Tekoja_4_2010

4

2010

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

ToiveenA hyvä lapsuus Rovaniemeltä koulu Kongoon Anna lahjaksi ateria koko kylälle

Pääkirjoitus

Askel kohti maailmaa, jossa kaikki voivat hyvin Maailma lapsen silmin on ihmeellinen ja arvokas, täynnä uusia elämyksiä ja jännittäviä yllätyksiä. Lapsen katse on viaton ja maailmalle avoin. Meillä aikuisilla, jotka saamme osallistua lapsen kasvun tukemiseen vanhempina, läheisinä, naapureina, ammattikasvattajina tai satunnaisina kohtaajina, on paljon valtaa ja vastuuta lapsen maailmaan.

Maailmassa on yli kaksi miljardia lasta. Neljä viidestä lapsesta elää kehitysmaissa. Lähes jokainen lapsi, joka kuolee pikkulapsena, jää koulutuksen ulkopuolelle, joutuu pakkotyöhön tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, asuu kehitysmaissa. Neljääkymmentä miljoonaa lasta pahoinpidellään vuosittain. Yli kaksisataa miljoonaa lasta joutuu vuosittain seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Kymmenet miljoonat lapset elävät orpoina, sadattuhannet lapsisotilaina. Yli 200 miljoonaa lasta elää vaikeasti vammaisina, ilman riittävää tukea. Miltä aikuisten maailma näyttää näistä lapsista, jokaisesta?

Jokaisella lapsella on oikeus ihmisarvoiseen, hyvään elämään. Tämä tarkoittaa oikeutta ravintoon, suojaan, terveyteen, koulutukseen, osallistumiseen, mielipiteiden ilmaisuun ja tasa-arvoon. Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Lasten oikeudet perustuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen sekä Lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

Lapsen hyvä rakentaa koko yhteiskunnan hyvää. Lapsiystävällisessä maailmassa lapsen ääntä kuullaan hänen ikätasonsa huomioivalla tavalla. Lapsen etu asetetaan päätöksenteossa etusijalle. Mitä tapahtuisi, jos suurennuslasin linssinä olisi lapsen etu? Maailmanpolitiikan tärkeysjärjestys ainakin muuttuisi. Väkivallan jylinä vaimenisi ja varat sotavarusteluun hiipuisivat.

Lasten oikeuksien toteutumattomuus ei ole ongelma vain kehitysmaissa.

Ongelma on todellinen myös kotimaassamme ja laajemmin Euroopassa. Lasten oikeudet toteutuvat paremmin, kun yhä useampi lapsi ja aikuinen on tietoinen lasten oikeuksista. Lasten ja heidän perheidensä vaikutusmahdollisuuksia tulee parantaa ja heidän valtaansa omiin asioihinsa lisätä.

Lapsen edun periaatteesta voi tehdä totta joka päivä. Mitä tapahtuisi omassa elämässäsi, jos suurennuslasin linssinä olisi lapsen etu?

Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja

2

Pakistanin tulvat historian laajin katastrofi.

4

2010

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Miljoonille lapsille koulunkäynti on vain haave.

TOIVEENA HYVÄ LAPSUUS

Koulutus ratkaisu äitiyskuolleisuuteen.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Rovaniemeltä koulu Kongoon Anna lahjaksi ateria koko kylälle

Kansikuva: Paul Jeffrey/ ACT.

4 6–9 10–11

Sisällys

Tässä ajassa

Mikä tekee olosi turvalliseksi?

Sawadi Kabumba, 13

Kuvitus: Mirka Suikkanen

Kongon Demokraattinen Tasavalta

Minulla on turvallinen olo, kun saan käydä koulua. Pidän kovasti koulusta.

Eino Palo, 4 Suomi

Koulu tuo turvaa katastrofissa Maa järisee Haitissa ja Indonesiassa, Pakistanissa tulvii, Kongossa perheet pakenevat kodeistaan konflikteja.

Yhteistä katastrofeille on, että haavoittuvimmassa asemassa ovat lapset. Katastrofit koskettavat vuosittain lähes 40 miljoonaa lasta. Koulunkäynti keskeytyy, perusturvallisuus järkkyy. Monet menettävät perheenjäseniään. Keskenkasvuinen lapsi saa yhtäkkiä vastuulleen nuoremmat sisarukset ja perheen elannon hankkimisen.

Katastrofeja seuraavassa sekaannuksessa lisääntyy myös lapsikaupan riski: lapsia myydään laittomaan adoptioon, huonommilla korteilla pakkotyöhön, lapsisotilaiksi tai prostituoiduiksi.

Katastrofeja ja aseellisia konflikteja on suhteellisesti eniten kehitysmaissa, missä lasten asema on jo entuudestaan heikko.

Erityisen vaikeita tilanteita ovat päällekkäiset katastrofit, kuten maanjäristyksestä toipuvaa Haitia yhtä aikaa koetteleva hurrikaani ja koleraepidemia.

Lasten toipumisen ja lastensuojelun kannalta koulujen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti katastrofin jälkeen on tärkeää. Päivärytmi, aikuisen tuki ja tavalliset arkiset asiat, kuten pallon potkiminen välitunnilla, auttavat lasta selviytymään eteenpäin.

Monien tässä lehdessä käsiteltyjen vuosituhattavoitteiden saavuttaminen edellyttää lasten aseman huomioimista katastrofeissa.

Olo on turvallinen aina, kun saa olla toisen lähellä. Tai yksin piilossa peiton alla rauhallisesti.

Turvallinen olo voi olla ihan missä vaan maailmassa, kunhan on vieretysten.

KY Heang, 11 (vas.) ja SOU Phea, 11 Kambodzha

Phea: Olo on turvallinen, kun olen kotona tai jossakin vanhempieni tai siskojeni kanssa. Paikat, joissa on paljon ihmisiä ympärillä, ovat turvallisia.

Heang: Oloni tekee turvalliseksi ihmiset ja paikat kotini lähellä, koska tunnen naapurit ja paikat hyvin. Turvallisinta on olla vanhempien kanssa kotona.

Teksti: Minna Elo Tekoja ihmisarvon puolesta

3

Kuva: Allan A. Calma

Tässä ajassa

Katso videot verkossA

Ihmiset kertovat tilanteestaan tien varteen perustetussa evakkoleirissä Sindhissä, Pakistanissa. Vasemmalla Kaisa-Leena Juvonen.

Pakistanin tulvat historian suurin katastrofi

4

Tekoja ihmisarvon puolesta

Perheille jaettava peruspaketti sisältää vesikanistereita, ruokailuvälineitä, keittoastioita, moskiittoverkkoja, pressuja ja hygieniatarvikkeita.

Ruokapaketissa on muun muassa 80 kg vehnää, 40 kg riisiä, 8 kg linssejä ja 4,5 l ruokaöljyä sekä teetä, sokeria ja suolaa.

Kirkon Ulkomaanavun työtä Pakistanissa voit tukea lahjoittamalla katastrofirahastoon Nordea 157230500504, viitenumero 1096.

