Tekoja 2 16

2

2016

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

NEPAL

Vuosi maanjäristyksestä s.4

LAXMI SHRESTHA TIENAA MATOKOMPOSTILLA s.6 NAISYRITTÄJYYS NOUSUSSA s.10

Pääkirjoitus

Yksi rauha kerrallaan

K

ehitysyhteistyö on ollut viime aikoina ihmisten mielessä enemmän kuin vuosiin. Eurooppaan saapuneet pakolaiset ja hallituksen historiallisen mittaluokan supistus kehitysyhteistyön määrärahoihin nostivat myös Kirkon Ulkomaanavun poikkeuksellisen huomion kohteeksi.

Onneksi Ulkoasiainministeriön viime vuonna teettämän kyselytutkimuksen mukaan suuri osa kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kenties se näkyi vuonna 2015 kansalaisten ennätyksellisellä halukkuudella tukea lahjoituksin meidän ja muiden järjestöjen työtä.

Turvapaikanhakijat elävät keskuudessamme vielä pitkään, eivätkä ratkaisut lähtömaiden ongelmiinkaan ole aivan nurkan takana. Työ jatkuu.

Kävin aiemmin keväällä tutustumassa työhömme Pohjois-Keniassa, jossa Turkanaja Pokot-heimot ovat taistelleet vuosikymmeniä muun muassa karjasta ja laidunmaista.

Kyse ei ole mistään pienistä karjapaimenten kahnauksista, vaan kymmeniä ihmisiä saattaa menettää henkensä yhdessä yhteenotossa.

Kirkon Ulkomaanapu järjesti yhdessä paikallisten kumppaneiIlman rauhaa densa kanssa viime vuonna neuvottelut, jotka vihdoin toivat on vaikea kehittää rauhan. Tapaamani turkanat muita elämänalueita. elivät hyvin köyhissä oloissa.

Kuitenkin he iloitsivat poikkeuksellisesta vakaudesta ja sen tuomasta toivosta. Ilman rauhaa on vaikea kehittää muita elämänalueita.

Kuten monessa muussa tämän numeron jutussa, tässäkin tarinassa naisilla oli merkittävä rooli. Konfliktin aikana naiset toimivat eräänlaisina diplomaatteina, sillä ainoa heimojen välinen yhteydenpito tapahtui naisten toimesta vedennoutopisteellä. Nyt rauhan aikana naiset ovat sopineet heimorajat ylittävästä kaupankäynnistä ja avioliitoista, jotka lisäävät rauhaa vahvistavaa keskinäisriippuvuutta. Mikä parasta, naisten rooli rauhan saavuttamisessa on myös vahvistanut heidän ääntään heimon sisäisessä päätöksenteossa.

Jatkamme työtä Pohjois-Kenian rauhan ylläpitämiseksi ja uusien saavuttamiseksi – yksi rauha kerrallaan.

Mikko Koivumaa, Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 2 Toukokuu 2016 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Mikko Koivumaa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Minna Elo TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Nepalilainen Laxmi Shrestha perusti matokompostin Naisten Pankin tuella. Nyt hänen lannoitettaan myydään Kathmandussa asti. Kuva: Ville Asikainen.

KIRJAPAINO Lönnberg / 05.2016 / 41 500 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

NEPALISTA PUUTTUU TUHANSIA KOULUJA

Lue artikkeli: Vuosi maanjäristyksen jälkeen

Swastika Humagain, 7, Anusha Chamlagain, 7, ja Rachana Dahal, 9, ovat ystäviä. He käyvät koulua Nepalin vuoristoseudulla syrjäisessä Kaleshworin kylässä. Kirkon Ulkomaanapu rakensi tyttöjen koululle bambusta väliaikaisen luokkarakennuksen korvaamaan maanjäristyksessä vaurioitunutta koulurakennusta.

Kun Nepalin historiallisen voimakkaasta maanjäristyksestä oli huhtikuussa kulunut vuosi, Kirkon Ulkomaanavun työ siirtyi toiseen vaiheeseen.

Historiallisen voimakkaat maanjäristykset Nepalissa huhti–toukokuussa 2015 vaativat tuhansia kuolonuhreja ja tuhosivat 770 000 kotia. Myös neljä tuhatta koulua tuhoutui tai vaurioitui ja 1,2 miljoonaa oppilasta jäi ilman koulua. Ulkomaanapu rakensi Nepaliin väliaikaiset koulutilat lähes 20 000 oppilaalle vain pari kuukautta maanjäristysten jälkeen.

Koulunrakennus ja psykososiaalinen tuki jatkuvat nyt uusilla alueilla.

Lisäksi yhdessä paikallisen opetusministeriön ja koulujen kanssa kehitetään välineitä niin lastensuojeluun kuin nuorten aktivoimiseen katastrofin jälkeisessä tilanteessa.

Avun tarve köyhässä Nepalissa on yhä suuri.

Vuonna 2016–2017 Ulkomaanapu rakentaa vielä 600 väliaikaista luokkahuonetta kansainvälisen UNICEFin rahoittamana Makwanpurin, Gorkhan ja Sindulin alueille. Väliaikaisiakin kouluja tarvitaan edelleen syrjäisille seuduille, koska koulujen jälleenrakennus tulee kestämään kolmesta viiteen vuotta.

Lalitpurin alueen syrjäisille kouluille, jotka eivät päässeet mukaan Nepalin opetusministeriön jälleenrakennusohjelmaan, rakennamme 28 pysyvämpää luokkahuonetta. Lisäksi osittain tuhoutuneita, mutta rakenteellisesti turvallisia kouluja korjataan ja turvattomiksi vaurioituneita kouluja puretaan. ”UNICEF-rahoituksen turvin voimme jatkaa koulujen rakentamistyötä, mutta yksityisiä lahjoituksia tarvitaan edelleen”, sanoo humanitaarisen avun koordinaattori Merja Färm.

Paikallisen opetusministeriön täydennyskoulutusviraston kanssa Ulkomaanapu kehittää lastensuojelun kysymyksistä opetuskokonaisuuden.

Se tähtää lasten huomioimiseen katastrofien jälkitilanteissa sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön lastensuojelussa. Lisäksi teemme yhdessä neljän yläasteen kanssa nuorille suunnatun koulutuspaketin katastrofien jälkeisiin tilanteisiin.

Ulkomaanapu laajentaa täydennyskoulutustaan opettajille. Myös uusien koulujen opettajat saavat välineitä maanjäristyksen jälkeisen tilanteen käsittelyyn. Nepalin opetusviranomaisten kanssa yhteistyössä järjestettävä koulutus antaa opettajille ja oppilaille keinoja käsitellä henkistä

pahoinvointia sekä tunnistaa, milloin vertaistuki ei riitä vaan tarvitaan ammattiapua. ”Vielä vuosi maanjäristyksen jälkeen oppilaat kärsivät järistykseen liittyvästä ahdistuksesta. Jälkijäristykset pitävät pelkoa yllä. Nepalissa on ollut lähes 500 jälkijäristystä”, kertoo Merja Färm.

Yleisesti ottaen tilanne Nepalissa maanjäristyksen vuosipäivänä on vaikea, sillä suurin osa kotinsa menettäneistä ihmisistä odottaa yhä hallituksen lupaamaa rahallista tukea ja ohjeita jälleenrakennukseen. Sadat tuhannet maanjäristyksissä kotinsa menettäneet ihmiset asuvat yhä pellistä rakennetuissa väliaikaisasumuksissa, osa jopa teltoissa.

Teksti: Ulla Kärki Kuva: Antti Helin

AUTA LAPSET KOULUUN NEPALISSA!

