tekoja_1_12 by Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

2012

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Vihdoin

KOTIIN Kyläpankki luo mahdollisuuksia Etelä-Sudanin rauha särkyi

Pääkirjoitus

Onneksi on Yhteisvastuu Yhteisvastuukeräys on Kirkon Ulkomaanavulle jokavuotinen kiitoksen aihe, kahdesta syystä. Ensinnäkin keräys tuottaa huikean summan rahaa, jolla lievitetään hätää ja rakennetaan tulevaisuutta maailman köyhimmillä alueilla. Toiseksi kerääjät ja lahjoittajat antavat joka vuosi tärkeän viestin. Omalla yhteisvastuupanoksellaan he kertovat, että maailmassa on toivoa, ihmiset välittävät toisistaan eikä heikoimpia jätetä yksin. Jokainen kerääjä ja lahjoittaja vahvistaa tätä viestiä, ja sillä on suuri merkitys, sekä keräyskohteissa että suomalaisessa yhteiskunnassa. Keräystuoton perille vieminen on Ulkomaanavulle kunniatehtävä. Meitä velvoittavat kristillisen diakonian ja ammattitaitoisen kehitysyhteistyön parhaat periaatteet: avun tulee tavoittaa ne, jotka sitä todella tarvitsevat, ja se tulee käyttää pitkäjänteiseen työhön, joka nostaa ihmiset omille jaloilleen. Olemme kiitollisia Yhteisvastuun arkienkeleiden tuesta ja luottamuksesta. Teemme parhaamme ollaksemme niiden arvoisia.

4 6 18

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kymmenet tuhannet paenneet kodeistaan Etelä-Sudanissa Yhteisvastuukeräys tukee Alicea kotiinpaluussa Vihdoin

KOTIIN

Samarian kylä saa koulun

Kyläpankki luo mahdollisuuksia Etelä-Sudanin rauha särkyi

Kansikuva: Ville Asikainen

Sisällys

Petri Merenlahti Kirkollisen työn päällikkö

Tässä ajassa

Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Désiré Bindu, 43 vuotta autonkuljettaja, Goma, Kongon demokraattinen tasavalta Yritän säästää, noin kahdeksan euroa kuussa. Tavoitteena on oman talon rakentaminen. Viime aikoina säästäminen on onnistunut huonosti, ruoan hinta ja koulumaksut ovat nousseet. Pidän säästämistä tärkeänä, ja toivon, että pystyn jatkossa säästämään.

Ylös, päiväkodin kautta junalle, töihin ja takaisin, kauppaan. Viikonloppuna mökille tai kauppakeskukseen, siivousta, pyykinpesua. Asuntolaina, sähkölasku, lapsen liian pienet talvikengät. Pikku Kakkonen, Top Chef, Inno. Korvatulehduksia ja mahatauteja. Tai pitkiä työpäiviä, työmatkoja ympäri maailmaa, golfreissuja Espanjaan, lapsenlapset tai tuo ensimmäinen lista siihen päälle. Helposti tuntuu, että omassa elämässä on tarpeeksi hoitamista, vaikka kaikki on hyvin. Mistä löytää aikaa ja resursseja muiden auttamiseen, kun arki imee voimat? Jostakin suuri osa meistä suomalaisista sitä aikaa, rahaa ja asennetta kuitenkin löytävät. Suomi nousi vuonna 2011 edellisvuoden sijalta 45. sijalle 21. maailman lahjoittajaindeksissä. Suomalaisista 42 prosenttia antaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Lahjoittaminen on nouseva trendi koko maailmassa talouden taantumasta huolimatta. Siitä taitaa tulla hyvä mieli. Helmikuun 5. alkanut Yhteisvastuukeräys on yksi mahdollisuus nousta omasta poterostaan ja antaa muille.

Tavoitteenani on säästää noin 60 euroa, jonka avulla haluan laajentaa ruokakauppaani ja ostaa porsaan kasvatettavaksi. Unelmana on myös tulevaisuudessa säästää rahaa maatilkkuun, jolla perheeni voisi viljellä ruokaa.

Annika Collander, 43 vuotta kotiäiti ja opettaja, Vaasa, Suomi Kuva: Oskar Collander

Lahjoittaminen nousussa

Kuva: Khim Sambo Rothana

Khim Saly, 31 vuotta ruokakaupan pitäjä, Phteah, Kambodzha

Kuva: Leena Lindqvist

Säästätkö ja mitä varten säästät?

Säästän, tällä hetkellä noin 85 euroa kuukaudessa. En säästä mitään tiettyä tarkoitusta varten.

Minna Elo Lähde: World Giving Index 2011

Tekoja ihmisarvon puolesta

Tässä ajassa

Etelä-Sudanin hauras rauha särkyi Jopa tuhannet ihmiset ovat kuolleet ja kymmenet tuhannet joutuneet pakenemaan kodeistaan Etelä-Sudanissa kahden heimon välisissä hyökkäyksissä. Kysymyksessä on toistaiseksi vakavin konflikti viime heinäkuussa itsenäistyneessä EteläSudanissa.

Taustalla alueen köyhyys

Yhtenä osatekijänä konfliktiin on ollut se, että murlet ovat kokeneet jääneensä kaikesta kehityksestä ulkopuolelle. Tämän epäkohdan poistamiseksi tarvitaan niin Etelä-Sudanin hallituksen kuin kansainvälisen yhteisönkin ponnistuksia alkaen tieverkoston kehittämisestä aina perinteisempään kehitysapuun, kuten terveydenhuoltoon, elinkeinoihin, puhtaaseen veteen ja koulutukseen.

Kehitystyön lisäksi tarvitaan ruohonjuuritason rauhankasvatusta, jota Sudanin kirkkojen neuvosto on jo aiemmin tehnyt. Siihen on nyt tarkoitus saada mukaan erityisesti aseistautuneet nuoret. Kaikista heimoyhteisöistä on tarkoitus kouluttaa joukko ”rauhanmobilisoijia” yhteisöihinsä. Kirkon Ulkomaanapu avustaa kodeistaan paenneita ihmisiä jakamalla 2 500 evakkoperheelle paketit, jotka sisältävät mm. pressun, alustamaton, kanisterin, vedenpuhdistustabletteja, moskiittoverkkoja, kattiloita, ruokailuvälineitä ja saippuaa. Myöhemmin Ulkomaanapu varautuu avustamaan tuhottujen koulujen uudelleen avaamisessa. Teksti: Maija Sankari

Kuva: ACT/DCA/Nils Carstensen.

Loue Nuer- ja Murle-heimojen välillä on pitkään ollut kahakoita ja karjan ryöstelyä, mutta se on nyt muuttunut vakavammaksi. Uudenvuodenaattona 6 000-8 000 nuoren Lou Nuer -soturin joukko hyökkäsi syvälle Murle-heimon alueelle. Lou Nuerit sanoivat hyökkäyksen olleen vastaus murlejen aiemmin tekemille ryöstöretkille.

