2
2010
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
May Rem kamppailee ruoasta Kambodzhassa Lapset kouluun Haitissa Lahjoitukset yksityisiltä kasvoivat
Pääkirjoitus
Tekoja ruoan puolesta Kuka muistaa ruokakriisin? Pari vuotta sitten suomalainen media näytti kuvia Haitista ja Indonesiasta, joissa tavalliset ihmiset osoittivat mieltään kaduilla ruoan hintojen äkillisen nousun vuoksi. Missä nuo ihmiset ovat nyt? Kun nälkäisiä ihmisiä on maailmassa aina vain enemmän - jo reilusti yli miljardi - ja YK:n tavoite puolittaa nälkäisten ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä vaikuttaa lähes mahdottomalta, on aika tehdä jotain. Isoja muutoksia. Vähintään pitää suuri meteli asiasta. On aika tehdä tekoja ruoan puolesta. Haluan haastaa tämän lehden lukijat tekemään näitä tekoja. Puhu asiasta lähipiirissäsi, rukoile yksin tai yhdessä, osallistu tempauksiimme, järjestä itse sellainen, äänestä kansanedustajaksi niitä, joilla on valmius muutoksiin. Anna tukesi meille, jotta voimme tehdä enemmän. Nälkä on piinaavan arkipäiväinen asia miljardille ihmiselle. Katastrofit ovat vain vähäinen syy. Todelliset syyt nälkään ovat syvemmällä. Kehitysmaissa ja teollisuusmaissa. Kehitysmaiden hallitukset eivät itse ole panostaneet riittävästi maaseudun kehittymiseen, pienviljelyyn tai naisten mahdollisuuksiin saada viljelyn välineitä tai maata. Vaalien voittamiseksi köyhienkin äänet ovat tarpeen, mutta vallassa pysymiseksi varakkaiden etujen turvaaminen on usein houkuttelevampi vaihtoehto. Konfliktimaissa tilanne on vielä heikompi. Ei ole toimivaa hallitusta, joka panostaisi kansalaistensa hyvinvointiin ja kansalaiset ovat oman onnensa nojassa. Köyhien pitkäjänteisestä ruokaturvasta ei ole tietoakaan. Teollisuusmaat ovat ajaneet valtavat määrät muutoksia, joka ovat vaikeuttaneet paikallisten pienviljelijöiden mahdollisuuksia kannattavaan tuotantoon. On tuettu oman tuotannon vientiä hyvin halvalla kehitysmaihin, on edellytetty tuontitullien laskemista, on edellytetty kehitysmaiden julkisen sektorin supistamista ja haluttu lisätä biopolttoaineisiin käytettävien lajien tuotantoa. On hoidettu huonosti toiminta sotien ratkaisussa ja heikkojen hallintojen sietämisessä. Haastan lukijoita myös tämän viestin eteenpäinviemiseen: meidän oman toimintamme on muututtava. Suomen ja Euroopan unionin on katsottava kaikki päätöksensä läpi siitä näkökulmasta, etteivät ne haittaa kehitysmaiden ihmisten ruokaturvan saavuttamista. On väärin, jos Afrikassa lapsen vatsa kurnii sen vuoksi, että me täällä teemme huonoa politiikkaa. ”Nälkä. Paha pala purtavaksi” -kampanjan aikana tarjoamme teille konsteja tekoihin. Tule mukaan. Suvi Virkkunen Kirjoittaja on Kehityspolitiikan yksikön päällikkö Kirkon Ulkomaanavussa.
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki P. (09) 18021/vaihde, fax (09) 1802 207 www.kirkonulkomaanapu.fi
ULKOASU Hiekka Graphics
Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö.
KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 5.2010 / 35 000 kpl
PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo
AVUSTUSTILIT Nordea 157230-500504 Ålandsbanken 660100-4003646
TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku, Riitta Soveri
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu (09) 1802 583 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Nro 2 Toukokuu 2010
2
Tekoja ihmisarvon puolesta
KANSIKUVA Lauri Soini
ISSN 1797-7207
441 612 Painotuote
Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
Tässä ajassa
Mitkä ovat suurimmat haasteet maanviljelylle?
Kuvitus: Mirka Suikkanen
Roeun Noeun Riisipankin sihteeri, riisinviljelijä Keamony, Kambodzha
Paikallisuus parantaa ruokaturvaa Kirkon Ulkomaanavun vuosien 2010 ja 2011 teemana on ruokaturva. Maatalouden ja siihen liittyvien muiden elinkeinojen kehittäminen on keskeinen keino köyhimpien maiden ihmisten ruokaturvan parantamiseksi. Erityisesti pienviljelijöiden tuotannon tukeminen on tärkeää. Esimerkiksi Itä-Afrikassa pienviljelijät vastaavat 70–80 prosentista maa-alan käytöstä. Pienviljelijöitä tukemalla voidaan edistää nimenomaan paikallista ruoantuotantoa. Yksi keino vahvistaa kehitysmaiden pienviljelijöiden asemaa on tukea heidän organisoitumistaan. Tuottajajärjestöjen kautta viljelijät pystyvät tekemään hankintoja ja markkinoimaan tuotteitaan tehokkaammin ja edullisemmin kuin toimimalla yksin. Kauppapolitiikka ja kehitysmaiden oikeus suojella omaa maataloustuotantoaan on keskeinen kysymys kehitysmaiden maanviljelyn edellytysten parantamiseksi. Teollisuusmaiden nykyisten maataloustukien on todettu kannustavan liikatuotantoon ja polkumyyntiin, joka on tukahduttanut kehitysmaiden tuotantoa. Oikeus suojella maataloustuotantoa on erityisen tärkeä kaikkein köyhimmille maille, joissa suuri osa tuottajista käy vain maan sisäistä kauppaa. Koska maatalouden tuottavuus on kehitysmaissa huomattavasti teollisuusmaita alhaisempi, vapaa kilpailu leikkaisi kehitysmaatuottajien tulot kestämättömän pieniksi. Maija Sankari
Minulla on neljä hehtaaria riisipeltoa, josta saan yleensä satoa 4000 kiloa. Moneen vuoteen ei ole tullut riittävästi satoa, koska viljely on riippuvaista sateista. Kun sataa vähän, riisi kasvaa huonosti. Myös maaperä on köyhtynyt.