Lahjoita koulujen rakentamiseen Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viestiksi ”Nepalin koulut”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3

Tässä ajassa

ULKOMAANAVUSTA YK:N TALOUS- JA SOSIAALINEUVOSTON TARKKAILIJAJÄSEN

47,3

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC on myöntänyt Ulkomaanavulle tarkkailijajäsenyyden. Neuvoston vastuulla on muun muassa koordinoida YK-järjestöjen kestävän kehityksen työtä. Jäsenyyden ansiosta Ulkomaanapu pystyy tehostamaan vaikuttamistyötään ihmisarvon hyväksi. Jäsenyys mahdollistaa Ulkomaanavun kuulemisen korkean tason tilaisuuksissa, kuten YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksissa.

Samalla jäsenyys auttaa voimistamaan Ulkomaanavun paikallisten kumppaneiden ääntä kansainvälisillä areenoilla.

un miljoonaa euroa olivat Ulkomaanav 5. varainhankinnan tuotot vuonna 201 Lue lisää: aanapu.fi/talous lkom onu kirk

Fekete Dániel / ACT

NUORET TURVAPAIKANHAKIJAT ÄÄNEEN Kirkon Ulkomaanapu käynnistää uuden valtakunnallisen hankkeen turvapaikanhakijanuorten tukemiseksi. Tavoitteena on antaa turvapaikanhakijoille ääni Suomessa ja tarjota välineitä aktiivisina kansalaisina toimimiseen. Samalla hankkeen toivotaan lisäävän suomalaisten solidaarisuutta turvapaikanhakijoita kohtaan. Hankkeen toteuttaa Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker. ”Monet nuoret turvapaikanhakijat tarvitsevat kuulluksi tulemista ja myönteisiä tulevaisuuden näköaloja. Videotyöskentelyn avulla heidän on mahdollista saada omat voimavaransa paremmin käyttöön. Voimaantuneella nuorella on rohkeutta ja hän uskoo itseensä – hän uskaltaa alkaa toteuttaa unelmiaan”, sanoo Changemakerin koordinaattori Pertti Keinänen.

%

Yli 15-vuotiaiden naisten osallistuminen työvoimaan %

80

80

80

79

73

70

66

60

61

55

50 37

40 20 0

Nepal

Eritrea

Kambodza

Keski-Afrikan tasavalta

Islanti

Sierra Leone

Haiti

Suomi

Guatemala

Somalia

Tiedämme, että suomalaiset naiset ovat hyvin aktiivisesti työelämässä mukana. Kun asiaa katsotaan globaalisti, asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Yli 15-vuotiaat tytöt ja naiset osallistuvat työvoimaan hyvin eri tavoin eri maissa. On maita, joissa naisten ei ole soveliasta tehdä kodin ulkopuolista työtä. Toisaalta on köyhiä maita, joissa naisten on pakko osallistua perheen elatukseen hyvin nuoresta iästä alkaen. Äitiyslomaa tai vanhuuseläkettä ei ole.

4

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Lähde: Maailmanpankki

100

Tässä ajassa

Hebronin vanhan kaupungin basaari on katettu kankailla ja verkoilla, sillä yläpuolella asuvat siirtokuntalaiset heittelevät kauppoihin likavettä, munia tai muuta roinaa.

Basaarin vahva naiskauppias pitää pintansa ”Kauppa ei ole käynyt kuukausiin”, Laila Hasan huokaa ja näyttää huolestuneelta. Mustiin pukeutunut Laila on Hebronin vanhan kaupungin basaarin ainoa naiskauppias.

Huoli kaupankäynnin hiipumisesta ei ole turha, sillä viime vuoden syyskuussa Länsirannalla alkanut väkivaltaisuuksien aalto on pelotellut turistit pois. Se tarkoittaa katastrofia kaikille basaarin kauppiaille, ja usea heistä onkin joutunut laittamaan lapun luukulle. ”Pidän liikkeen auki joka päivä, vaikka tilanne on todella paha. Paljon

pahempi kuin edellisinä kuukausina”, Laila toteaa apeana.

Hebron on kärsinyt erityisesti kiristyneestä konfliktista israelilaisten ja palestiinalaisten välillä. Kaupungissa on tehty lukuisia väkivallantekoja.

Tämän lisäksi basaaria piinaa tulviva likavesi israelilaisten siirtokuntalaisten suljettua viemäriverkoston. Pahimmillaan viemäreistä nousee kaduille metrin paksuinen kerros mutaa ja vettä.

Laila on menettänyt tulvissa enimmillään yli puolet myytävästä tavarasta.

Basaarin lähellä asuvat aggressiiviset siirtokuntalaiset häiriköivät jatkuvasti palestiinalaiskauppiaita myös heittelemällä roskia, munia tai likavettä taloistaan kauppojen päälle. Siirtokuntalaisten kiusanteko väsyttää muutenkin heikosti pärjääviä yrittäjiä. ”Jokainen päivä on edellistä pahempi, mutta yritämme pysyä kärsivällisinä, jotta voisimme nähdä tulevaisuuden valoisampana”, Laila sanoo.

NAISENERGIAA MIESVALTAISESSA KULTTUURISSA Laila pitää urheasti kauppansa auki, vaikka turistit ovat kaikonneet Hebronin vanhasta kaupungista.

Naisyrittäjyys on Palestiinassa varsin harvinaista ja Laila poikkeus maskuliinisessa ympäristössä. ”Olen vahva nainen, eikä minua

haittaa toimia miesten keskuudessa”, tomera kauppias toteaa.

Hänen liikkeessään myydään palestiinalaisnaisten tekemiä käsitöitä. Naiset kuuluvat Women in Hebron -organisaatioon, joka perustettiin vuonna 2005 tukemaan alueen naisten toimeentuloa.

Kymmenessä vuodessa Women in Hebron on kasvanut pienestä yhden pöydän valikoimasta kahden liikepaikan kokoiseksi. Tuotteiden myynnin myötä on pystytty avaamaan pieni yhteisökeskus, jonne naiset voivat kokoontua tekemään töitä yhdessä tai kouluttautumaan.

Toimelias Laila pitää kodissaan myös majataloa. Ennen asiakkaita tuli tasaiseen tahtiin, mutta nyt enää harva eksyy Hebroniin. ”Haluaisin, että ihmiset tulisivat tänne ja näkisivät, miltä palestiinalaisista tuntuu elää miehityksen alla. Toivon myös, etteivät he pelkäisi tulla vierailemaan liikkeessämme, sillä se antaa toivoa jatkaa toimintaamme.”

Laila ei suostu pelkäämään. ”Vastustamme miehitystä hiljaisella vastarinnalla loppuun asti. Emme lähde täältä, se olisi tappio.”

Teksti: Susanna Vilpponen, Kuvat: Susanna Vilpponen ja International Solidary Movement

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5

Aluksi kyl채l채iset ja jopa oma aviomies kritisoivat Laxmi Shresthan matokompostia.

Nyt se tuo perheelle tuloja.

6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Ulla Kärki Kuvat: Ville Asikainen

NAISET NOSTAVAT NEPALIA Naisten Pankin tuella elintaso on noussut Nepalin maaseudulla. Mitähän siitä seuraa?

Bhardeaun kylä sijaitsee lumoavan kauniissa laaksossa reilun tunnin ajomatkan päässä Nepalin pääkaupungista Katmandusta. Seisomme keltaisina kukkivien sinappipeltojen vierellä, ympärillämme vihreät rinteet. Vähän kauempana pystytetään kylän lapsille keinua hauskutukseksi pian alkavan hindujen Deepawalijuhlan ajaksi. Aurinko paistaa, ilma on raikas. ”TÄÄLLÄ EI OLE MITÄÄN”, sanoo Laxmi Shrestha. ”Kaupungissa olisi enemmän mahdollisuuksia, mutta en pääse täältä minnekään.”

Haluan sanoa hänelle: katso kaikkea tätä, tämä on paratiisi. Et halua täältä kaupunkiin taistelemaan elintilasta ja työpaikoista, kyyhöttämään slummihökkelissä. Mutta mikä minä olen häntä neuvomaan, itsekin lähdin kotikaupungista maailmalle heti kun pääsin.

