1
2010
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Työ jatkuu Haitissa pitkään Haiti sai auttajat liikkeelle Yhteisvastuukeräys tukee lapsiperheitä
Pääkirjoitus
Onko haitilaisilla enää toivoa? Haitin katastrofaalinen onnettomuus on järkyttänyt meitä kaikkia. Sen mittasuhteista on meillä täällä Suomessa vaikea saada todellista kuvaa. Ihmisten hätä välittyy vain osittain kuvien takaa. Kysehän on oikeastaan siitä, onko sadoilla tuhansilla, ehkä miljoonilla ihmisillä enää minkäänlaista toivoa. Ajattelematon ympäristön käyttö, luonnon tuhovoimat ja myös ihmisten omat aikaansaannokset, etenkin kelvoton hallinto olivat tuhonneet elinmahdollisuudet suurelta osalta kansaa. Viimeksi puolitoista vuotta sitten tuhoisien pyörremyrskyjen sarja hävitti ihmishenkien lisäksi viljelyksiä, teitä, koteja. Viime syksynä, käydessäni Haitissa Yhteisvastuukeräyksen merkeissä, näin maassa kuitenkin toivon merkkejä. Niistä kertoi myös Kirkon ulkomaanavun työtä maassa johtanut Sylvia Raulo. Kansainväliset avustusjärjestöt olivat tuoneet mukanaan mahdollisuuksia jälleenrakentamiseen. Haiti oli valittu myös meidän Yhteisvastuukeräyksemme ulkomaiseksi kohteeksi. Hätäavun lisäksi oli lähdetty tukemaan peruselinkeinoja, kuten maanja hedelmänviljelyä, sekä terveydenhoidon ja koulujen uudelleen aloittamista. Eikä se ollut tapahtunut vain ulkomaisten avustustyöntekijöiden toimin. Monet haitilaiset olivat tarttuneet toimeen ja yhteisvoimin lähteneet rakentamaan parempaa tulevaisuutta Tästä vähäisestä toivosta sain kuvan esimerkiksi käydessäni Gonaivesin kaupungissa. Se oli edellisvuonna peittynyt tuhotulvien tuoman parimetrisen mutakerroksen alle. Nyt kaupunki oli kaivettu esiin, ihmiset palanneet siivoamaan kotejaan, koulu ja sairaala aloittaneet toimintansa. Toivon merkkejä oli syttynyt onnettomuuksien pimentämiin mieliin. Pieniä uuden kasvun ja uusien mahdollisuuksien taimia, niitä jotka muutama viikko sitten pyyhkäistiin kerralla pois. Antavatko muu maailma ja sen kansat periksi sille, että luonnonkatastrofi on vienyt tykkänään nuo toivon merkit. Voiko niitä sytyttää uudelleen? Vain sellainen kansa, jolla on edes vähän toivoa, voi nousta uudelleen jaloilleen. Vapahtajan tuttu kuvaus siitä, miten kohtaamme hänet apua tarvitsevissa, ei voi olla puhuttelematta. Nyt tarvitaan Yhteisvastuuta, sitä että olisimme välittämässä edes pilkahduksia toivosta, sen jo menettäneille. Jukka Paarma arkkipiispa Kirjoittaja on tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen esimies
Nro 1 Helmikuu 2010 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo
2
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki P. (09) 18021/vaihde, fax (09) 1802 207 www.kirkonulkomaanapu.fi Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. AVUSTUSTILIT Nordea 157230-500504 Ålandsbanken 660100-4003646
TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku, Riitta Soveri
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu (09) 1802 583 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Tekoja ihmisarvon puolesta
ULKOASU
Hiekka Graphics KANSIKUVA Paul Jeffrey/Act KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 2.2010 / 30 000 kpl ISSN 1797-7207 Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
Tässä ajassa
Miltä nälkä tuntuu? 1. Miltä sinusta tuntuu kun on nälkä? 2. Entä se, että kaikilla lapsilla ei ole koskaan riittävästi ruokaa? 3. Mitä tälle voisi tehdä? Jony Martin 9 vuotta, Espoo
Kuvitus: Mirka Suikkanen
1. Vatsa kurnii ja siihen voi jopa sattua. Nälän tietää siitä. Olen tottunut, että syödään tietyssä rytmissä ja jos tulee liian pitkä väli, vatsaan sattuu.