Kuva: Mikko Häkkinen

Pakistanissa heinäkuun lopulla alkaneet tulvat ovat osoittautuneet historian laajimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi. Tulvista on kärsinyt arvioiden mukaan noin 20 miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanavun tuella on perustettu liikkuvia terveysklinikoita sekä jaettu perustarvikkeita ja kuukauden ruokapaketit 1500 perheelle. ”Ruoka-avun varassa elää edelleen 10 miljoonaa ihmistä. Eteläosassa maata, Sindhin ja Punjabin osavaltioissa tulvavesi seisoi vielä marraskuun puolivälissä”, kertoo humanitaarisen avun koordinaattori Kaisa-Leena Juvonen, joka palasi vastikään Pakistanista. ”Kotinsa menettäneet ihmiset asuvat väliaikaisissa leireissä tai tuttavien ja sukulaisten luona. Ahtaissa oloissa taudit tarttuvat helposti, varsinkin kun peseytymismahdollisuudet ovat rajalliset. Ripulin ohella tavallisia sairauksia ovat erilaiset ihoinfektiot ja hengitystietulehdukset”, terveydenhuollon asiantuntija Mikko Häkkinen kuvailee tilannetta tulva-alueella. Hän työskenteli Ulkomaanavun lähettämänä kaksi kuukautta Pakistanissa muun muassa perustamassa liikkuvia klinikoita.

Lapsia Balakotin kunnassa, jossa toimii Ulkomaanavun tuella perustettu liikkuva klinikka.

Pakistanin tulvat • Tulvista kärsii yli 20 miljoonaa ihmistä. Se on 10 prosenttia Pakistanin väestöstä.

• Marraskuuhun mennessä 1984 ihmistä on kuollut.

• Lähes kaksi miljoonaa kotia on vahingoittunut tai tuhoutunut.

• Sadot ovat tuhoutuneet yli 25 000 neliökilometrin alueelta ja puoli miljoonaa tonnia varastoitua vehnää on menetetty.

• Kaksi miljoonaa paalia puuvillaa on menetetty.

• Tulva-alueilla on tuhoutunut 50 000 kilometriä teitä ja 70 prosenttia silloista.

Lähde: UNDP

Tässä ajassa

Ulkomaanapu torjuu koleraa Haitissa Kirkon Ulkomaanapu toimitti perustarpeita sadalle tuhannelle marraskuun hirmumyrsky Tomasin tuhoista kärsivälle ihmiselle Haitissa. Lisäksi Ulkomaanapu torjuu koleraepidemian leviämistä.

Ulkomaanavun tukemien koulujen 20 000 oppilaalle ja heidän perheilleen jaetaan vedenpuhdistustabletteja, ripulinhoitoon tarkoitettua suola-sokerijuomajauhetta, saippuaa ja kannellisia ämpäreitä sekä muovipressuja hätäsuojien rakentamiseen. Koululaisille ja yhteisöille myös kerrotaan käsienpesun tärkeydestä ja hyvistä hygieniakäytännöistä. ”Koleran leviämisen ehkäiseminen on nyt yksi tärkeimpiä tehtäviämme”, toteaa David Korpela Ulkomaanavun Haitin maaedustaja.

Työtä Haitissa voi tukea lahjoittamalla Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, Nordea 157230-500504, viitenumero 9742.

Kouluteltat tulvavesien vallassa Sainte Croixissa, Léogânessa 6. marraskuuta.

Ilmastokokoukseen yhteisin tavoittein

17 000

lasta kuolee joka päivä nälkään ja sen seurauksiin.

Kuva: Minna Elo

Kirkon Ulkomaanapu ja useat ammatti-, kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjestöt julkistivat marraskuussa yhteiset tavoitteensa Meksikon Cancúnissa joulukuun alussa pidettävälle YK:n ilmastokokoukselle. ”Olennaista Cancúnin kokouksessa on luottamuksen rakentaminen eri maaryhmien välille Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihojen tulosten jälkeen”, toteaa Katri Suomi, Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija.

Hän osallistuu kokoukseen Suomen virallisen delegaation jäsenenä. ”Maiden pitää esimerkiksi raportoida läpinäkyvästi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa sovitusta lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta ja sen käyttökohteista.”

Ilmastosopimuksen tarve on suurempi kuin koskaan. Viimeinen vuosikymmen oli muun muassa NASAn mukaan kaikkien aikojen lämpimin.

Kuva: Antti Toivanen/Kirkon Ulkomaanapu

Katso LISÄÄ TÄSTÄ

” Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, tulee osoittaa poliittista tahtoa”, vaatii Katri Suomi.

Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2010, UNDP

Elätkö elämää, jolla on merkitystä?

Vertailussa kymmenen maan asukkaat.

Kyllä -vastauksia %

100 75 50 25 0

Sierra Leone

Nepal

Kreikka

Angola

Suomi

Kambozha

Moldova

Itävälta

Pakistan

Hollanti

Tekoja ihmisarvon puolesta

5

6

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kuva: Olli Seppälä / Kotimaa

Mosambikilainen Helena rukoilee usein, että olisi hyvä koulussa. Hän on saanut koulustipendin Ulkomaanavun tukemalta hankkeelta.

Toiveena hyvä lapsuus Teksti: Minna Elo

Oma koti, perhe ja koulunkäynti tekevät onnelliseksi, kertovat tätä juttua varten haastatellut lapset. Miljoonille lapsille ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Köyhyys, sukupuoli ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat merkittävästi siihen, selviääkö lapsi elämänsä ensimmäisistä vuosista hengissä tai onko hänellä mahdollisuutta käydä koulua.

Liberian pääkaupungissa Monroviassa sarastaa aamu. Andrew Gbolo, 10, herää ja kömpii pystyyn kuuden sisaruksensa vierestä maalattialle levitetyltä matolta. Nuorin veli, vain kahden päivän ikäinen, nukkuu talon toisessa huoneessa äidin kanssa. Isä on matkatöissä eri kaupungissa ja käy kotona kerran kuussa.

Kohta syödään aamupalaksi riisiä ja juodaan vettä päälle.

Andrewn äiti kertoo, että kukaan lapsista ei käy koulua. Ei ole rahaa. Vuoden koulumaksu on noin 154 euroa, ja sen lisäksi pitäisi ostaa koulupuku, kengät, kirjat ja kynät.

Kymmenen vuotta sitten, vuoden 2000 syyskuussa 150 maailman johtajaa muotoili YK:n vuosituhattavoitteet. Yksi vuosituhattavoitteista on, että kaikki maailman lapset pääsevät kouluun vuoteen 2015 mennessä.

Tällä hetkellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ala-asteikäisistä vain 65 prosenttia käy koulua.

Andrewn mahdollisuudet koulunkäyntiin olisivat vielä heikommat, jos hän sattuisi

olemaan tyttö tai asumaan maaseudulla. Liberiassa kaupunkilaislapset pääsevät kouluun kaksi kertaa todennäköisemmin kuin maaseudulla asuvat.

Aamulla kouluun Embouchuren kylässä Haitin maaseudulla Samuel St-Fort, 8, kipaisee kouluun. Tammikuisessa maanjäristyksessä koulurakennus vaurioitui käyttökelvottomaksi. Sen jälkeen Samuel on käynyt koulua teltassa. Nyt vanha koulu on purettu ja uuden rakennustyöt ovat alkamassa Kirkon Ulkomaanavun tuella. Samuelin lempiaine on matematiikka. Välitunneilla hän pelaa jalkapalloa tai juoksee kilpaa.

