Tekoja 3 14

3

2014

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Toiveikas Yadbert Nilang, 13, ei pakoile enää sotilaita, vaan lukee koulun päättökokeisiin

350 000 ihmistä ilman kotia Gazassa Pakolaisleiri avasi silmäni

Pääkirjoitus

Nuorten tuska En ole varmaankaan maailmassa ainoa äiti, jonka sydäntä riipaisee joka kerta nähdä lapsen tuska. Eikä vain oman lapsen, vaan kenen tahansa lapsen tuska puistossa, kadulla, lehdessä, televisiossa. Vielä pahemmalta tuntuu, kun näen lapsen menettäneen kotinsa tai vanhempansa ja jääneen ilman aikuisen turvaa ja huolenpitoa.

Omat lapseni ovat tulleet yhä rakkaammiksi kasvaessaan nuoriksi aikuisiksi. Alkuun toivoin, että lapset pärjäävät koulussa ja saavat kavereita ja myöhemmin, että he saavat opiskelupaikan ja löytävät oman paikkansa maailmassa. Jokainen toivoo lapselleen parasta ja kantaa suurta huolta siitä, jos se ei onnistukaan.

Mutta nuoria Mutta miten järkyttyneitä ovatkaan ne äidit ja isät, joiden lapsi päättää lähteä sotimaan! Jonnekin kauas, joidenkin vieraiden ajautuu ääriliikkeisiin puolesta. Ehkä syystä, jota itse on vaikea ymmärtää. Sitä kauhua täälläkin. ja pelkoa en pysty edes kuvittelemaan.

Ehkä se johtuu siitä, että olen uskotellut itselleni, ettei meidän Suomessa tarvitse enää koskaan pelätä sotaa. Mutta nuoria ajautuu ääriliikkeisiin täälläkin. Myös Suomesta on lähdetty sotimaan muualle, esimerkiksi Syyriaan.

Toivottavasti tämä tieto auttaa meitä avaamaan sydämemme nuorille, etsimään radikalisoitumisen syitä ja toimimaan radikalisoitumisen estämiseksi. Suomessa ja muualla. Nuoret tarvitsevat kaikkialla toivoa paremmasta, jotain johon rakentaa tulevaisuuttaan. Se tarkoittaa parempaa koulutusta, se tarkoittaa työpaikkoja, se tarkoittaa vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yli miljardi nuorta, joista yli 80 prosenttia asuu kehitysmaissa. Me Kirkon Ulkomaanavussa työskentelemme hellittämättä kaikkein hauraimmissa maissa ja tuemme nimenomaan nuoria monin tavoin.

Meillä aikuisilla on vastuu rakentaa nuorille parempaa tulevaisuutta. Ettei yksikään lapsi tai nuori joudu elämään ilman toivoa. Ettei yksikään nuori lähde sotimaan. Ettei yhdenkään äidin ja isän sydän särkyisi.

Veera Hämäläinen Viestintäjohtaja

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 3 Syyskuu 2014 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Yadbert Nilang, 13, ei pakoile enää sotilaita, vaan lukee koulun päättökokeisiin. Kuva Ville Asikainen.

KIRJAPAINO Fram / 8.2014 / 37 000 kpl ISSN 1797-7207

PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERIT Satu Helin ja Eeva Suhonen

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Kuva: Basel Yazouri/Activestills

Tässä ajassa

Gazan vesijohtojärjestelmä on pahoin tuhoutunut. Uhka on, että jätevedet sekoittuvat juomaveteen.

Gazan humanitaarinen tilanne vakava Taistelut Israelin ja Palestiinan välillä alkoivat heinäkuun alussa. Elokuun puolivälissä rankasti pommitetussa Gazassa oli jo 350 000 ihmistä vailla kotia.

Humanitaarisen avun vieminen alueelle on ollut vaikeaa, sillä tulitauot ovat olleet lyhyitä tai niitä ei ole noudatettu.

Kirkon Ulkomaanapu on ollut kriisivalmiudessa siitä lähtien, kun humanitaarisen kriisin vakavuus alkoi näkyä. Avun saaminen perille Gazaan on pommitusten takia kuitenkin ollut lähes mahdotonta. ”Gazaan on hankala päästä. Juuri nyt toivoa antaa tulitauko, mutta neuvottelujen mahdollinen kariutuminen huolettaa. Tuleekohan sinne koskaan lopullista rauhaa”, miettii Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Johanna Tervo Jerusalemista, jonne hän matkusti elokuussa. ”Olen kuullut, että Gazan alueen tuho on valtava, erityisesti sen poh-

joisosissa raja-alueilla. Alue on kuin maanjäristyksen jäljiltä. Edessä on paljon rakentamista.”

Alueen ihmiset ovat pysytelleet sisätiloissa, vaikka kaduilla on myös arkista vilinää. Jerusalemin puolellakin tunnelma on jännittynyt.

Gazassa koulujen pitäisi aloittaa uusi lukukausi syyskuun alussa. ”Tällä hetkellä koulut ovat täynnä alueen sisäisiä pakolaisia. On vaikea uskoa, että koulut pääsevät alkamaan ajallaan. Paikallisten ihmisten hyvinvoinnin takia olisi kuitenkin hyvin tärkeää, että lapset pääsisivät palaamaan arkeen”, Tervo totesi elokuun puolivälissä Jerusalemista.

Pian kriisin alkamisen jälkeen Ulkomaanapu osoitti omista varoistaan 50 000 euroa Gazan hätäapuun. Samoihin aikoihin myös ulkoministeriö antoi 350 000 Ulkomaanavun humanitaariseen työhön Gazassa.

”Me lähdemme, niin pian kuin mahdollista, jakamaan keittiötarvikkeita ja vaatteita. Apu menee niille ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken, koko kotinsa. Muut järjestöt huolehtivat ruokajakelusta”, Tervo kertoo. ”Kun tilanne selkenee, annamme raha-avustuksia, jotta ihmiset voivat ostaa mitä tarvitsevat, vaikkapa lääkkeitä.”

Kirkon Ulkomaanapu lähettää paikalle myös asiantuntijan, joka alkaa tehdä työtä traumatisoituneiden lasten ja aikuisten parissa.

Teksti: Eeva Suhonen

Lahjoita ja auta kotinsa menettäneitä perheitä!

Tilisiirto: IBAN FI33 1572 3000 5005 04, viite: 1122, tai lähetä tekstiviesti LAHJOITA numeroon 16499 (20 €).

Tekoja ihmisarvon puolesta

3

Tässä ajassa

Kuva: Juha Blomberg

Nenäpäivää Sierra Leonesta!

Rakel Liekki ja Juha Tapio tapasivat Bon kaupungissa sisukkaita sierraleonelaisia, joita myös Ulkomaanavun tuki on auttanut elämässä eteenpäin.

Kaatosade soi vasten peltikatosta, jonka alla suunnitellaan seuraavaa kuvaussessiota.

Ylen ryhmä on kuvaamassa tositarinoita Sierra Leonesta Nenäpäivää varten. Viiden päivän aikana kamerat tallentavat ihmisten arkea pitkän sisällissodan traumatisoimassa maassa.

Ympärillemme kerääntyy kymmenittäin pieniä uteliaita silmäpareja.

Desibelit nousevat, kun lapset tekevät tuttavuutta eksoottisen kuvausryhmän kanssa. Pelataan palloa ja opitaan letkajenkkaa.

Riemu kertoo, että toivoa ei ole menetetty. Tapaamme kovia kokeneita ihmisiä. Kuulemme, miten lohduttomuuden voi sittenkin kääntää toivoksi.

Sierra Leonessa kuvatut tositarinat ovat nähtävissä tämän vuoden Nenäpäivä-show´ssa Yle TV2:lla perjantaina 7.11.

35 koulua Etelä-Sudaniin

93 %

Ulkomaanapu aloitti elokuussa ison koulurakennushankeen konfliktien ja ruokapulan kanssa kamppailevassa Etelä-Sudanissa. Koulut rakennetaan Lakesin osavaltioon, jonka naapuriosavaltio Jonglei on yksi pahimmista konfliktialueista.

