2
2011
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Ääni on annettu itsenäiselle Etelä-Sudanille
Idols teki hyvää Vi bygger en skola i Kongo
Pääkirjoitus
Syrjäytettyjen ääni kuuluviin Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on, että ihmisoikeudet toteutuvat. Esimerkiksi mielipiteen- ja sananvapaus tai oikeus äänestää ei toteudu tänään kaikkialla maailmassa. Poliittiset oikeudet eivät yksin riitä. Myös kansalaisoikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien tulee toteutua. Toteutuessaan oikeudet tukevat toinen toisiaan. Luku- ja kirjoitustaitoisella on lukutaidotonta paremmat edellytykset käyttää poliittisia oikeuksiaan. Edellytys oikeuksien toteutumiselle on, että ne joilla on siitä vastuu, kantavat vastuunsa. On myös välttämätöntä, että jokaisella maailman ihmisellä on tietoa omista oikeuksistaan sekä voimia vaatia niiden toteutumista. Ihmisoikeuksien toteutumista edistää aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta. Moninainen kansalaisyhteiskunta – yhdistyksineen, kirkkoineen ja poliittisine ryhmineen – on tärkeä demokratian perusaines. Kansalaisyhteiskunta lisää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon, se tekee aloitteita ja tuottaa palveluita. Monessa kehitysmaassa yhteiskunnan kaikki osaset – markkinat, valtio ja poliittinen järjestelmä sekä kansalaisyhteiskunta – kaipaavat kuitenkin vahvistamista. Markkinat eivät välttämättä tuota riittävästi vaurautta yhä useammalle. Valtio on menettänyt toimintakykynsä eikä se kykene tuottamaan ihmisoikeuksille aitoa sisältöä tai vastaamaan kansalaisten turvallisuudesta. Kansalaisyhteiskunnan tila on puristettu pieneksi ja kansalaistoimintaa toteutetaan pelossa, julkiselta vallalta piilossa. Lehdistö toimii henkensä uhalla tai on alistunut julkisen vallan sylikoiraksi. Ulkomaanapu tukee osaltaan monin tavoin ihmisten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Tuemme myös kumppaneitamme osallistumaan aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Haluamme varmistaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa. Kiitos tuestasi. Pauliina Parhiala toiminnanjohtaja PS. Suomessakin demokratia on puhunut ja uusi edustakunta on aloittanut työnsä. Vaalikausi on kehityspolitiikan ja kehitysrahoituksen näkökulmasta tärkeä. Seuraa oman alueesi kansanedustajien kehityspolitiikkaa!
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi
Nro 2 Toukokuu 2011 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Pauliina Parhiala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo
2
TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku Tekoja ihmisarvon puolesta
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Nils Carstensen/DCA/ACT KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 5.2011 / 36 000 kpl
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN: FI33 1572 3000 5005 04 Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46
ISSN 1797-7207
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
441 612 Painotuote
Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja.
Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
Tässä ajassa
Miksi kannattaa äänestää? Simaya Mogga Duku, 33 Kajo-Keji Etelä-Sudan
”Kannattaa äänestää, jos haluaa vaikuttaa asioihin. Se täytyy käyttää hyväksi, kun sellainen mahdollisuus on annettu ihmisille demokratian toteutumisen puolesta. Uskon että Suomessa voi vaikuttaa äänestämällä.”
Kuva: Lotta Numminen
”Jos annat miehelle kalan, hän on kylläinen päivän, mutta jos opetat hänet kalastamaan, hän on kylläinen loppuelämänsä.” Tätä sanalaskua on käytetty selittämään kehitysyhteistyön tarkoitusta: auttaa kehitysmaiden kansalaisia huolehtimaan itse itsestään. Maailma ei ikävä kyllä kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Entä jos miehellä ei ole oikeutta kalastusvälineisiin? Entä jos rannat myydään yksityisille, eivätkä köyhät kalastajat pääse veden ääreen? Entä jos kaupallinen tehokalastus vie järvestä kalat, tai jos joen yläjuoksulla tehdas saastuttaa kalavedet? Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksia. Köyhyydessä ja epäoikeudenmukaisuudessa on kyse rakenteellisista ongelmista, kuten syrjinnästä, puutteellisesta lainsäädännöstä tai epäoikeudenmukaisesta politiikasta, joka ei ota huomioon ihmisten tarpeita ja oikeuksia. Haluamme yhdessä kumppaniemme kanssa vaikuttaa niihin, jotka ovat vastuussa lakien säätämisestä ja niiden toimeenpanosta. Teemme perinteisen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rinnalla vaikuttamistyötä, jolla pyritään muuttamaan köyhdyttäviä rakenteita. Muutos on mahdollinen ja se lähtee aina ihmisestä!
Sari Kulmala, 42 erityisopettaja Espoo
Joseph Norre, 52 pienviljelijä Petit Goave, Haiti
”Äänestän vaaleissa, koska haluan muutosta. Uskon, että uusi presidentti voi muuttaa asioita parempaan. Jotain täytyy tapahtua, sillä elämä Haitissa ei voi jatkua näin.”
Kuva: Maria Halava
Muutos lähtee ihmisestä
Kuva: Talvikki Kiiskinen
”Äänestän, koska tämä on minun maani ja kansalaisena olen ikään kuin jäsen. Jos ei äänestä, ei ole myöskään jäsen. Äänestämällä osallistuu hallituksen valintaan.”
Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Tässä ajassa
Idols teki hyvää pääsiäispäivänä
Unelmana tulevaisuus
”Kambodzhassa nuorten ongelmat ja unelmat olivat konkreettisia: että olisi
Laulaja Mariko ja juontaja Heikki Paasonen liikuttuivat Idols tekee hyvää -ohjelman kuvausmatkalla Kambodzhassa.
tarpeeksi ruokaa ja saisi käydä koulua eikä tarvitsisi lähteä riisipellolle töihin. Turvaverkostot ovat hauraita, yksikin takaisku suistaa perheen syvempään köyhyyteen”, kertoo Heikki Paasonen. ”Jo koulutarvikkeet ja opettajien kouluttaminen ovat isoja asioita. Kun samassa pikku mökissä opiskelee 50 lasta lähes sylikkäin, niin kyllä ne lapset saavat olla motivoituneita. Kambodzhassa kuitenkin koetaan, että koulu on etuoikeus.”
Suomalaiset köyhyyttä vastaan
Koskettavassa konsertissa esiintyivät vuoden 2011 Idols-semifinalistit sekä muun muassa Amorphis, Maija Vilkkumaa, Jarkko Martikainen, Mariko,
Reckless Love, Tarja Turunen, Jyrki 69 ja Hurts. Ulkomaanapu keräsi konsertin avulla kuukausilahjoittajia. Vaikka pääsiäissunnuntain lämmin ja aurinkoinen sää vaikutti katsojalukuihin, lahjoittajalupauksen antoi noin kolme tuhatta suomalaista. ”Haluan kiittää kaikkia, jotka katsoivat ohjelmaa ja haluavat tukea lahjoituksillaan tai muilla teoillaan työtä köyhyyden vähentämiseksi. Kehitysmaiden nuorten toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaisillakin nuorilla. Niiden toteuttaminen vain on usein paljon vaikeampaa. Teidän avullanne toiveita toteutuu”, Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kiittää. Minna Elo
Kymmenen maata
Naisedustajien osuus parlamentissa
%
41,5
40 30
33,2
25,9
20 10
15,8
21,3
Kambodzha
Kiina
30,7 17,0
12,3 6,3
5,2
0 Afganistan Bangladesh
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
Haiti Japani
Nepal
Suomi
Uganda
Yhdysvallat
Lähde: UNDP Human Development Report 2010, tiedot vuodelta 2008
Suoran lähetyksen juonsivat Ellen Jokikunnas ja Heikki Paasonen. Ohjelmassa nähtiin Paasosen ja laulaja Marikon kokemuksia Kambodzhanmatkalta sekä Jokikunnaksen ja Jone Nikulan matkalta Haitiin. Ellen Jokikunnas kertoo vaikuttuneensa matkastaan maanjäristyksen runtelemaan Haitiin. ”Kun näki loputtomat telttakylät, tuntui kuin järistys olisi tapahtunut kuukausi, eikä yli vuosi sitten. Kurjuudesta huolimatta valoa ja toivoakin oli näkyvissä.” ”Matka vahvisti näkemystäni siitä, että pitää pystyä viemään hätäapua ja täytyy myös tehdä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Erityisesti nuoriin ja tyttöihin pitää panostaa”, kertoo Jone Nikula. ”Hienoa Haitissa oli, että ihmiset kävelevät selkä suorana ja pitävät itsestään huolta. Heillä on omanarvon tuntoa ja tahtoa kehittää maata. Vaikka uskoa tulevaisuuteen koetellaan, ei kuitenkaan ruveta roikaleiksi”, toteaa Nikula.
Kuva: Jari Kivelä
Pääsiäispäivänä nähtiin Suomen ensimmäinen Idols tekee hyvää -konsertti, joka esitettiin suorana MTV3-kanavalla. Konsertin avulla kerättiin varoja kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseksi kehitysmaissa yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa.
Tässä ajassa
Kun viime syksyn tulvat pyyhkäisivät pois lähes kaikki Pohjois-Pakistanin muutenkin vähälukuisista sairaaloista ja terveysasemista, syntyi ajatus liikkuvista klinikoista. Liikkuva klinikka on yhtä kuin lääkkeillä ja lääkintähenkilökunnalla varustettu pakettiauto. ”Liikkuvat klinikat pääsevät syrjäisiinkin kyliin ja pelastavat ihmishenkiä. Upea henkilökuntamme tekee 12 päivän vuoroja vaativissa olosuhteissa”, kertoo lääkäri Qamar Zaman, joka vieraili Suomessa kevättalvella. Työalueisiin kuuluu köyhä ja vuoristoinen Kohistanin alue. Kohistanissa miehistä on lukutaitoisia noin kolme prosenttia ja naisista noin yksi prosentti. Taleban-liike houkuttelee koulutta-
matonta nuorisoa rahalla ja katteettomilla lupauksilla. Naisten asema on hyvin huono. ”Nainen ei saa poistua kotoa eikä mennä mieslääkärin tutkittavaksi. Mutta liikkuvat klinikat voivat viedä naispuolisen terveystyöntekijän kylään ja hän voi hoitaa naisia kotona”, Zaman kertoo. ”Tärkeä osa työtä on terveysneuvonta. Yksinkertainen viesti käsien pesun tärkeydestä voi pelastaa kymmenien tuhansien lasten hengen! Annamme tietoa hygieniasta, perhesuunnittelusta, terveellisestä ravinnosta ja äitiysterveydestä.” Marras-helmikuun aikana Kirkon Ulkomaanavun liikkuvilla klinikoilla hoidettiin noin 16 000 potilasta, suurin osa naisia ja lapsia. Ulla Hottinen
Kuva: Ville Asikainen
Lääkäri puolustaa naisten oikeutta terveydenhuoltoon Pakistanissa
”Valitseeko Pakistan fundamentalismin vai kuulumisen kansainväliseen yhteisöön ja sen arvoihin? Avustustyötä pitää jatkaa, jotta saadaan aikaan myönteistä kehitystä, sillä köyhyys on kaiken pahan alku ja juuri”, lääkäri Qamar Zaman vetoaa.
