Vuosikertomus 2018

VUOSI­KERTOMUS 2018

KIRKON ULKOMAAN­AVUN TOIMINTAMAAT 2018

● Washington DC

TYÖTÄMME OVAT TUKENEET

Monrovia ● LIBERIA

Government of the United States

EDUCATION CANNOT WAIT a fund for education in emergencies

2

Kirkon Ulkomaanapu 2018

Euroopan unioni Pelastuspalvelu ja humanitaarinen apu

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe: Koulutusta pakolaisille...................... 5 Uusi globaaliohjelma........................................... 6 Kirkon Ulkomaanavun työn tulokset.............. 8 Humanitaarinen apu........................................... 18 Vaikuttamistyö....................................................... 21 Kumppanit ja yhteistyöverkostot.................... 22 FCA Investments.................................................. 24 Vapaaehtoisverkostot.......................................... 25 Vastuullisuus.......................................................... 28 Hallinto..................................................................... 30 Henkilöstö............................................................... 31 Varainhankinta....................................................... 32 Artikkeli: Tasa-arvoisesksi luotu....................... 34 Seurakunnat ja KUA............................................. 35 Tee hyvää Kirkon Ulkomaanavun kautta...... 37 Viestintä................................................................... 38 Talous........................................................................ 40 Tulos.......................................................................... 42 Tase............................................................................ 43

SUOMI ● Helsinki

SYYRIA PALESTIINALAISALUEET ISRAEL ● Amman JORDANIA

NEPAL ● Katmandu BANGLADESH

ERITREA

MYANMAR

Yangon ●

● Asmara

KAMBODŽA

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA ● Bangui

● Phnom Penh ETELÄ-SUDAN ● Juba

SOMALIA

● Mogadishu UGANDA KENIA ● Kampala ● Nairobi

Julkaisija: Kirkon Ulkomaanpu Toimitus: Kristiina Markkanen Taitto: Tuukka Rantala Kuvatoimitus: Tatu Blomqvist Paino: Erweko Oy Helsinki, Kesäkuu 2018

Kirkon Ulkomaanapu 2018

3

ARVOT •• •• •• ••

Valikoimaton lähimmäisenrakkaus Periksiantamaton toivo Rohkeus Kunnioitus

MISSIO Tekoja ihmisarvon puolesta.

VISIO Kirkon Ulkomaan­avun visio on maailma, jossa kaikki yhteiskunnat ovat sopeutumiskykyisiä ja oikeuden­ mukaisia. Niissä toteutuu jokaisen oikeus rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään toimeentuloon.

4

Kirkon Ulkomaanapu 2018

KUVA: TATU BLOMQVIST

Ibrahim Milhemin tytär Layal auttaa mielellään isäänsä ja seuraa hänen puuhiaan kattopuutarhassa. Lue lisää s. 38.

ESIPUHE

KOULUTUSTA PAKOLAISILLE, HÄVIKKI­RUOKAKAUPPA SUOMEEN VUOSI 2018 oli Kirkon Ulkomaanavulle vahvan toiminnan ja uusien innovaatioiden vuosi. Jatkoimme toimintaamme Suomeen suurimpana kansainvälisen avun järjestönä.

Uudistimme työtämme ja otimme käyttöön uusia työkaluja.

Syyskuussa avasimme hävikkiruokakauppa WeFoodin kauppakeskus Redissä Helsingissä. WeFood sai huomattavaa näkyvyyttä mediassa ja ehti jo syksyn 2018 aikana vähentää Suomessa esiintyvää ruokahävikkiä yli 10 000 kiloa.

Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat KUA:n toimintaa, ja tuemme ohjelmamaissamme työtä Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityisten toimijoiden mukaantulo on osa kestävän kehityksen periaatteita; yksityissektorin kehittäminen työn ja toimeentulon luomiseksi onkin kasvava painopiste Kirkon Ulkomaan­avun työssä.

Nuorten ja pakolaisten yrittäjyyden vahvistaminen on siitä yksi esimerkki. Toinen on Naisten Pankin pitkäjänteinen työ naisten mikroyrittäjyyden parissa. Tuki on nyt laajentunut käsittämään pienten ja keskisuurten (SME) yritysten lainoitukset ja teknisen tuen.

KUA:n vuonna 2017 perustaman FCA Investments Oy:n (FCAI) ja UM:n väliset neuvottelut saatettiin loppuun ja vuoden lopulla osapuolet allekirjoittivat FCAI:n ensimmäisen, 16 miljoonan euron arvoisen lainan sopimukset valtiokonttorin kanssa.

Samaan aikaan KUA ja Naisten Pankki valmistautuivat Ugandassa uuteen toimintaan, yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen. Yrityksen rekisteröinti käynnistyi loppuvuonna ja vuoden 2019 aikana pääkaupungin Kampalan lähelle nousee 15 000 kanan munituskanala, joka työllistää 30 työntekijää.

Välillisesti kanala tuottaa ansioita useille sadoille, pääosin naisille, rehuraaka-aineiden tuotannossa ja kananmunien myyntiketjussa.

Toimintamme jatkoi kasvuaan. Kirkon Ulkomaanavussa työskenteli vuoden 2018 lopussa liki 500 henkilöä 15 eri maassa, useimmiten sota-alueilla ja hauraissa maissa. Lisäksi Ugandan, Kenian ja Etelä-Sudanin avustusohjelmissa työskenteli noin 1500 opettajaa.

Vaikeat turvallisuustilanteet ja yllättävät katastrofit, lähinnä konfliktit, hidastivat aika-ajoin järjestön pitkän aikavälin ohjelmien toteutusta Syyrian tai Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa hauraissa ohjelmamaissa.

Silti työmme oli jälleen tuloksekasta ja useat sadat tuhannet ihmiset saivat apua kauttamme eri puolilla maailmaa.

Saimme myös jälleen kerran valtavasti yksityislahjoituksia, mistä suuri kiitos kaikille lahjoittajille.

Jouni Hemberg Kirkon Ulkomaan­avun toiminnanjohtaja

KUVA: TATU BLOMQVIST

Vuonna 2018 käynnistyi myös suomalaisten yrittäjyystutkintojen vienti.

Panostimme pakolaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutukseen ja veimme ensimmäiset suomalaiset yrittäjien ammattitutkinnot Ugandassa olevien pakolaisnuorten ulottuville.

Ammatillisen koulutuksen rooli ja erityisesti yrittäjäkoulutus ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi. ”From learning to earning” onkin naisten ja nuorten kanssa tekemämme työn tunnuslauseena.

Strategiamme mukaisesti keskitimme toimintamme edelleen maailman hauraimpiin ja haasteellisimpiin toimintaympäristöihin. Solmimme useita uusia kumppanuuksia sekä globaalisti että paikallisesti, YK-järjestöjen, kehityspankkien, kansalaisjärjestöjen (CSO) ja hallitusten kanssa. UNICEFin ja UNHCR:n lisäksi myös toiminta UN Womenin kanssa käynnistettiin. Suomen kehitysyhteistyötuen lisäksi toimintaamme rahoitti useiden muiden maiden kehitysyhteistyöviranomaiset. Vuonna 2018 uusia tukijoita olivat mm. Sveitsin, Hollannin ja Belgian valtiot.

Panostimme myös vammaisten osallisuuden kehittämiseen erityisesti humanitaarisessa avussa. Otimme käyttöön lasten suojeluun tähtäävän ohjeistuksen ja saimme arvostetun Core Humanitarian Standard Allianssin CHS-sertifioinnin kuvaamaan työmme laatua.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

5

UUSI GLOBAALIOHJELMA KÄYTÖSSÄ VUONNA 2018

TOIMEENTULO

TOIMEENTULO JA KAUPANKÄYNTI MAHDOLLISTAVAT VAKAUDEN

Vakaat ja oikeudenmukaiset yhteiskunnat

KOULUTUS MAHDOLLISTAA TOIMEENTULON

IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN Syrjittyjen ryhmien osallistuminen

RAUHA

Kirkon Ulkomaan­avun työ jakautuu kolmeen teemaan, jotka ovat keskeisiä kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Teemat liittyvät yksilön oikeuksiin: kaikilla on oikeus elää rauhassa, saada laadukasta koulutusta ja hankkia kestävä toimeentulo. Nämä teemat ovat toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia. Yhdessä ne muodostavat Kirkon Ulkomaan­avun ohjelmallisen kehyksen, johon sisältyvät myös sukupuoleen ja yhtäläiseen osallistumiseen liittyvät kysymykset. Haasteista ja toimintaympäristöstä riippuen voimme tehdä kehitysyhteistyötä, antaa humanitaarista apua, tehdä vaikuttamistyötä tai investoida. Näiden oikeuksien toteutuminen on uhattuna erityisesti hauraissa olosuhteissa ja siksi työskentely ja läsnäolo juuri niissä on KUA:lle ensisijaisen tärkeää.

KUA:n uusi kuusivuotinen ohjelmakausi alkoi 2018. Työmme pohjana on oikeusperustaisuus, ja sen keskiössä on köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden syihin puuttuminen.

Uuden ohjelman puitteissa luodaan ihmisille

6

Kirkon Ulkomaanapu 2018

Aktiiviset kansalaiset

LAADUKAS KOULUTUS

KOULUTUS MAHDOLLISTAA VAIKUTTAMISEN

uusia mahdollisuuksia ja vahvistetaan yksilöiden ja yhteisöjen kykyjä vastata paremmin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Kirkon Ulkomaan­avun työ parantaa erityisesti nuorten, naisten ja erilaisista kriiseistä ja konflikteista kärsivien ihmisten mahdollisuuksia kestävään toimeentuloon ja hyvinvointiin tasa-arvoisina muiden kanssa. Tähän tarvitaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja ihmisille työllistymisen ja yritystoiminnan edellyttämiä tietoja, taitoja, valmiuksia ja verkostoja.

Laadukas koulutus on ihmisoikeus. Se avaa väyliä toimeentuloon ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Koulutuksen tasapuolisuutta tukemalla voidaan varmistaa, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen. KUA vahvistaa opetusalan viranomaisten kykyä ottaa vastuu parempien oppimismahdollisuuksien kehittämisestä. Koulutus voi myös edistää rauhaa, ja antaa välineitä välttää ja ratkaista konflikteja.

Lisäksi koulunkäynti suojelee lapsia ja nuoria lapsia epävakaissa oloissa.

Kirkon Ulkomaan­avun rauhantyö tukee laaja-alaista osallistumista, jonka keskiössä ovat nuoret, naiset, pakolaiset sekä uskonnolliset ja perinteiset toimijat. KUA tukee erityisesti naisia ja nuoria päätöksentekoon osallis­tumisessa ja siihen vaikuttamisessa sekä heidän rauhantyötään. Laaja osallistuminen varmistaa, että eri yhteiskuntaryhmien äänet pääsevät kuuluviin yhteistä tulevai­ suutta suunnitellessa. Uuden ohjelman keskiössä onkin yhteisöjen ja heikossa asemassa olevien ihmisryhmien yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vaikutusvallan lisääntymisen tukeminen. Samalla yhteistyötä tehdään paikallisten viranomaisten kanssa, jotta tieto heidän velvoitteistaan ja kyky vastata niihin kasvaa. Tuomalla yhteen oikeudenhaltijat ja vastuunkantajat edistetään paikallista omistajuutta, osallistumista ja tilivelvollisuutta, ja luodaan pohja köyhyyden kestävälle vähentämiselle.

Piritta Rikkonen Global Development Coordinator

TYÖN TEEMAT

KUVA: PATRICK MEINHARDT

KIRKON ULKOMAANAVUN TYÖN TULOKSET 2018

Oppilaat keskittyvät päättökokeeseensa Adjumanissa, Pohjois-Ugadassa.

YLI TUHAT YRITYSTÄ, SATOJA TYÖPAIKKOJA Kirkon Ulkomaanavun Oikeus toimeentuloon -teeman tavoitteena on vähentää köyhyyttä edistämällä kestävää taloudellista kehitystä, josta pääsevät osalliseksi myös eri tavoin marginaalissa olevat ihmiset.

