Tekoja 3 2013

3

2013

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Syyria Liian paljon, liian lähellä

Valokuvaaja Meeri KoutaniemestÄ rauhan lähettiläs Kouluun keskellä katastrofia

Pääkirjoitus

Liian paljon liian lähellä

Auta nuoria pakolaisia. kirkonulkomaanapu.fi/ syyrian_kriisi

Uutisvirrassa soljuu tapahtumia Damaskoksesta, Alepposta ja Za’atrin pakolaisleiriltä. Pari vuotta sitten Syyria kansannousuineen oli meille suomalaisille jälleen yksi arabikevään pyörteissä oleva Lähi-idän maa. Yli kaksi vuotta ja monta murhenäytelmää myöhemmin tilanne on toinen. Syyrian katastrofi on tullut jäädäkseen.

Maan tilanne on käsittämätön. Viimeisen kahden vuoden aikana maassa on kuollut enemmän ihmisiä kuin Porissa tai Kouvolassa on asukkaita. Pääkaupunkiseudun verran ihmisiä on paossa oman maansa rajojen ulkopuolella. Yhtä paljon kuin Suomessa on lapsia ja nuoria yhteensä on nyt syyrialaisia alakouluikäisiä, jotka joutuvat kasvamaan aikuiseksi ilman vanhempiaan.

Kaikki tämä on liian paljon, ja se tapahtuu liian lähellä – vain sata kilometriä Euroopan Unionin rajalta.

Kun YK-johtaja totesi heinäkuussa Syyrian tilanteen lähentelevän pakolaisten osalta Ruandan 1990-luvun katastrofia, olisi voinut ajatella kansainvälisen yhteisön vihdoin heräävän. Maan hallinnon ollessa kykenemätön kansalaistensa suojeluun, suojeluvastuu siviileistä kuuluu kansainväliselle yhteisölle.

Tästä huolimatta kansainvälinen yhteisö on keskittynyt enemmän omien etujensa kuin Syyrian kansalaisten suojeluun. Suurvaltapolitiikka on ajanut pakolaisleireillä istuvien nuorten, naisten ja lasten oikeuksien edelle.

Syyrialaisilla on kyky ratkaista konflikti. Vaikka valtio ei pysty kansalaisilleen tällä hetkellä rauhaa takaamaankaan, on olemassa tahoja, joilla on auktoriteettia ja jotka voivat tukea rauhanomaisia ratkaisuja.

Uskonnolliset ja perinteiset johtajat sekä naiset ovat niitä, joita kannattaa jatkossa tukea sekä Syyriassa että pakolaisleireillä.

Erityisesti Syyrian koulujärjestelmää on olennaista tukea. Jatkuu konflikti kuinka kauan hyvänsä, on vaarana, että Syyriaan muodostuu sukupolvi, joka ei ole käynyt kouluja. Kirkon Ulkomaanapu haluaa työllään varmistaa, että Syyrian nuoret saavat koulutusta myös pakolaisleirillä ja voivat konfliktin päätyttyä vastata oman yhteiskuntansa rakentamisesta.

Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki

Nro 3 Syyskuu 2013 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Taneli Kylätasku

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Mohmad, 18, Jordania / Meeri Koutaniemi KIRJAPAINO Fram / 9.2013 / 34 500 kpl ISSN 1797-7207

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Maija Unkurin kirjoittama Evakkoleirien saaristo. Arvonnan voitti Liisa Lappalainen Kiuruvedeltä. Lämmin kiitos äänistä ja palautteesta!

Voit jälleen äänestää parasta juttua kotisivuillamme www.kirkonulkomaanapu. fi/tekoja-lehti, sähköpostitse: ulla.karki@ kirkonulkomaanapu.fi tai postitse: Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki. Äänestäneiden kesken arvomme Reilun kaupan tuotepaketin.

Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut koulussa?

Cedric Takpo Nummela, 16, Liberia, Bahnin pakolaisleirin yläkoulu Kuva: Urias Vakona

Hyvää syksyä Sinulle lehden lukija!

Kiitos tuestasi työllemme.

Se tapa, miten opettajat pitävät tunnit.

He auttavat meitä oppimaan nopeasti ja tuntemaan olomme koulussa turvalliseksi ja kotoisaksi.

Lehden tekijöiltä Kuva: Anna Kauppila

Sarah Bency, 13, Haiti, Myrdudin koulu Matematiikka. Olen siinä hyvä. Kun opiskelen ahkerasti, toivon voivani joskus muuttaa ulkomaille. Eniten haluaisin New Yorkiin.

Raita Collan, 9, Jäppilän alakoulu

Kuva: Laura Suhonen

Tekoja-lehden taittaminen on minulle mieluisa tehtävä. Siinä saa kokea tekevänsä työtä, jolla voi auttaa kanssaihmistä muualla maailmassa. On mielenkiintoista lukea ja katsoa juttujen tekstejä ja kuvituksia taittovaiheessa ja kurkistaa täysin erilaiseen arkeen. Pyrin valitsemaan kuvia, joista välittyisi parhaiten jutun sanoma.

Tavoitteeni ulkoasusta vastaavana on taittaa lehti mielenkiintoiseksi ja helppolukuiseksi sekä pitää ulkoasu ajan hermolla.

Osaan lukea ja kirjoittaa nopeammin. Ehkä myös kertolasku. Luen Aku Ankkaa ja jotain kirjoja.

Ossi Gustafsson / Hiekka Graphics graafinen suunnittelija

Tekoja ihmisarvon puolesta

3

Kuva: Jama Egal, Kirkon Ulkomaanapu

Tässä ajassa

rauhansovittelu ONNISTUI Somaliassa

Sheikki Jama Mohamed kehotti eri osapuolia esittämään näkemyksensä rehellisesti ja ilman liioittelua.

Yli 20 vuotta jatkunut väkivaltainen konflikti kahden somaliklaanin välillä päättyi yhteiseen anteeksiantoon Kirkon Ulkomaanavun tukeman ainutlaatuisen rauhanprosessin tuloksena. Perinteisten johtajien lisäksi neuvotteluihin osallistuivat väkivaltaan syyllistyneet ja heidän uhrinsa. ”Uuden lähestymistavan avulla aikaansaatu rauha oli prosessina ainutlaatuinen ja aito”, Kirkon Ulkomaanavun Somalian ohjelman projektipäällikkö Jama Egal sanoo.

Normaalisti Somaliassa konfliktin ratkaisuista neuvottelevat perinteiset johtajat, jotka edustavat ristiriitaisuuksien eri osapuolia. Kesäkuussa pidetyssä neuvottelussa paikalla olivat myös väkivallantekijät, haavoittuneet sekä tapettujen isät, veljet ja sedät.

Kaikki halusivat lopettaa väkivallan kierteen. ”Prosessi johti rauhaan sekä kokonaiseen sovittelupakettiin. Sovittelun ohella muodostettiin komitea, johon kuului yksitoista jäsentä kummankin klaanin puolelta. Heidän tehtävänään on huolehtia rauhansopimuksen välittämisestä yhteisöille sekä huolehtia oman alueensa kehittämisestä”, Egal kertoo.

4

Tekoja ihmisarvon puolesta

Loppu kostokierteelle Osapuolet kuuluvat Lo’jir (karjapaimenet) -klaanin alaryhmiin, jotka ovat Sanaagin alueella Somalian pohjoisosassa eläviä syrjittyjä ryhmiä.

Konflikti alkoi 1991, kun klaaniin kuuluvan naisen eri alaklaaneista olevat entinen ja tuleva aviomies alkoivat kiistellä ja riita kehittyi väkivaltaiseksi.

