkeää saada tietoa ja ymmärtää, että elämässä täytyy tehdä hyviä valintoja”, Neusa sanoo. Kouluissa ja kotikäynneillä annettavan tuen avulla lapset ja nuoret voivat voimaantua löytämään paikkansa kaveripiirissä, koulussa ja yhteisössä. Katso dokumentti Albertosta Ylen kanavilta, esitysajat s.17.
”Tukihenkilön työ on päivittäistä läsnäoloa, kuuntelua ja yhteistyötä, jossa rakennetaan luottamusta”, hankkeen työntekijä Sonia Objane kertoo.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
Teksti: Lotta Numminen Kuvat: Sandra Cox / ACT
Koulutus tasaa nuorten mahdollisuuksia Kehitysmaissa nuorten työttömyys on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suurin osa väestöstä on nuoria, joten kilpailu vähistä työpaikoista on kovaa. Koulutuksen puutteet vaikeuttavat työnsaantia ja perinteet sitovat erityisesti tytöt kotiin. ”Huoletonta ja vapaata nuoruutta, sellaisena kuin me länsimaissa nuoruuden tunnemme, ei kehitysmaissa ole. Nuorilla on usein perheeseen liittyviä velvollisuuksia, jotka haittaavat koulunkäyntiä ja tätä kautta myöhemmin työnsaantia”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun pienyrittäjyyden ja tulonhankinnan asiantuntija Ulla Sarasalmi. Lasten ja nuorten tehtäviin lasketaan kehitysmaissa usein kodin töitä, kuten vedenhakua, puidenkeruuta ja lastenhoitoa. Aina kouluun pääseminen ei ole kiinni rahasta, vaan ajasta. ”Perhe, jossa koulunkäynti on etusijalla, antaa enemmän vaihtoehtoja nuoren tulevaisuudelle. Koulutus tasaa nuorten mahdollisuuksia päästä eteenpäin taustoistaan huolimatta. ” Useissa kehitysmaissa lakisääteinen peruskoulu antaa luku- ja kirjoitustaidon, mutta ei takaa pääsyä jatko-opintoihin. Sukupolvia jää vaille koulutusta esimerkiksi konfliktien takia. ”Konfliktien aikana koululaitos usein romahtaa. Muutama vuosi riittää siihen, että syntyy ikäluokka, jolla ei ole koulutusta. Puhumattakaan, mitä aiheutuu, kun sotatila on kestänyt yli 30 vuotta. Peruskoulusta huolimatta nuori ei välttämättä pääse eteenpäin. Ammatillisen koulutuksen paikkoja ei ole tarpeeksi, ne ovat liian kaukana tai liian kalliita”, toteaa Sarasalmi.
Koulutus tuo sosiaalista statusta Ulkomaanapu on selvittänyt ammatillisesta koulutuskeskuksesta valmistuneiden nuorten tilannetta koulutuksen jälkeen. Kongon Kivussa tehty kysely osoitti, että nuorille miehille on tärkeää olla hyödyllisiä perheelle ja yhteisölle.
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
”Koulutus tuo sosiaalista arvostusta. Miehellä on kehitysmaassa perheen pään rooli, sitä ei voi kiistää. Mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä motivoivat ponnistelemaan”, Sarasalmi sanoo. Nuori mies voi kehitysmaassa elättää itsensä esimerkiksi erilaisilla rakennus-, korjaus- ja kuljetustöillä. Työikäisistä 20 prosenttia saattaa olla virallisesti palkkatyössä ja loput työskentelevät epävirallisen talouden piirissä pienyrityksissä tai itsensä työllistäen. Alityöllisyys on tavallista, töitä tehdään silloin kun niitä on tarjolla. Varsinkin maaseudulla ollaan riippuvaisia omasta pellosta saatavasta tulosta. ”Maanviljely on monelle toimeentulon lähde. Lisätuloa hankitaan kädentaidoilla tai työskentelemällä muiden viljelyksillä. Työnhakuun lähdetään kauaskin, myös maan rajojen ulkopuolelle. Kaupungit houkuttelevat erityisesti nuorisoa.” Kehitysmaiden tilannetta pohdittaessa työttömyys terminä on hankala. ”Ajatus kehitysmaiden työttömyydestä johtaa harhaan. Maissa ei ole sosiaalisia järjestelmiä, jotka antavat tukea, joten työttömäksi ei voi jäädä, vaan itsensä on pidettävä hengissä eri keinoin. Kukaan ei makaa joutilaana palmun alla, vaan kaikki lapsesta vanhukseen tekevät jotain”, kertoo Ulkoasiainministeriön kaupallinen neuvos Kent Wilska. Wilskan mukaan köyhimpien kehitysmaiden pitäisi kyetä houkuttelemaan sijoituksia tuottavaa yritystoimintaa, jotta työpaikkoja syntyisi. Yksi houkutin on suhteellisen halpa ja koulutettu väestö. Tällä hetkellä yhden miehen mikroyritykset ovat usein ainoa vaihtoehto tulonhankintaan.