Erityisesti pyrimme tukemaan naisten, nuorten ja pakolaisten tulonhankintaa, yrittäjyyttä ja työllistymistä. Teemme yhteistyötä yksityissektorin kanssa ja vaikutamme rakenteisiin, jotka tuottavat sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta.

Katastrofitilanteissa tuemme paikallisen elinkeinotoiminnan toipumista ja ihmisten nopeaa paluuta normaalielämään myös toimeentulomahdollisuuksien osalta.

Keskeinen mittari toimeentulon parantumiselle on yritysten ja työpaikkojen syntyminen.

Vuonna 2018 KUA:n tukemissa hankkeissa raportoitiin 1087 uutta yritystä ja yli 600 uutta

työpaikkaa. Sen lisäksi 637 toimivaa yritystä sai tukea liiketoimintansa kehittämiseen.

Kehittämistyö perustuu entistä vahvemmin tutkittuun tietoon; markkina- ja arvoketjuselvitykset ovat oleellinen osa toimeentulohankkeiden suunnittelua. Yrittäjyyskoulutusta ja erilaisia tulonhankintaa edistäviä lyhytkestoisia kurssituksia tarjottiin kaikille yrityksen käynnistäneille ja sitä suunnitteleville. Kriittisessä käynnistysvaiheessa tarjolla on myös pitkäkestoisempaa yritysvalmennusta ja neuvontapalveluja.

KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa sovelletaan toimintamallia, joka tukee valmistumisen jälkeistä siirtymistä suoraan työelämään. Tätä seurataan kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen.

Tulokset ovat rohkaisevia. Seurannassa mukana olleista 706 valmistuneesta 71 prosenttia

ansaitsi elantonsa joko palkkatyössä (39 %), ammatinharjoittajana (31 %) tai yrittäjänä (1 %).

Kaikkien ikäluokkien miehet ja nuoret naiset löysivät hyvin paikkansa työelämässä, kun puolestaan yli 25-vuotiaat naiset työllistyivät heikoimmin. Heistä vain 45 prosenttia ansaitsi tuloja seurantajaksolla, kun muissa ryhmissä vastaava osuus oli 70–80%.

Ammattikoulutettujen ryhmässä miesten ja naisten välinen jakauma oli KUA:n tavoitteen mukaan tasainen, molempia oli 50 prosenttia.

Miehistä puolet hakeutui palkkatöihin, kun puolestaan enemmistö naisista työllisti itse itsensä.

Tutkitusti toiminta-alueillamme naisille on tarjolla palkkatöitä vähemmän kuin miehille. Tällaisessa tilanteessa naisille suunnattu yrittäjyyskoulutus on erityisen tehokas väylä

Kirkon Ulkomaanapu 2018

7

TYÖN TEEMAT

KUVA: VEERA PITKÄNEN

Nepalilainen Kamu Sumar perusti avioeron jälkeen kaupan KUA:n tuella.

ansaintaan ja parhaimmillaan tarjoaa töitä myös muille jo yrityksen alkuvaiheessa. Vuoden aikana syntyi yhteensä 1 087 uutta yritystä, joista 85 prosenttia oli naisten perustamia.

Yli puolet on laskettavissa maatalouden sivuelinkeinoiksi, itsensä työllistäviä ammatinharjoittajia on hieman vähemmän.

Naiset perustivat 71 työllistävää mikro- ja pienyritystä, joista pääosa on Nepalissa. Siellä naisyrittäjyyden kehittämisellä on myös pisimmät juuret Naisten Pankin pitkäkestoisen panostuksen ansiosta. Miesten yritystoiminta liittyy harvemmin maatalouteen, mutta heilläkin itsensä työllistäminen oli yleisintä (184).

Lisäksi miehet perustivat 17 mikroyritystä.

KUA:n kehittämä ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksen yhdistelmämalli on antanut alkusysäyksen 20 prosentille kaikista uusista yrityksistä (227). KUA pyrkii vaikuttamaan

8

Kirkon Ulkomaanapu 2018

myös yritysten toimintaympäristöön kuhunkin kontekstiin soveltuvalla tavalla. Jordaniassa KUA toimii aktiivijäsenenä verkostossa, joka ajaa muutoksia Syyrian pakolaisia koskeviin tiukkoihin työelämärajoituksiin. Joulukuussa 2018 Jordanian hallitus taipui avaamaan joitakin pienyrittäjyyden aloja myös syyrialaisille.

Kambodžassa KUA toimii maatalousministeriön suuntaan maatalousosuuskunnille tarjottavien palveluiden kehittämiseksi ja avaa markkinoita osuuskuntien tuotteille. Kambodžan maaohjelma on KUAn edelläkävijä ilmastonmuutokseen liittyvässä työssä.

Mittavan hallintouudistuksen jälkeen Nepalissa on kiinnitetty huomiota yhteistyöhön uuden paikallishallinnon kanssa varojen ohjaamiseksi maatalouden ja naisyrittäjyyden kehittämiseen ja työttömien nuorten ammatti­koulutukseen.

RAUHANTYÖTÄ NUORTEN JA NAISTEN KESKUUDESSA KUA:n rauhantyön keskiössä ovat naiset, nuoret, pakolaiset ja uskonnolliset ja perinteiset toimijat. Heidät usein jätetään päätöksenteon ja rauhanprosessien ulkopuolelle, vaikka heidän roolinsa on keskeinen konfliktien ratkaisussa ja rauhanrakentamisessa. KUA tukee heidän aktiivista rooliaan niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja varmistaa, että yhteisöjen ja ruohonjuuritason toimijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Vuonna 2018 KUA edisti rauhaa kansallisella tai paikallisella tasolla Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa, Ugandassa, Somaliassa, Myanmarissa, Nepalissa ja Kambodžassa.

Työ on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja YK:n turvallisuusneuvoston nuoria, naisia ja rauhaa koskevien päätöslauselmien 1325 ja 2250 kanssa. Nuorten vaikutusvaltaisemman roolin tukeminen on kasvava teema monessa KUA:n ohjelmamaassa. Nuorten ja päätöksentekijöiden välistä yhteistyötä vahvistettiin vuonna 2018 esimerkiksi Ugandassa, Kambodžassa, Nepalissa sekä Keniassa.

KUA tukee konfliktien rauhanomaista ratkaisua. Etelä-Sudanissa ja Keniassa KUA tuki naisten, nuorten ja perinteisten johtajien rauhankomiteoiden perustamista. Naisten rauhankomitean työ Etelä-Sudanissa edisti vuoropuhelua kahdeksassa kylässä. Työ johti väkivallan vähenemiseen.

Keniassa yli 1 500 ihmistä aiemmin sotineista yhteisöistä kokoontui rauhanrukoukseen, johon osallistui myös paikallis- ja aluehallinnon edustajia.

Kambodžassa tuettiin paikallisia kylätoimikuntia sovittelemaan esimerkiksi maakiistoja.

Yhteensä 70 prosenttia eli 438 kiistaa soviteltiin rauhanomaisesti.

Nepalissa KUA on tukenut kastiin pohjautuvan syrjinnän lopettamista. Vuonna 2018 kolme kuntaa sitoutui vahvistamaan dalit-yhteisön jäsenien roolia paikallishallinnossa.

Somaliassa KUA tuki kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen ja valtionraken-

TYÖN TEEMAT

nuksen prosesseihin, muun muassa lisäämällä tietoisuutta yhteisöjen roolista radio-ohjelmalla, joka tavoitti noin 715 000 kuulijaa. Lisäksi KUA ja rauhanverkosto tukivat Somalian hallitusta kansallisen sovinnon viitekehyksen kehittämisessä järjestämällä 14 konsultaatiota eri puolilla Somaliaa.

MOHAMED ELSANOUSI RAUHANVERKOSTON JOHTOON KUA:n perustaman Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston johto vaihtui vuonna 2018. Verkostoa neljä vuotta johtaneen Antti Pentikäisen seuraajaksi valittiin Mohamed Elsanousi.

Rauhanverkosto pyrkii tukemaan kestäviä rauhanprosesseja rakentamalla siltoja ruohonjuuritason rauhanrakentajien ja kansainvälisten toimijoiden välillä.

KUA:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola nimitettiin vuonna 2018 YK:n Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän (UN Task Force for Religion and Sustainable Development) uskopohjaisen neuvoston toiseksi puheenjohtajaksi yhdessä KAICIID:n pääsihteerin Faisal Bin Muaammarin kanssa.

SUOMALAISIA TUTKINTOJA SUORITETTIIN UGANDASSA

pakolaisista sekä 75 prosenttia yläkoulu- ja lukio­ikäisistä nuorista ei käy koulua. Pakolaisina elävien nuorten tulevaisuus riippuu pakolai­suuden aikaisesta koulutuksesta.

KUA tarjoaa ammatillista koulutusta ja yrittäjyyskoulutusta, jotta he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan ja työllistymään jo pakolaisuuden aikana.

Vuoden 2018 aikana Kirkon Ulkomaan­avun työ koulutuksen laadun parantamiseksi jatkoi kasvuaan. Kaikissa KUA:n ohjelmamaissa sekä Bangladeshissa toteutetaan hankkeita, joilla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten oikeus saada laadukasta koulutusta. Työn tavoitteena on varmistaa erityisesti pakolaislasten ja -nuorten, mukaan lukien maan sisäisten pakolaisten, oikeuksien toteutuminen.

Vuonna 2018 työskenneltiin mm. Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Bangladeshissa, jotta pääsy peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen pystyttäisiin turvaamaan kriisien keskellä eläville lapsille ja nuorille.

KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että vastavalmistuneet pääsevät siirtymään suoraan työelämään.

Vuonna 2018 KUA:n tukeman ammatillisen koulutuksen sai 4 020 oppijaa. Heistä yli 70 prosenttia oli työllistynyt puolen vuoden sisällä valmistumisesta.

Opinto-ohjauksen avulla oppijoita ohjataan opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä. Yhteensä 2 483 opiskelijaa sai oppilaanohjausta vuonna 2018.

Laadukkaan koulutuksen varmistaminen riippuu ennen kaikkea opettajien osaamisesta.

Opettajien koulutus on yksi tärkeimpiä KUA:n koulutustyön osa-alueita, ja se jatkoi kasvuaan vuonna 2018. Vuoden aikana koulutettiin yhteensä 6947 opettajaa. Opettajien koulutusta kehitetään yhteistyössä kumppanimaiden opetusministeriöiden kanssa.

Etelä-Sudanissa KUA tuki 32 502 lapsen koulunkäyntiä 54 koulussa Mingkhamanin, Piborin ja Fangakin maakunnissa jakamalla oppi­ materiaaleja. Samalla vahvistettiin opettajien pedagogisia ja psykososiaalisia taitoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin luokkahuoneita.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti 50 prosenttia peruskouluikäisistä KUVA: TATU BLOMQVIST

Myanmarilaiset vapaaehtoiset muistavat lapsuudestaan, millaista on elää aseellisen konfliktin keskellö.

Koulutustyössä tehtiin myös uusia avauksia.

Ugandassa 20 nuorta suoritti suomalaisen yrittäjän ammattitutkinnon KUA:n ja koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipsin yhteishankkeen mahdollistamana.

Tutkinto vastaa vaatimuksiltaan suomalaista toisen asteen tutkintoa ja sillä voi hakea jatko-opintoihin muun muassa EU:n sisällä.

Pakolasinuoret saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden suorittaa suomalaisen ammattitutkinnon.

Niin isot rahoittajakumppanit kuin keskeiset kansainväliset koulutustoimijatkin näkevät KUA:n haluttuna yhteistyökumppanina.

Tästä on osoituksena merkittävä roolimme YK:n toiminnassa sekä se, että UNICEF on kasvattanut ohjelmatoiminnallemme antamaansa tukea.

KUA uusi tuloskehikkonsa vuonna 2018, joten luvut eivät ole suoraan verrannollisia edellisten vuosien tulostietoihin.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

9

TYÖ ALUEITTAIN

LÄNSI- JA KESKI-AFRIKKA HENKILÖSTÖ: 53

lasta sai Keski-Afrikan tasavalla koulutarvikkeita, 28 luokkahuonetta kunnostettiin.