Kirkon Ulkomaanavun tulot kasvoivat yli viidenneksen vuonna 2010 Kirkon Ulkomaanavun kokonaistulot vuonna 2010 olivat 31,5 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Avustustyöhön ja muuhun toimintaansa Ulkomaanapu käytti yhteensä 26,4 miljoonaa euroa. Noin viisi miljoonaa euroa siirrettiin rahastoihin, kuten Haitirahastoon ja Naisten Pankin rahastoon. Tuloista saatiin seurakunnista lähes
34 prosenttia. Valtion ja kansainvälisten rahoituslähteiden osuus oli 41,9 prosenttia. Erityisesti Haiti-keräys sai monet suomalaiset lahjoittamaan ja Kirkon Ulkomaanapu saikin viime vuonna yksityisja yrityslahjoituksia yhteensä lähes 7,5 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kiitos kaikille työmme tukijoille.
Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot 2010 milj. €
Afrikka Aasia, Lähi-Itä ja Oseania Latinalainen Amerikka Eurooppa Yleismaailmalliset ohjelmat Avustustyön suunnittelu ja seuranta Tukitoiminnot kotimaassa Yleishallinto YHTEENSÄ
32,5 % 15,3 % 12,7 % 3,6 % 6,5 % 13,5 % 12,1 % 3,8 % 100,0 %
8,6 4,0 3,3 1,0 1,7 3,6 3,2 1,0 26,4
122 843
henkilöä toimi YK:n rauhanturvatehtävissä vuonna 2010.
Tukitoiminnot sisältävät varainhankinnan, vaikuttamistyön, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut. Tekoja ihmisarvon puolesta
5
APU MENEE PERILLE
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
40
viljelijää sai peltometsäviljelykoulutusta Etiopian Abayassa. Uusilla menetelmillä samaa peltoa voidaan viljellä pidempään, tarve raivata uusia peltoja vähenee ja sademetsää säästyy.
Haitin vuoristokoulu viittä vaille valmis Embouchuren vuoristoon Haitin länsiosaan on valmistumassa Kirkon Ulkomaanavun ensimmäinen pysyvä koulurakennus. Maanjäristyksessä tuhoutuneen koulun tilalle nousee nyt kolme erillistä rakennusta, jotka ovat kaikki maanjäristyksen, hurrikaanien ja tulvien kestäviä. Uuteen kouluun rakennetaan neljä luokkahuonetta, joissa on tilaa noin 200 koululaiselle. Rehtori Bernard Benoitin toiveena on saada kouluun vielä lisää lapsia. ”Oppilaat tulevat koululle jopa yli tunnin kävelymatkojen päästä. Nyt meillä on kuitenkin melkein 50 oppilasta enemmän kuin ennen järistystä”, hän kertoo. Tällä hetkellä vielä telttakouluissa opiskelevat koululaiset odottavat jo malttamattomina muuttoa uuteen koulurakennuksen alkukesästä. ”Meillä on edessä tärkeät kokeet, ja olisi hyvä päästä tekemään ne uuteen kouluun”, 17-vuotias Ernst Jean Louis toteaa. Hänen mukaansa opiskelu telttakouluissa menettelee, mutta reilun vuoden odottelun jälkeen hän haluaisi jo päästä muuttamaan pysyvimpiin tiloihin. Teksti ja kuva: Maria Halava
Katso kuvakertomus: www.kirkonulkomaanapu.fi/ joseph
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
Maaliskuun lopulla rakennustyöt olivat käynnissä St. Josephin koululla Embouchuressa.
300
perhettä Nhanguenhan kylässä Mosambikissa saa nyt puhdasta vettä omasta kaivosta. Sen ansiosta ripulisairaudet ovat vähentyneet.
3934
perhettä Kambodzhassa on saanut koulutusta maanviljelyssä. He pystyvät nyt tuottamaan parempia satoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.
Kanatarhasta pesämuna perheelle Kaksi tuhatta nuorta kanaa odottaa kärsimättöminä kuljetusta kanatarhoihin liberialaisiin maalaiskyliin. Kirkon Ulkomaanavun tukemasta keskuskanalasta luovutetaan munintaikään tulleita kanoja köyhiin kyliin, joissa yksinhuoltajaäidit tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat naiset voivat perustaa oman kanatarhan. Kukin nainen saa 30 kanaa. Sopimukseen kuuluu että naiset myyvät kanojen munat takaisin keskuskanalalle, joka taas myy ne ruokakaupoille. Kanatarhojen omistajat saavat koulutuksen kanojen oikeaan hoitoon. Munien määrästä pidetään tarkkaa lukua ja jokainen muna merkitään seurantakirjaan. Munien myynnistä saatavilla rahoilla naiset voivat lähettää lapsensa kouluun ja ostaa monipuolista ravintoa perheelleen. ”En olisi uskonut, että minulle voi käydä näin hyvin”, kanatarhuri Martha Giah iloitsee. Teksti ja kuva: Mirva Moilanen
Monshumin sai uuden elämän Bangladeshilainen Monshumin kävi koulua neljännelle luokalle saakka. Sen jälkeen vanhemmat ottivat hänet pois koulusta ja hänet myytiin kotiapulaiseksi. Asia tuli julki, ja tyttö pelastettiin lapsikaupan yrityksestä. Nyt hän on aloittanut matto- ja laukkukurssin voidakseen tulevaisuudessa itse ansaita elantonsa. Monshumin on nykyään luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. Hän ei pelkästään voi hankkia omia tuloja, vaan voi jatkossa myös itse opettaa. Teksti ja kuva: Mari Paajanen
Monshumin opiskelee mattojen ja laukkujen valmistusta saadakseen elannon.