Kovia kokeneet nuoret opiskelevat muun muassa ompelijoiksi, puusepiksi ja auton korjaajiksi Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Tumainin koulutuskeskuksessa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Heille tarjotaan myös psykososiaalista tukea.
”Moni aloittaa yrittäjyyden, koska palkkatöitä ei ole tarjolla. Yrityksen ei kuitenkaan ole mahdollista kasvaa, koska ihmisellä ei ole yrittäjän osaamista, kuten kirjanpitoa. Koulutusta ja harjoittelupaikkoja on tarjolla, mutta ongelma on syvempi”
Nuoruus on riskialtis voimavara Nuoret ovat energiaa ja tekemisen intoa uhkuva voimavara kaikkialla maailmassa. Jos tätä energiaa ei suunnata rakentavasti, voimavarasta voi tulla riski.
Kun konfliktitilanne loppuu tai nuori pakenee armeijasta, hän on ihmisenä rikkinäinen. ”Konfliktialueilla nuoria sekä viedään että houkutellaan sotilaallisiin ryhmittymiin. Aina kyse ei ole pakottamisesta, vaan nuoret itse hakeutuvat armeijoihin. Myös kehittyvissä maissa osa nuorista hakee kokemuksia ja seik-
kailuja elämäänsä”, sanoo Sarasalmi. Sissiarmeijaan liitytään, kun sosiaaliset verkostot ovat murtuneet ja perheet hajonneet. Armeija voi olla ainoa taho, joka tarjoaa ruokaa ja näennäistä turvaa. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa tämä tarina on tavallinen. ”Kun konfliktitilanne loppuu tai nuori pakenee armeijasta, hän on ihmisenä rikkinäinen. On tärkeää huolehtia nuorista, tarjota psykososiaalista tukea ja sopeuttaa heidät tavalliseen elämään. Jos nuori on kadottanut yhteyden perheeseensä, se pyritään palauttamaan. Ulkomaanapu tukee esimerkiksi Kongossa ja Länsi-Afrikassa ammatillisia koulutuskeskuksia, joissa nuoret saavat myös tällaista tukea”, kertoo Sarasalmi. Keskukset on tarkoitettu huono-osaisille nuorille. Opiskelijat ovat koulupudokkaita, taustalla on elämäntilanteita, jotka vaikeuttavat kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään. He saattavat olla teiniäitejä, entisiä lapsisotilaita, orpoja tai muuten perheensä menettäneitä. ”Koulun jälkeen taitojen täytyy aidosti olla työllistymistasolla. Passiivinen sopeutuminen yhteiskuntaan ei riitä. Nuorella täytyy olla riittävästi työelämän osaamista ja valmiuksia, jotta hän pystyy ansaitsemaan elantonsa. Hän tarvitsee sosiaalisia ja ammatillisia turvaverkostoja. Osaamiselle on oltava kysyntää. On latistavaa, jos nuori menee suurin toivein kouluun ja sen jälkeen toteaa, että mikään ei ole muuttunut: työtä ei ole tai jos onkin, Lue lisää ammattitaito ei riitä työntekoon.” Sukupuolten välillä on suuria eroja. Lue linkistä juttu naisten työllistymisestä.
www.kirkonulkomaanapu.fi/naistentyottomyys
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kehitysmaissa on perinteisesti menty naimisiin nuorena, tämä on koskenut varsinkin naisia. Vuosikymmenien kuluessa naimisiinmenoikä on kuitenkin hivuttautunut pikkuhiljaa ylöspäin koulutuksen ansiosta. Vuonna 1974 bangladeshilainen nainen avioitui keskimäärin 16-vuotiaana, vuonna 2004 ikä oli melkein 19. 1980-luvun alussa etiopialaiset naiset menivät naimisiin 17-vuotiaina, 2000-luvun puolessavälissä luku hipoi 21 vuotta. Hondurasissa naimisiin menevän naisen ikä nousi kolmessa vuosikymmenessä 1,3 vuotta: vuonna 2005 naimisiin mentiin keskimäärin 21,3-vuotiaina. Palestiinalaisalueilla naiset menivät vuonna 1967 naimisiin noin 22-vuotiaina. 2000-luvun puoleenväliin mennessä lukuun oli tullut puoli vuotta lisää. Lähde: World Marriage Data 2008
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Ville Asikainen
Myöhemmin naimisiin
13
APU MENEE PERILLE
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
Nepalilaiset Kamala, Nirmala ja Sanu ovat mukana Naisten Pankin hankkeessa ja kasvattavat yhdessä porsaita saadakseen lisätuloja.
