Vuosikertomus
2012
Tähtihetkiä Kananmunia ja hunajaa
Kunnostettu tori vilkastuttaa kauppaa ”Olen niin kiitollinen. Enää ei tarvitse tehdä kauppaa kovassa auringonpaisteessa tai sateessa,”kertoo Ma Siah, jonka liiketoiminta on kasvanut Bo Waterside -torilla Liberiassa. Kirkon Ulkomaanapu kunnosti torin kumppanijärjestön kanssa. Nyt siellä on katto, kunnollinen lattia ja pylvässeinät. Lisäksi hygieniaa parantavat kunnostettu vessa ja vesipisteet. Torikomitean jäseniä koulutettiin. Nyt he yhdessä pitävät huolta, että myyjiltä peritty pieni maksu tulee yhteiseksi hyväksi. Suurin osa myyjistä on naisia, ja torista saa elantonsa yli 5000 ihmistä. ”Tori on saanut piristysruiskeen ja kaupankäynti on moninkertaistunut”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun LänsiAfrikan aluekoordinaattori Aila Waismaa. Kuva: Emmanuel Sandi
Naisten Pankin tuen avulla naiset Palestiinassa saivat lisätuloja pienmaataloudesta. Länsirannalla Kirkon Ulkomaanapu tuki naisia kananmunan, hunajan ja vuohenmaidon tuotannossa. Lisäksi he hoitavat kotipuutarhoita. Sillä aikaa, kun äidit olivat koulutuksessa ja työssä, lapsilla oli ohjelmaa päiväkodissa. Kanankasvatuksesta on tullut onnistunut toimeentulon lisäys monessa muussakin maassa. Länsirannalla koulutettujen naisten omistamien kanaloiden munantuotanto lisääntyi lähes kolminkertaiseksi. Tuloille kävi samoin. Kylien hankekomiteat aloittivat
myös mehiläisten ja vuohien kasvatuksen. Kotipuutarhoissa kasvatetaan salaattia, kaalia, pinaattia, sipulia ja timjamia. Naisia yhteistyö hyödytti, sillä tuotanto ylitti kotitarpeet. Ylimääräisistä maataloustuotteista he saavat lisätuloja, joka vakauttaa monen perheen elämää. Kuva: Johanna Norrdahl
Uusia kouluja syrjäkyliin Matka Chrey Kremin kylään Kambodzhassa on pitkä ja hiekkatie on kuoppainen. Ilman nelivetoa kylään pääsy olisi lähes mahdotonta. Kylän kouluna oli sinkkikattoinen puuhökkeli, jota ei huonolla tai liian kuumalla säällä voinut käyttää. Uuden koulun avajaisia vietettiin lokakuussa 2012. Uutuuttaan loistava keltainen koulurakennus antaa kyläläisille toivoa paremmasta ja tekee koulunkäynnistä sujuvampaa. Chrey Kremin kylän koulu on pystyssä vuoden 2011 rippikoulukeräyksen ja yksityislahjoittajan ansiosta ja se on täynnä iloisia
2
koululaisia. Koulun rakentamisen lisäksi hankittiin pulpetteja, opettajan pöytiä, kirjoja, kaivo, saniteettitilat, koulun portti ja aita. Pihamaan keskellä sijaitsee värikäs leikkipuisto. Kirkon Ulkomaanapu tukee kambodžalaisten koulutusta erityisesti syrjäseuduilla, missä lukutaidottomuus on yleistä. Kuva: Maija Kestilä
Väkivalta kuriin
Vuoden 2012 varainhankkija Vapaaehtoisverkosto Naisten Pankki valittiin Vuoden 2012 varainhankkijaksi, kun Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) palkitsi suomalaista varainhankintaa. Palkinnolla annettiin tunnustusta Naisten Pankin tuhansien vapaaehtoisten työlle. ”Kuluneen vuoden aikana Naisten Pankin vapaaehtoiset ovat järjestäneet 30 paikkakunnalla ympäri Suomea yli 500 tapahtumaa, joilla on kerätty satoja tuhansia euroja kehitysmaiden naisten tukemiseksi”, palkinnon perusteluissa kerrottiin. Palkintoraadin mukaan Naisten Pankin vetovoima syntyy hyväntuulisesta, sinnikkäästä ja perinteisiä raja-aitoja puskevasta arkipäivän aktivismista. ”Naisten Pankki kasvaa ja on tullut jäädäkseen.” Naisten Pankki sai myös kansainvälistä tunnustusta, kun se osallistui tunnustuksellaan kansainväliseen Global Awards 2012 mittelöön ja pääsi sarjassa Outstanding Volunteer (erinomainen vapaaehtoinen) kolmen parhaan joukkoon.
Väkivalta on erittäin vakava ongelma Hondurasissa. Valtio on myös puuttunut siihen melko heikosti johtuen poliitikkojen, poliisin, syyttäjälaitoksen ja oikeusistuinten korruptoituneisuudesta. Kirkon Ulkomaanapu tukee Copánin läänissä hanketta, joka tähtää kuntalaisten turvallisuuden parantamiseen ja paikallisten konfliktien ratkaisemiseen sovittelun avulla. Vuonna 2012 perustettiin kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuva kunnallinen turvallisuuskomitea. Lisäksi vapaaehtoisia sovittelijoita koulutettiin toimimaan sovittelukeskuksen tehtävissä. Näiden tehtävänä on seurata ja tukea julkisen vallan toimia väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
”Kansalaisten aktiivinen osallistuminen prosessiin on luonut painetta kunnallistason päättäjiä kohtaan toimia turvattomuuden vähentämiseksi, ”kertoo Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluekoordinaattori Saara VuorensolaBarnes. Kuva: Ville Asikainen
Muurarille riittää töitä ”Aiemmin olin hädin tuskin koskenut rahaan, nyt minulla on tontti, jolle rakentaa talo, oma puhelin ja kotieläimiä,” hehkuttaa ennen kapinallisjoukoissa mukana ollut Prince. Prince on nuori mies, joka sai muurarin koulutuksen Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Tumainin koulutuskeskuksessa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt useilla rakennustyömailla kotikylässään. Muutamassa kuukaudessa nuoren miehen elintaso on noussut selvästi. Työtilanteen turvaamiseksi jatkossakin hän aikoo perustaa ystä-
3
vänsä kanssa sementtitiiliä valmistavan yrityksen. “Vaimoni on päässyt seurapiireihin mukaan, koska muurarien vaimoja arvostetaan,” Prince kertoo nauraen. “Hän on erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että tuon rahaa kotitalouteen.” Kuva: Liisa Perkkiö
Missio
Tekoja ihmisarvon puolesta.
VISIO
Muutamme maailmaa tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Kirkon Ulkomaanapu hakee myönteistä muutosta tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä haurailla ja katastrofiherkillä alueilla. Erikoistumme tukemaan paikallisyhteisöjä niiden oikeudessa rauhaan, toimeentuloon ja koulutukseen. Tuemme ohjelmiamme kansainvälisellä vaikuttamistyöllä.
Kuva: Paul Jeffrey/ACT
ARVOT
• Valikoimaton lähimmäisenrakkaus • Periksiantamaton toivo • Rohkeus • Kunnioitus 4
Maailmaa voidaan muuttaa Viimeisen vuoden aikana olemme pystyneet saamaan tuellasi aikaan merkittäviä tuloksia, joista haluamme tässä vuosikirjassa kertoa. Perustamalla omia toimistoja kohdemaihimme olemme päättäneet olla itse läsnä ja kantaa vastuun tuloksista siirtämättä sitä jonkun muun tahon kannettavaksi. Uuden strategian myötä tiedämme entistä paremmin, mihin meidän tulee keskittyä ja ne mahdollisuudet innostavat meitä jatkamaan. Vuonna 2012 Syyrian väkivaltaisuuksien jatkuminen ja sodan keskelle jääneiden perheiden kärsimys veti monta kertaa mielen apeaksi. Samaan aikaan lahjoitusten saaminen avustustyölle on ollut vaikeaa. Työn naisten oikeuksien puolesta ja sorron lopettamiseksi ei sekään tunnu tuottavan riittävän nopeasti tuloksia. Maailman kaikista naisista yhä 40 % kokee jatkuvasti väkivallan uhkaa tai oikeuksiaan loukattavan. Meillä jokaisella on myös omat vaikeutemme. Miten riittäisi voimaa ja rohkeutta asettua sorretun puolelle niillä vaikeilla konfliktialueilla, joilla ihmiset nyt kärsivät? Lähimmäisenrakkaus on lähempänä pieniä tekoja kuin suuria julistuksia. Arjen tasolla elämän rosoisuuden keskellä elää pysyvä vastavoima kyynisyyttä ja periksi antamista vastaan, josta nousee myös voima suurempien vaikeuksien voittamiseksi. Meistä on välitetty, meitä on joku kantanut ja joku on rukoillut meidän puolesta. Jumalan kuva heijastuu yhä meistä ihmisistä ja vahvistuu pienistä ja suurista välittämisen teoista. Kirkon Ulkomaanavun tehtävä on tarjota sinulle välineitä maailmanlaajuisten ongelmien korjaamiseen. Huolella suunnitellut taloudellisen avun ohella etsimme kokoajan keinoja rakenteellisen sorron lopettamiseksi. Jumalan siunausta työllemme – ja teille pyytäen
Meillä jokaisella on myös omat vaikeutemme.