Aviomiesehdokas tappoi yhden ja haavoitti kolmea miestä.

Tästä alkoi kostokierre.

Sovitteluprosessi alkoi vuonna 2012 Kirkon Ulkomaanavun somalialaisen kumppanijärjestön Adeson aloitteesta. Adesossa työskennellyt rauhanaktivisti kertoi klaaneille, että Ulkomaanapu tukee sovittelua, jos molemmilla osapuolilla on siihen halua.

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin moskeijassa. Kaikki miehet istuivat samassa ringissä tasa-arvoisuuden merkiksi. Tapaamisen tuloksena molemmat konfliktin osapuolet hyväksyivät, että uskonnolliset johtajat toimivat sovitteluprosessin vetäjinä.

Osapuolet sopivat yhteisestä kehitystyöstä Kesäkuussa pidetyn varsinaisen sovittelutilaisuuden aluksi osallistujat kättelivät toisiaan ja antoivat anteeksi

puolin ja toisin. Sen jälkeen eri osapuolet esittivät oman näkemyksensä tilanteesta.

Neuvoteltuaan kaksi päivää perinteiset johtajat esittivät päätöksensä ja ehdottivat, miten vahingot korvattaisiin. Molemmat ryhmät hyväksyivät ehdotuksen.

Yhteisöjen kehittämiseksi sovittiin myös rauhan ja kehityksen komiteoiden muodostamisesta. Komiteat ehdottivat yhteistä koulua alaklaanien lapsille.

Rauhanprosessi sai huomiota sekä Somaliassa että ulkomailla. ”Ilman Kirkon Ulkomaanavun tukea ei rauhaa olisi vieläkään. Ihmiset olisivat vain kärsineet kostokierteen jatkumisesta. Samankaltaisia tapauksia on ympäri Somaliaa ja haluamme tukea rauhantyötä myös jatkossa”, Jama Egal sanoo.

Rauhansopimus koskettaa suoraan noin 3000 ja välillisesti noin 40 000 alueen ihmistä.

Ulla Kärki ja Eeva Suhonen

Tässä ajassa

Kuva: Jari Kivelä

UNESCO tukee Ulkomaanavun koulutushanketta Liberiassa Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on sopinut Liberiassa yhteistyöstä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Se tukee Ulkomaanavun koulutushankkeita Liberiassa kolmella Norsunluurannikon pakolaisten leirillä 65 000 eurolla.

Tuki koskee opettajien jatkokoulutusta ja koulukirjojen sekä muun opetusmateriaalin hankkimista. UNESCO lahjoitti muun muassa laboratoriovälineet, joiden avulla koululaiset voivat suorittaa Norsunluurannikon opetussuunnitelman mukaisesti opintoihin liittyvän pakollisen laboratoriotyöskentelyn.

Ulkomaanapu valmistelee laajaa yhteistyötä UNESCOn kanssa erityisesti ilman koulutusta jääneiden nuorten koulutusmahdollisuuksien tukemisessa katastrofitilanteissa.

prosenttia maailman lapsista, jotka eivät pääse kouluun, elävät konfliktin keskellä.

Suomen YK-strategiassa mainitaan Ulkomaanavun rauhantyö Suomen uusi YK-strategia julkaistiin heinäkuussa. Strategia korostaa neljää teemaa: konfliktien ratkaisua, tasa-arvokysymyksiä, demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä köyhyyden poistamista.

Kirkon Ulkomaanavun työ huomioidaan strategiassa erityisesti Suomen rauhanvälitystoiminnan kehittämisen osalta. ”Olemme Ulkomaanavussa pystyneet käytännön esimerkein osoittamaan miten ruohonjuuritason äänet voidaan tuoda osaksi kansallisia ja kansainvälisiä rauhanprosesseja. On hienoa, että tämä työ nähdään tärkeänä osana Suomen tekemää rauhanvälitystyötä”, toteaa Ulkomaanavun johtava rauhantyön asiantuntija Jussi Ojala.

Kun kymmenen lasta aloittaa koulun, kuinka moni keskeyttää?

Koulun keskeyttäminen on iso ongelma köyhissä maissa. Koulu jää kesken yleensä köyhyyden, konfliktin tai opetuksen huonon laadun takia. kpl

10 8 6 4 2 0

4 Saharan eteläpuolinen Afrikka

3 Etelä- & Länsi-Aasia

2 Latinalainen Amerikka ja Karibia

Lähde: UNESCO Global Education Digest 2012

50

Kirkon Ulkomaanapu aloitti yläasteen koulun Bahnin pakolaisleirillä viime vuoden keväällä.

Tekoja ihmisarvon puolesta

5

Monet tytöistä eivät olleet kokeilleet liikuntaharrastuksia ennen sirkustunnille tuloa.

Omaan fyysisyyteen tutustuminen on tuonut tytöille haastetta ja iloa.

6

Tekoja ihmisarvon puolesta

Teksti ja kuvat: Meeri Koutaniemi

Toivon teltta Sota ja humanitaarinen katastrofi ovat pakottaneet miljoonia syyrialaisia lähtemään kodeistaan.

Jordanian Za’atrin pakolaisleirillä kuukausia toimettomina teltoissa istuvat nuoret ovat löytäneet menetetyn toivon sirkuksesta ammennettavasta ilosta, ystävistä ja kuperkeikoista.

Hiekan sävyiset teltat siintävät Za’atrin pakolaisleirin aavikkohorisontissa. Yli 150 000 Syyrian pakolaista on yli vuoden ajan asuttanut Jordaniasta aluetta, jonka tilakapasiteetti on äärirajoilla.

Pakolaisia saapuu päivittäin satoja, jopa tuhansia, eivätkä paluumahdollisuudet näytä lupaavilta.

Leirin porteilla odottaa kymmeniä perheitä laukkuineen ja huiveilla sidottuine kapsäkkeineen. Naiset istuvat laukkujensa päällä pyyhkien hikeä kasvoiltaan keskipäivän polttavassa auringossa, ja lapset etsivät leikkitovereita toisistaan. Rekisteröinnin jälkeen jokaiselle perheelle lahjoitetaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimesta teltta, patjoja, peittoja ja ruokaa.

Tehtävänä luottaa Telttameren keskellä aukeaa aidattu alue, jonka sisällä on kaksi asuintelttoja suurempaa telttaa. Näiden telttojen sisällä Kirkon Ulkomaanapu ylläpitää

sirkuskoulua sosiaaliseen sirkukseen erikoistuneen suomalaisen Magentayhdistyksen avulla.

Syyrialaiset lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan lajiin, josta vain harvat olivat nähneet vilahduksen televisiossa. Suurin apu nuorille pakolaisille on kuitenkin henkinen irrottautuminen ympäröivästä todellisuudesta ja toivottomuudesta. Sirkus on herättänyt nuoret tekemiseen ja oppimiseen.

Vakavana istuva Mohamad Gozlach, 19, näyttää keskittyneeltä. Magentan sirkusohjaajat Mika Ojala ja Topi Hurtig istuvat hyväryhtisinä ja ystävällisyyttä huokuvina piirissä yli kymmenen nuoren syyrialaismiehen kanssa.

Mohamad kuuntelee ohjeita päivän tunnille, kunnes Mika viittoo istuvan joukon seisomaan ja lämmittelemään.

Muutamassa minuutissa ujot syyrialaisnuoret tekevät paritehtäviä, joissa vaaditaan heittäytymistä ja luottamusta. ”Leirille tullessani olin pettynyt ja

Tekoja ihmisarvon puolesta

7

Isompien poikien tunti. Sirkus on urheilua, jossa kilpailun sijalla ovat yhteistyö ja auttaminen.

masentunut siitä, että en saanut jatkaa koulua. Olin stressaantunut ja lukossa.