Aapo Ylä-Sulkava Luomuviljelijä Kärkölä, Suomi
Minulla on lihakarjaa ja viljelen lisäksi härkäpapua, perinteisiä viljoja ja rypsiä. Tuotannon puolella suurimmat haasteet liittyvät rikkakasvien torjuntaan. Muuten merkittävin haaste on markkinointi. Hintojen vaihtelut ovat suuria, on oltava hereillä sen suhteen milloin tekee ostoja ja myyntejä. Markkinaheilahtelujen suuruus on asia, jota ei aiemmin ole tässä mitassa ollut.
Antonio Jeorge Puutarhaosuuskunnan jäsen Muwewe, Angola
Olin Sambiassa pakolaisena ja minulla oli siellä maatila. Kotiin palattuani liityin kylämme puutarhaosuuskuntaan. Maatalous on täällä ainoa toimeentulon lähde. Meillä on kuitenkin kuljetusongelma, sillä markkinoille on pitkä matka eikä meillä ole kuljetusvälineitä. Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Kuva: David Korpela
Tässä ajassa
Lapset pääsivät kouluun Haitissa
Tuhannet haitilaislapset pääsivät ensimmäistä kertaa kouluun sitten maanjäristyksen, kun Kirkon Ulkomaanavun tukemat väliaikaiskoulut avautuivat huhtikuussa Haitissa. Myös pysyvien koulujen jälleenrakennuksen suunnittelu etenee. Ulkomaanapu oli ensimmäinen järjestö, joka sai telttakoulut toimintaan Leoganessa, joka on yksi pahimmin tammikuun 12. päivän maanjäristyksessä tuhoutuneista alueista.Kaikki tähän mennessä toimitetut 30 koulutelttaa on pystytetty ja niistä muodostetut viisi telttakoulua on avattu. Ulkomaanavun tavoitteena on käynnistää yhteensä 130 koulua, joissa pääsee opiskelemaan lähes 80 000 lasta. Koulun alueelle, Leoganeen alueelle on pystytetty seitsemän koulutelttaa. Pulpetit ja tuolit on saatu suurimmaksi osaksi pelastettua tuhoutuneesta koulurakennuksesta. ”Koulussa on noin 1500 oppilasta, jotka opiskelevat teltoissa kahdessa vuorossa. Tämä on yleinen käytäntö Haitissa, kun teltoissa – tai koulurakennuksissa – ei riitä tilaa kaikille lapsille”, Ulkomaanavun maakoordinaattori David Korpela kertoo.
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
Ennen kuin telttakouluja päästiin avaamaan, varmistettiin, että alueet, joille teltat pystytetään, ovat turvallisia ja maa tasoitettiin. Teltoille oli vaikeaa löytää riittävästi tilaa, sillä suuri osa kaupungista on edelleen raunioiden peitossa. ”Kun telttoja pystytettiin, lapset seurasivat työtä innolla, tajuten että he pääsevät kohta takaisin kouluun”, David Korpela kertoo.
Mallikoulu suunnitteilla Haitiin
Ulkomaanapu antaa opettajille psykologista tukea sekä koulutusta, miten käsitellä maanjäristyksen aiheuttamia traumoja lasten kanssa. ”Itku, suru ja pelko ovat normaaleja reaktioita. On tärkeää, että lapset kuulevat tämän opettajiltaan”, David Korpela tähdentää. Ulkomaanapu on käynnistänyt myös pysyvän mallikoulun suunnittelun. Ideana on hyödyntää maanjäristyksessä raunioituneiden rakennusten kiviainesta uudisrakennusten seinätäytteenä. Mallikoulusta on tarkoitus rakentaa paremmin maanjäristyksiä kestävä. Tavoitteena on turvallinen, toimiva, kustannustehokas ja ym-
Kuva: Matti Kuittinen
Ecole Saint-Espritin telttakoulussa aloitti huhtikuussa koulunkäynnin 1500 lasta. Koulu oli ensimmäisiä Leoganen alueella avattuja kouluja tammikuun maanjäristyksen jälkeen.