Porsasbisnestä tiimissä Nepalilaiset Kamala, 37, Nirmala, 27 ja Sanu, 28 ovat osa naisryhmää, joka on yhdessä säästänyt rahaa saadakseen ammatin. Kyse on Naisten Pankki -rahaston tukemasta hankkeesta Nepalin Lalitpurissa. Säästettyjä varoja lainataan eteenpäin ryhmän jäsenille uuden elinkeinon aloittamista varten. Nämä kolme naista ovat hankkineet porsaita. Ensimmäisenä vuonna he ostivat kuusi porsasta. Kaikki meni hienosti, ja rahat riittivät myös suojan rakentamiseen. Myyntituloilla maksettiin velkaa ja ostettiin kahdeksan uutta porsasta. Valitettavasti näistä kaksi kuoli. Se harmittaa naisia, mutta he kuitenkin ymmärtävät, että yrittämiseen sisältyy aina riskejä. ”Porsaat ovat tuoneet paljon lisää työtä, mutta myös tuloja. Jatkossa haluamme ostaa lisää sikoja ja myös astuttaa niitä. Näin saisimme laajennettua kauppaa myös possujen myyntiin,” kertoo Kamala. He ovat kaikki tyytyväisiä uuteen elinkeinoonsa ja suunnittelevat innolla tulevaisuuttaan. Teksti: Lotta Numminen Kuva: Mari Paajanen
14
Tekoja ihmisarvon puolesta
871
ihmistä sai vuonna 2010 lukutaidon Burundin itäisissä provinsseissa Cankuzossa ja Ruyigissa, enemmistö heistä naisia. Koko yhteisö vahvistuu, kun sen jäsenet osaavat lukea, kirjoittaa ja laskea.
3 75 8
tarvikepakkausta synnytystä varten jaettiin Bangladeshissa raskaana oleville naisille.
Wogeayehu Berhanu osti kasvimaasta saamillaan tuotoilla kanan ja on kasvattanut jo kymmenen kanan parven, jonka munien myynnistä saa myös tuloja.
Kasvimaasta kasvoi kunnon bisnes Matematiikkaa ja leipää Etelä-Sudanissa Lositan kuntaan Etelä-Sudaniin on syntymässä koulu uudenlaisella reseptillä: Wärtsilä on hoitanut rahoituksen ja Kirkon Ulkomaanapu rakennuttanut koulun Nagoringoleen. Kunnon koulurakennus kannustaa kaikkia lapsia lähikylistä alakouluun, nykyisin heistä vain osa opiskelee säännöllisesti yksinkertaisten katosten alla. Uusiin alakoulun tiloihin muuttaa piakkoin kahdeksan opettajaa ja arviolta 400–500 oppilasta. Kunnon tiloissa oppilaiden motivaatiosta voi pitää paremmin huolta, samoin päteviä opettajia on helpompi houkutella alueelle. Uudesta koulusta ollaan innostuneita. Haastateltavaksi uskaltautuu 18-vuotias Bosco Hodaé, joka haaveilee valmistuvansa joskus lääkäriksi. Nuoremmat oppilaat kääntävät kaikki kysymykset hänelle englannista paikalliseksi kieleksi ja jälleen vastaukset englanniksi. Hyvin moni pieni koululainen osaakin jo melko hyvin englantia. Eteläisessä Sudanissa on päätetty, että opetuskieli on kaikissa kouluissa englanti. Teksti ja kuva: Veera Hämäläinen
32-vuotias etiopialainen leski Wogeayehu Berhanu heittelee jyviä pyöreän savimajansa edustalla tepasteleville kanoille. Hän hymyilee tyytyväisenä. Neljä vuotta sitten aviomiehen kuoleman jälkeen tilanne oli toinen. ”Minulla oli yksi härkä, jonka jouduin myymään hautajaiskulujen kattamiseksi. Elämä oli yhtä selviytymistaistelua”, Wogeayehu kertoo. Vaikean tilanteensa vuoksi hänet valittiin Kirkon Ulkomaanavun tukemalle vihannesten viljelykurssille. Hän sai myös apua kasvimaan perustamiseen. Wogeayehu sai lisäksi kaksi vuohta, joiden kilejä myymällä hän sai rahat uuden härän ostamiseen. Härän avulla hän muokkasi lisää maata, niin että voi nyt kasvattaa vihanneksia myyntiin. Tuloilla Wogeayehu on korjannut vanhan majansa ja hankkinut vaatteita ja koulutarvikkeita lapsilleen. Kaksi vanhinta lasta on päässyt nyt kouluun. ”Ilman apua en olisi pystynyt huolehtimaan lapsistani”, Wogeayehu sanoo. Teksti: Maija Sankari Kuva: LML/Etiopia
600
tytön koulumatkat maksettiin vuoden ajan Eritreassa hankkeessa, joka tukee tyttöjen koulunkäyntiä.
”Kiinnostavin oppiaine on matematiikka, mutta parasta koulussa on leipä”, Bosco nauraa.
Tekoja ihmisarvon puolesta
15
∞
Tuomas-messussa Helsingin Agricolan kirkossa tammikuussa muistettiin vuoden takaisen Haitin maanjäristyksen uhreja. Messun kolehti kerättiin Kirkon Ulkomaanavulle Haitin jälleenrakentamisen tukemiseksi.
Naisten Pankki toteutti viime vuoden lopulla yhteistyössä A.Vogelin ja Suuri Käsityö -lehden kanssa villasukkatalkoot, joilla innostettiin ihmisiä parantamaan maailmaa perinteisin konstein. Sukkia saapui kampanjaan noin 500 paria. Villasukkien myynnistä saadut varat ohjataan Naisten Pankin kautta parantamaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja toimeentuloa.