Antti Pentikäinen toiminnanjohtaja
5
Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaat
Haitin maatoimisto Port-au-Prince • Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 19 henkilöä. • Vuosibudjetti * oli noin 3,1 miljoonaa euroa. • Työ keskittyi koulujen jälleenrakennukseen, koulunkäynnin tukemiseen kouluruokaohjelman avulla, katastrofivalmiuden kehittämiseen, ympäristönsuojeluun ja ruokaturvaan.
Guatemala
Haiti HONDURAS SIERRA LEONE LIBERIA
Länsi-Afrikan aluetoimisto Monrovia, Liberia
PERU
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 17 henkilöä. • Vuosibudjetti oli noin 2,5 miljoonaa euroa. • Työ keskittyi Liberiassa ja Sierra Leonessa ruokaturvaan ja toimeentuloon sekä naisten taloudelliseen voimaantumiseen. Sierra Leonessa tuettiin nuorten ja naisten koulutusta. Norsunluurannikon pakolaisten humanitaarinen apu Liberiassa keskittyi koulutuksen ja toimeentulomahdollisuuksien kehittämiseen.
Etelä-Sudanin maatoimisto Juba
Sisältää kunkin toimiston ja sen hallinnoiminen ohjelmien budjetit.
*
Keski-Afrikan aluetoimisto Goma, Kongon demokraattinen tasavalta
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 3 henkilöä.
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 7 henkilöä.
• Vuosibudjetti oli noin 1,1 miljoonaa euroa.
• Vuosibudjetti oli noin 2,8 miljoonaa euroa.
• Työ keskittyi humanitaariseen apuun Darfurissa sekä Etelä-Sudanissa, jossa tuettiin yhteisöjen elpymistä pitkän sodan seurauksista. Etelä-Sudanin rauhallisemmilla alueilla tuettiin ihmisoikeus- ja demokratiakoulutusta yhdessä paikallisten yhteisöjen, perinteisten johtajien ja koulujen kanssa, sekä katastrofivalmiuden kehittämistä ja opettajankoulutusta .
• Työ keskittyi humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön itä-Kongossa. Työhön kuului maatalouden kehittämistä, koulunrakennusta, nuorten ja naisten ammattikoulutusta, koulutusta naisten oikeuksista, psykososiaalista tukea traumatisoituneille naisille ja nuorille sekä lakineuvontaa.
Suomen toimisto Helsinki
VENÄJÄN LÄHIALUEET
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 107 henkilöä.
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 6 henkilöä.
• Toiminta keskittyi vaikuttamistyöhön, kansalaistoimintaan, varainhankintaan, viestintään sekä ohjelmatyön ja hallinnon kehittämiseen.
• Vuosibudjetti oli noin 3,9 miljoonaa euroa.
MOLDOVA Länsi-Balkan (Kosovo, Serbia) Libanon Jordania
AFGANISTAN SYYRIA Palestiinalaisalueet
Etelä-Sudan Keski-Afrikan Etiopia tasavalta Uganda Kenia Kongon Burundi demokraattinen tasavalta Angola
• Työ keskittyi toimeentulon ja ruokaturvan parantamiseen, koulujen rakennukseen, naisten taloudelliseen voimaantumiseen sekä ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin varautumiseen. Myös paikallisten kumppaneiden toimintakykyä tuettiin. Toimeentuloprojekteissa annettiin ihmisoikeuskoulutusta, erityisesti maaoikeuksista.
NEPAL
INTIA
TŠad
Aasian aluetoimisto Phnom Penh, Kambodža
Bangladesh Myanmar Kambodža
Somalia
Lähi-idän toimisto Amman, Jordania • Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 8 henkilöä. • Vuosibudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa. • Työ keskittyi Syyrian sisällissodasta kärsineiden ihmisten avustamiseen sekä kansalaiskasvatukseen Jordaniassa, Palestiinalaisalueilla ja Libanonissa.
Mosambik
Zimbabwe
Somalian maatoimisto Hargeisa, Somalia GAROWE, PUNTLAND
Itä-Afrikan aluetoimisto Nairobi, Kenia
• Toimistoissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 25 henkilöä.
• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 7 henkilöä.
• Vuosibudjetti oli noin 1,7 miljoonaa euroa.
• Vuosibudjetti oli noin 5 miljoonaa euroa.
• Työ keskittyi humanitaariseen apuun ja uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa tehtävään rauhantyöhön.
• Työ keskittyi itäisen Afrikan ohjelmatyön tukemiseen, sekä Dadaabin pakolaisleirin tukemiseen Keniassa.
Paikan päällä Jo useiden vuosien ajan Kirkon Ulkomaanavun työtä on ohjannut oikeusperustaisuus. Ajatuksena on, että ihmisoikeuksien toteutuminen on paitsi kehityksen tavoite, myös sen edellytys. Uskomme, että ihmisarvoinen elämä ja oikeudenmukainen maailma voivat toteutua vain silloin, kun kaikki ihmiset tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Oikeuksia täytyy osata vaatia. Myös vastuutahojen on tunnistettava, tunnustettava ja toteutettava omat velvollisuutensa. Oikeusperustaisessa kehitysyhteistyössä vahvistetaan kehitysmaiden ihmisten tietämystä heidän oikeuksistaan ja tuetaan heidän työtään näiden oikeuksien puolustamiseksi ja vaatimiseksi. Köyhyys
8
nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, ei materiaalien tai voimavarojen puutteena. Käytännössä työmme keskittyy paikallisten kumppanien kautta paikallisyhteisöjen kouluttamiseen ja heidän oman toimintakykynsä tukemiseen. Parhaan oikeusperustaisen tuloksen saavuttaminen edellyttää paikan päällä ihmisten kanssa työskentelyä. Kirkon Ulkomaanavun uusi strategia vuosille 2013–2016 suuntaa järjestöä erikoistumaan voimakkaasti kansainvälisessä toiminnassaan.
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
Uskomme paikallisyhteisöjen kykyyn ratkaista parhaiten niiden elämänpiirissä olevia haasteita. Me sitoudumme tukemaan paikallisyhteisöjä niiden oikeudessa rauhaan, toimeentuloon ja koulutukseen. Edellisessä strategiassaan Ulkomaanapu päätti perustaa omia kenttätoimistoja. Tällä hetkellä Ulkomaanavulla on kuusi aluetoimistoa sekä kaksi maatoimistoa. Tulevina vuosina teemme työtä yhä vahvemmin aluetoimistojen kautta, ken-
tältä käsin. Parantaaksemme tehokkuuttamme suuntaamme jatkossa resursseja enenevässä määrin ohjelmamaihin. Työtä tehdään suorassa yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa siellä, missä avun tarve on suurin.
9
10
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
Ulkomaanapu toi rauhantyön, paikallisen omistajuuden ja naisten oikeuksien näkökulmat pöytiin, joissa Somalian tulevaisuuden suuntaviivat päätettiin.
Somalinainen kävelee kohti Dadaabin pakolaisleirin laajennusosaa Keniassa.
RAUHA
Mukana Somalian rauhanprosessissa misesta vastuussa olevat tahot, kuten hallitukset, ovat aidosti vastuullisia kansalaisilleen. Rauha on oikeus, joka vastuutahojen tulee kansalaisilleen taata. Lukuisissa tapaamisissa pääministerin, sisäministerin ja perustuslaki- ja sovintoministerin kanssa Ulkomaanapu toi esille Somalian perinteisten johtajien halun osallistua maan tulevaisuuden ja rauhanprosessin suunnitteluun. Samalla Ulkomaanapu jatkoi jo 2007 alkanutta konfliktinratkaisun tukeaan Somalian uskonnollisille ja klaanijohtajille. Toisaalta ilman Ulkomaanavun tiivistä vaikuttamistyötä ja yhteistyötä YK:n kanssa kansainvälinen yhteisö ei olisi ymmärtänyt Somalian perinteisten johtajien roolia vakauden takaajina. Sekä YK että Somalian perinteiset johtajat ilmaisivat tunnustuksensa Ulkomaanavun tuesta Somalian rauhanprosessille.