Mallikoulun seinät rakennetaan kivimurskalla täytetyistä metallihäkeistä. Talon rakenteet on suunniteltu aiempaa paremmin maanjäristyksiä ja hurrikaaneja kestäviksi.
päristöystävällinen malli pysyvien koulurakennusten jälleenrakentamiseksi. Samaa ideaa voidaan soveltaa muuhunkin jälleenrakennukseen. Haiti-katastrofikeräyksen tulos on tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa euroa. Tilanne Haitissa on edelleen vakava ja humanitaarista apua tarvitaan vielä. Nyt tehdään kuitenkin jo suunnitelmia myös pysyviä rakennuksia varten. Lue David Korpelan blogia Haitista kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
Opetusministeriö myönsi vuoden 2010 nuorisotyön tunnustuspalkinnon Changemakerille. Changemaker on Ulkomaanavun yhteydessä toimiva itsenäinen verkosto, joka tarjoaa vapaaehtois- ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia kehityskysymyksistä kiinnostuneille nuorille. Perusteluina todetaan, että Changemaker toimii globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa sen kaikilla tasoilla. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinnon luovutti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.
88,7
Palkinnon vastaanottivat Leea Lamminpää (vas.), Karita Heikkinen, Minna Mannert, Iina Jokilaakso ja Sini Tyvi.
Kirkon Ulkomaanapu kasvatti toimintaansa vuonna 2009 Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2009 avustustyöhön ja muuhun toimintaansa yhteensä 25,6 miljoonaa euroa. Ulkomaanapu pystyi talouden lamasta huolimatta kasvattamaan kansainvälistä avustustyötä. Työssä keskityttiin kolmeen teemaan: turvattu toimeentulo, oikeudet ja osallisuus sekä vakaa yhteiskunta.
miljardia euroa oli teollisuusmaiden antama kehitysapu vuonna 2009. Se oli runsaat kaksi miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kokonaistulot olivat 26 miljoonaa euroa. Tuloista saatiin seurakunnilta vajaa kolmannes. Valtion tuki oli 46 prosenttia. Yksityisten ihmisten lahjoitusten osuus tuloista oli 18,6 prosenttia. Lahjoitusten osuus kasvoi edellisvuodesta neljä prosenttia. Lämmin kiitos kaikille tukijoille, jotka tekevät työmme mahdolliseksi!
Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot 2009 (25,6 milj. €) Afrikka Aasia, Lähi-Itä ja Oseania Latinalainen Amerikka Eurooppa Yleismaailmalliset ohjelmat Avustustyön kulut kotimaassa Avustustyön suunnittelu ja seuranta Tukitoiminnot kotimaassa Yleishallinto YHTEENSÄ
Lähde: OECD
%
Kuva: Anna Autio
Changemaker sai nuorisotyön tunnustuspalkinnon
10,4 milj. € 3,7 milj. € 1,6 milj. € 1,2 milj. € 1,8 milj. € 0,1 milj. € 2,9 milj. € 3,0 milj. € 0,9 milj. € 25,6 milj. €
40,7 % 14,3 % 6,4 % 4,6 % 7,2 % 0,5 % 11,4 % 11,6 % 3,3 % 100,0 %
10 maata: kotitalouksien ruokaan käyttämä osuus tuloista % 71,0
70
65,5
60 47,6
50
51,5
53,8
39,6
40 31,8
30 20
49,5
17,5 13,7
10 0 Yhdysvallat* *2004
Ruotsi*
Peru**
Sri Lanka** Pakistan**
Intia**
Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö (FAO) 2008
80
Romania** Bangladesh** Malawi** Kambodzha**
2005**
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
Apu menee perille Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
60
afganistanilaiselle maanviljelijälle lahjoitettiin 25 200 kg siemenperunaa viljelykseen.
Vesipiste helpottaa elämää Shedderin pakolaisleirillä Shahra Muhammed Fahra on asunut miehensä ja poikiensa kanssa jo vuoden Shedderin pakolaisleirillä Itä-Etiopiassa, minne he ovat paenneet Jowharista, Somaliasta. Somaliperheessä naisen tehtäviin kuuluu muun muassa veden haku. ”Haen vettä kolmesti päivässä kaikkiin kahdeksaan vesikanisteriin, jotka perheelläni on”, Shahra kertoo. ”Ennen jouduin hakemaan veden kauempaa. Nyt vesipiste on lähempänä ja se helpottaa elämää suuresti.” Kysymys leirielämän haasteista laittaa Shahran hetkeksi miettimään. ”Ainoa mikä nyt tulee mieleen, ovat yöllä purevat hyttyset, jotka levittävät trooppisia tauteja,” hän naurahtaa äänekkäästi. Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun somalipakolaisohjelmaa tuetaan Suomen valtion varoin. Ulkomaanapu on ollut rakentamassa Shedderin pakolaisleirin vesihuoltojärjestelmää. Eri puolilla leiriä on 13 vesipistettä, joista leirin 7 200 asukasta hakevat käyttövetensä. Teksti ja kuva: Kaisa-Leena Juvonen
Shahra Muhammed Fahra hakee joka päivä 24 kanisterillista vettä perheelleen. Uusi, lähempänä sijaitseva vesipiste helpottaa päivittäistä elämää.
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
500
n käymälää rakennettiin Ansebani lla kylään Eritreaan. Niiden avu kylä on pysynyt puhtaana ja kyläläiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan.
271
intialaista kouluttajaa Orissassa ja Länsi-Bengalissa sai koulutusta HIV- ja aidsvalistustyön eteenpäinviemiseksi omissa yhteisöissään viime vuonna.