Nyt rakennettavat koulut ovat yksinkertaisia, nopeasti rakennettavia luokkahuoneita. Niiden yhteyteen tehdään myös vessat tytöille ja pojille. Kaikkien rakennusten on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Uusiin kouluihin pääsee noin 1900 poikaa ja 1600 tyttöä.

Suurin osa heistä on pakolaisia.

Tavoite on, että kun pakolaiset pääsevät palaamaan kotiin, koulurakennukset jäävät paikallisväestön käyttöön.

entiSomalian Mogadishussa asuvista täkäyt on ista elijo taist rista nuo sistä inyt kärs on tä nyt huumeita. Moni heis leimautumisesta, hylkäämisistä sekä a syrjinnästä. Somalian suuri ongelm t elija on, miten saada entiset taist osaksi yhteiskuntaa.

Peruskoulutuksen ulkopuolella olevat 10-24 –vuotiaat nuoret

%

75 50 25

65

58 48

43

42 31

32

25

27

18

22

21 3

0

14

21

19

17

18

2

2

Lähde: 2013 Population Reference Bureau: ’The World’s Youth 2013 Data Sheet’

100

Keski-Afrikan Burundi Mosambik Laos Guatemala Angola Kambodža Uganda Nicaragua Suomi

tasavalta

Tytöt

4

Pojat

Tekoja ihmisarvon puolesta

Tässä ajassa

“Aika nollasta täytyy lähteä liikkeelle” Narisevan metalliportin avaa vanha nainen, joka ei puhu englantia. Perässä tulee historian, yhteiskuntaopin ja yrittäjyyskasvatuksen opettaja Jyrki Lempinen, 56.

Ollaan Lempisen kesätyöpaikalla Kambodžan koulutus-, nuoriso- ja urheiluministeriössä Phnom Penhissä.

Lempinen vaihtoi kesämökin kuistin urakoulutuksen kehittämiseen Opettajat ilman rajoja – vapaaehtoisena. ”Aika nollasta täytyy lähteä liikkeelle. Tulkitsen juuri maaseudulta kerättyjä opettajien haastatteluita. Urakoulutuksen tilannetta kuvaa kommentti: Jos opiskelija ei tiedä miten jatkaa, hänestä voi tulla vaikka opettaja”, Lempinen kertoo.

Lempisen tehtävä ministeriössä on kartoittaa 15–18 -vuotiaiden uraohjausta kouluissa.

Tavoite on, että nuoret osaisivat yhdistää koulutuksen työmahdollisuuksien paranemiseen. Nyt monet kambodžalaisnuoret keskeyttävät koulun yläkouluikäisinä ja menevät töihin.

Ongelmina korruptio ja vastuunjako

Afganistanissa ja Vietnamissa koulutuskonsulttina työskennelleen Lempisen mukaan kehitysmaissa koulutusjärjestelmä kärsii usein korruptiosta. ”Afganistanissa lunttaus oli yleistä, ja seiniin oli piirretty kaavoja. Siellä olin luomassa päättökoejärjestelmää,

joka estää opettajia myymästä oppilaille koekysymyksiä ja -vastauksia. Täällä minua ei ole yritetty lahjoa, mutta tiedän, että korruptiota on”, Lempinen kertoo.

Kambodžassa ongelma on myös, että koulutuspoliittiset tehtävät ja vastuu kasaantuvat harvoille. ”Ne joilla on kyky kehittää koulutusta, ovat ylityöllistettyjä. Tai sitten he eivät hoida lainkaan koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita.”

Maaseudulle on vaikea saada opettajia. Olosuhteet ovat usein karut, palkkaus huonoa eikä lisäkoulutusta ole.

Koulutus kuitenkin takaisi yhteiskuntarauhan vaikeinakin aikoina. ”Kaikki on hyvin, kun ulkomaalaisella rahalla rakennetaan hotelleja, ostoskeskuksia, ja ne työllistävät. Entä sitten, kun rahat loppuvat?”, Lempinen kysyy.

Kesäloman lyheneminen ei häntä harmita. ”Tästä saa kokemusta ja opin miten urakoulutuksesta kehitysmaissa. Eri maiden koulutusjärjestelmiin tutustuminen antaa näkökulmia myös omaan opetukseen sekä koulutuksen suunnitteluun”, Lempinen sanoo.

Sitä paitsi hän aikoo ehtiä kesämökilleen vielä ennen lukukauden alkua.

Teksti ja kuva: Rami Kolehmainen

Jyrki Lampinen vietti kesälomansa Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena Kambodžassa.

Tekoja ihmisarvon puolesta

5

Wantigueran kirkosta on saatu peitettyä lähes kaikki alkuvuonna syntyneet luodinreiät. ”Tuon ikkunan yläpuolella olevan reiän korjaajat unohtivat. Voi olla, että se jää siihen”, Fielbert Nguembou näyttää.

6

Tekoja ihmisarvon puolesta

Teksti: Satu Helin Kuvat: Ville Asikainen

Luotisateesta kouluun Levottomuus kytee yhä konfliktien repimässä Keski-Afrikassa. ”Koulutus on kaiken avain. Sen avulla voimme saada keskiafrikkalaiset toimimaan yhdessä”, sanoo väkivaltaisuuksilta kylänsä pelastanut opettaja Fielbert Nguembou.

Viime tammikuussa 19-vuotiaan Claude-Flaurentin Gbadingin isä sai luodin jalkaansa.

Se tapahtui, kun Wantigueran asukkaat piileskelivät Seleka-joukkoja kylänsä kirkossa Bouarin alueella, lähellä Keski-Afrikan tasavallan länsirajaa. ”Naiset ja lapset olivat kirkossa, miehet kirkon pihassa. Pakoilua kesti tammikuusta helmikuulle”, Gbading kertoo ja katsoo suoraan silmiin.

Yli kuukauden 625 ihmistä eli ahtautuneena jalkapallokenttää pienemmälle alueelle.

Kirkko sijaitsee lähellä päätietä, jota pitkin vallasta ajetut Seleka-taistelijat perääntyivät vuodenvaihteessa.

Ohi ajavista rekoista ja lava-autoista ammuttiin kaikkea. Paras suojapaikka oli kirkko, kylän suurin ja vahvin rakennus. ”Isäni on maanviljelijä. Hän oli jo ennestään sairas. Olen nyt hyvin huolissani tulevaisuudestani, sillä isä ei pysty tukemaan minua eikä tulevaa perhettäni. Minun on saatava kunnol-

linen ammatti. Voisin alkaa esimerkiksi opettajaksi, joten minun on erittäin tärkeää käydä koulu loppuun”, sanoo Gbading.

Kouluvuosia on jäljellä vielä viisi.

Gbandingin isä haavoittui ainoana Wantigueran kylässä. Huonomminkin olisi voinut käydä. Kylä sijaitsee lähellä armeijan tukikohtaa.

Vaikka Keski-Afrikassa väkivaltaisuudet keskittyivät maan itäosiin, paikalliset pitivät Wantigueraa sotilastukikohdan vuoksi yhtenä mahdollisista taistelupaikoista. Tämä sai yhteisön jäsenet pakenemaan joulukuussa savannin ja sademetsän sekaiselle laajalle asumattomalle alueelle.

Uutena vuotena kyläyhteisön johtaja päätti yhdessä poikansa Fielbert Nguemboun kanssa neuvotella paikallisen Selekan johtajien kanssa. He pyysivät, että kylä säästettäisiin väkivallalta. ”Seleka suostui sillä ehdolla, että takaan, ettei kylän nuorista kukaan liity Selekan vastaisiin Anti-balaka-tais-

telijoihin”, opettajana toimiva Nguembou kertoo.

Gbadingin isää ampuneet Selekataistelijat tulivat Banguista eivätkä tunteneet sopimusta, hän sanoo.