Hyökkäyksen edetessä lounuerit polttivat kaikki matkan varrelle osuneet kylät ja tappoivat miehiä, naisia ja lapsia. Kuolonuhreja arvioidaan olevan jopa tuhansia ja kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat kodeistaan ja ovat nyt kerääntyneet lähitaajamien ympärille.

Vuosi sitten Etelä-Sudanissa äänestettiin itsenäisen Etelä-Sudanin, rauhan ja kehityksen puolesta. Nyt Loue Nuer- ja Murle-heimojen väliset taistelut ovat ajaneet noin 125 000 ihmistä pakoon kodeistaan.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Tässä ajassa

Kaksi vuotta maanjäristyksestä:

Kirkon Ulkomaanapu keskittyy Haitissa koulujen jälleenrakentamiseen. Pysyviä koulukeskuksia on nyt valmistunut kaksi ja vuoden 2012 suunnitelmissa on 11 lisää. – Port-au-Princen ulkopuolella jälleenrakennusta hidastaa useiden koulutonttien erittäin haastava sijainti vuoristossa. Kohteet ovat myös alttiita myrskyille, maa- ja mutavyöryille sekä jokien tulvimiselle. Ulkomaanavun työ keskittyy nimenomaisesti näille alueille, missä muita toimijoita on vain vähän, kertoo Ulkomaanavun projektipäällikkö Sari Kaipainen Haitista. – Kansainvälisen rahoituksen ja tuen jatkaminen ovat nyt äärimmäisen tärkeitä hauraalle valtiolle, painottaa kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg Ulkomaanavusta.

Katso KUVAKERTOMUS VERKOSSA

Kuva: Ben Depp.

Rakennamme uusia kouluja Haitiin

St. Matthieun koulukeskuksen avajaisia vietettiin Haitin Léogânessa syyskuussa 2011. Tänä vuonna Kirkon Ulkomaanapu rakentaa lisää ympäristöystävällisiä kouluja Haitiin.

Rauhanpalkinto Changemaker-verkostolle

500

Suomen kristillinen rauhanliike antoi vuoden 2012 rauhanpalkinnon Changemaker-verkostolle. Se on vuonna 2004 perustettu nuorten vaikuttamisverkosto, jossa on yli 1 300 jäsentä. Verkosto toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Toiminnan teemoja ovat erityisesti rauha, kehitysmaiden velkaongelmat ja ympäristö. Palkinnon toi Changemakerin kampanjointi oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kanssa sopusoinnussa olevan yhteiskunnan rakentamiseksi.

Kymmenen maata %

Alle eurolla päivässä elävien työssä käyvien ihmisten osuus kaikista työllisistä % 86,2

80 56,9

69,6

66,9

55,7

45,7

40 20 0

21,4 11,1

3,5 Argentiina Bangladesh

Haiti

Honduras

Kambodzha

Kongon Liberia demokraattinen tasavalta

Moldova

9,0 Peru

Lähde: UNDP Inhimillisen kehityksen raportti 2010

miljoonaa jäsentä on mukana osuuskunnissa yli 100 maassa. YK on julistanut vuoden 2012 osuustoiminnan vuodeksi.

Uganda

Tekoja ihmisarvon puolesta

Alice Lado odottaa kotiin paluuta ja puutarhatöiden aloittamista.

Kotiin pääsyssä on elämän kauneus Teksti: Maija Sankari Kuvat: Ville Asikainen.

Alice Lado joutui viettämään yli kymmenen vuotta leirielämää poissa kotoa. Nyt hän on pääsemässä takaisin kotiin, mutta kaikki on aloitettava alusta.

Majoja on kymmenittäin vieri vieressä. Niiden välissä risteilee kapeita pölyisiä polkuja. Pohjois-Ugandassa Paderissa sijaitsevassa Acholiburin evakkojen leirissä ei ole paljon yksityisyyttä. Nyt asukkailla on kuitenkin toivoa. Täältä he pääsevät muuttamaan omiin koteihinsa. Alice Lado on odottanut sitä kauan. Paderin alueen noin 500 000 asukkaasta lähes 340 000 joutui vuoden 1989 jälkeen pakenemaan evakkoleireihin LRA-sissiliikkeen (Lord Recistance Army) terroria. Tilanne rauhoittui vasta vuonna 2007, kun Ugandan armeija sai sissiryhmän hajotettua ja ryhmän rippeet pakenivat naapurimaihin. Vaikka tilanne rauhoittui, paluu kotikyliin ei ole yksinkertaista. Pakovuosien aikana pellot ja pihapiirit ovat metsittyneet, ja sissit polttivat talot ja tuhosivat omaisuuden. Vanhan kotitalon sijainnin tunnistaa vain puskien yläpuolelle kohoavista mangopuista, jotka ovat kasvaneet kotipihassa. Asukkaat onkin siirretty ensin kylien lähellä oleville niin sanotuille satelliittileireille, joista käsin he voivat rakentaa kotinsa ja

raivata pellot. Tällaisella leirillä myös Alice perheineen nyt asuu.

”Elämä leirillä oli vaikeaa” Alice oli 20-vuotias, kun hän joutui pakenemaan kotoa. ”Silloin oli paljon tappamista. Kasvatin vihanneksia puutarhassa, mutta sissit veivät sadon. Meillä ei ollut mitään syötävää ja sissit polttivat kotimme. Meidän oli lähdettävä”, Alice kertoo. Sissit tappoivat toisen hänen lapsistaan. Evakkoleirillä ei ollut mahdollista viljellä tai pitää eläimiä. ”Leirillä ei voinut tehdä mitään, elämä oli vaikeaa. Silloin, kun oli rauhallisempaa, kävimme kotona etsimässä ruokaa ja hakemassa puunrunkoja myytäväksi. Joskus sissit yllättivät ja jouduimme pakenemaan nopeasti.” Alice asui perheineen kuusi vuotta varsinaisella evakkoleirillä. Tälle satelliittileirille hän tuli vuonna 2007. Perheen alkuperäiseen kotiin on leiriltä matkaa kaksi kilomet-

Tekoja ihmisarvon puolesta

Useimpina viikkoina Alice on säästänyt 2000 shillinkiä, mutta on myös viikkoja, jolloin hän ei ole pystynyt laittamaan mitään säästöön.

riä. Alicen mies on raivannut peltoa ja he ovat jo aloittaneet maissin ja maapähkinöiden viljelyn. ”Odotamme ruohon kasvamista, että saamme rakennettua katon kotiin. Odotan kotiin pääsyä. Siellä on vapaus. Elämä kotona on se, mitä haluan. Voin aloittaa puutarhatyöt”, Alice suunnittelee.