Koulutukseen osallistumisen jälkeen olen alkanut viljellä useita kasveja, joita myyn torilla, sanoo Amalia Mo Luc (vas.).
Viljelykoulutuksella paremmat sadot
Ester Luisa kertoo, että yksi kyläkätilön tärkeä tehtävä on seurata raskaana olevia äitejä niin, että vaikeat tapaukset voidaan viedä sairaalaan.
Oppia omista kokemuksista Angolalainen Ester Luisa muistelee kauhulla ensimmäistä synnytystään. Hänellä oli apunaan perinteinen kyläkätilö, mutta tämän taitamattomuus teki synnytyksestä niin suuren kärsimyksen, että siitä lähtien Ester päätti hoitaa synnytyksensä itse. Niin hän on tehnytkin jo yhdeksän kertaa ja kaikki on mennyt hyvin. ”Mieheni löytää minut lapsen kanssa”, Ester nauraa. Omien synnytystensä lisäksi hän alkoi auttaa myös kylän muita naisia synnytyksissä. Aluksi hänellä oli apuna vain omat kokemuksensa, mutta nyt hän on saanut Kirkon Ulkomaanavun tuella kyläkätilön koulutuksen ja tarvikkeita. ”Kaksi tärkeintä asiaa, mitä opin, oli, että kätilöllä ei saa olla pitkät kynnet ja että napanuoraa ei saa leikata aivan tyvestä. Ne molemmat lisäävät infektion riskiä.” Nykyisin Ester hoitaa muutamia synnytyksiä kuukaudessa. Äidit tulevat hänen luokseen synnyttämään. Ester tunnistaa myös vaikeat tapaukset, jotka on lähetettävä sairaalaan. Teksti ja kuva: Maija Sankari
Amalia Mo Luc omistaa puolen hehtaarin maatilkun Chisekissä, Guatemalassa. Amalia haluaa pitää maansa ja viljellä sitä, vaikka suuri vaniljaa tuottava monikansallinen yritys on tarjonnut maasta rahaa. Aikaisemmin Amalia sai viljelmistään juuri ja juuri ruokaa perheelleen, ja hän joutui lähettämään lapsensa erilaisiin töihin. Nyt Amalian on ollut kolme vuotta mukana viljelykoulutuksessa, jossa maanviljelijät jakavat tietotaitonsa toisilleen. ”Ennen kun lähdin mukaan tähän koulutukseen ja viljelijöiden yhteistyöhön, meillä ei ollut paljon istutuksia. Nyt olen oppinut uusista lajeista ja luomumenetelmillä viljelystä”, Amalia kertoo. Hän on myös perustanut yhdessä muiden pienviljelijöiden kanssa torin, jossa he myyvät itse viljelemiään tuotteita. ”Nyt saan tarpeeksi tuloja viljelystä ja sadoista. Tänään torilla sain 150 getsalea, noin 12 euroa, joka riittää perheeni elättämiseen viikoksi”, hän jatkaa. Kirkon Ulkomaanapu tukee Guatemalassa alkuperäiskansojen ruokaturvan, toimeentulon ja oikeuksien toteutumista.
320
Teksti ja kuva: Minna Törrönen
u kelluvaa puutarhaa on perustett en oks uut Bangladeshiin ilmastonm äsvaikutuksia lieventämään pyrkiv sä hankkeessa. Tulvan sattuessa kasveista rakennetulla lautalla kelluva puutarha nousee veden mukana, eikä sato tuhoudu.
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kamppailu ruoan saamiseksi Yli kaksi miljoonaa kambodzhalaista elää ilman riittävää ravintoa. Syinä ovat sateisiin perustuva riisinviljely, riittämättömät kastelujärjestelmät ja varastoinnin heikkous. Ihmiset joutuvat keksimään vaihtoehtoisia toimeentulonlähteitä. Näin myös May Rem pienessä Keamonyn kylässä läntisessä Kambodzhassa. Teksti Maria Halava, Kuvat: Lauri Soini
Hiekka pöllyää kuivalla tiellä auton pomppiessa puolelta toiselle. Reilun tunnin matka pääkaupunki Phnom Penhistä on sujunut joutuisasti tähän saakka. Matkan viimeisillä kilometreillä hypimme kuitenkin takapenkillä auton kiertäessä kuoppia. Perillä meitä odottaa pieni Keamonyn kylä. Aurinko porottaa kuumasti, kun astumme kyläläisten eteen. Heitä on saapunut kylätien varren kokoustalo täyteen ja muutama utelias tarkastelee tilannetta kokoontumispaikan ulkopuolelta. Kyläläisten esitysten lomassa ehdimme katsella ympärillemme. Uteliaat ilmeet seuraavat meitä tiiviisti. Lattialla istuvien naisten joukosta katse kiinnittyy nopeasti iloiseen, pieneen naiseen, joka hymyilee lähes hampaatonta hymyään eturivistä. Hän on May Rem.