Ruoka jakautuu yhä epätasaisemmin Mahdollisuus riittävään ravintoon jakautuu yhä epätasaisemmin. Hyvin toimeen tulevat voivat yhä paksummin, mutta niiden määrä, joilla menee huonosti, kasvaa entisestään. Tämä ilmiö näkyy sekä kansallisilla tasoilla että kansainvälisesti. 2000-luvun puolivälissä ylipainoisten määrä ylitti aliravittujen määrän. Sen jälkeen aliravittujen määrä on kuitenkin noussut ensimmäisen kerran yli yhteen miljardiin ja on nyt samalla tasolla ylipainoisten kanssa. Syynä ovat olleet ruoan hintojen nousun aiheuttama ruokakriisi ja toissa vuonna alkanut talouskriisi. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät jo ennestään vaikeuksissa olevien tilannetta. Erot eivät kasva vain kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä, vaan myös kehitysmaiden välillä ja niiden sisällä. Kehitysmaissakin ylipainoisten määrä kasvaa erityisesti kaupungeissa. Myös Suomessa hyvinvointi jakautuu aiempaa epätasaisemmin. Vaikka Suomi on edelleen pienten tuloerojen maa, myös meillä tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Erityisesti köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut. Tämän kevään Yhteisvastuukeräyksellä autetaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja tuetaan haitilaisia kehittämään ruoantuotantoaan.
2. Pahalta. En varmaan jaksaisi edes kouluun mennä, jos koko ajan olisi nälkä. Mutta tiedän, että on paljon niitä jotka on koko ajan nälissään ja jopa kuolee nälkään. 3. Kerätä rahaa ja ostaa halpaa ruokaa. Ehkä luomutuotteita. Loppurahoilla voisi rakentaa vaikka kaivon, koska siitä saisi puhdasta vettä. Sen avulla voisi vaikka viljellä peltoa.
Saga Sutela 9 vuotta, Helsinki
1. En mä tiedä. Pahalta. 2. Ei se ole ainakaan kivaa. Tiedän, että kaikilla lapsilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Jos meillä ei olisi, se olisi kamalaa. Ei jaksaisi leikkiä, olla koulussa, kasvaa. 3. Niille voisi antaa rahaa tai ruokaa. Voisi järjestää jonkin tapahtuman tai tilata jotakin sellaista lehteä, josta menee rahaa köyhille lapsille.
Luka Gustafsson 7 vuotta, Söderkulla
1. Kurjalta. 2. Surulliselta. Ihan kauhealta tuntuu, kun lapsilla ei ole ruokaa. 3. Mennään sinne maahan, missä on köyhiä ja otetaan ruokaa mukaan ja annetaan niille.
Maija Sankari
Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
Tässä ajassa
Kirkon Ulkomaanapu sitoutuu Haitin auttamiseen Kirkon Ulkomaanapu toimitti Haitiin kaksi vedenpuhdistuslaitteistoa. Niiden avulla 40 000 ihmistä saa viisi litraa talousvettä päivää kohti.
4
Kirkon Ulkomaanapu sitoutuu tukemaan Haitin jällenrakennusta useaksi vuodeksi.
euroa. Lisäksi ulkoministeriöltä on saatu toistaiseksi 800 000 euroa.
Kirkon Ulkomaanapu toimitti alkuvaiheessa Haitiin vedenpuhdistuslaitteita ja -tabletteja ja vesikanistereita sekä telttoja. Nyt se keskittyy erityisesti pikakoulujen ja äiti-lapsikeskusten perustamiseen. Haitissa on Luterilaisen maailmanliiton palveluksessa pysyvästi Kirkon Ulkomaanavun työntekijä Sylvia Raulo. Lisäksi Ulkomaanapu lähettää Haitiin omia työntekijöitään ainakin kevään ajan toteuttamaan ja seuraamaan omia avustushankkeitaan ja tukemaan kumppaneita. Jälleenrakennuksella on kiire, sillä hurrikaanit vaivaavat säännöllisesti Haitia syksyisin ja siihen mennessä ihmisille pitäisi saada kestävät kodit. Kirkon Ulkomaanapu sitoutuu osallistumaan Haitin jälleenrakennukseen useaksi vuodeksi. Osaltaan sen mahdollistaa hyvä keräystulos. Lehden painoon mennessä Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuukeräyksen yhteinen keräys oli tuottanut jo yli kaksi miljoonaa
Haiti on yksi Kirkon Ulkomaanavun pääkohteista. Sillä on Haitissa meneillään pitkäjänteisiä kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on muun muassa kehittää ympäristöystävällisiä ruoantuotantomenetelmiä, kuten luomuviljelyä ja pengerviljelmiä. Ulkomaanavun toiminta-alueet eivät juuri vahingoittuneet järistyksessä yhtä aluetta lukuun ottamatta. Sielläkään ihmisiä ei kuollut, mutta rakennukset vaurioituivat. Painetta alueille tulee sen sijaan nyt siitä, että sinne tulee ihmisiä Port-au-Princestä. ”Paikallisten yhteisöjen integroiminen on keskeistä avustustyössä suunnittelusta toteuttamiseen, koska
Tekoja ihmisarvon puolesta
Yhdessä paikallisten kanssa
ihmisten katastrofissakin täytyy itse kokea voivansa tehdä jotain”, Sylvia Raulo kertoo. Pelkästään ulkopuolisten voimin haitilaisia on mahdotonta auttaa. Paikalliset yhteisöt on otettava mukaan ja tuettava niitä huolehtimaan omista jäsenistään, jotta myös heikoimmassa asemassa olevat saavat apua. ”Pääkumppaneita avustustyössä tulevat olemaan paikalliset viranomaiset ja kansalaisjärjestöt, joihin meillä on yhteyksiä. Selvittelemme parhaillaan mahdollisia toteuttajia. Kysymme heidän näkemyksiään tarpeista ja alueista, jotka tarvitsevat apuamme.” Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun avustustyöstä Haitissa www.kirkonulkomaanapu.fi
Haitin katastrofi kosketti ihmisiä ja sai niin lahjoittajat kuin kerääjätkin runsain joukoin liikkeelle. Lämmin kiitos uskomattoman hienosta keräystuloksesta.
