4 2011
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Itä-Afrikan
painajainen Vapaaehtoistyö tekee onnelliseksi Tulvan keskellä
Pääkirjoitus
Somalian tukeminen on ollut oikein Kirkon Ulkomaanavun päätös erikoistua hauraisiin valtioihin ja niiden kehityksen vahvistamiseen perinteisten yhteisöjen kautta vei meidät joitakin vuosia sitten Somaliaan. Maassa oli vuosikymmeniä jatkunut sota ja säännöllisin väliajoin tilannetta pahensivat kuivuudet tai tulvat. Miljoonat olivat joutuneet jättämään kotinsa ja jäljelle jääneet joutuivat kamppailemaan hengestään usein sietämättömissä olosuhteissa. Kansainvälisen yhteisön toiminta ei maata viime vuosina ole juurikaan auttanut. Maahan on viety valtavasti aseita ja somaleja on kannustettu sopimisen sijaan sotimaan keskenään. Työ Somaliassa ei ole ollut helppoa. Avustustyöntekijät joutuvat kohtaamaan monenlaisia vaaroja ja toimivia rakenteita maassa ei juuri ole. Kristilliseen avustusjärjestöön kohdistui epäluuloja ja yleensäkin luottamuksen saavuttaminen sodan keskellä elävien ihmisten parissa on vaikeaa. Helpoin ratkaisu usein olisi ollut vain keskeyttää työ Somaliassa. Näissä tilanteissa mieleeni on palannut Martin Luther Kingin kysymys Laupiaan Samarialaisen vertauksesta. Pappi ja leeviläinen eivät pysähtyneet auttamaan tien vieressä makaavaa ryöstettyä ja haavoitettua ihmistä, koska olivat huolissaan vain itsestään. Sen sijaan heidän olisi pitänyt kysyä, mitä haavoittuneelle tapahtuu, jos he eivät häntä auta. Kirkon Ulkomaanapu ei ole tyytynyt ainoastaan lievittämään hätää ja seuraamaan sivusta mielipuolisen tuhon jatkumista – tai toisaalta maan kohtaloon sen ulkopuolella kohdistuvaa välinpitämättömyyttä. Olemme rohkaisseet ja tukeneet somaleja löytämään sovintoa ruohonjuuritasolla ja rakentamaan yhteistä näkemystä kaaoksen lopettamiseksi. Kansainvälistä yhteisöä olemme kehottaneet kuuntelemaan laajemmin somalien mielipiteitä. Tämän työn äärellä olemme kohdanneet Kirkon Ulkomaanavun työn tarkoituksen: osoittakaa valikoimatonta lähimmäisenrakkautta, menkää aina heikoimman puolelle ja älkää luopuko toivosta silloinkaan, kun sille ei ole mitään aihetta. Samalla olemme kohdanneet omien voimiemme ja osaamisemme rajat. Vaikeisiin tehtäviin kentällä joutuvia on tuettava hyvällä hallinnolla muualta. Turvallisuustilannetta pitää arvioida tarvittaessa joka päivä. Kaiken tämän jälkeen mielessä on rukous: Jumala, älä anna somalien kärsimyksen jatkua. Siunaa työtämme ja varjele työntekijöitämme ja kumppaneitamme. Antti Pentikäinen, toiminnanjohtaja
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki www.kirkonulkomaanapu.fi
Nro 4 Joulukuu 2011 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo
2
TOIMITUSKUNTA Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Pauli Juusela, Taneli Kylätasku Tekoja ihmisarvon puolesta
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Paul Jeffrey/ACT KIRJAPAINO Forssan Kirjapaino Oy 11.2011 / 36 000 kpl ISSN 1797-7207
441 612 Painotuote
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
Tässä ajassa
Miksi teet vapaaehtoistyötä?
Onnellisuutta etsimässä Onnellisuus. Sitä me ihmiset joka maailman kolkassa yritämme etsiä. Se, mitä onnellisuus sitten käytännössä tarkoittaa, on henkilökohtaista. Joillekin se on sitä, että voi mennä nukkumaan ilman nälän tunnetta. Toiselle sitä, ettei arki tuntuisi niin tyhjältä ja turhalta. Suurimmalla osalla suomalaisista perustarpeet onneksi jo täyttyvät. Merkityksellisempää elämää kaipaa sen sijaan moni. Kukin määrittelee itse, mitä onnellisuus on. Yksi asia, joka todistetusti tekee ihmisistä onnellisempia, on vapaaehtoistyö. Monet ovat sen jo huomanneet, ja nyt myös tutkimukset todistavat samaa: vapaaehtoistyötä tekevät ovat onnellisempia kuin muut. Suomalaisista noin 37 prosenttia on jo vapaaehtoistoiminnassa mukana, enimmäkseen urheilutoiminnassa ja sosiaalisella sektorilla. Mutta entistä useampaa kiinnostaa mahdollisuus auttaa sitä kaukaista läheistä, kanssasisarta ja -veljeä toisella puolella maailmaa teoilla, lahjoitusten rinnalla. Tämän olemme huomanneet myös Kirkon Ulkomaanavussa, jossa yhä suurempi joukko kaikenikäisiä ihmisiä tulee mukaan vapaaehtoistoimintaamme. Vapaaehtoistyö antaa myös iloa tekijälleen. Samalla oppii uutta, elämänpiiri laajenee ja tutustuu samanhenkisiin ihmisiin. Ehkä vapaaehtoistyö ei ole onnellisemman elämän resepti kaikille, mutta sitä kannattaa kokeilla. Sabina Bergholm
Kuva: Jarkko Lievonen
Vapaaehtoistyö tekee epätäydellisestä maailmastani siedettävämmän elää. Ahdistuisin, jos en voisi edes yrittää tehdä mitään. Haluan toimia oikeudenmukaisuuden puolesta ja kärsimyksen vähentämiseksi. Yrittäminen pitää toivon hengissä! Nuorissa on tulevaisuus, siksi on tärkeää antaa heille välineitä ymmärtää ja muuttaa ympäröivää todellisuuttamme. Hannele Haltia, yrittäjä, Naisten Pankin vapaaehtoinen, Jyväskylä
Teen nimenomaan Naisten Pankin vapaaehtoistyötä, koska idea on yksinkertaisesti loistava: autetaan ihmisiä auttamaan itse itseään. Olen itse yrittäjä ja näen, että yrittäjyys on kehitysmaiden naisille paras mahdollisuus parantaa asemaansa.