Kylässä kuitenkin on nykyään paljon sellaista, mitä aiemmin ei ollut. Eikä Laxmi ole elämäänsä tyytymätön. Nyt

35-vuotiaana hänellä on parempi elintaso kuin koskaan aiemmin. Esikoistytär on päässyt opiskelemaan kunnon ammatin, itse valitsemansa, ja valmistuu pian.

Muutkin lapset käyvät koulua.

Kun Laxmi nuorena vaimona saapui Bhardeauhun, hän kertoo itkeneensä paljon. Hän tuli tänne kaukaa, Nepalin alatasangolta, eikä ollut tottunut vuoristomaisemaan. Se ahdisti. Toimeentulo oli muutaman vuohen varassa. Kun lapsia alkoi syntyä, heille ei ollut varaa antaa kunnon ruokaa ja vaatetta.

Kun Kirkon Ulkomaanapu aloitti työn Bhardeaussa ja alkoi tarjota Naisten Pankin tukemia pienlainoja ja ammatillista ja yrittäjyyskoulutusta, suurin osa kylän naisista liittyi Naisten Pankin osuuskuntaan.

Siitä on nyt seitsemän vuotta.

Näiden vuosien aikana kylän naisissa on tapahtunut iso muutos, josta ryhmä naisia nyt kertoo ylpeinä ja tietoisina siitä, että he rohkenevat nyt nousta seisomaan ja puhua vieraille ulkomaalaisil-

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7

le. Istumme osuuskunnan toimistona toimivassa huoneessa, jota on sisustettu näyttämään pankilta tiskeineen.

Täällä kyläläiset, jotka eivät koskaan ennen olleet astuneet jalallaan pankkiin, ovat opetelleet, kuinka pankissa asioidaan.

Ihastelen pieniä peltimökkejä. Ne ovat säästöpossuja, joita osuuskunta lahjoittaa jokaiselle kylään syntyvälle vauvalle, jotta lapsetkin oppisivat säästämään. Osa osuuskunnan toimintaa ovat säästöryhmät. Säästäminen mahdollistaa rahan suunnitelmallisen käytön ja elämän, jossa ei tarvitse elää kädestä suuhun.

OSUUSKUNTA TUKEE maanviljelystä, yritystoimintaa ja koulutusta. Saatuaan koulutusta ja tukea kyläläiset ovat monipuolistaneet viljelyään. Ennen viljeltiin lähinnä maissia ja eläimille kerättiin rinteiltä heinää ruoaksi.

Muuta käytiin ostamassa lähikaupungista, jos rahaa oli. Nyt ollaan omavaraisempia, ruokavalio on monipuolinen ja vihanneksia riittää myös myyntiin, mikä tuo tuloja. Lihaa on

nyt varaa syödä 3–4 kertaa viikossa, kun ennen sitä saatiin kerran kuussa.

Entä yritystoiminta? Kun ihmiset ovat saaneet koulutusta ja oppineet näkemään mahdollisuuksia, on kylään syntynyt yrityksiä lihakaupasta kauneushoitolaan.

YRITYKSISTÄ ERIKOISIN on luomulannoitetta tuottava matokomposti.

Naisryhmän pyörittämä kompostiyritys on menestynyt hyvin. Sille on hankittu maatalousministeriön luomusertifikaatti ja kehitetty oma brändi. Söpöllä madon kuvalla koristeltuja lannoitepusseja myydään pääkaupungissa Katmandussa. Yksi kompostiyrityksen omistajista on Laxmi Shrestha. ”Kun Naisten Pankki esitteli kompostitoimintaa, olin utelias. Muutama meistä päätti kokeilla, tuleeko kompostilannoitetta käyttämällä parempi sato. Kaikki muut pitivät meitä silloin ihan hulluina. Oma miehenikin nauroi, että mitä sinä noiden matojen kanssa leikit”, Laxmi kertoo hymyillen sarkastisesti.

Bhardeaun kylä sijaitsee lumoavassa laaksossa.

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Naisten suusta: "Luotan nykyisin itseeni ja olen motivoitunut."

"Miesten asenne on alkanut muuttua. Aviomiehet tukevat meitä ja haluavat meille hyvää."

"Ei tarvitse enää pyytää rahaa mieheltä."

"Olen ylpeä kävellessäni kadulla itse maksamani vaatteet päälläni."

"Kotiväkivalta on vähentynyt sen jälkeen, kun osuuskunta alkoi järjestää neuvontaa perheille.

Tärkeä muutos on ollut se, että ihmiset tietävät, että on paikka josta voi hakea apua."

"Tytöt unelmoivat, että pääsevät vielä pitkälle, pidemmälle kuin äidit. Tiedotuskampanjat koulutuksesta lisäävät tietoa opiskelumahdollisuuksista."

Bimala Tamang tahtoo politiikkaan. Hän tienaa enemmän kuin miehensä.

Katso video

Naisten Pankin osuuskunnalta on saatu paitsi koulutusta ja tukea, myös uudenlaista naisten yhteisöllisyyttä ja itsevarmuutta.

Mutta sadot paranivat ja lannoitetta riitti myyntiinkin. ”Tuotan kahdessa kuukaudessa 250 kiloa lannoitetta, paketoin sen ja lähetän myytäväksi Katmanduun.” ”Nyt mieheni on tyytyväinen. Hän nauraa, kun muistutan, mitä hän aiemmin siitä sanoi”, Laxmi kertoo hymyillen.

Sitten hän sanoo painokkaasti: ”Joskus ajattelen aikaa ennen naisten osuuskuntaa. Täällä asuivat nämä samat ihmiset, samassa laaksossa, samojen peltojen keskellä. En tiedä, miksemme tehneet jotain jo aikaisemmin.”

Laxmi kertoo olevansa nykyisin hyvin kiireinen, aina on tekemistä: komposti, kasvimaa, eläinten hoito, vaatteiden ompelu. ”Elämämme on muuttunut hyvin paljon siitä, kun olin pieni”, sanoo hänen esikoistyttärensä, maataloustuotantoa opiskeleva 18-vuotias Indira. ”Syömme parempaa ruokaa ja meillä on nykyisin rahaa ostaa, mitä tarvitsemme.”

Indiran mukaan äitikin on muuttunut: ”Hän sanoo mielipiteensä ja kertoo tunteistaan. Hän tekee päätöksiä. Äiti on vahva. Haluan olla samanlainen.”

Laxmi liikuttuu, kun kuulee, mitä tytär sanoo: ”Olen pitänyt lapsiani vielä niin nuorina, mutta he ymmärtävät miten kovasti heidän äitinsä tekee töitä.”

NAISTEN ROOLI yritysmaailmassa on kuitenkin minimaalinen, kun tarkastellaan koko Nepalia. ”Tämä johtuu koulutuksen ja bisnesosaamisen puutteesta, rahoituksen saatavuudesta ja siitä, että naiset eivät välttämättä saa työskennellä kodin ulkopuolella. Perinteisesti naisen ei ole kulttuurisesti hyväksyttyä aloittaa yritystoimintaa Nepalissa, joten se ei ole houkuttelevaa. Mutta nepalilaiset naiset ovat hyviä yrittäjiä. He ovat kovia tekemään työtä, reiluja, omistautuneita ja rehellisiä. He ovat asemansa takia tarkkoja siitä, että maksavat lainansa takaisin”, kertoo Abhishek Karki Nepalin naisyrittäjien keskusjärjestöstä.

Bhardeaussa tulee tunne, ettei enää ole paluuta entiseen, jolloin naisille oli vain köyhän lukutaidottoman kotiäidin paikka. Bhardeaun naisilla ei ole koulutusta, mutta he tulevat kouluttamaan tyttärensä. ”Kun olin lapsi, sanottiin, että mitä hyötyä tytön kouluttamisesta on. Mi-

nun elämästäni on jo puolet kulunut, mutta haluan, että tyttäreni voivat opiskella ja pärjäävät hyvin”, sanoo kompostiyrityksen johtaja Ratnakumari Shrestha, 45. Hänen vanhin tyttärensä on jo valmistunut opettajaksi.