Ω
Ω
Kuva: Aarno Lahtinen
Kuva: Iina Jokilaakso
Ω
Kuva: Ville Asikainen
Minna Havunen (oik.) ja Marjo Tuovinen luovuttivat maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle joulukuussa Kirkon Ulkomaanavun nuorten Changemaker-verkoston vetoomuksen, jossa toivottiin Suomen edistävän EU:ssa maatalouden vientituista luopumista. ”Lännen hyvinvoinnista liian suuri osa perustuu kehitysmaiden riistoon”, sanoi Anttila.
Pietarin Pyhän Marian kirkko saa urut yli 80 vuoden tauon jälkeen. Urut otettiin käyttöön joulukuussa pidetyssä jumalanpalveluksessa. Kirkon Ulkomaanavun toteuttamaa urkuhanketta varten järjestetty keräys tuotti 594 000 euroa.
Idols tekee myös hyvää!
Ω
Kirkon Ulkomaanapu oli mukana Narinkkatorin Joulumaailmassa Helsingissä. Vierailijoilla oli mahdollisuus hankkia Toisenlaisia Lahjoja ja toteuttaa kehitysmaiden lasten toiveita mökissämme. Sisäänheittäjinä oli mukana vapaaehtoisia ja Ulkomaanavun työntekijöitä.
16
Kuva: Ville Asikainen
Kuva: Jukka Valtonen
Kohtauspaikka
Tekoja ihmisarvon puolesta
Pääsiäispäivänä 24.4. klo 19.15–21.00 nähdään MTV3-kanavalla Suomen ensimmäinen Idols tekee hyvää -konsertti. Mukana on Idols-tähtiä, Idolsfinalisteja sekä muita huippuesiintyjiä. Hyväntekeväisyyskonsertin tarkoituksena on tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä kehitysmaissa. Idols tekee hyvää on suomalainen versio valtavan suosion saavuttaneesta American Idol Gives Back -ohjelmasta, joka on järjestetty USA:ssa kolme kertaa.
Haasta eduskuntavaaliehdokkaasi! Kevään eduskuntavaalien ehdokkaat voivat esitellä näkemyksiään globaalipolitiikasta ja äänestäjät etsiä omia arvojaan vastaavia ehdokkaita Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan vaalikoneessa. Vaalikoneen kysymyksiin voit tutustua osoitteessa www.vaalikone2011.fi. Vaalikoneesta näet myös, onko eh-
dokas jo vastannut – voit hakea nimiä puolueen ja vaalipiirin perusteella. Tule mukaan nostamaan globaalit kehityskysymykset esiin eduskuntavaalien alla – haasta ehdokkaasi vastaamaan ulkopoliittiseen vaalikoneeseen!
Tapahtumia
Yhteisvastuu-dokumenttielokuvat Mosambikista YLEN KANAVILLA Yksin maailmassa 4 min 14-vuotias Alberto asuu yksin slummissa Mosambikin pääkaupungissa. Vanhemmat kuolivat vuosia sitten ja veli on lähtenyt töiden hakuun. Eniten Alberto suree hiljan kuollutta isoäitiään.
Maria Inocência 2 min Maria on 15-vuotias mosambikilainen orpo. Maria haluaisi sairaanhoitajaksi, mutta hän sai HIVtartunnan äidiltään jo syntymässä. Sairaus on karkottanut myös kaikki ystävät.
TV1 FST FST FST TV2 TV1 FST TV2 FST TV1 FST TV1 TV1 TV2
TV1 FST TV1 FST TV2 TV1 FST TV2 FST TV1 TV1 FST TV2 TV2 TV2 TV2 TV2
ke 9.2. pe 11.2. la 12.2. ti 15.2. ma 21.2. ke 23.2. la 26.2. ma 28.2. su 6.3. su 6.3. ma 14.3. ti 15.3. la 19.3. pe 1.4.
16:50 16:00 19:25 20:54 14:30 16:50 19:25 10:40 11:55 15:56 18:55 14:05 11:10 13:05
www.yhteisvastuu.fi
su 6.2. su 13.2. su 13.2. la 19.2. ke 2.3. to 3.3. ke 9.3. to 10.3. pe 11.3. la 12.3. ke 16.3. su 27.2. su 27.3. ti 29.3. ke 30.3. pe 8.4. pe 15.4.