Tässä ajassa
Toisenlainen Lahja joulun suosituin eettinen lahja Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja oli neljännen kerran peräkkäin joulun suosituin eettinen lahja. Kehitysmaiden ihmisiä auttavat lahjat, kuten vuohet ja puuntaimet, ovat tulleet luontevaksi osaksi suomalaisten joulunviettoa. Toisenlaisia Lahjoja myytiin vuonna 2009 yhteensä 1,4 miljoonan euron edestä. ”Taantuma ei vienyt ihmisten auttamishalua”, iloitsee Kirkon Ulkomaanavun viestintäjohtaja Veera Hämäläinen ennakoitua paremmasta tuloksesta. ”Nämä lahjat auttavat ihmisiä kehitysmaissa selviytymään seuraavasta vuodesta. Samalla voimme auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumi-
240 500
sessa. Haluamme välittää kaikille Toisenlaisten Lahjojen antajille suuren kiitoksen.” Suosituin lahja oli edelleen koulupuku, joita myytiin 11 500 kappaletta, ja toiseksi suosituin puuntaimet, joita myytiin 7 500 kappaletta. Vuohia lahjoitettiin yli 6 000 kappaletta. Naisten Pankin Ammatti oli uusi lahja ja yksi tämän joulun hiteistä. Ammattia myytiin lähes 4 500 kappaletta.
Kirkon Ulkomaanavusta vihreä toimisto
ihmistä menetti henkensä katastrofeissa vuonna 2008.
Kirkon Ulkomaanavun toimistolle on myönnetty oikeus Green Office-merkin käyttöön. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Green Office on Maailman luonnonsuojelusäätiön WWF:n toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu. Ulkomaanapu pyrkii kaikessa toiminnassaan pienentämään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.
ACT kokoaa kirkkojen avustustyön Kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun järjestöjen työ on koottu yhden kattojärjestön alle. Tämän vuoden alussa aloittanut ACT-allianssi on kokonaisvolyymiltaan maailman suurin avustusorganisaatio. Kirkon Ulkomaanapu on ainoa suomalainen järjestö ACT-allianssissa. ACTin kotisivut avautuvat helmikuun lopussa ja virallinen lanseeraus on maaliskuussa.
60 50
48
46
46
46
44 42
40
41
40
40
30 20 10 0 Bangladesh Intia
Itä-Timor Jemen
Nigeria Madagaskar Sudan
Eritrea
Lähde: UNDP Human Development Report 2009
Yhdeksän maata, joissa eniten alipainoisia lapsia prosentteina alle viisivuotiaista
Laos
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
Apu menee perille Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
2569
ihmistä on osallistunut kyläkokouksiin, joissa on kerrottu heidän oikeuksistaan paikallista demokratiaa vahvistavassa hankkeessa Etelä-Sudanissa.
Ananas- ja banaaniviljelmien alueet on jo raivattu, ja banaanintaimet kasvamassa.
Kanalan tuloilla kouluun Liberia Mambahnissa, tunnin automatkan päässä Liberian pääkaupungista Monroviasta, käynnistettiin vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen varoilla maatalouden kehityshanke. Ananas- ja banaaniviljelmien alueet on jo raivattu. Lisäksi aiotaan viljellä mm. sipulia, maissia, riisiä, perunaa, inkivääriä ja valkosipulia. Maanviljelyn ohella perustetaan kanaloita. Tuotteiden säilyvyyttä ja varastointia kehitetään ja markkinoille pääsyä helpotetaan. Näin pystytään lyhentämään vuosittaista lähes seitsemän kuukauden pituista jaksoa, jolloin ruokaa on niukasti tarjolla. Uusien lajikkeiden viljely ja kanaloista saatavat munat ja liha parantavat ruokaturvaa. Tuotteita myymällä hankitaan tuloja, jolloin on varaa esimerkiksi lähettää lapset kouluun ja toimittaa sairas perheenjäsen tarvittaessa terveysasemalle. Naisten asema paranee, kun heillä on mahdollisuus olla mukana tulonhankinnassa. Teksti ja kuva: Tiina Kaipiainen
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
16
kyläpankkia on perustettu iPerun Cajamarcassa kyläpankk hankkeen aikana. Pankeissa on yhteensä 196 jäsentä. Kyläpankkien kautta naisilla on mahdollisuus saada lainaa ja säästää.