Säästämisen opettelua

Kuva: Maija Sankari

Kirkon Ulkomaanapu tukee Paderin alueen asukkaiden kotiinpaluuta. Leirielämän aikana monet itsenäisen toimeentulon edellyttämät tiedot ja taidot ovat unohtuneet. Palaajat saavat maatalouskoulutusta, tukea kaivojen rakentamiseen ja hygienia- ja terveysvalistusta. Yksi osa tukea ovat säästö- ja lainaryhmät. Ryhmien jäsenet perehdytetään yleisiin taloustaitoihin ja he saavat myös yrittäjyys- ja ammattikoulutusta. Lisäksi ryhmässä opetellaan demokraattista päätöksentekoa ja ratkotaan yhdessä yhteisön ongelmia. Alice liittyi omaan ryhmäänsä vuonna 2008. Ryhmän nimi on Ayee pit (pidän huolta). Säästäminen oli Alicelle uusi asia. ”Kiinnostuin heti, kun kuulin säästöryhmästä. En ollut aiemmin säästänyt. Ensimmäisellä lainalla ostin kaupungista kaloja, joita sitten myin pienellä voitolla kyläläisille tien varressa. Siitä innostuin.” Sen jälkeen Alice on ottanut useita lainoja, joiden määrä on vaihdellut 40 000–60 000 Ugandan shillinkiin (noin 13–20 euroa). Lainojensa avulla Alice on sekä kehittänyt maatalouttaan muun muassa hankkimalla auran ja possun että tehnyt pientä myyntitoimintaa. Alice on nyt myös säästöryhmänsä rahastonhoitaja.

Rahaa pressulla Alicen säästöryhmä kokoontuu joka tiistai aamupäivällä. Aamun viileämmät tunnit väki tekee töitä ja kerääntyy sitten mangopuun alle pressun päälle kokoukseen. Läsnäolo on pakollista, myöhästymisestä tai luvattomasta poissaolosta joutuu maksamaan sakon. Alice on ryhmän kirjanpitäjä ja istuu tuolilla ryhmän edessä. Kokouksen aluksi on nimenhuuto. Sen jälkeen jokainen jäsen antaa vuorollaan 200 shillinkiä (5 senttiä) ryhmän sosiaaliseen rahastoon, josta annetaan jäsenille lainoja esimerkiksi lääkkeisiin tai sairaalassa käyntiin. Sosiaalisesta rahastosta otettu laina on koroton. Sosiaalisen rahaston maksujen jälkeen kerätään henkilökohtaiset säästöt. Naiset käärivät kolikkonsa tai pieneksi mytyksi taitellut setelinsä hamekankaan kulmasta ja käyvät tuomassa ne yhteiseen kasaan pressulle. Kunkin säästämä summa merkitään hänen omaan tilikirjaansa. Alicen viikkosäästöt vaihtelevat 2 000–10 000 shillinkiin.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Odotamme ruohon kasvamista, että saamme rakennettua katon kotiin. Säästöryhmässä kaikki tapahtuu julkisesti. Se tukee jäsenten sitoutumista.

Tämän jälkeen on aiemmin otettujen lainojen takaisinmaksun vuoro. Laina-aika on kuukausi ja korko kymmenen prosenttia. Säästöistä ja lainojen takaisin maksusta kertynyt summa on se, joka voidaan antaa uusiksi lainoiksi. Lainaa haluavat ryhmän jäsenet ilmoittavat, kuinka suuren lainan haluavat ja mihin tarkoitukseen. Laina saa olla korkeintaan kolme kertaa omien säästöjen suuruinen. Ryhmä päättää sitten yhdessä, keille laina annetaan. Etusija on taloudelliseen toimintaan otetuilla lainoilla.

Koulutusta ja kunnon ruokaa lapsille Alice otti edellisen 40 000 shillingin lainansa vajaa kuukausi sitten. Sadekaudella Alice viljelee maata, mutta kuivalla kaudella hän hankkii tuloja myymällä kuivattuja kaloja. Hän ajoi polkupyörällä kahden tunnin matkan lähimpään kaupunkiin Kitgumiin, josta hän osti lainasummalla pesuvadillisen kuivattuja pikkukaloja eli ”silver fish”. Kalat Alice myy leirin lähellä olevan tien varrella lähiseudun asukkaille. Hän odottaa asiakkaita yhdes-

sä muiden naisten kanssa tien varrella aamusta kello neljään, jolloin hän tulee kotiin tekemään ruokaa koulusta tuleville lapsille. Yleensä myymiseen menee 4–5 päivää. Asiakkaita Alice tarvitsee yhteensä 10–20. Alicella on viisi tytärtä, joista vanhin, 15-vuotias, asuu muualla sukulaisten luona voidakseen käydä koulua. Alice tapaa hänet kerran lukuvuodessa. Alice kertoo ikävöivänsä tytärtään, mutta pitää koulutusta tärkeänä. ”Haluan, että lapset käyvät koulua ja saavat kunnollista ruokaa”, Alice sanoo. Hän haaveilee siitä, että

voisi ottaa isompia lainoja voidakseen kehittää kunnolla toimeentuloaan. ”Olemme nyt uuden elämän alussa. Menneet ovat menneitä ja haluan katsoa eteenpäin. Tämä on kovaa työtä, mutta nyt pääsemme kotiin. Siinä on elämän kauneus.” Yhteisvastuukeräys 2012 tukee Paderin maaseudun kehittämishanketta PohjoisUgandassa. Säästöryhmien toimintaa tuetaan antamalla ryhmille koulutusta sekä palkkaamalla kylätyöntekijöitä, joilla on tärkeä rooli ryhmän toiminnan kehittämisessä.

Alicen laina • Alice otti ryhmältä 40 000 shillingin lainan

Lue hankkeen työntekijöiden haastattelu

• Tällä summalla hän osti pesuvadillisen kuivattuja pikkukaloja lähikaupungista • Alice myy kalat 60 000 shillingillä • Kuukauden kuluttua hän maksaa lainan ja koron (= 44 000 shillinkiä) takaisin ryhmälle ja laittaa säästötililleen 6 000 shillinkiä • 10 000 shillinkiä jää lasten koulumaksuihin • 10 000 shillinkiä = 3,23 euroa

Tekoja ihmisarvon puolesta

Teksti: Minna Elo, Hanna Kallio Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Köyhän on helpompi saada lainaa kuin säästötili Pienlaina voi olla mahdollisuus parempaan toimeentuloon. Se ei kuitenkaan poista köyhyyttä automaattisesti.

Viime aikoina on maailmalla ja Suomessakin esitetty paljon kritiikkiä köyhille annettavia mikrolainoja kohtaan. Monet lainanottajat ovat joutuneet hallitsemattomaan velkakierteeseen. Korot ovat olleet joissain tapauksissa epäinhimillisen korkealla ja takaisinmaksua on vaadittu liian nopealla aikavälillä. Äärimmäisenä esimerkkinä ovat olleet uutiset intialaisten pienlainaajien itsemurhista. – Mikrorahoituslaitoksista puhuttaessa unohtuu usein, että ne eivät tee hyväntekeväisyyttä vaan liiketoimintaa, muistuttaa pienyrittäjyyden asiantuntija Ulla Sarasalmi Kirkon Ulkomaanavusta.