Ritva Spein, 63 vuotta Toisenlaisen Lahjan lähettiläs, Lahti
Olen itse aikoinani saanut apua ja nyt on minun vuoroni siirtää tätä eteenpäin. En pysty itse rahallisesti auttamaan muita ihmisiä, mutta pikkuisen voin auttaa kertomalla Toisenlaisesta Lahjasta. Jos maailma siitä paranisi.
Kuva: Tarja Vilkman
Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
Pertti Keinänen, 27 vuotta nuorisoverkosto Changemakerin jäsen, Joensuu
Lisää upeita vapaaehtoisia www.kirkonulkomaanapu.fi/tekijat Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Kuva: Nina Svahn
Tässä ajassa
Tulvan keskellä
Katso KUVAKERTOMUS VERKOSSA
Chorn Yinillä, 33, on perheen viides lapsi, kaksiviikkoinen Ly Chork mukanaan avustuspaketin hakumatkalla. Perhe on pystynyt asumaan kodissaan korottamalla talon lattian liki katonrajaan asti.
Kean Taman alueella Kampong Chhnangin provinssissa Kambodzhassa ei ole kuivaa maata missään, ihmiset ovat omien ja naapureiden veneiden varassa. On lokakuu 2011. Vettä on monin paikoin 6–8 metriä, veden pinnalla kurkistelee talojen kattoja ja temppeleiden porttien kaiverruksia. Monen koti on noin puoli metriä leveä puuvene, joka jaetaan muutaman perheen kanssa. Ei ole ruokaa, mutta ei ole myöskään mitään säilytystilaa ruoalle. Missä säilytetään esimerkiksi avustuspaketin 25 kilon riisisäkkiä? Veneissä ei ole mitään katosta, perheet ovat sateen piiskaamina. Ympäröivä tulvavesi on juomavesi ja peseytymisvesi. Lapsia on paljon, samoin naisia ja vanhuksia. Arvioiden mukaan koko maassa on avuntarpeessa yli puolitoista miljoonaa ihmistä.
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
Koko omaisuus on huuhtoutunut tulvaveden mukana, ei ole kattiloita tai tulentekomahdollisuuksia. Miten avustuspakettien riisi keitetään? Ihmiset ovat huolissaan omaisuudestaan, karjasta. Siat ja lehmät yritetään saada mahtumaan jopa veneisiin tai siihen osaan taloa, mikä ei vielä tulvi. Jotkut ovat rakentaneet pieniä lauttoja, joihin karja on sullottu. Kun sateet loppuvat, vesi lähtee laskemaan vasta kuukauden tai puolentoista kuluttua. Kodit ja koulut on korjattava. Myös terveyskeskukset ovat veden alla, taudit ja sairaudet vaikuttavat vielä kuukausia monen perheen elämään. Joulukuussa ei korjata satoa.
Riisinsiemeniä
Lokakuun jälkeen vedenpinta on alkanut hitaasti laskea ja osa perheistä on pystynyt palaamaan koteihinsa. Pahimmilla tulva-alueilla kymmenettuhannet perheet ovat vielä marraskuun puolivälissä evakossa ja riip-
puvaisia ulkopuolisesta avusta. Kirkon Ulkomaanapu on osallistunut yhdessä muiden ACT-allianssin jäsenten kanssa avun perille viemiseen: ruokaa, riisiä ja vedenpuhdistustarvikkeita on jaettu tulvista kärsineille ihmisille Kampong Chhnangin ja Battambangin lääneissä. Hätäapua tarvitaan edelleen. ”Aiomme jakaa ruokaa sekä riisin ja vihannesten siemeniä, jotta viljely saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. Vedenpuhdistustablettien jakamista tullaan jatkamaan tarpeen mukaan, kunnes tulvissa saastuneet kaivot saadaan puhdistettua.”, Kirkon Ulkomaanavun alue-edustaja Anu Riikonen kertoo. Mari Laaksonen Nina Svahn
Kirjoittajat työskentelevät Kirkon Ulkomaanavun Aasian aluetoimistossa Kambodzhassa. Tällä hetkellä Kirkon Ulkomaanapu avustaa tulvista kärsineitä Kambodzhassa, Keski-Amerikassa ja Pakistanissa.
Tässä ajassa
Ryhtiä ilmastorahoitukseen ulkopuolelta. Muuten kasvava ilmastorahoitus syö suuren osan nykyisistä kehitysyhteistyömäärärahoista, mikä on pois köyhyyden vähentämisestä.
100
Somalia-ohjelman erityistilintarkastus päättynyt
miljardia dollaria vuodessa on luvattu kansainvälisesti ilmastorahoitukseen vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen osuuden arvioidaan olevan 70-220 miljoonaa vuodessa.