Kuva: Rainer Lang /ACT
26
uutta kaivoa rakennettiin heinä-syyskuussa 2009 Kambodzhan maaseudun kehityshankkeessa. Kyläläiset käyttävät kaivojen vettä vihannesten viljelyyn, eläinten kasvattamiseen ja talousvetenä.
Maanjäristyksen jälkeen perheet joutuivat aluksi asumaan taivasalla.
Perheet pääsivät katon alle
Kuvateksti: Filbert ja Margret Okiror ovat uusien työkalujen avulla moninkertaistaneet viljelyalansa.
Nyt voimme tehdä työt yhdessä
Indonesia Syyskuun 2009 maanjäristyksessä Indonesiassa Länsi-Sumatralla kuoli yli tuhat ihmistä. Alueen pääkaupungissa Padangissa ja Pariamanin alueella satojen tuhansien kodit tuhoutuivat asumiskelvottomiksi ja ihmiset menettivät toimeentulon lähteet. Kirkon Ulkomaanavun tuella hankittiin telttoja, huopia, ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Yusmaida, 43, menetti järistyksessä kotinsa, jossa asui miehensä, kuuden lapsensa vävynsä ja kolmen lapsenlapsensa kanssa. Hän elätti itsensä pitämällä lähikoulussa ruokakojua, joka myös tuhoutui. Perhe nukkui aluksi puoliksi sortuneen koulun terassilla, kunnes he saivat teltan. Pieneen telttaan ei kuitenkaan mahtunut koko 12-henkinen perhe, vaan miehet nukkuivat edelleen ulkona. Loppuvuodesta avustustyö eteni humanitaarisesta hätäavusta jälleenrakennukseen ja kuntoutukseen. Nyt keskitytään sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin palauttamiseen, väliaikaisten suojien ja infrastruktuurin rakentamiseen. Kirkon Ulkomaanavun kumppani auttoi rakentamaan Yusmaidan kylään 200 väliaikaista suojaa, joihin perheet pääsivät muuttamaan.
Uganda Filbert Okiror kävelee pihapiirissään Akisim Ajokomotin kylässä Ugandassa. Innostunut mies kerää työkaluja kasaan hietikolle kotinsa edustalle. Lopulta kasassa on kuokka, kirves, lapio, iso vesurina käytettävä veitsi ja hakku. ”Uusien työkalujen avulla työnteko sujuu aiempaa nopeammin”, kertoo Filbert. Vaimo Margretkin on tyytyväinen uuteen työkalusettiin. ”Otan nykyään kirveen mukaan, kun lähden hakemaan polttopuita perheelleni. Kirveen ansiosta polttopuiden hakeminen ja pilkkominen on helpompaa.” ”Olemme jaksaneet paremmin raivata uutta viljelysmaata. Kun työkaluja on useampi, voimme tehdä työtä yhdessä. Ennen toisen meistä tuli aina odottaa kuokkimisvuoroaan. Kahdessa vuodessa olemme viisinkertaistaneet viljelyalan. Huonoinakin satovuosina perheellämme riittää ruokaa.”
70
nepalilaista pienviljelijää sai työvälineitä, kuten lapion, sprinklerin ja kastelulaitteen. He voivat nyt viljellä muun muassa kurpitsoja, okraa ja chiliä lähellä kotejaan hyödyntäen parempaa teknologiaa.
Teksti ja kuvat: Elina Fanta
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Haitilaiset ponnistelevat uuteen alkuun Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Haitin maanjäristyksen jälkeistä humanitaarista työtä ja autetaan köyhiä lapsiperheitä. Kirkon Ulkomaanavun ja Luterilaisen maailmaliiton uudet kehitysyhteistyöhankkeet maaseudulla parantavat haitilaisten toimeentuloa ja tuovat vakautta lapsiperheiden ruokatilanteeseen. Teksti Minna Törrönen Kuvat: Minna Törrönen ja Paul Jeffrey / ACT
Ihmiset alkavat hiljalleen heräillä Couchavelin kylässä, Macayan vuoristoisella alueella Lounais-Haitissa. Kukko kiekuu pihalla ja naiset ovat sytyttäneet tulen keittiömajaan. Elphise Delya on herännyt jo varhain tyttärensä Lucian kanssa. Yhdessä he laittavat perheelle syötävää: kurpitsaa, banaania ja kahvia. Veden Lucia on hakenut kanisterilla kilometrien päästä, koska sadevesivarastot ovat ehtyneet lähellä olevan kallion onkaloista. Perheen isä, Agnedu Olmy, juo herättyään kahvin ja syö vedessä höyrytettyä banaania. Hän työskentelee toisten pelloilla maatyöläisenä. Jos kukaan ei tarvitse pellolleen apuvoimia, hän hoitaa perheen omaa peltoa. Sen maissi- ja papusadot eivät riitä ruokkimaan perhettä, koska maa on heikentynyt eroosion takia ja viljelmiä on tuhoutunut hirmumyrskyissä. Päivän työstä toisten pelloilla hän saa reilun euron palkan ja ruuan. Myös Elphise hoitaa säännöllisesti kylän opettajan viljelmää, kasvattaa bataattia ja kurpitsaa. Työstä saaduilla rahoilla perhe maksaa lasten koulumaksuja.