omalian hallitus pyysi huhtikuussa 2012 Ulkomaanavun työntekijän työpanosta maan valtionrakennukseen ja rauhanprosessiin. Tällä komennuksella Ulkomaanapu toi rauhantyön, paikallisen omistajuuden ja naisten oikeuksien näkökulmat suoraan niihin pöytiin, joissa maan tulevaisuuden suuntaviivat päätettiin. Pyyntöön vastaaminen oli osoitus Ulkomaanavun dynaamisuudesta, jota rauhantyössä vaaditaan. Vielä tärkeämpää on nähdä, miksi tämä työ on rauharakennukselle ensiarvoisen tärkeää, ja mitä Ulkomaanapu oli tehnyt rakentaakseen niin vahvan luottamuksen, että kyseinen pyyntö esitettiin. Rauhantyössä - kuten muussakin työssään - Ulkomaanapu kysyy, miten tukea parhaiten konfliktimaiden ihmisten ihmisarvoa ja oikeuksia. Kestävän muutoksen aikaansaaminen edellyttää, että samanaikaisesti ruohonjuuritason avustustyön kanssa huolehditaan, että oikeuksien toteutu-
S
Pitkäjänteistä rauhantyötä Kirkon Ulkomaanavun vuonna 2007 tekemä selvitys uskonnollisten ja perinteisten johtajien roolista Somalian rauhanrakentamisesta osoitti, että Somalian kaltaisissa hauraissa valtioissa perinteisillä ja uskonnollisilla verkostoilla ja instituutioilla on suuri merkitys kestävän ratkaisun löytymiselle. Tältä pohjalta Ulkomaanapu on työskennellyt uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa paikallisella tasolla. Lisäksi Ulkomaanapu on tehnyt vaikuttamistyötä kansainväliseen yhteisöön päin saadakseen uskonnolliset ja perinteiset johtajat osaksi rauhanrakentamista.
11
Kuva: Aila Waismaa
12
Kanat tuovat meille iloa ja onnea.
TOIMEENTULO
Kananmunilla lapsenlapset kouluun usu Tiahin moni haave on toteutunut. Pitkän elämän saanut 90-vuotias katsoo mielihyvällä kylän kehittymistä. Kylänjohtajanakin toimiva madame on mukana viiden perheen ryhmässä. Yhdessä he kasvattavat kanoja Kpain kylässä Sierra Leonessa. Tiahilla on viisi lasta ja liuta lapsenlapsia. Uudessa kanalassa munii 30 kanaa. Suvun pikku apulaiset huolehtivat kanoista, joille annetaan puhdasta vettä ja ruokaa kahdesti päivässä. Kpain kylässä kanoja kasvattaa viisitoista perhekuntaa. Kolmeen ryhmään jakautuneet perheet tukevat ja auttavat toisiaan. Munat eivät tuota tuloa vain kanalanpitäjille. Tuottaakseen hyvälaatuisia munia kanat tarvitsevat rehua, jonka kasvattavat paikalliset viljelijät.
Kyläkanaloissa munat pakataan kartonkeihin ja jakeluautot kuljettavat ne lähiseudun toreille, mikä tuottaa ansiota kuljettajille. Munat jaellaan edelleen torikauppiaille, jotka saavat myynnistä oman osuutensa. Lopuksi kylien nuoret keräävät käytetyt kananmunakennot ja palauttavat ne kanaloihin pientä korvausta vasten. ”Kanat tuovat meille iloa ja onnea. Meillä on riittävästi ruokaa. Ensimmäisen palkkion käytimme juhla-ateriaan. Mutta tärkeintä on, että pystyn maksamaan lastenlasten koulumaksut ja -puvut”, Tiah iloitsee. Isoäiti näkee jo nyt, että yhteisesti hoidettu toimeentulonlisä kehittää koko kylää.
M
Toimeentulo on ketju Kanojen kasvatus ei vielä takaa toimeentuloa. Tulo syntyy siitä, että tuotteet löytävät tiensä markkinoille. Ketju kanalasta markkinoille hyödyttää monia. Paikallinen tuotanto korvaa kananmunien tuontitarvetta – suuri osa Sierra Leonessa myydyistä munista laivataan maahan Euroopasta ja jopa Aasiasta! Ihmisillä on oikeus turvattuun toimeentuloon. Toimeentulo on yksi teemoista, joihin Kirkon Ulkomaanapu on erikoistunut. Keskitymme erityisesti naisten ja nuorten pienyrittäjyyden edistämiseen ja siihen liittyvän ammattikoulutuksen järjestämiseen.
13
Kuva: Leena Lindqvist
Opiskelu pit채채 mieleni positiivissa asioissa 14
KOULUTUS
Pakolaiset haluavat koulun nen, kun koko ikäluokan koulunkäynti keskeytyy. Kouluun voi olla myöhemmin mahdotonta palata. ”Leirillä oleva koulu antoi mahdollisuuden jatkaa opintojani. Opiskelu pitää mieleni positiivissa asioissa. Ennen kuin jatkoin opiskelua, ajattelin paljon ikäviä tapahtumia”, oppilas Minzian kertoo. Historian ja maantiedon opettaja Kouho haluaa antaa parastaan. ”Yritän parhaani mukaan pitää aina vain korkeatasoisempia oppitunteja.”
orsunluurannikon väkivaltaisuuksia paenneet teinit pääsivät jatkamaan koulunkäyntiään pakolaisleirillä, sillä Kirkon Ulkomaanapu perusti Liberiaan pakolaisleirille yläkoulun. Maaliskuussa 2012 alkanut koulu on ainutlaatuinen hanke, sillä yleensä avustusjärjestöt keskittyvät alakoulujen pitämiseen. ”Onneksemme löysimme pakolaisten joukosta opettajia, joilla on virallinen pätevyys”, Länsi-Afrikan aluetoimiston alue-edustaja Leena Lindqvist kertoo. Katastrofien seurauksena on vaarana niin sanottujen menetettyjen sukupolvien muodostumi-
N
Katastrofit eivät saa estää lasten oikeutta oppia pia, myös ajatukset pois ikävistä asioista. Koulut ovat turvallisia paikkoja usein turvattoman ympäristön keskellä. Arkeen tulee normaali rutiini ja aikuiset voivat keskittyä perheen tilanteen ja toimeentulon parantamiseen. Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen niin kehitysyhteistyössä kuin humanitaarisessa avussa.
Koulutuksen tärkeys on jo pitkään ymmärretty kehitysyhteistyössä. Viime vuosina se on nostettu esiin myös olennaisena osana humanitaarista apua. Huolimatta siitä, minkälaisen tilanteen keskellä lapsi elää, hänellä on oikeus oppia. Tämä oikeus on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Kun lapset ja nuoret pääsevät kouluun katastrofitilanteesta huolimatta, he saavat paitsi op-
15
Syyrian sisällissota kasvatti pakolaisten määrää entisestään tuntumaan. Siellä oli heinäkuussa uuvuttavan kuuma. Ihmiset kärsivät hengitysoireista, joita kuuma hiekkapöly aiheutti. Leirillä oli pulaa ruoka- ja peseytymisvedestä, mutta nälkää kukaan ei joutunut kärsimään.
Telttaleiriin odotettiin kylmää talvea ”Pakolaiset ovat todistaneet järkyttäviä asioita. Osa oli vakavasti traumatisoituneita”, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Antti Toivanen kertoo. Koulutuksen ja psykososiaalisen tuen tarve on tärkeää. Nuorten hyvinvoinnin paranta-
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
Vuoden 2012 aikana syyrialaiset elivät sisällissodan keskellä. Monet heistä ovat hakeneet turvaa naapurimaista. Tämä huomattiin myös Syyrian ja Jordanian rajalla. Öisin rajan ylittivät sadat, välillä tuhannet ihmiset. Turvaton pakomatka päätyi Jordaniassa useimmiten Za’atrin pakolaisleirille Jordaniassa. Kirkon Ulkomaanavun avustustyö syyrialaispakolaisten parissa alkoi heinäkuussa. Leirillä oli silloin eri arvioiden mukaan ainakin 40 000 aikuista ja lasta. Pakolaisten todellista määrää on vaikea arvioida. Leiri on perustettu hiekkaaavikolle aivan Syyrian rajan
minen leiriolosuhteissa on tärkeää, koska turhautuminen lisää leirien turvattomuutta. ”Neuvotteluiden jälkeen päädyimme järjestämään tekemistä nuorille, jotka eivät ole enää kouluiässä. Erityisesti nuoret miehet tarvitsevat merkityksellistä tekemistä, etteivät turhaudu ja jengiydy”, Toivanen jatkaa. Vuonna 2012 tehtiin suunnitelmat seuraavan vuoden toiminnalle. Siihen kuuluu sekä koulutusta ja eväitä elämänhallintaan – muun muassa tyttöjen ja poikien ohjatulla liikunnalla. Eeva Suhonen
Pojat juoksevat telttojen välissä aamuvarhaisella Za’atrin pakolaisleirillä Jordaniassa.