Martha Giah on oman kylänsä kanatarhavastaava. Hänen tehtävänsä on välittää tietoa ja kannustaa muita naisia kanojen hoidossa. Hän myös ratkoo mahdollisia liiketoimintaan liittyviä konfliktitilanteita kyläläisten kesken.
32
puuta säästävää ekoliettä rakennettiin kyläkehityshankkeessamme Hondurasissa. Ne kuluttavat 60 prosenttia vähemmän puuta kuin perinteiset liedet. Uudet liedet eivät myöskään päästä terveydelle haitallista savua talon sisälle kuten perinteiset liedet.
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Toivon kevät Teksti: Maija Sankari Kuvat: Nils Carstensen/DCA/ACT
Liput liehuivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa tammikuussa, kun eteläsudanilaiset äänestivät Pohjois-Sudanista irtautumisen ja itsenäisyyden puolesta. Rauhallisesti sujuneen äänestyksen jälkeen taivaalle on kuitenkin kerääntynyt tummia pilviä. Kun eteläsudanilaiset astuivat äänestyskoppiin tammikuussa, heidän valittavanaan oli äänestyslipussa kaksi vaihtoehtoa: yhteen liitetyt kädet tarkoittivat pysymistä osana yhtenäistä Sudania, yksinäinen käsi irtautumista ja itsenäisyyttä. Symbolit äänestyslipussa ovat tärkeitä maassa, jossa miesten lukutaitoprosentti on arvioiden mukaan alle 40 ja naisilla vain hiukan päälle kymmenen. Alhainen lukutaito on vain yksi seuraus Sudania vuosikymmeniä riivanneista
konflikteista, joissa on kuollut arviolta kaksi miljoonaa ihmistä ja neljä miljoonaa on joutunut pakolaiseksi. Suurimmalla osalla eteläsudanilaisista ei ole kokemusta normaalista yhteiskunnan toiminnasta. Etelä-Sudanin itsenäisyyden on tarkoitus astua voimaan heinäkuun 9. päivä. Rauhallisesti sujunut kansanäänestys herätti toivon siitä, että Etelä-Sudaniin koittaisi vihdoin pysyvä rauha. Viime kuukausina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
”Maaseudun ihmisiä kiinnostaa lähinnä se, onko heillä vettä, koulu, terveydenhoitopalveluja ja tie.”
Ihmiset jonottavat äänestämään tammikuun kansanäänestyksessä Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa.
Sissiryhmät rauhan uhkana Sudan on kärsinyt koko itsenäisyytensä ajan vuodesta 1956 lähtien Etelä- ja Pohjois-Sudanin välisestä konfliktista. Konfliktissa on ollut kyse sekä etnisistä ristiriidoista että luonnonvarojen hallinnasta ja vallasta. Yksi kiistakapula ovat Sudanin suuret öljyvarat, jotka sijaitsevat suureksi osaksi EteläSudanin alueella. Vuosikymmeniä jatkunut konflikti päättyi virallisesti vuonna 2005 solmittuun rauhansopimukseen, jossa eteläosalle myönnettiin autonominen asema kuudeksi vuodeksi eli tähän vuoteen saakka. Rauhansopimuksen mukaisesti tammikuussa järjestettiin kansanäänestys, jossa lähes 99 pro-
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
senttia äänestäjistä kannatti itsenäisyyttä. Kirkon Ulkomaanavun Sudanin maaedustaja Ben Malinen kertoo, että helmikuuhun asti tilanne näytti hyvältä. Sen jälkeen Etelä-Sudanin sisällä on kuitenkin syntynyt useita pieniä sissiryhmiä, jotka ovat alkaneet terrorisoida maata. ”Muutaman sadan sissin ryhmät hyökkäilevät kyliin ja satoja ihmisiä on kuollut. Sissit syyttävät nykyistä hallintoa korruptiosta ja uhkaavat kaataa sen. Tilanne on erittäin huolestuttava. Kukaan ei uskonut, että tällaista syntyisi nyt, kun Etelä-Sudaniin vihdoin voitaisiin saada rauha.” Tilannetta ei helpota se, että rakenteet yhteiskunnan rauhanomai-
seen rakentamiseen ovat edelleen hyvin heikot.
Hallinto ei vakuuta syrjäkylissä Sudanissa ei järjestetty yksiäkään vaaleja 25 vuoteen ennen viime vuoden keväällä pidettyjä vaaleja, joissa EteläSudan sai oman parlamentin ja presidentin. Muodollisesti Etelä-Sudan on jo toiminut kuin itsenäinen valtio lukuun ottamatta omaa rahaa ja passia, jotka otetaan käyttöön heinäkuussa virallisen itsenäisyyden astuttua voimaan. Syrjäisissä kylissä ihmisten luottamus hallintoon on kuitenkin heikkoa.