”Välillä on todella vaikeaa, kun emme saa hankittua riittävästi ruokaa perheelle. Lapset ovat etusijalla ja järjestämme asian niin, että lapset saavat jotain. Me aikuiset pärjäämme ruoattakin jonkin aikaa, mutta lapsille etsitään jotain, ” kertoo Agnedu Olmy.
Ympäristötuho uhkaa ruokaturvaa Haitin luonnonkatastrofit, erityisesti jokavuotiset hirmumyrskyt ovat heikentäneet maan jo muutenkin epävarmaa ruokatilannetta. Olmyn perheen viljelmät tuhoutuivat ja kotieläimet kuolivat syksyn 2008 hirmumyrskyissä ja sen jälkeen elämä on ollut vaikeaa. Myrskyjen jälkeen maaseudun perheet selviytyvät syömällä villikasveja, jotka ensimmäisinä nousevat maasta. Heti kun on mahdollista, he ryhtyvät uudestaan viljelemään maata. Hirmumyrskyjen seurauksena maaperän tuhoutuminen on entisestään pahentunut. Haitin metsistä on jäljellä vain noin kaksi prosenttia, koska luonnonvaroja metsät mukaan
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
”Välillä on todella vaikeaa, kun emme saa hankittua riittävästi ruokaa perheelle. Me aikuiset pärjäämme ruoattakin jonkin aikaa, mutta lapsille etsitään jotain, ” kertoo Agnedu Olmy.
Haitin metsistä on jäljellä vain noin kaksi prosenttia
lukien on käytetty vuosikymmenien ajan kestämättömästi. Tämä on johtanut maaperän eroosioon ja vesivarojen ehtymiseen. Eroosion takia myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet trooppiset hirmumyrskyt ovat olleet Haitissa erityisen tuhoisia.
Epävakautta ja tuontiruokaa Haitissa on jo vuosia ponnisteltu poliittisen epävakauden, väkivallan ja köyhyyden kierteessä. Haiti itsenäistyi vuonna 1804 Ranskan siirtomaahallinnosta. Duvalier-perheen diktatuuri päättyi 1986 ja sen jälkeen maassa ovat vaihdelleet sotilasvallankaappaukset ja pyrkimys demokratiaan. Jo ennen maanjäristystä maan
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
turvallisuudesta huolehti YK:n noin 10 000 sotilaan vakauttamisohjelma Minustah. Globalisaation haitat, kuten ruoan hinnannousu vaikuttavat haitilaisten jokapäiväiseen elämään. Olmyn kahdeksanhenkinen perhe on muiden perheiden tavoin riippuvainen ulkomailta tuodusta ruuasta. Kun perhe saa peltotöistään rahaa, he ostavat riisiä, jauhoja, ruokaöljyä ja sokeria, jotka ovat tyypillisimpiä tuontiruokia Haitissa. Haitin ruoasta 60 prosenttia on tuontiruokaa, vaikka monien tuotteiden viljely olisi mahdollista myös kotimaassa. Tällä hetkellä Haitin oma ruoantuotanto ei kuitenkaan riitä vajaan kymmenen miljoonan kansalaisen ravinnontarpeeseen ja maa onkin hyvin riippuvainen ulkomaisesta avusta.
Kehitysyhteistyö hyödyttää vaikeuksista huolimatta Ennen alkuvuoden tuhoisaa maanjäristystä Haiti on saanut monien vuosien aikana paljon kansainvälistä tukea avustusjärjestöiltä eri puolilta maailmaa. Luterilaisen maailmanliiton (LML) Haitin maaohjelman johtaja Sylvia Raulo on työssään jo ennen maanjäristystä huomannut, että Haitin avustustyön yksi ongelma on maan avustustyön kokonaistilanteen koordinaation puute. ”Vaikka kokonaishyödyn näkeminen Haitin avustustyössä voi olla vaikeaa, ei ole mitään syytä lähteä pois, vaan asioihin voi vaikuttaa pikkuhiljaa”, kuvailee Raulo. Sylvia Raulo pitää maanjäristyksen jälkeisessä tilanteessa tärkeänä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja siinä erityisesti ruoantuotantoon liittyviä hankkeita. ”Maaseudulla voi nähdä, että ihmisten todellisuutta voidaan auttaa. Työmme on heidän elämälleen vaikuttavaa”, hän kuvaa LML:n työtä, jota Kirkon Ulkomaanapu on tukenut vuodesta 1985 lähtien. Maaseudun hankkeisiin tullaan käyttämään myös Yhteisvastuukeräysvaroja seuraavien kahden vuoden aikana. Kehitysyhteistyössä muutos tapahtuu hitaammin kuin välittömässä hätäavussa. ”Työntekijöitä tarvitaan motivoimaan ihmisiä ja siksi kylätason työ on hyvin tärkeää”, tietää Sylvia Raulo.