16
Kuva: Mike Toivonen
Humanitaarisen avun kohteet 2012
Vaietut Afrikan konfliktit Vuoden 2012 aikana Afrikassa jatkui moni konflikti, joka ei juuri saanut huomiota tiedotusvälineissä. Erityisen vähän julkisuutta saa Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosia jatkunut väkivaltainen sisällissota. Somalian rauhoittuminen ei vielä näkynyt Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa, joka on jo koti monelle pakolaiselle. Vuonna 2012 sinne saapui satoja tuhansia pakolaisia Somaliasta. Dadaabissa arvellaan asuvan yli 500 000 ihmistä. Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen työn keskeisenä tavoitteena vuonna 2012 oli elvyttää toimeentulomahdollisuuksia sekä turvata lasten ja nuorten oppimismahdollisuudet. • Toimeentulohankkeet olivat osana humanitaarista apua muun muassa Keniassa, Malissa, Mauritaniassa ja Somaliassa. • Opetushankkeita toteutettiin muun muassa Etelä-Sudanissa, Keniassa ja Liberiassa.
Chad - ruoka-apu Etelä-Sudan - hätä- ja ruoka-apu Etiopia - humanitaarinen apu
375 000 € 640 000 € 54 670 €
Haiti - hirmumyrsky ISAAC
108 000 €
Itäinen Afrikka - hätäapu
300 000 €
Jordania - humanitaarinen apu
207 931 €
Keski-Afrikan tasavalta - ruoka-apu
225 000 €
Kongon demokraattinen tasavalta - humanitaarinen apu ja paluumuuttajat
805 583 €
Liberia - humanitaarinen apu
760 594 €
Mali - Ruoka-apu
300 000 €
Mauritania - kuivuus
200 000 €
Pakistan - tulva-apu
50 000 €
Palestiinalaisalueet - humanitaarinen apu
258 926 €
Sahelin alueen ruokakriisi
100 000 €
Sudan - Darfurin hätäapu
100 000 €
Syyria - humanitaarinen apu
150 000 €
Tshad -tulva-apu
50 000 €
Uganda - hätäapu kongolaisille pakolaisille
50 000 €
17
Kuva: Ville Asikainen
Duudsoneiden Jarno ja Jarppi lähtivät mukaan kampanjaan, koska uskovat, että kehitysmaiden nuorten asemaa voidaan parantaa.
Tekoja-kampanja tarttui nuorten koulutukseen Kirkon Ulkomaanavun kaksivuotinen Tekoja-kampanja vaatii vuosina 2012-2013 kehitysmaiden nuorille mahdollisuutta koulutukseen ja ammattiin. Avain ammattiin -kampanja herätteli suomalaisia nuorten tilanteeseen hätkähdyttävillä mustavalkoisilla julisteilla ja ajatuksia herättävällä tv-mainoksella sekä Pohjanmaan perukoilta Hollywoodin ponnahtaneiden Duudsoneiden avulla. Maailmassa on tällä hetkellä 1,2 miljardia 15-24-vuotiasta nuorta, suurin ikäluokka koskaan. Nuorilla on merkittävä rooli maidensa ja yhteisöjensä kehityksessä. Sen vuoksi
heidän oikeutensa koulutukseen, työntekoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattava. Erityisesti konfliktinjälkeisissä, hauraissa tilanteissa nuoriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Avain ammattiin -kampanjan tavoitteena on antaa konfliktista toipuvien maiden nuorille avain tulevaisuuteen luomalla heille mahdollisuuksia koulutukseen ja työllistymiseen. Kirkon Ulkomaanapu tukee nuorten koulutusta ja työllistymistä esimerkiksi kampanjan kohdemaissa Kongossa ja Hondurasissa. Molemmissa maissa nuorten opiskelumahdollisuudet
18
ovat hyvin niukat. Duudsonit tutustuivat kehitysmaiden nuorten tilanteeseen Liberiassa. Matkalta syntyi myös yksi jakso Duudsoneiden Duudsonit tuli taloon -ohjelmasarjaan, joka esitettiin vuonna 2013. Kampanja on näkynyt myös muun muassa Duudsoneiden Facebook-sivuilla. Kampanjan aikana kerätään nimiä vetoomukseen, joka luovutetaan vuoden 2013 lopulla presidentti Sauli Niinistölle. Vetoomuksessa pyydetään häntä toimimaan kehitysmaiden nuorten hyväksi niillä foorumeilla, joihin hänellä on avaimet.
Opettajat ilman rajoja käynnistyi Kirkon Ulkomaanapu käynnisti vuoden 2012 lopulla uuden vapaaehtoistyömuodon Opettajat ilman rajoja. Opettajat ilman rajoja -verkosto tulee tarjoamaan suomalaisille kasvatusalan ammattilaisille erilaisia osallistumistapoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Vapaaehtoistyössä on nähtävissä uusi trendi, jossa ihmiset yhä useammin haluavat käyttää omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan vapaaehtoistyössä. Opettajat ilman rajoja vastaa näihin toiveisiin tarjoamalla kasvatusalalla oleville mahdollisuuden tulla mukaan. Ulkomaanapu haluaa osallistaa kasvatusalan ammattilaisia ja yhdessä heidän kanssa kehittää koko konseptia. Verkoston yhtenä tavoitteena on tukea kehitysmaiden opettajien pedagogista osaamista maailman hauraimmissa valtioissa. Suunnitteilla on vahvistaa pedagogista asiantuntemusta kehitysmaissa, eli tarjota koulutusta paikallisille opettajille. Toisena tavoitteena on tukea globaalikasvatusta suomalaisissa kouluissa. Opettajat ilman rajoja -verkosto kehittää kouluarkeen sopivia työvälineitä, menetelmiä ja uusia materiaaleja. Kolmantena tavoitteena on tarjota alan ammattilaisille mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan ja saada uusia kokemuksia. Ulkomaanapu kokoaa yhteen eri tahoja – päättäjiä, korkeakouluja ja opettajia – mukaan verkoston kehittämistyöhön. Lisää tietoa ja sähköinen liittymislomake: opettajatilmanrajoja.fi
Testamenttilahjoitus
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
– perinnöksi parempi maailma
Me unelmoimme siitä, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Työtä on paljon, mutta me ponnistelemme joka päivä tämän unelman saavuttamiseksi. Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi olet kanssamme toteuttamassa unelmaa myös tulevaisuudessa ja varmistat tärkeän työn jatkuvuuden.
Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – jokaisella lahjoituksella on merkitys juuri sen ihmisen elämässä, jolla ei olisi mitään mahdollisuuksia ilman tukea. Yleishyödyllisenä järjestönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta veroa, joten se menee kokonaisuudessaan toimintaamme.
Pienikin lahjoitus auttaa Kun olet ensin huomioinut läheisesi, harkitsisitko vielä kaukaisen lähimmäisen liittämistä testamenttiisi?
Voit kysyä lisätietoja tai tilata esitteen kotiisi: kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/testamenttilahjoitus tai lahjoittajapalvelustamme 020 787 1201.
19
20
Vääryydestä ei voi vaieta vihan. Jo Raamatun profeetat arvostelivat Juudan ja Israelin valtakuntien vallanpitäjiä. Täysin kestämätön on ajatus, että nyky-Israelin hallitusten politiikka olisi uskonnollisista syistä arvostelun yläpuolella ja opposition mielipiteet juutalaisvastaisia. Kirkon Ulkomaanapu ei kohtele Israelia muista valtioista poikkeavalla tavalla. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla emme voi sulkea silmiämme siviileihin kohdistuvalta väkivallalta, maanvaltauksilta, kotien hävittämisiltä ja liikkumisen, työnteon, koulunkäynnin ja terveydenhuollon esteiltä. Niitä on voitava arvostella siinä missä kenen tahansa tekemiä ihmisoikeusloukkauksia. Täysin tuomittavaa on aseellisten palestiinalaisryhmien Israelin väestöön kohdistama terrori. Sitä ei tule ymmärtää saati hyväksyä, eikä miehitystilanne anna siihen oikeutusta. Siihen syyllistyvät ansaitsevat oikeuden tuomion. Siitä ei tule rangaista palestiinalaisalueiden asukkaita yhteisesti. Maan hallituksen arvostelu ei tee kenestäkään valtion, saati kansakunnan vihollista. Jos kritiikki on perusteltua, sen esittäminen on pikemminkin ystävän teko, oli kyse sitten Herran profeetasta, demokraattisesta oppositiosta tai vapaasta kansalaismielipiteestä. Sekä Mooses että Jeesus varoittivat kumartamasta vääriä jumalia ja tinkimästä laupeudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Jumala yksin on hyvä eikä mitään luotua tule nostaa hänen rinnalleen. Lähimmäistä — viholliset mukaan lukien — tulee kohdella niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Vastuu Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta on meille kaikille pysyvä ja yhteinen. Se tarkoittaa, ettei kukaan meistä ole arvostelun yläpuolella. Petri Merenlahti Johtava teologinen asiantuntija Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanavun osallistuminen Israelin siirtokunnista tulevien tuotteiden merkitsemistä vaativaan Alkuperä merkkaa -kampanjaan herätti paljon keskustelua. Kampanja on kohdistettu yrityksiin, jotka saavat voittonsa Israelin miehitys- ja siirtokuntapolitiikasta.