Koulu on aivan kodin vieressä, joten koulumatkaan ei mene kuin minuutti. Samuel asuu äitinsä Obligesen kanssa kahden huoneen lautamökissä. Hän nukkuu äidin kanssa samassa sängyssä takahuoneessa, etukamarissa nukkuu koulutyömaan työnjohtaja.

Koko kylässä ei ole sähköä. Äiti myy torilla

Tekoja ihmisarvon puolesta

7

Kuva: Päivi Muma

Kuva: Shane Copp

Sisarukset hakevat Andrew pesee itse vaatteensa. kaikki katsovat vuorotellen vettä kaivolta, ja pienempien perään.

tupakkaa ja makeisia ansaitakseen rahaa. Surullinen Samuel on silloin, kun äidillä ei ole rahaa.

Nancy Juan, 14, herää aamulla seitsemältä Jubassa, Etelä-Sudanin pääkaupungissa. Aamupalaksi hän juo teetä ja syö mandazin, paikallisen munkin.

Nancy on sudanilaiseksi tytöksi saanut jatkaa koulunkäyntiä pitkään.

YK:n vuosituhatjulistuksen koulutustavoitteessa on edistytty ala-asteen osalta paremmin, erot ovat suuremmat yläasteikäisten lasten kohdalla. Maailman ala-asteikäisistä lapsista 84 prosenttia käy koulua, mutta yläasteen opetuksesta pääsee nauttimaan vain puolet. Kustannukset ovat esteenä monen köyhän perheen lapsen kouluun pääsylle.

Nancyn koulupäivä kestää kahdeksasta kahteen. Koulussa on savesta tehdyt seinät ja maalattia. Pulpetteja ei ole. Nancy opiskelee englantia, arabiaa, matematiikkaa, terveystieteitä ja yhteiskuntaoppia. Koulussa ei ole ruokailua, mutta Nancy ostaa päivän

8

Tekoja ihmisarvon puolesta

Samuelia pelottavat painajais et ja pimeällä yksin kulkeminen. Hauskinta on jalka pallon pelaaminen.

aikana munkin. Vessaakaan koulussa ei ole. Ennen oli, mutta se täyttyi roskista ja jätteistä.

Koulussa käytetään koulupukua.

Tänään Nancyllä ei ole oikeaa koulupukua päällään, se on liian kulunut käytettäväksi. ”Äiti on luvannut ostaa uuden puvun”, kertoo Nancy. Hän toivoo, että se tapahtuu pian. Nancyn äiti myy torilla sokeria ja maksaa saamillaan tuloilla koulumaksut. Tänä vuonna rahat eivät ole riittäneet koko maksun maksamiseen, ja se huolestuttaa Nancya.

Kotitöihin Atelta kuluu viitisen minuuttia päivässä. Niihin kuuluu muun muassa astioiden purkamista tiskikoneesta, oman huoneen imurointia ja auttamista ruoanlaitossa.

Atte haluaa isona ison firman omistajaksi. Hän haaveilee myös oman kahvilan tai ravintolan perustamisesta.

Suomessa käytännössä kaikki lapset käyvät peruskoulun. Sen jälkeen 95 prosenttia nuorista jatkaa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Atella on kaikki mahdollisuudet tehdä haaveistaan totta.

Koulu avain hyvään tulevaisuuteen

Lastentaudit: hiv ja malaria

Atte Lehto, 8, on sipoolainen tokaluokkalainen. Atte asuu omakotitalossa isoveljensä ja äitinsä kanssa.

Isän luona hän viettää noin 10 päivää kuukaudessa. Aten koulu on ihan naapurissa. Atte pitää erityisesti käsialan harjoittelusta. Hän harrastaa jääkiekkoa, ja yhtenä unelmana on pääseminen pelaajaksi Pohjois-Amerikkaan.

Helena Boavida, 11, asuu Xikhelenissä, yhdellä Mosambikin pääkaupungin Maputon köyhälistöalueista. Helenan vanhemmat ovat kuolleet aidsiin. Hän asuu isoäitinsä kanssa. Tämä laittaa Helenalle aamiaiseksi riisiä ja vihanneksia sekä teetä. Aina tosin ei ole ruokaa.

Helena tiskaa ja lakaisee pihan ennen kouluun lähtöä. Vesi haetaan yhteisestä, maksullisesta vedenottopisteestä.

Kuva: Talvikki Kiiskinen

Kuva: Minna Elo

a maksaa kokovuoden Nancyn äidillä ei ole ollut vara on jäänyt maksamatta. koulumaksua vielä, 20 euroa Se huolestuttaa Nancyä.

Aikaisemmin myös Helenan täti asui heidän kanssaan, mutta hän on nyt sairaalassa. Täti on maksanut Helenan koulupuvun ja muita tarvikkeita.

Helena pitää portugalin tunneista ja luonnontieteestä, vähemmän musiikista ja matematiikasta.

Surullinen Helena on silloin, kun joutuu lähtemään aamulla kouluun ilman ruokaa. Koulussa ei ole ruokailua, joten nälkä on kova.

Koulukin tekisi onnelliseksi, jos sinne pääsisi.

Yksi vuosituhattavoitteista on hiviä, malariaa ja muita tappavia tauteja vastaan taisteleminen. Maailmassa on yli kaksi miljoonaa hiv-positiivista lasta. Heistä valtaosa asuu Saharan etelä-

Atte harrastaa jääkiekkoa ja käy harjoituksissa kaksi kertaa viikossa. Myös tietokone pelit kiinnostavat.

puolisessa Afrikassa.

Malaria tappaa yhden lapsen alle minuutin välein. Afrikassa siihen kuolee noin miljoona ihmistä vuodessa, pääosin lapsia.

Kun liberiallainen Andrew tai sisarukset sairastuvat, ei ole varaa mennä lääkäriin. Malariaan ostetaan joskus malarialääkettä tai särkylääkettä.

Onnen aiheita Eriarvoisuuden kasvusta huolimatta lasten haaveet, pelot ja surut eivät kovin paljon eroa toisistaan. ”Onnelliseksi tekee oma koti”, sanoo Atte. Iloiseksi Aten tekee myös se, kun saa uusia kavereita. Myös Andrewn tekee iloiseksi ystävien kanssa leikkiminen. ”Parasta ovat kaverit, joiden kanssa voi pelata jalkapalloa, ja sitten välillä levätäänkin yhdessä”, kertoo Andrew. Koulukin tekisi onnelliseksi, jos sinne pääsisi. ”Haluaisin olla onnellinen oman perheen kanssa”, toivoo Helena. Se

ilahduttaa, kun avustustyöntekijä tulee käymään ja tuo ruokaa.

Haitilainen Samuel on onnellinen, kun hän on koulussa. Isona hän haluaa lääkäriksi. Myös auto on Samuelin toiveissa.

Tämän lehden ilmestyessä meillä on viisi vuotta ja 27 päivää aikaa saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet määräaikaan mennessä ja toteuttaa maailman lasten hyvin kohtuulliset toiveet päästä kouluun ja elää hyvää elämää perheensä parissa.