Toimeentulo tiukassa Seuraavana päivänä May Rem ottaa meidät vastaan kotinsa pihassa. Edelliseltä päivältä
tuttu hymy välkehtii jälleen hänen kasvoillaan. May Remin perhe on yksi kylän köyhimmistä. Hänen miehensä ja poikansa ovat menehtyneet malariaan, ja May Rem on kasvattanut yksin perheen viisi tytärtä. Kaksi tyttäristä asuu yhä hänen luonaan. Perheen toimeentulo on ollut tiukassa. Ruoka on hankittu yhden hehtaarin riisiviljelmältä sekä kälyjen kasvitarhoilta. Lisätuloja May Rem on hankkinut punomalla palmunlehdistä mattoja kattotarpeiksi ja myymällä niitä muille kyläläisille. Viimeiset neljä vuotta May Rem on ollut Kirkon Ulkomaanavun tukeman hankkeen kumppaniperhe. Kumppaniperheenä hän on saanut koulutusta muun muassa vihannestenviljelystä, kyläpankin toiminnasta ja omista oikeuksistaan. Sitkeä 54-vuotias on käyttänyt opit hyödykseen. Kälyjen kasvitarhat vaihtuivat tänä vuonna omaan kasvimaahan, jossa vihannekset kasvavat siisteissä riveissä. Vesi puutarhan kasteluun saadaan omasta sadevesialtaasta,
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
Tarpeen tullen perhe lainaa rahaa ruoan ostamiseen vaikka naapureilta.
jonka May Rem on usean vuoden aikana itse kaivanut tytärtensä kanssa. Kuivalla kaudella ruoasta tekee kuitenkin tiukkaa. Hehtaarin kokoiselta riisipellolta ei riitä satoa koko vuoden tarpeisiin eikä altaasta riitä kasteluvettä kuivan kauden loppuun. Tarpeen tullen perhe lainaa rahaa ruoan ostamiseen vaikka naapureilta.
Riippuvaisuus riisistä Kolmannes Kambodzhan väestöstä – eli noin viisi miljoonaa ihmistä – elää köyhyydessä. Heistä suurin osa asuu maaseudulla ja hankkii ruokansa ja elantonsa maanviljelyllä. Ruoka on maaseudulla tiukassa. Tilastojen mukaan Kambodzhan 20 maakunnasta vain kahdessa – Phnom Penhissä ja Battambangissa – ihmisillä on riittävästi ruokaa. Muissa 18
maakunnassa ihmiset eivät pysty tuottamaan tai ostamaan sitä tarpeeksi. Maassa viljellään pääasiassa riisiä. Lähes puolet väestöstä omistaa kuitenkin ainoastaan yhden, tai jopa alle yhden, hehtaarin riisipeltoa. Alle hehtaarin kokoinen pelto ei riitä ruokkimaan perheitä, saati että siitä jäisi varastoitavaksi tai myytäväksi. Väestöstä 21 prosentilla ei maata ole ollenkaan. Riisin matala tuottavuus, kastelujärjestelmien puute sekä kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet ruokaturvatilannetta jo vuosien ajan. Silti maanviljely nähdään suurimpana tulevaisuudenmahdollisuutena, varsinkin nyt kun taloudellinen taantuma on lisännyt työttömyyttä kaupunkien vaatetehtaissa ja rakennusalalla. Kambodzhan hallitus on luokitellut maatalouden ja ruokaturvan ke-
May Remin haaveena on oma polku- tai moottoripyörä, jolla hän pääsisi markkinoille ostamaan raaka-aineita myymiään jälkiruokia varten.
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
Ulkomaanavun tukeman hankkeen kautta May Rem on saanut koulutusta vihannestenviljelystä. Nyt perhe saa helpotusta ruokatilanteeseen omalta kasvimaalta.
hittämisen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteekseen, mutta samalla leikannut maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Maa onkin edelleen pitkälti kehitysavun ja ulkomaisten lainojen varassa. Keinoja ruokaturvatilanteen parantamiseksi on pohdittu eri tasoilla. Tärkeimmiksi kysymyksiksi ovat nousseet maakysymysten ja maanomistuksen ratkaiseminen, sosiaalisten turvaverkkojen luominen, nuorten kouluttaminen ja työllistäminen sekä maanviljelylle vaihtoehtoisten toimeentulolähteiden kehittäminen.
Muut keinot käyttöön Muutaman kuukauden mittainen kuiva kausi on pakottanut ihmiset miettimään vaihtoehtoisia toimeentulon
lähteitä myös Keamonyn kylässä. Moni on aloittanut pientä yritystoimintaa hankkeen avulla perustetusta kyläpankista saadun lainan avulla. Näin on tehnyt myös May Rem, joka kiertää kylässä myymässä itse tekemiään jälkiruokia joka päivä. Hän valmistaa jälkiruoat aamutuimaan ja lähtee sen jälkeen myymään niitä ovelta ovelle. Vakioasiakaskunta on jo olemassa, eikä tuotteita juuri jää yli päivän kierrokselta. Ensimmäisen kerran May Rem sai kyläpankista 130 000 rielin lainan (32,50 euroa). Sillä hän osti sokeria ja kookosmaitoa ja laittoi bisneksensä pystyyn. Nyt toisen lainan avulla (200 000 rieliä = 50 euroa) hän pystyi jo laajentamaan sitä. Yhden laadun sijaan hän pystyy kaupittelemaan jo useita erilaisia herkkuja.