21
Kuva: Paul Jeffrey / ACT
Lähi-itä on yksi Kirkon Ulkomaanavun kuudesta toiminta-alueesta. Teemme siellä kehitysyhteistyötä ja toimitamme hätäapua. Tuemme Lähi-idän kirkkojen sosiaalista työtä ja ekumeenista EAPPIohjelmaa, joka lähettää alueelle vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita. Työmme perustuu ihmisoikeuksiin. Uskomme, että Jumala odottaa ihmisiltä oikeudenmukaisuutta. Siksi kristillisessä lähimmäisenrakkaudessa ei ole kysymys vain köyhyyden ja väkivallan seurausten lievittämisestä. On vaikutettava myös niiden syihin – vääryyteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Oikeuksien luonteeseen kuuluu, että joku on vastuussa niiden toteutumisesta. Vastuu ihmisoikeuksien edistämisestä on kaikilla, mutta lähtökohtaisesti niiden toteutumisesta vastaavat valtiot alueillaan. Siksi ihmisoikeusloukkauksiin puuttuminen tarkoittaa usein sitä, että arvostellaan asianomaisen maan hallituksen toimintaa. Viime vuosina Ulkomaanapu on ottanut kantaa sellaisiin ihmisoikeuskysymyksiin kuin laiton kaivostoiminta Kongon demokraattisessa tasavallassa, paperittomien asema Haitissa, kastittomien asema Nepalissa, Syyrian siviiliväestön kärsimykset ja palestiinalaisalueiden miehitys. Neljä ensimmäistä tapausta ovat saaneet osakseen maltillista julkisuutta. Viimeksi mainitusta tapaa kuitenkin nousta erityinen poru. Ulkomaanapua on syytetty jopa juutalaisvastaisuudesta eli antisemitismistä. Kovaäänisin kritiikki on tullut kristityiltä Israelin hallituksen miehityspolitiikan tukijoilta. Viime syksynä European Coalition for Israel -järjestö käynnisti Ulkomaanapuun kohdistuneen kampanjan. Työntekijöiltämme ja hallitukseltamme tivattiin, miksi kristillinen avustusjärjestö ”kääntyy Israelia ja juutalaiskansaa vastaan”. Antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta on vastustettava päättäväisesti ja sen kaikissa muodoissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Israelin toimiin saisi puuttua lainkaan. Torjuttavaa on myös sellainen teologia, jonka mukaan Israelin toimien arvostelu kohdistuu Jumalan omaisuuskansaan ja tuo mukanaan Jumalan
Kuvat: Maija Sankari
Piispa Kaarlo Kalliala kutsui Estherin ja Andrew’n kylään kotiinsa.
Yhteisvastuuvierailut synnyttivät ystävyyttä yli rajojen Ugandalaiset Luterilaisen maailmanliiton työntekijät Andrew Masaba ja Esther Akao vierailivat Suomessa tammi-helmikuun vaihteen pahimpina pakkaspäivinä vuoden 2012 Yhteisvastuukeräystä edistämässä. Eksoottiseen talveen tutustumisen lisäksi vieraat kiersivät erityisesti Yhteisvastuukeräyksen esimieshiippakunnassa Turussa. Ohjelmassa oli muun muassa seurakuntavierailuja, piispan tapaaminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista. Andrew Masaba kertoo, että vierailu oli paitsi lapsuuden unelman täyttyminen maapallon toisen puolen näkemisestä, myös merkittävä motivaation lähde omaan työhön. ”Ymmärsin, että ihmiset eivät osallistu Yhteisvastuukeräykseen, koska heillä on liikaa rahaa tai he eivät tiedä, mitä tehdä rahoillaan. Se innostaa minua rohkaisemaan yhteisöjä, joiden kanssa työsken-
telemme, käyttämään ne pienet resurssinsa, jotka niillä on, ongelmiensa ratkaisemiseen.” ”Haluan myös kertoa entistä avoimemmin siitä, miten työ etenee täällä. Tunnen olevani kaikkien niiden silmät, jotka ovat lahjoittaneet keräykseen, varmistaakseni, että rahat käytetään oikein ja tavoitteet saavutetaan.” Andrew kertoo matkan vaikuttaneen myös siihen, miten hän suhtautuu asioihin. ”En voi tehdä kaikkea yksin saadakseni aikaan kehitystä tai huolehtiakseni ympäristöstä. Mutta jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen vastuu ja jokainen meistä voi tehdä jotakin.” Andrew oli tavannut suomalaisemäntiä ja -isäntiä jo edellisvuonna suomalaisten vieraillessa puolestaan Ugandassa tutustumassa Yhteisvastuukeräyksen ulkomaiseen kohteeseen. Se synnytti ystävyyden, joka on toteutunut
22
muun muassa 20 suomalaisena Facebook-kaverina. ”Minulla on nyt Suomessa ystäviä, joiden kanssa voin jakaa ilot ja surut. Tunnen olevani kuin samaa perhettä”, Andrew sanoo.
Andrew Masaba kosketti lunta ensimmäistä kertaa elämässään.
Tervetuloa Kirkkokahvilaan! Lauttasaaren kirkolla Helsingissä avautui syyskuussa 2012 uusi Kirkkokahvila, jonka tuotolla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä. Kirkkokahvilan toimintakonsepti kehitettiin yhteistyössä Lauttasaaren seurakunnan kanssa. Konsepti on tarkoitettu kaikille toiminnasta kiinnostuneille seurakunnille. Lauttasaaren kahvilan tunnistaa Ulkomaanavun kahvilaksi vihreistä ikkunateippauksista ja Kirkko kahvila-kylteistä. Toiminta lähti liikkeelle hyvin ja ensimmäisillä tuotolla hankittiin kaivo kehitysmaahan. ”Tarjoamme tietyt peruselementit ja kahvila sovitetaan paikalliseen ympäristöön resurssit ja asiakaskunta huomioiden. Konseptia voi mukauttaa ja monistaa erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin”, Ulkomaanavun sidosryhmäpäällikkö Asta Turtiainen sanoo. Kahvilan voi perustaa esimerkiksi viikonlopun mittaisen kesätapahtuman ajaksi, sitä voi pitää yhtenä päivänä viikossa tai Lauttasaaren tapaan ympäri vuoden.
Haluaisitko oman seurakuntasi kahvilan käyttöön Kirkkokahvilan ilmeen? Tai haluaisitko perustaa omaan seurakuntaasi uuden Kirkkokahvilan? Lisätietoja: kirkonulkomaanapu.fi/kirkkokahvila
Toisenlaisia lahjoja 10 miljoonalla Kirkon Ulkomaanapu toi eettiset Toisenlaiset Lahjat markkinoille vuonna 2005. Vuoden 2012 loppuun mennessä Toisenlaiset Lahjat olivat tuottaneet jo yli kymmenen miljoonaa euroa ja auttaneet tuhansia kehitysmaiden ihmisiä. Viime vuonna lahjavalikoimaa laajennettiin kahdellatoista lahjalla. Uutuuksia ovat esimerkiksi 100 sikaa, Syntymätodistus ja Naisten Pankin Pienlaina. Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, jolla voi ilahduttaa lähimmäistään ja samalla antaa kehitysmaiden ihmisille mahdollisuuden esimerkiksi riittävään ruokaan, puhtaaseen veteen tai toimeentuloon Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Jokaisesta lahjasta saa sähköisen tai perinteisen postikortin, jossa kerrotaan lahjan merkityksestä kehitysmaiden ihmisille.
23
Valitse oma tapasi muuttaa maailmaa! Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin tekoihin ihmisarvon puolesta. Tarjoamme seurakuntien käyttöön monipuolisia ja helposti käytettäviä työkaluja ja toimintamalleja. Tässä muutamia esimerkkejä: Kuva: Ville Asikainen
Toivon torstai -toimintamalli
Kutsu ihmiset viettämään Toivon torstaita! Toimintamalli mahdollistaa helposti toteutettavan ja valmiiksi tunnetun tilaisuuden järjestämisen kansainvälisestä diakoniasta ja Kirkon Ulkomaanavun työstä. Tapahtumamalli on vapaasti käytettävissä ja sitä voi muokata tarpeen mukaan. Tukea ideointiin, tiedotukseen ja järjestelyihin saa Ulkomaanavusta. kirkonulkomaanapu.fi/seurakunnat
Katastrofilipas
Arvaamaton katastrofi pyyhkäisee elämästä kodin ja läheiset ihmiset. Puhelin ei toimi. Kukaan ei kuule. Pelko valtaa ihmisen ja avuttomuus astuu sisään. Sinä voit auttaa! Lipaskeräys on helppo tapa olla ratkaiseva osa avun ketjua. Varmista, että seurakuntasi on valmistautunut katastrofiin! Muodosta oma nopean toiminnan joukkosi ja tilaa heti omat keräyslippaat ja -liivit. Lisätiedot ja materiaalitilaukset: kaarina.meskanen@kirkonulkomaanapu.fi, puh. 0400 103 373.