Osallistu adventtikeräykseen ja tue kehitysmaiden lapsia keskiaukeaman tilisiirrolla.

Lähteet: Progress for Children. Achieving the MDGs with Equity. Number 9, September 2010.

Unicef. www.mdgmonitor.org Haastattelut kehitysmaissa: Shane Copp, Talvikki Kiiskinen, Päivi Muma ja Nina Silander.

Tekoja ihmisarvon puolesta

9

Teksti Ulla Hottinen Kuvitus: Mirka Suikkanen

Äitien terveys kuntoon 10

Tekoja ihmisarvon puolesta

Odottavien äitien terveydentilan parantaminen ja äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen ovat osoittautuneet vaikeasti saavutettaviksi tavoitteiksi YK:n vuosituhatjulistuksessa. Kuitenkin suurin osa synnytyskuolemista olisi mahdollista estää melko helposti.

Minä olen synnyttänyt kaksi lasta. Mitä ihmeellistä siinä on, moni voi kysyä. Mutta sitä se juuri on, ihmeellistä. Syvästi, suuresti, kirkkaasti ihmeellistä. Jokainen syntymä on ihme.

Miten toivoisin, että jokainen äiti maailmassa voisi olla yhtä iloinen ja kiitollinen lapsistaan kuin minä olen.

Saisi arvostaa syntymän ihmettä.

Ne ihmeet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Melkein puolet maailman naisista kärsii elinaikanaan raskauden ja synnytyksen aikaisista komplikaatioista. Kuusi prosenttia komplikaatioista on hengenvaarallisia. Vaikeaa synnytystä tai raskautta ei voi ennustaa, ne eivät kysy kotimaata, tulotasoa tai yhteiskunnallista asemaa.

Sitä vastoin se, saako raskaana oleva tai synnyttävä nainen apua, riippuu kotipaikasta. Suomalaisen äidin raskautta seurataan tarkasti, hän saa neuvoja ja tukea äitiysneuvolasta ja pääsee sairaalaan synnyttämään.

Monet naiset maailmassa eivät saa mitään apua synnytykseen. Ei mitään neuvoja raskauden aikaisesta ravitsemuksesta, hygieniasta synnytyksen aikana, eikä neuvoja vastasyntyneen hoitoon.

Äitiyskuolleisuus laskee hitaasti Meillä Suomessakaan ei ole kovin montaa kymmentä vuotta siitä, kun äidit vielä synnyttivät saunassa. Sotien jälkeen kehitetty äitiysneuvolajärjestelmämme laski suomalaisten äitien kuolleisuuden nopeasti lähelle sitä erittäin alhaista tasoa, missä nyt ollaan.

YK:n vuosituhatjulistuksen yhtenä päämääränä on vähentää äitiyskuolleisuutta vuoteen 2015 mennessä kolmella neljäsosalla.

Mutta äitiyskuolleisuus laskee hitaasti. Se on erittäin korkea Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa ja Oseaniassa äitiyskuolleisuus on korkea.

Ja mikä pahinta, eräissä maissa, kuten Afganistanissa, kuolleisuus on jopa noussut. Onneksi edistystäkin on tapahtunut, esimerkiksi niiden raskaana olevien naisten osuus, jotka ainakin kerran raskausaikanaan pääsevät terveystarkastukseen, on noussut lähes kaikkialla maailmassa.

Lähes kaikki äitiyskuolemat olisivat vältettävissä, koska tiedämme, miten ne voitaisiin estää.

Resepti on yksinkertainen: koulutusta naisille, hyvää ruokaa ja ammattitaitoisen kätilön apua raskaana oleville ja synnyttäville sekä mahdollisuus ehkäisyyn, kun raskaus ei ole ajankohtainen.

Mikko Häkkisen mukaan tärkein äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiskeino on koulutus – sekä peruskoulutus että tiedon jakaminen terveydestä, hygieniasta ja terveellisestä ravinnosta. ”Koulutus on ratkaisu”, Häkkinen korostaa.

Monissa kylissä oli suuri ihmetys, että nyt täällä onkin lääkäri, jolta voi kysyä neuvoa.

Puhdas lakana ja neuvontaa ”Jo ajatus siitä, että voi saada apua, on käänteentekevä”, Pakistanin tulva-alueelta äskettäin palannut terveydenhuollon asiantuntija Mikko Häkkinen sanoo.

Häkkinen työskenteli pakettiautoihin rakennetuilla liikkuvilla klinikoilla alueilla, joilla tulvat olivat tuhonneet jo ennestään hataran terveydenhuoltoverkoston. ”Monissa kylissä oli suuri ihmetys, että nyt täällä onkin lääkäri, jolta voi kysyä neuvoa. Jaoimme raskaana oleville naisille tarvikepakkauksia, joissa oli puhdas lakana ja muuta tarpeellista, jotta heillä olisi puhtaita tarvikkeita synnytyksessä”, Häkkinen kertoo. ”Mutta mitä jos klinikka ei ole paikalla silloin, kun nainen synnyttää? Synnytyskuolemat ovat hirveän raskaita tilanteita”, hän huokaa.

Kirkon Ulkomaanavun adventtikeräyksellä tuetaan maailman lapsia.

Niitä pieniä ihmeitä.

Tekoja ihmisarvon puolesta

11

Vuosituhannen tavoite Yksi YK:n vuosituhattavoitteista on lapsikuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä.

Kehitysmaahan syntyvä lapsi kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä 13 kertaa todennäköisemmin kuin teollisuusmaahan syntyvä lapsi.

Vuonna 1990 kehitysmaissa kuoli 100 lasta jokaista syntyvää tuhatta lasta kohden. Luku oli tippunut 72:een vuoteen 2008 mennessä.

Maailmassa edelleen lähes yhdeksän miljoonaa lasta kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä.

Luvut ovat suurimmat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, siellä joka seitsemäs lapsi ei elä viisivuotiaaksi.

Kaikista 67 maasta, joissa lapsikuolleisuusluvut ovat korkeat, vain kymmenen tulee todennäköisesti saavuttamaan vuosituhattavoitteen.

Lähteet: www.mdgmonitor.org, www.un.org

12

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kuva: Jenni-Justiina Niemi Tekoja ihmisarvon puolesta

13

APU MENEE PERILLE

Koulutus on avain köyhyyden kierteen katkaisemiseksi. Tälle aukeamalle on koottu esimerkkejä siitä, kuinka koulutus on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos kaikille tukijoillemme, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi.

Koulutus tuottaa hedelmää Perulainen Delina Concha Rumaldo, 29, liittyi maanviljelijöiden yhdistykseen Kirkon Ulkomaanavun tukeman Marañón-jokilaakson hedelmäntuotannon kehittämishankkeen myötä. Delina sai siemeniä ja taimia, ja nyt hänen maillaan kasvaa 150 noin puolentoista metrin korkuista kasvia, pääasiassa persikkaa ja omenaa.

Lisäksi Delina kasvattaa numia-papua ja ananaskirsikkaa, jotka ovat alueen perinteisiä lajeja.