Ahkerasta työnteosta huolimatta tulevaisuus huolettaa May Remiä. Hän sanoo perheen toimeentulon parantuneen viimeisen neljän vuoden aikana, mutta ei silti tiedä tulevasta. Hän uskoo pystyvänsä laajentamaan makeisbisnestään vielä nykyisestä. Rahat hän käyttäisi ruokaan ja vaatteisiin. Haaveissa on myös oma polku- tai moottoripyörä, jolla pääsisi yhdeksän kilometrin päässä olevalle torille ostamaan makeisten valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Nyt matka taittuu kyläläisten yhteiskuljetuksella, ja joskus hän pyytää muita kyläläisiä tuomaan tarvittavat aineet. Haaveissa on myös parempi ja ravitsevampi ruoka. Jos rahaa olisi enemmän, pystyisi perhe ostamaan useammin sian- ja naudanlihaa. Nyt niitä löytyy ruokapöydästä vielä harvoin. Oman perheen toimeentulo ei ole silti ainoa, mikä aktiivista naista kiinnostaa. Hän on valmis työskentelemään myös kylän yhteisen hyvän puolesta. Jos kylässä alkaa uusi projekti, luovuttaa May Rem kolmisen tuntia ajastaan päivittäin kylää hyödyttävään työhön. Kylän yhteinen kehitys on yhtä tärkeää kuin hänen omakin menestyksensä.
Kirkon Ulkomaanapu Kambodzhassa Kirkon Ulkomaanapu tukee Kambodzhassa maaseutuyhteisöjen vahvistamista niin, että ne tulevat toimeen itsenäisesti ja ovat taloudellisesti riippumattomia. Ohjelmaan kuuluu maatalouden kehittämistä muun muassa kastelujärjestelmiä rakentamalla, toimeentulomahdollisuuksien monipuolistamista kyläpankkien avulla sekä kyläkehityskomiteoiden koulutusta ja ihmisoikeusvalistusta. Kambodzha on yksi Ulkomaanavun Ruokaturva-kampanjan kohdemaista.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Kuva: Lotta Numminen
Kohtauspaikka
∞ Turussa 28.3. järjestetty sanoittaja Sinikka Svärdin
50-vuotisjuhlakonsertti veti Sigyn-salin täyteen ja keräsi 10 000 euroa kehitysmaiden naisten hyväksi. Shekin luovutti Sinikka Svärd yhdessä elämänkumppaninsa Köpi Niemelän kanssa. Lahjoituksen vastaanottivat Marja-Riitta Ketola ja Karita Linden-Lemmetti Kirkon Ulkomaanavusta.
◊
Kuva: Changemaker
Kuva: Lauri Soini
Kirkon Ulkomaanapu liittyi muiden kirkollisten avustusjärjestöjen kanssa maailmanlaajuisen ACTallianssin jäseneksi. Tapahtumaa juhlistettiin ACTsyntymäpäiväjuhlassa Helsingissä maaliskuussa henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden voimin.
Kuva: Minna Elo
Kuva: Marjut Martin
Ω Ulkomaanavun nuorisojärjestö Changemaker tempaisi EU:n vientitukien lakkauttamiseksi lauantaina 17. huhtikuuta tomaattitempauksella. Tempaus toi Kolmen Sepän aukiolle Helsinkiin joukon tanssivia ja laulavia tomaatteja. Tempaus käynnisti syksyyn asti kestävän kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä nimiä vientitukien lakkauttamista vaativaan vetoomukseen.
Ω Kirkon Ulkomaanavun face to face -varainhankinta käynnistyy toukokuussa, kun feissarit jalkautuvat kaduille. Helsinki, Turku, Tampere ja Jyväskylä saavat omat feissarinsa. Kesän aikana kerätään rahaa Tekoja-kampanjalle, jonka teemana on ruokaturva.
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Ω
Pääsiäismarkkinoilla Espan puistossa Helsingissä Ulkomaanavun myyntikojulta löytyi Toisenlaisia lahjoja. Markkinatunnelmassa oli mukana paljon myös Ulkomaanavun vapaaehtoisia.
Kuva: Keskitalojen albumi
Kesän juhliin toisenlaisia lahjaideoita
Keväällä avioituneet Jesse ja Saila Keskitalo halusivat Toisenlaisia Lahjoja, sillä kaapeista löytyi jo kaikki tarvittava. Hääparin lahjalistalle pääsi Naisten Pankki, joka tukee kehitysmaiden naisten koulutusta. ”Hanke oli meille entuudestaan tuttu. Vierailta saatu palaute on ollut kautta linjan positiivista kertoo Jesse Keskitalo.
Mitä jos antaisit tänä kesänä tavaralahjojen sijaan lahjaksi jotain erilaista? Valmistuvalle sopiva lahja voisi olla lukutaito, koulutarvikkeet tai vaikkapa vuohi. Yhdellä 20 euron kukkakimpun hinnalla saa 20 koululaista Intiassa koulutarvikkeet. 25 eurolla voit lahjoittaa pienlainan, jolla köyhä nainen voi kouluttautua ammattiin. Hääparille sopisi huussi tai ateria 1000 lapselle. Tutustu erilaisiin lahjaideoihin osoitteessa toisenlainenlahja.fi.