Tekoja-lehti
kertoo ihmisistä, joiden luo apu on tullut perille ja siitä, kuinka sinä voit olla mukana työssä ihmisarvoisemman elämän puolesta. Valitse perinteinen tai sähköinen lehti, tilaus on maksuton. kirkonulkomaan-apu.fi/ tekoja-lehti
Toisenlainen Lahja
AMMATTI
on avain tulevaisuuteen
Riittääkö aika Sahelin kriisissä? Suvivirttä veisaamaan
Edistä kestävää kehitystä ja tee arvokkaan lahjan antaminen helpoksi. Tilaa seurakuntaasi teline ja kortteja ja tee paikkakuntasi ihmisille lahjan ostaminen helpoksi. Toisenlainen lahja on Suomen suosituimpia eettisiä lahjoja! toisenlainenlahja.fi
24 24
Suvivirsi -yhteislaulutapahtuma
Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kevääseen ja herättää muistot koulun päättäjäisistä ja kesän odotuksesta. Kutsu nyt seurakunta koolle laulamaan suvivirttä ja muita keväisiä ja kesäisiä virsiä ja lauluja. Samalla tuet maanjäristyksestä toipuvan Haitin koulujen rakentamista. Tilaa Suvilinnun lauluvihkoset osoitteesta suvivirsi@ kirkonulkomaanapu.fi Lisätietoa ja -materiaaleja osoitteessa suvivirsi.fi. kirkonulkomaanapu.fi/aineistopankki
Omakampanja
Omakampanja.fi on uusi tapa tehdä yhteisestä pallostamme reilumpi ja parempi paikka. Perusta seurakunnallesi oma keräyskampanja osoitteessa omakampanja.fi ja kutsu seurakuntasi jäsenet mukaan auttamaan!
Pelasta maailma -kansainvälisyyskasvatusmateriaali II
Rippikoulupaketti
Nuorisoverkosto Changemakerin kansainvälisen diakonian rippikoulupaketti on ladattavissa osoitteessa www.changemaker. fi/riparipaketti. Changemakeriltä voi myös pyytää vapaaehtoisen vierailijan rippikouluun. Kysy lisää: toimisto@changemaker.fi.
Monipuolinen opettajan ja ohjaajan tietopaketti on suunniteltu käytettäväksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Film café -menetelmä yhdistää videoiden katselun ja keskustelun pienryhmissä. kirkonulkomaanapu.fi/aineistopankki
Jumalanpalveluselämään ja hartauksiin
Käytettävissäsi ovat kansainväliseen vastuuseen liittyvät jumalanpalvelusaineistot Kirkon Ulkomaanavun kolehtipyhille, hartausaineistot ja Seimimateriaali adventin ja joulun ajalle. Toim. Anniina Voutilainen
Haluaisitko järjestää tapahtuman tai innostaa vapaaehtoistyöntekijöitä?
1
Tekoja-kampanja
Kaksivuotinen Tekoja-kampanja keskittyy kehitysmaiden nuorten toimeentuloon. Konfliktien keskellä eläneet nuoret ovat usein jääneet ilman perustaitoja, joilla pärjätä elämässä. Lue lisää ja allekirjoita vetoomus: tekojakampanja.fi
Ota meihin yhteyttä: karita.linden-lemmetti@ kirkonulkomaanapu.fi (tapahtumat) tai sabina.bergholm@kirkonulkomaanapu.fi (vapaaehtoistyö). Lisää ideoita: kirkonulkomaanapu.fi/seurakunnat
25
Kumppanit ja yhteistyöverkostot Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa kirkon diakonista perustehtävää yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä kotimaisten yhteistyötahojen kanssa. Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin perustajajäsen. ACT on kirkollisten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijoiden yhteistyöjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Vuosittain ACTin jäsenet käyttävät 1,6 miljardia työskennellessään maailman köyhimmissä yhteiskunnissa elävien hyväksi ja heidän kanssaan. ACTillä on yli 130 jäsentä ja se toimii 140 maassa.Vuonna 2012 tuimme ACTin kautta muun muassa lukuisia humanitaarisen avun operaatioita ja ACTin vaikuttamistyön kehittämistä. Luterilainen maailmanliitto (LML) on Kirkon Ulkomaanavun suurin yksittäinen ohjelmien toteuttaja ja vanhin kumppanimme. Vuonna 2012 toimimme yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton maaohjelmien kanssa 17 maassa erilaisissa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyöhankkeissa. Tuimme myös LML:n paikallisten jäsenkirkkojen diakoniatyötä sekä kansainvälistä vaikuttamistyötä.
Ulkomaanapu tukee Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) ohjelmia, joilla edistetään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikutetaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistetään rauhaa. Vuonna 2011 Ulkomaanapu panosti erityisesti KMN:n rauhantyöhön. Vuonna 2011 vahvistimme yhteistyötä YKjärjestöjen kanssa erityisesti koulutuksen ja rauhantyön saralla. Ulkomaanapu on mukana koordinoimassa kansainvälisellä tasolla katastrofitilanteissa järjestettävää koulutusta. Teimme YKyhteistyötä myös YK:n lastenrahasto UNICEFin, YK:n kehitysohjelma UNDP:n, YK:N väestörahasto UNFPA:n, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR:n, YK:n poliittinen toimisto Somaliassa UNPOSin ja YK:n humanitaarisen avun logistiikkakeskus UNHRD:n kanssa erilaisissa humanitaarisissa kriiseissä. Kansainvälisten kumppaneiden lisäksi Ulkomaanavulla on kasvava määrä pieniä paikallisia kahdenvälisiä kumppaneita. Paikalliset kumppanit ovat kirkkoja, kirkollisia diakonisia järjestöjä, uskonnollisia toimijoita sekä muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.
Verkostot
Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö
Kirkon Ulkomaanapu tukee tai on jäsen useissa erilaisissa verkostoissa ja temaattisissa järjestöissä. Aprodev on eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen vaikuttamistyön yhteistyöelin. Sen päätehtävä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä tiedon välittäminen jäsenjärjestöille. Olemme myös EU-tason humanitaaristen toimijoiden yhteistyöjärjestön VOICEn ja globaalin kirkkojenvälisen vaikuttamistyön verkoston Ecumenical Advocacy Alliancen (EAA) jäsen. Suomessa Ulkomaanapu on muun muassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n ja suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EUyhdistyksen Kehyksen jäsen. Ulkomaanapu toimii kansainvälisen diakonian alalla läheisessä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien sekä muun muassa Yhteisvastuu keräyksen kanssa. Olemme Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen.
Kirkon Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Ulkomaanapu on solminut ulkoministeriön kanssa 22,2 miljoonan euron suuruisen rahoitussopimuksen vuosille 2010–2012. Tämän lisäksi Kirkon Ulkomaan avulla on sopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHOn kanssa vuosille 2008–2012.
26
Hallinto Kirkon Ulkomaanavun säätiön toimintaa johtaa kirkon ulkoasiain neuvoston asettama yksitoistajäseninen hallitus, apunaan kolmijäseninen työjaosto. Hallituksella on myös kolme varajäsentä. Vuonna 2012 hallitus kokoontui kuusi kertaa ja työjaosto neljä kertaa. Kirkon Ulkomaanavun hallitus 2012: puheenjohtajana toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen varapuheenjohtajana piispa Matti Repo jäseninä kansanedustaja Pekka Haavisto, kv. asiantuntija Tarja Kantola, johtava työalasihteeri Pia Kummel-Myrskog, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, piispa Tapio Luoma, kauppatieteen maisteri Ritva Ohmeroluoma, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, piispa Matti Repo (varapuheenjohtaja), työalasihteeri Helena Tuominen ja vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila varajäseninä johtaja Ilkka Mattila, asianajaja Tuomas Aho sekä valtiotieteen maisteri Henni Alava
Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu oli edustettuna seuraavilla tahoilla: Kansainvälinen ihmisoikeusasiain neuvottelu kunta IONK Kehityspoliittinen toimikunta Kepa ry Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry Kirkon Ulkoasiainneuvosto Kirkon ekumeenisten yhteyksien työryhmä APRODEV ACT-allianssi Suomen Somaliaverkosto Ihmisoikeustyön neuvottelukunta Siviilikriisinhallinnan järjestöjaosto Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS) Climate Action Network Europe CAN-E Coordination Europe Haiti COEH Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän Perjantairyhmä Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisemisverkosto KATU ry 1325-verkosto (naiset ja rauha)
Yhteiskuntavastuu
sihteerinä Antti Pentikäinen Hallituksen työjaostoon kuuluivat: puheenjohtajana Anni Vepsäläinen, henkilökohtainen varajäsen Kimmo Kääriäinen ja jäseninä Helena Tuominen, henkilökohtainen varajäsen Tarja Kantola, Pia Kummel-Myrskog, henkilökohtainen varajäsen Tuomas Aho sekä sihteerinä Antti Pentikäinen. Hallituksen asiantuntijajäsenet olivat johtaja Kalle Kuusimäki, lähetyssihteeri Risto Jukko, pääsihteeri Heikki Huttunen ja projektipäällikkö Riina Nguyen.