Kuva: Minna Elo
YK:n ilmastokokouksessa Etelä-Afrikan Durbanissa käydään marras–joulukuun vaihteessa neuvotteluja muun muassa päästövähennyksistä ja Kioton pöytäkirjan jatkosta. Pöydällä ovat myös rahoitukseen liittyvät kysymykset. – Kehitysmaissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat rajuimmin, vaikka ne ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Kehitysmaita tukeva ilmastorahoitus ei ole apua vaan korvausta yhteisen ilmakehän käytöstä, toteaa ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen Kirkon Ulkomaanavusta. – Kehitysmaiden ilmastorahoitukseen tulee osoittaa varat nykyisen kehitysyhteistyön budjettikehyksen
Osallistu kansainväliseen valokuvavetoomukseen www.kirkonulkomaanapu.fi/ vetoomus.
Ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen peräänkuuluttaa ilmastonoikeudenmukaisuutta.
Kesäkuussa 2010 käynnistynyt Somalian perinteisten ja uskonnollisten johtajien rauhanhankkeen tarkastusprosessi on päättynyt. Ulkopuolisten erityistilintarkastusten perusteella Ulkoministeriölle palautettavaksi summaksi täsmentyi 38 033 euroa. Summa kasvoi hanketta hallinnoineen Danish Refugee Councilin (DRC) huonon hallinnon ja Ulkomaanavun valvonnan riittämättömyyden takia. Itse hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet, ja sovinto on solmittu
kahdeksassa pitkäkestoisessa konfliktissa. ”Havaintojen perusteella toimintaa on kehitetty ja työ Somaliassa jatkuu nyt normaalisti. Tärkeää oli myös se, ettei Kirkon Ulkomaanavun tai kumppaneiden työntekijöiden todettu syyllistyneen väärinkäytöksiin. Tulemme perimään palautettavan summan takaisin DRC:ltä, joten Ulkomaanavun lahjoittajien varoja ei tässäkään tapauksessa päädy vääriin käsiin”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.
Vapaaehtoistyöhön aikaansa antavien osuus väestöstä %
%
38
40 30
39
40
33
28
30
23
22
18
20 10
2
0 Afganistan Guatemala
Haiti
Kambodzha Kongon demokraattinen tasavalta
Liberia
Myanmar
Suomi
Uganda
Lähde: FAO Statistical Yearbook 2010
Kymmenen maata
Yhdysvallat
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
APU MENEE PERILLE
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
25 000 perhettä on saanut mm. vedenpuhdistustabletteja, hygieniapakkauksia ja vesikanistereita koleran leviämisen torjumiseksi Haitissa.
Oma yritys tuottaa tuloja Työpajalla käy kova vilske, kun puusepät viimeistelevät kahden kerrossängyn tilausta. Sängyt ovat uuden rakennusyrityksen ensimmäisiä tilauksia. Yrittäjät ovat kovia kokeneita nuoria, jotka pääsivät mukaan Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulutukseen Kongon demokraattisessa tasavallassa. He valmistuivat kesäkuussa ja ovat tänä syksynä perustaneet oman yrityksen. Yritys sai nimen Umoja, eli yhtenäisyys, ja siihen kuuluu 6 puuseppää, 6 muuraria ja 6 putkimiestä. Puuseppä Matendo Zabika Blaise pitää työstään ja sanoo haluavansa ottaa vastuun omasta ja perheensä elämästä. Perheeseen syntyi juuri esikoinen. ”Olen ylpeä siitä, että maksoin vaimoni synnytyssairaalakulut omilla ansioillani.” Yhteensä 149 nuorta valmistui rakennus-, keittiö- ja tietotekniikan ammatteihin ja tekevät työtä 22 omassa yrityksessä. Teksti: Hanna Palo Kuva: Liisa Perkkiö
Puuseppä Matendo Zabika Blaise (keskellä) maksoi vaimon synnytyssairaalakulut omilla ansioillaan.
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
68
riittävän ravinnon turvaamiseen liittyvää valistustilaisuutta pidettiin Zimbabwessa heinä-syyskuussa 2011. Niihin osallistui 472 miestä ja 1158 naista. Kylissä järjestettävät tilaisuudet ovat edullinen ja innostava tapa välittää tietoa.
18
lasta on saatettu turvallisesti Imneizilin kouluun Länsirannalla Eappi -vapaaehtoisten toimesta kolmena päivänä viikossa viime kesästä alkaen. Lapset joutuvat kulkemaan Beit Yatirin -tarkastuspisteen läpi koulumatkallaan.