Kirkkoa ympäröivässä muurissa on kymmeniä luodinreikiä. Kirkon seinistä ne on juuri saatu peitettyä.

Kun Selekan autot tammi- ja helmikuussa lähestyivät kirkkoa, sisällä olleet naiset ja lapset heittäytyivät makaamaan maahan, kädet suojana pään päällä.

Yksi heistä oli Yadbert Nilang, 13. Hän piileskeli kirkossa tammi- ja helmikuun. Viime vuoden loppupuolella hän oli muiden kyläläisten tavoin paossa savannilla. 19-vuotias ClaudeFlaurentin Gbading kutsuu Nilangia veljekseen. Nilangin äiti työskentelee pelloilla ja on siksi usein päiviä ja öitä pois.

Fielbert Nguembou katsoo Nilangin perään äidin poissa ollessa. Hän auttaa myös Gbadingia. Keski-Afrikassa on tavallista, että perheeseen lue-

Tekoja ihmisarvon puolesta

7

Seleka on useiden KeskiAfrikan pohjois- ja koillisosien sissiliikkeiden yhteenliittymä.

Suuri osa on muslimeja, mutta mukana on myös aiempaan hallintoon tyytymättömiä kristittyjä heimoja. Seleka kaappasi vallan viime vuoden maaliskuussa. Samalla alkoi ryöstelyn ja väkivallan kierre.

Katso kuvia ja lue lisää lapsista, jotka käyvät väliaikaista koulua pakolaisleirillä Keski-Afrikassa.

Anti-balaka on kristittyjen ja animistien sekalainen asejoukko, joka ajoi Selekan vallasta viime vuoden lopussa. Se syyllistyi silmittömiin hirmutöihin ja etnisiin puhdistuksiin. Maan länsiosien muslimiväestö on joko ajettu kodeistaan tai suljettu gettoihin.

Yadbert Nilang, 13, tekee läksyjä kotonaan Wantigueran kylässä, noin 12 neliön kokoisessa savimajassa. Sinne mahtuu myös hänelle tärkein esine; mopo. ”Herään kuuden aikoihin ja siivoan. Sitten syön aamupalaa, jos sitä on. Jos ruokaa ei ole, lähden kouluun ilman. Iltapäivällä teen läksyt ja autan sen jälkeen äitiä pellolla”, Nilang kertoo.

taan kaukaisetkin sukulaiset tai vaikka naapurit. ”Äiti ei voinut mennä silloin pelloille. Asuimme kirkossa yhdessä”, Nilang kertoo.

Nyt pakoilusta on kulunut yli viisi kuukautta. Aurinko paistaa savitiilirakennusten täyttämään kylään, jossa leijuu poltetun savun ja muovin haju.

Pihoissa kasvaa maissia ja banaania.

Suurin osa kylän asukkaista on lapsia ja nuoria, ja joka majan takaa ilmaantuu lisää uteliaita lapsia. Tunnelma on leppoisa.

Yadbert Nilang valmistautuu parhaillaan vuoden päättökokeisiin.

Suulliset testit ovat ohi, tällä viikolla edessä ovat vielä matematiikan, ranskan, maantiedon, historian ja kansalaistaidon kirjalliset kokeet. ”Kokeet ovat menneet tähän asti hyvin. Seuraavat kokeet jännittävät, mutta enköhän selviä niistäkin”, Nilang sanoo.

Hän palasi kouluun heti maaliskuun lopulla, kun koulu avattiin

8

Tekoja ihmisarvon puolesta

uudelleen kolmen kuukauden tauon jälkeen. ”Meitä oli ennen enemmän.

Ystävistäni kuusi on tullut takaisin kouluun. Tiedän parikymmentä, jotka eivät vieläkään ole palanneet.” ”Lempiaineitani ovat historia ja maantieto”, hän kertoo savitiilistä rakennetun heinäkattoisen katoksen alla.

Ehkä kaikkein mukavinta on kuitenkin korjailla Fielbert Nguemboun mopoa iltapäivisin koulun jälkeen.

Kun Yadbert Nilang maaliskuussa palasi kouluun, rakennuksen katto oli lähes romahtanut, ja osa pulpeteista puuttui. Kirkon Ulkomaanapu kunnosti koulun kesän aikana. Katto korjattiin, rakennus maalattiin sisältä ja ulkoa ja sinne hankittiin uudet pulpetit. Koulun yhteyteen on rakennettu myös erilliset wc-tilat tytöille ja pojille. ”Uusi koulu on kaunis, ei niin kuin vanha, joka oli tosi ruma. On mukavampi mennä kouluun nyt, kun siellä on uusia tavaroita”, Nilang sanoo.

Tiedän parikymmentä, jotka eivät vieläkään ole palanneet.

Fielbert Nguemboun mukaan uusi koulu on erittäin tärkeä koko yhteisölle. ”Ensimmäinen positiivinen asia oli, kun hallitus helmikuun lopussa virallisesti käynnisti kouluvuoden uudestaan. Meille kuitenkin oli vielä tärkeämpää, että Kirkon Ulkomaanapu kunnosti hyvin huonossa kunnossa olleen koulun.” ”Se oli merkki siitä, että rauha täällä kestää. Muutenhan mitään ei kannattaisi rakentaa eikä korjata”, Nguembo sanoo. ”Lisäksi koulu on jotain, mikä näkyy melkein koko kylään ja kuuluu kaikille. Se luo yhteisyyden tunnetta.”

Ulkomaanavun kunnostaman Wantigueran koulun ensimmäisillä luokilla on menossa loppukokeet. Tänään ovat vuorossa matematiikan ja ranskan kirjalliset kokeet. Suurimmalla osalla lapsista ei ole paperia, vaan kokeet tehdään liitutaulun avulla.

Opettaja Fielbert Nguembou neuvotteli alkuvuonna Selekan kanssa, jotta Wantigueran kylä säästyisi väkivallalta. Kirkon Ulkomaanapu on juuri saanut remontoitua kylän alakoulun. Yläkoulu odottaa yhä kunnostusta. ”Koulutus on kaiken avain Keski-Afrikassa”, Nguembou sanoo.

TUNISIA

Opettaja Nguemboun mukaan tällä hetkellä suurin haaste on saada kaikki lapset palaamaan kouluun.

Kouluilla on huono maine, sillä sekä Seleka että Anti-balaka käyttivät niitä usein joukkojensa tukikohtina.

Toisaalta parin kuukauden pakomatka on vaikeuttanut monen perheen taloudellista tilannetta. Kouluikäisistä lapsista osan on ollut pakko jäädä kotiin auttamaan vanhempiaan. Pal-

C3-luokan oppilaat odottavat luokassa kokeiden alkamista. Wantigueran koulussa oli ennen väkivaltaisuuksien alkua enemmän tyttöjä kuin nyt. Kaikki lapset eivät ole vielä palanneet kouluun, vaikka koulu avattiin uudestaan maaliskuussa.

MOROCCO

Madeira Islands

Casablanca

jon on heitäkin, jotka ovat yhä pakomatkalla.

Kylässä on 280 perhettä. Noin sata nuorta ei käy koulua. Määrä on kasvanut loppuvuoden 2013MAURITANIA ja alkuvuoden väkivaltaisuuksien jälkeen. ”Ongelma on, että ne, jotka eivät käy koulua, ovat helpommin manipuloitavissa mukaan väkivaltaisuuksiin, varkauksiin ja myös ääriliikkeisiin”, Nguembou sanoo. ”Koulutus on kaiken kehityksen avain. Ilman sitä tämä maa ei kehity.

Lasten tulevaisuus on täällä avoin.

Aikuisten pitää ainakin antaa heille kaikki mahdollinen tuki ja olla lasten käytettävissä”, hän painottaa.