Kirkot sovinnon tekijöinä Sovinnon rakentaminen pitkän konfliktin riivaamassa maassa on vaikeaa. Riidat on totuttu ratkaisemaan asein. Ihmisillä on paljon aseita ja niitä myös käytetään. Ben Malinen kertoo, että jopa kahden kirkon kannattajat ratkaisivat tonttiriitansa ampumalla. Seurauksena oli kymmenen kuollutta. Kirkot ovat kuitenkin olleet erittäin aktiivisia rauhantyössä niin Pohjois-Etelä-akselilla kuin Etelä-Sudanin sisälläkin. ”Episkopaalisen kirkon arkkipiispalla on merkittävä rooli rauhanvälittäjänä. Sekä episkopaalinen että katolinen kirkko, jotka ovat Etelä-Sudanin suurimmat kirkot, ovat yllättävänkin paljon mukana rauhantyössä.” Ulkomaanapu on tukenut Sudanin ekumeenista foorumia sekä sen erityislähettilästä Samuel Kobiaa. Ben Malinen korostaa kirkkojen roolia erityisesti heimojen välisten konfliktien välittäjinä ja sovinnon rakentajina. Etelä-Sudan on nyt ottamassa ensi askeleitaan itsenäisenä valtiona. Synkkien pilvien noustessa rauhantyö sekä demokratia- ja ihmisoikeuskoulutus ovat entistä tärkeämpiä, jotta toivon kevät ei kääntyisi takatalveksi.
Amana Rose Emmanuel, 20, toivoo, että kansanäänestys tuo rauhaa ja kehitystä Etelä-Sudaniin.
Kuva: Carole Schaber/Caritas
”Muutamat kylät kieltäytyivät kokonaan äänestämästä vaaleissa, koska ihmiset eivät uskoneet, että sillä, kuka maata johtaa, olisi mitään merkitystä heidän elämäänsä. Maaseudun ihmisiä kiinnostaa lähinnä se, onko heillä vettä, koulu, terveydenhoitopalveluja ja tie”, Ben Malinen kertoo. Ulkomaanapu on tukenut jo usean vuoden ajan rauhankasvatusta sekä demokratia- ja vaalikoulutusta Sudanissa. ”Olemme opettaneet, mitä äänestäminen tarkoittaa ja mitä demokratia on. Vaikka sitä onkin tehty vain rajallisella alueella, tulokset ovat olleet hyviä. Siitä kertoo esimerkiksi se, että äänestysaktiivisuus oli näillä alueilla korkeaa ja vaaleissa pääsi läpi yllättäviäkin ehdokkaita, eivät vain ennakkosuosikit”, Malinen kuvaa. Hän pitää tätä työtä erittäin tärkeänä myös jatkossa. Toistaiseksi monet ihmiset luottavat vielä enemmän aseisiin kuin neuvotteluihin riitojen ratkaisuissa. Näin on jopa Sudanin muuten aktiivista rauhantyötä tekevien kirkkojen sisällä.
Vesi virtaa Ikotosiin Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta Ikotosissa Etelä-Sudanissa juhlittiin ison vesihankkeen valmistumista. 17 kilometriä pitkä vesiputki tuo nyt painovoiman avulla puhdasta vettä Ikotosin asukkaille läheisellä Imatong-vuorella virtaavasta joesta. Tällä hetkellä vedestä hyötyy noin 15 000 Ikotosin ja sen lähikylien asukasta, mutta tulevaisuudessa alueelle arvioidaan muuttavan jopa 40 000 paluumuuttajaa sekä muualta Sudanista että muun muassa Ugandasta. Kotitalouksien lisäksi putkesta saavat vettä useat julkiset rakennukset, kuten tyttöjen yläaste ja lukio sekä vankila. Aiemmin kylässä oli vain muutama porakaivo, joista ei riittänyt vettä läheskään kaikille, vaan ihmisten oli kiivettävä raskasta reittiä vuorelle hakemaan vettä joesta. Neljä vuotta sitten aloitettu hanke on yksi suurimmista Kirkon Ulkomaanavun tukemista yksittäisistä hankkeista. Neljän järjestön yhdessä rahoittama hanke ei olisi onnistunut ilman paikallisen yhteisön vahvaa mukanaoloa. Ikotosin kyläläiset ovat olleet mukana rakentamassa vesiputkea ja he tulevat myös ottamaan vastuun putken ylläpidosta. Pelkkä puhdas vesi ei riitä, vaan jotta siitä saataisiin paras hyöty, hankkeeseen kuuluu hygienia- ja sanitaatiokoulutusta. Ikotosiin on muun muassa rakennettu 180 yksityistä käymälää ja 17 julkisten rakennusten käymälää. Sudanin konfliktiherkässä tilanteessa hankkeessa on täytynyt kiinnittää huomiota myös ristiriitojen ratkaisemiseen. Joen alajuoksulla olevat yhteisöt vastustivat hanketta, koska ne pelkäsivät, että vedenotto vaarantaa niiden oman vedensaannin. Asia ratkesi, kun yhteisön edustajat vietiin katsomaan, että putkeen otettu vesi on vain murto-osa koko joen vesimäärästä. Maija Sankari
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Kohtauspaikka
Jo joutui armas aika
Kuva: Ville Asikainen
Pian on taas aika juhlia koulun päättymistä. Linnut livertävät ja suvivirsi soi. Toisella puolella maapalloa, Haitissa, puolestaan odotetaan, että koulu voisi alkaa. Siksi rakkaalla suvivirrellä on tänä keväänä kesälomalle saattamisen lisäksi toinenkin tehtävä: sen avulla kuka tahansa voi tehdä lahjoituksen Haitin koulun jälleenrakentamiseen. Lähde mukaan rakennustalkoisiin osoitteessa suvivirsi.fi. Kampanjan järjestävät yhteistyössä Kirkon Ulkomaanapu ja Kirkko Helsingissä.