Pienlainan avulla lapsille koulutus Perulaisen Maura Hulka Becerran kaupan hyllyt ovat täynnä ja kaupankäynti sujuu hyvin. Helpotuksen kyyneleet rupeavat valumaan Mauran poskia pitkin, kun hän kertoo, miten on pienlainojen myötä voinut antaa omille lapsilleen sen, mitä ei itse koskaan saanut. ”Päätin jo varhain, että vaikka minulle ei jäisi mitään, aion kouluttaa lapsiani. Kun heillä on koulutus, heillä on mahdollisuudet parempaan elämään.” Maura on itse käynyt vain alaasteen, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa tytärtään enempää. Ensimmäisen pienlainan Maura sijoitti omaan kauppayritykseen ja voitoilla hän pystyi rahoittamaan vanhimman poikansa poliisikoulutuksen. Kolme vuotta kyläpankissa mukana olleen Mauran kaikki lapset opiskelevat tai käyvät koulua. Teksti ja kuva: Sabina Bergholm
Turvaan tulvilta Rahima Khatun on 35-vuotias perheenäiti Rangpurissa Bangladeshissa. Viisilapsisen perheen elanto on isän maatöistä saaman palkan varassa. Perheellä ei ole omaa maata, vain pieni vuokratilkku, joka ei tuota tarpeeksi ravintoa perheelle. Talo on bambusta ja risuista tehty maja, jossa on peltikatto. Läheinen Tista-joki tulvii yli äyräiden lähes joka vuosi. Kirkon Ulkomaanapu tukee alueella hanketta, joka auttaa yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Khatunin perheen talo kohotettiin pilarien varaan turvaan tulvilta. He saivat myös aurinkopaneelin, jolla taloon saadaan sähkövalo. Paneeli korvaa aiemmin käytetyn kalliin kerosiinin, ja rahaa jää enemmän ruokaan. Teksti: Minna Elo Kuva: RDRS Bangaladesh
”Lapset ovat tässä ohessa oppineet myös yrittäjyyttä ja kaupankäyntiä, kun ovat kasvaneet kanssani tässä kaupassa”, Maura toteaa.
3
gin miinakenttää raivattiin Battamban den vuo ssa provinssissa Kambodzha 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana. Yhteisöissä järjestettiin mii , sta lutu kou nojen riskeistä myös 57 atta jotka tavoittivat lähes kaksi tuh ihmistä. Valtion ilmaista koulua käyvät lapset pystyvät nyt lukemaan läksyjä myös pimeän tultua ja ovat pystyneet korottamaan arvosanojaan.
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
Arbey Moallim kantoi Suaada-vauvaa 300 kilometrin matkan pakolaisleirille.
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
Itä-Afrikan kuivuus on
lasten painajainen Teksti ja kuvat: Hannu Pesonen, Mogadishu
Itä-Afrikan kuivuudesta kärsivästä yli 13 miljoonasta ihmisestä lähes puolet on lapsia. Monen nälän heikentämän lapsen ainoa mahdollisuus saada apua on viikkojen uuvuttavan vaelluksen päässä oleva avustusleiri.
Äitinsä syliin pieneksi mytyksi käpertyneen Suaadan itku on hentoa viserrystä. Nelikuukautisen tyttövauvan suukin aukeaa kuin linnunpoikasen pyytämään emoltaan: anna ruokaa, anna jo! Somalian nälkäalueilta pääkaupunkiin Mogadishuun paennut Arbey Moallim katsoo epätoivoisena vuoroin tytärtään, vuoroin taivaalle. ”En voi. Rintani ovat kuivuneet. Minulta ei tule enää maitoa, enkä pysty sitä ostamaan mistään.” Nuorimmainen on ollut murheenlapsi alusta asti. Suaada syntyi toukokuussa, juuri kun Itä-Afrikan kovin kuivuus 60 vuoteen alkoi kärjistyä tappavaksi nälänhädäksi Somaliassa. Karjankasvattajaperheen Ala-Shabellessa sijaitseva kotiseutu Kuntuwaray kuuluu kuivuuden ja sodan pahiten koettelemiin alueisiin. Siellä pitää valtaa ääri-islamilainen taistelujärjestö al-Shabaab. Se sotii Somalian hallitusta vastaan ja on jo parin vuoden ajan
estänyt lähes kaiken ulkomaisen avustustoiminnan alueillaan. Elämän eväät Kuntuwarayssa olivat muutenkin jo kutistuneet äärimmäiseksi niukkuudeksi. Monet seudun viljavista pelloista ja laidunmaista ovat Somalian yli 20 vuotta jatkuneen sisällissodan aikana autioituneet kylväjien ja paimentolaisten paettua. Sodan tiheään vaihtuneet osapuolet ovat takavarikoineet karjaa, ryöstäneet viljaa ja pitäneet asukkaita alituisen pelon vallassa. Moallimin perheen lehmät ja vuohet horjuivat keväällä jo heikkoina, kykenemättä ruokkimaan jälkikasvuaan. Kun seudun toinen perättäinen kuivuuskausi jatkui vielä ankarampana kuin edeltäjänsä, entinen elämä katkesi lopullisesti. YK julisti Ala-Shabellen ja Bakoolin heinäkuun lopulla Afrikan ensimmäisiksi nälänhätäalueiksi 19 vuoteen. ”Karja kuoli, ruoka loppui. Oli lähdettävä tai kuoltava”, Arbey sanoo.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
”En tiedä, selviääkö hän” Äiti kääri Suaadan kirjavaan viittaansa. Hän kantoi vauvaa selässään kuukauden ajan pitkin pölyisiä ja vaarallisia teitä. Muut neljä lasta tekivät parhaansa jaksaakseen taivaltaa vanhempiensa vieressä. Pakomatkalle painajaisesta lähti yhdessä viisitoista perhettä. Kolmensadan kilometrin matkalla Mogadishuun menehtyi viisitoista lasta – yksi perhettä kohti. Perillä odotti raunioiksi sortunut kaupunki, jossa toisiaan väijyvät asejoukot kävivät katkeria taisteluja. Mogadishu on suojattomille tulijoille lähes yhtä hengenvaarallinen paikka kuin nälkäseudut. Silti sieltä on hakenut kesän ja syksyn kuluessa turvaa melkein puoli miljoonaa epätoivoista nälkäpakolaista. Kukaan ei neuvonut uusimmille tulijoille, minne asettua. Heillä oli kuitenkin onnea. Arbey Moallim perheineen löysi Kirkon Ulkomaanavun tukemalle ja sen paikallisten yhteistyökumppanien ylläpitämälle
Saredon evakkojen vastaanottoleirille. Sieltä he saivat katon päänsä päälle, ruokaa ja vettä. Kaikkien perille päässeiden pelastuminen ei ole varmaa. Suaadan keho on vauvan, mutta kasvot vanhuksen: ryppyiset, kuihtuneet, iho vetäytynyt luihin kiinni. ”En todellakaan tiedä, selviääkö hän”, äiti sanoo hiljaa.