477

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: Réseau des Médiateurs, Serving Humanity for Empowerment and Development SHED

Monrovia ● LIBERIA

39 200

opettajaa koulutettiin Keski-Afrikan tasavallassa. Heistä 147 oli vapaaehtoisia opettaja­ vanhempia.

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA ● Bangui

109

poliisia ja vanginvartijaa, 430 vankia, 45 uskonnollista ja perinteistä johtajaa sekä 12 oikeuslaitoksen toimijaa osallistui Liberiassa oikeusjärjestelmän toimintaa parantavaan hankkeeseen.

RAHOITUS

KESKI-AFRIKAN TASAVALLASSA Kirkon Ulkomaanapu tekee rauhantyötä ja kehittää maan koulujärjestelmää yhdessä paikallisen opetusministeriön kanssa.

Sisällissodasta toipuvassa maassa jaettiin vuoden 2018 aikana 39 230 lapselle koulutarvikkeita ja 28 luokkahuonetta kunnostettiin.

KUA tukee vanhempainyhdistyksiä monin eri tavoin, jotta vanhemmat olisivat sitoutuneita lastensa koulunkäyntiin. Vuonna 2018

10

Kirkon Ulkomaanapu 2018

KUA TUKEE VANHEMPAINYHDISTYKSIÄ MONIN ERI TAVOIN, JOTTA VANHEMMAT OLISIVAT SITOUTUNEITA LASTENSA KOULUNKÄYNTIIN.

Ulkoministeriö........................................ 0,9 M€ Kansainvälinen rahoitus......................... 1,0 M€ Seurakunnat........................................... 0,6 M€ Yksityiset, yhteisöt ja yritykset......... 0,3 M€ Katastrofirahasto (sis. YV-keräys)...... 0,4 M€ Naisten Pankki....................................... 0,1 M€ Yhteensä................................................. 3,3 M€ Keski-Afrikan tasavallassa toteutettiin 70 vanhemmille suunnattua valistuskampanjaa koulutuksen tärkeydestä, joissa oli läsnä yhteensä 9 279 osallistujaa. Erityisesti tyttöjen lähettämistä kouluun painotettiin.

Maan luoteisosassa Bozoumissa KUA koulutti yhteistyössä maan opetusministeriön kanssa 21 lukutaito-opettajaa, jotka järjestivät lukutaidottomille naisille suunnattua lukutaitokoulutusta kolme kertaa viikossa. Yhteensä 450 naista osallistui syyskuussa aloitettuun opetukseen.

Pitkittynyt konflikti on tehnyt toimeentulon hankkimisesta epävarmaa. KUA järjesti Ouham Penden maakunnassa pienyrittäjyyskoulutuksen, johon osallistui 168 henkilöä.

Lisäksi 22 vanhempainyhdistystä tuettiin toimeentulon hankkimisessa, jotta he pystyivät ostamaan lapsilleen koulutarvikkeita.

KUA edisti eri uskontoryhmien välistä dialogia ja oli mukana rauhanvälityskoulutusten järjestämisessä. Yhteensä 262 osallistui koulutuksiin, jonka jälkeen heitä tuettiin rauhanvälitystyössä.

KUVA: FREDRIK LERNERYD

LIBERIASSA Kirkon Ulkomaanapu työskenteli parantaakseen oikeusjärjestelmän toimintaa ja parantaakseen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pidätettyjen oikeuksia.

Yhdessä paikallisten kumppanien kanssa KUA tarjosi oikeusapua vangeille ja koulutusta vankilahenkilökunnalle, poliisille, oikeuslaitoksen edustajille sekä uskonnollisille ja perinteisille johtajille ja suurelle yleisölle.

Vuorovaikutusta edistetään nostamalla paikalliset huolet ja ehdotukset kansallisen tason vuoropuheluun.

KUA ja paikalliset kumppanit verkostoituivat Liberiassa ja kansainvälisesti. Vaikuttamistyössä kansalaisjärjestöt nostivat esiin muun muassa tungoksen ja kehnot olot vankiloissa, pitkät pidätysajat ilman oikeudenkäyntiä, tarpeen nopeuttaa oikeusprosesseja sekä nollatoleranssin naisten silpomiselle.

Järjestöjen työ vaikutti osaltaan YK:n ihmis­ oikeuskomitean suositusraporttiin Liberialle, jossa muun muassa suositeltiin oikeusasiamiehen palkkaamista jokaiseen vankilaan.

Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistui 109 poliisia ja vanginvartijaa, 430 vankia, 45 uskonnollista ja perinteistä johtajaa ja 12 oikeuslaitoksen toimijaa. Välillisesti hankkeesta hyötyi noin 210 000 ihmistä Bongin, Nimban ja Lofan maakunnissa.

””

Jos olisimme saaneet käydä kouluja aikaisemmin, emme olisi nyt lukutaidottomia. Ennen en osannut kirjoittaa edes omaa nimeäni, mutta nyt osaan.

Se tuntuu hienolta.”

Nafissa Yaya, 45, Keski-Afrikan tasavalta

KUVA: FREDRIK LERNERYD

TYÖ ALUEITTAIN

Andre Bitobang opettaa Bahoyon alakoulussa Keski-Afrikan tasavallassa. Oppilaiden vanhemmat ovat valinneet Andren heidän lastensa opettajaksi.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

11

TYÖ ALUEITTAIN

ITÄ-AFRIKKA

111 958

ihmistä hyötyi KUA:n työstä Ugandassa vuonna 2018.

HENKILÖSTÖ: 226 PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: South Sudan Council of Churches, EU, ECHO, UNHCR, UNICEF

ERITREA

ETELÄ-SUDAN ● Juba

8 484

ihmistä, suurin osa alle 18-vuotiaita, osallistui Ugandassa työpajoihin, joissa ehkäistään konflikteja ja radikalisointia nuorten keskuudessa.

● Asmara

SOMALIA

● Mogadishu UGANDA KENIA ● Kampala ● Nairobi

UGANDASSA suurin osa KUA:n työstä keskittyi koulutukseen. KUA:n tukemissa peruskouluissa oli yhteensä 39 970 oppilasta ja toiseen asteen koulutukseen osallistui 4 393 oppilasta.

KUA on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pääyhteistyökumppani koulutuksessa Bidibidissä, yhdellä maailman suurimmista pakolaisalueista. Yllä mainittujen oppilaiden lisäksi 1 883 nuorta osallistui Bidibidissä nopeutetun oppimisen ohjelmaan, jossa he kirivät menetettyjä oppivuosia.

EU jatkoi nopeutetun oppimisen ohjelman rahoitusta kahdella vuodella lupaavan alun perusteella, ja hanke laajenee Kyakan pakolaisasutusalueelle Lounais-Ugandassa.

Rwamwanjan suositusta ammattikoulusta valmistui lisärahoituksen ansiosta vuonna 2018 ennätysmäärä nuoria, yhteensä 799.

Heinäkuussa valmistuneista 238 nuoresta 78 prosenttia ansaitsi vuoden loppuun mennessä toimeentulon oppimillaan taidoilla, mikä on merkittävä saavutus valtavan nuorisotyöttömyyden kanssa painiskelevassa Ugandassa.

Suomessa viime vuonna voimaan astunut lakimuutos mahdollisti suomalaisten tutkinnon viennin EU-maiden ulkopuolelle. KUA:n pilottihanke tarjosi näin ensimmäistä kertaa mahdollisuuden opiskella suomalaista tutkintoa Ugandassa yhteensä 20 oppilaalle, jotka valmistuivat kesäkuussa.

ETELÄ-SUDANIN ruokatilanne ei parantunut merkittävästi vuoden 2017 nälänhädän jälkeen.

Vuonna 2016 eskaloituneen konfliktin vuoksi ruuan hinnat ovat paikoin jopa kymmenkertaistuneet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ulottumattomiin.

KUA tuki yhteensä 1 945 perhettä käteisavus-

12

Kirkon Ulkomaanapu 2018

1 293

opettajaa sai opetuksen laatua parantavan koulutuksen Ugandassa.

RAHOITUS

SUOMESSA VIIME VUONNA VOIMAAN ASTUNUT LAKIMUUTOS MAHDOLLISTI SUOMALAISTEN TUTKINNON VIENNIN EU-MAIDEN ULKOPUOLELLE.

tuksilla, joilla perheet saivat ruokaa markkinoilta.

Ruokatuotannon elvyttämiseksi KUA aloitti hankkeen, joka tukee 1 000 viljelijää ja 500 kalastajaa koulutuksella, siemenillä ja välineillä. Vuoden lopussa 538 nuorta aloitti ammattikoulutuksen, jossa koulutetaan rakentajia, mekaanikoita, sähkömiehiä, kampaajia ja hotellialan työntekijöitä.

Syyskuussa 2018 solmittu rauhansopimus on herättänyt varovaista optimismia maassa.

KUA on tukenut etenkin nuorten ja naisten johtamia rauhandialogeja Jonglein ja Fangakin osavaltioissa.

KENIASSA KUA:n koulutushanke mahdollisti yhteensä 26 875 oppilaan paluun kouluun maan köyhimmissä maakunnissa Turkanassa, Garissassa ja Marsabitissa. Hanke koulutti myös 360 peruskoulun opettajaa.

Kuivuus on viime vuosina koetellut KUA:n toiminta-alueita Keniassa. Pula vedestä vaikeuttaa lasten koulunkäyntiä, koska lapset joutuvat usein osallistumaan pitkiin vedenhakumatkoihin.

KUA paransi puhtaan veden saatavuutta 8 675 asukkaalle muun muassa koulujen yhtey­teen rakennetuilla vesijärjestelmillä.

Ulkoministeriö........................................ 3,9 M€ Kansainvälinen rahoitus......................... 7,3 M€ Seurakunnat........................................... 1,1 M€ Yksityiset, yhteisöt ja yritykset......... 5,1 M€ Katastrofirahasto (sis. YV-keräys)...... 1,0 M€ Naisten Pankki....................................... 0,6 M€ Yhteensä................................................. 19,0 M€

””

Kasvoin Katwen slummissa Kampalassa, enkä päässyt lapsena kouluun. Meillä ei ikinä ollut mahdollisuuksia kunnon elämään. Karkasin kotoa 18-vuotiaana.

Varastimme ystävieni kanssa puhelimia ja käsilaukkuja viattomilta. Osallistuimme huumekauppaan. Kun ystäviäni joutui vankilaan, ymmärsin että olemme väärällä tiellä. Onnekseni minut hyväksyttiin Katwen koulutuskeskukseen oppimaan valokuvausta.”

Muhamud Lwanga, 22, Uganda

KUVA: PATRICK MEINHARDT

TYÖ ALUEITTAIN

“Yhteenkuuluvuus on lisääntynyt luokassani opettajakoulutuksen ansiosta”, Khadia Samiya kertoo. Kirkon Ulkomaanapu on kouluttanut Pohjois-Ugandassa opettajia työskentelemään traumaattisia asioita kokeneiden pakolaislasten kanssa ja rakentamaan luottamusta heidän välilleen.

KIRKON ULKOMAANAPU ON AINOA ERITREASSA TOIMIVA SUOMALAINEN KANSALAISJÄRJESTÖ.

SOMALIASSA KUA tuki hallitusta ja kansalaisjärjestöjä sosiaalisen, uskonnollisen ja poliittisen sovintoprosessin muodostamisessa. Prosessi on ensimmäinen laatuaan vuonna 1991 puhjenneen sisällissodan jälkeen, ja se luo pohjan rauhanomaiselle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle.

KUA on jo saanut tunnustusta yhtenä Somalian suurimmista rauhanrakentajista työllään valtion rakenteiden vahvistamiseksi. Vuonna 2018 KUA laajensi toimintaansa koulutukseen Baidoassa. EU:n ja Suomen ulkoministeriön tukemassa hankkeessa 4 312 lasta pääsi peruskouluun.

KUA:n toimeentulo- ja yrittäjyyshankkeesta Somaliassa valmistui 209 oppilasta.