Myös Nilangin mielestä koulunkäynti on tulevaisuuden kannalta tärkeää, vaikka hän ei ole vielä varma siitä, mitä haluaa aikuisena tehdä. ”Jos minusta ei tule mekaanikkoa, ei se haittaa. Voin hyvin alkaa maanviljelijäksikin. Mutta viljelijäkin tarvitsee taitoja, joita koulussa opetetaan.”

Canary Islands

WESTERN

SAHARA

SENEGAL

GAMBIA

GUINEA BISSAU

CHAD MALI

GUINEA

SIERRA LEONE

LIBERIA

IVORY COAST

SUDAN

BURKINA

BENIN

GHANA

TOGO

KAMERUN

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

Bouar

Bangui

KONGO

Kirkon Ulkomaanapu avasi elokuun puolivälissä seitsemän korjattua koulua Bouarin alueella Keski-Afrikassa.

Kouluissa on yhteensä lähes 3 000 oppilasta.

Pääkaupungissa Banguissa on avattu kaksi lähinnä maan sisäisille pakolaisille suunnattua koulukompleksia.

Niissä on yhteensä noin 5 000 oppilasta.

Tavoite on korjata huhtikuun 2015 loppuun mennessä noin 60 koulua.

Tekoja ihmisarvon puolesta

9

Teksti: Aaro Rytkönen Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa Ääriliikkeiden tekemien iskujen uhka kasvaa myös Suomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen syihin ei aleta kiinnittää huomiota. Syrjäytyminen, ulossulkeminen ja yksinäisyys ovat ääriajattelun polttoainetta kaikkialla maailmassa.

Viime kuukausien konfliktiuutiset ovat toistaneet surullisen samanlaista säveltä: radikaalit, ei-valtiolliset toimijat hyökkäävät siviilien kimppuun.

Kenian tai Nigerian valtiot eivät ole pystyneet lopettamaan terroristijärjestöjen, kuten Al-Shabaabin tai Boko Haramin, toimintaa. Irak on ollut voimaton, kun itseään islamilaiseksi valtioksi kutsuva Isis on vallannut alueita maan pohjoisosista. Ideologisten ääriliikkeiden toimista Syyrian sodassa saisi kokonaisen kauhukertomuksen. Äärijärjestöjen toiminta ei rajoitu vain konfliktien keskellä kamppaileviin maihin. Viimeistään tänä vuonna on nähty, että radikaalien liikkeiden vahvistuminen on vakava uhka myös kriisipesäkkeiden ulkopuolella: Keväällä

10

Tekoja ihmisarvon puolesta

ensimmäinen suomalainen taistelija kuoli Syyrian sodassa. Toukokuussa Brysselissä Syyrian sodasta palannut ranskalaismies tappoi useita ihmisiä juutalaismuseossa.

Suomessa 200:lla yhteyksiä terroristijärjestöihin On kiistaton tosiasia, että radikaalit ääriliikkeet toimivat myös Suomessa. Niiden jäsenet ovat viime vuosina myös parantaneet yhteyksiään ulkomaisiin järjestöihin ja toimijoihin. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien aikana.

Jos emme ota ääriliikkeiden voimistumista vakavasti, joudumme seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana Suomessakin kohtaamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tavalla tai toisella. Siksi juuri nyt on ryhdyttävä pohtimaan, miten radikalisoitumista voidaan ennaltaehkäistä sekä meillä että maailmalla.

Samaan aikaan on pidettävä mielessä, ettei kysymyksessä ole yhteen tiettyyn uskontoon liittyvä erityispiirre.

Vaikka islaminuskoon liittyvät äärijärjestöt ovat olleet viime vuosina paljon esillä, myös juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden piirissä on henkilöitä ja aatteita, joiden mukaan uskonperintö oikeuttaa väkivaltaan toisia vastaan.

Nuoret miehet rekrytoijien suosiossa Jotta radikalisoitumiseen voidaan puuttua, on tunnettava sen syyt. Millaiset ihmiset radikaaleista liikkeistä

kiinnostuvat ja miksi. Kuka on ääriliikkeen rekrytoijalle helppo kohde?

Erityisesti viime vuosina äärijärjestöihin on tullut mukaan myös naisia.

Silti selvästi suurin osa ääriliikkeiden jäsenistä ja niiden aktiivisista toimijoista on nuoria miehiä. Näyttäkin siltä, että valinta ääriliikkeisiin liittymisestä tehdään jo myöhäisteini-iässä tai varhaisaikuisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu teetti keväällä 2014 selvityksen siitä, miksi nuoret liittyvät Al-Shabaabin kaltaisiin terroristijärjestöihin. Selvitystä varten Somalian pääkaupungissa Mogadishussa haastateltiin 88 entistä Al-Shabaab taistelijaa.

Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että juuri nuoret ovat äärijärjestöjen rekrytoinnin kohderyhmä. Ainoastaan yhdeksän prosenttia haastatelluista liittyi järjestöön yli 30-vuotiaina.

Nuoret radikalisoituvat yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumiseen oli huomattava. Sen sijaan esimerkiksi suurin osa Al-Shabaabiin liittyneistä nuorista

ei ollut kertonut perheelleen jäsenyydestään äärijärjestössä.

Ystäväpiirin ja oman viiteryhmän asenteet ovat merkittävässä roolissa myös Pohjoismaissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan radikalisoituneet nuoret tulevat alemman sosiaaliluokan kodeista ja heillä on aiempaa rikostaustaa. Valtaosa näistä nuorista on ollut tekemisissä esimerkiksi jihadistiliikkeen tai Syyriaan lähdössä olevien taistelijoiden kanssa.

Syrjäytyminen on portti radikalismiin Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousi esiin nuorten halu kuulua yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa mukana muiden kanssa.

Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä.

Näyttääkin siltä, että sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremis-

min torjunnassa. Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut.

Siksi Suomessakin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten joukossa.

Samaan aikaan on tärkeää, ettei ääriliikkeistä jo kiinnostuneita nuoria suljeta pois keskusteluista. Jos nuoria ei huomioida, he mitä todennäköisimmin keskittyvät tukemaan toisiaan väkivaltaan johtavassa ajattelussa.

Radikalisoitumista ei voi enää ehkäistä estämällä ääriliikkeiden saarnaajien pääsy Suomeen. Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella on vaarallista kuvitella, että radikaalit ajatukset voisi pysäyttää raja-asemilla. Sen sijaan Suomen on ryhdyttävä pikaisesti sekä lyhyen että pitkäaikavälin toimenpiteisiin, jotta radikalisoituminen saadaan pysäytettyä sekä kotimaassa että maailmalla.

Tekoja ihmisarvon puolesta

11

Ville Asikainen

Nuoret ja oikeus hyvään tulevaisuuteen Anwar Abujesh, 25, on yksi Kirkon Ulkomaanavun sirkuskoulun opettajista Za’atrin pakolaisleirillä Jordaniassa. Hän oli ensin oppilas, nyt opettaja. Syyrian sotaa paennut nuori mies suunnittelee tulevaisuudessa avaavansa sirkuskoulun Syyriaan.

Koulunkäynnin jatkuminen ja mielekäs vapaa-ajan toiminta tuovat pakolaisnuorten elämään mielekkyyttä ja toivoa tulevaisuuteen. Pakolaisleirillä asuvien nuorten elämä on kääntynyt ylösalaisin ja tulevaisuuteen on vaikea katsoa.

Turhautuminen ja voimattomuus voivat johtaa radikalisoitumiseen. Usein radikaaliryhmät rekrytoivat nuoria toimintaansa pakolaisleireillä.

Kirkon Ulkomaanapu on niitä harvoja järjestöjä, joiden humanitaarinen apu kohdistuu nuoriin ja heidän jokapäiväisiin tarpeisiinsa. Kun nuoret saavat mahdollisuuden harrastaa, pystyvät he purkamaan turhautumista ja stressiä. Samalla riski radikalisoitua vähenee. Usko tulevaisuuteen auttaa eteenpäin.

12

Tekoja ihmisarvon puolesta

Tekoja ihmisarvon puolesta

13

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

587 457

on Ulkoneliömetriä on raivattu miinoista Kirk austyön anmaanavun rahoittaman miinanraiv a. Maa kärsi siosta Moxicon läänissä Angolass llissodasta, kaksitoista vuotta kestäneestä sisä ansia maajonka aikana maahan sijoitettiin tuh istä miinoja. Työn ansiosta yli 5000 ihm a. iins kot aan on pystynyt palaam

Hankkimalla hyvän koulutuksen voin auttaa maatani Haitilaisen Succés Rose Vasthien, 15, lempiaine koulussa on espanja. Hän käy yhdeksättä luokkaa Myrdudin koulussa Léogânessa.

Koulu vaurioitui pahasti vuoden 2010 maanjäristyksessä. Onneksi tunnit olivat siltä päivältä jo ohi, eikä kukaan jäänyt sortuvien seinien alle.

Aluksi opiskeltiin pressun alla, sitten Kirkon Ulkomaanavun rakentamassa vanerisessa väliaikaiskoulussa. Pysyvä koulu valmistui marraskuussa 2013.

Koulu on tehty kestämään kuumia ja kosteita oloja sekä hirmumyrskyjä. Se on myös suunniteltu mahdollisimman turvalliseksi maanjäristysten varalta.

Vasthie toivoo, että voisi opiskella sairaanhoitajaksi. ”Serkkuni on sairaanhoitaja, ja haluaisin itsekin auttaa sairaita ihmisiä. Haluaisin myös matkustaa ulkomaille ja opiskella hyvän tutkinnon. Sitten palaisin auttamaan maatani.”

Teksti ja kuva: Minna Elo

14

Tekoja ihmisarvon puolesta

Succés Rose Vasthie on luokkansa ainoa tyttö Myrdudin koulun yhdeksännellä luokalla Haitin Léogânessa.

148

tyttöä ja naista sai ammattikoulutusta Makenin ja Kabalan ammattikoulukeskuksissa Sierra Leonessa.

Ammattikoulusta valmistuu muun muassa luku- ja kirjoitustaidon opettajia, pitopalveluemäntiä, ompelijoita ja maanviljelijöitä.

Wael Amro osallistui kansalaisoikeus-kurssille Ramallahissa.

SAIN TIETÄÄ OIKEUKSISTANI, JOITA EN TIENNYT OLEVAN

Myrskynkestäviä luokkarakennuksia Filippiineille

”Kun luokkarakennukset ovat valmistuneet, paikalliset ihmiset ovat olleet yllättyneitä niiden korkeasta laadusta”, kertoo koulunrakennusprojektin tiiminvetäjä Merja Färm.

Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut väliaikaisia luokkahuoneita viime marraskuisen supertaifuuni Haiyanin tuhoamien koulujen tilalle.

Rakennusprojekti on ollut haasteellinen. Materiaaleja ja osaavaa työvoimaa on vaikea saada. Osa kouluista on myös hankalien kulkuyhteyksien päässä.

Alkuhankaluuksien jälkeen työt on nyt saatu käyntiin kaikkein vaikeakulkuisimmillakin paikoilla.

Ulkomaanavun luokkarakennukset kestävät ainakin 15 vuotta. Seinien levyjä uusimalla käyttöikää on mahdollista pidentää.

Rakennusmateriaalit on valittu kestämään paikallisia oloja: kuumuutta, rankkasateita ja myrskytuulia.

Elokuussa kouluihin kuljetettiin uusia pulpetteja ja opettajien pöytiä.

Teksti ja kuva: Ulla Kärki

Dourasta, Etelä-Hebronista kotoisin oleva Wael Amro, 28, osallistuu aktiivisesti Palestiinalaisen rauhan ja demokratiakeskuksen (PCPD:n) toimintaan ja kertoo saneensa tärkeää tietoa yleismaailmallisista kansalaisoikeuksista. ”Kun tulin PCPD:n kurssille, opin, että meillä on oikeuksia, joita en tietänyt meillä olevan. Tarkoitan esimerkiksi kansalaisten oikeutta paikallishallintoon ja perustuslakiin”, hän kertoo.

Monet palestiinalaisnuoret kaipaavat erilaisia kursseja ja aktivointia, sillä nuorisotyöttömyys on korkea. Tilastojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa 41 prosenttia palestiinalaisista 20-24 –vuotiaista oli työttömänä.

Aiemmin julkisella sektorilla työskennellyt Amro sanoo, että on tärkeää että PCPD palestiinalaisnuorten toteuttaa nostaa esille heitä kiinnostavia asioita esimerkiksi kampanjoiden avulla. ”Täällä me saamme olla luovia, järjestö ei tuputa meille mielipiteitä,” Amro painottaa.

Teksti ja kuva: Terhi Kinnunen

126

naista Jordaniassa sai koulutusta ujohtajuustaidoista, naisten osallist , oon tek sen tök pää misesta poliittiseen ja ista kampanjan hallintataido naisten oikeuksista Jordanian lainsäädännössä.

Santa Margaritan peruskoulun oppilaat ja opettajat uuden luokkarakennuksen edessä.

Tekoja ihmisarvon puolesta

15

Lohjalaiset keräsivät lähes satatuhatta euroa Haitiin Haitissa maa järisi tuhoisin seurauksin tammikuussa 2010. Samana vuonna Lohjan Yhteis­ lyseon lukion opettajat miettivät merkityksellistä tapaa juhlistaa koulun 100-vuotista taivalta vuonna 2014. Lyseolaiset päättivät kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen.

Nyt uutta, turvallista Myrdudin koulua Haitin Léogânessa käy yli 150 lasta. ”Halusimme tukea juuri koulua, jotta projekti liittyisi koulutyöhömme”, kertoo hankkeen vetäjä, kielten lehtori Marjatta Siikjärvi.

Keräystavoitteeksi asetettiin muhkeat satatuhatta euroa. ”Aluksi tavoite tuntui aivan saavuttamattomalta. Miten ikinä pystyisimme keräämään niin suuren summan rahaa”, muistelee Siikjärvi.

Nyt keräystulos on huikeat 92 000 euroa. Keräämistä jatketaan tavoitteeseen asti.

Varsinainen ohjelmatoimisto Lyseolaiset ovat kolmessa vuodessa järjestäneet konsertteja, lauluiltoja, tansseja, kahvituksia ja osallistuneet markkinoille.

”Ollaan oltu varsinainen ohjelmatoimisto”, nauraa Siikjärvi.

Lohjalaiset ovat osallistuneet innokkaasti tapahtumiin. Yrityksille on myyty tuhannella eurolla omia nimikkovuosia koulun satavuotisesta historiasta. Myös taksvärkki on tuottanut hyvin.

Keräys myös osa opintoja Abiturientti Annika Heiskanen, 18, on ollut järjestämässä erilaisia tapahtumia. ”Olin tosi iloinen, että tarjoutui tällainen mahdollisuus. On kivaa, kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Tämä ei ole tuntunut työltä ollenkaan”, sanoo Heiskanen. ”Parasta on ollut saada tietoa siitä, millainen tilanne Haitissa on”, kertoo abi Essi Leppäkoski, 17.

Abigaël Joseph, 9, tiskaa eväskippoja Myrdudin koulun vesipisteellä.

16

Tekoja ihmisarvon puolesta

”On tosi hienoa, että lapset siellä Haitissa pääsevät nyt kouluun.”

Osa keräykseen tehdystä työstä on ollut osa opetusohjelman mukaista järjestötoiminnan kurssia.

Koulu on yhteisön sydän Myrdudin koulun avajaisia juhlittiin toukokuussa 2014. ”Tämä koulu on rakennettu kestämään 150 vuotta. Oppilaat, vanhemmat, opettajat ja koko yhteisö ovat iloisia ja tyytyväisiä. Yhteisölle on hyvin tärkeä myös puhdas vesi, jota kyläläisetkin hakevat koulun vesipisteestä”, kertoo koulun rehtori Jovin Dutéau hymyillen.

Iloiset äänet raikuvat katetuilla patioilla, kun välitunnilla syödään eväitä ja hypätään narua.

Teksti ja kuva: Minna Elo

Kuva: Rami Marjamäki

Sinä voit auttaa Tampereen Suvivirsi-piknik järjestettiin Suvivirren sunnuntaina 25.5. Tuomio-kirkon puistossa Mansen rokkareiden johdolla. Mukana oli Hauli Bros, Mikko Alatalo, Costello Hautamäki ja paikallisia kuoroja.

Suvivirsi soi jälleen upeasti ympäri Suomen!

Kevään ja kesän Suvivirsi-kampanja tuotti huikean tuloksen tänä vuonna.

Varoja kerättiin lasten ja nuorten koulutukseen Kirkon Ulkomaanavun kohdemaissa. Raha käytetään opettajien koulutukseen ja koulutuksen kehittämiseen.

Suvivirsi-kampanja toi kevään aikana 20 000 uutta tykkääjää Suvivirsisivuille. Erityinen kiitos seurakunnille ja yksityisille henkilöille, jotka jakoivat omia Suvivirsi-videoitaan Facebookissa.

Vuokko Hovatan nostalginen Suvivirsi-video tavoitti lähes 150 000 katsojaa. Yksin YouTubessa katsojia oli yli 33 000.

Tänä vuonna Suvi-linnun lauluvihkon sisältöön tehtiin muutoksia. Uudistettu vihko palvelee seurakuntia ja seurakuntalaisia entistä paremmin eri tilaisuuksissa.

Katriina Kong, Seurakuntavarainhankinnan päällikkö, www.suvivirsi.fi

AUTA LAPSI KOULUTIELLE Monen pienen lapsen opintie on äskettäin alkanut ja isommatkin koululaiset ovat palanneet takaisin koulunpenkille. Kaikilla lapsilla ei ole asiat kuitenkaan yhtä hyvin: maailman lapsista 57 miljoonaa ei käy koulua.

Monissa kehitysmaissa kouluun päästäkseen on lapsella oltava koulupuku ja vaadittavat koulutarvikkeet.

Toisenlaisilla Lahjoilla tuetaan kehitysmaiden lasten koulutusta varustamalla kouluja sekä hankkimalla oppimateriaaleja ja koulupukuja.

Antamalla Koulupuvun tai Koulutarvikkeet -lahjan, tuet kaikkein köyhimpien lasten koulutusta. Auta lapsi kehitysmaissa koulutielle! toisenlainenlahja.fi | toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi | 020 787 1201

Testamentti on kaunis tapa auttaa

Suurelle osalle maailman ihmisistä suomalaisten pikkuraha on sellainen raha, joka saattaa muuttaa koko elämän. Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi voi olla suurempi vaikutus kuin ehkä uskoisitkaan.

Kun liität Kirkon Ulkomaanavun testamenttiisi, voit muuttaa kokonaisten perheiden elämää.

Lapset pääsevät kouluun, nuoret saavat ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia riittävä toimeentulo.

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Voit tilata esitteen tai kysyä lisätietoja: 020 787 1201, lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi, kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apuasi eniten. Sinulle pieni raha on kehitysmaassa elävälle köyhälle perheelle suuri apu; esimerkiksi 25 eurolla perhe saa pienen kanatarhan. Liity kuukausilahjoittajaksi nyt! kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

Jaa iloa merkkipäivänäsi Voit ohjata merkkipäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja pääsemään jaloilleen. Perusta keräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays tai omakampanja.fi

Tärkeät ajankohtaiset keräykset Haluatko tietää ajankohtaisista keräyskohteistamme? Liity keräyskirjeiden saajaksi ja saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi keräyskirjeen. Jokainen lahjoittaja on tärkeä, joten liity listalle ja auta ihmisiä kehitysmaissa! Tilaa kirje lahjoittajapalvelusta tai kirkonulkomaanapu.fi/ ajankohtaiset_keraykset Lahjoittajapalvelumme auttaa mielellään: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai 020 787 1201, kirkonulkomaanapu.fi

Tekoja ihmisarvon puolesta

17

Kohtauspaikka

18

viikonlopun hienoine koulutuksineen, kampanjatempauksineen sekä illan lauluhetkineen.

Viimeisenä iltana kello tikitti aamuviittä ja koko konkkaronkka lauloi norjaksi olevansa älyttömän onnellisia. Silloin en halunnut mennä nukkumaan.

Changemaker on kouluttanut minusta huomaamatta ihmisen, joka osaa puhua tärkeistä asioista kaduilla kohtaamilleen ihmisille, suuryritysten edustajille ja jopa ministereille.

Toimin vuonna 2013 Changemakerin Kaapparit kuriin -kampanjan vastaavana ja tapasin vastuualueeni puitteissa esimerkiksi Neste Oilin edustajia sekä kehitysministerit Heidi Hautalan ja Pekka Haaviston. Ilman Changemakeria olisin tuskin päässyt puhumaan ministereille kansainvälisten yritysten epäreiluista maanostoista kehitysmaissa.

Changemaker vie moneen paikkaan ja tilanteeseen.

Parasta on, että se tarjoaa uusia haasteita, joihin voi tarttua yhdessä vanhojen tuttujen ja uusien naamojen kanssa. Sellaisessa porukassa on ilo ylittää rajapyykkejä ja maaliviivoja.

Elina Tyynelä Changemaker-verkoston puheenjohtaja

Kuva: Veera Hämäläinen

Kuva: Maija Sankari

En ole koskaan ollut mikään urheilullinen tapaus. Paikalliset yleisurheilukilpailut kuuluivat kuitenkin lapsuuteeni ennen kouluikää.

Sen kerran kun olisin voittanut juoksukilpailun, käännyin katsomaan taakseni ja odotin, että ystäväni ylittäisi maaliviivan kanssani. En halunnut voittaa yksin. Enkä kyllä sitten voittanutkaan.

Jos minun pitäisi nyt - yli 15 vuotta mainitsemani juoksukisan jälkeen - kertoa miksi en vain juossut voittajana maaliin, en osaa sanoa suoraa syytä. Arvelisin kuitenkin sen johtuneen siitä, että minusta maailman pitäisi olla niin paljon reilumpi kuin se onkaan. Pienenä en keksinyt muuta keinoa vaikuttaa siihen kuin odottaa ystävääni.

Lähdin mukaan Ulkomaanavun yhteydessä toimivaan nuorten vaikuttamisverkostoon Changemakeriin rippikoulun jälkeen ystäväni houkuttelemana. En ole katunut hetkeäkään, sillä olen päässyt tekemään asioita, joita en muuten olisi päässyt kokeilemaan. Monet kokemukset ovat ehkä hieman kliseisesti sanottuna kasvattaneet minua ihmisenä. Vuosiini Changemakerissa on kuulunut toimintaa niin paikallisryhmässä, teemaryhmässä, tiimissä kuin puheenjohtajanakin.

On ollut hetkiä, joiden en olisi halunnut loppuvan. Koin sellaisen Norjan Changemakerin SommerSNU:ssa, jossa olin viime kesänä. SommerSNU kestää viikon ja siihen osallistuu suuri joukko Changemaker-aktiiveja eri maista. Suomen Changemakerin edustajana pääsin kokemaan ainutlaatuisen

Kuva: Ville Asikainen

Changemakerin kelkassa

Oletko jo löytänyt uudet verkkosivumme?

Kirkon Ulkomaanapu uudisti verkkosivunsa toukokuun lopussa. Uusilta sivuiltamme löydät helposti muun muassa uutiset, kuvakertomukset ja artikkelit: voit lukea kaupunkiviljelystä Liberian takapihoilla tai uusimmat tiedot Gazan tilanteesta.