Vaikka hedelmätarha on vasta aluillaan, eivätkä puut vielä tuota tuloja perheelle, on Delinan elämä muuttunut. Aikaisemmin hän ei ollut koskaan kasvattanut hedelmiä. Nyt osallistuttuaan koulutuksiin, hän opastaa ja tukee muita kyläläisiä hedelmien hoidossa. Ennen Delina ei juuri osallistunut kokouksiin tai koulutuksiin, mutta nykyään hän lähtee kylästään edustaakseen maanviljelijöiden yhdistystä erilaisissa kokouksissa.

Eräs tärkeä asia on muuttumassa Delinan ja muiden kyläläisten päivittäisessä elämässä: hedelmiä on nyt helpommin saatavilla ja niitä päätyy myös perheiden ruokapöytään tai pellolta suoraan suuhun. Hedelmät tuovat kaivatun lisän muuten yksipuoliseen ravintoon.

Teksti ja kuva: Emmi Chaguaro

4 59

lasta pääsee nyt kouluun omassa kotikylässään Deboka-Debobessassa Etiopiassa. Aiemmin naapurikylän koulussa kävi vain runsaat sata lasta.

Tulevaisuudessa Delina aikoo käyttää hedelmien myynnistä saamansa tulot 10-vuotiaan tyttärensä kouluttamiseen.

14

Tekoja ihmisarvon puolesta

15 0 0 0

lasta on päässyt kouluun Haitissa, kun 60 koulutelttaa on pystytetty ja 120 väliaikaista luokkahuonetta rakennettu tammikuisen maanjäristyksen jälkeen.

Bangladeshilainen Mollika Soren aloitti yrittäjäkurssin ja pienlainan avulla vuohenkasvatuksen.

Vuohet veivät opintielle

Maanviljelysoppia Myanmarissa Katso

Maanviljelijöiden puutkuvakertomus teelliset viljelytaidot vaikuttavat ruoansaantiin verkossa Myanmarin maaseudulla. Myös luonnonvoimat ovat huonontaneet satoja. Patheinin kunta Irrawaddy-joen suistoalueella kärsi pahoin vuonna 2008 Myanmariin iskeneestä hirmumyrskystä.

Monin paikoin viljelymaa tuhoutui lähes täysin.

Kirkon Ulkomaanapu järjestää alueella koulutusta maanviljelyssä.

Kursseilla saadaan op- Maanviljelykurssilla Myanmarin maaseudulla saadaan tietoa muun pia uusien lajikkeiden muassa hyönteisistä. Ötökät lasipurkeishyödyntämisestä, uu- sa ovat esimerkkeinä tuhohyönteisistä ja sista viljelytekniikoista hyödyllisistä hyönteisistä, jotta oppilaat sekä tuhohyönteisistä. oppivat tunnistamaan ne.

Koulusta valmistuneet kulkevat kylissä siirtämässä oppejaan muille ja jakamassa tietoa. Opiskelijat sitoutuvat neuvomaan kahtakymmentä viljelijää ja toimimaan kylissä vähintään vuoden ajan. Noin 150 kylää hyötyy tästä koulutuksesta kolmen vuoden aikana.

Teini-ikäinen Mollika Soren elää perheensä kanssa Kodomdungan kylässä Bangladeshissa. Hän on joutunut työskentelemään lujasti auttaakseen köyhän perhettään. Mollika ei ole käynyt koulua, koska häntä tarvittiin tekemään työtä, jotta perheelle riittäisi ruokaa. ”Haaveilin usein koulunkäynnistä, mutta en tiennyt, miten se olisi mahdollista”.

Muutoksen elämään toi kylässä aloitettu kurssi, jolle Mollika pääsi mukaan. Nuorille opetettiin vaihtoehtoisia toimeentulonlähteitä ja yrittäjyyttä. Kurssin päätyttyä hän sai pienlainan ja aloitti perheensä kannustamana vuohenkasvatuksen.

Lauma pysyi terveenä ja lisääntyi mukavasti. Mollika sai maksettua lainan nopeasti pois ja vuohien myynnistä saaduilla lisätuloilla perhe sai peruskorjattua asuintaloaan. Enää ei sadekausina tarvitse kastua.

Mollikalle perheen toimeentulon parantuminen tarkoittaa sitä, että hän pääsee vihdoin kouluun. Nyt hänen ei tarvitse enää katsoa kadehtien ystäviään matkalla kouluun, vaan hän on yksi heistä. Perhe jatkaa vuohien kasvatusta yhdessä ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

Teksti: Marjut Martin Kuva: RDRS Bangladesh

1 36

maanviljelijää Liberiassa sai koulutusta siipikarjan hoidossa ja yrittäjyydessä. Koulutukseen kuului opetusta muun muassa siipikarjan ruokinnassa, sairauksien ehkäisyssä sekä munien keräämisessä ja pakkauksessa.

Teksti: Lotta Numminen. Kuva: Mari Paajanen.

Tekoja ihmisarvon puolesta

15

Kuva: Ville Asikainen

Kuva: Sean Hawkey/ACT-allianssi

Kohtauspaikka

Ω

Tekoja-viikko Kotkassa Kotkan Tekoja-viikon sakkia Kirkon Ulkomaanavusta ja paikallisista seurakunnista. Tekoja-viikko järjestettiin syksyllä tiiviissä yhteistyössä Kotka-Kymi -seurakuntayhtymän ja Kotkan kaupungin kanssa.

Ω

Kuva: Satu Lapinlampi

ACT-allianssin yleiskokous Tansaniassa Lähes sadan järjestön edustajat osallistuivat lokakuussa yhteisen strategian suunnitteluun ACT-allianssin ensimmäisessä yleiskokouksessa Arushassa Tansaniassa.

Ulkomaanavusta kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg. ACT-allianssi on kirkollisten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön kansainvälinen katto-organisaatio.

≠ Naisten Pankin Peru-ilta

Naisten Pankin perustajajäsen Satu Mehtälä vieraili lokakuussa Oulussa Naisten Pankin aluesolun Peru-illassa kertomassa Naisten Pankin toiminnasta. Vapaaehtoisille, osakkaille ja lahjoittajille tarkoitettu yhteinen illanvietto järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Oulussa.

Ulkomaanavun ruokapaneelissa penättiin poliittista tahtoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkistivat lokakuussa kannanoton ruokaturvan puolesta. Eduskuntapuolueet ilmaisivat tukensa piispojen kannanotolle Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä seminaarissa 20. lokakuuta. Seminaarin paneelikeskusteluun oli kutsuttu kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat.

Seminaarin avannut arkkipiispa Kari Mäkinen totesi, että kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä poliittisista ja taloudellisista rakenteista. ”Olimme kannanottoa laatiessamme tietoisia ongelman ja ratkaisujen monimutkaisuudesta. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton tai mahdoton. On kyse tahdosta. Päättäväinen puuttuminen kansainväliseen talouskriisiin osoitti, että globaaleihin kysymyksiin on mahdollista vaikuttaa”, arkkipiispa huomautti.

16

Tekoja ihmisarvon puolesta

Vapaaehtoinen lapsiperhe!

Oletko osallistunut vapaaehtoistoimintaan koko perheenä? Onko Sinulla ideoita, miten vanhemmat ja lapset yhdessä voisivat toimia vapaaehtoisina? Kerro ideasi meille!