17:56 16:13 17:57 18.58 10:50 22:31 15:37 16:25 21:23 11:10 16:52 11:57 16:35 20:55 22:47 14:07 16:27
Putiikki
Värikäs avaimenperä El Salvadorista Iloiset ja värikkäät avaimenperät ovat taiteilija Christian Chavarrian käsin maalaamia. Jokainen avaimenperä on yksilöllinen. Takana teksti ”Psalm 91:11”. Psalmissa sanotaan näin: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet”. Ostamalla näitä tuotteita työllistät köyhien maiden pienyrittäjiä ja käsityöläisiä. Tuotteiden myyntihinnasta 14 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun työn tukemiseen. Hinta 5,90 € Tilaus Kotimaa-yhtiöltä puhelimitse numerosta 020 754 2350 tai sähköpostilla osoitteesta tilaus@kotimaa.fi
23.–27.3. Tekoja-päivät, Seinäjoki 16.4. Hyvä Veto -konsertti, Lahti 13.–15.5. Kirkkopäivät, Lahti www.kirkkopaivat.fi 28.–29.5. Maailma Kylässä, Helsinki www.maailmakylassa.fi 31.5. Suvivirren yhteislaulutilaisuus, Narinkkatori, Helsinki 8.–10.7. Herättäjäjuhlat, Oulu www.oulunherattajajuhlat.fi
Vapaaehtoistyöntekijämme esittelyssä Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, myös Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa on mukana yli 2400 vapaaehtoista. Teemavuoden kunniaksi esittelemme vapaaehtoisiamme verkkosivuillamme koko vuoden ajan. Tervetuloa seuraamaan mitä tapahtuu Changemakereiden tapaamisissa, Naisten Pankin illoissa, seurakunnissa, erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomen tai vaikka toimistollamme Helsingin Katajanokalla. Tutustu vapaaehtoisiin osoitteessa www.kirkonulkomaanapu.fi/vapaaehtoistyo
Tekoja ihmisarvon puolesta
17
Kuva: Lauri Soini
Ruanda pystyy nyt seisomaan
omilla
Katso kuvakertomus
jaloillaan
www.kirkonulkomaanapu.fi/ruanda
Kirkon Ulkomaanapu koulutti Jeanne Kantetelen sovittelijaksi, joka auttaa konfliktin vastakkaisia osapuolia pääsemään jännitteiden yli. Hänen omat kokemuksensa kansanmurhan ajalta olivat raskaita, mutta koulutus auttoi eteenpäin: ”En enää tunne vihaa. Vaikeinta oli rakentaa uusi suhde naapureihin ja antaa anteeksi.”
Kun uutiset Ruandan kansanmurhasta kesällä 1994 kantautuivat maailmalle, Kirkon Ulkomaanapu oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa hätäapua ruandalaisille yhdessä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa. Alkoi vuosia kestänyt jälleenrakennusvaihe, jossa avustettiin Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Tansaniasta palaavien pakolaisten kotiutumista entisille ja uusille asuinsijoille. Esimerkiksi Ndegon asutusohjelmassa rakennettiin yhdessä jälleenmuuttajien kanssa kodit, tiet, koulut ja klinikka noin 45 000 ihmiselle. Vaiheittain työ siirtyi kokonaan pitkäaikaiseen kehitystyöhön vuoteen 2005 mennessä. ”Ruandassa onnistuttiin melko hyvin siirtymään humanitaarisesta vaiheesta yhteisökeskeiseen, voimaannuttavaan vaiheeseen. Onnistuimme työskentelemään valtion linjausten ja tukien puitteissa niin, että yhteisöt pystyivät hyödyntämään tarjottuja mahdollisuuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Ruandan työstä vastannut koordinaattori Anna-Liisa Raunio. Yksi työn painopisteistä oli ruokatur-
18
Tekoja ihmisarvon puolesta
va ja tavoitteena oli kehittää maataloutta sekä kouluttaa ja tukea pienviljelijöitä niin, että sato riittää oman perheen tarpeiden lisäksi myyntiin. Tutkimuksen mukaan kolmessa vuodessa pystyttiin nostamaan kotitalouksien päivätulo 1,06 dollarista 4,2 dollariin. Toinen vahva teema oli ympäristönsuojelu, joka sisälsi metsien istutusta, maaperän suojelua eroosiolta, puuta säästävät liedet ja uusimpana bio-
Tuttu näky Ruandassa on maanviljelystuotteet matkalla markkinoille. Useimmat kantavat satoa koreissa pään päällä, mutta yleistä on myös kuormata polkupyörä täyteen banaaneja tai muuta myytävää.
kaasulaitteet, jotka käyttävät lehmän lantaa polttoaineena. Myös rauhantyön tuloksia pidetään merkittävinä. Kansanmurhan jälkeen monet ruandalaiset tunsivat itsensä turvattomiksi ja Kirkon Ulkomaanapu käynnisti hankkeen Konfliktin psykososiaalisten seurausten käsittely. Sen avulla konfliktin vastakkaisilla puolilla olleet henkilöt saivat mahdollisuuden kohdata toisensa ja sovittelijoiden avulla löytää keinoja päästä jännitteiden yli. Ilmapiiri on muuttunut ja kylissä ja kaupungeissa ihmiset elävät rauhallisesti rinta rinnan. Vuonna 2008 todettiin, että Ruandan yleinen tilanne on parantunut ja että maa on ottanut vastuuta kehityksestään ja tarjoaa palveluita myös yhteisöille, joiden parissa Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt työtä. ”Kaiken kaikkiaan se, että paikalliset tahot ovat pystyneet jatkamaan käynnistämäämme työtä, on todiste onnistuneesta lähestymistavasta”, Raunio toteaa. Viimeisen vuoden aikana hankkeet ja toiminnot siirrettiin kumppaneille ja paikallishallinnolle. Ulkomaanapu vetäytyi Ruandasta kesällä 2010. Hanna Palo
Toisenlaisia Lahjoja annettiin lähes 1,4 miljoonalla eurolla
Kuva: Paul Jeffrey
“Äitini osti viime jouluna minulle ja siskolleni Toisenlaisen Lahjan. Minusta se oli loistava idea. Tavaraa meillä on jo aivan tarpeeksi”, kertoo Tuija Okkola. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja on säilyttänyt edelleen suosionsa. Vuonna 2010 lahjoja annettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Suosituin lahja oli edellisvuoden tapaan koulupuku, joita annettiin 9 744 kappaletta. Toiseksi suosituin lahja oli Naisten Pankin ammatti. Se tuotti kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi 225 000 euroa. Joulu on Toisenlaisen Lah- Vuoden uutuuslahjat Moskiittoverkko jan suosituin sesonkiaika, ja Ateria koko kylälle tuottivat yhteensä 66 000 euroa. mutta lahjoja hankittiin kuluneena vuonna ilahduttava määrä myös kalenterivuoden muita merkkipäiviä varten. Lahjojen tuotolla Ulkomaanapu tukee kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä selviytymään katastrofeista, pääsemään koulutukseen ja hankkimaan toimeentulon. Kirkon Ulkomaanapu ja Toisenlainen Lahja kiittävät kaikkia viime vuoden aikana Toisenlaisen Lahjan hankkineita.