Putiikki
Juuttilaukku Bangladeshista
Huumoria sakastista
Kestävä olkalaukku on RDRS-järjestön käsityöläisten valmistama. Järjestö tarjoaa maaseudun köyhille naisille luku- ja kirjoitustaito-opetusta sekä ammattikoulutusta. Laukku on valmistettu käsityönä paikallisesta materiaalista, juutista, joka on hyvin vahvaa ja kestävää materiaalia. Mitat 34 x 30 x 6,5 cm. Hinta: 12 €.
Naurua hyvän tarkoituksen puolesta. Olli Seppälän huumorikirjasarja Sakastissa nauretaan saa jatkoa. Sakastissa nauretaan 6, eli Tekstareita pyhälle Pietarille -kirjan tuotolla tuetaan Kirkon Ulkomaanapua. Kirjaan on koottu vitsejä ja kaskuja uskonnoista, kirkoista ja vähän niiden liepeiltä.
Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 0207 54 2350. Tilaukset myös netissä: www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa
Tapahtumia Tampere for Haiti -konsertti 13.5. Hyväntekeväisyyskonsertin helatorstaina Keskustorilla klo 15–18. Konsertin tuotto menee Kirkon Ulkomaanavun kautta Haitin kehitysyhteistyö- ja jälleenrakennustyöhön. Maailma kylässä -festarit Helsingissä 29.–30.5. Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla järjestettävä festivaali tarjoaa maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, sirkusta, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa. Kirkon Ulkomaanapu on mukana
Tuska-festarit Helsingissä 3.7. Festivaaleilla mukana Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker. Mahdollisuuksien torit kesällä Mahdollisuuksien tori -tapahtumia toteutetaan eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Tarkemmat tiedot mahdollisuuksientori.fi Meidät tapaat myös täällä: • Kirkon Nuorisopäivillä Heinolassa 23.–25.4. • Johanna Kurkelan konsertissa Kerimäellä 9.6. • Lähetysjuhlilla Varkaudessa 11.–13.6.
• Herättäjäjuhlilla Kiuruvedellä 9.–11.7. • Farmarimessuilla Mikkelissä 29.7.–1.8. • Naisten Pankin yhteislaulutilaisuudessa SuomiAreenassa Porissa 22.7. Ulkomaanapu Facebookissa! Tervetuloa kasvavaan fanijoukkoomme Facebookissa. Löydät sieltä Kirkon Ulkomaanavun, Naisten Pankin ja Toisenlaisen Lahjan. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kommentoimaan!
Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Svenska sidor
Handlingar för maten Vem minns matkrisen? För några år sedan visade nyheterna bilder från Haiti och Indonesien, där vanliga människor demonstrerade på gatorna när matpriserna plötsligt steg. Var finns de här människorna nu? Det finns allt mer svältande människor i världen – redan långt över en miljard – och FN:s mål att halvera antalet svältande människor fram till år 2015 börjar kännas nästan omöjligt. Det är dags att göra något. Stora förändringar. Och åtminstone göra väsen av saken. Det är dags att göra handlingar för maten. Jag vill utmana alla som läser den här tidningen att göra dessa handlingar. Katastrofer är bara en liten orsak. De verkliga orsakerna till svält ligger djupare. I utvecklingsländerna och i industriländerna. Utvecklingsländernas regeringar har
inte satsat tillräckligt på utvecklingen av landsbygden, småodling eller kvinnors möjligheter att få redskap eller land för att kunna odla. För att vinna val är också de fattigas röster viktiga men för att hållas vid makten är ofta säkrandet av de förmögnas förmåner ett mer lockande alternativ. Situationen är ännu svagare i konfliktländer. Man saknar en fungerande regering som skulle satsa på medborgarnas välmående och medborgarna har lämnats vind för våg. Och man ser inga tecken på långsiktigt arbete för de fattigas matsäkerhet. Industriländerna har drivit fram mängder av förändringar som har försvårat lokala småodlares möjligheter till lönsam produktion. Man har stött export med väldigt låga priser till u-länderna, man har förutsatt sänkta importtullar, man har förutsatt att u-länderna krym-
per sin offentliga sektor och velat öka på produktionen av arter som kan användas som biobränsle. Medlingen i konflikter har skötts dåligt och man har tolererat för mycket svag förvaltning. Jag utmanar läsarna att föra fram det här budskapet: Vi måste ändra vår egen verksamhet. Finland och Europeiska unionen måste se över alla sina beslut ur u-ländernas synvinkel. Besluten får inte hindra att matsäkerhet uppnås. Det är fel om barnen i Afrika är hungriga för att vi för dålig politik. Kampanjen Hunger. Något att bita i? ger dig redskap till handling. Kom med. Suvi Virkkunen Chef för enheten för utvecklingspolitik vid Kyrkans Utlandshjälp
Tusentals haitiska barn har fått återvända till skolan för första gången sedan jordskalvet i januari. Kyrkans Utlandshjälp var den första organisationen som kunde öppna temporära tältskolor i Leogane, ett av de områden som drabbades värst av jordskalvet. Också planeringen av mer bestående skolbyggnader framskrider. Tanken är att återanvända byggnadsmaterialet från de förstörda byggnaderna. Hittills har 30 skoltält rests och de bildar sammanlagt fem tältskolor. Utlandshjälpen har som målsättning att öppna sammanlagt 130 tältskolor för 70 000 barn. Utlandshjälpen har gett lärarna psykologiskt stöd och utbildar dem i att bearbeta barnens trauman. Innan skolorna kunde öppnas krävdes omfattande förberedelser. Först skulle de förstörda skolbyggnaderna kartläggas, området kring skolorna säkras och marken jämnas innan man kunde slå upp tälten och öppna skolorna. Kyrkans Utlandshjälp har också startat planeringen av en bestående modellskola. Tanken är att utnyttja material från de raserade byggnaderna som väggfyllning i de nya byggnaderna. Modellskolans konstruktion kommer att vara säkrare vid jordskalv. Samma konstruktionsidé kan användas också i annan återuppbyggnad. Hittills har Kyrkans Utlandshjälps Haiti-insamling gett 2,7 miljoner euro. Läget i Haiti är fortfarande allvarligt och humanitär hjälp behövs. Utlandshjälpen har inlett planeringen av bestående återuppbyggnad och utvidgar de långsiktiga utvecklingsprogram kring matsäkerhet och utkomstmöjligheter, som pågick redan innan jordskalvet.