Naiset tulevat myös vaatimaan oikeuksiaan. Bimala Tamang kertoo harkitsevansa asettumista ehdolle paikallisvaaleissa. ”Yritystoiminnalla saamme rahaa. Mutta meidän pitää korottaa äänemme ja osallistua politiikkaan, jos todella haluamme parantaa naisten asemaa”, hän sanoo.

Vaikka Bhardeaun kylä on syrjäinen, on se nykyisin parempi paikka elää kuin ennen. Vaikka huhtikuun 2015 tuhoisa maanjäristys vaurioitti monia taloja käyttökelvottomiksi, kylä ei mennyt polvilleen. Naisten Pankin osuuskunta myönsi lainoja niille, joiden piti rakentaa väliaikainen asumus tuhoutuneen kodin tilalle. Kylässä odotetaan edelleen valtion avustuksia ja uusia rakennusmääräyksiä.

Kirkon Ulkomaanapu ja Naisten Pankki tukevat naisten osuuskuntia kahdeksassa kylässä Lalitpurin alueella keskellä Nepalia.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9

Kuvitus: Riikka Haro

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet. Naisyrittäjyys on maailmanlaajuisesti kasvussa, ja myös naisten palkkatyö on lisääntynyt. Ilmiön taustalla ovat globalisaatio, teollisuuden siirtyminen kehittyviin talouksiin ja kaupungistuminen.

KOTIPELTO ON NAISEN YLEISIN TYÖMAA Maatalous on yhä kehitysmaiden naisten yleisin työmaa. Päätehtävänä on tuottaa perheen tarvitsema ruoka.

Ylijäämän naiset myyvät lähimarkkinoilla ja hankkivat näin varoja ostoelintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja lasten tarpeisiin. Siinä sivussa nainen hoitaa kodin muut työt.

Kun maaseudun nainen aloittaa yritystoiminnan, se liittyy usein maatalouteen tai lähiyhteisössä tarvit-

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

taviin palveluihin. Pienimuotoinen pellon antimien jatkojalostus, kuten leipomo, jauhomylly tai torimyynnin kehittyminen kauppaliikkeeksi, ovat tyypillisiä ensiyrityksiä. Samoin kädentaidoista kuten tekstiileistä voi syntyä pientä liiketoimintaa.

Tyypillistä on, että yritys syntyy kodin piiriin, ei vaadi suuria investointeja ja perustuu perinteisiin taitoihin, joille kuitenkin on kysyntää lähipiirissä. Perheelle tuo taloudellista turvaa se, että tuloa saadaan use-

ammasta eri lähteestä.

Perinteiset naisalat – erilaiset hoito- ja hoivatyöt ja teollisuuden yksinkertaiset tuotanto- ja kokoonpanotehtävät – eivät anna hyvää osaamispohjaa yrittäjyydelle. Palkkaus ja työehdot ovat usein heikot, ja itse työllä on alhainen arvostus. Aliarvostukseen vaikuttaa myös matala koulutustaso, mistä syystä naiset eivät tunne oikeuksiaan eivätkä pysty pitämään puoliaan työelämässä tai yrittäjinä.

Palestiinalaiskylän naisyhdistys pyörittää kanttiinia neljässä koulussa ja työllistää neljä naista.

Muutama muu saa lisäansiota valmistamalla kotikeittiöissään erilaisia välipaloja ja leivonnaisia kanttiineissa myytäväksi. Seudulla käynnistyneestä timjaminviljelyhankkeesta odotetaan lisätuloja; yrttikuivuri on jo hankittu. Vahvasti miesvaltaisissa yhteisöissä naisten yhteisyritykset ja erilaiset kollektiivit ovat turvallinen tapa haastaa vallitsevia perinteitä.

YRITYKSIÄ PERUSTETAAN – HAASTEISTA HUOLIMATTA Tutkimusten mukaan kehitysmaissa naiset perustavat tätä nykyä enemmän uusia yrityksiä kuin miehet.

Suurin osa naisten yrityksistä on rekisteröimättömiä mikro- ja pienyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän lisäksi ehkä pari ihmistä ja heidätkin usein perhepiiristä. Useimmiten naisten yritykset on perustettu selviytymisen takia ilman kasvutavoitteita.

Perheen talouden tasapainottamisessa

ne ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä. Naisyrittäjät tutkitusti välttävät riskejä: on turvallisempaa toimia perinteisillä aloilla, pysyä pienenä ja ansaita varmaa tuloa.

Osalla naisyrittäjistä on silti halua kasvattaa yritystä. Yksi suurista hidasteista on rahoituksen puute. Pienlainat riittävät pienimuotoisen yrityksen käynnistämiseen, mutta eivät kata investointeja. Pankkilainoja on vaikea saada ilman vakuuksia. Naiset turvautuvatkin miehiä useammin säästöihinsä tai lainaavat tarvittavat rahat lähipiiristä.

Perhe- ja perintölainsäädäntö säätelee naisten omistusoikeutta, mikä on yrittäjyydessä kriittinen tekijä. Ei ole selviö, että nainen pääsee osalliseksi omaisuudesta, jota hän on itse ollut kartuttamassa. Naisten nimissä on yhä alle prosentti maailman kiinteästä omaisuudesta kuten maasta, kiinteistöistä, tuotantolaitoksista – ja kodeista.

On tärkeää huolehtia siitä, että myös miehet, lähiyhteisöt ja koko yhteiskunta lainsäätäjiä myöten antavat tukensa naisyrittäjyydelle. Tämä vaatii aikaa ja tietoista asennemuokkausta, johon erilaiset kansalliset ja kansainväliset järjestöt kuten Kirkon Ulkomaanapu osallistuvat naisyrittäjien rinnalla.

VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN! Naisten paraneva koulutustaso, osallistuminen työelämään ja yrittäjyys mahdollistavat sen, että yhteiskunnan koko potentiaali on käytössä kehityksen hyväksi. Naisyrittäjät tutkitusti investoivat yhteisöön: nainen sijoittaa yrityksestä saamansa tulot perheen hyvinvointiin, koulutukseen, ravintoon ja terveyteen. Sillä on suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Taloudellisesti aktiiviset ja itsenäiset naiset avaavat uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville – niin tytöille kuin pojillekin – myös omien valintojensa ja esimerkkinsä kautta.

Kongolainen Grace kouluttautui ompelijaksi, mutta se ei antanut elantoa. Kun entinen opinahjo julisti liikeideakilpailun, jonka palkintona oli edullinen yrityslaina, Grace lähti mukaan. Nyt hänellä on parturiliike kotikaupunkinsa keskustassa. Siitä on tullut nuorten miesten keidas, jossa leikataan trendihiukset, ladataan puhelimet ja juodaan Coca Colaa musiikkivideoiden tahtiin. Vuosi startin jälkeen Gracen 800 euron laina on maksettu, hän työllistää neljä nuorukaista ja miettii jo parempaa liikepaikkaa. Oma sissimenneisyys vaikutti liikeidean valintaan. ”Ainakin muutama poika pysyy poissa pahanteosta”, hän toteaa.

Naisen panos perheen talouteen antaa hänelle enemmän päätösvaltaa perheen sisällä. Yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma osaaminen, arvostus ja kodin ulkopuoliset verkostot avaavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Tiedetään myös, että naisten lisääntyvällä koulutuksella ja taloudellisella aktiivisuudella on suora vaikutus perheen lapsilukuun.

Vaikka 2000-luvulla naisten asema on kohentunut, maailma ei ole valmis. Tasa-arvoon pitää jatkuvasti panostaa. Siitä hyötyy perhe, yhteisö ja koko yhteiskunta – niin naisetkin kuin miehetkin.