Sivujen kautta voi myös valita, mitä kohdetta haluat lahjoituksellasi tukea. Sivut tutussa osoitteessa www.kirkonulkomaanapu.fi

Katastrofin ainekset Herättäjäjuhlilla

Radikalisaation taustat kiinnostivat SuomiAreenassa

Ulkomaanavun Katastrofin ainekset -kampanja oli esillä helteisillä Herättäjäjuhlilla Lapualla heinäkuun alussa. Juhlilta kertyi lähes tuhat nimeä vetoomukseen kehitysmaiden koulutuksen kehittämisen puolesta. Juhlavieraat saivat myös ottaa itsestään kuvan kampanjajulisteessa oleva mielikuvitusopettajan päänä oleva ämpäri päässään.

Jos mihinkään ennaltaehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, ääriliikkeisiin liittyvät uhat konkretisoituvat Suomessa lähitulevaisuudessa. Tästä olivat yksimielisiä Kirkon Ulkomaanavun Rauha, nuoret ja radikalisoituminen -paneelin keskustelijat kapteeni Atte Kaleva, vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed ja YK-nuorisodelegaatti Joel Linnainmäki SuomiAreenassa Porissa.

Tekoja ihmisarvon puolesta

Nenäpäivä 7.11.2014 Nenäpäivä-säätiön järjestämä Nenäpäivä-kampanja hankkii vuosittain varoja kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän edistämiseksi.

Nenäpäivän tuella yhdeksän järjestöä, myös Kirkon Ulkomaanapu, tekevät pitkäkestoista työtä Afrikassa, Aasiassa sekä Välija Etelä-Amerikassa.

Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. www.nenapaiva.fi

Lämpimät syysterveiset sinulle lukijamme!

Kiitos tuestasi työllemme.

Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin ”Pakolaisleirin opettaja pitää tytöt oppimassa”. Arvonnan voitti Leila Sarpola.

Kiitos kaikille äänestäjille! Äänestä tämän lehden paras juttu verkossa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla: Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Soun Mengly, 22, vaatetehdastyöläinen, Phnom Penh, Kambodzha

Kuva: Rami Kolehmainen

Kale-klubi ja Kirkon Ulkomaanapu Lauttasaaren kirkolla Helsingissä. Isäntänä toimii Tommi Kalenius.

7.9.2014 Juha Tapio 7.10.2014 Aki Louhela 4.11.2014 Teleks 2.12.2014 Siru (VoF-voittaja 2014) www.facebook.com/KaleKlubi

------ GALLUP ------

”Teen töitä maanantaista perjantaihin kello 6.30-21.30 ja joskus myös viikonloppuisin. Olen niin väsynyt tehdastyöhön! Jos minulla olisi aikaa ja rahaa? Minulla on kaksi haavetta. Haluaisin opiskella räätälöintiä ja avata liikkeen sekä viedä perheeni matkalle jonnekin kuuluisaan paikkaan, kuten Angkor Wat tai jonnekin meren rannalla.”

Joona Rytkönen, 21, tanssinopettajaopiskelija, Kuopio ”Vapaa-ajastani iso osa menee näytelmä- ja tanssiproduktioiden harjoitteluun. Jos en treenaa esityksiä varten, vietän aikaa opiskelijatovereitteni kanssa. Piknik puistossa tai strateginen korttipeli ystävien kanssa ovat minulle mieluisia asioita. Koska opiskelu ja esitykset vievät niin paljon aikaa, viihdyn toisinaan myös yksin opiskelija-asunnossani. Silloin istun sohvalle, otan läppärin syliini ja katson hyvän elokuvan.”

Kuva: Katja Hedberg

Tavataan tapahtumissa

Binti-nukke rintakoru Tansaniasta Binti on swahilin kieltä ja tarkoittaa tyttöä.

Mabinti on vaikeasta synnytysvammasta, ´fistulasta´, kärsivien naisten ja tyttöjen koulutuskeskus Tansaniassa. Ostamalla Bintinuken, autat rakentamaan uuden elämän yhdelle naiselle kerrallaan. Korun takana on hakaneulakiinnitys.

Hinta: 12,90 € Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

Francis Muigai Kamau, 22, taloustieteen kandidaatti, Nairobi, Kenia ”Valmistuin äskettäin yliopistosta ja etsin edelleen töitä. Minulla on paljon vapaa-aikaa. Yläkoulussa toivoin aamua, jolloin voisin herätä ja ihmetellä, miten kuluttaisin päiväni. Nyt olen eri mieltä fantasiani kanssa. Pidän itseni kiireisenä harrastamalla taidetta, opettelemalla kuvien käsittelyä tietokoneella sekä pelaamalla sulkapalloa.”

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kuva: Nduati Michuki

Putiikki

19

Svenska sidor

De ungas smärta pappor känner, vars barn besluter sig för att bege sig ut I krig. Långt bort och för någon främlings sak.

Det beror kanske på att jag har intalat mig själv att vi i Finland aldrig mera behöver vara rädda för att ett krig skall bryta ut. Men även här ansluter sig unga till extremister. Också härifrån har man begett ut i världen för att kriga, till exempel till Syrien.

Jag hoppas att den vetskapen skall hjälpa oss att i våra hjärtan vara mottagliga för de unga, att söka orsakerna till radikaliseringen och verka för att förhindra den. Både i Finland och på annat håll. Överallt behöver de unga få hoppas på något bättre att bygga sin framtid på.

Det innebär bättre utbildning, flera arbetsplatser och möjligheter att påverka.

Det finns fler unga i världen än någonsin förut, över en miljard. Över 80 procent av dem bor i utvecklingsländerna. På Utlandshjälpen arbetar vi oförtrutet i de allra bräckligaste länderna och stöder särskilt de unga på många sätt.

Det är vi vuxna som har ansvaret att bygga en bättre framtid åt de unga. För att inget barn eller ung människa skall tvingas leva utan hopp. För att ingen av de unga skall bege sig ut i krig. För att inte ett enda moders- och fadershjärta skall brista.

Veera Hämäläinen Kommunikationsdirektör

Basel Yazouri/Activestills

Jag är säkert inte den enda mamman i världen, vars hjärta blöder var gång jag ser ett barn lida. Inte bara mina barn utan också andras. I parken, på gatan, i tidningen, på tv. Ännu värre känns det när det handlar om ett barn som förlorat sitt hem eller sina föräldrar och därmed blivit utan de vuxnas trygghet och omsorg.

Mina barn har blivit mig allt kärare medan de blivit unga vuxna. I början hoppades jag att de skulle klara sig väl i skolan och få vänner. Senare hoppades jag att de skulle få en studieplats och finna sig tillrätta i världen. Varje förälder önskar det bästa för sina barn och bär stort bekymmer över deras framtid.

Jag kan inte ens föreställa mig den skräck och fruktan de mammor och

I Gaza är många skolor antingen totalförstörda eller i bruk för tillfällig inkvartering.

Det humanitära läget i Gaza är allvarligt Striderna mellan Israel och Palestina blossade upp i början av juli. I medlet av augusti hade redan 350 000 människor i det hårt bombade Gaza blivit hemlösa.

Kyrkans Utlandshjälp har beredskap att hjälpa civilbefolkningen men eftersom avtalen om eldupphör varit kortvariga eller brutits, har det varit mycket svårt att leverera hjälpen. ”När det är möjligt, beger vi oss omedelbart iväg för att hjälpa dem som förlorat allt. Vi delar ut matlagningstillbehör och kläder. Det finns andra organisationer som bistår med livsmedel”, berättade Utlandshjälpens sakkunniga i humanitärt bistånd, Johanna Tervo, från Jerusalem i augusti.

Utlandshjälpen sänder även en sakkunnig till Gaza som skall ta sig an traumatiserade barn och vuxna.

Text: Eeva Suhonen

20

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

Svenska sidor

Med Utlandshjälpens och PNO:s stöd har Martha Togba lärt sig odla i säck. Det ger henne grönsaker på hennes bakgård året runt.

Egen skörd ur cementsäckar - stadsodling i Liberia Fru Togbas bakgård grönskar.