Sirkuksessa puramme ahdistustamme fyysisen rasituksen kautta, nauramme ja saamme uusia ystäviä. Hyvä tunnelmamme koostuu siitä, miten kohtelemme toisiamme”, Mohamad tiivistää.

Sodan puhjettua Mohamad on alkanut haaveilla lääkärin ammatista ja siitä, että hän voisi tuoda lämpöä ja rakkautta erityisesti lapsille ja nuorille, joiden vaarana on pysyvä traumatisoituminen. ”Paluun ajatteleminen tuntuu lähes samalta kuin lapsen odottaminen.

Se hermostuttaa, jännittää ja pelottaa”, Mohamad kuvailee.

Vertaistukea Kirkon Ulkomaanavun jordanialainen työntekijä Mohammed Al-Hadid johdattaa minua läpi Za’atrin telttakujia.

Päällemme lentää jostain kovaa vauhtia

8

Tekoja ihmisarvon puolesta

kiviä, ja Mohammed huokaa kärsimättömästi. Lasten turhautuneisuus purkautuu lähes väkivaltaisilla yrityksillä tulla kuulluiksi.

Leirillä odottamisesta on tullut henkinen välitila. Monet perheet ovat istuneet teltoissaan jo yli vuoden verran. Ajan kuluminen ja tilanteen muuttumattomuus on tehnyt toimettomuudesta pysyvän monotonisen mielentilan. ”Useimmat haastattelemistamme nuorista kertovat vain nukkuvansa ja syövänsä. Sirkuskoulun suunnittelu lähti siitä, kun kysyimme heiltä, mitä he haluaisivat tehdä. Tunneista muodostuu heille rutiini, jossa he pystyvät keskittymään ja nauttimaan toisten nuorten seurasta kannustavassa oppimisympäristössä”, Mohammed kertoo.

Tyttöjen teltasta raikuu kiljahduksia ja naurua. Ohjaajat Hanne Kauppinen ja Maiju Kuivalainen kannustavat tyttöjä haastamaan itseään fyysisesti ja luottamaan toisiinsa. Hyvä yhteishenki muodostuu yhdessä tekemisestä ja leik-

Mohamad Gozlach.

Paluun ajatteleminen tuntuu lähes samalta kuin lapsen odottaminen.

Taiteilua diabololla. Sirkus on hyvä tapa purkaa sekä sodan traumoja että energiaa, jota lapsiin ja nuoriin patoutuu, kun leirillä on pakko elää pienissä tiloissa.

”Sirkustunti on kuin auringonpilkahdus pakolaisleirin ankeassa arjessa. Tunneilla en ajattele sitä, mitä minulle tapahtui sodan aikana”, yksi tytöistä kuvailee.

kimisestä. Kukin saa tehdä tavallaan, eikä ideana ole onnistua vaan yrittää. ”Kaikkein palkitsevinta meille ohjaajille on nähdä lasten ja nuorten nauttivan ja vapautuvan. Pienen alkuujouden ja hämmennyksen jälkeen ei vie kauan, kun jokainen jo heittää tatamilla kuperkeikkaa”, Maiju naurahtaa.

Toimettomuus ahdistaa Vieraillessamme leirillä toukokuussa tilastot kertoivat pakolaisista noin 30 000 tytön ja pojan olevan kouluiässä.

Leiri pystyy tarjoamaan koulutuksen vain hieman yli kymmenelle prosentille heistä, mikä jättää yli 25 000 kouluikäistä lasta ja nuorta toimettomiksi.

Aktiviteettien ja psykososiaalisen avun puute on lisännyt nuorten syrjäytymistä. Sirkuskoulu on vastannut nuorten aikuisten tarpeeseen luoda ja oppia. Muistot kotimaan kauheuksista väistyvät yhdessä vietettyjen tuntien ajaksi.

”Tullessani leirille pystyin vaan muistelemaan sitä, mitä Syyriassa tapahtui. Ajattelin sotaa ja pelkojani.

Sirkus on auttanut minua unohtamaan kauheudet ja sodan kotona. Olen saanut paljon uusia ystäviä, joiden kanssa nauraa. Jokainen meistä voi nyt paremmin”, 25-vuotias Shahe Alhmadi kertoo ja hymyilee.

Shahen vaimo on raskaana ja toivoo lapselleen parempaa tulevaisuutta kotimaassaan. Ennen tuloaan Jordaniaan Shahe haaveili jalkapalloilijan urasta, mutta sirkuskoulu on herättänyt uusia unelmia. Shahe haluaisi tuoda sirkuskoulun Syyriaan.

Tunti teltassa alkaa olla lopullaan.

Jokainen päivä huipentuu erityistemppuun, jonka Mika ja Topi ensin näyttävät ja sitten opettavat muutamalle uteliaimmalle. Mohamad viittaa olevansa vapaaehtoinen ja pääsee kokeilemaan yhteistemppua nimeltä lentävä lohikäärme. Kolme miestä muodostavat rakennelman ja muistuttavat hoipertelevaa lohikäärmettä. Yhden ote lipeää

ja koko ihmisrakennelma sortuu.

Hetkessä koko teltta täyttyy naurusta, toivosta ja käsin kosketeltavasta vapautumisesta.

Sirkuskoulu on osa Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista koulutusapua Syyriasta paenneille. Toiminta jatkuu vuoden loppuun ja tarkoitus on kouluttaa pakolaisten parista jatkajat toiminnalle.

Ulkomaanapu ja Syyrian pakolaiset • • • • •

humanitaarinen apu psykososiaalinen tuki liikuntakasvatus lukutaito-opetus ammattikoulutus

Lahjoita! FI33 1572 3000 5005 04 viesti: Syyrian pakolaiset

Tekoja ihmisarvon puolesta

9

Teksti: Minna Peltola. Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Kouluun keskellä katastrofia?

Sademetsän kupeessa pienessä syrjäisessä kylässä joukko pakolaisnuoria on kokoontunut opiskelemaan vapaaehtoisen opettajan johdolla – ilman koulukirjoja, luokkatiloja ja opettajan palkkaa.

Opetussuunnitelma on muistikuvina opettajan mielessä ajalta ennen väkivaltaisia levottomuuksia, jotka ajoivat rajan taakse turvaan. Olisi valtava turvallisuusriski palata takaisin kotikylään, tuhottuihin kouluihin, poltetuille pelloille. Tuuletin pyörittää kuumaa ilmaa viereisessä YK:n pakolaisjärjestön toimistossa: keskustelemme, voisiko Kirkon Ulkomaanapu tukea näiden lasten ja nuorten koulunkäyntiä.

Miksi koulunkäyntiä pitäisi tukea katastrofitilanteessa, kun puutetta on vedestä, ruuasta, puhtaista vaatteista ja katostakin pään päällä?

Selvitykset osoittavat, että lasten ja nuorten vanhemmat kuitenkin toivovat opetustoiminnan käynnistyvän nopeasti. Koulut voivat tarjota kokonaisvaltaista hyvinvointia epävakaassa tilanteessa. Ne antavat suojaa ja tur-

10

Tekoja ihmisarvon puolesta

vallisen paikan, aikuisten läsnäoloa ja vertaisryhmän tukea, ja myös tilaisuuden leikkiä ja olla lapsi. Eräs syyrialaispakolaisnuori sanoi, että oppitunnilla hän pystyy hetkeksi unohtamaan kokemansa kauhut.