Lusikat liikkuvat taas syksyllä Teot kehitysmaiden puutteellista ruokaturvaa vastaan jatkuvat alkusyksystä. Liittymällä Lusikkaliikkeeseen Facebookissa varmistat paikkasi eturintamasta. www.facebook.com/lusikkaliike
Reseptejä maailmalta:
Maissipuuroa HAITIN vuoristossa Madame Luc aloittaa ruoanlaiton aamulla kello kuuden aikoihin auringon noustessa. Muun yhteisön herätessä, hänellä on jo tuli nuotiossa ja mausteet kiehumassa öljyssä. Mme Luc huolehtii Ulkomaanavun koulutyömaan työntekijöistä syrjäisessä kylässä Embouchuren vuoristossa. Aamulla hän keittää ensimmäiseksi työntekijöille vahvan sokerilla maustetun kahvin ja paksun, kookoksista valmistetun kaakon. Kymmenen maissa työntekijät kutsutaan varsinaiselle aamupalalle; useimmiten maissipuurolle tai spagetille. Aamiaisen jälkeen Mme Luc palaa uudelleen keittiöön valmistamaan iltapäivän toista ateriaa. Sama rutiini toistuu joka päivä. Mais Moulu (maissipuuro): Öljyä paistamiseen Tuoreita herneenversoja Mausteita; pippuria, timjamia, suolaa, vihannesliemikuutio Punainen chilipaprika Kookospähkinä 4–5 dl karkeaa maissijauhoa tai polentajauhoja 1 l vettä Kuumenna öljy kattilassa ja lisää herneenversot öljyn joukkoon. Anna herneiden kiehua öljyssä muutama minuutti. Lisää joukkoon vesi ja vihannesliemikuutiot. Pienennä mausteet huhmareessa ja lisää ne kattilaan. Halkaise kookospähkinä ja raasta hedelmäliha
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
hienoksi raasteeksi. Liota kookosraastetta vedessä, siivilöi neste toiseen astiaan ja lisää se kattilaan. Huuhtele maissijauho vedessä ja lisää kattilaan. Lisää suolaa ja pala chilipaprikaa, ja anna hautua kattilassa noin 30–45 minuuttia. Sekoita välillä. Tomaattikastike: Öljyä paistamiseen Tuoreita herneenversoja Mausteita; pippuria, timjamia, maustepaprikaa, suolaa Pala kuivattua kalaa Sipulirenkaita (2–3 sipulia) 2 dl makaronia 1 prk tomaattikastiketta 4–5 dl vettä Kuumenna öljy kattilassa ja lisää herneenversot öljyn joukkoon. Anna herneiden kiehua öljyssä muutama minuutti. Lisää joukkoon kuivattu kala. Pienennä mausteet huhmareessa ja lisää ne kattilaan. Anna mausteiden ja kalan kiehua öljyssä muutama minuutti, poista sen jälkeen kalanpala kattilasta. Lisää kattilaan tomaattikastike ja vesi. Lisää makaronit ja anna kastikkeen kiehua liedellä. Lisää lopuksi sipulirenkaat ja tarvittaessa lisää mausteita. Anna kastikkeen hautua liedellä noin 15–20 minuuttia pienellä lämmöllä.
Maissijauhot lisätään kattilaan huuhtelun jälkeen.
Mme Luc sekoittaa lähes valmista mais moulu’ta.
Mme Luc annostelee valmiin kastikkeen kulhoihin.
Kirkon Ulkomaanapu ja K-Plussa tekevät yhteistyötä ruokaturvan parantamiseksi kehitysmaissa. K-Plussa haastaa kampanjan aikana asiakkaitaan ruokalähettiläiksi. Lahjoitat aterian kehitysmaan perheelle, kun annat K-Plussalle sähköpostimarkkinointiluvan. Voit samalla lahjoittaa omat K-Plussa-pisteesi Kirkon Ulkomaanavun työlle. Näin voit toimia ruokalähettiläänä ympäri vuoden! Tee lahjoituksesi K-Plussan kampanjasivulla www.annaateria.fi
Putiikki
Toivon enkeli Perussa valmistettu hopeinen filigraanikoru sopii esimerkiksi rippilahjaksi. Koru on pakattu kauniiseen, yksilölliseen perulaiseen kangaspussiin. Korun mukana tulee 40 cm pituinen ohut hopeaketju. Hinta 32€ Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 0207 54 2350. Tilaukset myös netissä: www.kotimaa-yhtiot.fi/ kauppa
Kuva: Paul Jeffrey
K-Plussa lahjoittaa aterioita
Merkkipäivälahjoitus Juhlitko pian syntymäpäivää, häitä tai eläkkeelle jäämistä? Jaa merkkipäiviesi ilo! Voit valita haluamasi keräyskohteen ja ystäväsi vapautuvat lahjavalinnan vaikeudelta. Jaettu ilo on moninkertainen! Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi p. 020 787 1201 (9–16).
Velan vangit vapaaksi! Changemaker kampanjoi tänä vuonna kehitysmaiden epäoikeutettuja velkoja vastaan. Velan vangit -kampanjallaan verkosto vaatii, että Suomi myöntää vastuunsa Costa Rican sairaalalaitetapauksessa, niin kutsutussa Proyecto Finlandiassa, sekä mitätöi sen seurauksena syntyneen epäoikeutetun velan. Kampanjaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.changemaker.fi/velanvangit
Tapahtumat 27.5.2011 klo 9–13 Massaglobbaus Eduskuntatalolla Helsingissä Tule vaikuttamaan maailman tilaan koko painollasi! Ihmiset eri puolilta Suomea kokoontuvat Eduskuntatalolle ja kertovat kansanedustajille, mitä heidän pitäisi tehdä paremman maailman puolesta.