Kylän kehityshankkeet alulle Yhteisvastuuvaroin Tänään Agnedu ja Elphise eivät lähde pellolle, sillä Luterilaisen maailmanliiton projektityöntekijät tulevat haastattelemaan heitä ja selvittämään Olmyn perheen tilannetta. LML:n työntekijät tekevät alueella lukuisia haastatteluja, joiden avulla he pyrkivät löytämään heikoimmassa asemassa olevat perheet, jotka pääsevät mukaan uuteen kehityshankkeeseen. Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettavissa kehitysyhteistyö-
LML:n projektityöntekijä Ducasse Zamor ohjaa kyläläisiä saamaan parempia satoja. ihmisiä. ”Yleensä kyläläisten vakuuttaminen ei ole vaikeaa, koska he ovat iloisia kun saavat apua”, hän kuvailee. Hän työskentelee kehitysprojektissa Forêt De Pinsin alueella Kaakkois-Haitissa.
hankkeissa parannetaan kyläläisten ruokatilannetta. Ruoan saamisen vakautta parannetaan yhdessä kyläläisten kanssa opettelemalla luonnonmukaisia viljely- ja tuotantomenetelmiä, kuten parantamaan viljelymaata kompostoidun mullan avulla ja suojelemalla vesilähteitä ja metsiä. Heitä koulutetaan myös varautumaan myrskyihin ja katastrofeihin. Toimeentulon monipuolistamiseksi perheisiin annetaan vuohia tai kanoja kasvatettavaksi. Lisäksi perheitä koulutetaan vihannesten kasvatuksessa ja alueelle rakennetaan sadevesisäiliöitä. ”Kyläläisten koulutus ja neuvonta on tärkeää, että he tietävät miten toimitaan taimitarhassa ja viljelyksillä”, kuvailee LML:n projektityöntekijä Ducasse Zamor. Hänen päätehtävänään on malliviljelmien avulla selvittää yhdessä kyläläisten kanssa, miten jyrkillä rinteillä voi pengerrysten avulla viljellä niin, että eroosio vältetään. Haastattelun jälkeen Agnedu Olmy näyttää toiveikkaalta. Hän tietää,
että järjestöt ja ihmiset tekevät työtä alueella ja myrskyihin voidaan myös varautua.
Sylvia Raulo, kylän johtaja ja Ducasse Zamor puhuvat Mabeffin kyläläisten tilanteesta, jota helpottaa kolme vuotta sitten kylään rakennettu sadevedenkeräämö. ”Veden saanti on täällä joka paikassa ongelmana ja onkin tärkeää varmistaa ihmisen veden saanti”, sanoo Ducasse Zamor.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Kuva: Maija Sankari
Kohtauspaikka
≠ Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt Tekoja ihmisarvon puolesta -palkinnon ministeri Elisabeth Rehnille hänen elinikäisestä työstään ihmisarvon puolesta. Palkinto luovutettiin keskiviikkona 9. joulukuuta Espan lavalla Helsingissä Toisenlaisen Lahjan tapahtumassa.
Kuva: Matti Karppinen
◊ Yhteisvastuukeräys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestivät sunnuntaina 24.1. Helsingin Tuomiokirkossa suurkonsertin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. TV2 lähetti konsertin suorana lähetyksenä. Haiti-konserttiin osallistui myös presidentti Tarja Halonen. Konsertti tuotti yli 800 000 euroa.
◊
Kuva: Marianne Heikkilä
Kuva: Marianne Heikkilä
Kuva: Elina Fanta
Naisten Pankin vapaaehtoiset järjestivät menestyksekkään kirpputoritapahtuman Helsingin keskustassa. Lahjoituksena saadut kierrätystavarat tuottivat huikean yli 16 000 euron tuoton kehitysmaiden naisten hyväksi.
Ω
Pentti Hietanen esiintyi Naisten pankin osakasillassa 21. tammikuuta Helsingissä. Naisten Pankki on yhteisö ja rahasto, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä.
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Ω Toisenlainen Lahja oli mukana joulukadun avajaisissa ja Lucian
päivän tapahtumassa Helsingissä 2009. Tapahtumissa oli mukana useita energisiä vapaaehtoisia.
Tekoja-kampanja käynnistyy 21.4.
Toivon vaellus
-rippikoulumateriaali
Konfliktin riepottelemassa Pohjois-Ugandassa sadot ovat tuhoutuneet vuosi toisensa jälkeen tulviin, kuivuuteen tai väkivallan uhkaan. Ihmisillä on puutetta ruoasta ja vedestä. Miten heille pystytään takaamaan riittävä ravinto? Tästä kerromme Tekoja-kampanjassamme, joka vuosina 2010–11 keskittyy ruokaturvaan. Lue lisää kampanjasivuilta 21.4. alkaen www.kirkonulkomaanapu.fi.