Teksti: Ulla Sarasalmi Kirjoittaja on toimeentulon asiantuntija Kirkon Ulkomaanavussa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11

Ville Palonen

REILU MAHDOLLISUUS Kuuma öljy tirisee, kun liberialainen Mercy Gardea paistaa päivän munkkierää pienessä piharakennuksessa Buchananin kaupungin äitien kerhossa.

Neljän lapsen yksinhuoltaja on opiskellut leivontaa ja yrittäjyyttä vuoden ajan Naisten Pankin tuella. Hän on opetellut lukemaan ja kirjoittamaan sekä osallistunut ihmisoikeusvalistukseen. ”Äitien kerhossa olen oppinut valmistamaan leivonnaisia ja elättämään itseni ja lapseni”, kertoo Gardea.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista viides on sukupuolten välinen tasa-arvo. Se voi onnistua takaamalla naisille yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin, omistajuuteen, rahoituspalveluihin, perintöön ja luonnonvaroihin.

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

Martha Ajol osallistui matematiikan kokeeseen Mät Akatemiassa joulukuussa 2015. Mät tarkoittaa yhteisyyttä ja koulun nimi symboloi pakolaisten ja paikallisten yhteistyötä Mingkamanissa.

Martha ei enää pelkää koulumatkalla Eteläsudanilainen Martha Ajol, 18, pakeni Borin kaupungista Mingkamaniin 1,5 vuotta sitten. Mingkamanissa hän pääsi Kirkon Ulkomaanavun rakentamaan Mätin peruskouluun, jossa hän käy toiseksi viimeistä luokkaa. ”Kävin Borissakin koulua, mutta usein pelkäsin koulumatkalla kuolevani. Siellä taisteltiin, eikä koulussamme ollut seiniä. Istuimme vain puun alla. Täällä minulla on koulussa turvallinen olo”, Ajol sanoo. ”Voin keskittyä opiskeluun.”

Ulkomaanapu on rakentanut Mingkamaniin kaksi koulua, jotka valmistuivat vuoden 2014 lopussa. Kouluissa opiskelee yhteensä noin 2000 lasta ja nuorta. Selvästi suurin osa koululaisista, noin 70 prosenttia, on tullut Mingkamaniin pakolaisina. Ilman Ulkomaanavun kouluja heidän mahdollisuutensa päästä opiskelemaan olisivat hyvin heikot.

Ajolin lempiaine on matematiikka. ”Haluaisin tulevaisuudessa kirjanpitäjäksi”, hän kertoo.

Teksti: Satu Helin, Kuva: Ville Palonen

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

600

perhettä sai hätäapuna porkkanan ja kaalin siemeniä sekä papuja istutettavaksi Haitin Forêt des Pinsissä poikkeuksellisen pitkän kuivan kauden jälkeen. Näiden lajien sato käy hyvin kaupaksi paikallisilla markkinoilla.

29

rauhansopimusta solmittiin Ulkomaanavun tukemissa hankeissa Somaliassa.

Satta Dargor aikoo hyödyntää viljelykoulun oppeja ja perustaa oman pellon. Viljelykouluihin osallistui yhteensä 562 miestä ja 668 naista 20 kylässä Liberiassa ja Sierra Leonessa.

Viljelykoulun opeilla oma pelto

Christianvillen koulun oppilaat harjoittelevat hätäpoistumista koulusta katastrofitilanteessa.

Haitin koululaiset osaavat toimia katastrofitilanteessa

Ulkomaanavun rakentaman Christianvillen peruskoulun piha vilisee koululaisia. Nyt ei kuitenkaan ole välitunti, vaan käynnissä on evakuointiharjoitus.

Koulun 400 oppilasta ovat opiskelleet katastrofitilanteessa välttämättömiä taitoja. He tietävät, mitä luonnonkatastrofin sattuessa tulee tehdä. Jokaisessa luokkahuoneessa on kartta hätäpoistumisteistä, ja koulussa harjoitellaan opittuja taitoja järjestämällä simuloituja evakuointitilanteita.

Vuoden 2010 maanjäristyksestä yhä toipuvassa Haitissa koulujen jälleenrakennus jatkuu. Uusien koulujen henkilökunnalle ja oppilaille on myös annettu koulutusta siitä, miten he voivat paremmin valmistautua luonnonkatastrofeihin.

Yhdessä paikallisen kumppanin kanssa Ulkomaanapu on järjestänyt koulutusta 60 koulussa Léogânen ja Gressierin alueilla. Uusien taitojen ja koulutilojen ansiosta lapset voivat jatkaa koulunkäyntiään turvallisessa ympäristössä.

Kpendekorin kylän puhenainen Satta Dargor, 45, osallistui Kirkon Ulkomaanavun viljelykouluun Liberiassa.

Maaliskuussa 2016 päättynyt viljelykoulu oli osa ebolan jälleenrakennusohjelmaa.

Myös Dargorin mies sairastui ja menehtyi ebolaan LänsiAfrikkaa viime vuosina piinanneen ebolaepidemian aikana. ”Kokeilemme uusia viljelytekniikoita ja lajikkeita. Uutena kasvina viljelemme esimerkiksi lehmänpapua. Siitä saa hyvän hinnan”, kertoi Dayton P. Karngar, toinen hankkeeseen kouluttajaksi palkatuista maatalousteknikoista lokakuussa 2015.

Dargor käytti tilaisuuden hyväkseen ja pisti opit visusti korvan taakse. Uusien tietoja ja taitojensa avulla hän aikoo perustaa oman viljelmän.

Lisätulot tulevat tarpeeseen. Kuudesta lapsesta yksi on valmistunut lukiosta, muita ei ollut varaa kouluttaa niin pitkälle. Lapsenlapsiakin on jo neljä. Dargorin toiveena on, että oman pellon satoa myymällä hän pystyy auttamaan lasten koulunkäynnissä.

Teksti: Minna Elo, Kuva: Ville Palonen

88

naista sai koulutusta kirjanpidosta Myanmarissa vuonna 2015.

Teksti: Tero Laurokari, Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15

Koululaisia Daun Tipin kyläkoulun pihalla välitunnilla.

HYVÄ TEKO ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN Rakennusneuvos Seppo Aho lahjoitti koulun Kambodžaan. Kouluprojektissa lahjoituksesta hyötyvät tämän sukupolven lisäksi myös seuraavat sukupolvet.

”Toivon, että tulevaisuudessa myös näissä maissa päästään samaan elintasoon kuin meillä täällä Suomessa, ja ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään.”

Rovaniemeläinen rakennusneuvos ja pitkän linjan yrittäjä Seppo Aho oli jo pidempään harkinnut hyväntekeväisyysprojektia. Kohteeksi hän halusi valita nimenomaan koulun. ”Tämä ei ole kertaluonteinen juttu, vaan lahjoitus jää elämään pitkäksi aikaa”, sanoo Aho. Hyvän olon tunne tulee Ahon mukaan siitä, että suomalaisella mittapuulla melko pienellä summalla saadaan kohdemaassa valtavasti hyvää aikaan ja autetaan monta lasta elämän alkuun.

KOULUTUSTA, TOIMEENTULOA JA RAUHANTYÖTÄ Koulutuksen lisäksi Ulkomaanavulle tehdyt suurlahjoitukset voi ohjata toimeentulon ja rauhantyön tukemiseen.

Myös yritykset voivat toimia lahjoittajina. Suurlahjoituksen voi kohdistaa myös nimettyyn hankkeeseen, joka valitaan yhteistyössä lahjoittajan kanssa.

Ulkomaanapu raportoi kaksi kertaa vuodessa hankkeen tuloksista ja etenemisestä kaikille 10 000 euroa tai sitä suuremman summan lahjoittaneil-

Aho tutustui kylään ja lahjoittamaansa kouluun syksyllä 2012 omakustanteisella matkalla.