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että arki palautuu mahdollisimman nopeasti. Vanhemmat saavat samalla tilaisuuden jonottaa ruokajakeluissa, rakentaa väliaikaisasumusta ja etsiä uusia ansaitsemismahdollisuuksia.

Koulussa myös opitaan. Katastrofitilanteessa voidaan opettaa asioita, jotka ovat välttämättömiä eloonjäämisen kannalta; miten välttää maamiinoja, miten estää koleran leviäminen, miten rakentaa rauhanomaista yhdessäeloa.

Kouluissa voidaan järjestää myös kouluruokailua ja tarjota terveydenhoitoa.

Katastrofitilanne voi olla myös uusi mahdollisuus. Haitissa opetus-

sektorilla toimivilla kansalaisjärjestöillä ja paikallisilla viranomaisilla oli maanjäristyksen jälkeen yhteistä tahtoa käynnistää ”Kaikki kouluun” -kampanja, ylivoimaisilta tuntuvista haasteista huolimatta, kaikkien haitilaisten lasten kouluun saamiseksi.

Erityisesti syrjäytyneille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille tilanne voi olla ainutkertainen uusi mahdollisuus. Myös koulurakennukset rakennetaan paremmin, maanjäristys- ja hurrikaanikestäviksi.

Pitkällä tähtäimellä koulutus voi tarjota vakaamman tulevaisuuden koko yhteisölle.

Mitä tapahtuu, jos katastrofi- ja konfliktitilanteissa ei järjestetä mahdollisuutta koulunkäyntiin?

Lapsilla on lisääntynyt riski päätyä epäterveisiin aktiviteetteihin, jos heillä ei ole koulun tarjoamia päivittäisiä rutiineja. He ehkä päätyvät lapsityövoimaksi, esimerkiksi katastrofissa menehtyneiden vanhempiensa sijaan perheen elättäjiksi, eli joutuvat ottamaan aikuisen roolin liian varhain. Todennäköisyys joutua mukaan erilaiseen rikolliseen ja vaaralliseen toimintaan kasvaa. Heitä rekrytoidaan aseellisiin ryhmiin, sotilaiksi ja rikollisjengeihin. He ovat alttiimpia seksuaaliselle hyväksikäytölle.

Erityisesti pitkittyneissä kriiseissä osa lapsista ja nuorista ajautuu vetelehtimään toimettomina ja näköalattomina. He menettävät mahdollisuuden oppia ja kehittyä sekä samalla jatkoopintomahdollisuudet. 48 prosenttia kouluja käymättömistä lapsista asuu konfliktialueilla. Monet heistä eivät saa enää koskaan toista mahdollisuutta.

Kirkon Ulkomaanapu on humanitaarisessa avussa erikoistunut koulutukseen katastrofeissa. Oikeus koulutukseen on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Se on ihmisoikeus niin

normaalissa arjessa kuin katastrofitilanteessakin.

Koulutus ei kuitenkaan ole humanitaarisessa avussa priorisoitu sektori.

Valtioiden, YK:n ja avustusjärjestöjen tarjoamasta akuutista hätäavusta uusien selvitysten mukaan vain 1,4 prosenttia kanavoituu lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Joidenkin arvioiden mukaan kaikkein vähiten hätäapua kohdistetaan nuoriin.

Silti vanhemmat ja nuoret itse priorisoivat opiskelun ja toimeentulomahdollisuudet katastrofitilanteessa.

Ulkomaanapu pyrkii toimimaan siellä, missä avun tarve on suuri ja toimijoita vähän. Siksi työ kohdistuu erityisesti katastrofin keskellä elävien nuorten koulutukseen.

Minna Peltola Teemakoordinaattori, oikeus koulutukseen

Tekoja ihmisarvon puolesta

11

Kuva: Jari Kivel채

12

Tekoja ihmisarvon puolesta

Koululainen ja pakolainen Norsunluurannikon sotaa paennut 17-vuotias Benson Taguin opiskelee Kirkon Ulkomaanavun tukeman yläkoulun viimeisellä luokalla Bahnin pakolaisleirillä Liberiassa. ”Olosuhteet täällä eivät ole helpot, mutta opettajat tekevät parhaansa. On vaikea opiskella ilman sähköä, eikä meillä oppilailla ole rahaa ostaa paristoja lamppuun. Me olemme vain pakolaisia tässä maassa, mutta onneksi saamme käydä koulua”, Benson sanoo.

Tekoja ihmisarvon puolesta

13

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

”Tällä seudulla suurin ongelma on pääsy koulutuksen piiriin. Koulut ovat kaukana ja siksi yhteisön pariin tuotavat koulutusohjelmat ovat niin tärkeitä. Niiden avulla kasvetaan aikuisiksi, jotka uskaltavat unelmoida”, Fredy sanoo.

“Koulutus on kaiken perusta” Guatemalalainen Fredy Bin Bin, 29, antaa vapaa-ajallaan yksityisopetusta köyhille nuorille kotikylässään Pasmolónissa. Innostus opettamiseen tuli Kirkon Ulkomaanavun tukeman ihmisoikeuskoulutuksen kautta. ”Tajusin, että koulutus on kaiken perusta. Ihmiset kunnioittavat enemmän kouluja käyneitä, ja nämä nuoret joutuvat jonain päivänä elättämään perheensä.

Koulun päättötodistuksella todella on väliä”, Fredy painottaa.

Fredy itse joutui jättämään koulun kesken, kun perheen isä kuoli liikenneonnettomuudessa ja vanhimman pojan harteille kaatui perheen elättäminen maanviljelyllä. ”Silloin tuntui, että unelmani murenivat palasiksi. Äitini kuitenkin kannusti minua jatkamaan opiskelua viikonloppuisin. Sitten pääsin mukaan ihmisoikeuskoulutukseen. Todistus koulutuksesta auttoi minut eteenpäin. Lopulta pääsin opiskelemaan kirjanpitoa, ja nyt minulla on työ omalta alaltani”, Fredy kertoo hymyillen.

Teksti ja kuva: Riikka Seppälä

14

Tekoja ihmisarvon puolesta

190

opettajaa Haitissa osallistui koulutuksiin ihmisoikeuksista, lasten oikeuksista, tasaarvosta ja katastrofiriskien vähentämisestä.

600

kiloa kaalia ja 400 kiloa kukkakaalia tuotti nepalilaisen rouva Radha Chaudharyn pelto sen jälkeen, kun hän oli käynyt entisille maaorjille tarkoitetun maanviljelyskoulutuksen.

Ryhmän avulla miehet työllistivät itsensä.

Arvottomat miehet saivat arvon

”Pelastan henkiä toisella tavalla” Kambodžalainen Soth Saveourn, 32, odottaa ensimmäistä lastaan. Hän teki paljon kenttätyötä työssään Kirkon Ulkomaanavun MAG-kumppanijärjestössä, joka on erikoistunut miinanraivaukseen.

Kambodža on yksi maailman miinoitetuimmista maista.

Miinanraivaukseen kuuluu aina koulutus alueella asuville ihmisille. Vaikka Soth ei itse raivannut miinoja, hän vieraili kylissä, joissa miinanraivaus oli alkamassa, käynnissä tai päättynyt, piti koulutuksia kyläläisille ja keräsi miinojen raivaamisessa tarvittavia tietoja. ”Kun sain tietää raskaudestani, työtehtäviäni muutettiin. Odottavien äitien ei tarvitse tehdä fyysisesti raskasta kenttätyötä eikä pitkiä matkoja syrjäkyliin”, Soth kertoo.