Ideat voi lähettää osoitteeseen vapaaehtoiset@kirkonulkomaanapu.fi

Olemme mukana Joulumaailmassa

– auta meitä toteuttamaan kehitysmaiden lasten toiveita Kirkon Ulkomaanapu ja Toisenlainen Lahja ovat mukana Narinkkatorin Joulumaailma-tapahtumassa Helsingin Kampissa.

Joulumaailman myyntimökissämme voit ostaa ystävillesi ja perheenjäsenillesi Toisenlaisia joululahjoja, joiden avulla Ulkomaanapu toteuttaa kehitysmaiden lasten toiveita.

Keräämme mökissä vierailijoiden ajatuksia, mietelauseita ja runoja päivittäin vaihtuvasta toiveesta. Jätämme ajatukset myös muiden kävijöiden nähtäville ja julkaisemme niitä adventtina avattavalla Facebook-sivulla.

Ulkomaanavun mökissä vierailee päivittäin myös julkisuuden henkilöitä. Tarkemmat tiedot vierailuajankohdista julkaistaan Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla joulukuun alussa.

Toisenlaiset Lahjat Helsingin Narinkkatorin Joulumaailmassa 11.12.2010–21.12.2010 Arkisin klo 11–20 Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–18 Toisenlaisen Lahjan löydät myös Facebookista!

Uutta materiaalia kansainvälisyyskasvatukseen Pelasta maailma -hankkeen Guatemala- dokumenttisarjaan kuuluu neljä 6–9 minuutin lyhytohjelmaa.

Niissä suomalaiset nuoret Janne Koivisto ja Johanna Maliniemi tutustuvat Guatemalan alkuperäiskansojen elämään ja ihmisoikeustilanteeseen.

Nuoret kulkevat Kirkon Ulkomaanavun tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa ja tutustuvat erityisesti alkuperäiskansojen toimeentulon, ruokaturvan ja oikeuksien hyväksi tehtävään työhön.

Lyhytdokumenttisarja ja siihen liittyvä oppimateriaali on tehty opettajille ja ohjaajille tueksi kansainvälisyyskasvatukseen sekä seurakuntien käyttöön. Dokumentit ja siihen liittyvä uusi oppimateriaali löytyvät Ylen Opettaja.tv:stä http://opettajatv.yle.fi/pelasta_maailma sekä Kirkon Ulkomaanavun aineistopankista www.kirkonulkomaanapu.fi/aineistopankki Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Minna Törrönen, minna.torronen@kirkonulkomaanapu.fi.

Putiikki

Tunnelmalliset joulukortit Tunnelmalliset kortit ovat kopioita sambialaisen taiteilijan Paul Chongon alkuperäisistä kankaalle maalatuista pienistä taideteoksista. Suomessa painettujen korttien koko on 10 x 15 cm. Kymmenen kortin paketin hinta on 10 €.

Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 0207 54 2350.

Tilaukset myös netissä: www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa

Nenäpäivä Ylen Hyvä -säätiön Nenäpäivä keräsi 5. marraskuuta mennessä lähes 1,9 miljoonaa euroa järjestöjen kehitysyhteistyöhön.

Ulkomaanapu tukee Nenäpäivän varoin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia Hondurasissa.

Paras juttu aaksi jutuksi äänes-

Viime numeron parh Paras juttu o Kuustosen reportaasi Haitin tettiin Mikk hvit

laskettu aika. Reilun kaupan Kirkkoka alaan, lähtevät Sirkka Ojala-Lahtiselle Tohk Sepena a-Le Maij ja on Henna Seppälälle Salo e! neill estä ään ille kaik s Kiito alle. pälälle Luvi a verkPalautetta tästä numerosta voi anta apu.fi/ aan lkom onu .kirk www e: kosivuillamm hti, ja-le Teko itse: post tai hti ja-le teko Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 000161 Helsinki.

Tekoja ihmisarvon puolesta

17

Koulun avajaisia vietettiin syksyllä. Uusi koulu rakennettiin edellisen, jo huonokuntoisen, oljista ja mudasta tehdyn tilalle. Uuden koulun myötä oppilasmäärä on kasvanut ja jopa opettajia läheisestä kaupungista on hakenut Molenden kouluun töihin.

Katso kuvakertomus verkossa

Lukiolaisten keräys toi koulun Kongoon Rovaniemeläisten lukiolaisten keräyksen ansiosta Kongon demokraattiseen tasavaltaan Kubagun Molendeen rakennettiin koulu neljällesadalle peruskoululaiselle.

Avajaisia vietettiin syksyllä. ”On huikeaa nähdä koulu valmiina. Keräysprojekti sai nyt kasvot”, toteaa projektia vetänyt Lyseonpuiston entinen lukiolainen Teppo Säkkinen katsellessaan kuvia koulun oppilaista ja kuullessaan terveisiä heiltä. ”Olen ylpeä koulustani ja onnellinen siitä, mitä täällä on tehty suomalaisten oppilaiden tuella”, kirjoittaa 13-vuotias Ambina Batilaseka. Opettajien edustaja Okitongombe Komba kiittää lahjoittajia ja sanoo, että teko on istutettu heidän sydämiinsä kuin hyvin pitkään elävät baobab-puut. ”Koulu tulee todelliseen tarpeeseen.

Kommentteja lukiessa muistaa sen, miksi sen takia tehtiin niin paljon töitä”, toteaa Säkkinen.

Keräyksen tulos ylitti odotukset

Idea keräykseen tuli Lyseonpuiston lukion omasta historiasta ja tulevasta juhlavuodesta. Kun koulu yli sata vuotta sitten perustettiin, varat rakentamiseen saa-

18

Tekoja ihmisarvon puolesta

tiin keräysvaroin. Tästä lähti ajatus, että juhlavuoteen voisi liittyä keräys kehitysmaan hyväksi. ”Kävimme katsomassa Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahjan verkkosivuilla. Lahjoista löytyi silloin koulu, jonka hinta oli 30 000 euroa. Päätimme lähteä keräämään rahaa, vaikka olihan ajatus ihan kajahtanut”, naurahtaa Säkkinen.

Keräyksen kohteeksi valikoitui Kongo.

Keräyksen suojelijaksi saatiin lukion entinen opettaja Eeva Ahtisaari. Se toi oppilaille tarvittua uskoa asiaansa. ”Ensin tuntui, että on haukattu liian iso pala. Keräys alkoi syksyllä 2007. Ennen joulua saatiin kerätyksi jo 15 000 euroa ja silloin alkoi uskoakin löytyä. Keräys tuotti lopulta 45 000 euroa.”

Lukiolaiset järjestivät keräyksen tueksi näytelmiä, musiikkitapahtumia, taidemyyntinäyttelyn, aamunavauksia ja basaarin koulun aulassa. Mukaan saatiin paitsi yksityishenkilöitä, myös yrityksiä ja kouluja ympäri Suomea. ”Kiersin fillarilla yrityksestä toiseen

Rovaniemen Lyseonpuiston lukiolaiset ideoivat keräyksen, joka johti koulun rakentamiseen Kongoon. Lukion entinen oppilas Teppo Säkkinen sai vastarakennetun koulun oppilailta koskettavia terveisiä Suomeen.

kertomassa projektista. Tutustuin Kongon historiaan ja nykytilaan, jotta osasin kertoa siitä. Itselleni on tärkeää, että tiedän, mikä merkitys hankkeella kohdemaalle on. On hienoa huomata, että omilla teoillaan pystyy saamaan jotain konkreettista aikaan.”