Matkalla hän osallistui myös lahjoittamansa koulun vihkiäisseremoniaan.

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

le. Lahjoituksen voi tehdä halutessaan myös osakkeina.

Yleishyödyllisenä järjestönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa osakelahjoituksista lahjaveroa. Yksityishenkilön ei myöskään tarvitse maksaa lahjoittamiensa osakkeiden arvonnoususta veroa, eli tässä on mittava verohyöty.

Myös testamenttilahjoitukset ovat Ulkomaanavulle verottomia. Testamentistaan voi ohjata halutun osuuden hyväntekeväisyyteen.

KOULUA KAHDESSA VUOROSSA Seppo Ahon lahjoittaman koulun rakennustyöt aloitettiin keväällä 2012 Kambodžan Daun Tipin kylässä, ja jo samana syksynä 130 oppilasta pääsi aloittamaan opintonsa uudessa koulussa. Nyt koululla on kaksi opettajaa ja 146 oppilasta, ja koulua käydään kahdessa vuorossa. ”Projektin edetessä minulla vain vahvistui tunne, että mukaan lähteminen oli oikea ratkaisu, ja viimeistään käynti kylässä vahvisti tämän”, kertoo Aho. Aho vieraili koulussa uudelleen huhtikuussa 2016.

Kampong Speun varakuvernööri Loeung Sophatin mukaan koulu on hienoin, jonka yhteisö on koskaan saanut. Se jättää pitkäaikaisen perinnön tuleville sukupolville.

Teksti: Kaisa Majava/Mediaplanet Kuvat: Kirkon Ulkomaanapu

VALMISTUJAISLAHJA, JOKA MUUTTAA ELÄMÄN! Pian kajahtaa Gaudeamus igitur ja valkolakit painetaan päähän.

Ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset ovat nuorelle tärkeä juhla – koulu on ohi ja tulevaisuus edessä!

Muistaisitko kevään valmistujaa lahjalla, joka mahdollistaa nuorelle koulutuksen myös kehitysmaissa?

Opettaja lapselle -lahjalla autat lasta saamaan pätevän opettajan johdolla kunnollista opetusta. Hyvä koulutus avaa lapselle oven ammattiin tulevaisuudessa. Myös Koulutarvikkeet-lahjalla voit tukea kaikkein köyhimpien lasten koulutusta.

Anna kevään valmistujalle lahja, jonka vaikutus kestää läpi elämän! toisenlainenlahja.fi

Sinä voit auttaa

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apuasi eniten. Haluamasi lahjoitussumma siirtyy tililtäsi säännöllisesti joka kuukausi kehitysmaiden köyhimpien ihmisten tueksi.

Liity kuukausilahjoittajaksi jo tänään! Liittyminen käy kätevästi verkkosivuillamme, jossa voit valita lahjoitussumman ja -kohteen: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

Muuta maailmaa merkkipäivänäsi Kukkien ja lahjojen sijaan voit toivoa lahjoituksia kehitysmaiden köyhimpien ihmisten hyväksi. Samalla vapautat ystäväsi lahjavalinnan vaikeudelta. Perusta merkkipäiväkeräys verkkosivuillamme tai ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme 020 787 1201. kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivalahjoitus, omakampanja.fi

Ajankohtaiset keräyskampanjat Ilmoittaudu postituslistalle ja saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi kirjeen, jossa kerromme ajankohtaisista keräyksistämme sekä ihmisistä, jotka tarvitsevat apuasi. kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaiset_keraykset tai 020 787 1201.

Toteuta unelmia testamenttilahjoituksella

HYVÄÄ TEKEVÄT 50-VUOTISJUHLAT Tammikuussa pyöreitä vuosia täyttäneen Mika Soinisen syntymäpäiväjuhlat toivat apua sitä eniten tarvitseville. Toisenlaisia Lahjoja syntymäpäiväkseen toivonut mies ilahtui saadessaan lahjaksi muun muassa 13 Vuohta, 12 Kanaa, 6 Ammattia naiselle, useita Koulupukuja, Vesipumpun ja Puhdasta vettä. ”Suosittelen lämpimästi idean varastamista – jos jokainen pyöreitä täyttävä, eläkkeelle jäävä tai muuten isommin juhliva toimii samoin, meillä on pian tuhansia hyvin varusteltuja kyliä Afrikassa!”, Soininen sanoo.

Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella voit toteuttaa monen ihmisen toiveen riittävästä ravinnosta, koulutuksesta ja omasta toimeentulosta. kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17

Kohtauspaikka

Mia Virolainen

TILAA SUVIVIRREN LAULUVIHKOT NYT!

TAPAHTUMAT Maailma kylässä -festivaali, Helsinki 28.–29.5.2016 Kirkon Ulkomaanavun löydät sekä Rautatien­ torilta että Kaisaniemenpuistosta. Paikalla Naisten Pankki, Changemaker, Eappi ja Opettajat ilman rajoja!

TARINAT PUHUTTIVAT ULKOMAANAVUN TUKIJOILLE JÄRJESTETYSSÄ PAKOLAISUUS-ILLASSA

Hiwa Haghi

Pakolaisuus-teemainen ilta keräsi joukon Ulkomaanavun tukijoita Kirkon taloon Helsingissä huhtikuun alussa. Irakilaiset turvapaikanhakijat Ahmed Sulaiman (kuvassa) ja Moataz Jalal kertoivat omat tarinansa ja keskustelivat piispa Irja Askolan kanssa kohtaamisten tärkeydestä.

Helsinki Cup, Helsinki 11.–16.7.2016 Peace United on mukana Helsinki Cup -tapahtumatorilla, Nordenskiöldinkatu 11–13. Tule kokeilemaan miten jalkapallolla voi kikkailla!

Kotkan monikulttuurinen jalkapallojoukkue Mylly pelasi ystävyysottelun Haminan Pallo-Kissoja ja KTP:n seuratoimijoita vastaan rasisminvastaisella viikolla Peace United -hengessä. ”Uskon, että pelaaminen opettaa erilaisista kulttuureista tulevia erilaisia ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin. Jalkapallo on hieno laji ja se voi yhdistää kansakuntia,” sanoo Myllyn valmentaja Hiwa Haghi.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Meeri Koutaniemi

Meeri Koutaniemen ja Kirkon Ulkomaan­ avun valokuvanäyttely 13.7.–30.7.2016 Meeri Koutaniemen ja Kirkon Ulkomaanavun valokuvanäyttely Former enemies – present brothers kertoo rauhantyöstä Somalimaassa.

Porin kaupunginkirjaston näyttelytila, GallenKallelankatu 12, Pori.

JALKAPALLOA RASISMIA VASTAAN

18

Herättäjäjuhlat, Vantaa 8.–10.7.2016 Vantaan Herättäjäjuhlilla 9.7.2016 klo 16.45 pelataan Peace United -ystävyysottelu Vantaan Myyrmäen stadionin ympäristössä.

Juhlatorilla tapaat Changemakerit ja Naisten Pankin.

------ GALLUP -----Äänestä ja osallistut arvontaan!

Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin ”Kuopassa – ja sieltä ylös”. Reilun kaupan tuotepaketti lähti tällä kertaa Kotkaan. Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 15.8. mennessä osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti taipostikortilla Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.

Valoissa kevättä kaikille lukijoille!

PUHUTAAN RAUHASTA Peace United -kampanjan oppituntimateriaalin avulla koulut ja vaikkapa rippikulut voivat käsitellä nuorten kanssa ajankohtaisia aiheita, kuten sota ja rauha, nuorten radikalisoituminen ja syrjäytyminen. Samalla voi järjestää ystävyysottelun! peaceunited.fi/koulut

PEACE UNITED OPPITUNTIMATERIAALI

T

ämä on uusi Peace United -kampanjan materiaali, jonka avulla voit käsitellä oppilaiden kanssa ajankohtaisia aiheita:

sota ja rauha nuorten radikalisoituminen syrjäytyminen.