Nyt Soth kouluttaa Kambodžassa toimivien järjestöjen työntekijöitä kouluttamaan ihmisiä miinojen vaaroista. Hän on hyvin tyytyväinen. ”Vaikka odotan lasta, voin edelleen pelastaa ihmishenkiä!”

Teksti: Ulla Kärki.

Kuva: MAG International.

Ugandassa Kasambyan kylässä menestyneiden miesten taustalla on vahvoja naisia. Kirkon Ulkomaanavun tukema kylän naisten säästö- ja lainaryhmä päätti kutsua kylän työttömiä miehiä mukaan ryhmään.

Kesäkuussa 2012 säästäminen aloitettiin 50 sentillä. Alku näytti mahdottomalta. Sen takia ryhmälle järjestettiin runsaasti koulutusta ja tukea. ”Me miehet olemme kehittyneet hyödyttömistä tärkeiksi toimijoiksi. Aloitimme liiketoiminnan ja rakensimme sen toimivaksi”, kertoo säästöryhmän puheenjohtajamies. ”Olemme maksaneet lastemme koulunkäynnin. Lisäksi meillä on tuloja kotiin tuotavaksi, mikä oli ennen vaikeaa. Suhteemme vaimoihin ovat parantuneet.”

Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä ryhmä oli saanut tuloja yli 2200 euroa. Enää jäsenten ei tarvitse ottaa lainoja.

Kirkon Ulkomaanavulta saadusta 57 kilon säkistä maissin jyviä saatiin sadoksi 750 kiloa maissia. Ryhmä sai lisätuloja 170 euroa. Hyvä sato ja siitä saatu tuotto innostaa ryhmää eteenpäin.

Teksti: Eeva Suhonen. Kuva: Luterilainen maailmanliitto.

307

oppilasta mahtuu uuteen kouluun eteläsudanilaisessa Karikan kylässä. Rakennus on suunniteltu kestämään pitkään.

Soth Saveourn työskentelee miinanraivausjärjestössä, jonka työtä Kirkon Ulkomaanapu tukee ulkoministeriön tuella.

Tekoja ihmisarvon puolesta

15

Tuhansia moskiittoverkkoja, vedenpuhdistustabletteja, huopia, vauvapakkauksia, hygienia- ja ruokatarvikkeita – minne nämä toimitettiin?

Katastrofi voi tehdä järkyttävää tuhoa sekunneissa ja ylittää uutiskynnyksen minuuteissa. Osa katastrofeista taas rakentuu hiljalleen vuosien saatossa ja kulminoituu esimerkiksi nälänhädäksi. Tuhon laajuus ja kuolonuhrien määrä täyttää uutiset lehdissä ja teeveessä; näistä katastrofeista puhutaan.

Räiskettä. Rytinää. Huutoa. Itkua. Pakokauhua ja pelkoa. Ympärillä näkyy maanjäristyksen luhistamia rakennuksia tai hyökyaallon voiman musertamia koteja.

Mutta myös katastrofi, joka ei jätä jälkeensä tuhansia kuolonuhreja, voi jättää perheitä kodittomiksi, tappaa karjan, tuhota viljelysadot ja viedä ihmisiltä toimeentulon useiksi vuosiksi.

Hiljaisista katastrofeista ei juurikaan medioissa kerrota.

Silti sadat tuhannet, jopa miljoonat ihmiset elävät joka päivä keskellä katastrofaalisia oloja.

Kirkon Ulkomaanapu voi vastata vain pieneen osaan ihmisten hätähuudoista. Parin viime vuoden aikana olemme toimittaneet hätäapua muun muassa Pakistanin ja Mosambikin tulva-alueille, kongolaisille pakolaisille Ugandaan, Myanmarin taifuunia paenneille ja El Salvadorin maanvyöryistä kärsineille ihmisille.

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Hiljaiseenkin huutoon on vastattava

Meillä Suomessa on lähes aina jokin taho, joka auttaa meitä oman elämämme katastrofeissa. Voi olla hankala kuvitella elämää kehitysmaassa, jossa sinua kohtaisi tuhoisa katastrofi eikä sinulla olisi mitään tai ketään, joka auttaisi. Kaikki läheisesi olisi paenneet tulvaa tai sotaa eikä valtiolla olisi mitään annettavaa. Ainoa toivosi olisi ulkopuolinen hätäapu, jonka tuella pääsisit taas jaloillesi.

Tarvitsemme kipeästi lisää varoja, jotta voimme auttaa katastrofien uhreja yhä useammissa katastrofeissa.

Niissä hiljaisissakin. Pyydämme Sinulta apuasi. Pienikin lahjoitus on eteenpäin kriisityössä, jossa usein on kyse ihmiselämästä.

Auta tekstiviestitse ja lähetä APU numeroon 16 499 (10 €) tai tee lahjoitus tilille: FI33 1572 3000 5005 04 ja kirjoita viestiksi ’katastrofiapu’.

Keräyskampanjat voivat muuttaa maailmaa Päivi Aikasalo perusti verkkokeräyksen kehitysmaiden naisten aseman parantamiseksi kekseliäällä idealla. ”Päädyin leipomaan kakkuja, sillä kakun tekeminen on aika nopeaa. Leivon kakun jokaisesta lahjoituksesta keräykseen.

Nyt ystäväni Taija Pihlajaniemi juoksee naisille ammatteja”, Päivi kertoo.

Muuta maailmaa omalla keräyskampanjalla osoitteessa:

16

Tekoja ihmisarvon puolesta

Äitienpäiväksi lanseerattu Rakkautta-lahja on saanut lämpimän vastaanoton. Sadat suomalaiset äidit saivat lahjaksi Rakkautta myös Toisenlaisen Lahjan muodossa. Kiitos lahjoittajillemme!

Lisää ihania Sydämen Lahjoja tulee valikoimaan mukaan myöhemmin syksyllä. Toisenlainen Lahja saa myös uudistetut ja entistä ehommat verkkosivut syksyn edetessä.

Toisenlainen Lahja on eettinen lahja, jonka avulla voit ratkaista monta lahjapulmaa. toisenlainenlahja.fi

Suvivirsi tuotti 100 000 Haitin koulunrakennukseen Suvivirsi-tapahtumat ja Suvivirren sunnuntaimessut ovat löytäneet paikkansa seurakunnissa. Kesällä Suvilinnun laulukirjan lauluja laulettiin yli 150 seurakunnassa ja monet seurakuntayhtymät järjestivät yleisötapahtumia Suvivirren ympärille.

Suvivirsi on keräyksenä ja kolehteina tuottanut jälleen yli satatuhatta euroa. ”Olemme oikein iloisia siitä, kuinka Suvivirsi-tapahtumat on otettu vastaan ja kuinka paljon hyvää palautetta olemme saaneet seurakunnilta ja yksityisiltä ihmisiltä siitä, kuinka tärkeäksi koetaan se, että laulamallakin voi tehdä hyvää. Paljon on myös tullut positiivista palautetta siitä, että seurakunnat ovat järjestäneet Suvivirsi-ulkoilmatapahtumia, johon voi kuka tahansa tulla mukaan”, kertoo yhteyspäällikkö Katriina Kong Kirkon Ulkomaanavusta.

Palautteen perusteella Suvivirsi- tapahtumia kehitetään enemmän seurakuntia palvelevaan suuntaan. Tulossa on erillinen lauluvihko messukäyttöön sekä Suvilinnun lauluvihko, joka on suunnattu suurempiin yhteislaulutilaisuuksiin.