Kirkon Ulkomaanapu kantaa yhteiskuntavastuuta toimimalla eettisesti ja ekologisesti. Olemme • ympäristökuormitusta vähentävä WWF:n Green Office -toimisto •
Reilun kaupan työpaikka ja Reilun kaupan perustajajäsen. Käytämme Reilun kaupan tuotteita.
•
suomalaisten yritysten toimintaa kehitysmaissa tutkivan ja tarkkailevan Finnwatchin perustajajäsen.
Vuoden 2012 tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Ritva Ohmeroluoma, jäseninä Tuomas Aho ja Henni Alava. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen edusti Ulkomaanapua yhteistyötahoilla seuraavasti: Kirkon Ulkoasiainosaston johtoryhmän jäsen, Kirkon lähetystyön toimikunnan asiantuntijajäsen, Ylen Hyvän hallituksen jäsen, Ortodoksisen kirkon ulkomaanavun hallituksen asiantuntijajäsen, Yhteisvastuu-keräystoimikunnan jäsen, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen.
27
Yhteyshenkilöt ovat linkki seurakuntiin Kirkon Ulkomaanavun työtä pitävät seurakunnissa esillä yhteyshenkilöt, joita on yksi tai useampia lähes kaikissa seurakunnissa. Yhteyshenkilöt välittävät tietoa seurakunnan työntekijöille ja toteuttavat Ulkomaanavun kampanjoita yhdessä muiden kanssa. Suurin osa yhteyshenkilöistä on diakoniatyöntekijöitä, mutta joukossa on myös pappeja, lähetyssihteereitä ja muita seurakunnan työntekijöitä sekä aktiiviseurakuntalaisia. Yhteyshenkilöiden tehtävät vaihtelevat seurakunnissa työtehtävien sekä omien vahvuuksien mukaan. Hyvinkäällä diakoniatyöntekijänä toimivalle Päivi Lammelalle yhteyshenkilön tehtävä tuli osana toimenkuvaa ensimmäisen kerran hänen aloittaessaan diakoniatyön sijaisuuden Hyvinkäällä. Hän kertoo, että tehtävän hahmottaminen oli aluksi vaikeaa ja jäi varsin vähälle huomiolle. ”Kun minut myöhemmin valittiin samaan virkaan vakinaiseksi, halusin keskittyä siihen paremmin. Hain Ulkomaanavun yhteyshenkilötyöryhmään. Se on tuonut innostusta ja antanut tietoa Ulkomaanavun työstä. Ryhmässä saa myös tukea ja siellä voimme jakaa kokemuksia”, Päivi Lammela kertoo.
Yhteyshenkilötyöryhmän tehtävä on kehittää yhteyshenkilötoimintaa yhdessä Kirkon Ulkomaanavun työstä vastaavan työntekijän kanssa. Työryhmässä perehdytään Ulkomaanavun ajankohtaisiin asioihin ja ideoidaan erilaisia tapoja työn esillä pitämiseksi seurakunnissa. Samalla yhteyshenkilötyöryhmän jäsenet tuovat seurakuntatyön asiantuntemusta Ulkomaanavun työhön. ”Alussa tuntui, että itsellä oli niin vähän tietoa Ulkomaanavun työstä, että senkään vuoksi ei uskaltanut lähteä kertomaan työstä. Nyt on tullut tietoa ja myös Ulkomaanavun materiaalit tukevat hyvin.” Tärkeän sysäyksen yhteyshenkilön tehtävälle antoi vuonna 2011 osallistuminen yhteyshenkilöiden opintomatkalle Ugandaan. ”Matka merkitsi minulle heräämistä kehitysmaiden kysymyksiin. Sen myötä myös roolini yhteyshenkilönä tuli seurakunnassa tunnetummaksi ja minua kutsuttiin kertomaan monenlaisiin paikkoihin. Työalat ovat seurakunnissa helposti omien rajojensa sisällä, mutta tuntui, että silloin työalojen rajat ylittyivät.”
28
Seurakuntien tärkeä tuki Kirkon ja seurakuntien antama taloudellinen tuki on merkittävää Kirkon Ulkomaanavulle. Seurakuntien tuella monet ihmiset kehitysmaissa pääsevät ulos köyhyyden kierteestä. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän ja Ulkomaanavun aloittama Suvivirsikampanja Haitin koulujen jälleenrakentamiseksi levisi viime vuonna ympäri Suomea. Suvivirsi-tapahtumia järjestettiin lähes kahdessasadassa seurakunnassa.
Tekoja-kampanjaan liittyen seurakunnissa on kerätty tuhansia nimiä kampanjan vetoomukseen kehitysmaiden nuorten koulutuksen puolesta. Suomen suurin kansalaiskeräys Yhteisvastuukeräys osoitti voimansa jälleen kerran ja sai liikkeelle kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia. Kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille seurakunnan työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Kirkon Ulkomaanavun tuotot SEURAKUNNILTA 2012 9,0 % 3,8 %
14,1 %
Talousarviotuki Yhteisvastuukeräys Kolehdit Seurakuntien muu tuki Kirkkohallituksen tuki Yhteensä
50,0 %
% milj. € 50,0 3,9 23,1 1,8 14,1 1,1 3,8 0,3 9,0 0,7 100,0 7,8
23,1 %
Seurakuntien talousarviotuki Kirkon Ulkomaanavulle 2003–2012 Milj. € Milj. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0
3,2
3,6
3,9
3,6
3,8
4,2
4,2
4,3
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
4,5 3,9
2011
2012
Seurakuntien tuki Kirkon Ulkomaanavulle 2012 -tilasto löytyy osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/srktuki
29
Kirkon Ulkomaanavun avustusalueet 2012 Avustusalueet (Summat ovat tuhansina euroina) LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä MAANOSA YHT. välinen hankkeet Afrikka 4 025 0 1 845 3 262 4 019 13 151 Aasia 2 237 0 457 783 398 3 875 Lähi-itä 0 197 125 797 354 1 473 Latinalainen Amerikka 887 0 0 560 1 696 3 143 Eurooppa 0 0 0 717 37 754 Globaalit hankkeet 724 432 96 104 480 1 836 YHTEENSÄ 7 873 630 2 522 6 223 6 984 24 232 Suunnittelu ja seuranta 0 0 0 0 0 3 242 ULKOMAANTYÖ YHTEENSÄ
7 873
630
2 522
6 223
6 984
27 474
AFRIKKA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Angola 672 0 0 316 0 988 Burkina Faso 0 0 100 0 0 100 Burundi 218 0 0 0 20 237 Djibuti 58 0 0 0 0 58 Etiopia 489 0 159 79 0 727 Eritrea 127 0 0 0 3 130 Kenia 5 0 38 0 462 505 Keski-Afrikan tasavalta 0 0 0 68 6 74 Kongon dem. tasavalta 899 0 275 0 887 2 061 Liberia 0 0 50 418 1 239 1 707 Mali 0 0 0 283 0 283 Mauritania 0 0 186 0 0 186 Mosambik 661 0 0 49 13 723 Sierra Leone 0 0 0 626 159 784 Somalia 0 0 213 718 785 1 716 Sudan 35 0 353 511 229 1 128 TŠad 7 0 421 0 22 451 Uganda 803 0 50 99 0 952 Zimbabwe 0 0 0 44 0 44 Muu Afrikka 50 0 0 51 193 294
%
47,9 % 14,1 % 5,4 % 11,4 % 2,7 % 6,7 % 88,2 % 11,8 % 100,0 %
%
7,5 % 0,8 % 1,8 % 0,4 % 5,5 % 1,0 % 3,8 % 0,6 % 15,7 % 13,0 % 2,1 % 1,4 % 5,5 % 6,0 % 13,0 % 8,6 % 3,4 % 7,2 % 0,3 % 2,2 %
YHTEENSÄ 4 025 0 1 845 3 262 4 019 13 151 100,0 % LML = Luterilainen maailmanliitto KMN = Kirkkojen maailmanneuvosto ACT-allianssi = Action by Churches Together (Kirkollisten avustusjärjestöjen verkosto)
30
AASIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Afganistan 0 0 0 101 0 101 Bangladesh 0 0 0 235 0 235 Intia 0 0 0 98 0 98 KambodŽa 1 228 0 49 243 353 1 873 Myanmar 124 0 0 86 0 211 Nepal 781 0 0 21 0 802 Pakistan 50 0 409 0 0 459 Muu Aasia 53 0 0 0 44 97 YHTEENSÄ
2 237
0
457
783
398
3 875
LÄHI-ITÄ LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä välinen hankkeet YHTEENSÄ 0 197 125 797 354 1 473
%
2,6 % 6,1 % 2,5 % 48,3 % 5,4 % 20,7 % 11,8 % 2,5 % 100,0 %
%
100,0 %
LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet
%
Keski-Amerikka* Peru Haiti Muu Lat. Amerikka
519 0 368 0
0 0 0 0
0 0 0 0
115 202 228 15
40 0 1 656 0
674 202 2 252 15
21,4 % 6,4 % 71,6 % 0,5 %
YHTEENSÄ
887
0
0
560
1 696
3 143
100,0 %
ml. Guatemala, El Salvador, Honduras
*
EUROOPPA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet
%
Kosovo Serbia Venäjä Muu Eurooppa
0 0 0 0