Lasten painajainen Itä-Afrikan kuivuuskatastrofi on ennen kaikkea lasten painajainen. Heitä on melkein puolet yli 13 miljoonasta ihmisestä, joita vakava aliravitsemus paraikaa uhkaa Somalian lisäksi Keniassa, Etiopiassa ja Djiboutissa. Pikkulapset ovat muita alttiimpia nälälle, janolle, sairauksille ja kaltoin kohtelulle. He heikentyvät nopeammin ja kohtalokkaammin kuin varttuneemmat. Pakolaisina he menettävät myös kodin, koulun ja terveyspalvelujen tuoman turvan.
Äiti silittelee kolmivuotiasta, tuhkarokkoa sairastavaa Ibrahim Hattowia pakolaisleirillä Mogadishussa.
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
Hän kantoi vauvaa selässään kuukauden ajan pitkin pölyisiä ja vaarallisia teitä.
Kolmivuotias Ibrahim Hattow nuokkuu Saredon leirillä perheensä majan oviaukolla. Siinä heikko tuulenvire pääsee hiukan viilentämään tuhkarokon nostattamasta kuumeesta hikoilevaa poikaa. Äiti Khadija Hat-
”Leirille saadaan ruokaa ja vettä vain muutamaksi päiväksi kerrallaan”, tuskittelee Saredon pakolaisleirin johtaja Saidija Osman.
Katastrofeja voidaan ehkäistä Lue lisää työstämme Itä-Afrikassa
Monille Somalian nälkää paenneille lapsille koulu on tyystin uusi kokemus.
tow silittää hänen poskeaan. Muovista, puunoksista ja kankaista yhteensolmittujen seinien sisällä vuotta vanhempi Silud-veli nukkuu selälleen hervahtaneena hautovan kuumassa helteessä. Saredon evakkojen vastaanottoleiri elää kädestä suuhun. Väkeä tulee koko ajan lisää. Pulaa on kaikesta. Leirinjohtaja Saidija Osman luettelee kiireellisiä tarpeita: vettä, ruokaa, vessoja, pesupaikkoja, lääkkeitä. ”Meillä on ruokaa ja vettä aina vain muutamaksi päiväksi kerrallaan. En saa kunnolla unta, kun ajattelen joka yö miten taas selviämme seuraavasta viikosta”, hän tuskittelee.
Leirillä rokotukset ja kouluun Lasten ja heidän vanhempiensa kärsimystä lisää se, että kansainvälinen yhteisö heräsi huomaamaan Itä-Afrikan hädän vasta useita kuukausia sen jälkeen kun siitä oli varoitettu. Somaliassa avustustyötä vaikeuttaa myös sota. Hätäavun jakelu ei ole tur-
vallista edes Mogadishussa, ja monet seudut sen ulkopuolella ovat melkein kokonaan taistelujen tai al-Shabaabin sulkemia. Nälkäkuolema uhkaa noin 750 000 Somalian neljästä miljoonasta hätäapua tarvitsevasta. Kymmenet tuhannet ovat jo menehtyneet. Kirkollisten järjestöjen ACT-allianssin ja Kirkon Ulkomaanavun paikalliset yhteistyökumppanit pystyvät silti jakamaan hätäapua ja rokotuksia eri puolilla nälkää näkevää Etelä-Somaliaa, myös kapinallisten valvomilla alueilla. Ne auttavat myös vastasynnyttäneitä ja raskaana olevia naisia. Siksi suuri osa pakomatkallaan Mogadishuun hengissä selvinneistä lapsista kuitenkin selviää. Arbey Moallimin ja Khadija Hattowin lapset ovat saamassa pian perusrokotukset. Lähiaikoina, voimistuttuaan, he pääsevät koulunpenkille – tai paremminkin istumaan luokkamajan mattojen kattamalle lattialle, oma puinen kirjoitustaulu vierellään.