ERITREASSA Kirkon Ulkomaan­avun työ keskittyi opettajankoulutuslaitoksen ja Kuurojen koulun tukemiseen. Työ opettajankoulutuksen kehittämiseksi jatkui tiiviissä yhteistyössä maan opetusministeriön ja

korkeakoulu­komission kanssa. KUA:n tukemaan opettajan­koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 1400 opiskelijaa. Lisäksi 130 opettajakouluttajaa osallistui ammatillisiin koulutustilaisuuksiin. Seitsemän heistä osallistui Suomeen suuntautuneeseen akateemiseen vaihto-ohjelmaan.

Kuurojen koulussa tuettiin kuulovammaisten nuorten ammattikoulutusta. 35 nuorta osallistui koulutukseen, josta heidän on määrä valmistua ompelijoiksi vuonna 2019. Edellisten vuosien valmistuneista lähes kaikki ovat työllistyneet.

KUA tuki myös kuulovammaisten lasten peruskoulutusta muun muassa materiaali- ja kirjahankinnoilla sekä digitaalisin oppimisvälinein, kuten tableteilla ja kannettavilla tietokoneilla. Lisäksi kahdelletoista Kuurojen koulun henkilökuntaan kuuluvalle tarjottiin ammatillista täydennyskoulutusta.

Kirkon Ulkomaanapu on ainoa Eritreassa toimiva suomalainen kansalaisjärjestö.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

13

TYÖ ALUEITTAIN

LÄHI-ITÄ HENKILÖSTÖ: 24 PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: Arab Councelling Center for Education, Sadaka Reut Arab Jewish Youth Partnership, St. Ephrem Patriarchate Development Committee

49 SYYRIA PALESTIINALAISALUEET ISRAEL ● Amman JORDANIA

uutta yritystä perustettiin KUA:n yrittäjyyskoulutuksen 51 osallistujan toimesta. Yritykset työllistivät lisäksi 21 työntekijää Jordaniassa.

3 979

konfliktista kärsinyttä lasta pääsi oppimaan kunnostettuihin kouluihin Syyriassa. Heistä 2000 sai myös koulutarvikkeet.

2 888

tyttöä ja 3 266 poikaa osallistui koulutus­ tapahtumiin evakkoleireillä Syyriassa.

RAHOITUS

Kirkon Ulkomaan­avun työn Lähi-idässä painottui Syyrian pakolaisten koulutuksen ja toimeentulomahdollisuuksien tukemiseen Jordaniassa ja Syyriassa.

SYYRIASSA KUA:n työ keskittyi koulujen kunnostukseen Keski-Syyriassa. Toimivat koulut ovat yksi tärkeimmistä asioista, kun evakkoperheet harkitsevat paluuta kotiseudulleen.

Tuimme 11 koulun kunnostusta, toimitimme

14

Kirkon Ulkomaanapu 2018

PALESTIINALAISALUEILLA JA ISRAELISSA tarjosimme sadoille palestiinalais- ja israelilaistaustaisille opiskelijoille yrittäjyyskoulutusta ja yhteiskunnallista ajattelua aktiovivia työpajoja. Pienimmille koululaisille tarjosimme iltapäivätoimintaa.

Ensimmäiset Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoiset Palestiinalaisalueilla kouluttivat opettajia yhteistyössä opetusviranomaisten kanssa. Koulutuksen sisältönä olivat oppijakeskeiset opetusmenetelmät ja inklusiivinen opetus. Itä-Jerusalemissa tuettiin lapsia ja nuoria, joiden koulunkäynti oli vaarassa keskeytyä.

Israelissa 162 nuorta osallistui työpajoihin, joissa annettiin työkaluja herkkien sosiaalipoliittisten asioiden käsittelyyn ja rohkaistiin kansalaisaktivismiin.

Länsirannalla tuimme maaseudun naisten osuuskuntia. Naisten vahvistuneet markkinointitaidot ja parempi pääsy markkinoille edistivät 27 uuden työpaikan syntymistä Qalgilian maaseudulla. Kylien säästö- ja lainaryhmät myönsivät yhteensä 90 000 euron arvosta pienlainoja maaseudun pienyrittäjille.

Ulkoministeriö........................................ 0,7 M€ Kansainvälinen rahoitus......................... 0,8 M€ Seurakunnat........................................... 0,4 M€ Yksityiset, yhteisöt ja yritykset......... 1,5 M€ Yhteensä................................................. 3,4 M€

KUVA: TATU BLOMQVIST

JORDANIASSA syyrialaispakolaisten suuri määrä vaikutti edelleen yhteiskuntaan monin tavoin, eikä pakolaisten kotiin paluusta suurin joukoin ollut merkkejä. Syyrian sodan pitkittymisen myötä kansainvälistä rahoitusta humanitaariseen apuun oli entistä hankalampaa saada.

KUA:n työ Jordaniassa keskittyi pakolaisten ja jordanialaisten paikallisyhteisöjen toimintakyvyn vahvistamiseen sekä apuriippuvuuden vähentämiseen. KUA toimi Jordaniassa Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireillä sekä pääkaupungissa Ammanissa.

Torjuimme nuorten työttömyyttä tarjoamalla koulutusta ja auttamalla työpaikkojen löytämisessä, tekemällä yhteistyötä yritysten kanssa sekä tukemalla pienyritysten perustamista.

Vahvistimme paikallista osaamista ja nuorten työllistymistä kouluttamalla 32 ammattikoulujen ja yksityissektorin edustajaa opinto-ohjauksessa ja työssä oppimisessa.

501 ihmistä sai tukea työmarkkinoille tai uusin työtehtäviin siirtymisessä KUA:n kouluttamilta ohjaajilta.

Nuorille tarjottiin muun muassa englannin kielen opetusta, ITC-taitoja, kännyköiden korjauskursseja ja käsityöpajoja. Nuoret ovat lisäksi saaneet psykososiaalista tukea liikunnan ja muun vapaa-ajan toiminnan, kuten sirkuksen ja jalkapallon kautta.

koulutarvikkeita ja järjestimme koulutustapahtumia, joiden ansiosta 10 000 oppijaa pääsi joko epämuodollisen tai virallisen koulutuksen piiriin. Vuonna 2018 työ keskittyi infrastruktuurin kunnostukseen. Jatkossa KUA tukee koulutussektoria kokonaisvaltaisemmin.

Toimintavuonna 393 opettajaa sai täydennyskoulutusta, joka vahvisti heidän osaamistaan konfliktista kärsineiden oppijoiden tukemisessa. Koulutukseen osallistujista 39 prosenttia oli naisia.

Tarpeet koulutussektorilla ovat valtavat, sodan vuoksi noin 50 000 opettajaa on lähtenyt koulutussektorilta.

””

Keräsimme tärkeimmät tavarat alle tunnissa, lähdimme kodistamme ja yritimme päästä minkä tahansa kaupungista lähtevän auton kyytiin.

Niin pakenimme Syyrian sotaa yli neljä vuotta sitten Azraqin pakolaisleirille Jordaniaan. Vanhemmat lapseni ovat osallistuneet KUA:n järjestämille tietokone- ja englanninkursseille leirillä.

Koulutus on todella tärkeää. Toivon, että lapsilleni olisi kaikki mahdollista.”

Rose Hashan, 45, Syyrian pakolainen, Jordania

KUVA: TATU BLOMQVIST

TYÖ ALUEITTAIN

KUA:n vapaaehtoiset ohjaajat tarjoavat Syyriasta paenneille lapsille ja nuorille turvallisen aikuisen tuen Jordanian pakolaisleireillä.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

15

TYÖ ALUEITTAIN

AASIA

NEPAL ● Katmandu BANGLADESH

187 MYANMAR

HENKILÖSTÖ: 34 PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: Luterilainen maailmanliitto (LML), Metta Development Foundation, Life with Dignity, Solve, Federation of Women’s Entrepreneurs’ Association of Nepal

uutta maatalousyritystä sai tukea ja koulutusta toimintansa kehittämiseen Kambodžassa.

291 Yangon ● KAMBODŽA ● Phnom Penh

osallistui naisryhmiin Myanmarissa saaden koulutusta omaan yritystoimintaan.

255

valmistui ammatillisesta koulutuksesta ja heidän työllistymistään tuettiin Nepalissa.

RAHOITUS

16

Kirkon Ulkomaanapu 2018

MYANMARISSA JÄRJESTETTIIN NELJÄ TYÖPAJAA EDISTÄMÄÄN KESKINÄISTÄ YMMÄRRYSTÄ JA KUNNIOITUSTA ERI USKONTOJEN VÄLILLÄ. oli edistää keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta eri uskontojen välillä. 66 uskonnollista johtajaa eri uskonnoista ja alueilta osallistui näihin työpajoihin.

NEPALISSA parannettiin heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo- ja työllisyysmahdollisuuksia tukemalla 69 pienyrityksen perustamista ja perustamalla 12 uutta naisten johtamaa osuuskuntaa, kasvattaen näin osuuskuntien määrä 26:teen. Keskeisenä tavoitteena oli myös tukea jo olemassa olevia yrityksiä kehittymään ja kasvattamaan tavoitteitaan.

Tämä on hyödyttänyt merkittävästi muutoin vaikeasti työllistyviä ryhmiä, kuten entisiä maaorjia, joiden oli aiemmin jätettävä perheensä ja yhteisönsä hakeakseen työtä ulkomailta.

Vuoden 2018 aikana KUA tuki 27 101 lapsen ja nuoren koulunkäyntiä varhaiskasvatuksesta lukioikään mm. stipendein ja koulutarvikkein.

Vuoden 2017 tuhoisan tulvan jälleenrakennushanke tuli päätökseen. 83 koulussa rakennettiin ja korjattiin vessoja sekä parannettiin juomaveden saatavuutta. Ammatillista koulutusta sai 1 786 opiskelijaa, joista 83 prosenttia oli naisia. Myös uusi opinto-ohjausmateriaali valmistui ammatilliseen opetukseen.

KUA jatkoi vaikuttamistyötä entisten maaorjien sekä dalitien (kastittomien) oikeuksien toteutumiseksi. Viidessä läänissä tuettiin paikallisia ihmisoikeustoimijoita, jotka tekevät työtä kastiperustaisen syrjinnän poistamiseksi.

Kastittomien oikeuksia koskevia vuoropuheluja ja tilaisuuksia järjestettiin paikallisella, alu-

Ulkoministeriö........................................ 1,9 M€ Kansainvälinen rahoitus......................... 0,4 M€ Seurakunnat........................................... 0,3 M€ Yksityiset, yhteisöt ja yritykset......... 1,5 M€ Naisten Pankki....................................... 0,8 M€ Yhteensä................................................. 4,9 M€

KUVA: VILLE NYKÄNEN

MYANMARISSA naisten sosioekonomisen aseman parantaminen oli keskeinen osa työtä.

KUA lisäsi yhdessä UN Womenin kanssa naisten toimeentulomahdollisuuksia konfliktista kärsivällä Rakhinen alueella.

Naisten taloudellista asemaa parannettiin antamalla kutojille ja käsitöiden tekijöille koulutusta yrittäjyyteen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä tukea rahoituksessa ja markkinoille pääsyssä. 300 naista osallistui näihin koulutuksiin. Naisten ääntä tuotiin paremmin kuuluviin tuomalla yhteen naisyrittäjiä ja yrityksiä sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Naisten Pankin tukema toimeentulotyö laajeni Kayinin alueelle. 125 naista osallistui koulutuksiin ja yrityssuunnitelman tekemiseen, ja heistä 105 sai tukea toimeentulonsa kehittämistä varten.

Pohjois-Shanissa tuettiin koulunkäyntiä 20 pakolaisleirillä mm. jakamalla opiskelumateriaaleja 1 792 opiskelijalle ja palkkaamalla 21 opettajaa. Opiskelijoiden vanhemmat kokivat lasten hyötyneen koulutustuesta.

Taunggyin alueella alkoi uusi ammatillisen koulutuksen hanke koulunsa keskeyttäneille nuorille. Hankkeen ensimmäisenä vuonna 29 nuorta osallistui koulutuksiin. Koulutuksien lisäksi hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Paikallisia toimijoita kannustetaan tarjoamaan työpaikkoja ja työharjoittelupaikkoja. Lisäksi jaetaan tietoa muun muassa työntekijöiden oikeuksista ja lasten oikeuksista.