Löydä uusi pyhiinvaellusmateriaali rippikouluun
Testamenttilahjoitus
Uusi Toivon vaellus -materiaali rippikouluille ilmestynyt
Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa!
Toivon vaellus -rippikoulumateriaali sisältää toiminnallisen materiaalin toteutusohjeineen, rukouksia ja hartauksia sekä lyhytfilmejä.
Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemisessä. Lisätietoja: Sari Ignatius, puh. 09-1802 227 tai www.kirkonulkomaanapu.fi
Lataa käyttöösi: kirkonulkomaanapu.fi/toivonvaellus
Putiikki
Christian Chavarrian maalaamat ristit El Salvadorista 15-vuotiaana salvadorilainen Christian Chavarria oli elänyt suurimman osan elämästään pakolaisena, ollut vuoden lapsisotilaana ja joutunut pakenemaan luterilaisen kirkon piispan Medardo Gomezin avustuksella kotimaastaan pelastaakseen henkensä. Hän asui Ruotsissa kaksi ja puoli vuotta, kunnes hallitus päätti palauttaa hänet takaisin El Salvadoriin. Kotimaassaan hän ryhtyi tekemään vapaaehtoistyötä luterilaisessa kirkossa ja maalaamaan kirkasvärisiä ristejä, joiden myyntituloilla Christian maksoi sisarustensa koulutuksen. Puutöiden myymisen ansiosta Christianin elämä on muuttunut täysin. Nykyään hän pystyy elättämään myös äitinsä, sisaruksensa ja lähisukunsa. Iloisten ja suuren suosion saaneiden puutöiden aiheina on usein eläinten ja talojen muodostamat maisemat. Hinta: 5 ¤
Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 0207 54 2350. Tilaukset myös netissä www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa Ristien myynnistä 14 % tulee Kirkon Ulkomaanavun työn tukemiseen.
Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Svenska sidor
Finns det ännu hopp för haitierna? Utlandshjälps arbete i landet, kunde berätta om dessa tecken. De internationella biståndsorganisationerna hade fört med sig möjligheter till återuppbyggnad. Haiti hade också valts till utländskt mål för vår Gemensamt Ansvar-insamling. Utöver nödhjälp hade man börjat stöda basnäringar såsom jordbruk och fruktodlingar och fått igång hälsovård och skolor. Och detta hade inte gjorts bara av utländska biståndsarbetare. Många haitier hade skridit till verket och med gemensamma krafter börjat bygga en bättre framtid. Detta lilla hopp fick jag en bild av bland annat då jag besökte staden Gonaives. Den hade föregående år täckts av ett två meter tjockt gyttjelager från förödande översvämningar. Nu hade staden
Kyrkans Utlandshjälp fortsätter länge i Haiti Kyrkans Utlandshjälp förbinder sig att stöda återuppbyggnaden i Haiti många år. I första skedet sände Utlandshjälpen vattenreningsapparatur och -tabletter, kanistrar och tält. Nu koncentrerar man sig på snabbskolor och centraler för mödrar och barn. Under våren sänder Utlandshjälpen fler medarbetare för att stöda Lutherska världsförbundet och lokala partner i biståndsprojekten. Återuppbyggnaden brådskar, eftersom orkaner regelbundet drabbar Haiti på hösten och människorna bör få hållbara hem till dess. Insamlingen Gemensamt Ansvar har redan inbringat över två miljoner euro. Av utrikesministeriet har Utlandshjälpen fått 800 000 euro.
14
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Foto: Maija Sankari
Den katastrofala olyckan i Haiti har upprört oss alla. Det är svårt för oss här i Finland att få en riktig uppfattning av hur stor den är. Bilderna kan bara till en liten del förmedla människornas nöd. Frågan är egentligen, om det längre finns hopp för hundratusentals, kanske miljoner människor. Oklok exploatering av miljön, naturens förstörelsekrafter och oduglig styrelse hade berövat en stor del av folket rimliga levnadsmöjligheter. Senast för ett och ett halvt år sedan hade en serie förödande orkaner utplånat människoliv, odlingar, vägar, hem. Förra hösten, när jag besökte Haiti i anknytning till insamlingen Gemensamt Ansvar, såg jag ändå tecken på hopp i landet. Sylvia Raulo, som leder Lutherska världsförbundets och Kyrkans
grävts fram, människorna återvänt och städat upp sina hem, skolan och sjukhuset kommit igång. Hopp hade tänts i sinnen som fördunklats av olyckorna. Små plantor av ny tillväxt och nya möjligheter, som för några veckor sedan igen ströks bort. Kan hoppet tändas igen? Bara ett folk som har åtminstone ett litet hopp, kan igen komma på fötter. Frälsarens bekanta ord om hur vi möter honom i de hjälpbehövande riktas till oss. Nu behövs Gemensamt Ansvar för att förmedla åtminstone glimtar av hopp till dem som redan har förlorat det. Jukka Paarma ärkebiskop förman för årets Gemensamt Ansvar-insamling
Elisabeth Rehn fick priset Handling för människovärdet Kyrkans Utlandshjälp har belönat minister Elisabeth Rehns livsverk med priset Handling för människovärdet. Priset över-
Elisabeth Rehn.