Vaikka tilanne on vakava muuallakin Itä-Afrikassa, Kenia ja Etiopia ovat suurelta osin välttyneet Somalian kaltaisilta nälkäkuolemilta. Siellä on aiemmista katastrofeista viisastuneina luotu varmuusvarastoja ja kehitetty keinoja, joilla suojautua äkillisiltä kuivuus- ja pulakausilta. Suuri osa karjankasvattajista ja paimentolaisista onkin pystynyt pysymään kotiseuduillaan ja pitämään ainakin osan karjastaan hengissä. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut näitä pitkäjänteisiä suojatoimia jo 1990-luvulta lähtien. Lähtökohtana on, ettei vakavankaan ruokapulan tarvitse enää vaatia kuolonuhreja, jos suojaverkko on ajoissa kunnossa. Uudet sateet ovat jo alkaneet ItäAfrikassa. Ne eivät kuitenkaan lievitä nälästä kärsivien tilaa nopeasti. Anteliaistakaan kuuroista ei ole apua autioille pelloille, joita ei ole kylvetty. Sateet lisäävät myös tartuntatauteja ja malariaa pakolaisleireillä. ”Tärkeintä on muistaa, että hyvien sadekausien päässä odottavat taas uudet kuivuudet”, korostaa Kirkon Ulkomaanavun Itä-Afrikan ohjelmajohtaja Anna Muinonen. ”Hätäavun tarve jatkuu varmaankin ensi vuoden puoliväliin asti, mutta silti täytyy jo ryhtyä valmistelemaan sen jälkeistä aikaa. Se on vaikea vaihe, sillä rahoitus vähenee, median huomio hiljenee ja monet järjestöt lähtevät. Kuivuus ei ole uusi ilmiö. Ongelma on, että ihmisten selviytymiskyky on viimeisen vuosikymmenen aikana oleellisesti laskenut”.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Kuva: Lorma Baysah
Kuva: Ville Asikainen
Kohtauspaikka
Ω Itä-Afrikka-seminaari
Ω Ulkomaanavun kumppanijärjestön perustaja Liberiassa sai Nobelin rauhanpalkinnon 2011
≠ Mat åt alla Kyrkans Utlandshjälp och församlingarna på Åland ordnade temadagarna Mat åt Alla på Åland i september. Mat åt Alla-dagarna var det svenskpråkiga huvudevenemanget i kampanjen Hunger. Något att bita i?
Kuva: Sini Tyvi
Kuva: Silja Forsén
Kuva: Sharad Shakya
Pitkän linjan rauhatyötä tehnyt Leymah Gboween perusti Liberiaan traumanhoitoyksikön, joka on Ulkomaanavun kumppani Liberiassa. Yksikkö keskittyy sodan jälkeisten psykososiaalisten traumojen hoitoon. Gboween jakoi palkinnon Liberian presidentin Ellen Johnson-Sirleafin ja jemeniläisen Tawakkul Karmanin kanssa. Palkinto jaettiin Oslossa 11. joulukuuta.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen puhui Ulkomaanavun ruokaturvaan keskittyvän Tekoja-kampanjan päätöseminaarissa 5.10. Helsingissä: ”Afrikan sarven nälänhätä on suurin maailmassa meneillään olevan humanitaarinen katastrofi. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä keinot taata avun perillepääsy.”
Ω Kampanja päättyi, työ jatkuu Kirkon Ulkomaanavun kaksivuotinen kampanja Nälkä, paha pala purtavaksi? on päättynyt, mutta työ maailman ruokaturvan parantamiseksi jatkuu. Lusikkaliike, jossa suomalaiset piilottivat yli 22 000 kampanjalusikkaa, tavoitti noin 100 000 ihmistä. Työtä kehitysmaiden nälkää vastaan tukevat muun muassa kuvataiteilija Raakel Liekki ja näyttelijä Tino Singh. Ulkomaanavun seuraava kaksivuotinen kampanja käsittelee kehitysmaiden nuorten toimeentuloa ja alkaa huhtikuussa 2012.
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Ω Nuorisoverkosto Changemaker kouluttautui Lokakuussa järjestetty Changemaker-viikonloppu kokosi yhteen muutoksentekijöitä eri puolilta Suomea oppimaan. Tapahtumassa kouluttauduttiin aseviennistä ja ilmastonmuutoksesta, harjoiteltiin uusia taitoja luovissa työpajoissa ja järjestettiin Velan vangit -tempaus.
Osta puu kotiin ja istuta maailmalle Ostamalla koivuvanerisen Lovi-puun tai -kuusen osallistut puiden istutuskampanjaan. Puut istutetaan Kirkon Ulkomaanavun hankkeissa muun muassa Perussa Andien rinteillä. – Käytämme itse suomalaista puuta ja pyrimme toiminnassamme ekologisuuteen. Koen, että yrityksillä on yhteiskuntavastuu ja tuntui, että tarttis tehdä jotain, sanoo tuotteet suunnitellut teollinen muotoilija Anne Paso. – Ulkomaanapu toimii paikallisten yhteisöjen kanssa, ja sen tuntui hyvältä. Uskon, että paikallisten ihmisten kanssa yhdessä tekeminen on ainoa kestävä
Vantaalla rakennetaan joulupuuta Vantaan seurakunnat toteuttavat tänä vuonna Rakenna joulupuu -kampanjan, jonka yhtenä osana ovat Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan vuohi- ja ammattitaito-lahjat. Kampanjan nettisivulla olevaan joulupuuhun kertyy koristeita sitä mukaa, kun kampanjaan kertyy lahjoituksia. Toisenlaisten lahjojen lisäksi vantaalaiset voivat auttaa kotimaassa kutomalla sukkia tai toteuttamalla vantaalaisten vähävaraisten lasten joulutoiveita. www.rakennajoulupuu.fi
tapa toimia. Puita istuttamalla voidaan palauttaa luonnon tasapaino alueilla, jossa metsät on hakattu polttopuiksi. Samalla alueen ihmiset voivat saada uuden elinkeinon, joka perustuu esimerkiksi puista saataviin hedelmiin. Puut sitovat ilmasta hiiltä ja hillitsevät siten ilmaston lämpenemistä. Myytyjen puiden ja kuusten hinnasta osa tulee puunistutuskampanjalle: pienellä puulla istutat yhden puun, keskikokoisella kolme ja isolla viisi puuta. Kampanjan aikana Lovi on kerännyt varoja jo yli 8000 puun istuttamiseen. www.lovi.fi
Tapahtumat 17.–18.12. Ulkomaanavun ja Torikortteleiden käsityöläisyrittäjien yhteistapahtuma Sofiankadulla Helsingissä. Globe Hope- ja Ethic-liikkeet myyvät Toisenlaisia Lahjoja joulukuun ajan. Tervetuloa elämykselliseen joulutapahtumaan!