14
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Foto: David Korpela
Barnen i Haiti återvände till skolan
Kyrkans Utlandshjälps verksamhet växte år 2009 Kyrkans Utlandshjälp använde år 2009 25,6 miljoner euro till sin verksamhet. Helhetsintäkterna var 26 miljoner euro, en ökning med 3,8 procent från året innan. Donationerna från privatpersoner steg med fyra procent. Till biståndsarbete användes 21,8 miljoner euro, vilket är 85 procent av alla kostnader. Arbetets tyngdpunkt låg fortfarande på Afrika (40 procent). En knapp tredjedel av intäkterna kom från församlingarna. Statens stöd var 46 procent. Privatpersoner stod för 18,6 procent. Ett varmt tack till alla som gör vårt arbete möjligt!
Foto: Lauri Soini
Svenska sidor
May Rem kämpar för att förbättra familjens matsäkerhet May Rem tar sig också tid för projekt som gynnar hela bygemenskapen.
På grund av jordbrukets låga produktivitet lever över två miljoner kambodjaner i brist på ordentlig näring. Människorna måste hitta på alternativa lösningar för att livnära sig. Det måste också May Rem, en änka från den lilla byn Keamony i västra Kambodja. May Rems familj är en av de fattigaste i byn. Hennes man och son har dött i malaria och May Rem har själv fått uppfostra familjens fem döttrar. Två av döttrarna bor fortfarande hemma hos henne. Under de senaste fyra åren har May Rems familj varit med i det projekt som stöds av Kyrkans Utlandshjälp. Inom ramen för projektet har hon bland annat fått utbildning i grönsaksodling, bybankens verksamhet och sina egna rättigheter. Den uthålliga 54-åringen har använt sig av den kunskap hon fått. Hon odlar ett eget grönsaksland som hon vattnar med vatten från sin egen regnvattensbassäng. Bassängen har May Rem och hennes döttrar grävt på egen hand i många år.
En kringvandrande sötsaksförsäljare Under torra perioder blir det ändå knapert med mat. Från den en hek-
tar stora risåkern får man inte skörd för hela årets behov. Regnvattnet från bassängen töms också innan torkan är slut. Vid behov lånar familjen pengar till mat från bland annat grannarna. May Rem har blivit tvungen att fundera på alternativa sätt att få utkomst. Likt många andra bybor har hon grundat en liten företagsverksamhet med hjälp av ett lån från bybanken som understöds av projektet. May Rem vandrar varje dag omkring i byn och säljer sina hemgjorda efterrätter. Första gången beviljades May Rem ett lån från bybanken på 130 000 riel (32,50 euro). Med pengarna köpte hon socker, kokosmjölk och satte igång sin verksamhet. Med det andra lånet (200 000 riel = 50 euro) kunde hon utvidga försäljningsverksamheten med flera produkter.
Drömmer om en cykel Trots flitigt arbete oroar sig May Rem för framtiden. Hon säger att familjens utkomster förbättrats under de senaste fyra åren, men hon vet fortfarande ingenting om vad som komma skall. May Rem tror att hon ännu kan utvidga sin verksamhet ytterligare. Pengarna skulle hon använda till mat
och kläder. Hon drömmer om en egen cykel- eller motorcykel. Då skulle hon kunna ta sig till marknaden som är nio kilometer från byn. May Rem drömmer också om bättre och mera näringsrik mat. Ifall de hade mera pengar skulle familjen oftare kunna köpa hem gris- och nötkött. Nu serveras det väldigt sällan kött på familjens matbord. Text: Maria Halava
Kambodja är ett av arbetsområdena för Kyrkans Utlandshjälps matsäkerhetskampanj. En tredjedel av befolkningen i Kambodja – ungefär fem miljoner människor – lever i fattigdom. En stor del av dem bor på landsbygden och får mat och utkomst från jordbruket. Den låga produktiviteten av ris, brist på bevattningssystem, torka och översvämningar har under en längre tid försämrat landets matsäkerhet. För att förbättra matsäkerheten är det speciellt vikigt att man löser frågor om jordägande, skapar sociala skyddsnät, utbildar och sysselsätter de unga, samt utvecklar nya alternativa utkomstkällor vid sidan om jordbruket.
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
15
.C274
NÄLKÄ. PAHA PALA PURTAVAKSI? tekojakampanja.fi