0 0 0 0
0 0 0 0
279 85 299 54
10 4 19 4
289 89 318 58
38,3 % 11,8 % 42,1 % 7,7 %
YHTEENSÄ
0
0
0
717
37
754
100,0 %
31
Tuloslaskelma Euroa
1.1. - 31.12.2012
1.1. - 31.12.2011
VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta Tuotot Valtiolta 12 791 213,02 12 643 810,03 EU:lta 674 152,98 40 000,00 Seurakunnilta 7 030 656,70 7 833 443,36 Kv. rahoituslähteistä 510 685,13 1 159 936,76 Muut tuotot 84 540,38 56 853,47 21 091 248,21 21 734 043,62 Kulut Suorat avustukset -19 820 080,15 -19 496 306,50 Henkilöstökulut -4 663 165,20 -3 965 024,07 Muut kulut -2 990 298,28 -2 254 269,60 -27 473 543,63 -6 382 295,42 -25 715 600,17 -3 981 556,55 Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä, koulutus ja vaikuttamistyö Tuotot 588 632,36 512 586,40 Kulut Henkilöstökulut -952 065,93 -858 686,26 Muut toimintakulut -1 179 142,28 -1 064 031,79 -2 131 208,21 -1 542 575,85 -1 922 718,05 -1 410 131,65 Yleishallinto Tuotot 8 112,97 5 010,43 Kulut Henkilöstökulut -1 098 765,57 -1 015 957,54 Muut toimintakulut -151 050,55 -247 365,44 -1 249 816,12 -1 241 703,15 -1 263 322,98 -1 258 312,55 Varsinaisen toiminnan kulujäämä
-9 166 574,42
-6 650 000,75
VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 9 669 836,34 6 561 435,33 Yrityksiltä ja yhteisöiltä 583 989,99 712 927,91 Muut tuotot 9 177,12 4 162,89 10 263 003,45 7 278 526,13 Kulut -2 227 431,75 8 035 571,70 -2 038 471,49 5 240 054,64 Tuotto/kulujäämä -1 131 002,72 -1 409 946,11 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 216 906,15 222 913,58 Kulut -5 279,20 211 626,95 -64 832,10 158 081,48 Tuotto/kulujäämä
-919 375,77 -1 251 864,63
YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta 680 000,00 655 000,00 Tulos ennen rahastosiirtoja
-239 375,77
-596 864,63
RAHASTOSIIRROT Siirto avustusrahastoon 126,94 -1 409,34 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -239 248,83 -598 273,97
32
Tase
Euroa 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmat 71 162,10 120 166,28 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 108 460,88 126 914,16 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 54 161,50 59 406,70 Joukkovelkakirjalainat 1 000 000,00 1 054 161,50 942 500,00 1 001 906,70 Saamiset Lyhytaikaiset Maksetut ennakkomaksut 1 563 479,11 2 545 707,69 Siirtosaamiset 636 592,76 383 174,98 Muut saamiset 199 081,95 2 399 153,82 117 080,73 3 045 963,40 Rahat ja pankkisaamiset 9 682 353,35 12 275 435,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 315 291,65 16 570 386,33 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 33 637,59 33 637,59 Muut määrätarkoitukseen sidotut rahastot Avustusrahasto 1985 115 731,32 115 858,26 Edellisten tilikausien ylijäämä 5 654 341,23 6 252 615,20 Tilikauden yli-/alijäämä -239 248,83 5 564 461,31 -598 273,97 5 654 341,23 5 803 837,08 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut 6 139 555,87 9 454 055,75 Ostovelat 517 425,72 280 403,03 Muut velat 238 007,09 160 489,88 Siirtovelat 855 841,66 7 750 830,34 871 600,59 10 766 549,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 315 291,65 16 570 386,33
33
Muutosvaiheessa Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2012 kansainväliseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa 33,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 6,7 %. Tuotot olivat 32,8 miljoonaa euroa ja kasvu edelliseen vuoteen nähden oli 8,0 %. Tuottoihin sisältyy aikaisempina vuosina saatuja varoja 2,7 miljoonaa. Tilikauden 2012 alijäämä oli 0,2 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 5,6 milj. euroa ja vastaavasti edellisen tilikauden lopussa 5,8 miljoonaa euroa.
Kirkon Ulkomaanavun hallitus hyväksyi vuosille 2013–2016 uuden strategian, joka vie loppuun aloitetun muutosvaiheen ja ohjaa voimakkaasti säätiön toimintaa tulevaisuudessa. Kirkon Ulkomaanapu on siirtynyt kumppaneidensa rinnalle kentälle, tehostanut vaikuttamistoimintaansa ja hakee kansainvälistä profiilia osaamisalueillaan. Nämä valinnat ovat uudistaneet säätiön toimintatapaa perustavanlaatuisesti.
Henkilöstö Henkilöstön vahvuus koko Ulkomaanavussa vuoden 2012 lopussa oli 199 henkilöä, joista 107 Katajanokalla, 24 lähetettynä työntekijänä sekä 68 paikalta palkattua työntekijää.
Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 194, joista Helsingissä ja lähetetyllä henkilöstöllä yhteensä 132 ja paikalta palkatulla henkilöstöllä 62.
Tuleva kehitys Strategiaan pohjautuen Ulkomaanapu keskittyy jatkossa kolmeen teemaan: oikeuteen rauhaan, koulutukseen ja toimeentuloon. Näiden teemojen sisällä Ulkomaanavun tulee löytää riittävän kapeat osaamisalueet, joihin pieni järjestö voi keskittyä tuottaakseen lisäarvoa kumppaneilleen ja saadakseen aikaan omilla toimillaan todennettua tulosta. Samalla Ulkomaanapu toimii jatkossa pääsääntöisesti toimistojensa kautta.
Läsnäolo kentällä on osaltaan lisännyt Ulkomaanavun oman toiminnan kustannuksia. Myös siksi kenttäläsnäolon tulee tuottaa kumppaneille selvää lisäarvoa. Samalla tehtäviä pääkonttorista tulee hallitusti siirtää toimistoihin ja siten hallintokulujen pääkonttorilla pienentyä. Ulkomaanapu on päättänyt hakea taloudellista kasvua jatkossa ensisijaisesti kansainvälisellä varainhankinnalla.
Lämpimät kiitokset kaikille tukijoillemme! Teidän avullanne teimme toivosta totta eri puolilla maailmaa.
34
Kirkon Ulkomaanavun tuotot 2012 1,2 %
11,9 % 5,5 %
31,4 %
3,4 % 0,9 % 2,1 % 3,7 %
Seurakuntien talousarviotuki Yhteisvastuukeräys Kolehdit Seurakuntien muu tuki Kirkkohallituksen tuki Kansainvälinen rahoitus Valtion tuki Yksityiset ja yhteisöt Muut tuotot Yhteensä
% milj. € 11,9 3,9 5,5 1,8 3,4 1,1 0,9 0,3 2,1 0,7 3,7 1,2 40,2 13,2 31,4 10,3 1,2 0,4 100,0 32,8
40,2 %
Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot 2012 3,9 %
13,3 %
39,9 % 9,7 %
5,4 % 2,4 %
9,4 % 16,0 %
%
milj. €
Afrikka 39,9 13,2 Aasia ja Lähi-itä 16,0 5,3 Latinalainen Amerikka 9,4 3,1 Eurooppa 2,4 0,8 Yleismaailmalliset ohjelmat 5,4 1,8 Ohjelmatyön suunnittelu ja seuranta 9,7 3,2 Toiminnot kotimaassa 13,3 4,4 Yleishallinto 3,9 1,3 Yhteensä 100,0 33,1 Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.
Kirkon Ulkomaanavun säätiön tasekirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/talous
35
Tilaa Kirkon Ulkomaanavun uutiskirje: kirkonulkomaanapu.fi/uutiskirjeet Anna Toisenlainen lahja: toisenlainenlahja.fi Tilinumerot: IBAN: FI33 1572 3000 5005 04 Nordea 157230-500504 Danske Bank 800018-223340 IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 IBAN: FI19 4055 1220 0104 37 Aktia 405512-210437 Helsingin OP 572302-121551 IBAN: FI08 5723 0210 0215 51
36
BIC: NDEAFIHH
BIC: DABAFIHH BIC: HELSFIHH
BIC: OKOYFIHH
Kannen kuva: Ville Asikainen, Burundi
Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A) 00161 Helsinki Puh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu) Sähköposti: kirkonulkomaanapu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi