3
2010
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Mikko Kuustonen Haitissa Apua Pakistaniin Lusikat liikkeellä ruoan puolesta
Pääkirjoitus
Sinun jalanjälkesi Pari vuosikymmentä sitten kymmenvuotiaat koululaiset lähettivät kysymyksen elämän tarkoituksesta pohdittavaksi suomalaisille ajattelijoille. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki totesi espoolaisille koululaisille lähettämässään vastauksessa, että ihmisen elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä. Kaurismäen työt – kuten Mies vailla menneisyyttä tai Kauas pilvet karkaavat – henkivät hänen arvomaailmaansa. Elämä murtaa ihmistä monin tavoin, mutta jostain joku löytää voimat ja taidon auttaa ja elämä jatkuu, eteenpäin. Kaurismäen ihmisillä on arvoa, vaikka maailma ympärillä on monin tavoin kylmä ja lohduton. Tehdessämme arkisia rakkauden tekoja – lähimmäisenä – lohdutamme ja tuemme eteenpäin. Ammateissamme, rooleissamme perheissä, työtovereina ja naapureina, voimme olla toisillemme paljon ja tarpeeksi. Voimme antaa sitä hyvää, jota olemme itse saaneet, eteenpäin. Olemme ehkä jääneet jotain vaille ja ymmärrämme siksi herkästi, kun toinen tarvitsee. Oma kipumme voi auttaa meitä lähimmäisyyden tiellä. Joskus hädän mittasuhteet melkein murtavat meidät. Tämä Tekoja-lehti kertoo tukea tarvitsevista. Maailmassa on miljardi nälkäistä. Nälkä seuraa köyhyydestä, sodasta, demokratian puutteesta, ilmastonmuutoksesta tai tuhotuista luonnonvaroista. Valtavat mittasuhteet hämärtävät helposti kykyämme nähdä nälkäisiä ihmisiä yksilöinä. Jokainen heistä on äiti, isä, tytär, poika, naapuri, lapsi, työtoveri. Ihminen ja oma erityinen yksilönsä. Suuren hädän edessä pienenee. Tuntuu, ettei mikään riitä. Ongelmat ovat liian suuria, jopa mahdottomia. Onko pienissä teoissa järkeä, kun suuret rakenteelliset oikeudenmukaisuuskysymykset odottavat ratkaisuaan? Kirpoaako auttajan käsin mahdottomalta tuntuvan haasteen edessä? Jokaisella teolla ihmisarvon puolesta on merkitystä. Toivon, että voit osaltasi tukea työtä nälän taltuttamiseksi niillä keinoilla, jotka sinulle ovat mahdollisia. Liity Lusikkaliikkeeseen! Puhu lähipiirillesi, lahjoita nälän taltuttamiseksi tai rukoile avuntarvitsijoiden ja työmme puolesta. Nämä teot ovat niitä jalanjälkiä, jota oma elämämme jättää. Luotu maailma kuuluu kaikille. Tätä luomistyötä meidät on kutsuttu tasavertaisesti vaalimaan. Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala on aloittanut syyskuun alussa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajana. Parhiala toimi aikaisemmin Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtajana. Antti Pentikäinen siirtyy lokakuussa vuodeksi Yhdysvaltoihin Religions for Peace -järjestön palvelukseen. Hän ryhtyy johtamaan järjestön maailmanlaajuisia konfliktinehkäisy- ja rauhantyön ohjelmia.
2
4 6–9 10–11
Sisällys Perheiden kodit jäivät veden alle Pakistanissa.
3
2010
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Paikalliset rakentavat lapsilleen koulua Haitisssa.
Apua Pakistaniin Mikko Kuustonen Haitissa
Maatalouskaupan säännöt köyhdyttävät kehitysmaissa.
Tekoja ihmisarvon puolesta
Lusikat liikkeellä ruoan puolesta
Kansi Tuhannet lapset saavat koulutilat Ulkomaanavun tuella Haitissa. Kuva: Génèvieve Cyvoct / ACT.
Tässä ajassa
Mitä hyötyä on reilusta kaupasta? Gadjéré Oumarou
Kuvitus: Juhana Hurtig
viljelijä, Kamerun, Afrikka
Vientituet vaikeuttavat pientuottajien elämää Ghanassa tomaattien viljely sekä jalostus työllistivät 1980-luvulla tuhansia ihmisiä, mutta nykypäivänä maa on yksi Afrikan suurimmista eteläeurooppalaisten tomaattitiivisteiden tuojamaista. Euroopan Unioni tukee Etelä-Euroopan tomaatinjalostusta vuosittain 375 miljoonalla eurolla. Vientituet hyvittävät viljelijälle EU:n ja maailmanmarkkinahintojen välisen eron. Euroopan ja muiden teollisuusmaiden suurten tuottajien vientituotteet, kuten maito, vilja ja vihannessäilykkeet, kilpailevat samoilla markkinoilla kehitysmaiden pienviljelijöiden tuotteiden kanssa. Tukea saavan tuottajan ei tarvitse saada itse myynnistä yhtä paljon tuloja kuin ilman tukia, joten tuettua ruokaa voidaan myydä halvemmalla. EU maksaa maailman vientituista 90 prosenttia. Kun muistaa kehitysmaiden pienviljelijöiden lukuisat haasteet kuivuudesta hankalaan markkinoille pääsyyn ja tuholaisista epäselviin maanomistusoloihin, on äärimmäisen epäreilua, että juuri teollisuusmaiden tuottajia tuetaan vientituilla. Kirkon Ulkomaanavun Nälkä. Paha pala purtavaksi -kampanja ja Changemakereiden vientitukikampanja vaativat, että Euroopan Unioni lakkauttaa maatalouden vientituet, jotta kehitysmaiden tuottajat voisivat kilpailla tasapuolisesti markkinoilla. Minna Elo changemaker.fi tekojakampanja.fi
Minun elämästäni Reilu kauppa on tehnyt helpompaa. Viljelen puuvillaa neljän hehtaarin kokoisella tilalla. Aikaisemmin perheen elättäminen oli vaikeaa, sillä tulomme olivat paljon nykyistä pienemmät. Välillä puuvillasta sai niin alhaista hintaa, että mitään ei jäänyt itselle. Reilun kaupan avulla olen saanut kaksi lastani kouluun, mikä olisi ollut muuten mahdotonta.
Heidi Kenttälä viittomankielen tulkki, Reilun kaupan kuluttaja, Turku
Tärkeää ei ole tavaroiden ostaminen, vaan se, että tavaroiden avulla voi antaa viestin välittämisestä. Tämä on helppo tapa auttaa. Yleensä ostan Reilun kaupan banaaneja, sokeria, teetä ja puuvillavanulappuja. Omaa suhtautumistani Reiluun kauppaan on edesauttanut se, että olen itse tehnyt työharjoittelun Afrikassa, joten tiedän millaista elämä siellä voi olla.
Esa Vuolas kauppias, Suomenlinnan Siwa, Helsinki
Yritykselle Reilu kauppa on tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. Samalla voimme antaa asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin toisella puolella maapalloa. Kaupalle siitä on imagohyötyä, ovathan tuotteet suosittuja ja laadukkaita. Meillä suosituimpia Reilun kaupantuotteita ovat banaani ja appelsiini. Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Kuva: REUTERS/Stringer
Tässä ajassa
Perhe haki turvaa moskeijan katolta Pakistanissa odottaessaan pelastajjia, kun vedet tulvivat Sanawan kaupunkiin Punjabin provinssissa Pakistanisasa elokuun alussa.