LISÄÄ TAPAHTUMIA TÄÄLLÄ!
Putiikki
Ympäristöystävälliset Monkey Orange -joulupallot Sambiasta Joulusta jouluun kestävät koristepallot on valmistettu käsin monkey orange -puun hedelmien kuoresta. Pakkauksessa on neljä erilaista palloa. Pallon halkaisija n. 8 cm. Hinta: 16 € Tilaukset: Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 7542 350. Verkkokauppa: www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa.
Testamenttilahjoitus Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa! Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemisessä. Lisätietoja: Johanna Karjalainen, puh. 040 733 0471 tai www.kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus
Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Svenska sidor
Rätt beslut att stöda Somalia Kyrkans Utlandshjälps beslut att specialisera sig på sköra stater och att stärka utvecklingen i dem genom traditionella samfund förde oss till Somalia för några år sedan. Kriget hade pågått i årtionden och med jämna mellanrum försvårades läget av torka eller översvämningar. Miljoner människor hade tvingats lämna sina hem och de som stannade kvar fick kämpa för sina liv i ofta odrägliga förhållanden. Det internationella samfundets verksamhet har inte hjälpt landet under de senaste åren. Mängder av vapen har förts in i landet och somalierna har uppmuntrats till att kriga sinsemellan i stället för att förhandla. Arbetet i Somalia har inte varit lätt. Biståndsarbetarna konfronteras med olika faror och avsaknaden av fungerande strukturer i landet är stor. En kristlig biståndsorganisation möts av misstankar
och det är ofta svårt att vinna förtroende bland människor som lever mitt i ett krig. Den enklaste lösningen skulle ibland ha varit att avbryta arbetet i Somalia. I de här situationerna har mina tankar gått till Martin Luther Kings fråga om den barmhärtige samarierns jämförelse. Prästen och leviten stannade inte för att hjälpa en bestulen och sårad människa som låg på marken, eftersom de endast oroade sig för sig själv. I stället borde de ha frågat vad som händer med den sårade om de inte hjälper. Kyrkans Utlandshjälp har inte nöjt sig med att endast lindra nöden och att från sidan observera den vanvettiga förödelsen – eller å andra sidan observera omvärldens likgiltighet gentemot landets öde. Vi har uppmuntrat och stött somalierna till försoning på gräsrotsnivå och till att bygga upp en gemensam åsikt om att kaoset måste få ett slut. Vi har upp-
Omgiven av vatten Allt ligger under vatten i området Kean Tama i provinsen Kampong Chhnang i Kambodja. Det är oktober 2011 och vattennivån är 6-8 meter högre än vanligt. Människorna bor i en halv meter breda träbåtar. Det finns ingen mat, men var i den överfyllda båten skulle man sätta hjälppaketets rissäck på 25 kg? Och hur ska man koka riset? Båten har inget regnskydd och vattnet runt båten används både för att tvätta sig
manat det internationella samfundet att lyssna till somaliernas åsikter. I det här arbetet har vi berört meningen med Kyrkans Utlandshjälps arbete: Visa villkorslös kärlek till medmänniskan, ställ er vid den svagastes sida och ge inte upp hoppet, även om det ser mörkt ut. Samtidigt har vi rört oss på gränsen till vad våra resurser och vårt kunnande klarar av. De som arbetar med svåra uppgifter på fältet måste stödas med en god administration på annat håll. Säkerhetsläget måste vid behov värderas på nytt varje dag. Efter allt det här vill jag be: Gud, låt inte somaliernas lidande fortsätta. Välsigna vårt arbete och beskydda våra medarbetare och samarbetspartners. Antti Pentikäinen direktor
Samtal om Kongo Journalisten Kaj Kunnas och minister Elisabeth Rehn samtalar om framtiden i Kongo på Kyrkodagarna i Vasa 28.1 i anknytning till det Finlandssvenska projektet Vi bygger en skola i Kongo.
och som dricksvatten. Ungefär 1,5 miljoner människor uppskattas vara i behov av hjälp i hela landet. Efter oktober har vattnet långsamt börjat sjunka och en del familjer har kunnat återvända till sina hem. Kyrkans Utlandshjälp och ACT-alliansen har delat ut mat, ris och vattenreningstabletter i Kampong Chhnang och Battambang. Tiotusentals familjer är ännu i behov av nödhjälp. ”Vi kommer att dela ut mat och ris- och grönsaksfrön så att odlingen kommer igång så snabbt som möjligt. Vattenreningstabletter delas ut tills brunnarna kan börja användas.” berättar Kyrkans Utlandshjälps regio2,5 år, visar upp familjens biståndskort. Familjen får bland annat vattenreningstabletter, 25 kg ris, matolja och salt.