Testamenttilahjoitus Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa! Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemisessä. Lisätietoja: Johanna Karjalainen, puh. 040 733 0471 tai www.kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus
Miten sinä voit auttaa? Tukemalla Kirkon Ulkomaanavun työtä luot toivoa köyhyyden keskellä eläville ihmisille ja annat heille mahdollisuuden ihmisarvoisen elämän toteutumiseen. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa: Tule Kumppaniksi! KUMPPANI Kumppani on Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja, jonka panos lähtee kehitysyhteistyöhön suoraveloituksena joka kuukausi. Se on vaivatonta, turvallista ja toimivaa. Summan ja kohteen voit valita itse. Mikä mukavinta, säännöllisesti lahjoittaen pienistäkin summista kasvaa suuria.
KERÄYSKAMPANJAT Keräyskampanjat Voit ilmoittautua postituslistallemme, saat kotiisi 4-6 kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistämme. Naisten Pankki Naisten Pankki on yhteisö ja rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein. Liittymällä Naisten Pankin tukijaksi annat kehitysmaan naisille mahdollisuuden hankkia toimeentulon itselleen ja perheelleen. www.naistenpankki.fi Merkkipäivälahjoitus Juhlitko pian syntymäpäivää, häitä tai eläkkeelle jäämistä? Jaa merkkipäiviesi ilo! Voit valita haluamasi keräyskohteen ja ystäväsi vapautuvat lahjavalinnan vaikeudelta. Jaettu ilo on moninkertainen! Ilahduta ystävääsi toisin 14.2. Ilahduta ystävääsi erilaisella lahjalla ja autat samalla kehitysmaiden ihmisiä. Moskiittoverkolle ja Ateria Koko Kylälle -lahjalle on saatavissa uudistuneet violetit kortit, jotka sopivat hyvin ystävänpäivän ilahdutuksiksi. www.toisenlainenlahja.fi
Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat www.kirkonulkomaanapu.fi ja asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai puh. 020 787 1201 (klo 9-16).
Tekoja ihmisarvon puolesta
19
Svenska sidor
Ensamhetens motsats Vad är motsatsen till ensamhet? Inte tvåsamhet, inte tresamhet och inte heller mångfald. Gemenskap räcker. Man behöver inte många men man behöver någon. Någon som gör saker tillsammans. Ensamhetens motsats är gemenskap. Gemenskap kan vara att en ung finländare träffar vänner på nätet eller ansikte mot ansikte. Eller när en aids-föräldralös i Moçambique promenerar till skolan tillsammans med grannpojken. Insamlingen Gemensamt Ansvars utländska insamlingsmål omfattar många barn och unga, precis som i Fin-
land. Trots olika yttre omständigheter är deras bekymmer och förhoppningar likadana. Var och en behöver en annan. Det hör till människans väsen att längta till andra. ”Det är inte bra att vara ensam”, säger Gud alldeles i början av Bibeln. Redan som begrepp bryter Gemensamt Ansvar ensamheten. Tänk vad mycket som händer när begreppet omvandlas från princip till handling! Att bära gemensamt ansvar över livet betyder att man bryr sig om avlägsna människor på samma sätt som man bryr sig om sina nära. Livet är ju en gemensam gåva.
Kyrkans Utlandshjälp har många projekt i Moçambique. I huvudstaden Maputo stärker man invånarnas kontakter sinsemellan i en förort. Med små penningsummor startar man verksamhet med stora följder. Svaga får kraft genom att mötas med andra. Gemensamt Ansvar förändrar: den gör ensamma ansvariga för sitt eget och andras liv. Matti Repo biskop i Tammerfors stift Förman för insamlingen Gemensamt Ansvar 2011
Annorlunda Gåva
År 2010 gavs Annorlunda Gåvor för 1,4 miljoner euro, lika mycket som år 2009. Populärast var skoldräkten som såldes i 9 744 exemplar. Tack till alla som valde Annorlunda Gåva!