Ryhmässä on voimaa Säästö- ja lainaryhmien ja kyläpank-

Tekoja ihmisarvon puolesta

kien tukeminen on yksi Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön muoto. Toimintaperiaatteemme eroavat kuitenkin ratkaisevalla tavalla tyypillisistä mikrorahoituslaitoksista. Mikroluotot nousivat suuren yleisön tietoisuuteen Nobelin rauhan palkinnon saaneen Grameen-pankin ja sen perustajan Muhammad Yunusin kautta. Grameen Bank on bangladeshilainen rahoituslaitos, joka myöntää köyhille pieniä lainoja ilman vakuuksia. – Ulkomaanavun hankkeissa ammatti- ja yrittäjyyskoulutus on olennainen osa työtä. Lainasummat ovat pieniä, esimerkiksi Ugandassa lainamäärät vaihtelevat 8–50 euroon, kun taas Perussa vaihteluväli on 45–500 euroa, kertoo Sarasalmi.

Pääoma koostuu jäsenten säästöistä ja lainoista maksetuista koroista. Alkupääomaa ja koulutusta rahoitetaan usein lahjoitusvaroilla. Myös kylä- tai yhteisöpankkeja on erilaisia, mutta niitä yhdistää paikallisuus ja yhteisöllisyys. Kyläpankin jäsenet valitsevat keskuudestaan luottohenkilöt johtamaan pankin toimintaa, joten hallintokuluja ei ole. Usein jäsenten osallistuminen pankin kokouksiin on pakollista. Kokouksissa tehdään lainapäätöksiä, haetaan ongelmiin ratkaisuja, rohkaistaan

Lainalla elinkeino alkuun Kyläpankit tukevat kehitysmaiden köyhiä, usein naisia, omien voimavarojensa löytämisessä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tulojen hankintaan. – Kyse on pohjimmiltaan sosiaalisista ja taloudellisista oikeuksista, ei pelkästään lainoista, lainoilla ostetuista vuohista ja ompelukoneista tai naisten työ- ja vastuutaakan kasvattamisesta. Yksittäinen pienlaina ja sen avulla saatu yritystulo voi kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi riittävän ravitsemuksen ja koulutuksen lainansaajalle ja hänen perheelleen, ja se on jo sellaisenaan merkittävää, sanoo Sarasalmi. Laina auttaa parhaiten silloin, kun elämän perusasiat ovat kunnossa ja saajalla on kyky tehdä kannattavaa pienimuotoista liiketoi-

Kyläpankki säästämään ja kouluttaudutaan taloudenpitoon liittyvissä kysymyksissä. Samalla ryhmän välinen luottamus kasvaa. Laina maksetaan takaisin sovitussa ajassa. Ryhmä keskenään päättää korkotason, joka yleensä jää alemmaksi kuin muilla lainarahan lähteillä. Takaisinmaksun jälkeen koko pääoma jaetaan jälleen lainoina eteenpäin. Näin kaikki kyläpankin varat kiertävät koko ajan ja jäävät hyödyttämään yhteisöä.

mintaa. Liiketoiminnan aloittamista tuetaan koulutuksella.

Säästöt tuovat turvaa Säästäminen on aina osa kyläpankkien toimintaa. Säästöt auttavat takaiskujen yli. Esimerkiksi lapsen lääkärireissu ei aja perhettä velkakierteeseen. Lähes puolella maailman aikuisväestöstä ei ole pääsyä pankkipalveluiden piiriin. Silti köyhissäkin oloissa ihmiset säästävät. Säästöjen tallettamiseen ei vain ole paljon vaihtoehtoja. On yleistä, että köyhät jopa maksavat välikäsille rahojensa säilyttämisestä. Turvallisella säästömahdollisuudella voi olla suuri vaikutus köyhien yrittäjien elämässä. Kyläpankki on yksi ratkaisu. Se on todettu toimivaksi erityisesti syrjäseuduilla, missä varsinaisten mikrorahoituslaitosten toimintaa on vaikea saada liiketaloudellisesti kannattavalle pohjalle. Lähteet: The Guardian: A voice of reason amid the sound and fury of the microfinance debate, Innovations for Poverty Action: Microsavings.

• Kyläpankki

Mikrorahoituslaitos, ns. Grameen-malli

• Paikallinen, itsenäinen säästö- ja lainaryhmä

• Tarjoaa köyhille kehitettyjä rahoituspalveluja kannattavuusperiaatteella

• Jäseniä joitakin kymmeniä

• Tuhansia asiakkaita

• Jäsenten keskuudestaan valitsema luottamusjohto

• Keskitetty hallinto ja palkkatyöntekijät

• Pääoma kiertää jäsenlainoina, korot jäävät kylään

• Pääoma liikkuu kysynnän mukaan, korkotuotoilla rahoitetaan hallinto

• Vakuudet ja/tai ryhmätakaus, ryhmä itse valvoo ja hoitaa perinnän

• Yhteisvastuullinen ryhmätakaus, mahdollistaa lainat köyhille

• Lainat alkuun pieniä, kasvavat kyläpankin pääoman vahvistuessa

• Lainahaitari lavea, eri kohderyhmille erilaisia lainoja ja rahoituspalveluita

• Toimii hyvin myös syrjäseutujen pienissä yhteisöissä, joustava

• Edellyttää riittävää väestöpohjaa ollakseen kannattavaa

• Vaatii koulutusta ja ohjausta 1-3 vuotta

• Tarjoaa asiakkailleen ”koulutustuotteita”

Tekoja ihmisarvon puolesta

Naiset tekevät kehitysmaissa suuremman osan maataloustyöstä kuin miehet.

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Totta vai tarua? Tarua. Naiset tekevät 43 prosenttia maataloustyöstä. Määrä vaihtelee Latinalaisen Amerikan 20:sta joidenkin Afrikan ja Aasian maiden 50 prosenttiin. Vain muutamissa maissa naisten osuus on 60 prosenttia.

Naisten mahdollisuus päästä osallisiksi maatalouden resursseista ja tuotantopanoksista on heikompi kuin miesten. Totta. Naisviljelijät omistavat vähemmän eläimiä ja maata ja käyttävät vähemmän tuottavampia siemeniä ja lannoitteita sekä saavat heikommin lainaa kuin miehet.

Naiset käyttävät miehiä useammin ylimääräiset tulonsa lastensa hyväksi. Totta. Useat tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että naisten tulojen kasvu näkyy lasten ravitsemuksen, terveyden ja koulutuksen parantumisena. Lähde: FAO: The State of Food and Agriculture 2010-11

Tekoja ihmisarvon puolesta

APU MENEE PERILLE

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

yhteisöjensä perinteistä ja uskonnollista johtajaa osallistui haitallisia perinteisiä tapoja, kuten naisenryöstöjä, moniavioisuutta ja varhaisia avioliittoja, koskevaan tiedostamistyöpajaan Abayassa Etiopiassa.

”Katson elämää nyt uudesta näkökulmasta”, kertoo Alberto.

Alberto aloitti hitsausopinnot

Viime vuonna Yhteisvastuukeräys torjui nuorten yksinäisyyttä Xikhelenin köyhälistöaluella Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Viime vuoden ensimmäisessä Tekoja-lehdessä saimme tutustua Alberto-nimiseen poikaan. Nyt Alberto Mabaten koulunkäynti sujuu hyvin, menossa on seitsemäs luokka. Projektin vapaaehtoistyöntekijät vierailevat Alberton luona kolme kertaa viikossa, auttavat läksyissä ja kodin askareissa. Tekoja ihmisarvon puolesta

Xikhelenissä nuoret voivat aloittaa projektin turvin ammatillisen opiskelun. Alberto on aloittanut syksyllä hitsausopinnot. Hän pitää siitä kovasti ja haluaa tulla hyväksi hitsaajaksi. Alberton kotitaloa on korjattu, muun muassa ovi ja ikkuna on uusittu. Nyt kotona on turvallisempaa. Alberto asuu edelleen veljen kanssa, mutta veli on työn vuoksi paljon poissa. Vapaa-ajallaan Alberto pelaa jalkapalloa ystäviensä kanssa. Teksti: Titos Languene Kuva: Ville Asikainen

pakettia valistusjulisteita, jotka käsittelevät HIV/aidsia, sovinnontekoa ja tasa-arvoa, jaettiin yhteensä 16 yhteisöön Sierra Leonessa.

perhettä on saanut koulutusta ja ohjausta viljelytekniikoissa Hondurasissa. Kotipuutarhoissa kasvaa muun muassa tomaattia, paprikaa, sipulia, kurkkua, retiisiä ja kurpitsaa.

Papuja ja riisiä viitenä päivänä viikossa Moni haitilaislapsi lähtee aamulla kouluun tyhjin vatsoin. Kun nälkä kurnii vatsassa, se vaikuttaa väistämättä keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Maanjäristyksen tuhot, koleraepidemia ja trooppinen Tomasmyrsky ovat vaikeuttaneet ruoantuotantoa Haitissa viime vuosina. Vuonna 2011 myöhään alkaneet sateet heikensivät satoja. Kirkon Ulkomaanapu aloitti syyslukukauden alkaessa kouluruokaohjelman 32 koulussa Léoganen, Grand-Gôaven ja Gressien alueilla Haitissa. Yhteensä 7 000 oppilasta saa lukuvuoden aikana päivittäin lämpimän koululounaan. Monelle se on päivän ainoa kunnon ateria. Yhden oppilaan ateria koostuu 150 grammasta riisiä, 50 grammasta papuja, 10 grammasta ruokaöljyä ja viidestä grammasta jodioitua suolaa. Koulut saavat myös vedenpuhdistustabletteja puhtaan veden saannin turvaamiseksi. Teksti: Minna Elo Kuva: Simon Chambers

Leskirouvan haasteet Angolassa ”Viljelijäyhdistyksen ansiosta olen voinut myydä osan sadosta ja ostaa koulukirjoja lapsilleni. olen saanut hyviä neuvoja ja banaanin taimia”, iloitsee Christina Mufungunu. Joka päivä sunnuntaita lukuun ottamatta Christina kävelee viiden kilometrinmatkan pelloille ja ryhtyy käyttämään kuokkaansa viljelyksillä. Työtä hän tekee 5-6 tuntia päivässä. Kerran viikossa hän kantaa päänsä päällä korillisen vihanneksia 20 kilometrin matkan myyntiin markkinoille. Painavan korin kanssa matka vie neljä tuntia. ”Olen iloinen, kun olen saanut myytyä vihannekset ja voin ostaa jotakin, vaikka saippuaa tai ruokaöljyä. Silloin alan nauraa!” Teksti: Veera Hämäläinen Kuva: Ville Asikainen

Ecole Nationale de Trouin -koulussa ruokatunnilla. Koulu on ohjelman suurin 430 oppilaallaan. Se on valtion julkinen koulu ja oppilaille ilmainen, joten sinne kuljetaan pitkienkin matkojen takaa.

Katso kuvakertomus VERKOSSA

642

naista on osallistunut säästöja lainaryhmätoimintaan ja koulutukseen Nepalissa. Vuoden 2008 jälkeen naiset ovat keskimäärin kolminkertaistaneet tulotasonsa ja ansaitsevat nyt 100–560 euroa vuodessa. Hymyilevää Christina Mufungunua katsoessa on vaikea uskoa, että hänen miehensä on kuollut vain kolme kuukautta sitten. Tekoja ihmisarvon puolesta

Kohtauspaikka

Ulkomaanavun uusi kaksivuotinen Tekoja-kampanja keskittyy kehitysmaiden nuorten koulutukseen ja työllistymiseen konfliktin jälkeisissä maissa. Maailman kaikkien aikojen suurin sukupolvi on astumassa lapsuudesta aikuisuuteen. Laskelmien mukaan maailman väestöstä jo lähes puolet on alle 24-vuotiaita, ja heistä suurin osa asuu kehitysmaissa. Maanviljelyn kannattamattomuus pakottaa nuoret miettimään vaihtoehtoisia toimeentulon lähteitä. Moni nuori lähteekin hakemaan parempaa elämää kaupungista, jossa todellisuus voi olla oletettua vaikeampaa. Ilman koulutusta tai työtä nuori ajautuu helposti väärille teille. Kirkon Ulkomaanapu tukee nuorten koulutusta ja työllistymistä kehitysmaissa. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat perusedellytyksiä. Kun ne on opittu, nuori voi siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Uuden Tekoja-kampanjan tunnuksena toimii avain. Antamalla avaimen ammattiin tarjoamme nuorelle mahdollisuuden avata ovi toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Kampanja alkaa huhtikuun lopussa 2012 ja jatkuu aina vuoden 2013 loppuun.

Varsinais-Suomen vapaaehtoiset Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumassa syyskuussa 2011.

Naistenpankkilaiset järjestivät syksyllä ennätysmäärän tapahtumia

Kuva: Heta Niemi

Naisten Pankin 30 paikallisryhmää eli solua järjestivät syksyn 2011 lähes 200 tapahtumaa Sodankylästä Turkuun. Kehitysmaiden naisten hyväksi järjestettiin muun muassa elokuvanäytöksiä, design-kirppiksiä, käsityötalkoita, konsertteja, infotilaisuuksia, jumppaa, lukupiirejä, teemailtoja ja illallisia. Väsymättömän vapaaehtoistyön ansiosta on hyvän mielen lisäksi kertynyt kymmeniä tuhansia euroja, joilla tuetaan kehitysmaiden naisia. Jo yli 3000 ihmistä ympäri maan on halunnut tulla osaksi Naisten Pankin vapaaehtoisverkostoa – tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme! Lue lisää www.naistenpankki.fi.