Innostuitko? Jos haluat itse järjestää keräyksen, lisätietoja saat lahjoittajapalvelunumerostamme puh. 020 787 1201.

Lahjaksi ateria koko kylälle Ateria koko kylälle on uusi Toisenlainen Lahja. Sillä hankitaan ruokaa hätäapuna kriisien ja katastrofien keskellä asuville perheille ja kylille.

Maailmaa koetteleva ilmastonmuutos vaikuttaa eniten jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät ja niiden seuraukset ovat pahimpia alueilla, joilla ihmiset elävät köyhyydessä ja huonoissa asuinoloissa.

Moni perhe elää tietämättä mistä, saada seuraavan päivän ateria. Tällä lahjalla autetaan perheitä ja kokonaisia kyliä saamaan hätäapuna ruokaa ja selviämään pahimman kriisin yli.

Uudet ja vanhat Toisenlaiset Lahjat löytyvät osoitteesta www.toisenlainenlahja.fi tai soittamalla lahjoittajapalveluumme puh. 020 787 1201.

Miten sinä voit auttaa?

Tukemalla Kirkon Ulkomaanavun työtä luot toivoa köyhyyden keskellä eläville ihmisille ja annat heille mahdollisuuden ihmisarvoisen elämän toteutumiseen.

Valitse Sinulle sopivin tapa lahjoittaa: Tule Kumppaniksi!

KUMPPANI Kumppani on Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja, jonka panos lähtee kehitysyhteistyöhön suoraveloituksena joka kuukausi. Se on vaivatonta, turvallista ja toimivaa. Summan ja kohteen voit valita itse. Mikä mukavinta, säännöllisesti lahjoittaen pienistäkin summista kasvaa suuria.

KERÄYSKAMPANJAT Keräyskampanjat Voit ilmoittautua postituslistallemme, saat kotiisi 4-6 kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistämme.

Naisten Pankki Naisten Pankki on yhteisö ja rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein. Liittymällä Naisten Pankin tukijaksi annat kehitysmaan naisille mahdollisuuden hankkia toimeentulon itselleen ja perheelleen. www.naistenpankki.fi Merkkipäivälahjoitus Juhlitko pian syntymäpäivää, häitä tai eläkkeelle jäämistä? Jaa merkkipäiviesi ilo!

Voit valita haluamasi keräyskohteen ja ystäväsi vapautuvat lahjavalinnan vaikeudelta. Jaettu ilo on moninkertainen!

Testamenttilahjoitus Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa!

Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemisessä.

Lisätietoja: Johanna Karjalainen, puh. 040 733 0471 tai www.kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus

Toisenlainen lahja Toisenlainen lahja on hauska tapa muistaa ystäviään. Ilahdutat ystävääsi erilaisella lahjalla ja autat samalla kehitysmaiden ihmisiä. Lahjavalikoimassa on yli 20 lahjaa, esimerkiksi vuohi, puuntaimet ja kaivo. www.toisenlainenlahja.fi

Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat www.kirkonulkomaanapu.fi ja asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai puh. 020 787 1201 (klo 9-16).

Tekoja ihmisarvon puolesta

19

Svenska sidor

Ett steg mot en värld där alla mår bra Med barnaögon sett är världen fantastisk och värdefull, fylld med nya upplevelser och spännande överraskningar.

Barnets blick är oskuldsfull och öppen inför världen. Vi vuxna som får delta i barnets uppväxt som föräldrar, anhöriga, grannar, yrkesfostrare eller tillfälliga förbipasserare har mycket makt och ansvar för barnens värld.

Det finns över två miljarder barn i världen. Fyra av fem barn lever i utvecklingsländerna. Nästan alla av de barn som antingen dör som spädbarn, blir utanför utbildning, tvingas till tvångsarbete eller blir sexuellt utnyttjade bor i utvecklingsländerna. Fyrtio miljoner barn misshandlas varje år. Över tvåhundra miljoner barn blir årligen sexuellt utnyttjade. Tiotals miljoner barn är hemlösa, hundratusentals är barnsoldater. Över tvåhundra miljoner barn

Största katastrofen Översvämningarna i Pakistan har visat sig vara historiens största humanitära katastrof. Enligt uppskattning berör den 20 miljoner människors liv. Med Kyrkans Utlandshjälps stöd har man startat rörliga hälsokliniker och delat ut basförnödenheter och matpaket till 1500 familjer. ”10 miljoner människor är fortfarande beroende av mathjälp.

Södra delarna av landet var fortfarande översvämmade i mitten av november”, berättar Kyrkans Utlandshjälps koordinator för humanitärt bistånd Kaisa-Leena Juvonen som nyligen återvänt från Pakistan. Översvämningarna har hittills dödat 1984 människor och förstört bland annat två miljoner hem, skörden på 25 000 kvadratkilometer och en halv miljon ton vete som fanns i lager.

20

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

lever svårt handikappade och utan tillräckligt stöd. Hur ser de vuxnas värld ut i vart och ett av de här barnens ögon?

Varje barn har rätt till ett människovärdigt, gott liv. Det här betyder rätt till näring, skydd, hälsa, skolgång, deltagande, åsiktsyttrande och jämlikhet. Barnens rättigheter grundar sig på FN:s människorättsfördrag samt konventionen om barnens rättigheter, vilket är världens bredast ratificerade människorättsfördrag.

Barnets bästa är att bygga gott för hela samhället. I en barnvänlig värld hör man barnets röst på en nivå som beaktar hennes ålder. Barnets bästa prioriteras högt i beslutsfattandet. Vad skulle hända om man satte barnets bästa som förstoringsglasets lins? Åtminstone skulle världspolitikens prioriteringar ändras. Våldets mullrande

skulle tystna och resurserna för krigsupprustning sina.

Att barnens rättigheter inte förverkligas gäller inte endast utvecklingsländerna. Problemet är verkligt också i vårt hemland och i ett bredare perspektiv i Europa. Barnens rättigheter förverkligas bättre när allt fler barn och vuxna är medvetna om dem. Barnens och deras familjers påverkningsmöjligheter måste förbättras och deras inflytelse i sina egna ärenden måste ökas.

Principen om barnets bästa kan förverkligas varje dag. Vad skulle hända i ditt liv om du granskade det med barnets bästa som förstoringsglasets lins?.

Pauliina Parhiala direktor

Ge ett matpaket som julgåva Den nya Annorlunda Gåvan, ett matpaket, ger mat som nödhjälp åt familjer som lever mitt i en konflikt eller katastrof.

Klimatförändringen drabbar de redan från tidigare mest utsatta människorna. Extrema väderfenomen ökar och torkan är värst på de områden där människorna redan lever i fattigdom.

Många familjer lever i ovisshet om varifrån de får sin måltid följande dag. Med den här gåvan hjälper man hela familjer och hela byar att få mat som nödhjälp för att klara sig över den värsta krisen.