Peace United lähestyy aiheita jalkapallon kautta, ja kannustammekin kouluja mukaan esimerkiksi pelaamaan ystävyysotteluja. Materiaali sopii erinomaisesti oppiainerajat ylittäväksi teemakokonaisuudeksi esimerkiksi liikunnan/terveystiedon ja yhteiskuntaopin, uskonnon tai elämänkatsomustiedon aineiden välille.

Parhaiten materiaali soveltuu kaksoistunnille tai 75/90 minuutin oppitunnille. Voit myös soveltaa materiaalia ja keskittyä rajattuun aiheeseen tai räätälöidä tuntisi eri kohtien videoiden ja keskustelun aiheiden pohjalta. Myös neljännen osion lautapelin voi tarvittaessa pelata pikapelinä. Muista erityisesti lyhyemmällä tunnilla kuitenkin varmistaa, että oppilaat ymmärtävät käsiteltävän ilmiön ja siihen liittyvät termit.

Antoisia oppitunteja!

1

Putiikki

REILUN KAUPAN JALKAPALLO Laadukas jalkapallo Kirkon Ulkomaanavun ja Peace Unitedin logoilla. Pallo on valmistettu Reilun kaupan pelisääntöjä noudattaen Pakistanissa. Reiluja pelejä!

Pallon hinta on 28,90 €.

Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

MIKSI RYHDYIT YRITTÄJÄKSI? Minkälaisia suunnitelmia sinulla on yrityksesi varalle?

GANGA TAMANG, sikafarmari Bhardeau, Nepal Päätin ryhtyä kasvattamaan sikoja, koska niiden kerrottiin olevan tuottoisa bisnes. Tarvitsin kipeästi rahaa. Mieheni oli muuttanut Malesiaan siirtotyöläiseksi, koska kylässämme ei ollut tulonhankkimismahdollisuuksia. Naisten Pankki antoi minulle koulutuksen ja lainan ensimmäisiin sikoihin.

Nyt niitä on jo 60. Mieheni on palannut kotiin ja perustimme yhdessä lihakaupan. Nyt meillä on tarpeeksi kaikkea.

AJJERELET EDRÖY, kauneshoitolayrittäjä Järvenpää, Suomi Sain inspiraatiota mieheltäni, joka on aina ollut yrittäjä. Hän on ammatiltaan hieroja. Perustimme Eden Day Span yhdessä vuonna 2009. Ajatuksena oli yhdistää osaamisemme. Nyt on tarkoitus pysyä tässä mittakaavassa, ja katsoa, miten Suomen taloustilanne kehittyy.

MUSA BEN MANSARAY, rakennusalanyrittäjä, Bo, Sierra Leone ”Perustimme yhdessä neljän opiskelutoverini kanssa rakennusalan yrityksen, Ultimate Construction Groupin. Yrityksen perustamisen mahdollisti ammattikoulun myöntämä starttiraha ja ohjaus, jota saimme valmistumisen jälkeen.

Olemme rakentaneet pienen kirkon, ja valmistamme betoniharkkoja asuntoministerin tilauksesta. Seuraavaksi haemme urakoitsijalisenssiä yrityksellemme, ja toivomme, että sitä kautta saisimme isompia urakoita ympäri maata.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19

Svenska sidor

En fred åt gången arbetet fortsätter.

Tidigare i våras besökte jag norra Kenya där Turkana- och Pokot-stammarna har stridit i årtionden om boskap och betesmarker. Det är inte frågan om något smågnabb bland boskapsskötarna. Nej, tiotals människor kan mista livet i en sammandrabbning. Tillsammans med våra lokala samarbetspartner lyckades Kyrkans Utlandshjälp ifjol skapa förutsättningar för förhandlingar som slutligen ledde till fred. De turkaner jag mötte levde i mycket fattiga förhållanden. Trots det kunde de glädja sig åt stabiliteten och hoppet den medförde.

Utan fred är det svårt att utveckla andra livsområden.

I likhet med vad som framkommer i många andra artiklar i denna tidning, hade kvinnorna en betydande roll i det

EN EXAMENSGÅVA SOM FÖRÄNDRAR LIV! Snart ljuder Gaudeamus igitur och de vita mössorna läggs på. Student- och examensfesten är en viktig högtid för den unge – skolan är förbi och framtiden hägrar! Kunde du tänka dig att uppvakta vårens utexaminerade med en gåva som också ger en pojke eller flicka i ett u-land möjlighet att gå i skola?

Med gåvan Lärare till barnen bidrar du till att barnen i u-länderna undervisas av behöriga lärare. En god utbildning är för barnet dörren till ett yrke i framtiden. Du kan även understödja de allra fattigaste barnens skolgång genom att skaffa gåvan Skolmaterial.

Ge vårens utexaminerade en gåva som påverkar ett helt liv! annorlundagava.fi

20 20

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

som hände. Kvinnorna fungerade som ett slags diplomater mellan stammarna.

Den enda kontakten mellan stammarna skedde nämligen mellan kvinnorna när de möttes vid den gemensamma vattenposten. Nu när freden infunnit sig har kvinnorna kommit överens om att idka handel och ingå äktenskap över stamgränserna. Det stärker freden att bli mera beroende av varandra. Och det bästa är att kvinnorna genom sin roll i fredsarbetet också ökat sitt inflytande i stammens interna beslutsfattande.

Vi fortsätter att arbeta för att bevara denna fred och för att uppnå nya – en fred åt gången.

Mikko Koivumaa, kommunikationschef vid Kyrkans Utlandshjälp

DET FATTAS TUSENTALS SKOLOR I NEPAL De historiskt kraftiga jordskalven i Nepal i april-maj 2015, krävde tusentals dödsoffer och förstörde 770 000 hem.

Fyratusen skolor förstördes vilket ledde till att 1,2 miljoner elever blev utan skola. Kyrkans Utlandshjälp byggde temporära skollokaler till nästan 20 000 elever endast några månader efter skalvet.

Arbetet med att bygga skolor och ge psykosocialt stöd fortsätter nu på nya områden. Utöver det utvecklar man tillsammans med det lokala undervisningsministeriet verktyg för barnskyddet.

Under åren 2016–2017 ämnar Utlandshjälpen bygga ytterligare 600 temporära klassrum. De interimistiska skolorna behövs eftersom det kommer att räcka tre till fyra år att återuppbygga skolorna som förstördes i skalvet.

Till skolorna i de avlägsna regionerna i Lalitpur, vilka inte kommit med i undervisningsministeriets återuppbyggnadsprogram, bygger vi 28 mer bestående klassrum.

Ville Asikainen

Utvecklingssamarbetet har på sistone funnits i människors tankar mer än på många år. Flyktingarna som anlände till Europa och regeringens historiskt kraftiga nedkrympning av biståndspengarna, medförde att också vår organisation blev föremål för ovanligt mycket uppmärksamhet.

Enligt den undersökning som Utrikesministeriet lät utföra förra året, tycker lyckligtvis fortfarande en stor del av befolkningen att utvecklingssamarbetet är viktigt. Eventuellt var det just det vi kunde skönja år 2015 i folkets rekordstora givmildhet och stöd till vårt och andra biståndsorganisationers arbete.

De asylsökande kommer att finnas bland oss ännu en lång tid framöver och lösningarna till hemländernas problem finns inte heller bakom knuten. Men

Srijana Tamangin, 9, går i skola i en av de temporära skollokalerna, som Kyrkans Utlandshjälp har byggt.

Svenska sidor

Se videon!

Förr hade man råd till nya kläder en gång per år, numera 4–5 gånger.

KVINNORNA LYFTER NEPAL Med stöd från Kvinnobanken har levnadsstandarden stigit på landsbygden i Nepal. Vad följer av det?

snart klar med studierna. Också de övriga barnen går i skola.