Uusi opinto-ohjauksen hanke alkoi luostarikouluissa Yangonin ja Taunggyin alueella. Hankkeessa kehitetään muun muassa opinto-ohjauksen suunnitelmia ja tiedotusmateriaaleja.

Myanmarissa järjestettiin myös neljä uskontojenvälistä työpajaa, joiden tarkoituksena

””

Muut opettajat opettavat ainettaan, mutta opinto-ohjaaja opettaa, miten asetetaan päämääriä, käytetään aikaa järkevästi ja valitaan itselle sopivia aineita. Hän saa meidän myös ajattelemaan, mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa. Opinto-ohjaus on opettanut minua paitsi tekemään työtä päämääräni eteen, myös tekemään päätöksiä.

Muut eivät päätä puolestani.”

Angkeriya Oeurn, lukiolainen, Kambodža

KUVA: TATU BLOMQVIST

TYÖ ALUEITTAIN

Kylän juhlakausi on kiireistä aikaa myanmarilaiselle Nu Nu Lwinille, sillä tilauksia riittää. Ompelu- ja talouskoulutus ovat auttaneet perhettä maksamaan pois aikaisempia velkojaan.

eellisella ja kansallisella tasolla sekä edistettiin syrjintää poistavien lakien täytäntöönpanoa.

Vaikuttamistyö tuotti tuloksia myös entisten maaorjien aseman parantamisessa. KUA:n ja kumppanijärjestön aloitteen pohjalta 1 700 entistä maaorjaa sai tukea kotiensa kunnostamiseen, 52 henkilöä todistuksen maan omistuksesta ja 440 sai henkilöllisyystodistuksen.

KAMBODŽASSA opinto-ohjaus laajeni teknisiin lukioihin ja opinto-ohjausta annettiin yhteensä 28 koulussa. 8 290 opiskelijaa (54 prosenttia tyttöjä) sai opinto-ohjausta luokissa ja lähes 1 000 opiskelijaa (53 prosenttia tyttöjä) sai yksilöllistä neuvontaa opinto-ohjaajilta.

Yhteistyötä koulujen ja työmarkkinoiden välillä toteutettiin järjestämällä kahden päivän uramessut Battambangissa. Messuilla vieraili yli 4 000 kävijää. Kävijöistä 900 oli alemman keskiasteen opiskelijoita. Opiskelijat tutustuivat 55 sosiaaliseen- ja yksityiseen yritykseen sekä oppilaitosten toimintaan. He osallistuivat

myös työpajoihin, joissa he oppivat tunnistamaan vahvuuksiaan sekä tekemään koulutusja uravalintoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Kambodžassa selkeästi, ja vaikutuksiin sopeutuminen on aloitettu. Yhdessä EU:n humanitaarisen avun vapaaehtoisten kanssa tehtiin analyysi siitä, miten kambodžalaisten kokemat riskit ja katastrofit, kuten köyhyys ja ilmastonmuutos, vaikuttavat maanviljelijöihin ja etenkin naisiin.

Analyysin pohjalta laadittiin suositukset siitä, miten KUA:n hankkeissa voitaisiin auttaa maanviljelijöitä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa ja niistä selviytymisessä.

Vettä säästävästä kastelutavasta järjestettiin 21 kurssia. Koulutuksiin osallistui yhteensä 365 maanviljelijää. Lisäksi yhteisöille on tarjottu koulutusta ja valistusta ilmastonmuutokseen varautumisesta. Pursatin alueella järjestettiin akuuttiin vesipulaan neljä vesial-

lasta kasteluun ja kotikäyttöön, altaista hyötyi 340 henkilöä. Lisäksi jaettiin 135 vesitankkia sadevesien keräämiseen ja 91 aurinkopaneelia päästöttömän energian tuotantoon.

Kambodžan Changemaker-nuorisoverkosto teki monipuolista työtä nuorten osallistumiseksi yhteiskunnalliseen toimintaan. 105 nuorta sai tukea ja tietoa vapaaehtoistyöstä ja johtajuudesta.

Nuoria tuettiin pienin apurahoin toteuttamaan erilaisia aktiviteetteja omissa yhteisöissään. Nuoret oppivat hyödyllisiä taitoja tapahtumien järjestämisestä ja vapaaehtoisten aktivoimisesta. Yhteisöihin saatiin näin uusia, aktiivisia vapaaehtoisia tekemään ruohonjuuritason kehitystyötä.

Neljä Changemaker-nuorisoverkoston edustajaa osallistui yhdessä Opettajan ilman rajoja (OIR) vapaaehtoisen kanssa Aasian kehityspankin (ADB) järjestämään Aasian nuorisofoorumiin Etelä-Koreassa.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

17

HUMANITAARINEN APU

HUMANITAARINEN APU

Cox’s Basaarin pakolaileireille on KUA:n tuella rakennettu tytöille ja naisille omia turvallisia toimintatiloja.

LUKUTAITOA JA PSYKOSOSIAALISTA TUKEA MYANMARIN ROHINGYA-PAKOLAISILLE BANGLADESH. Kirkon Ulkomaanapu työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä vuoden 2018 alkupuolelta lähtien.

KUA:n ja tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille.

Cox’s Bazarissa Bangladeshin kaakkoisnurkassa oli vuoden 2018 syyskuussa YK:n mukaan lähes miljoona Myanmarista paennutta rohingya-väestöön kuuluvaa ihmistä.

Suurin osa heistä on naisia ja lapsia. He ovat paenneet Myanmarista väkivaltaa, jota YK:n ihmisoikeustarkkailijoiden raportti kuvaa massamurhiksi ja joukkoraiskauksiksi.

KUA:n yksi työmuoto pakolaisleireillä on koulutuksen tukeminen katastrofeissa jossa keskitytään lukutaidon ja laskemisen

18

Kirkon Ulkomaanapu 2018

opetukseen, elämäntaitoihin ja toimeentuloon. Koulutusta annetaan naisille ja tytöille tarkoitetuissa toimintatiloissa sekä kodeissa Cox’s Bazarin alueen pakolaisleireillä.

Hankkeessa tavoitellaan tyttöjen ja naisten elämänpiirin avautumista, ja sitä kautta tyttöjen parempia mahdollisuuksia hakeutua itse palvelujen piiriin ja toimeentulon lähteille.

PAKOLAISLEIREILLE ON LUOTU ERITYISESTI TYTÖILLE JA NUORILLE NAISILLE TARKOITETTUJA TILOJA.

Ennen työn aloittamista kysyimme 313:lta työmme piirissä olevalta naiselta ja tytöltä, millaista tietoa ja koulutusta he erityisesti toivovat. Kyselyyn vastanneista naisista ja tytöistä 68 prosenttia ei ollut koskaan käynyt koulua ja 22 prosenttia oli käynyt vain alakoulun. Osa oli suorittanut yläkoulun ja osa käynyt moskeijojen yhteydessä olevia madrasa-kouluja. ”Kiinnostus koulutukseen on suurta. Om-

pelu, neulominen ja virkkaus kiinnostavat. Monilla on jo näitä taitoja ja he toivovat voivansa jakaa osaamistaan. Kyselyn tuloksista näkyy, että naiset ovat valmiita pitämään esimerkiksi kotiopetusta naapureille. Elämäntaidoista kiinnostavat erityisesti hygienia ja ravitsemusasiat. Tietoa toivotaan myös perhesuunnittelusta, lapsiavioliitoista ja terveydestä yleisesti”, koulutusasiantuntija Petra Weissengruber sanoo.

HUMANITAARINEN APU

KUVA: PATRICK MEINHARDT

KUVA: TINE SLETTING

Käteisavustuksia jaettiin vuonna 2018 Etelä-Sudanin Old Fangakissa. Kuva vuodelta 2019.

KÄTEISAVUSTUKSET VOIMAANNUTTAVAT AVUN SAAJIA Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että pakolaisleireillä tulisi parantaa tietoisuutta naisten ja tyttöjen oikeudesta koulutukseen, jotta osallistuminen hyväksytään vanhoillisissa yhteisöissä.

Pakolaisleireille on luotu erityisesti tytöille ja nuorille naisille tarkoitettuja tiloja. Sen lisäksi työtä tehdään yksinhuoltajaäitien perheiden parissa. ”Naisille ja tytöille tarkoitetussa tilassa on turvallinen olo. On aina mukavaa tulla tänne ja olla yhdessä muiden kanssa”, sanoo vapaaehtoisena opettajana toimiva pakolaisnainen.

Myanmarissa hän opetti maan kieltä burmaa sekä ompelua.

KUA:n työtä Bangladeshissa rahoitettiin Suomen ulkoministeriön tuella ja keräysvaroilla.

Käteisavustukset ovat yksi tärkeimpiä humanitaarisen avun työkaluja. Humanitaariset organisaatiot käyttävät käteisavustuksia työmuotona laajasti eri sektoreilla. Käteinen on markkinalähtöinen ratkaisu ja vaihtoehto tavara-avustuksille. Se myös vahvistaa hyödynsaajien omaa päätösvaltaa.

Käteisen kustannustehokkuudesta on alati kasvava määrä tutkimuksia. Sen yleistymistä ja arvostusta kuvaa se, että maailman humanitaarinen kokous WHS (World Humanitarian Summit) kehotti suosituksissaan humanitaarisia toimijoita tuomaan käteisen keskeiseen asemaan avustusoperaatioissa.

Tämä maailmanlaajuinen suuntaus näkyy myös Kirkon Ulkomaan­avun toiminnassa: Käteinen on yhä yleisempi avustuksen muoto niin toimeentulo- kuin koulutussektorilla.

Käteinen vaikuttaa eri tavalla sektorista

KUA ON ANTANUT KÄTEISAVUSTUKSIA TUHANNELLE PERHEELLE OLD FANGAKIN ALUEELLA ETELÄ-SUDANISSA.

riippuen. Toimeentulossa sitä voidaan käyttää esimerkiksi ruoan ja avustustarvikkeiden ostamiseen. Käteisavustukset voivat myös antaa kauppiaille mahdollisuuden avata kauppoja uudelleen.

Koulutussektorilla käteisavustuksilla voidaan myös mahdollistaa lasten ja nuorten pääsy kouluun lukukausimaksujen tai kuljetuskustannusten kattamisella.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

19

HUMANITAARINEN APU

KUVA: ACT-ALLIANSSI/CWS

HUMANITAARISEN AVUN KOHTEET 2018 Uganda Koulutuksen tukea, erityisesti pakolaislapsille ja -nuorille...... 4 752 682 € Keski-Afrikan tasavalta, CAR Koulunkäynnin tukeminen ............................................................... 2 025 190 € Etelä-Sudan Koulunkäynnin ja toimeentulo tukea............................................. 1 800 602 € Somalia

KUA on jakanut Filippiineillä ruoka-apua yli 3 000 kotitaloudelle.

Tukea koulunkäyntiin ..........................................................................

913 149 €

Jordania

FILIPPIINEILLE 50 000

Syyrialaispakolaisten koulutusta ja psyko-sosiaalista tukea. 660 645 €

Syyskuussa 2018 Filippiineille iskenyt taifuuni Mangkhut sai aikaan laajoja tuhoja. Myrsky aiheutti menetyksiä yli puolelle miljoonalle ihmiselle. Vaikka myrskyyn varauduttiin mittavin evakuoinnein ja rakennuksia suojaamalla, se aiheutti suuria tuhoja erityisesti maan pohjoisosissa. Sähköt olivat poikki monilla alueilla ja tulvavesi ja maanvyörymät tekivät liikkumisesta vaikeaa.

Kenia Hätäapua ja koulunkäynnin tukea.................................................. 652 789 € Syyria Koulutuksen ja toimeentulon tukea............................................... 590 881 €

Evakuointikeskuksissa oli enimmillään lähes 200 000 ihmistä.

Ainakin 66 ihmistä menehtyi. KUA myönsi katastrofirahastostaan 50 000 euroa taifuunista kärsineiden ihmisten auttamiseen. Apu toimitettiin Filippiineille yhdessä Kirkon Ulkomaan­avun paikan päällä toimivan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, National Council of Churches in the Philippines (NCCP) kanssa.