Kuukausilahjoitukset jatkuvat entiseen tapaan, vaikka suoraveloituskäytäntö loppuukin tammikuussa 2014. Suoraveloitukset Kirkon Ulkomaanavulle muutetaan pankkien toimesta e-laskuksi tai suoramaksuksi, eikä se vaadi lahjoittajalta toimenpiteitä. Lähetämme suoraveloituslahjoittajillemme tarkempaa tietoa ennen loka-marraskuussa tapahtuvaa muuntoa.

Jokainen meistä voi auttaa Valitse sinulle sopivin tapa auttaa kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä.

Keräyskampanjoilla köyhyyttä vastaan Liity keräyskirjelahjoittajien joukkoon ja saat kotiisi 6 kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistä sekä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista. Lahjoittamalla keräyksiin autat kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä hankkimaan oman elannon. kirkonulkomaanapu.fi/kerayskirje

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Suomalaiset antavat Rakkautta!

Juhlailoa kehitysmaiden perheille Jaa juhlailoasi ja auta kehitysmaiden perheitä parantamaan elämäänsä! Ohjaa merkkipäiväsi muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auta lapsia koulunpenkille, katastrofin uhreja jaloilleen tai naisia saamaan ammatti. kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays

Toteuta unelmia testamentilla Sinun testamenttilahjoituksesi voi muuttaa monen ihmisen tulevaisuuden valoisammaksi. Pienelläkin lahjoituksella voidaan toteuttaa monen lapsen ja aikuisen toive riittävästä ruoasta ja toimeentulosta. kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus

Lisätietoa lahjoittamiseen liittyvistä asioista saat: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi 020 787 1201 kirkonulkomaanapu.fi

Tekoja ihmisarvon puolesta

17

Kuva: Sini Tyvi

Kohtauspaikka

Ω Maailma kylässä -festivaaleilla

Kuva: Eva Hämäläinen

Toukokuussa Ulkomaanapu jalkautui Maailma kylässä -festivaaleille Helsingissä. Siellä esittäytyi uusi Opettajat ilman rajoja -verkosto, Eappivapaaehtoisohjelma, Naisten Pankki ja nuorisoverkosto Changemaker.

Kuvassa oikealla globaalikasvatuksen koordinaattori Minna Törrönen.

≠ Herättäjäjuhlilla Haapajärvellä

Heinäkuussa Kirkon Ulkomaanapu ja Changemaker vierailivat Herättäjäjuhlilla Haapajärvellä. Esillä olivat Changemakerin Kaapparit kuriin! -maaoikeuskampanja, Toisenlaiset lahjat ja hyvin alkanut sosiaalisen sirkuksen projekti Syyrian pakolaisnuorten parissa.

Meeri Koutaniemi vieraili toukokuussa Jordaniassa syyrialaispakolaisten leirissä tutustumassa Kirkon Ulkomaanavun työhön.

Meeri Koutaniemestä Rauhan lähettiläs Palkittu nuori valokuvaaja Meeri Koutaniemi on Kirkon Ulkomaanavun uusi Rauhan lähettiläs. ”Haluan vaikuttaa kuvillani. Kuvat voivat vaikuttaa asenteisiin ja asenteet voivat muuttaa maailmaa”, Meeri Koutaniemi sanoo. ”Vaikka kuvaan ihmisiä vaikeissa tilanteissa, he voimaannuttavat minua – ihmisten toivo, taistelutahto ja mahdollisuus selviytyä.”

Lue Koutaniemen juttu sivuilta 6-9.

Naisten Pankin ja Suomen Golfliiton yhteishankkeessa, SGL Trophy -parikisassa golfattiin jo toista kesää ammatteja kehitysmaiden naisille. Kahden vuoden aikana yhteensä lähes 4000 golfaria on draivannut ja putannut yli 50 golfkentällä kehitysmaiden hyväksi.

Jokaisen peliparin osallistumismaksusta tulee Naisten Pankille 10 euroa. SGL Trophy on Suomen Golfliiton kaikkien aikojen suurin hyväntekeväisyyskampanja ja Naisten Pankin ensimmäinen valtakunnallinen liikuntakampanja.

Parikisojen lisäksi kahden vuoden aikana useat golfkerhot ovat keränneet oman Naisten Pankin 750 euron hintaisen osakkeen.

Vasemmalta Rauni Suhonen Naisten Pankista, kolmanneksi tulleet Riitta Jalava-Kaukinen ja Ida Kaukinen (SGC), kisan voittaneet Ville ja Olli Puranen (HGS), sekä toiseksi tulleet Petri Säämänen ja Teemu Lievonen (ERG). Oikealla onnistuneen semifinaalipäivän järjestänyt Hill Side Golfin toimitusjohtaja Ville Nurmi.

18

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kuva: Naisten Pankki

Golfilla kehitysmaiden naisille ammatteja

ämä kirja tarjoilee kaunokirjallisuutta mielen ravinnoksi ja

lautasellinen iloa

kiehtovia ruokaohjeita moneen makuun. Kotoisat ja kaukaisemmat ruokalajit houkuttavat kiireettömään yhdessäoloon.

Hyvän mielen pöytä on katettu!

Kirjallisen lusikkansa soppaan ovat laittaneet:

Tällä kirjalla tuet Naisten Pankkia, joka edistää kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Naistenpankkilaiset ovat lahjoittaneet kirjaan rakkaimmat ruokaohjeensa.

Toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen

9 789522 474421

www.kirjapaja.fi Kl 68.2/80 ISBN 978-952-247-442-1 Kuvat Karoliina Pertamo Graafinen suunnittelu Tuija Kuusela / Stiili

ISBN 9789522474421

90000 >

Irja Askola Hannu-Pekka Björkman Laura Honkasalo Leena Lehtolainen Sinikka Nopola Aki Ollikainen Jari Tervo Ilpo Tiihonen

Kirjallinen keittokirja

Toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen

Kirjapaja

Naisten Pankki kokkaa Naisten Pankin keittokirjan idea syntyi Reetta Meriläisen ja Johanna Pentikäisen keskusteluista, joissa pohdittiin molemmille läheisiä asioita: Naisten Pankkia, kirjoja ja ruokaa. Naiset päättivät tehdä kirjan. ”Ruoka valikoitui teemaksi, koska halusimme etsiä suomalaisia ja kohdemaiden naistenpankkilaisia yhdistävää, valoisaa ja voimaannuttavaa aihepiiriä.”

Kirjassa yhdistyvät Naisten Pankin kohdemaiden reseptit suomalaisnaisten lempiruokiin. Reseptejä on koottu Naisten Pankin hankkeissa työskenteleviltä. Esimerkiksi palestiinalaiset

reseptit on kerätty Naisten Pankin hankkeen kokkauskurssille osallistuvilta naisilta. Suomalaisia reseptejä ovat lahjoittaneet Naisten Pankin tukijat.

Ruokaa tarkastellaan myös kaunokirjallisesti. Kirjallisen lusikkansa soppaan työnsivät Irja Askola, HannuPekka Björkman, Laura Honkasalo, Leena Lehtolainen, Sinikka Nopola, Aki Ollikainen, Jari Tervo ja Ilpo Tiihonen.

Lopputulos on Lautasellinen iloa!

Putiikki

Käsintehty muistikirja Nepalista Muistikirjan kansi on valmistettu juutista ja sivut loktapaperista. Loktapaperi valmistetaan perinteisin menetelmin näsiäpensaan kuoresta, joka kasvaa 3000-4500 metrin korkeudessa Himalajalla.

Mahaguthi-järjestö on Mahatma Gandhin innoittama Nepalin vanhin reilun kaupan järjestö. Järjestö on voittoa tavoittelematon ja sillä on turva- ja koulutuspaikkoja naisille.