Laxmi berättar att hon grät mycket då hon var en ung hustru och nyligen hade anlänt till Bhardeau. Hon hade Byn Bhardeau ligger i en naturskön dal en dryg timmes bilfärd från Nepals hamnat långt hemifrån från låglandet i Nepal och var inte van vid bergslandhuvudstad Katmandu. Vi står vid de skapet som gjorde henne betryckt. Utgyllengula senapsåkrarna omgivna av komsten hängde på några getter. När dalens gröna sluttningar. Ett stycke det blev tillökning i familjen, hade längre bort reser man en gunga för man inte råd att ge barnen tillräckliga att roa byns barn under hinduernas kläder och tillräckligt näringsrik mat.

Deepawalihögtid som snart skall inDå Kyrkans Utlandshjälp började ledas. Solen skiner och luften känns arbeta i Bhardeau och erbjöd Kvinfrisk. nobanksunderstödda smålån och fö”Här finns inget”, säger Laxmi Shrestha. ”I staden skulle det finnas mer retagarutbildningar, anslöt sig största möjligheter men jag kommer ingenvart delen av byns kvinnor till Kvinnobankens andelslag. härifrån.”

Andelslaget stöder jordbruket, föJag skulle vilja säga till henne: Se på allt detta, detta är paradiset. Du vill retagandet och skolan. När byborna fått utbildning och stöd har de kunnat inte in till staden för att kämpa om skapa ett mer mångsidigt jordbruk. livsrum och arbete, inte vill du kura inne i ett ruckel i slummen. Men vem Förr odlade man främst majs och till djuren samlade man hö från sluttningär jag att ge henne råd? Jag begav ju arna. Övriga förnödenheter köpte man mig själv iväg från min hemstad ut i i närmaste stad om man hade pengar. världen så fort det var möjligt.

Det finns emellertid mycket sådant Nu är man mer självförsörjande, mai byn som inte fanns förut. Och Laxmi ten är mångsidigare och grödorna räcker även till försäljning, vilket ger är inte direkt missnöjd med sitt liv. inkomster. Nu äter man kött 3-4 gångNu som 35-åring har hon en bättre er i veckan, förut hade man råd till det levnadsstandard än någonsin förut. endast en gång per månad.

Hennes äldsta dotter har kunnat stuÄndå företagandet? När människor dera till ett yrke hon själv valt och blir

fått utbildning och lärt sig se möjligheter har nya företag grundats i byn.

Allt från köttbutik till skönhetssalong.

Det mest speciella företaget är det som producerar ekogödsel. Man gör det nämligen med hjälp av maskar i komposthögen. Företaget som helt och hållet drivs av kvinnor, har varit framgångsrikt. Man har till och med fått jordbruksministeriets eko-certifikat och skapat ett eget varumärke. ”Då Kvinnobanken presenterade kompostkonceptet blev jag nyfiken.

Vi var några som beslöt att pröva på det för att se om det stämde att skörden blir bättre av gödseln. Alla andra tyckte att vi var tokiga. Till och med min egen man skrattade och undrade varför jag skall leka med de där maskarna”, berättar Laxmi.

Men skördarna blev bättre och gödselproduktionen räckte även till att sälja av. ”På två månader producerar mitt företag 250 kilo gödsel. Den förpackas och sänds till Katmandu för att säljas där. Nu är min man nöjd och han skrattar när jag påminner honom om hur han tänkte förut”, berättar Laxmi med ett leende.

Text: Ulla Kärki Bild: Ville Asikainen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

2121

Lue Ollin blogi!

Olli Pitkänen on Ulkomaanavun Lähi-idän ohjelmakoordinaattori, jonka blogit koskettavat.

Ne puhuvat aina pienen ihmisen puolesta.

MUUSIKKO PALLON PARANNUSTÖISSÄ Monelle on yllätys, että Ulkomaanapu tekee rauhantyötä niin Israelissa kuin Palestiinalaisalueilla.

Pidetty bloggari, Ulkomaanavun ohjelmakoordinaattori Olli Pitkänen kutsuu palestiinalaiskysymystä lempilapsekseen.

"Israel-Palestiina-kysymys on mieliaiheeni. Se on painajainen, ja silti sen hulluuden keskellä tapaa upeaa ihmisyyttä ja toivoa."

Esimerkkinä tästä Pitkänen mainitsee "ne 130 upeaa rabbia", jotka taistelevat rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta Rabbies For Human Rights -järjestössä. Ihmiset ovat Pitkäsen mukaan jääneet konfliktissa vain kansainvälisen valtapolitiikan nappuloiksi.

"Minulla on ystäviä kummallakin puolella konfliktia. He kaikki ovat ihmisiä, jotka haluavat elää mustavalkoisten kysymystenasettelujen ulkopuo-

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

lella. Minua ei yhtään haittaa, vaikka minua kutsuttaisiin naiiviksi. En näe muuta mahdollisuutta kuin rauhan.

Myös israelilaiset ovat miehityksen vankeja," Pitkänen muotoilee.

Pitkänen on myös muusikko, konservatoriossa opiskellut moniinstrumentalisti. Pääinstrumenttinsa kitaran ohella hän soittaa muitakin kielisoittimia. Erityisesti Pitkänen pitää etnomusiikista. Hän on soittanut muun muassa kahdessa jordanialaisbändissä: etno- ja jazzbändissä. ”Muusikoksi ryhtyminen oli pitkään minulle vaihtoehto, mutta vapaaehtoistyö Keniassa sai oivaltamaan, että kehitys on mahdollista. Työskentelin siellä käytännössä puskissa asuvien heimojen kanssa; silti heillä oli hieno sivistys ja kulttuuri. Uskoni ihmisyyteen vahvistui näissä kohtaamisissa, ja halusin töihin juuri tälle alalle.”

Pitkänen kertoo kuulleensa taan-

noin sanonnan, että monesta idealistista sukeutuu kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa työssä vuosien saatossa ensin realisti ja sitten kyynikko.

Hän on kuitenkin itse, 20 ammattivuoden jälkeen, idealisti edelleen. ”Vaikka työ ei ole yksioikoista ruusuilla tanssia, innostun tästä työstä yhä. Kun näkee omin silmin mitä työmme merkitsee ihmisille, se palkitsee.”

Esimerkiksi Jordaniassa Pitkänen näkee Ulkomaanavun rooliksi toivon horisontin vahvistamisen. ”Nämä ihmiset ovat menettäneet sodan tähden kaiken. Me pystymme tarjoamaan harrastuksia ja koulutusta, jotka pitävät ihmiset edelleen kiinni omassa itsessään – siinä tavallisessa ihmisyydessä. Se ylläpitää toivoa toisenlaisesta tulevaisuudesta."

Teksti: Eriikka Käyhkö, Kuva: Pasi Aaltonen

Jukka Gröndahl

Ompelukone Se muutti elämäni, ompelukone. Näkisitpä sen kiiltävän kyljen. Kun olen saattanut lapset kouluun, aloitan työpäivän ja ompelen pitkään iltaan.

Ensin ompelin naapurini lapselle housut. Omalleni ei ollut varaa ommella. Paljain pakaroin ei ollut kouluun menemistä.

Vähitellen surisi koneeni koko kylälle huivit ja hameet. Pennejä kertyi ruosteiseen laatikkoon. Sitten tuli se päivä, että rahaa oli tarpeeksi. Ostin sileää ja värikästä.

Käsiä kuumotti se kaunis kangas. Ompelin itselleni.

Illan hämärissä valmistuivat viimeiset saumat. Annoin tilattujen töiden odottaa. Kulmansa pudottaneesta peilistä katselin itseäni. Lanka oli koneesta lopussa, mutta sydän siksakkasi silkkaa kultaa.

Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23

MINULLA ON #SUUNNITELMA

Naisessa on voima, jolla köyhyydestä noustaan.