Minne menet kehityspolitiikka? -keskustelutilaisuus yhdessä Kepan kanssa 27.5. klo 13.30–15, eduskunnan kansalaisinfo, Helsinki. Maailma kylässä World village festival , 28.–29.5.2011 la klo 11–20 ja su klo 11–18, Kaisaniemen puisto ja Rautatientori, Helsinki.
Herättäjäjuhlat 8.–10.7.2011 Herättäjäjuhlat, Oulu. Nälkä, paha pala purtavaksi? -tapahtuma 30.8.–1.9.2011 Nälkä, paha pala purtavaksi? -tapahtuma, Kampin liikekeskus.
Suvivirsi -yhteislaulutilaisuus 31.5.2011 klo 17, Narinkkatori, Helsinki.
Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Svenska sidor
De utstöttas röst ska höras Utlandshjälpen har som mål att de mänskliga rättigheterna förverkligas. Åsikts- och yttrandefrihet eller rätten att rösta är inte verklighet överallt i världen i dag. Endast politiska rättigheter räcker inte. Också medborgarrättigheterna, ekonomiska och sociala rättigheter samt rätten till utbildning måste förverkligas. En förutsättning för att rättigheterna ska förverkligas är att de som har ansvar för att de förverkligas bär sitt ansvar. Det är också nödvändigt att varje världsmedborgare har kunskap om sina rättigheter samt krafter att kräva att de förverkligas. Förverkligandet av mänskliga rättigheter främjas av ett aktivt medborgarsamhälle. Ett mångfaldigt medborgarsamhälle – med föreningar, kyrkor och politiska grupperingar – är en viktig ingrediens i demokratin. Medborgarsam-
hället ökar medborgarnas möjligheter att påverka beslutsfattandet, tar initiativ och producerar tjänster. I många utvecklingsländer behöver alla bitar ändå stärkas – marknader, staten och det politiska systemet samt medborgarsamhället. Marknaderna ger inte nödvändigtvis tillräckligt med välfärd för allt fler medborgare. Staten har förlorat sin handlingsförmåga och kan inte producera verkligt innehåll för de mänskliga rättigheterna eller svara för medborgarnas säkerhet. Medborgarsamhället har pressats in i ett hörn och medborgaraktiviteten sker i rädsla och undangömt för den offentliga makten. Pressen riskerar sitt liv i arbetet eller har förnedrat sig till att tjäna den offentliga makten. Utlandshjälpen stöder för sin del förverkligandet av människornas rättigheter
och delaktighet på många olika sätt. Vi stöder också våra samarbetspartners att delta mer aktivt i den samhälleliga diskussionen. Vi vill garantera att människorna i de svagaste ställningarna får sin röst hörd i politiskt beslutsfattande. Tack för ditt stöd. Pauliina Parhiala direktor
PS. Också i Finland har demokratin talat och den nya riksdagen har inlett sitt arbete. Valperioden är viktig när man ser den från utvecklingspolitikens och -finansieringens synvinkel. Följ med den utvecklingspolitik riksdagsledamöterna från ditt område för!
Vattnet nådde Ikotos På internationella vattendagen den 22 andra mars invigdes ett stort vattendistributionsnät i Ikotos i Södra Sudan. Den 17 kilometer långa vattenledningen från en bäck uppe på Imatongberget förser nu 15 000 människor med vatten. Också 40 000 återflyttare förväntas bosätta sig i området. “Det har varit stora vattenproblem i det här området och människorna hämtade vattnet från berget till fots”, säger Kyrkans Utlandshjälps styrelsemedlem Pia Kummel-Myrskog som höll tal på invigningen. Vattenprojektet, som inleddes för fyra år sedan, är ett av Utlandshjälpens största enskilda projekt. Byborna har deltagit i byggarbetet och ansvarar för underhållet. “Tidigare var människorna ofta sjuka och måste sätta sina pengar på mediciner Foto: Ben Malinen
och dyra begravningar. Nu kan de sätta pengarna på utbildning och bygga upp det nya självständiga Sudan”,
Södra
konstaterar
Kummel-Myrskog som är ledande branschsekreterare för diakoni vid Kyrkans central för det svenska arbetet.
Pia Kummel-Myrskog talade på invigningen.
14
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Gåvor som uppskattas
Ge lärare eller utexaminerade Annorlunda Gåvor vid skolavslutningen i stället för den traditionella buketten.
Idols gjorde gott
Under påskdagens Idols-konsert i MTV3 anmälde sig 3 000 nya månadsgivare. Ett varmt tack till alla nya medhjälpare!
Kaj Kunnas gör frivilligarbete
Journalisten Kaj Kunnas jobbar frivilligt för skolprojektet i Kongo. Bland annat ordnar han en välgörenhetstävling med toppidrottare vid Kulturen vid ån i Esbo den 16 juni .
Svenska sidor
Vi bygger en skola i Kongo Nästan 200 elever går i skift i Tendelaskolans tre små klassrum. Skolan har varken toaletter eller rent vatten.