14
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
nalrepresentant Anu Riikonen. Mari Laaksonen Nina Svahn
Annorlunda Gåva Årets gåvonyhet är Fruktträd. Den etiska och ekologiska gåvan stöder de fattigaste familjerna att skaffa sig en utkomst och hjälper dem att få en mångsidig kost. www.annorlundagava.fi
Svenska sidor Över 13 miljoner människor lider av torkan i östra Afrika. Nästan hälften av dem är barn. Den enda chansen att klara sig är att ta sig till fots till ett flyktingläger. Det lilla pipande knytet i Arbey Moallims famn är fyra månader gamla Suaada. Som en fågelunge öppnar hon munnen: ge mig mat, ge nu! Arbey, som har flytt från hungerområdet i Somalia till Mogadishu, ser turvis på sin dotter, turvis upp till himlen. ”Jag kan inte. Det kommer ingen mjölk mera.” Suaada föddes i maj, ungefär samtidigt som torkan i Somalia klassificerades som hungersnöd. Familjen födde upp boskap i Kuntuwaray i området nedre Shabell, ett av de områden som drabbats värst av torka och krig. Området kontrolleras av den islamistiska al-Shabaab-rörelsen, som krigar mot regeringen och som under ett par års tid hindrat nästan all utländskt hjälp från att nå fram. Redan på våren var familjens kor och getter svaga och klarade inte av att föda sin avkomma. Perioden av torka blev ännu värre än den tidigare och FN utlyste för första gången på 19 år hungersnöd i två områden i Afrika: nedre Shabell och Bakool i Somalia. ”Boskapen dog, maten tog slut. Det gällde att lämna allt eller dö”, säger Arbey.
”Jag vet inte om hon klarar sig” Arbey lindar in Suaada i sin brokiga duk. Hon bar babyn på sin rygg under den en månad långa flykten längs dammiga och farliga vägar. De övriga fyra barnen kämpade för att orka gå på sina föräldrars sida. Femton familjer flydde tillsammans från mardrömmen. På trehundra kilometer mot Mogadishu dog femton barn – en per familj. Väl framme möttes de av en stad i spillror, där beväpnade grupper stred mot varandra. Mogadishu är nästan lika farligt för familjerna som hungerområdena. Ändå har nästan en halv miljon hungerflyktingar sökt skydd där under sommaren och hösten. Ingen har informerat nykomlingarna om var de kan slå sig ner. Familjen
Torkan är barnens mardröm Efter den en månad långa flykten fick Arbey Moallims familj mat, vatten och tak över huvudet i flyktinglägret i Mogadishu. Mamma vet ändå inte om lilla Suaada kommer att klara sig.
hade ändå tur. Arbey Moallims familj hittade fram till Kyrkans Utlandshjälps och den lokala samarbetspartnerns mottagningsläger Saredo. Där fick de tak över huvudet, mat och vatten. Även om man når lägret vet man inte om alla klarar sig. Suaada har en babykropp men en gammal människas ansikte: skrynkligt, uttorkat, huden ligger rakt mot ansiktets ben. ”Jag vet verkligen inte om hon klarar sig”, säger mamman tyst.
Barnens mardröm Katastrofen i östra Afrika är framför allt barnens mardröm. Nästan hälften är barn av de över 13 miljoner människor som hotas av allvarlig undernäring i Somalia, Kenya, Etiopien och Djibouti. Småbarnen är mest benägna att lida av hunger, törst, sjukdomar och vanvård. De blir snabbt svaga och som flyktingar förlorar de skyddet och tryggheten som hem, skola och hälsovård skulle ge. Hannu Pesonen, Mogadishu
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
15
Miten lah
joituksesi
auttaa?
Hondura sin Olan chon alu tiin viim een kyli e vuonn in istute a 640 he Ulkomaa tdelmäpu navun tu uta Kirko ella. Puis mät mon n ta saata ipuolista vat hede vat pääa papua v lsiassa m iljelevie aissia ja n perheid Esim e
MÄHEDEL T PUU
n ruokav erkiksi m aliota. ango alk mää jo 4 aa tuott –6 vuod a a h edele n jälkeen sadot m . Kun yöhemm in kasvava hedelmiä t, riittää m yös myy tiin. n-
Anna tänä jouluna lahja, joka auttaa kehitysmaissa asti! Toisenlainen Lahja -tilauslomake Tilaa valitsemasi Toisenlaiset Lahjat Sinulle sopivimmalla tavalla 1) VERKOSSA: Tilaa lahjat verkkosivuilla www.toisenlainenlahja.fi ja maksa lahjat suoraan verkkopankin kautta. 2) TILAUSLOMAKKEELLA: Postita oheinen tilauslomake täytettynä Kirkon Ulkomaanapuun. Saat paluupostissa lahjoista kertovat kortit sekä tilisiirron. Maksa lahjat tilisiirron saatuasi.
Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot
3) SÄHKÖPOSTILLA: Lähetä lahjatilauksesi sähköpostilla osoitteeseen toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi. Kirjoita sähköpostiin myös osoitteesi. 4) PUHELIMITSE: Voit tehdä tilauksesi myös puhelimitse numeroon 020 787 1201. Lahja Huopa Hedelmäpuut Vuohi
Hinta 5€ 18 € 30 €
KPL
Sähköinen kortti on kuluiltaan edullisin ja se lähetetään valitsemaasi sähköpostiosoitteeseen. Teethän sähköisten korttien tilaukset suoraan verkossa www.toisenlainenlahja.fi
Löydät lisää lahjoja verkosta www.toisenlainenlahja.fi.
Kirkon Ulkomaanapu
Tilaajan nimi: Lähiosoite: Postinumero ja toimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Tilauspäivämäärä: Tilaajan allekirjoitus:
VASTAUSLÄHETYS
Keräyslupa 2020/2010/3723, voimassa 1.1.2011–31.12.2012, koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 15.12.2010. Keräyslupa K14/10/5/109, voimassa 1.1.–31.12.2011, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 21.12.2010. Keräysvarat käytetään vuosien 2011–2013 aikana Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön.
Tunnus 5007532 00003 Helsinki