Myanmar Tukea koulunkäyntiin........................................................................... 395 374 € Kreikka Koulutuksen tukea, erityisesti pakolaislapsille ja -nuorille......

310 125 €

Bangladesh KUVA: ACT-ALLIANSSI/CWS

Hätäapua, tukea koulutukseen........................................................

303 561 €

Nepal Tukea koulunkäyntiin ..........................................................................

121 962 €

Filippiinit Hätäapua taifuunin uhreille ............................................................

49 658 €

Indonesia Hätäapua tsunamin uhreille..............................................................

31 382 €

Katastrofivalmiuden kehittäminen Ugandassa, Kambodžassa ja Nepalissa Indonesian maanjäristysalueella jaettiin muun muassa puhdasta vettä ja annettiin ruoka-apua. 2 443 kotitaloutta on saanut hätämajoitussuojan ja 2 059 ihmistä on saanut terveydenhoitoa liikkuvilta terveysklinikoilta.

(EUAV)......................................................................................................

INDONESIAAN 50 000 MAANJÄRISTYKSEN UHREILLE

....................................................................................................................

Syksyllä 2018 Kirkon Ulkomaanapu lahjoitti katastrofirahastostaan 50 000 euroa Indonesian maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseen. Kotinsa menettäneille jaettiin suojamuoveja, huopia, makuualustoja, hygieniatarvikkeita, taskulamppuja ja paristoja.

....................................................................................................................

20

Kirkon Ulkomaanapu 2018

162 015 €

ACT-allianssin katastrofirahaston yleistuki 70 000 €

Globaalin koulutusklusterin nopean toiminnan tuki 65 326 €

Henkilövalmiustoiminta ....................................................................................................................

10 964 €

VAIKUTTAMISTYÖ

VAIKUTTAMISTYÖN ERITYISTEEMANA NUORTEN HYVINVOINTI

KUVA: TATU BLOMQVIST, JORDANIA

Jordaniassa saimme aikaan lakimuutoksen, Somaliassa kehitimme kansallista sovintoprosessia

Vaikuttamistyö oli vuonna 2018 aktiivista Kirkon Ulkomaan­avun ohjelmamaissa, Suomessa ja kansainvälisilla foorumeilla. Vaikuttamistyön painopisteinä olivat aiempien vuosien tapaan oikeus koulutukseen, rauhaan ja toimeentuloon sekä ihmisoikeuskysymykset.

Ohjelmamaissamme toteutimme ja tuimme yli 695 vaikuttamistyön aloitetta, joista 69 prosentilla saatiin positiivinen muutos. Esimerkiksi Jordaniassa vaikuttamistyömme myötä syyrialaisten pakolaisten työskentelymahdollisuuksia helpotettiin lakimuutoksella.

Nepalissa puolestaan vaikuttamistyön tuloksena kunnat myönsivät lisärahoitusta työttömien nuorten ammatilliseen koulutukseen.

Somaliassa kehitimme osallistavaa kansallista sovintoprosessia.

Vaikuttamistyömme erikoisteemana

oli nuoret. Julkaisimme raportin ”Youth on the Move” ja järjestimme aiheesta useita vaikuttamis­tilaisuuksia niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lanseerasimme paljon huomiota saaneen raportin yhdessä YK:n pääsihteerin nuorisoedustajan kanssa.

Onnistuimme nostamaan keskusteluun sen, että nuoret ovat usein väliinputoajia avustustyössä, vaikka köyhissä ja hauraissa maissa nuorten osuus väestöstä on suuri.

Nuoret voivat olla dynaamisia toimijoita ja heillä on valtava potentiaali oman elämänsä ja yhteisönsä rakentajina, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

Raportissa esitimme suosituksemme päätöksentekijöille, ja sitoudumme suositusten toteutumisen edistämiseen myös tulevaisuudessa.

Käynnistimme eduskuntavaalivaikuttamisen kolmella kärjellä: koulutuksen nostaminen kehityspolitiikan kärkiteemaksi, kehitysyhteistyömäärärahat, ja yritysvastuulaki. Pitkäjänteinen koulutusvaikuttamisemme tuotti lupaavia tuloksia jo 2018 vuoden puolella. Tavoitteen edistämistä tuki ulkoministeriön tilaama selvitys, ja sen pohjalta perustettu työryhmä. KUA antoi oman asiantuntemuksensa molempiin.

Kokonaisuudessaan kävimme vuoden aikana suoraa ja aktiivista dialogia päättäjien kanssa.

Lisäksi panostimme työntekijöidemme ja kumppaniemme osaamisen kehittämiseen ja laadimme vaikuttamistyön strategian vuosille 2018–2023.

Katri Suomi Vaikuttamistyön päällikkö

Kirkon Ulkomaanapu 2018

21

KUMPPANIT JA YHTEISTYÖVERKOSTOT

KIRKON ULKOMAANAVUN YHTEISTYÖKUMPPANIT

CONCORD

●

●

Yhteistyö

●

●

Omistajuus

jäsenyys

yhteistyö

Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö.

EU-maiden humanitaaristen järjestöjen yhteistyöverkosto.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

YK:n poliittisen osaston rauhanvälityksen tukiyksikkö.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen rahasto.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

●

●

●

yhteistyö

yhteistyö

●

yhteistyö

yhteistyö

jäsenyys

KUA on perustajajäsen ja yksi sen tärkeimmistä toimijoista. ACT on kirkollisten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijoiden yhteenliittymä ja yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista.

EU Radicalization awareness Network työryhmän jäsenyys

ECHO

EuropeAid

ACT-allianssi

●

●

yhteistyö

EU Trust Funds

●

VOICE

●

UNDPA/MSU

Päätavoite on vaikuttaa EU-instituutioiden päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat kehitysmaita ja joilla voidaan vahvistaa oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja köyhyyden poistamista.

jäsenyys

Muu suhde

UNESCO

ACT Alliance EU

Uskonnon ja kestävän kehityksen suhdetta edistävä kansainvälinen verkosto.

jäsenyys

●

Kirkon Ulkomaanapu työskentelee yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä kotimaisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehdään paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Aukeamalla on kuvattu osa KUA:n kumppaneista ja rahoittajista.

Jäsenyys

International Partnership on Religion and Sustainable Development

Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto.

●

●

ACT-allianssin Euroopan aluefoorumi jäsenyys

● UNICEF

yhteistyö

EU

YK:n lastenrahasto.

●

●

●

●

UNHCR

yhteistyö

Charter4Change -verkosto

UNDP

jäsenyys

yhteistyö

YK:n pakolaisjärjestö.

Humanitaarisen avun lokalisoinnin verkosto.

YK:n kehitysohjelma.

●

● ●

UNOPS

yhteistyö

●

YK:n hankepalveluiden toimisto.

UN Women

YK

yhteistyö

OCHA

jäsenyys

●

yhteistyö

IOM

YK.n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto.

Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän ja yli 50 uskopohjaisen kansalaisjärjestön vuonna 2018 perustama neuvosto.

International Organization for Migration IOM

●

yhteistyö

Uskopohjainen neuvosto

●

YK:n tasa-arvojärjestö.

●

yhteistyö YK.n siirtolaisuusjärjestö.

● YK:n koulutusklusteri

●

Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmä

●

●

jäsenyys

OSCE

WFP

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

yhteistyö

●

YK.n ruokaohjelma.

●

OSCE:n työryhmä

●

Education Cannot Wait

jäsenyys

UNESCO Teacher Task Force

yhteistyö

työryhmän jäsenyys

Koulutusta katastrofeissa rahoittava järjestö

jäsenyys

Muodostettiin vuonna 2010 kokoamaan tietoa uskopohjaisten järjestöjen työstä.

● ECOSOC

tarkkailijajäsenyys

22

Kirkon Ulkomaanapu 2018

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto.

● Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD yhteistyö

YK:n erityisjärjestö, joka pyrkii vähentämään köyhyyttä kehitysmaiden maaseuduilla.

●

● Global Partnership for Education GPE yhteistyö

INEE

● Yritysyhteistyö yhteistyö

ohjausryhmän jäsenyys Opetusalan kansainvälinen asiantuntijaverkosto.

KUMPPANIT JA YHTEISTYÖVERKOSTOT

Rahoittajat

Kotimaiset kumppanit ja verkostot

Katso sivu 2.

●

EAPPI (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) KUA:n verkosto

Kirkkojen maailmanneuvosto

Kansainvälinen ohjelma, joka lähettää vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin.

Luterilainen maailmanliitto (LML)

yhteistyö

yhteistyö

Olemme yksi Kirkkojen maailmanneuvoston erikoistuneista yhteistyöjärjestöistä. Tuemme yhdessä rauhaa, uskontojen välistä vuoropuhelua ja ihmisoikeuksien toteutumista edistävää työtä.

LML on merkittävä KUA:n humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön kumppani.

●

Suomen Ekumeeninen Neuvosto

Changemaker

●

KUA:n verkosto

jäsenyys

Opettajat ilman rajoja KUA:n verkosto

Tukee kehitysmaiden opettajien pedagogista osaamista ja laadukkaan opetuksen toteutumista maailman hauraimmissa valtioissa.

●

Nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto, joka toimii globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta.

●

●

●

KIOS

jäsenyys Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö.

Naisten Pankki

●

KUA:n verkosto

Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto sihteeristö

KUA toimii verkoston sihteeristönä.

●

Tukee kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon hiippakunnat ja seurakunnat

●

Fingo

WISE

jäsenyys

läheinen yhteistyö

●

jäsenyys

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaatio.

Laajan turvallisuuden verkosto.

●

●

Yhteisvastuukeräys

Suomen ulkoministeriö

läheinen yhteistyö

●

kumppanuusjärjestö

●

● Pakolaisneuvonta

●

jäsenyys

FinnWatch jäsenyys

● Suomen Somaliaverkosto jäsenyys

●

●

Reilun kaupan edistämisyhdistys

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen yhteistyöryhmä

jäsenyys

●

jäsenyys

Maailma.net jäsenyys

● ●

●

Valtioiden kehitysyhteistyöosastot

Maailmanpankki yhteistyö

● FCA Investments omistajuus

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö.

omistajuus

Kirkon Ulkomaanavun, Savon koulutuskuntayhtymän, Omnian ja Suomen Yrittäjäopiston yhdessä perustama koulutusvientiyhtiö.

●

●

jäsenyys

● ● Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC yhteistyö

jäsenyys

Perjantai-ryhmä

yhteistyö

●

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” toimeenpanoa Suomessa edistävä verkosto.

Oikeusministeriön TRUST-ohjausryhmä

●

Alueelliset kehityspankit

Toimintamaiden paikalliset kumppanit ja ministeriöt

jäsenyys

Omnia Education Partnerships Oy (OEP)

●

yhteistyö

Esimerkiksi Britannian FCO, Sveitsin SEM ja Yhdysvaltojen US State department.

yhteistyö

Suomen 1325-verkosto

Nenäpäivä-säätiö kumppanuus

Kansalaisjärjestöjen edustajista, kansanedustajista sekä eri ministeriöiden virkamiehistä koostuva ryhmä, joka vaikuttaa sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen painoarvon vahvistamiseksi Suomen ja Euroopan kehityspolitiikassa.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

23

SIJOITUSTOIMINTA

FCA INVESTMENTS SIJOITTAA MAAILMAN HAURAIMPIIN VALTIOIHIN Ensimmäiset sijoitukset tehdään vuonna 2019 Ugandaan ja Somaliaan.

KUA on ryhtynyt tekemään sijoitustoimintaa maailman hauraimpiin kuuluvissa valtioissa. Taustalla on vakava yritys luoda uutta.

Maailmanpankin arvion mukaan seuraavan 15 vuoden aikana pitäisi pystyä luomaan yli 600 miljoonaa työpaikkaa, jotta kasvava väestö saisi mahdollisuudet kunnolliseen toimeentuloon.

Kehittyvissä maissa uusien työpaikkojen luominen on avainasemassa taistelussa köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan. Työ ja toimeentulo ovat myös tie kestävään rauhaan.

Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, ettei perinteinen kehitysyhteistyö yksin enää riitä. Kehityksen tukemiseen ja vauhdittamiseen tarvitaan jatkossa uudenlaisia keinoja ja työkaluja. Yksi uusista työkaluista on KUA:n sijoitusyhtiö FCA Investments, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Jopa 70 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Hauraimmissa maissa prosentti on vieläkin suurempi. Mutta vaikka pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on paras potentiaali luoda uusia työpaikkoja, niiden on myös hankalinta saada rahoitusta yritystoimintansa käynnistämiselle ja kehittämiselle.

Rahoituksen lisäksi FCA Investments tarjoaa pk-yrityksille tukea myös yritystoiminnan, kuten taloushallinnon kehittämiseen. Yrityksiä voivat auttaa sekä KUA:n omat asiantuntijat että liiketoiminnan ammattilaiset, jotka haluavat vapaaehtoispohjalta lahjoittaa ammattiosaamistaan.

Ensimmäiset suorat sijoitukset tehdään Ugandassa ja Somaliassa. Resurssien kasvettua ja sijoitustoiminta voidaan käynnistää esimerkiksi Keniassa, Jordaniassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

Sijoituksia tehdään yhteiskunta- ja ympäristövastuullisiin yrityksiin, jotka luovat työ-

24

Kirkon Ulkomaanapu 2018

FCA Investments: muutoksen vaiheet 2.TOIMINTA 1. VÄLINEET

5. VAIKUTUS Vähemmän köyhyyttä, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, toimivia yhteistyöverkostoja.

Investointeja ja neuvontaa pkyritysten tueksi.

FCAI:n pääoma ja osaaminen.

3. TUOTTO 4. TULOS …mikä luo ihmisarvoisia työpaikkoja ja nostaa tuloja.

paikkoja, nostavat matalapalkkatyöntekijöiden tulotasoa ja vähentävät köyhyyttä.

KUA on aiemmissa hankkeissaan tukenut etenkin naisyrittäjiä, ja naisten sekä nuorten parempi työllistyminen on myös FCA Investmentsin sijoitustoiminnan keskeisiä tavoitteita.

Mahdollisia sektoreita ovat esim. kestävä maatalous ja ruokatuotanto, terveydenhuolto, vesi- ja viemäröinti, jätehuolto, koulutus, pienteollisuus, logistiikka, uusiutuva energia sekä rahoituspalvelut pienyrittäjille.

FCAI sijoittaa yrityksiin, joilla on vähintään kahden vuoden historia. Kohdeyritysten tulee sitoutua hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden periaatteisiin ja niillä tulee olla uskottava operatiivinen osaaminen. Sijoitusten koko vaihtelee sadantuhannen ja miljoonan euron välillä.

Tämä lisää kasvua ja vastuullista liiketoimintaa…

KUA:n vahvuuksia ovat vahva läsnäolo kohdemaissa, paikallinen osaaminen ja konfliktien tuntemus. FCAI on verkostoitunut johtavien kehitysmaissa toimivien rahoittajien kanssa.

Yhteistyö rahastojen ja muiden toimijoiden kanssa nopeuttaa omien suorien sijoitusten käynnistämistä.

Ulkoministeriö myönsi vuonna 2018 FCAI:lle 16 miljoonan euron lainan, jonka FCAI käyttää kokonaisuudessaan sijoitustoimintaan. Sijoitustoimintaan liittyviä prosesseja ja työkaluja on rakennettu vuoden 2018 aikana.

Ugandaan on nimitetty sijoituspäällikkö, joka mahdollistaa myös suorien sijoitusten valmistelun.

Jukka-Pekka Kärkkäinen toimitusjohtaja, FCAI

VAPAAEHTOISVERKOSTOT

KUA:LLE UUSI VAPAAEHTOIS­ VERKOSTO VUONNA 2018 KUVA: TATU BLOMQVIST

WeFoodin toiminta pyörii pääasiassa vapaaehtoisvoimin.

WEFOOD ON “PELASTANUT” JO 30 TONNIA RUOKAA Kirkon Ulkomaanapu avasi Suomen ensimmäisen hävikkiruokakaupan 20.9.2018 kauppakeskus Rediin Helsingin Kalasatamaan. WeFood on vähentänyt Suomessa esiintyvää ruokahävikkiä jo yli 30 000 kilolla myymällä valmistajilta, maahantuojilta, tukuilta, kaupoilta, ja tuottajilta lahjoituksena saatua hävikkiruokaa. Lisäksi myymälässä on myyty yli 5000 litraa juomia. Tämä määrä syömäkelpoista ruokaa olisi ilman WeFoodia päätynyt jätteeksi.

Myymälä on herättänyt paljon kiinnostusta.

WeFoodin avajaisissa oli paikalla noin 15 median edustajaa. Syksyn 2018 aikana WeFood mainittiin eri julkaisuissa yli 30 kertaa.

WeFood on vapaaehtoiskonsepti. Myy-

mälässä vapaaehtoiset palvelevat asiakkaita, asettelevat tuotteita hyllyihin ja huolehtivat myymälän toiminnasta ja viihtyvyydestä.

Logistiikkavapaaehtoiset noutavat lahjoituksena saatuja hävikkieriä myymälään.

WeFood-hankkeessa toimii noin 130 vapaaehtoista.

MYYTÄVÄT TUOTTEET OVAT HÄVIKKIERIÄ, JOTKA MUUTEN PÄÄTYISIVÄT JÄTTEEKSI.

Myytävät tuotteet ovat hävikkieriä, jotka muuten päätyisivät jätteeksi. Hävikkiä lahjoitti vuonna 2018 noin 15 eri yhteistyökumppania.

Kumppanit ovat elintarvikealan maahantuojia, tukkuja, valmistajia ja kauppoja. Lisäksi WeFood tekee yhteistyötä Nissanin kanssa.

Hävikkikuljetukset ajetaan Nissan e-NV200 sähköpakettiautolla.

WeFood on tehnyt myös oppilaitosyhteistyötä Liiketalousopisto Perhon kanssa.

Opiskelijat ovat tutustuneet myymälän toimintaan tekemällä harjoitteluvuoroja. Lisäksi yksi opiskelija on tehnyt työharjoittelunsa WeFoodissa. Syksyn aikana myymälässä vieraili noin kymmenkunta koululaisryhmää Helsingin peruskouluista.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

25

VAPAAEHTOISVERKOSTOT

11 EAPPI-VAPAAEHTOISTA TUKEMASSA RAUHAA LÄNSIRANNALLA

Changemaker osallistui lokakuussa ilmastomarssiin osana vaikutustyön koulutusta.

CHANGEMAKER JÄRJESTI VAIKUTTAMISTOIMINNAN KOULUTUKSIA Vuonna 2018 Changemaker-verkosto vaati Suomea ottamaan kehitysyhteistyössään painokkaammin huomioon ruokaturvan Nälkä kasvaa syömättä -kampanjassaan. Kampanja oli suurmenestys muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilla ja Herättäjäjuhlilla, missä nuoret keräsivät yli 1000 allekirjoitusta ruokaturvavetoomukseensa.

Changemaker on nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto, jossa nuoret oppivat vaikuttamaan globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Samalla nuoret voimaantuvat ja oppivat keinoja vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Verkosto järjesti vaikuttamistoiminnan koulutuksia kevään aikana Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä. Syksyllä vaikuttamistoiminnan koulutus keskitettiin kurssiin, joka toteutettiin osittain verkossa ja osittain Helsingissä.

Koulutukset toivat verkoston toimintaan uusia jäseniä, jotka innostuivat mukaan vuoden 2019 kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen.

Sekä keväällä että syksyllä järjestettiin kaksi Globalisti-lehden toimituskunnan työtä

26

Kirkon Ulkomaanapu 2018

tukevaa lehtityökoulutusta, joissa pureuduttiin journalismiin viestinnän välineenä. Nämä koulutukset houkuttelivat erityisesti nuoria, jotka eivät muuten olleet mukana verkoston toiminnassa.

Changemakerin toiminnasta kerrottiin nuorille myös seurakunta- ja kouluvierailuilla, joita vapaaehtoiset tekivät useissa eri kaupungeissa.

Uutena toimintamuotona ryhdyttiin syksyllä järjestämään Helsingissä matalan kynnyksen Changemaker-iltoja. Illoissa käsiteltiin vaikuttamistyön teemoja, mutta niiden mainostamisessa keskityttiin tuomaan esiin erityisesti mahdollisuutta tavata muita kehityskysymyksistä kiinnostuneita nuoria.

Marraskuussa Changemaker lähetti kaksi vapaaehtoista YK:n kansainväliseen ilmastokonferenssiin (COP 24) Puolan Katowiceen, missä he saivat paljon uusia ideoita ja keinoja edistää ilmastovaikuttamista Suomessa.

Vuoden 2018 aikana perustettiin kolme uutta paikallisryhmää Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Uusia jäseniä liittyi 132, joista 19 prosenttia lähti aktiivisesti mukaan toimintaan.

EAPPI (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) on ekumeeninen ohjelma, joka tukee paikallisia ja kansainvälisiä rauhanomaisia toimia Israelin miehityksen päättymiseksi sekä kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmien mukaisen ratkaisun löytymiseksi Israelin ja Palestiinan konfliktiin.

Vuonna 2018 Kirkon ulkomaanapu lähetti 11 vapaaehtoista miehitetyille palestiinalaisalueille. Toimintaa rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Suomi on yksi suurimmista tukijoista niiden 20 maan joukossa, jotka osallistuvat EAPPI-ohjelmaan.

EAPPI-vapaaehtoiset työskentelevät Länsirannalla, jossa he tarjoavat suojelevaa läsnäoloa paikallisille ja tarkkailevat kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien toteutumista miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Vapaaehtoisjaksonsa jälkeen nämä vapaaehtoiset tekevät vaikuttamistyötä pääosin Suomessa. He puhuvat siviilien suojelun ja politiikan muutoksen sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen puolesta. Näin kansainvälistä yhteisöä kehotetaan aktiivisesti edistämään sekä israelilaisille että palestiinalaisille oikeudenmukaista rauhansopimusta.

Toukokuussa 2018 toteutettiin tärkeä näkyvyyttä tuova ja vaikuttamiseen tähtäävä EAPPI-kampanja ”Somesta selliin – miehityksen virtuaalinen ulottuvuus”. Kampanja sai runsaasti näkyvyyttä. Kampanjan yhteydessä Sanomatalossa järjestettiin kaksi viikkoa kestävä näyttely, joka oli osa Maailma kylässä -festivaalia ja sen näki noin 250 000 kävijää.

Vuonna 2018 EAPPI sai hyvin näkyvyyttä ja antoi haastatteluja valtamediassa ja paikallismedioissa (esimerkiksi HS, YLE ja MTV3).

VAPAAEHTOISVERKOSTOT

KUVA: PATRICK MEINHARDT

Opettaja Sarah Atiku osallistui mobiilimentotointiin Pagirinyan pakolaisleirissä Ugandassa.

VAPAAEHTOISIA OPETTAJIA AFRIKKAAN, LÄHI-ITÄÄN, MYANMARIIN JA KREIKKAAN

Naisten Pankin vapaaehtoisia Syyspäivässä Helsingissä.

NAISTEN PANKILLA HUIPPUVUOSI Vuosi 2018 oli Naisten Pankin historian menestyksekkäin vuosi. Lahjoitusvaroja kerättiin ennätysmäärä, yli 1,8 milj. euroa ja työ laajeni Keski-Afrikan tasavaltaan. Hankkeita oli kaikkiaan 12 viidessä kehitysmaassa: Keski-Afrikan tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Kambodžassa. Työ tavoitti 26 000 naista perheineen. Hankekulut olivat 1,4 milj. euroa ja kuluprosentti 17,1.

Naisten Pankin varainkeruuhun keskittyvä vapaaehtoisverkosto ulottui yli 40 paikkakunnalle Suomessa. Aktiivisia vapaaehtoisia toiminnassa oli mukana noin 1 000, kaikkiaan vapaaehtoistyö tavoitti noin 10 000 kiinnostunutta.

Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma jär-

jestettiin yhdeksättä kertaa 75 paikkakunnalla.

Kävely ylsi 82 000 euron tulokseen. Naisten Pankki Open -golfkiertue pelattiin kesällä 2018.