Rwanda går vidare
Kyrkans Utlandshjälps arbete för att stärka samfunden i Rwanda efter folkmordet 1994 har avslutats. Lokala aktörer fortsätter arbetet och Rwanda kan nu stå på egna ben. Se bildberättelse www.kyrkansutlandshjalp.fi/ rwanda
Mera på svenska
Det finns mera artiklar, nyheter och bildberättelser på svenska på våra webbsidor www.kyrkansutlandshjalp.fi
Gilla oss på facebook
I vår svenskspråkiga facebook-grupp hänger du med i vad som händer inom Kyrkans Utlandshjälp. www.facebook. com/kyrkansutlandshjalp
20
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Elfenbenskustens flyktingar möts av gästvänlighet Våldsamheter i Elfenbenskusten har gjort att tusentals människor flytt till fots till provinsen Nimba i grannlandet Liberia de senaste månaderna. Flyktingarna strömmar till de små, fattiga byarna i gränsområdet i så stora mängder att det i varje familj, utöver värdfamiljen, bor åtminstone en flyktingfamilj. Gästvänligheten är i ögonen fallande. De fattiga byborna delar med sig av det lilla de har, allt från säd till rent dricksvatten. Osäkerheten kring hur långt maten och vattnet räcker är bekant i byarna som endast kan nås längs stigar. ”Byborna behöver hjälp precis som flyktingarna”, säger Päivi Muma, Kyrkans Utlandshjälps regionalrepresentant i västra Afrika. ”Nu har vi en chans att förbättra förhållandena i de fattiga byarna samtidigt som vi stöder flyktingarna.” Av flyktingarna är över hälften under 17 år och många är gravida eller ammar. Kyrkans Utlandshjälp har beviljat 100 000 euro från katastroffonden för att hjälpa upp situationen. Hjälpen genomförs så att den stöder byarna på lång sikt.
Svenska sidor
Ensam hemma Sanden dammar när barnen springer omkring på de smala gränderna i Xikheleni i Moçambiques huvudstad Maputo. De ivriga ljuden talar om att kvällsleken är som livligast. Det har redan börjat skymma och snart ska barnen gå och lägga sig. För många barn betyder natten ensamhet.
Foto: Ville Asikainen
För en tid sedan hade Alberto Taveres Mabote, 14, mardrömmar. Han sprang som vanligt till sin mormors rum för att väcka henne. Det kröp myror på hennes ansikte. Alberto blev rädd och sprang och hämtade en granne för att få veta vad som hänt mormor. Grannen bad Alberto hämta sin moster. Mormor var död. Det var femte året som mormor bodde med Alberto och hans bror Eduardo, 18. Efter att pojkarnas föräldrar dog blev mormor väldigt viktig för Alberto.
Nu har han ingen vuxen som han kan springa till om natten. För de föräldralösa barnen är kvällarna och nätterna värst. Man måste gå och lägga sig ensam och då finns det tid att stanna och sakna de döda anhöriga och deras omsorg. ”Jag är ensam. Jag var så van vid att vara med mormor”, sörjer Alberto.
Ungdomarna bär de vuxnas ansvar På morgonen hämtar Alberto vatten och börjar sedan tillreda mat. Efter att mormor dog ansvarar han själv för matlagningen och hushållet. Han äter frukost och ett mål till under dagen. Pengarna räcker inte till mer. ”Ibland besöker vi min moster och får lite pengar av henne. Då kan vi äta frukost, lunch och middag”, säger Alberto. Eduardo får ibland pengar till mat från olika tillfälliga arbeten.
Aids hotar familjerna I Moçambique har barndödligheten minskat och utbildning finns inom räckhåll för allt fler. Nu är det hiv som skördar särskilt människor i arbetsför ålder. Som en följd blir många barn och unga föräldralösa och tvungna bära ansvar för att familjen klarar sig. Utan föräldrar blir de utan omsorg och närhet av vuxna, vilka är centrala behov för människans uppväxt och välmående.
Stödpersonen ger omsorg och trygghet Alberto och Eduardo kom med i Kyrkans Utlandshjälps projekt år 2008. Pojkarna fick en egen stödperson, omfattades av regelbunden mathjälp och fick skolstipendier. Grundstenen i projektet är utbildade stödpersoner som gör hembesök flera gånger i veckan hos familjer som valts ut åt dem. Julieta Machava är pojkarnas stödperson och hon besöker dem tre gånger i veckan. Av henne får de efterlängtad omsorg och trygghet. ”Julieta kom och sade att de kan hjälpa. Hon besöker oss och frågar hur vi mår”, berättar Alberto.
Ensamma behöver närvaro Med medel från Gemensamt Ansvar bygger man upp ett stödnätverk för utsatta unga personer i det fattiga området Xikheleni i Maputo. ”Arbetet i Xikheleni hjälper förebygga marginalisering och ensamhet bland unga. Vi ger barnen skolböcker, -dräkter och -stipendier och vid behov mathjälp och psykosocialt stöd”, berättar Sonia Objane, som utbildar stödpersoner i Kyrkans Utlandshjälps projekt. ”Stödpersonerna letar systematiskt efter familjer som verkligen behöver hjälp. Att vara där i vardagen är ingen vetenskap, utan närvaro.” Minna Törrönen
Alberto Mabotes föräldrar har dött. När stödpersonen kommer på besök får han omsorg och närhet.