≠

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät Jyväskylässä Kirkon Ulkomaanavun uusi Tekoja-kampanja esiteltiin ensi kertaa Kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäivillä Jyväskylässä tammikuussa. Järjestimme päivillä Nuorten Keskuksen kanssa Ekosoppaa-tapahtuman, jossa osallistujat haastettiin pohtimaan, miten teoilla ja tekemättä jättämisillä on väliä.

Naisten Pankin viestinviejäkoulutus Oletko kiinnostunut Naisten Pankista, mutta paikkakunnallasi ei ole alueellista toimintaa? Nyt sinulla on mahdollisuus etäoppia tästä aktiivisesta vapaaehtoisyhteisöstä! Naisten Pankin verkkopohjainen, kaksi-iltainen viestinviejäkoulutus järjestetään maaliskuun 13. ja 20. päivä klo 17.30–19.30. Viestinviejät ovat Naisten

Tekoja ihmisarvon puolesta

Pankin aktiiveja, jotka levittävät Naisten Pankin tarinaa. Osallistua voit siis kotisohvaltasi – tarvitset vain internetyhteyden, kuulokkeet / kaiuttimet ja rutkasti halua parantaa kehitysmaiden naisten toimeentuloa! Ilmoittaudu naistenpankki@ kirkonulkomaanapu.fi ja saat linkin virtuaaliseen seminaaritilaamme paluupostissa!

Idols tekee hyvää! Idols tekee hyvää -konsertti nähdään tänä vuonna toista kertaa MTV3-kanavalla perjantaina 30.3. Konsertin aikana kerätään lahjoituksia Kirkon Ulkomaanavun työhön kehitysmaissa.

Kuva: Ville Asikainen

Kuva: Laura Laiho.

Uusi Tekoja-kampanja 2012–2013

Chimamanda Ngozi Adichien

Huominen on liian kaukana (Otava) Vain yksi puraisu riittää. Ihminen valitsee hetkessä, mutta kantaa seurauksia lopun ikää. Chimamanda Ngozin novellien henkilögalleria koostuu nigerialaisista naisista. Kaksitoista kertomusta nivoo yhteen mutkikkaat valinnat. Yhteistä Nkemille, Ukamakalle ja kohtalosisarille on muutto Yhdysvaltoihin. Yksikään ei oikein pääse perille. Mieli jää leijumaan tunteisiin, joilla ei ole kotimaata. Kertomusten sidosaine on yritykset tulla osaksi amerikkalaista unelmaa. Vahva side omiin juuriin vaikeuttaa sitä. Toinen este onnelle on mies, joka pettää ja varastaa.

Ngozi Adichien punoo tarinoita, joissa minuus on halkaistu kahtia amerikkalaisen ja myyttisen Nigerian kesken: ”Sinä kesänä löysit nurmikolta käärmeen luoman nahan, joka oli ehjä ja ohut kuin naisten nailonsukka, ja mummi kertoi, että käärmeen nimi oli echi eteka, ’huominen on liian kaukana’. Yksi purema, hän sanoi ja kaikki on ohi kymmenessä minuutissa”. Kirjailijalla on taito tehdä näkyväksi sanaton tunnehistoria. Perustellusti häntä pidetään yhtenä Afrikan nykykirjallisuuden kirkkaimmista tähdistä. Auli Leskinen.

Putiikki

Kaulakoru kierrätyspaperista Kestävät korut on tehty kierrätyspaperista ja pienistä värikkäistä helmistä. Kukin koru on yksilöllinen, korujen väritys vaihtelee jonkin verran. Ugandassa toimii naisverkosto, jonka jäsenet hankkivat tuloja tekemällä kierrätysmateriaaleista kauniita koruja. Nämä naiset tulevat hyvin köyhistä olosuhteista ja joutuvat kamppailemaan selvitäkseen arjesta. Ostamalla näitä koruja tuet heidän mahdollisuuksiaan hankkia tuloja ruokaan ja lasten koulumaksuihin Hinta: 15 € Tilaukset: Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 7542 350. Verkkokauppa: www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa.

Oikaisu: Tekoja-lehdessä 4/2011 kerrottiin, että Ulkomaanavun kumppanijärjestön perustaja Liberiassa sai Nobelin rauhanpalkinnon. Leymah Gboween ei kuitenkaan ole järjestön perustaja, vaan on työskennellyt siellä.

Nuorisoverkosto Changemakerin kansainvälisen diakonian rippikoulupaketti on ladattavissa osoitteessa www.changemaker.fi/riparipaketti 15.2. alkaen. Changemakeriltä voi myös pyytää vapaaehtoisen vierailijan rippikouluun. Kysy lisää: toimisto@changemaker.fi.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Angolan Samarian kylän koulu on ulkopuolelta jo valmis. Pulpetteja kasataan parhaillaan.

Johanna Hoskio ja Tommi Anttalainen Kajaanin lukiosta osallistuivat päivätyökeräykseen Samarian koulun hyväksi. – Olen positiivisesti yllättynyt nopeasta toiminnasta, toteaa Anttalainen.

Samarian koulu Angolassa valmistuu Samarian kylässä käydään vielä koulua puun alla. Tilanne muuttuu pian. Kirkon Ulkomaanavun tuella Samariaan rakennettava koulu on valmistumassa. Lattioita ja sisätiloja tehdään vielä. Pulpetteja ja penkkejä kasataan. Pitkät, jalkaisin kuljettavat koulumatkat naapurikyliin johtavat usein koulun keskeyttämiseen, erityisesti tytöille. Pitkät koulumatkat eivät ole murrosikäisille tytöille turvallisia, vaarana on seksuaalinen häirintä. Perheet tarvitsevat tyttöjen apua myös kotitöissä.

– Varoja on kerätty monella tavalla. Myös Kajaanin seurakunnan rippikoulukolehteja ja myyjäisten tuottoja on ohjattu kouluhankkeeseen. 30 000 euron tavoitteesta on jo saatu kerättyä 19 000 euroa, kertoo Kajaanin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Peter Ingman.