räcktes den 9 december på Esplanadens
scen i Helsingfors vid ett evenemang för Annorlunda Gåva. Elisabeth Rehn har lagt sig själv i blöt för de mänskliga rättigheterna och ofta fört de allra sårbaraste gruppernas talan. Hon har bland annat arbetat för romerna i Europa, för folkmordets offer i Bosnien, för utnyttjade kvinnor i Afrikas konflikter och för palestinska barn på Västbanken, sägs det i motiveringen till priset.
Annorlunda Gåva var julens populäraste etiska gåva Kyrkans Utlandshjälps Annorlunda Gåva var för fjärde julen i rad den mest populära etiska gåvan. Gåvorna, till exempel getter eller trädplantor, som hjälper människorna i utvecklingsländerna har blivit en naturlig del av finländarnas julfirande. År 2009 såldes Annorlunda gåvor för sammanlagt 1,4 miljoner euro.
Foto: Paul Jeffrey
Svenska sidor
Haitierna startar om igen LVF:s bymedarbetare Ducasse Zamor (t. h.) handleder byborna att få bättre skördar. ”I allmänhet är det lätt att påverka byborna, eftersom de är glada att få hjälp”, säger han.
Årets Gemensamt Ansvar-insamling stöder det humanitära arbetet efter jordbävningen i Haiti. Men medlen går också till Kyrkans Utlandshjälps och Lutherska världsförbundets (LVF) utvecklingsprojekt på landsbygden i Haiti för att trygga barnfamiljers tillgång till mat. Elphise Delay och dottern Lucia har vaknat tidigt i byn Couchaveli i bergstrakterna i sydvästra Haiti. De lagar tillsammans familjens morgonmål av kurbits, banan och kaffe. Fadern Agnedu Olmy sköter familjens åker. Skörden av majs och bönor räcker inte till för att föda familjen. Därför arbetar han ofta på andras åkrar. För en dags arbete får han mat och en dryg euro i lön. ”Det är ibland verkligt svårt, då vi inte har tillräckligt med mat åt familjen. Vi vuxna kan klara oss utan mat ibland, men vi ser alltid till att alla sex barnen får något att äta”, berättar Agnedu Olmy.
Erosion och instabilitet
och husdjuren dog i orkanen hösten 2008 och efter det har livet varit svårt. Innan man fick ny skörd levde man på vilda växter. Bara två procent av skogarna i Haiti finns kvar, eftersom man har utnyttjat naturresurserna på ett ohållbart sätt. Det har lett till erosion och trytande vattenresurser. Orkanerna, som ökat på grund av klimatförändringen, har sköljt bort jord och förvärrat erosionen. Haiti frigjorde sig 1804 från det franska kolonialväldet. Landet har i åratal kämpat i en spiral av politisk instabilitet, våld och fattigdom. Redan före jordbävningen svarade FN:s stabiliseringsprogram Minustah med ca 10 000 soldater för säkerheten i landet. Globaliseringens skadliga verkningar såsom höjda matpriser har försvårat haitiernas dagliga liv. 60 procent av maten i Haiti importeras. Haitis egen matproduktion räcker inte till och landet är mycket beroende av utländskt bistånd.
Utvecklingssamarbete trots svårigheter Idag går Agnedu och Elphise inte till åkern, eftersom LVF:s projektarbetare kommer för att intervjua dem och utreda familjens situation. Familjen har fått komma med i ett utvecklingsprojekt, som ger dem hopp för framtiden. Projektet förbättrar livsmedelsproduktionen. Man lär byborna odla grönsaker, förbättra jorden med kompostering, skydda vattenkällor och skog. De får getter och höns. En viktig del av programmet är att öka beredskapen för orkaner och andra katastrofer. LVF:s arbete i Haiti leds av Sylvia Raulo från Finland. I situationen efter jordbävningen ser hon det som mycket viktigt att fortsätta utvecklingssamarbetet och speciellt trygga livsmedelsförsörjningen. ”På landsbygden märker man att vårt arbete förändrar människornas liv”, säger Sylvia Raulo Text: Minna Törrönen
Familjen Olmys odlingar förstördes Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
15
HAITIN MAANJÄRISTYKSEN UHRIT TARVITSEVAT RUOKAA, VETTÄ JA LÄÄKKEITÄ. OLE ARKIENKELI JA AUTA. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN. WWW.YHTEISVASTUU.FI TAI SOITA 0600-1-2010 (10,10 € / PUH. + PVM)