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
21
Eduskuntavaaleihin teemaksi globaali oikeudenmukaisuus Kevään eduskuntavaalit tarjoavat tilaisuuden vaikuttaa: Suomen on mahdollista sitoutua vahvemmin vuosituhattavoitteisiin ja tehdä politiikkaa, joka tukee globaalia oikeudenmukaisuutta. Kirkon Ulkomaanapu haluaa nostaa tulevaan hallitusohjelmaan kysymykset Suomen roolista rauhantyössä, maailman miljardin nälkäisen oikeudesta jokapäiväiseen leipään sekä ilmasto-oikeudenmukaisuuden. ”Maatalouden tukeminen tulisi nostaa vahvempaan rooliin Suomen kehitysyhteistyössä. Tällä hallituskaudella on otettu askeleita oikeaan suuntaan, mutta niitä tarvitaan lisää. Maailmassa on edelleen miljardi nälkäistä ihmistä. Tämä on skandaali, jota tuleva eduskunta ei voi ohittaa”, sanoo Aaro Rytkönen, Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja. Erityisesti tulisi painottaa kehitysmaiden naispienviljelijöiden toimintaedellytysten vahvistamista. Ruokaturvan parantamisessa Suomen pitää toimia johdonmukaisesti kaikilla politiikan osa-alueilla. Kysymys Suomen roolista rauhantekijänä maailmalla on ollut viime aikoina paljon esillä.
”Suomella on tulevaisuudessa loistava mahdollisuus ottaa suurempaa roolia rauhan edistämisessä. Kysymys on kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimeenpanosta ja kyvystä työskennellä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Siksi kansalaisjärjestöjen kokemusta rauhantyöstä tulisi hyödyntää, Rytkönen sanoo.
Suomelle ilmastolaki
Vaalien jälkeen valittava hallitus on vastuussa suomalaisten tulevaisuudesta ja maailmanlaajasta oikeudenmukaisuudesta. Ilmastonmuutoskysymys liittyy näihin molempiin. ”Ulkomaanavun tavoitteena on, että säädetään kansallisesti velvoittava ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä”, jatkaa Rytkönen. ”Emme voi jatkaa näin. Kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.” Suomen tulee nostaa kehitysapunsa YK:ssa sovittuun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Ilmastorahoitusta ei saa laskea osaksi 0,7 prosentin tavoitteeseen, vaan sen pitää tulla siihen päälle.
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi
Nro 1 Helmikuu 2011 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Pauliina Parhiala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku
Lue lisää www.kirkonulkomaanapu.fi/ vaalit
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö.
Maissipellolla Haitissa. Ruokaturvan parantaminen on keskeinen osa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamis- ja kehitysyhteistyötä.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Ville Asikainen KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 2.2011 / 42 000 kpl
AVUSTUSTILIT Nordea 157230-500504 Ålandsbanken 660100-4003646
ISSN 1797-7207
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
441 612 Painotuote
Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja.
Kuva: Lauri Soini
Kuvastin
Tirskahtava mehu Turha luulla, että voisin luopua mistään itkemättä sitä niin kuin menetettyä itketään. Silloinkin, kun tiedän, ettei muuta mahdollisuutta ole, irti päästäminen kouristaa rintaa ja salpaa hengen. Turha luulla, että mikään uusi voisi syntyä kepeästi, perustuksia vavisuttamatta. Ihmisen lapsi syntyy huudolla ja parulla, ahtaan puristuksen läpi. Samalla tuskalla syntyy kaikki uusi. Uudet aatteet ja uskonnot ovat repineet säälittä tieltään vanhan, eikä uusi aika katsele menneen perään niin kuin minä, joka yritän pitää mukana myös sen, mikä on ollut. Uusi on raikasta sille, joka uskaltaa. Pelkurin maailman se rikkoo. Mikään ei ole niin kuin ennen, sanovat vanhat. Ei ole eikä pidä, sanoo uusi sukupolvi. Niiden, joille olemme rakentavinamme parempaa maailmaa, on astuttava sen kamaralle ryskeellä ja väkivalloin. Kiitollisuudenvelkaa maksamatta heidän on tartuttava rajulla kouralla hyväntekeväisyytemme hedelmään. Vain niin siitä irtoaa mehu. Kaisa Raittila
Lahjoita: www.yhteisvastuu.fi Soita: 0600 1 7010 (10,18 € / puh. + pvm) tai 0600 1 7020 (20,12 € / puh + pvm)
YHTEISVASTUU 2011 TORJUU NUORTEN YKSINÄISYYTTÄ SUOMESSA JA MOSAMBIKISSA. KEHITYSMAISSA AVUN TOIMITTAA PERILLE KIRKON ULKOMAANAPU. Keräyslupa POHADno/2010/2446, Ahvenanmaalla 214 K14