Utöver omedelbar nödhjälp arbetar vi långsiktigt för att trygga tillgången till mat genom att utveckla odlingsmetoder och bevattningsanordningar. Torka som orsakas av försenade regn förutsätter en ny sorts kunskap samt odling av nya arter. Genom landsbygdsutvecklingsprogrammen får människorna utbildning och vägledning. Målet med vårt arbete är alltid en bestående förändring till det bättre. Alla Annorlunda Gåvor fås på www.annorlundagava. fi eller telefon 0207871201.

Svenska sidor

Önskan om en god barndom

För tio år sedan, i september år 2000 samlades 150 av världens ledare och formulerade FN:s millenniemål. Ett av målen är att alla världens barn ska gå i skola år 2015. Just nu går endast 65 % av barnen söder om Sahara i Afrika i skola.

Vakna till skolan Det är morgon i Liberias huvudstad Monrovia. Andrew Gbolo, 10, vaknar bredvid sina sex sykon på en matta på jordgolvet. Yngsta brodern, bara två dagar, sover i husets andra rum med mamman. Det blir det ris och vatten till frukost. Men barnen går inte till skolan. Familjen har inga pengar för skolavgifter eller tillbehör.

Av världens barn går 84 procent i lågstadieåldern i skola, men i högstadieåldern deltar endast hälften i undervisningen. Kostnaderna är hindret för många barns skolgång.

I staden Juba i södra Sudan vaknar Nancy Juan, 14, klockan sju. Frukosten består av te och en mandaz, en sorts munk. För att vara flicka har hon fått fortsätta sin skolgång ovanligt länge.

Hon lär sig engelska, arabiska, matematik, hälsokunskap och samhällskunskap. Man bär skoldräkt i skolan men Nancys dräkt är för sliten för att användas. ”Mamma har lovat köpa en ny dräkt”, berättar Nancy. Hon hoppas att det händer snart. Hennes mamma säljer socker på torget för att ha råd med skolavgifterna. I år räckte inte pengarna till hela avgiften och det oroar Nancy..

Malaria och hiv dödar

Glädjeämnen

Helena Boavida, 11, bor i Xikhelen, en av slummarna i Moçambiques huvudstad Maputo. Hennes föräldrar har dött i aids och hon bor med sin mormor.

Hon får ris, grönsaker och te till frukost. Om det finns mat. Hon diskar och sopar framför huset innan hon går till skolan. Helena är ledsen när hon inte får frukost. Det finns ingen skolmat så hungern är stor.

Ett av millenniemålen är att kämpa mot hiv, malaria och andra dödliga sjukdomar. Det finns över två miljoner hiv-positiva barn i världen. Största delen av dem bor söder om Sahara i Afrika. Malaria dödar ett barn med fem minuters mellanrum. I Afrika dör ungefär en miljon människor i sjukdomen årligen, mestadels barn.

När Andrew eller hans syskon i Liberia blir sjuka har de inte råd att gå till läkare. Ibland köper man malariamediciner eller värkmediciner.

Trots ojämlikheterna i världen är barnens drömmar, rädslor och sorg de samma. ”Det bästa är kamraterna som man kan spela fotboll med”, säger Andrew.

Också skolan skulle göra honom lycklig, om han skulle få gå dit. ”Jag skulle vilja vara lycklig med min egen familj”, önskar Helena.

Nu har vi fem år på oss att nå millenniemålen till utsatt datum och förverkliga barnens rimliga önskan om att få gå i skola och leva ett gott liv med sin familj.

Text: Minna Elo.

Delta i adventsinsamlingen och stöd barnen i utvecklingsländerna med bankgirot på mittuppslaget.

Foto: Talvikki Kiiskinen

Ett eget hem, familjen och skolan gör en lycklig. För miljoner barn är dessa ingen självklarhet. Fattigdom, kön och geografisk placering har stor inverkan på om barnet överlever sina första levnadsår och får en möjlighet att gå i skola.

Nancys mamma har inte kunnat betala hela årets skolavgift, 20 euro är ännu obetald.

Det oroar Nancy.

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

21

Kuvitus: Anna-Kaisa Jormakainen

Lasten tehtävä

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi

Nro 4 Joulukuu 2010 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Pauliina Parhiala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Paul Jeffrey / ACT. KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 12.2010 / 31 000 kpl

AVUSTUSTILIT Nordea 157230-500504 Ålandsbanken 660100-4003646

ISSN 1797-7207

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

441 612 Painotuote

Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja.

Tämä tästä vielä puuttui

Tämä tapahtuu tänään. Tulva huuhtoo kodit Pakistanissa. Maanjäristys nielaisee talon Uudessa-Seelannissa. Äidit kokoilevat hukkuneita lapsiaan Karibianmeren rannoilla.

Tämä tapahtuu tänään. Liian kapeat lantiot natisevat. Napanuorat katkeavat. Vastasyntynyt päästää ensimmäisen parkaisunsa hiljaisuutta kunnioittamatta.

Intian Chennaissa hän syntyy aamuyöstä rottien vartioiman roskalavan viereen. Haitin Port-au-Princessä hänelle rakennetaan vuode vihanneslaatikkoon.

Kukaan ei voi valita syntymänsä paikkaa. Se ei ole vain kylä tai kaupunki, se on ihonväri ja uskonto, suvun kuristava kohtalo. Se on kasti ja sosiaaliluokka, herätysliike ja puolue, äidin hyräilemä virsi tai sen puute. Juuret eivät kasva vain monisatavuotisiin perintömaihin. Yhtä lailla ne työntyvät pakolaisleirin hedelmättömään hiekkaan.

Jokaisessa on syntymäpaikkansa jälki, vastaansanomattomien tosiasioiden punainen viiva. Kenelle haltiakummi lupaa seitsemät taivaat, sille maanpäällinen onni on ehkä lyhyt.

Mutta mitä ikinä maailmassa tapahtuu, lapset jatkavat syntymistään. Tautien kourista, nälästä, hirmumyrskyistä ja hyökyaalloista elämä nousee, se tarujen kuolematon lintu. Unelmansa haudanneet mariat huutavat ja synnyttävät messiaitaan, ja alastomat vastasyntyneet katsovat, miten vain taivaallinen sotajoukko nostaa miekan vääryyttä ja mielivaltaa vastaan. Paimenet vaikenevat. Idän viisaat menevät toista tietä omalle maalleen. Joosefit ovat jo puolimatkassa naapurimaahan.

Vain tämä tästä tarinasta vielä puuttuu: Minä olen se majatalo. Minussa ei ole tilaa.

Kaisa Raittila

Kuvitus: Anna-Kaisa Jormakainen

Kuvastin

Toisenlainen Toivelista: 15 Puuntainta 15 € Ateria koko kylälle 23 € Vuohi 30 € Koulupuku 5 €

Tavaralahjan sijasta voit antaa tänäkin jouluna Toisenlaisen Lahjan. Lahjoita ystäväsi puolesta vuohi, ateria tai vaikkapa puuntaimia kehitysmaan ihmisille. Saat kiitokseksi sähköisen tai tavallisen postikortin, jolla voit välittää joulutervehdyksesi ystävillesi ja läheisillesi.

Lisää Toisenlaisia Lahjoja löydät täältä: www.toisenlainenlahja.fi. Puh. 020 787 1201.