Koululaiset keräsivät rahat kouluun

Viittä vaille valmis

Suomessa Samarian koululle ovat keränneet rahaa Rauman lyseon peruskoulu ja kajaanilaiset koulut oppilaiden päivätyökeräyksellä. Kajaanissa mukana on ollut toista tuhatta oppilasta ala-asteelta lukioon. Oppilaat valitsivat itse kohteeksi Samarian koulun tukemisen. – Olen iloinen siitä, että meillä on mahdollisuus auttaa näinkin helposti apua tarvitsevia. Se oli vain pieni teko minulle, mutta koululla on suuri merkitys näille lapsille, sanoo Johanna Hoskio Kajaanin lukiosta.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Unelma lyhyemmistä koulumatkoista on nyt toteutumassa ja Samarian kylän nuorten mahdollisuudet koulunkäyntiin parantuvat merkittävästi. Myös koko yhteisön arvostus ja itsetunto ovat nousseet. Se näkyy kyläkehityskomitean jäsenten silmistä. He ovat ylpeitä nähdessään unelmansa toteutuvan. Yhteisön kova työ materiaalien keräämisessä ja kuljettamisessa, tiili- ja hiekkakuormien purkamisessa ja rakennustyömiesten auttamisessa on tuottanut toivotun tuloksen. Teksti: Minna Elo

Kuva: Matti Erkkilä

Miten sinä voit auttaa? Tukemalla Kirkon Ulkomaanavun työtä luot toivoa köyhyyden keskellä eläville ihmisille ja annat heille mahdollisuuden ihmisarvoisen elämän toteutumiseen. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa:

Golfaa naiselle ammatti Golfaa naiselle ammatti on Suomen Golfliiton ja Naisten Pankin ensi kesän yhteinen kampanja. Golfliiton jäsenseurojen amatööripelaajille tarkoitetun SGL Trophyn alkukilpailut pelataan 11.6.–1.7. eri puolilla Suomea. Osallistumismaksuista osa kanavoidaan Naisten Pankin kautta kehitysmaiden naisten tukemiseen. Lisäksi kampanjaan kuuluu Vihdissä elokuussa pelattava naisten tämän vuoden pääkilpailu, Ladies European Tour Access Series haastajasarjaan kuuluva ammattilaiskilpailu. Kampanjan kummeina ovat huipputason golfarit Ursula Wikström, Kaisa Ruuttila ja Anne Hakula. Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto.

Toisenlaisia Lahjoja annettiin lähes 1,5 miljoonalla eurolla Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahjan tuotto viime vuonna oli 1 424 000 euroa. Tulos on noin viisi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Selvästi suosituin lahja oli ammatti, jota annettiin lähes 9 000 kappaletta. Seuraavia olivat koulupuku ja vuohi, joita molempia annettiin yli 5 000 kappaletta. Lämmin kiitos kaikille Toisenlaisen Lahjan hankkineille!

Tule Kumppaniksi! KUMPPANI Kumppani on Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja, jonka panos lähtee kehitysyhteistyöhön suoraveloituksena joka kuukausi. Se on vaivatonta, turvallista ja toimivaa. Summan ja kohteen voit valita itse. Mikä mukavinta, säännöllisesti lahjoittaen pienistäkin summista kasvaa suuria.

KERÄYSKAMPANJAT Keräyskampanjat Voit ilmoittautua postituslistallemme, saat kotiisi 4-6 kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistämme. Merkkipäivälahjoitus Juhlitko pian syntymäpäivää, häitä tai eläkkeelle jäämistä? Jaa merkkipäiviesi ilo! Voit valita haluamasi keräyskohteen ja ystäväsi vapautuvat lahjavalinnan vaikeudelta. Jaettu ilo on moninkertainen! Anna ystävänpäivän kunniaksi 14.2. Toisenlainen Lahja Ilahduta ystävääsi eettisellä ja ekologisella lahjalla ja auta samalla kehitysmaiden ihmisiä. Tee perinteisten korttien tilaus 10.2. klo 12 mennessä, niin saat kortit kotiisi vielä Ystävänpäiväksi. Sähköinen kortti ehtii perille vielä tilauspäivänäkin! Tilaa Toisenlaiset Lahjat puhelimitse 020 787 12 01 verkossa www.toisenlainenlahja.fi

Kuva: Paul Jeffrey

Ladies European Tour Acces -sarjan kiertuejohtaja Di Barnard, Naisten Pankin puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma ja Golfliiton toiminnanjohtaja Petri Peltoniemi iloisella mielellä Golfaa naiselle ammatti-kampanjan tiedotustilaisuudessa tammikuussa.

Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat www.kirkonulkomaanapu.fi ja asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai puh. 020 787 1201 (klo 9-16).

Tekoja ihmisarvon puolesta

Svenska sidor

Vilken tur att Gemensamt Ansvar finns Insamlingen Gemensamt Ansvar är årligen ett stort glädjeämne för Kyrkans Utlandshjälp – av två orsaker. För det första ger insamlingen en enorm summa pengar för att lindra nöden och bygga en framtid på världens fattigaste områden. För det andra skickar insamlarna och givarna varje år ut ett viktigt budskap. Med sina egna insatser för Gemensamt Ansvar berättar de att det finns hopp. Människorna bryr sig om

varandra och de svagaste lämnas inte ensamma. Varje insamlare och givare stärker det här budskapet. Och det har en stor betydelse både i mottagarlandet och i det finländska samhället. Att se till att insamlingsmedlen kommer fram är ett hedersuppdrag för Kyrkans Utlandshjälp. Vi förpliktas av den kristna diakonin och av de bästa principerna för professionellt utvecklingssamarbete: Hjälpen ska nå dem som verkligen är i behov av den och

medlen ska användas till långsiktigt arbete som hjälper människorna stå på egna ben. Vi är tacksamma över det stöd och förtroende som Gemensamt Ansvars vardagsänglar ger oss. Vi gör vårt yttersta för att vara förtroendet värdigt.t. Petri Merenlahti chef för kyrkligt arbete

Foto: Ville Asikainen.

Alberto studerar till svetsare

Etiska gåvor gavs flitigt Annorlunda Gåvor gavs för 1 424 000 euro i fjol. Av gåvan yrke gavs 9 000 stycken, av skoldräkten och geten över 5000.

Kvinnobanken i farten Under hösten ordnade Kvinnobankens 30 lokalceller sammanlagt över 200 evenemang. ”Det är närproducerad kvinnokraft”, konstaterar en frivillig från Raseborg.

Två år efter Haiti-jordskalvet Kyrkans Utlandshjälp fortsätter att bygga skolor i Haiti. I år är planen att bygga upp 11 bestående skolcenter.

”Nu ser jag på livet från en ny vinkel”, berättar Alberto Mabate.

I fjol bekämpade insamlingen Gemensamt Ansvar ensamhet bland unga i det fattiga området Xikheleni i Moçambiques huvudstad Maputo. Då fick vi bekanta oss med en pojke som heter Alberto. Nu, ett år senare, fungerar Albertos skolgång bra, han är på sjunde klassen. Projektets frivilligarbetare besöker Alberto tre gånger i veckan, hjälper med läxorna och hushållssysslorna. I Xikheleni erbjuder projektet yrkesutbildning till utsatta ungdomar. Alberto inledde svetsarstudier på hösten. Han tycker om det och vill bli en bra svetsare. Alberots hus har reparerats, bland annat fönstret har bytts ut. Nu är det tryggare hemma. Alberto bor fortfarande med sin bror, men han är mycket borta på grund av arbete. På fritiden spelar Alberto fotboll med sina vänner. ”Nu ser jag på livet från en ny vinkel”, berättar Alberto. Text: Titos Languene

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

Svenska sidor

Det vackra är att få komma hem Tiotals hyddor står tätt intill varandra. Mellan dem ringlar smala dammiga stigar. Människorna i lägret Acholibur i norra Uganda har inte mycket till privatliv. Men nu har de ändå hopp. Härifrån kan de flytta hem. Alice Lado har väntat länge.