”Vår skola är provisoriskt byggd av pinnar och lera. Regn och termiter förstör den och om några år måste väggarna förnyas helt och hållet”, säger Kasereka Kinda Dieudonne som är rektor för Tendelaskolan i Kongo. Tendelaskolan ligger i byn Mangina som trots sina 30 000 invånare närmast påminner om en stor by. Genom Mangina går en livligt trafikerad huvudväg och på båda sidorna finns små anspråkslösa röda lerhus, enstaka betongbyggnader och små butiker. Från huvudvägen går en liten sandväg som kantas av typiska lerhus och på gårdarna går det höns och småbarn. Den lilla vägen leder till Tendelaskolan. Elevernas föräldrar har byggt skolan för att ge barnen en livlina som kan rädda dem från att dras med i rebellgrupper, barnarbete och kriminalitet. Nästan 200 elever går i skift i skolans tre små klassrum och skolan saknar både toaletter och rent vatten.
Svenskspråkig satsning Projektet Vi bygger en skola i Kongo är Kyrkans Utlandshjälps specialsatsning för det svenskspråkiga Finland. Biskop Björn Vikström är beskyddare för insamlingen som pågår tills man har fått ihop 70 000 euro och Kyrkans Utlandshjälp har byggt en ny Tendelaskola.
Mangina har sedan 2001 varit en viktig placeringsort för flyktingar från grannprovinsen Ituri, som fortfarande drabbas hårt av konflikter mellan rebellgrupper och den kongolesiska armén. En stor del av barnen i Tendelaskolan kommer från familjer som i något skede evakuerats till byn. ”Om vi skulle ha en ordentlig skolbyggnad skulle barnen komma hit mer regelbundet och då skulle de lära sig bättre. Det är bara genom ordentlig utbildning som vi kan uppfostra våra barn till goda framtida ledare för att utveckla vårt land”, säger byns ledare Katembo Maliro Augustin.
låta honom gå ut grundskolan”, säger trebarnsmamman Kavira Mugera. Kyrkans Utlandshjälp arbetar i Norra Kivu bland annat med att stöda undernärda barn, evakuerade och återflyttare, offer för sexuellt våld, hivpositiva samt med att stärka det lokala
Reparationsavgifterna hinder för skolgången Tendelaskolan är byns enda offentliga skola där lärarnas löner betalas av staten. Byns två andra skolor är privata, en upprätthålls av muslimer och en av adventister. I en statlig skola i Kongo är undervisningen avgiftsfri för årskurserna 1-3 men eftersom skolan kräver ständiga reparationer har man tagit i bruk en reparationsavgift som ibland blir ett hinder för skolgången. ”Jag har tre barn och av dem går två flickor i skolan. Jag måste ta bort pojken på femte klassen då jag inte mera hade råd att betala allas avgifter. Om avgifterna var mindre skulle jag
Katembo Maliro Augustin.
jordbruket. I april 2011 inleddes ett nytt humanitärt projekt där man delar ut frön och jordbruksverktyg och ger utbildning i olika odlingstekniker. Utlandshjälpens skolbyggen är ytterligare ett sätt att stöda hela samhället. Text: Hanna Palo, Foto: Liisa Perkkiö
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
15
Ilahduta opettajaa tai anna arvojasi vastaava lahja juuri valmistuneelle! Kukkakimput ovat kauniita, mutta ne lakastuvat pian juhlatilaisuuden jälkeen. Sinä voit antaa valmistuneelle lahjan, joka jättää kehitysmaihin pysyvämmän jäljen. Koululuokan opettajaa voi kiittää kuluneesta vuodesta toisin koulupuvulla, puuntaimilla tai vaikka vuohella! Toisenlainen Lahja on eettinen ja ekologinen lahja, jolla voit ilahduttaa lähipiiriäsi ja tukea samalla kehitysmaiden ihmisiä. Toisenlaisella lahjoituksella autat Kirkon Ulkomaanapua turvaamaan elämän perusedellytykset kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. www.toisenlainenlahja.fi De etiska och ekologiska gåvorna stöder människorna i utvecklingsländerna. www.annorlundagava.fi
Toisenlainen Lahja -tilauslomake Tilaa valitsemasi Toisenlaiset Lahjat Sinulle sopivimmalla tavalla 1) VERKOSSA: Tilaa lahjat verkkosivuilla www.toisenlainenlahja.fi ja maksa lahjat suoraan verkkopankin kautta.
Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot
2) TILAUSLOMAKKEELLA: Postita oheinen tilauslomake täytettynä Kirkon Ulkomaanapuun. Saat paluupostissa lahjoista kertovat kortit sekä tilisiirron. Maksa lahjat tilisiirron saatuasi. 3) SÄHKÖPOSTILLA: Lähetä lahjatilauksesi sähköpostilla osoitteeseen toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi. Kirjoita sähköpostiin myös osoitteesi. 4) PUHELIMITSE: Voit tehdä tilauksesi myös puhelimitse numeroon 020 787 1201. Lahja Koulupuku Puuntaimet Vuohi
Hinta KPL 8€ 15 € 30 €
Sähköinen kortti on kuluiltaan edullisin ja se lähetetään valitsemaasi sähköpostiosoitteeseen. Teethän sähköisten korttien tilaukset suoraan verkossa www.toisenlainenlahja.fi
Löydät lisää lahjoja verkosta www.toisenlainenlahja.fi.
Kirkon Ulkomaanapu
Tilaajan nimi: Lähiosoite: Postinumero ja toimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Tilauspäivämäärä: Tilaajan allekirjoitus:
VASTAUSLÄHETYS
Keräyslupa 2020/2010/3723, voimassa 1.1.2011–31.12.2012, koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 15.12.2010. Keräyslupa K14/10/5/109, voimassa 1.1.–31.12.2011, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 21.12.2010. Keräysvarat käytetään vuosien 2011–2013 aikana Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön.
Tunnus 5007532 00003 Helsinki