Järjestö myös tukee vähäosaisten naisten toimeentuloa.

Hinta: 9,90 € Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350. Verkkokauppa: sacrum.fi

Tapahtumat 5.9. ja 19.9. klo 17.30-18.45 Verkkokoulutukset Naisten Pankista Suomessa ja kohdemaissa. Ilmoittautumiset osoitteeseen mia.nikkila@kirkonulkomaanapu.fi 15.9. Kävele naiselle ammatti.

Naisten Pankin kävelytapahtumia 25 paikkakunnalla. Lisätiedot: naistenpankki.fi/kavele 4.-6.10. Changemakerin koulutusviikonloppu, Sastamala.

Lisätiedot: changemaker.fi 5.10. Opettajat ilman rajoja -verkoston avajaistapahtuma Helsingissä.

Lisätiedot: opettajatilmanrajoja.fi Ota käyttöösi globaalikasvatuksen ja vaikuttamisen menetelmiä ja rohkaistu toimimaan ihmisarvoisen elämän hyväksi!

Ilmoittaudu mukaan Globaalikasvatus ja vaikuttaminen -koulutukseen (5 op, 560 € +matkakulut), joka pidetään 24.-25.2. ja 3.6.6.2014 Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Koulutus sopii kirkon työntekijöille sekä rauhasta ja ihmisoikeuksista kiinnostuneille. Tiedustelut Minna Törrönen, minna.torronen@kirkonulkomaanapu.fi, p. 0400 385441.

Tekoja ihmisarvon puolesta

19

Svenska sidor

För mycket och för nära I nyhetsflödet förekommer nyheter om Damaskus, Aleppo och flyktinglägret i Zaatri. För oss finländare var Syrien för några år sedan med sin folkresning, ytterligare ett land i Mellanöstern som befann sig i tumultet av den arabiska våren. Drygt två år och många tragedier senare är situationen en annan.

Situationen i landet är obegriplig.

Under de två senaste åren har det dött fler människor i Syrien än vad det finns invånare i Jakobstad och Raseborg sammanlagt. Flyktingarnas antal motsvarar den mängd vi har invånare i huvudstadsregionen. I Syrien finns lika många föräldralösa barn i skolåldern som det finns barn och unga i Finland totalt.

Allt detta är för mycket och det händer för nära – endast hundra kilo-

meter från Europaunionens gräns.

När FN:s ledare i juli konstaterade att situationen för Syriens flyktingar börjar likna katastrofen i Rwanda på 1990-talet, kunde man föreställa sig att det internationella samfundet äntligen skulle vakna. När ett land inte längre förmår beskydda sin civilbefolkning, skall det internationella samfundet beskydda den.

Trots det har det internationella samfundet ägnat sig mera åt att skydda sina egna intressen än att skydda Syriens befolkning. Stormaktspolitiken har haft företräde framom flyktingarnas rättigheter.

Syrien kan lösa konflikten. Även om man för tillfället inte kan trygga invånarnas säkerhet, finns det aktörer som har auktoritet och kan bidra till fredliga

lösningar.

De grupper vilka det framöver lönar sig att stöda, både i Syrien och i flyktinglägren, är de religiösa och traditionella ledarna samt kvinnorna.

Det är särskilt viktigt att stöda skolsystemet i Syrien. Oberoende av hur länge konflikten varar, finns risken att det i Syrien kommer att finnas en hel generation som inte gått i skola. Kyrkans Utlandshjälp vill genom sitt arbete se till att Syriens unga kan få utbildning också i flyktinglägren och att de kan ta ansvar för att återuppbygga sitt samhälle när konflikten är över.

Aaro Rytkönen Chef för påverkansarbetet vid Kyrkans Utlandshjälp

Nyheter man inte talar om ga har flytt kriget eller översvämningen och staten har inget att erbjuda. Ditt hopp står till den utomstående nödhjälpen.

Kyrkans Utlandshjälp har ett verkligt behov av ökade ekonomiska resurser för att kunna hjälpa dem som blivit offer för katastrofer. Också de katastrofer man inte talar om. Vi ber om din hjälp. Även ett litet bidrag kan rädda liv.

Hjälp genom SMS och sänd ordet APU till numret 16 499 (10 €) eller gör en inbetalning till konto: FI33 1572 3000 5005 04. Ange i meddelandefältet ”katastrofhjälp”.

Sommarsånger inbringade 100 000 för skolbyggen i Haiti Sommarsångsamlingarna och Sommarsånggudstjänsterna har funnit sin plats i församlingarna. Under sommaren sjöng man Sommarsånger i över 150 församlingar, varav ett tjugotal i Borgå stift.

Totalt inbringade Sommarsånginsamlingen över hundratusen euro. ”Det är glädjande att se hur Sommarsångerna tagits emot. Vi har fått mycket god respons från både församlingar och enskilda personer, som upplever att det är viktigt att kunna göra gott, t ex genom att sjunga. Att många samlingar arrangerats utomhus med låg tröskel att delta, har också varit uppskattat”, berättar förbindelsechefen Katriina Kong vid Kyrkans Utlandshjälp.

20

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

Bild: Anna Kauppila

Moskitnät i tusental, vattenreningstabletter, filtar, babylådor, hygienartiklar, livsmedel – vart fördes de?

I media talar man knappt om de tysta katastroferna. Ändå lever hundratusental, ja miljoner, människor varje dag i omständigheter som är katastrofala.

För oss som bor i Finland finns det så gott som alltid någon som hjälper vid livets katastrofer. Därför kan det vara svårt att föreställa sig hur det är i utvecklingsländerna, att du drabbas av en katastrof och inte har någon eller något som hjälper. Och vem skulle kunna hjälpa? Alla dina anhöri-

Svenska sidor

Hoppets tält

Cirkus Zaátri är en del av det humanitära utbildningsbistånd Kyrkans Utlandshjälp utför bland flyktingarna från Syrien.

Cirkusskolan kommer att pågå till årets slut i Utlandshjälpens regi och med tanke på fortsättningen utbildas lokala krafter.

Flyktinglägret Za`atri i Jordanien är fyllt till bristningsgränsen.

Varje dag anländer hundratals, till och med tusentals, flyktingar från Syrien. Deras utsikter att kunna återvända är inte goda.

Vid lägrets port väntar tiotals familjer med sina väskor och kappsäckar. Kvinnorna sitter på väskorna och torkar svetten ur pannan i den gassande solen medan barnen söker upp lekkamrater. När familjerna registrerat sig får varje familj genom UNCHR ett tält, madrasser, filtar och mat.

I tälthavet öppnar sig ett ingärdat område inom vilket det finns två tält. De är större än de tält man bor i. I tälten upprätthåller Kyrkans Utlandshjälp en cirkusskola tillsammans med föreningen Magenta.

De syriska barnen få bekanta sig med en verksamhet som bara några få av dem sett en glimt av i tv.

Den största hjälpen är ändå den, att de unga får lösgöra sig från den verklighet och hopplöshet som omger dem.

Cirkusen har väckt de ungas intresse för att lära sig något och aktivera sig.

Nittonårige Mohamad Gozlach är koncentrerad. Magentas finländska cirkusinstruktörer Mika Ojala och Topi Hurtig utstrålar vänlighet där de raka i ryggen sitter tillsammans med tio syriska män. Mohamad lyssnar på instruktionerna som ges för dagens lektion. Mika ger tecken åt alla att resa sig och påbörja uppvärmningen.