Av de ungefär 500 000 invånarna i området Pader tvingades 340 000 efter år 1989 att fly LRA-gerillans (Lords Resistance Army) terror.

”Vi måste i väg” Alice var 20 år när hon blev tvungen att fly. ”Det var mycket dödande då. Jag odlade grönsaker men gerillan tog skörden. Vi hade inget att äta och de brände ner vårt hus. Vi måste i väg”, berättar Alice. Gerillan dödade ett av hennes barn. Alices familj bodde först i ett läger för evakuerade i sex år. År 2007 hade läget lugnat ner sig och de kunde återvända till ett så kallat satellitläger nära den gamla hembyn. Därifrån bygger familjen upp sitt hem och röjer upp åkrarna. ”Vi väntar på att gräset ska växa så att vi kan bygga tak på vårt hus. Jag väntar på att få komma hem. Det är frihet. Jag kan börja jobba i trädgården”, planerar Alice.

Hon lär sig spara Kyrkans Utlandshjälp stöder återflyttarna i Pader. En stödform är spar- och lånegrupper där medlemmarna får ekonomioch yrkesutbildning samt lär sig demokratiskt beslutsfattande och löser byns problem tillsammans. Alice gick med i gruppen Ayee pit (jag tar hand om) år 2008. ”Jag blev genast ivrig när jag hörde om spargruppen. Jag hade inte sparat tidigare. Med mitt första lån köpte jag

I spargruppen sker allting offentligt, vilket gör att medlemmarna förbinder sig till verksamheten.

fisk som jag sålde till byborna med en liten vinst. Då blev jag ivrig.” Senare har Alice lyft många lån och köpt bland annat en plog och en gris. Alice är kassör i spargruppen.

Pengar på presenningen Spargruppen samlas varje tisdag på en presenning under ett träd. Deltagandet är obligatoriskt och försening eller frånvaro ger böter. Mötet börjar med namnupprop varefter varje medlem ger 200 shilling (5 cent) till en socialkassa. Från den kan medlemmarna få räntefria lån till t.ex. mediciner. Sedan redovisar medlemmarna sina besparingar och återbetalar gamla lån med tio procents ränta. Till sist kan gruppmedlemmarna ansöka om nya lån. Gruppen beslutar vem som beviljas lån och till vad.

säljer vid byvägen. Klockan fyra går hon hem för att tillreda mat åt barnen. Alice har fem döttrar av vilka den äldsta, 15 år, bor hos en släkting för att kunna gå i skola. ”Jag vill att barnen går i skola och får ordentlig mat”, säger Alice. Hon drömmer om att kunna lyfta ett större lån för att utveckla sin utkomst ordentligt. ”Nu är vi början av ett nytt liv. Det som har skett har skett och jag vill se framåt. Det här är hårt arbete men nu får vi komma hem. Det är det vackra i livet.” Text: Maija Sankari Foto: Ville Asikainen

Gemensamt Ansvar 2012 stöder landsbygdsutvecklingsprojektet i Pader i norra Uganda. Spargrupperna får utbildning och man anställer bymedarbetare som handleder gruppernas verksamhet.

Utbildning och ordentlig mat Alices senaste lån var på 40 000 shilling. Med lånet köpte hon fisk som hon

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

Löydät meidät myös verkosta Voit saada ajankohtaista tietoa työstämme monin eri tavoin kotisivuiltamme ja Facebookista tai suoraan sähköpostiisi.

Lue tarinoita ja uutisia kotisivuilta www.kirkonulkomaanapu.fi

Tilaa sähköinen Tekoja-lehti sähköpostiisi

Voit nyt tilata Tekoja-lehden paperiversion sijaan myös nettiversiona. Saat lehden ilmestyttyä sähköpostin, jossa on linkki nettilehteen. Sähköisessä lehdessä on linkkejä juttuja syventävään sisältöön. Voit käydä tutustumassa tämän numeron nettiversioon Kirkon Ulkomaanavun kotisivuilla www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti Sähköinen lehti on edullinen ja ekologinen vaihtoehto. Se säästää paperia sekä paino- ja postituskuluja. Tilaa sähköinen lehti osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti

Lue blogeja

Länsi-Afrikan alue-edustajamme Päivi Muma kirjoittaa blogia kehitysyhteistyön arjesta Liberiassa. Linkin Päivin ja muiden kirjoittajien blogeihin löydät Ulkomaanavun etusivun alareunasta.

Liity Kirkon Ulkomaanavun Facebook-ryhmään

Pysy ajan hermolla siitä, mitä Kirkon Ulkomaanavussa tapahtuu. Saat tietää uutisista, uusista blogeista, tarinoista ja tapahtumista heti. Kommentoi, tykkää ja ehdota!

Tilaa sähköinen uutiskirje

Tilaa Kirkon Ulkomaanavun sähköinen uutiskirje, niin saat ajankohtaiset asiat ja kuulumiset kätevänä koosteena suoraan sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa.

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi

Nro 1 Helmikuu 2012 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo

TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku Tekoja ihmisarvon puolesta

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Ville Asikainen KIRJAPAINO Fram 1.2012 / 33 000 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Kuva: Lauri Soini

Pihin tunnustus Nepalilaisessa dalit-kylässä kirkkaaseen sariin pukeutunut kaunis tyttö esittelee ompelukonettaan. Hän ompelee koko kylän vaatteet ja saa köyhiltä kanssasisariltaan pienen korvauksen. Sillä hän maksaa poninhäntätyttäriensä koulumaksut. Ompelukoneen hän on ostanut kyläläisten itse säästämästä pääomasta saamallaan lainalla. Minulla ja rakkaillani on samanlainen pankki. Siinä on hyvänä päivänä talletettuja hymyjä, hyväilyjä ja kauniita sanoja. Kaikki toisen toivoma ja auliisti aikanaan luvattu on kasvanut siinä korkoa niin, että luulisin olevan, mistä ottaa. Mutta kaikkea vielä. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi minut itseni. Tarvitsen milloin mitäkin, yhdeltä läheisyyttä, toiselta etäisyyttä, kunkin ihmissuhteen mukaan. Mutta vaikka kuinka yritän sanoa omilleni, mikä tekisi minut onnelliseksi, juuri sitä he eivät osaa tai halua minulle antaa. Samaa he sanovat minusta. Yksi kaipaa etäisyyttä, toinen läheisyyttä, mutta minun pankkini pihtaa pääomaansa. Mitä ihmettä! Pelkäänkö, etten saa lainaamaani takaisin? Pihtaanko jonkin käsittämättömän periaatteen vuoksi, vaikka kokemuksesta tiedän, että vain antamalla saa? Kaisa Raittila

Tekoja ihmisarvon puolesta

Ker채yslupa 2020/2011/2599, Ahvenanmaalla 1215 K12

Pelasta l채himm채isesi. Lahjoita laina.