Vesi nousi metrin minuutissa
Poikkeuksellisen rankat monsuunisateet nostattivat Pakistanin historian pahimmat tulvat. Kaksi viikkoa tulvan jälkeen Zareen Abadin kylän viisisataa taloa ovat yhä veden alla. Said Nazer ja muut kyläläiset odottavat rinteellä kylän yläpuolella. Ihmiset nukkuvat hautausmaalla muovipressujen alla. He eivät ole ainoita. Tulvista kärsii arviolta 20 miljoonaa ihmistä. Onneksi veden nousua pystyttiin ennakoimaan, joten kuolonuhrien määrä on jäänyt tuhansiin. Tulva-alueella on kuitenkin valtavasti ihmisiä, joilla ei ole puhdasta vettä, ja tarttuvien tautien leviämisen vaara on suuri. Kirkon Ulkomaanapu osoitti heti katastrofin tapahduttua katastrofirahastostaan 50 000 euroa tulva-apuun
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
ja Ulkoministeriö on myöntänyt Ulkomaanavulle 400 000 euroa käytettäväksi Pakistanissa.
kanssa, jonka jäsenjärjestöt Pakistanissa pystyivät aloittamaan avustustyön nopeasti tulvien alettua.
Ulkomaanavun työntekijöitä tulva-alueelle
Auta Pakistanin tulvista kärsineistä lahjoittamalla Ulkomaanavun katastrofirahastoon: Nordea 157230500504, viitenumero 1096.
Kirkon Ulkomaanapu on toimittanut Pakistaniin ruoka-apua, telttoja, päivittäistavaroita perheille sekä tukee liikkuvia klinikoita. Tulva-alueelle lähtee myös Kirkon Ulkomaanavun avustustyöntekijöitä terveydenhuoltotehtäviin sekä koordinoimaan avun rahoitusta ja raportointia. ”Tilanne Pakistanissa on huolestuttava, tulvat jatkuvat ja avuntarvitsijoiden määrä kasvaa. Tulva-alueilla on istutuskausi syys-lokakuussa. Jos silloin ei saada satoa maahan, ruoasta tulee pula pitkäksi aikaa”, yksi Pakistaniin lähtijöistä, humanitaarisen avun koordinaattori Kaisa-Leena Juvonen huomauttaa. Kirkon Ulkomaanapu osallistuu Pakistanin humanitaariseen apuun yhteistyössä kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin
Teksti: Rainer Lang/ACT-allianssi ja Ulla Hottinen Kuva: Rainer Lang /ACT
Said Nazer istuu vakavana teltan edessä. Viisikymmenvuotias neljän lapsen isä ei vielä pysty täysin ymmärtämään, mitä tapahtui. Vain neljässä tai viidessä minuutissa tulvavesi nousi neljä metriä ja kylä jäi veden alle.
Said Nazerin (oik.) perheen koti jäi tulvaveden alle minuuteissa.
Tässä ajassa
Ulkomaanapu edustamaan järjestöjä Haitissa Kirkon Ulkomaanapu on valittu Haitin jällenrakennuskomitean (Haiti Reconstruction Commission, HRC) kansalaisjärjestöjä edustavan valmisteluvaliokunnan jäseneksi. Valiokunta edustaa yli 900 Haitiin rekisteröitynyttä kansalaisjärjestöä. Sen tehtävä on tukea HRC:n kansalaisjärjestöedustajaa. Valiokunnalla on myös laajempi tehtävä edustaa Haitissa
toimivia kansalaisjärjestöjä. Muita järjestöjä valiokunnassa ovat mm. World Vision, Plan International, Care ja Oxfam. ”On kunnia tulla valituksi varsin pienenä järjestönä suurten kansainvälisten organisaatioiden joukkoon yhdessä maailman suurimmista humanitaarisen avun operaatioista”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen toteaa.
Suomessa keskusteltiin diasporan roolista Somalian jälleenrakennuksessa
Kuva: Ville Asikainen
Helsingissä järjestettiin 2.–5.8.2010 kansainvälinen Somalia-kokous, joka kokosi yhteen toimijoita ja somaliyhteisön edustajia eri puolilta maailmaa. Kokouksessa haettiin yhteisymmärrystä 20 vuotta jatkuneen konfliktin keskeisimpiin ongelmiin.
Kokoukseen osallistui 40 tutkijaa ja poliittista toimijaa pitkään jatkuneen Somalian konfliktin eri ryhmittymistä. Kokouksessa oli lisäksi läsnä kansainvälisen yhteisön korkean tason edustajia mm. YK:sta ja EU:sta. ”Tärkeintä olisi saada taistelut loppumaan mahdollisimman nopeasti. Helsingissä koolla olleet somalivaikuttajat voivat myös vaikuttaa tapahtumiin kentällä”, korostaa Pekka Haavisto, toinen kokouksen puheenjohtajista.
0, 58
prosenttia bruttokansantulosta eli noin 1071 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön on hallituksen esitys ensi vuoden budjettiin. Suomi on sitoutunut saavuttamaan 0,7 prosentin BKTL-osuuden vuoteen 2015 mennessä.
Kirkon Ulkomaanavun vaihteen numero muuttuu
10 vuotta: 1999-2009 tapetut humanitaarisen avun työntekijät 100 75 50 25 0 1999
Lähde: AID WORKER SECURITY DATABASE A PROJECT OF HUMANITARIAN OUTCOMES
Ulkomaanavun puhelinjärjestelmän uudistuksen vuoksi lankapuhelinnumerot poistuvat käytöstä syys–lokakuun vaihteessa. Nykyiset matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan. Uusi vaihteen numero tulee olemaan 020 787 1200 ja asiakaspalvelun numero 020 787 1201.
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Paikalliset avustustyöntekijät
Kansainväliset avustustyöntekijät
Kirkon Ulkomaanapu osallistui 19.8. humanitaarisen avun päivän tempaukseen, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota avustustyöntekijöiden turvallisuuteen, s. 16.
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
Haitin laskettu aika Teksti Mikko Kuustonen, Kuvat: Catianne Tijerina
Kirkon Ulkomaanapu on määritellyt arvoihinsa ”periksiantamattoman toivon”. Se tiivistää olennaisen osan työmme motiiveista, intohimosta ja mahdollisuuksista. Periksiantamaton toivo on myös ylivertainen lähtökohta mielekkääseen elämään; se nousee äärettömästä armosta ja inhimillisestä pyrkimyksestä jäädä eloon. Haiti on periksiantamattoman toivon laboratorio, jossa sanamme punnitaan. Tammikuun kahdentenatoista maa petti Hispaniolan saaren länsirannalla. Haiti oli ennestäänkin köyhälä, jossa muutosta parempaan tehtiin hitaasti. Niinpä rakentaminenkin oli ollut heiveröistä, varsinkin slummeissa pääkaupungin Port-au-Princen laaksossa. Nyt Haiti romahti. Uhrien lopullista määrää emme tule koskaan tietämään, mutta asiantuntijat arvioivat 250 000 ihmisen menehtyneen. Haitin hätä saapui myös nopeasti olohuoneisiimme, ja ihmiset tahtoivat auttaa parhaansa mukaan. Helsingin Tuomiokirkkoon koottiin yksi Haiti-konserteista ja televisioinnin myötä tapahtuma tuotti 950 000 euroa. En ole milloinkaan kokenut niin tiivistä yhteispeliä, nopeutta ja tahdon voimaa kuin tuon hankkeen äärellä – katsojat ja kuulijat tekivät panoksellaan illasta historiallisen. Varat kanavoitiin Kirkon Ulkomaanavun kautta perille. Muutamaa kuukautta myöhemmin yritän ymmärtää paikan päällä kuinka työmme toimii.
Yhteenkuuluvuus on tärkeää Neretten leirillä Tuomiokirkon miljoonakolehti on ehtinyt muuttua teltoiksi, muovipressuiksi, vesitankeiksi ja kanistereiksi. Euroillamme on hankittu koulutarvikkeita ja saatu lapset puun alle kyhättyyn katokseen oppimaan lisää. Auttajilla on ollut viisautta edetä monella tasolla, sillä katastrofin jälkeen on olennaista arjen rutiinien nopea käynnistäminen. Eräs paikalle värvätyistä asiantuntijoista on Esther Tetee Isaac. ”Ihmisten täytyy liittyä toisiinsa ja kokea kuuluvansa johonkin olosuhteista huolimatta”, sanoo psykososiaaliseen auttamiseen erikoistunut Esther. Tämä on toteutunut leireissä järjestäytymällä ja vastuuta jakamalla. Neretten leirissä asukkaat ovat muodostaneet ryhmiä turvallisuuden, puhtauden ja avun jakelun mahdollistamiseksi. ”Meidän täytyy myös koota ihmiset yhteen ja selittää mitä on tapahtunut. Trauman käsittelyssä täytyy ymmärtää, että kyse oli
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
mannerlaattojen liikkeestä eikä jumalan rangaistuksesta”, Esther kertoo. Hän tietää mistä puhuu, sillä taustalla on 15 vuoden kokemus Länsi-Afrikan kriisikeskuksissa. Esther on kotoisin Sierra Leonesta, jossa käytiin eräs aikamme julmimmista sisällissodista. Kun kysyn mikä saa uskomaan tähän työhön, Esther kertoo esimerkin tytöstä, joka menetti maanjäristyksessä kaiken; läheisensä ja kotinsa. Ainoa jäljelle jäänyt asia oli lelu, jonka ympärille elämäntarinaa alettiin uudelleen koota.
Sietämätön hitaus Jälleenrakennus on sietämättömän vaikeaa ja hidasta. Port-au-Princen keskusta on suurilta osin luhistunut. Jopa presidentin palatsi, lukuisat virastot ja yliopisto ovat mammuttimaisia betonin ja raudan röykkiöitä. Työ on hankalaa ja vaarallista. Raivaustöissä löydetään edelleen uhreja. Suuria maansiirtokoneita on liian vähän ja auttajien toimet ovat keskittyneet eloonjääneiden leireihin.
Kaupungissa on YK:n ja kansalaisjärjestöjen väkeä tulvimalla, mutta uuden rakentaminen on vasta alussa. Haitin maanomistusjärjestelmä oli sekava jo ennen katastrofia, mutta tuhoutuneet arkistot aiheuttavat auttajille ja hallinnolle tuskastuttavan rakennuslupaviidakon. Valkoisten maastoautojen ja helikopterien sinkoillessa lisääntyy myös ristiriita: kuinka paljon avustusjärjestöt tekevätkään päällekkäistä työtä ennen kuin apu kohtaa tarvitsijansa. Kirkon Ulkomaanavun suuri etu oli siinä, että järjestö toimi Haitissa jo ennen maanjäristystä. Kirkolliset humanitaariset ja kehitysyhteistyön toimijat ovat järjestäytyneet esimerkillisesti yhteisen lipun alle, jotta järjestöjen päällekkäisiä toimia ja kuluja saataisiin kuriin. Näin syntynyt ACT-allianssi ottaa ensiaskeleitaan Haitin jälleenrakennuksessa. Kirkon Ulkomaanapu on uuden toimijan aktiivinen jäsen. Avustusjärjestöjen hallinnon tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen on enemmän kuin tarpeen, sillä Haitin katastrofi on
paljastanut myös vakavia puutteita tavarantoimituksissa ja työnjaossa.
Koulu nousee kivimurskasta Leoganen teiden varsilla häärii paikallisia miehiä ja naisia lapioineen, sillä talkoita on vauhditettu ”Cash for Work”-hankkeilla. Avustusjärjestöt tarjoavat raunioiden purkamisesta neljän euron päiväpalkan. Myös täällä koulut ovat sortuneet käyttökelvottomiksi ja koneet purkavat raunioita oppilaiden katsellessa sivusta. Kaikki kierrätyskelpoinen otetaan talteen, sillä rakennusmateriaalista on pula; miehet leikkaavat sähköjohdon palasia ja naiset poimivat betonimurskaan hautautuneita koepapereita. Täällä ACT-verkosto on käyttänyt keräysvarojamme telttakouluihin, vesihankkeisiin ja opetusmateriaaleihin. Jokaiseen valkoiseen telttaan mahtuu noin 80 koululaista ja luokat erotetaan toisistaan pressulla. Oppilaita sortuneiden oppilaitosten reunustamassa telttakylässä on lähes tuhat.
Mikko Kuustonen kävi toukokuussa Haitissa katsomassa mitä tammikuun Haiti-katastrofikonsertin tuotoilla on saatu aikaan.
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Yvette Rosilis (oik.) osallistui Rahaa työstä -ohjelmaan Leoganessa ja auttoi raivaamaan sortuneen koulun jäänteitä.
Periksiantamatonta toivoa edustaa myös Ulkomaanavun suunnittele-
ma 50 pysyvän koulun rakentaminen, joissa raunioiden kivimurska pyritään
kierrättämään. Seinärakenteet muodostuvat kivimurskalla täytetyistä metallikoreista. Samankaltaisista, joita näemme suomalaisten moottoriteiden pengerryksissä. Kouluhanke työllistää joukon paikallista väkeä ja edustaa toimivan yksinkertaista kestävää kehitystä. Havainnekuvien kauniisti pinnoitetut talot nousevat toivottavasti Leoganeen nopeasti. ”Tämä avustusoperaatio kärjistää suuruudessaan myös yhteistyön heikot kohdat”, toteaa ACT-allianssin tiedottaja Maria Halava. Ei siis ihme, että satojen tuhansien leiriläisten mielenosoitukset lisääntyvät ja väsyminen näkyy haitilaisten arjessa. ”Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että saimme vesitankkeja leireihin kahden vuorokauden sisällä katastrofista ja telttakouluja pystyyn ensimmäisinä.”
Mallikoulu nousee paikallisin voimin
”Metallikoreja odotetaan saapuvaksi Haitiin, jotta voimme alkaa täyttämään niitä kivimurskalla ja pinoamaan betonipilareiden väliin”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun projektipäällikkö Sari Kaipainen Haitista. Ulkomaanavun Rahaa työstä -ohjelma (Cash for Work) alkoi heinäkuun alussa ja työllistää kerrallaan 20 ihmistä. Työntekijät saavat kuuden euron päiväpalkan. Työntekijät vaihtuvat kahden viikon välein, jotta mahdollisimman moni saisi tilaisuuden ansaita hieman. ”Työmotivaatio heillä on todella korkea, tähän mennessä kukaan ei ole ollut poissa töistä tai myöhässä”, kertoo Kaipainen. ”Aina maanantaisin kahden viikon
välein aamulla aikaisin tontin eteen muodostuu jono, jossa on yli sata yhteisön jäsentä jonottamassa mahdollisuutta päästä töihin kahdeksi viikoksi.”
Vuodessa koulutilat tuhansille lapsille
”Viranomaiset ovat olleet todella kiinnostuneita ekologisesta ja yhteisölähtöisestä rakennustavasta”,
sanoo Ulkomaanavun maaedustaja David Korpela. Ensi kesään mennessä on tarkoitus saada pystyyn 10 koulua, joissa on 2–10 luokkahuonetta kussakin. Kun luokkaan mahtuu 50 oppilasta ja koulua käydään kahdessa vuorossa, pääsevät tuhannet lapset kouluun. Yhteensä suunnitelmissa on jopa 50 koulun rakentaminen Haitin järistysalueille. Minna Elo Kuva: Sari Kaipainen
Ulkomaanavun koulutyömaalla Haitin Leoganessa käy vilske, kun kattorakenteita pystytetään. Koulun rakentaminen tarjoaa työtä paikallisille Rahaa työstä -ohjelman puitteissa.
Rahaa työstä -ohjelman työntekijöitä koulutyömaalla. Työntekijät kertovat, että hankkeella on erityistä tunnearvoa, sillä rakennamme yhdessä turvallista koulua heidän lapsilleen. Lapset usein vilkuttavat viereisistä telttakouluista vanhemmilleen koulutyömaalle.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
Teksti Nina Suomalainen ja Maija Sankari, Kuvitus: Juhana Hurtig
Maatalouskauppa ei saa estää kehitysmaiden maataloutta Kehitysmaiden oman ruoantuotannon kehittäminen on keskeinen keino niiden ruokaturvan parantamiseksi. Ulkomailta halvalla tuotu ruoka uhkaa kuitenkin kehitysmaiden omien viljelijöiden mahdollisuuksia kehittää tuotantoaan. Maataloustuotteiden kaupalla on iso merkitys kehitysmaiden viljelijöille. Teollisuusmaat maksavat omille viljelijöilleen tukia, joiden avulla teollisuusmaissa kannattaa tuottaa ruokaa yli oman tarpeen ja myydä se polkuhintaan kehitysmaihin. Halvalla tuotu ulkomainen ruoka syrjäyttää markkinoilla paikallisen ilman tukia tuotetun ruoan. Näin kehitysmaiden omat viljelijät menettävät mahdollisuuden kehittään tuotantoaan. Tarvitaan kauppasopimuksia, joiden avulla kehitysmaat voivat tarvittaessa suojata omaa tuotantoaan. Mahdollisuus suojata omaa maataloustuotantoa on kehitysmaille tärkeä tilanteessa, jossa maataloustuonti kasvaa tai hinnat laskevat äkillisesti. Erityisen
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
tärkeä tämä oikeus on kaikkein köyhimmille maille, joissa suuri osa tuottajista käy vain maan sisäistä kauppaa. Maatalouskaupan säännöistä neuvotellaan Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa, joita kutsutaan Dohan kierrokseksi. Dohan kierroksen jatkuessa tulisi löytää keinot, joilla mahdollistetaan maatalouskauppaa koskevat erityissuojalausekkeet.
Köyhimmillä mailla huono neuvotteluasema Köyhimpien maiden erityiskohtelu on yhtenä asiakohtana WTO-neuvotteluissa. Suuret ja suhteellisen nopean talouskasvun ja keskitulotason maat, kuten Brasilia, Intia ja Kiina, ovat vahvoja neuvottelukumppaneita ja
varteenotettavia kilpailijoita teollistuneille maille. Köyhimmät kehitysmaat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää, jolla olisi yhteiset tavoitteet neuvotteluissa. Siksi niiden neuvotteluasemat ovat heikot. Osalle maista keskeiset ruokakasvit ovat tärkeitä vientituotteita, osa taas on riippuvainen ruoan tuonnista. Jotkin maat puolestaan ovat isoja kahvin kaltaisten maataloustuotteiden viejiä. Lisäksi kaikkein köyhimmillä kehitysmailla eli niin sanotuilla LDCmailla on jo erityisasema olemassa olevissa kauppasäännöissä, niin että ne on esimerkiksi vapautettu tulleista teollistuneihin maihin tuotavien tuotteiden osalta (EBA-mekanismi).
Merkittävä osa maailman köyhimmistä elää myös suurissa keskitulotason maissa. WTO -neuvottelujen kuluessa tulisikin löytää ratkaisu, joka palvelee sekä köyhimpiä maita että köyhimpiä väestöryhmiä.
Tullipoistot toisivat tuhoisan kilpailun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) kanssa käydyissä EPAneuvotteluissa pyritään sopimaan Euroopan Unionin ja AKT-maiden välillä kuudesta vapaakauppa-alueesta. Niiden sisällä Eurooppa poistaa tullit kehitysmaiden tuonnilta ja vastaavasti kehitysmaat poistavat tullit 80 prosentilta eurooppalaistuonnista siirtymäajan kuluessa. Myös köyhimmät kehitysmaat joutuisivat poistamaan tullit Euroopasta tuotavilta tuotteilta. Se merkitsee, että laaja enemmistö kehitysmaiden pienviljelijöistä ja muista tuottajista joutuu suoraan kilpailemaan eurooppalaisyritysten kanssa. Kilpailu leikkaisi kehitysmaatuottajien tulot kestämättömän pieniksi. Kehitysmaat tarvitsevatkin erityiskohtelua suojatakseen maatalous-
tuottajiaan kohtuuttomalta kilpailulta. Sen vuoksi EPA-sopimusten suojalausekkeita tulisi vahvistaa, niin että ne
mahdollistavat kehitysmaille oman maataloustuotantonsa suojaamisen.
Kirkon Ulkomaanavun Nälkä – paha pala purtavaksi -kampanjan yhtenä tavoitteena on vaikuttaa suomalaisiin ja EU-poliitikkoihin niin, että tulevissa kahdenvälisissä ja monenkeskisissä kauppasopimuksissa taattaisiin köyhimmille kehitysmaille ja niiden viljelijöille edellytykset kehittää tuotantoaan. www.tekojakampanja.fi
Mitä ihmettä! WTO Maailman kauppajärjestö WTO:n (World Trade Organization) toiminta perustuu sen jäsenten neuvottelemiin ja allekirjoittamiin sopimuksiin, jotka muodostavat kansainvälisen kaupan perussäännöt. WTO-sopimukset ovat sitovia ja ylittävät jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön. WTO:n tavoitteena on maailmankaupan vapauttaminen. Dohan kierros Dohan kierrokseksi kutsutaan WTO:n neuvotteluja, joiden tavoitteena on saada aikaan monenkeskinen sopimus kaupan vapauttamisesta kahdenvälisten kauppasopimusten sijaan. Neuvottelut ovat jatkuneet vuonna 2001 Dohassa pidetystä kokouksesta lähtien.
EPA EPA-sopimukset (Economic Partnership Agreements) ovat EU:n ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) alueeseen kuuluvan kehitysmaan välisiä kauppasopimuksia, joilla pyritään muun muassa ”tukemaan AKT-maiden integraatiota maailmantalouteen”. EBA EU:lla on vähiten kehittyneiden eli LDC-maiden (least developed countries) kanssa nk. ”kaikki paitsi aseet”-järjestely (EBA, everything but arms), joka takaa nollatullit EU:hun LDC-maista tuleville tuotteille.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Ruokaturva ja sukupuoli Valtaosa kehitysmaissa käytettävissä olevasta ruoasta on naisten tuottamaa – esimerkiksi Afrikassa arviolta 80 prosenttia ruoantuotannosta on naisten hoidossa. Kuitenkaan naiset eivät pääsääntöisesti omista viljelemäänsä maata, eikä heillä useinkaan ole päätäntävaltaa viljelylajikkeiden valinnassa ja sadon myymisessä tai ylipäätään mahdollisuuksia hyödyntää ansaittua tuloa toimeentulonsa vakauttamiseksi. Tulojen käyttöä hallinnoi usein suvun miespuolinen henkilö, joskus jopa naisen alaikäinen poika. Naisten ja miesten yhtäläisten oikeuksien edistäminen on tärkeää yhteiskunnan eri tasoilla, jotta ruoantuotannon monipuolistaminen ja ruokaturvan vakiinnuttaminen kehitysmaiden olosuhteissa paranisi. Oikeus saada tietoja ja koulutusta, oikeus omistaa maata ja tehdä itseään koskevia päätöksiä sekä asenteiden muutos kohti tasa-arvoista kohtelua ovat avaintekijöitä ruokaturvan vakiintumisessa ja kestävämpien käytäntöjen omaksumisessa kehitysmaiden maataloustuotannossa.
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Lauri Soini Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Apu menee perille Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi. Naisten ääni kuului, kun Kamerunissa pohdittiin keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Hautajaiskulttuuri sopeutui ilmastonmuutokseen Yli 2000 maaseudun naista ja perinteistä paikallisjohtajaa kokoontui keskustelufoorumiin Kamerunissa Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen jälkeen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun naiset ja perinteiset johtajat kokoontuivat yhteen. Tarkoituksena oli pohtia keinoja ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi ja edistää vuoropuhelua naisten ja johtajien välillä. Yksi konkreettinen tulos oli suruaikaan liittyvien sääntöjen tarkistus. Perinteen mukaan kuollutta surraan kolme päivää hautajaisten jälkeen. Suruaikana on maataloustyön tekeminen kielletty kaikilta yhteisön jäseniltä. Kun hautajaisiin saattaa kulua neljä päivää kuolemasta ja suruaika kestää vielä kolme päivää, voi kulua viikko ennen kuin päästään taas pellolle. Ilmaston muuttumisen myötä sateet ovat tulleet epäsäännöllisiksi, mikä hankaloittaa viljelyä. Viljelijöiden on oltava valmiina kylvämään, kun sateet tulevat. Jos sadeaikaan sattuu kuolemantapaus, se vaikuttaa koko yhteisön toimeentuloon. Naisten esityksestä perinteiset johtajat suostuivat muuttamaan sääntöjä niin, että ne koskevat vain vainajan lähiomaisia. Näin yhteisön muut jäsenet voivat palata pelloille aikaisemmin ja myös auttaa vainajan omaisia töissä. Kirkon Ulkomaanapu tukee keskustelufoorumin järjestänyttä PACJAa (The Pan African Climate Justice Alliance). Teksti: Minna Elo. Kuva Augustine B. Njamnshi/PACJA.
14
Tekoja ihmisarvon puolesta
8400
tukea ihmistä on saanut psykososiaalista ista selvitäkseen Gazan sodan aiheuttam denmenetyksistä ja traumoista. Tervey ttu lute kou huoltohenkilökuntaa on n mielenterveysongelmien hoitamisee työn ja he toimivat nyt psykososiaalisen lon uol enh eyd kouluttajina eri terv yksiköissä Gazassa.
52 530
tainta jaettiin 432 viljelijälle kuudessa kylässä Etiopiassa. Taimia istutetaan maaperän ja vesien suojelemiseksi. Esimerkiksi hedelmäpuiden satoa myymällä perheet saavat myös lisätuloja. Myrskyn alle jääneellä Irrawaddy-joen suistoalueella järjestetään pelastuskoulutusta uusien myrskyjen varalta.
Pelastuskoulutusta hirmumyrskyn varalta
Työttömiä nuoria koulutetaan ammattiin Kirkon Ulkomaanapu antaa Etelä-Sudanissa Mundrin alueella ammattikoulutusta nuorille aikuisille. Maa on kärsinyt vuosikymmeniä kestäneestä sodasta, mikä on aiheuttanut varsinkin maaseudulla puutetta rakentajista. Osaavaa työvoimaa on täytynyt tuoda Sudaniin muualta. Nyt työttömät nuoret oppivat kirvesmiehen ja muurarin taitoja. Nuoret rakentavat oppilastyönä luokkahuoneen ja ruokalan paikalliselle opettajankoulutuskeskukselle. Myös kyseistä opettajankoulutusta tuetaan Kirkon Ulkomaanavun keräysvaroilla. Maan toipumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi koulut pystytään rakentamaan itse, ilman ulkopuolisten apua. Teksti: Lotta Numminen. Kuva: Leo Siliämaa.
Myanmar on erittäin haavoittuvainen erilaisille luonnononnettomuuksille, kuten myrskyille, tulville ja maanvyörymille. Maahan toukokuussa 2008 iskenyt hirmumyrsky ajoi 2,4 miljoonaa ihmistä kodeistaan. Nyt Ulkomaanapu järjestää alueella koulutusta vastaavan luonnonkatastrofin varalta. Katastrofivalmius- ja pelastuskurssit ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Koulutukseen kuuluu myös pelastaminen veden varasta. Kuvan poikaa pitävät pinnalla narulla yhdistetyt muovipussit, molemmat kädet jäävät vapaaksi ja näin on mahdollisuus kannatella myös toista ihmistä. Alueille on rakennettu ensivaroitusjärjestelmä, joka toimii niin että jokaisessa kylässä on oma tarkkailijansa katastrofitilanteiden varalta. Tarkkailija seuraa tilannetta esimerkiksi radion avulla ja varoittaa sitten muita kyläläisiä. Koulutukseen kuuluu myös ensiaputaitojen opettamista. Teksti Lotta Numminen. Kuva Mari Paajanen.
90
stä, maanviljelijää, 86 naista ja neljä mie ista on osallistunut koulutukseen uus sta ikoi viljelytekni Hondurasissa. Koulutus antaa viljelijöille tietoja ja taitoja satojen parantamiseksi. Sudanin Mundrissa työttömät nuoret saavat ammattikoulutusta rakennusalalle.
Tekoja ihmisarvon puolesta
15
Kohtauspaikka
Kuva: Joanna Lindén
∞ Humanitaarisen avun päivä
19.8. vietettiin maailman humanitaarisen avun päivää. Kirkon Ulkomaanapu oli mukana kuuden järjestön tempauksessa, johon kuului mm. humanitaarisesta avustustyöstä kertova valokuvanäyttely. Kuvassa Rea Noponen Pelastakaa Lapset ry:stä, Tomi Järvinen World Visionista, David Korpela Kirkon Ulkomaanavusta ja Timo Frilander Suomen Lähetysseurasta päivän tiimoilta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
◊
Kuva: Ville Asikainen
Kuva: Liisa Melin
Porin SuomiAreena Naisten Pankki oli kolmatta kertaa mukana Porin SuomiAreenassa 21.–23.7.2010. Lämminhenkisessä yhteislaulutilaisuudessa lauloivat ja laulattivat eduskunnan karaokekerho sekä viihdetaiteilijat Eino Grön, Anna Hanski, Jussi Hakulinen, Mira Kunnasluoto ja Reiska Laine Band.
Ω
Ω
Kuva: Sini Tyvi
Kuva: Ville Asikainen
Herättäjäjuhlat Ulkomaanapu oli mukana herättäjäjuhlilla 9.–7. heinäkuuta Kiuruvedellä. Kirkon Ulkomaanavun teltassa nostettiin ruoka puheenaiheeksi ja esiteltiin Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanjaa.
Ω Round table Ω Farmarimessut
Ruokaturva ja vientituet herättivät keskustelua Farmarimessuilla Mikkelissä, missä Changemaker ja Kirkon Ulkomaanapu esittelivät kampanjoitaan. 100 allekirjoitettua vetoomusta vientitukien poistamiseksi oli myös mukava päätös Changemakerin muutenkin onnistuneelle kesäkiertueelle. Kuvassa Tytti Matsinen ja Outi-Maria Oinas.
16
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kirkon Ulkomaanapu järjesti 9.6.2010 osana kaksivuotista Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanjaa pyöreän pöydän keskustelun poliitikoille ja virkamiehille EU:n ruokaturvapolitiikasta ja Suomen roolista siinä. Kuvassa vasemmalta: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ohjelmajohtaja Maija Seppo, ulkoministeriön yksikön päällikkö Pertti Anttinen, suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) ja Kirkon Ulkomaanavun kehityspoliittinen asiantuntija Nina Suomalainen.
YK:n Somalia-edustaja vieraili Ulkomaanavussa Kuva: Ville Asikainen
Kirkon Ulkomaanapu sai vieraakseen korkea-arvoisen YK-virkamiehen, kun pääsihteerin Somalian apulaiserityisedustaja Margaret Vogt kävi Ulkomaanavun toimistolla. Vogt kuuli tapaamisen aikana Ulkomaanavun työstä yleisesti ja erityisesti Somaliassa tehtävästä rauhantyöstä. ”Keskustelut Kirkon Ulkomaanavun kanssa ovat auttaneet meitä ymmärtämään paremmin tilannetta Somaliassa ja arvioimaan omaa toimintaamme. Kiitän teitä tästä tärkeästä panoksesta”, Vogt totesi vierailun jälkeen. Margaret Vogt kiitti Antti Pentikäistä Ulkomaanavun panoksesta Somaliassa.
Seurakuntavaalikeräys Ulkomaanavulle Vaalikeräykseen osallistumalla autat parantamaan ruokaturvaa kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Nälkä on paha pala purtavaksi, mutta ei mahdoton! Seurakuntavaalit järjestetään 14.11.–15.11. ja ennakkoäänestys 1.–5.11.2010. Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla.
Putiikki
Perulaiset hopearistit Kauniit filigraaniristit on valmistanut hopeasta Grupo Munay Rumi ryhmä, johon kuuluu neljä lahjakasta koruseppää Liman köyhästä lähiöstä, San Juan de Luriganchosta. Ryhmä kuuluu kirkolliseen reilun kaupan järjestöön Bridge Of Hopeen. Reilun kaupan projektin ansiosta he ovat voineet jättää kehnosti palkatun, raskaan työn korutehtaassa taakseen ja saavat nyt oikeudenmukaisen korvauksen työstään. Risti on pakattu kauniiseen, yksilölliseen perulaiseen kangaspussiin. Ristin mukana tulee 38cm:n pituinen ohut hopeaketju. Korujen hinnat ovat 26 € ja 29 € Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 0207 54 2350. Tilaukset myös netissä: www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa
Tapahtumia 12.9. klo 15 Ikaalisten kirkossa Hyväntekeväisyyskonsertti KAUNIS IHMINEN Esiintyjinä Juha Tapio, Jaakko Löytty, Minna ja Jussi Pyysalo, The Rain – akustinen. Ohjelma 10 €, konsertin tuotto Kirkon Ulkomaanavun työn tukemiseksi. Järjestäjinä Ikaalisten seurakunta ja Kirkon Ulkomaanapu. 16.9. klo 19 Mustarastas -yhtyeen konsertti Viikin kirkolla, Agronominkatu 5. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavun työhön. Mustarastas on vuonna 1994 Espoon Tapiolassa perustettu folk-yhtye, jossa soi kansanmusiikille tunnusomaiset akustiset kielisoittimet, haitari, viulu, nyckelharpa, basso ja tinapilli. www.mustarastas.net 7.–10.10.2010 Tekoja-viikko Kotkassa Tekoja-viikon aikana on monenlaista tapahtumaa ja tilaisuutta (mm. to 7.10. kohtaamisia Kotkan torilla, pe 8.10 rippikoululaisten toivelauluilta, la 9.10. kohtaamisia Karhulan torilla ja su 10.10. kumppanuustori Karhulan lukiolla). Viikko järjestetään yhdessä KotkaKymi seurakuntayhtymän ja Kotkan kaupungin kanssa. Viikon tarkempaan ohjelmaan voi tutustua lähempänä ajankohtaa osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi. 24.10. klo 18 Anna Hanski, Markus Bäckman ja Mikko Heleniuksen house band Pirkkalan kirkossa, Perkiöntie 40. Ohjelma 10 € Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi.
Tekoja ihmisarvon puolesta
17
Nälkä. Paha pala purtavaksi? Äärimmäisestä nälästä kärsii yli miljardi ihmistä, mutta nälän poistamiseen on keinoja. On aika tarttua niihin. Kaksivuotinen Tekoja-kampanja nostaa esille nälkään vaikuttavat syyt ja muistuttaa, että ruoka ei ole loppunut maailmasta. Oikeudenmukaisella ruokapolitiikalla ja oikein suunnatuilla tukitoimilla ruoka saataisiin riittämään kaikille. Yksi Kirkon Ulkomaanavun tärkeimpiä tehtäviä on edistää ruokaturvan toteutumista. Perheiden toimeentulon ja ruoan saannin turvaaminen on kaikkien maaohjelmien ensisijainen tavoite. Ulkomaanapu tukee kehitysmaiden pienviljelijöitä ja auttaa parantamaan heidän mahdollisuuksiaan omaan elintarviketuotantoon. Erityisryhmänä toimivat naiset, jotka muodostavat valtaosan kehitysmaiden pienviljelijöistä.
Ulkomaanavun työssä nälän poistamiseksi keskitytään seuraaviin asioihin: • tuetaan ja koulutetaan pienviljelijöitä • otetaan käyttöön uusia kestäviä lajikkeita ja viljelymenetelmiä • parannetaan ruoan varastointia ja säilyvyyttä • suojellaan maaperää ja kehitetään keinokastelua • kehitetään katastrofivalmiutta • kehitetään muita toimeentulomuotoja • vaikutetaan poliittisiin päättäjiin.
18
Tekoja ihmisarvon puolesta
Mistä nälkä johtuu? Mitä ruokaturvalla tarkoitetaan? Tutustu aiheeseen ja lahjoita nälän vastaiseen työhön: www.tekojakampanja.fi
Päivittelyn sijaan tarvitsemme tekoja. Liity Lusikkaliikkeeseen! www.facebook.com/ lusikkaliike
Konalassa kerättiin varoja Haitiin Idea kassojen keräyslippaisiin tuli asiakkaalta
K-Supermarket Helsingin Konalassa keräsi kevään aikana 870 euroa Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. -Asiakas vinkkasi että lippaat kassalla olisivat kivat ja otimme neuvosta vaarin. Haitin maanjäristys oli juuri tapahtunut ja halusimme olla mukana auttamassa. Toki kohteita olisi paljonkin, mutta se tuntui tsunamin jälkeen suurimmalta katastrofilta ja siltä, että siellä apua todella tarvitaan, kertoo kassapäällikkö Niina Maaniitty. K-Supermarket Konala lähti kauppiaansa Aki Luomasen johdolla keräämään varoja Haitin hyväksi. Lippaita oli jokaisella kassalla. -Usein asiakkaat lahjoittivat vaihtorahansa, seteleitäkin lippaissa oli. Kun lipas on kaupan kassalla, se madaltaa kynnystä lahjoittaa ja summan saa valita itse. Ehkä kassalla lippaaseen tulee myös lahjoitettua useammin. Meillä lahjoittajia on ollut vauvasta vaariin, kertoo Maaniitty ja lisää myös henkilökunnan osallistuneen keräykseen. Ulkomaanavun lipaskeräys Konalassa loppui toukokuussa, nyt kaupassa mietitään jo uutta keräystä. -Olemme saaneet asiakkailta kiitosta lippaista. Kaupalta keräyksen järjestäminen ei vaadi suurta panostusta. Lippaiden tilityksen kun tekee, se on siinä. Kannustan muitakin kauppoja lähtemään mukaan keräämään, kertoo Maaniitty. Kuva ja teksti: Lotta Numminen
Tiedoksi kaikille suoraveloituslahjoittajillemme
K-Supermarket Konalassa kerättiin kevään aikana varoja Haitiin lipaskeräyksellä. -Ajatus keräykseen tuli asiakkaalta, kertoo Niina Maaniitty.
Innostuitko lipaskeräysideasta?
Maksupalvelulaki on muuttunut. 1.9.2010 alkaen laki edellyttää pankin ilmoittavan asiakkaalle mikäli suoraveloitus ei ole onnistunut esim. katteen puuttumisen vuoksi. Ilmoitus verkkopankkiin on maksuton, mutta kotiin lähetettävästä kirjeestä pankit tulevat veloittamaan 5€/ilmoitus. Lisätietoja saat omasta pankistasi.
Jos haluat toteuttaa lipaskeräyksen omalla työpaikallasi tai lähikaupassasi, sovi asiasta esimiehesi tai kauppiaan kanssa ja tilaa lippaat Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnasta. Lisätietoja ja ohjeita antaa varainhankinnan assistentti Hanna-Leena Karjalainen puh. 0400 737 702 tai hanna-leena.karjalainen@kirkonulkomaanapu.fi.
Testamenttilahjoitus Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa! Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemisessä. Lisätietoja: Johanna Karjalainen, puh. 040 733 0471 tai www.kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus
Tekoja ihmisarvon puolesta
19
Svenska sidor
I dina fotspår kan vi betyda mycket för varandra. Vi kan ge vidare det goda som vi själva har fått. Vi har kanske själva lidit brist på någonting och förstår snabbt när någon annan har behov. Vår egen smärta kan hjälpa oss på nästans väg. Ibland kan nödens omfång nästan krossa oss. Denhär Handling-tidningen berättar om dem som behöver stöd. I vår värld finns miljarder hungrande. Hunger följer i spåren på fattigdom, krig, brist på demokrati, klimatförändringen eller förstörda naturresurser. De väldiga proportionerna skymmer vår förmåga att se de hungrande mänskorna som individer. Varenda en av dem är mamma, pappa, dotter, son, barn, arbetskamrat. En mänska och en alldeles speciell individ. Inför den stora nöden blir vi små. Det känns som om ingenting är tillräckligt.
Problemen är för stora, nästan omöjliga. Är det någon idé med små gärningar när de stora principiella rättvisefrågorna väntar på svar? Varenda handling för människovärdet är betydelsefull. Jag hoppas att du för din del kan stöda minskandet av hunger på det sätt som är möjligt för dig. Ta del i skedrörelsen! Tala med mänskor i din näromgivning, ge en gåva till arbetet för att minska hunger eller be för dem som behöver hjälp och för vårt arbete. Dessa gärningar är de fotavtryck som vårt eget liv lämnar efter sig. Den skapade världen tillhör alla. Detta skapelsearbete är vi alla kallade att jämbördigt värna om. Pauliina Parhiala direktor
Foto: Linus Mickelsson
För två decennier sedan fick tioåriga skolelever skicka frågor om livets mening till finska tänkare. Filmregissören Aki Kaurismäki konstaterade, när han sände sitt svar till skoleleverna i Esbo, att livets mening är att skaffa sig en moral som respekterar naturen och människan och sen hålla fast vid den. Kaurismäkis arbeten – såsom Mannen utan minne – andas hans värdegrund. Livet bryter ner mänskan på många sätt, men någonstans ifrån får någon kraft och förmåga att hjälpa och livet fortsätter framåt. Mänskorna i Kaurismäkis film har moral fastän omgivningen på många sätt är kall och tröstlös. När vi gör kärleksgärningar i vardagen – som en nästa – tröstar och stöder vi på vägen vidare. I våra yrken, i våra roller i familjen, som arbetskamrater och grannar,
Hunger. Något att bita i? Över en miljard mänskor lider av extrem hunger, men det finns utvägar att råda bot på hungern. Det är dags att ta tag i dem. Den tvååriga Handling-kampanjen lyfter fram orsakerna till hungern och påminner om att maten inte har tagit slut i världen. Med rättvis matpolitik och rätta stödåtgärder kan man få maten att räcka till för alla. En av Kyrkans Utlandshjälps viktigaste uppgifter är att befrämja matsäkerheten. Familjernas inkomst och tryggandet av mattillgången är alla olika projekts första målsättning. Kyrkans Utlandshjälp stöder utvecklingsländernas småodlare och hjälper dem att förbättra sina möjligheter till egen matproduktion. Som en alldeles speciell grupp fungerar kvinnorna som ansvarar för de flesta av utvecklingsländernas småbruk.
Vad beror hunger på? Vad menas med matsäkerhet?
Bekanta dig med ämnet och ge en gåva till arbetet mot hunger: www.handling.fi
I stället för att klaga behöver vi handling. Gå med i skedrörelsen! www.facebook.com/lusikkaliike
För att bekämpa hungern koncentrerar sig Kyrkans Utlandshjälp på följande uppgifter: • • • • • • •
20
Stöd och skolning till småodlarna Nya, tåliga odlingsarter och odlingssätt Förvaring av mat och förbättring av hållbarhet Skydd av jordmånen och utveckling av konstbevattning Utveckling av katastrofberedskap Andra sätt att utveckla inkomstmöjligheterna Vi påverkar politiska beslutsfattare
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Kulturen vid ån
Konståkerskan Laura Lepistö och målvakten Niklas Bäckström tävlade tillsammans med Kaj Kunnas i en glad idrottstävling för Kyrkans Utlandshjälps arbete i evenemanget Kulturen vid ån den 17 juni i Esbo. På bilden Niklas Bäckström och Jimi-Eemeli Lemmetti.
Foto: Catianne Tijerina
Svenska sidor
Beräknad tid för Haiti Tusentals barn i Haiti får återvända till skolan tack vare Kyrkans Utlandshjälps insatser där.
Ett av Kyrkans Utlandshjälps värden är ”ett hopp som inte ger upp”. Det är också en oslagbar utgångspunkt för ett meningsfullt liv; ett liv i gränslös nåd och en mänsklig strävan att överleva. Haiti är laboratorium för ett hopp som inte ger upp. Den 12 januari gav jorden vika på ön Hispaniolas västkust. Haiti var redan tidigare ett fattigt land, där förändringar till det bättre gjordes långsamt. Därför hade också byggandet varit klent. Nu kollapsade Haiti. Offrens slutgiltiga antal kommer vi aldrig att få reda på men sakkunniga uppskattar att 250 000 mänskor omkom. Nöden i Haiti kom snabbt in i våra vardagsrum och mänskorna ville hjälpa. I Helsingfors domkyrka hölls en av Haiti-konserterna och med hjälp av televiseringen inbringade konserten 950 000 euro. Jag har aldrig någonsin upplevt ett sådant koncentrerat samarbete som inför det evenemanget. Både tittarna och åhörarna gjorde med sin insats kvällen historisk. Inkomsterna kanaliserades via Kyrkans Utlandshjälp. Några månader senare försöker jag på ort och ställe förstå hur vårt arbete fungerar.
Samhörighet är viktigt
Skolan uppstår ur stenhögen
I lägret Nerette har kollekten från domkyrkan hunnit förvandlas till tält, presenningar, vattentankar och kanistrar. För våra euron har införskaffats skolmaterial och barnen har återgått till undervisningen. Hjälparbetarna har haft förstånd att framskrida på många olika nivåer, efter en katastrof är det allra viktigaste att man snabbt kan återgå till de dagliga rutinerna. En sakkunnig som har värvats till området är Esther Tetee Isaac. ”Mänskorna måste ty sig till varandra och uppleva att de hör ihop trots svåra omständigheter”, säger Esther som är specialiserad i psykosocialt hjälparbete. Det har förverkligats i lägren genom fördelning av ansvar. I lägret i Nerette har invånarna bildat grupper för att möjliggöra säkerhet, renlighet och annan hjälp. När jag frågar vad som får en att tro på detta arbete ger Esther ett exempel på en flicka som förlorade allt i jordbävningen; sina närmaste och sitt hem. Det enda som blev kvar var en leksak runt vilken hennes livshistoria började byggas på nytt.
Vid sidan av vägen till Leogane arbetar haitiska män och kvinnor med spadarna i högsta hugg. De arbetar i ett projekt som kallas ”Cash for Work”. Hjälporganisationerna erbjuder fyra euro per dag åt dem som städar upp i ruinerna. Också här ligger skolorna i spillror och maskinerna jobbar frenetiskt för att få ordning i kaoset. Allt som går att återvinna tas till vara för det är brist på byggnadsmaterial. Här har ACT-alliansen använt de insamlade medlen till tältskolor, vattenprojekt och läromedel. Ett hopp som inte ger upp representeras också av 50 planerade skolor i vilka man försöker ta tillvara stenbitarna i ruinerna. Väggkonstruktionerna består av stenar placerade i metallkorgar, likadana som finns längs med motorvägarna i Finland. ”I denhär hjälpoperationen tillspetsas också samarbetets svaga punkter”, konstaterar ACT-alliansens informatör Maria Halava. ”Men vi kan i alla fall vara stolta över att vi fick vattentankar hit inom två dygn efter katastrofen och vi reste tältskolor som de allra första.” Text: Mikko Kuustonen. Bilder: Catianne Tijerina.
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
21
Lähde matkalle Keamonyn kylään Rourng Reth perusti kanalan yhdessä vaimonsa kanssa.
Katso panoraama
Miten 15-vuotias Phon Sochea hankkii tuloja perheelleen? Mitä 12-vuotias Ing Srey Lark haluaa tehdä isona? Miksi Rourng Reth rakastui vaimoonsa? Tämä ja paljon muuta selviää Kirkon Ulkomaanavun kotisivujen uudesta Keamonyn kylästä kertovasta sivustosta.
www.kirkonulkomaanapu.fi/ panoraama
Tutustu elämään Keamonyn kylässä www.kirkonulkomaanapu.fi/panoraama
Nro 3 Syyskuu 2010 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Pauliina Parhiala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku, Riitta Soveri
Kuvat: Lauri Soini
Panoraama-kuvien sisältä pääset katsomaan videoita, tarinoita ja kuvakertomuksia ihmisistä ja elämästä Keamonyn kylässä. Keamony on 135 perheen syrjäinen kylä Kambodzhassa Thpongin maakunnassa. Suurin osa perheistä saa toimeentulonsa riisinviljelystä, mutta puute peltomaasta ja viime vuosina kuivuus ovat tehneet elämän vaikeaksi. Kirkon Ulkomaanapu tukee perheitä toimeentulokeinojen kehittämisessä ja kouluttaa heitä tiedostamaan ja ajamaan omia oikeuksiaan. Sitkeällä yrittämisellä ja työnteolla kylässä on päästy hyvään alkuun olojen parantamiseksi.
Ing Srey Lark pitää koulunkäynnistä.
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Génèvieve Cyvoct / ACT. KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 9.2010 / 33 000 kpl 441 612 Painotuote
AVUSTUSTILIT Nordea 157230-500504 Ålandsbanken 660100-4003646
ISSN 1797-7207
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu 050 304 5101 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
Lehden julkaisuun on saatu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja.
Kuva: Lauri Soini
Kuvastin
Kouran pohjalla
Odotan toiselta ihmiseltä kohtuuttoman paljon. Kuvittelen, että hänellä on, mistä antaa. Sitten petyn, kun saankin vain kouranpohjallisen. Ensimmäisenä minulla on aina mielessä oma saaminen. Joskus se menee niin kohtuuttomuuksiin, että loukkaannun, kun toinen määrittää rajan ja on kiinnostunut myös muista. Itse olen vastineeksi tarkka omastani. Lajittelen ihmiset ja haen yhteyttä vain niihin, jotka ovat mielestäni sen arvoisia. Selittelen antamattomuuttani kiireellä ja väsymyksellä. Yhtä helppoa on kätkeytyä liian korkealle asettamansa riman taakse: Tekisinhän minä, kun olisi taitoa. Kutsuisin kylään, jos olisi iso asunto ja jaksaisin laittaa ruokaa. Ja kuitenkin jokainen tietää tämän: elämän kauneimpia lahjoja ovat ne, joissa on saanut tuntea ansiotonta, yllättävää ystävyyttä. Yhtäkkiä joku on antanut sylinsä täydeltä, kysymättä mitään vastineeksi. Sellaista ei unohda koskaan. Ihmeellisintä on sellaisella hetkellä huomata: antaja itsekin saa. Ihmekö, jos häneltä riittää. Omansa varjeleminen on sen sijaan helpoin keino jäädä kokonaan ilman. Kaisa Raittila
Haluaisitko saada Tekoja-lehden sähköpostiisi Voit nyt tilata Tekoja-lehden paperiversion sijaan myös nettiversiona. Saat lehden ilmestyttyä sähköpostin, jossa on linkki nettilehteen. Painetun lehden lisäksi nettilehdessä on linkkejä muihin juttuun liittyviin sivuihin. Voit käydä tutustumassa tämän numeron nettiversioon Kirkon Ulkomaanavun kotisivuilla www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti Sähköinen lehti on edullinen ja ekologinen vaihtoehto. Se säästää paperia sekä paino- ja postituskuluja. Tilaa sähköinen lehti osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti
Mikä on tämän lehden paras juttu? Käy äänestämässä nettisivuillamme tai lähetä postia osoitteeseen Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kolme pakettia Reilun kaupan Kirkkokahvia.