Hennes grönsaksland är ingen vanlig täppa. Grönsakerna växer i säckar vilka förut innehållit cement.

Mångsidigare kost och mera inkomster Förut försörjde sig Martha Togba och hennes familj främst genom att odla cassava och bränna ved till kol. Kolet finner alltid köpare, eftersom det inte är många i Liberia som kan drömma om att skaffa en el- eller gasspis.

Martha upplever nyfödd iver i trädgårdsarbetet sedan hon lärde sig odla i säckar. Hon fick också tillgång till nya frösorter. Nu äter familjen även annat än cassava. Familjens inkomster har också ökat, eftersom man kan sälja en del av grönsakerna på marknaden. ”Vi odlar olika sorter av bönor, chili och kål. Vi får mat på bordet men de finaste sorterna säljer vi på marknaden. Till exempel gröna bönor betingar ett gott pris”, berättar Martha.

I Paynesville i närheten av Liberias huvudstad Monrovia, har tillvaron blivit lättare för många av de kvinnor som får sitt uppehälle genom småbruk. Med stöd från Kyrkans Utlandshjälp har organisationen Project New Outlook (PNO) utbildat dem i att odla i säckar året runt. Nästan allt som dukas fram på ett liberiskt matbord kan nu produceras på en bakgård.

Vem som helst som får lite hjälp med att komma igång, kan odla på sin bakgård. Stadsodling lyckas lätt när man sår i en gammal cementsäck som är fylld med näringsrik mull. Näringen rinner inte ut genom säckarna ens Tuffa väderleksförhållanden när vädret är för tufft för traditionell kräver nya lösningar odling.

Det västafrikanska vädret är en utmaning för jordbruket. Under regnperio-

den förekommer ösregn och det kan pågå i flera veckor.

Monrovia är världens regnigaste huvudstad. Regnet är häftigt och leder till att näringsämnena lakas ur jorden som förvandlas till lerig sörja. Under torrperioden är det i sin tur torkan som hämmar jordbruket. Marken blir hård och oduglig att bruka. Lyckligtvis finns det sumpmarker där man kan hämta näringsrik jord i säckar.

Odling i säckar är ett behändigt sätt att se till att skörden hålls jämn oberoende av ösregnet eller torkan, Säckarna kan flyttas undan regnet och den gassande solen. ”Vi hjälper utsatta familjer att utveckla sina odlingar. Den nya odlingstekniken har gett goda resultat - nästan alla som deltagit i projektet har fått bättre skördar”, konstaterar Utlandshjälpens projektkoordinator Emmanuel Sandi.

Projektet startade år 2001 och hittills har 146 familjer i sammanlagt sju byar deltagit.

Bild och text: Ulla Tarkka Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

21

Kuva: Urias Vakona

Bahnin pakolaisleirin lukiosta valmistuneet nuoret saivat todistuksensa toukokuussa. Humanitaarinen koordinaattori Anaïs Marquette on alarivissä keskellä

Silmäni avautuivat pakolaisleirillä

22

Tekoja ihmisarvon puolesta

min, mutta 13–25-vuotiaat olivat vailla tekemistä. ”Oppilasmäärä kouluissamme kasvaa koko ajan. On kaikkien etu, että nuoret käyvät koulua myös pakolaisleiriolosuhteissa,“ Marquette toteaa. ”Jos nuorilta puuttuu järkevää tekemistä, syntyy helposti sosiaalisia ongelmia”, hän tietää Ulkomaanavun työntekijät tekevät koulutuksessa yhteistyötä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kuten norsunluurannikkolaiset, myös Marquette puhuu äidinkielenään ranskaa. Auttamistyö rankassa ympäristössä sujuu helpommin, kun on yhteinen kieli.

“Kaikki pakolaiset ovat kokeneet vaikeita asioita. Itse en ole kokenut samaa, mutta sitä tärkeämpää on kuunnella heitä. Työllämme on merkitystä, kun saamme asiat toimimaan niin, että niistä on todellista hyötyä pakolaisnuorille,“ Marguette pohtii.

Ulkomaanavun koulut ovat viime aikoina nousset erityisen tärkeään

asemaan: luokassa voi jakaa tietoa, mutta antaa myös tärkeää valistusta.

Tunneilla onkin puhuttu nyt huolta aiheuttavasta Ebola-viruksesta. Terveysalan järjestöt huolehtivat pakolaisleireillä taudin ehkäisystä.

Teksti: Ulla Tarkka Kuva: Ulla Tarkka

Anaïs Marquetten haave oli tulla diplomaatiksi. Työharjoittelu Keniassa Ranskan suurlähetystössä muutti hänen suunnitelmansa.

“Kävin harjoitteluni aikana muutaman kerran pakolaisleireillä PohjoisKeniassa. Silmäni avautuivat. Oivalsin nopeasti, että humanitaarinen työ on minua varten,” Marquette kertoo.

Nyt Marquette on kutsumusammatissaan: hän työskentelee Kirkon Ulkomaanavun Länsi-Afrikan aluetoimistossa humanitaarisena koordinaattorina ja huolehtii siitä, että Ulkomaanavun työ pakolaisleireillä Liberiassa sujuu niin kuin pitää.

Ulkomaanavun yksi tärkeä painopistealue on koulutus. Koulutusta järjestetään myös kriisialueilla. Näin myös Liberiassa, jossa on yhä kymmeniätuhansia pakolaisia Norsunluurannikolta.

Kahdella pakolaisleirillä toimii Ulkomaanavun perustamat yläkoulut.

Alakouluopetusta leireillä oli jo aiem-

Anais lounastauolla Ulkomaanavun Monrovian toimiston keittiössä.

Kuva: Jari Kivelä

Sitä sukupolvea Kun olin kymmenen, koko maailma oli minua varten. Uskoin muista hyvää. Halusin antaa omastani. Osasin säännöt ja rakastin noudattaa niitä. Erityisesti minua ihastutti Jeesus. Vieraalla maalla kaukana hän oli ihan yksin ja surullinen. Halusin lohduttaa häntä.

Vasta muutama vuosi myöhemmin ymmärsin, että minun piti kyseenalaistaa kaikki ja valita ainoa mahdollinen suunta: vastavirta. Lakkasin puhumasta. Valvoin päivien sijaan yöt. Koko maailma oli minua vastaan, ja minun piti kerätä voimia uuden rakentamiseen.

Olin sitä sukupolvea, jota jokainen vuorollaan on. Sen sukupolven työnä on ravistella ja tehdä toisin. Sen on rakennettava maailmansa ravisteltavaksi niille, jotka tulevat sen jälkeen.

Terveessä maailmassa kapinoidaan vanhempia, miehittäjiä ja paremmin tietäjiä vastaan. Mutta mitä tehdä maailmalle, jonka nuoret nousevat toisiaan vastaan, tähtäävät heikkoon ja kamppaavat erilaisen?

Ihminen voi selvitä maanjäristyksestä, nälästä ja sodasta, mutta kylmyydestä jää häneen pysyvä jälki.

Kaisa Raittila Tekoja ihmisarvon puolesta

23

Katastrofin aineKset 5,1 miljoonan opettajan vaje maailmaan tarvitaan 5,1 miljoonaa uutta perusasteen opettajaa vuoteen 2015 mennessä, jotta kaikkien lasten oikeus koulutukseen toteutuu.

Alakoulun opettajia

Yläkoulun opettajia

vuoteen 2015 mennessä:

vuoteen 2015 mennessä:

1,6 miljoonaa 3,5 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä:

vuoteen 2030 mennessä:

3,3 miljoonaa

5,1 miljoonaa Lähde: eFA Global monitoring Report 2013/4: teaching and learning: Achieving quality for all, unesco 2014.

Autat lasta saamaan mahdollisuuden Lahjoita 20 €. koulutukseen ja parempaan tulevaisuuteen.

Lähetä teKstiviesti tiLinumero: fi33 1572 3000 5005 04 opettaja numeroon 16499 viesti: opettaja