Efter bara några minuter gör de blyga ungdomarna parövningar som kräver både tillit och förmåga att släppa loss. ”Då jag kom till lägret var jag både besviken och ledsen över att min skolgång avbrutits. Jag var stressad och helt i lås. I cirkusen får vi genom den fysiska ansträngningen utlopp för vår ångest, vi skrattar och får nya vänner. Den goda stämningen består av hur vi behandlar varandra”, sammanfattar Mohamed.

Kamratstöd All väntan på lägret har blivit inte bara ett konkret fängelse, utan också ett psykiskt tillstånd där allt står stilla. Många familjer har suttit i sina tält redan över ett år.

”De flesta av de ungdomar som vi intervjuade berättade att de bara sover och äter. De gjorde inget annat.

Cirkusskolan fick sin upprinnelse i att vi frågade ungdomarna vad de skulle vilja göra. Lektionerna blir en daglig rutin då de kan koncentrera sig och njuta av andra ungdomars sällskap i en sporrande inlärningsmiljö”, betonar Utlandshjälpens jordaniska arbetare Mohammed Al-Hadid.

Från flickornas tält hörs rop och skratt. Instruktörerna Hanne Kauppinen och Maiju Kuivalainen uppmuntrar flickorna att utmana sig själva fysiskt och lita på varandra. Den goda känslan av samhörighet uppkommer när man gör saker tillsammans och leker tillsammans. Var och en får göra på sitt sätt. Det viktigaste är att försöka, inte att lyckas. ”För oss är den största belöningen att få se hur de unga njuter och kan frigöra sig. Efter att den första blygheten gått över, dröjer det inte länge innan flickorna gör kullerbyttor på mattan” säger Maiju.

Text och bild: Meeri Koutaniemi

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

21

Uteliaisuutensa säilyttänyt kosmopoliitti

Haiti kolme vuotta suuren maanjäristyksen jälkeen. Sylvia Raulo on toimistossaan maan pääkaupungissa Portau-Princessä ja kuvailee työpäiväänsä.

Se on alkanut kuudelta, ja aamukahvin jälkeen tehtävänä on selvitellä hintalappua uudelle koululle.

Raulo työskenteli Luterilaisen maailmanliiton Haitin-ohjelman johtajana vuonna 2010, ja asui Port-au-Princessä maanjäristyksen aikaan. Monet suomalaiset kuulivat iltauutisista silminnäkijäkuvauksen katastrofin tuhoista juuri hänen suustaan.

Maanjäristyksen takia Raulon työ vaihtui yhdessä hetkessä Kirkon Ulkomaanavun kriisiavun kanavoinniksi. Pari päivää järistyksen jälkeen alkoi olla pulaa ruuasta ja puhtaasta juomavedestä.

Hän ei halua muistella vaikeimpia hetkiä liian tarkasti. ”Keskeiseksi muodostui pian kysymys siitä, miten autettaisiin mahdollisimman montaa ihmistä mahdollisimman nopeasti.”

Haitin maanjäristys oli analyyttisesti asioihin suhtautuvalle tarmokkaalle naiselle ammatillisesti suuri haaste. Työssä myös kulminoitui kysymys, johon hän aikoinaan havahtui ottaessaan ensi askelia kehitysyhteistyön suuntaan: miten saada ihmiset parhaiten auttamaan itse itseään?

Parikymppisenä Raulo pohdiskeli maailman hätää vapaaehtoistyöntekijänä lasten päiväkeskuksessa brasilialaisessa slummissa. Hän hylkäsi aikeensa kouluttautua lääkäriksi, kun totesi ongelman olevan toisaalla. Lääkäriapua oli toki saatavilla Brasiliassakin – niille, joilla oli siihen varaa.

Rauloa puhutteli diakonien slummissa tekemä työ

”Ymmärsin, että kehityksen avain on saada hädänalaiset ihmiset oivaltamaan, minkälaista elämää he itselleen haluavat, ja sitten ryhtymään toimeen.

Tukea heitä siinä. Kehitysyhteistyöhän on tavallaan askel auttamisesta edemmäs.”

Näistä ajatuksista on kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Raulo opiskeli teologiaa ja teki opintojen ohessa erilaisia solidaarisuustöitä. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on toiminut Kirkon Ulkomaanavussa eri työtehtävissä. Tutuiksi ovat tulleet Lähi-itä ja Latinalainen Amerikka, mutta ennen kaikkea Haiti ja Venäjä. ”Työ Venäjällä oli kiinnostavaa, kun maa oli suuressa historiallisessa käännekohdassa. Yhdellä työmatkalla menin Leningradiin, mutta palasin Pietarista.

Olen päässyt henkilökohtaisesti jakamaan maan kohtalonhetkiä.”

Samalla tavalla läheiseksi hänelle on muodostunut Haiti, jossa hän on asunut

useita vuosia. ”Olen oppinut ymmärtämään molempia maita jossain määrin sisältäpäin.

Maita koetelleiden tärkeiden tapahtumien kautta ihmisiin on syntynyt kiinteä side”, kertoo Raulo Port-au-Prince’stä skype-puhelimen välityksellä.

Vasta viime kuukausina hänellä on yhdessä haitilaisten ystävien ja työtovereiden kanssa ollut aikaa surra kolmen vuoden takaisia järkytyksiä. ”Nyt olemme puhuneet menetyksen tunteista, joihin ei silloin ollut aikaa.”

Sylvia Raulon ystäväpiiri eri puolilla maailmaa on laaja. Ihmisistä kiinnostunut, seitsemää kieltä puhuva lahjakkuus löytää nopeasti yhteyden paikallisiin ihmisiin.

Syksyllä Rauloa odottavat uudet haasteet, joihin hän sanoo suhtautuvansa uteliaasti. Hän aloittaa uudessa työpaikassaan Kirkon Ulkomaanavun yhteistyökumppanilla Luterilaisessa maailmanliitossa Genevessä.

Maija Unkuri Kuva: Bjork Rodland

”Tänään on tehty päätös koulurakennuksen sijainnista. Paikalle päästäkseen pitää kahlata joen yli ja kävellä kaksi tuntia.

Sementtisäkit kuljetetaan aaseilla”, Sylvia Raulo kertoo.

Sylvia Raulo poseeraa yhdessä haitilaistytön kanssa kirkon pihamaalla, jossa ihmisiä leiriytyi maanjäristyksen jälkeen.

22

Tekoja ihmisarvon puolesta

Kuva: Anna Kauppila

Sivistynyt sydän Koulussa opin, miten kasvi yhteyttää, miten luku derivoidaan ja miten epäsäännöllinen verbi taipuu. Opin ruskeiden silmien periytymiskaavan, Pähkinäsaaren rauhan vuosiluvun ja kotimaani vesistöjen reitit.

En muista niistä enää mitään.

Olen unohtanut sen, mitä opettaja sanoi, mutta en sitä, mitä hän oli. Pelottavan tarkkaan muistan, uskoiko hän minuun, rohkaisiko vahvuuksia vai osoittiko virhettä, piirsikö punaisella kynällä hiestäni kostuneeseen paperiin ja pihistelikö pisteissä vai antoiko joskus täydet.

Senkin muistan, uskoiko hän marraskuussa kevääseen ja minkä puolesta hänen mielestään piti elämässä taistella. Koko olemukseni tunnisti, näkikö hän ainoastaan sen, mitä minusta tahtoi, vai myöskin sen, mitä minusta voisi tulla.

Pää voi oppia nimiä, lukuja ja määritelmiä. Sydän sivistyy vain toisen sydämen lähellä.

Kaisa Raittila

Tekoja ihmisarvon puolesta

23

Anna avain ammattiin Allekirjoita vetoomus osoitteessa: tekojakampanja.fi