Kiertue keräsi 24 golfklubin ja 1 200 pelaajan voimin 40 000 euroa. Varoja kerättiin sadoissa muissakin tapahtumissa mm. laulamalla, tanssimalla, hiihtämällä, askartelemalla, koodaamalla, bloggaamalla – jopa saunomalla.

Joukko vapaaehtoisia teki omakustanteisen matkan Nepaliin tutustumaan maassa tehtävään hanketyöhön.

Yhteistyö paikallisten ja valtakunnallisten yritysten kanssa jatkui. Hankekohtaiset lahjoitukset tekivät Handelsbanken, Kaiko Clothing Oy, Novita ja Suominen Oyj.

Opettajat ilman rajoja (OIR) -verkosto lähetti 26 ammattilaista lyhyt- ja pitkäkestoisille vapaaehtoisjaksoille KUA:n toimintamaihin vuonna 2018. Vapaaehtoiset työskentelivät Keniassa, Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Eritreassa, Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla, Myanmarissa sekä Kreikassa. Vapaaehtoiset työskentelivät opetusalan asiantuntijoina koulutussektorin kehityshankkeissa ja tukivat suunnittelu­valmiuksien, koulutussektorin ja opetusalan ammattilaisten oman osaamisen kehittämistä. Vapaaehtoiset osallistuivat toimintaan eri tasoilla – ministeriöistä opettajankoulutuslaitoksiin ja yksittäisiin kouluihin.

World Teacher -ohjelman vapaaehtoisjaksot suomalaisille opetusalan ammattilaisille järjestettiin yhdessä alankomaalaisen kumppanin kanssa. Sijoituspaikkoina olivat ugandalaiset koulut, jotka osallistuvat KUA:n opettajakoulutushankkeeseen. KUA-hankkeeseen osallistuvat koulut ja suomalaiset perus­ koulun opettajat tekivät myös yhteis­työtä mobiilisti toteutetussa vertaismentorointi­ ohjelmassa.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

27

VASTUULLISUUS

Koululaisia Kalobeyein pakolaisasutusalueella Keniassa. Kirkon Ulkomaanapu on rakennuttanut alueelle kolme uutta koulua, joiden avulla jopa 6000 lasta pääsee kouluun.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

KUVA: JARI KIVELÄ

28

VASTUULLISUUS

SUOJELEMME LAPSIA, KOMPENSOIMME LENTOJAMME KUA otti vuonna 2018 käyttöön uuden lasten suojelua varten laaditun ohjeistuksen.

Kirkon Ulkomaanapu on alkanut kiinnittää kaikessa toiminnassaan erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arvioimiseen ja ehkäisyyn. Lapset voivat kriisitilanteessa joutua perheestään eroon tai muuten kokea traumatisoivia asioita, kuten esimerkiksi seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä. Lapsilla voidaan käydä kauppaa tai teettää työtä. Aseellisessa konfliktissa lapsia rekrytoidaan lapsisotilaiksi ja avustaviin tehtäviin.

Vuonna 2018 otimme käyttöön erityisen ohjeistuksen lasten suojelun tarpeen huomioiseksi. Ohjeistus perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja humanitaarisiin periaatteisiin, kuten ’do no harm’ eli että emme omalla toiminnallamme ainakaan aiheuteta haittaa.

Jokainen työntekijä allekirjoittaa työsuhteen alussa sitoumuksen noudattaa Kirkon Ulkomaan­avun eettisiä ohjeita ja käyttäytymis­sääntöjä. Henkilökunnan rekrytoinnissa tarkistetaan suositukset ja suoraan lasten kanssa toimivilta myös rikosrekisteriote.

Työntekijöitä myös koulutetaan. Ohjelmatyössä ja hankkeita suunnitellessamme kiinnitämme erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arviointiin ja niiden ehkäisyyn.

Seuraamme ja arvioimme hankkeita jatkuvasti ja muutamme tarvittaessa toimintatapoja.

Tämä koskee myös viestintää. Lasten kuvien ja tarinoiden julkaisupäätös tehdään lapsen etu edellä, lasta itseään kuullen ja huoltajan kirjallisella luvalla. Myös Kirkon Ulkomaan­avun kumppanit ja alihankkijat sitoutuvat samoihin sääntöihin.

Jokaisella työntekijällä on myös velvollisuus raportoida epäkohdista, ja siihen on olemassa oma järjestelmänsä ja menettelytapansa.

VUODESTA 2014 ALKAEN KUA ON KOMPENSOINUT HENKILÖSTÖNSÄ LENTOJEN AIHEUTTAMIA HIILIDIOKSIDI­ PÄÄSTÖJÄ KLIMA-KOLLEKTEPÄÄSTÖKOLLEKTIIVIN KAUTTA.

YHTEISKUNTAVASTUU Kirkon Ulkomaanapu kantaa yhteiskuntavastuuta toimimalla eettisesti ja ekologisesti.

KIRKON ULKOMAANAPU ON Globaalina organisaationa Kirkon Ulkomaan­ avun toiminta ulottuu ympäri maapalloa.

Toimintamme laajentuessa ja henkilöstömäärämme kasvaessa myös lentomatkustaminen on lisääntynyt. Panostamme erilaisiin sähköisiin kokous- ja koulutusmahdollisuuksiin, mutta hauraissa toimintaympäristöissämme tietoliikenneyhteydet asettavat omat haasteensa. Lentomatkustus on väistämätöntä työmme toteuttamisessa.

Vuodesta 2014 alkaen KUA on kompensoinut henkilöstönsä lentojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä saksalaisen kirkollisten järjestöjen yhteisen päästökollektiivin Klima-Kollekte – Kirchlicher-Kompensationsfonds gGmbH:n kautta. Kaikki Klima-Kollekten rahoittamat hankkeet ovat Gold Standard -sertifioituja hankkeita. Gold Standard on WWF:n ja muiden kansalaisjärjestöjen sertifikaatti, joka ottaa huomioon projektien sosiaalisen paikallisen vaikuttavuuden ja asettaa erityisen tiukat vaatimukset päästövähennysten todentamiselle.

KUA toimii eettisesti ja ekologisesti. KUA on saanut ensimmäisenä organisaatiota Suomessa kansainvälisen, laatua ja vastuullisia toimintatapoja arvioivan CHS-standardin (Core Humanitarian Standard). Riippumattomat tarkastajat arvioivat toimintamme vuosittain.

•• Ympäristökuormitusta vähentävä WWF:n Green Office -toimisto jo vuodesta 2009 lähtien.

•• Reilun kaupan työpaikka ja Reilun kaupan perustajajäsen. Käytämme Reilun kaupan tuotteita.

•• Suomalaisten yritysten toimintaa kehitysmaissa tutkivan ja tarkkailevan Finnwatchin perustajajäsen.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

29

VINJETTI

HALLINTO 2018

KUVA: TATU BLOMQVIST

Kirkon Ulkomaan­avun hallitus, vasemmalta oikealle: Jaakko Rusama (asiantuntijajäsen), Ritva Ohmeroluoma, Sixten Ekstrand, Kaisamari Hintikka (hallituksen jäsen 2019–), Olli-Pekka Silfverhuth, Reetta Meriläinen, Riikka Hietanen, Tuomas Aho ja Anna-Kaisa Ikonen. Kuvasta puuttuvat: Tarja Kantola (pj), Pekka Haavisto, Marjaana Jauhola, Juhani Lavanko, Aila Paloniemi, Mark Saba, sekä asiantuntija­jäsenet Mari-Anna Auvinen, Kalle Kuusimäki ja Riina Nguyen.

Kirkon Ulkomaan­avun toimintaa johtaa kirkkohallituksen täysistunnon valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 10–13 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan työjaoston ja tarkastusvaliokunnan. Säätiön hallitus kokoontui kuusi kertaa vuonna 2018.

Lisäksi työjaosto kokoontui viisi kertaa ja piti kolme sähköpostikokousta.

KUA:N HALLITUS VUONNA 2018 puheenjohtajana kv-asiantuntija Tarja Kantola jäseninä asianajaja Tuomas Aho johtaja Sixten Ekstrand kansanedustaja Pekka Haavisto seurakuntapastori Riikka Hietanen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen kehitysmaatutkija, dos. Marjaana Jauhola kirkkoherra Juhani Lavanko piispa Tapio Luoma (varapuheenjohtajana toukokuuhun asti)

30

Kirkon Ulkomaanapu 2018

päätoimittaja Reetta Meriläinen kauppatieteen maisteri Ritva Ohmeroluoma kansanedustaja Aila Paloniemi kansainvälisyystyön pappi Mark Saba kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth (varapuheenjohtaja 1.6.2018 alkaen) sihteerinä toiminnanjohtaja Jouni Hemberg Hallituksen asiantuntijajäsenet vuonna 2018 pääsihteeri Mari-Anna Auvinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta johtaja Risto Jukko Kirkon lähetystyön keskuksesta (syyskuuhun asti) johtaja Kalle Kuusimäki Diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta sekä toiminnanjohtaja Riina Nguyen Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry:stä dosentti Jaakko Rusama Kirkon lähetystyön keskuksesta (9.10.2018 alkaen) Hallituksen työjaosto vuonna 2018 puheenjohtajana Tarja Kantola, jäseninä Marjaana Jauhola, Tapio Luoma (toukokuuhun

asti) ja Olli-Pekka Silfverhuth (kesäkuusta alkaen) sekä sihteerinä Jouni Hemberg.

Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2018 puheenjohtajana Ritva Ohmeroluoma, jäseninä Tuomas Aho, Olli-Pekka Silfverhuth (toukokuuhun asti) ja Sixten Ekstrand (1.6.2018 alkaen).

Toiminnanjohtajan edustustehtävät Toiminnanjohtaja Jouni Hemberg edusti Kirkon Ulkomaanapua yhteistyötahoilla seuraavasti: Kirkon ulkoasiain osaston johtoryhmän jäsen, Nenäpäivä-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Ortodoksisen kirkon avustusjärjestön Filantropia ry:n hallituksen asiantuntijajäsen, Yhteisvastuukeräystoimikunnan jäsen, Valtioneuvoston asettaman Kestävän Kehityksen valtuuskunnan varajäsen, Sisäasiainministeriön asettaman Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn johtoryhmän jäsen sekä Inter-Agency Network for Education in Emergencies (INEE) hallituksen jäsen.

HENKILÖSTÖ JA TURVALLISUUS

HENKILÖSTÖ 2018

MAAOHJELMISSA 89% PAIKALTA PALKATTUJA

sia KUA:ssa keskimäärin 5,3. Suuri osa paikalta palkatusta henkilöstöstä työskentelee lyhyissä projektitehtävissä.

Vuoden 2018 lopussa KUA:n palveluksessa oli 449 työntekijää, joista 129 työskenteli Helsingin toimistossa, etätyössä tai toisen työnantajan palvelukseen sekondeerattuna, ”lainatyöntekijänä”. Maatoimistoissa ja projekteissa työskenteli 34 ulkomaille lähetettynä työntekijänä ja 286 paikalta palkattua.

Paikalta palkattujen työntekijöiden osuus oli maatoimistoissa 89 prosenttia mikä vastaa tavoitettamme työllistää paikallista henkilöstöä aina kun se on mahdollista.

Ugandan maaohjelmaan palkattiin yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa oman henkilöstön lisäksi 467 paikallista opettajaa.

Noin 70 prosentilla KUA:n Helsingissä työskentelevästä tai lähetetystä henkilöstöstä on korkeakoulututkinto. 10 prosenttia on suorittanut perus- tai keskiasteen tutkinnon.

30 prosenttia on suorittanut loppututkinnon muualla kuin Suomessa.

Ulkomailla tutkintonsa suorittaneita työskentelee selkeästi enemmän aluetoimistoissa kuin Helsingissä. Paikalta palkatun henkilöstön koulutusaste vaihtelee suuresti eri työtehtävien kesken.

Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2018 yhteensä 414, joista määräaikaisten ja F2F- ja televarainhankkijoiden osuus oli 11,5 henkilötyövuotta.

Henkilöstön keski-ikä oli 41,1 vuotta.

Kirkon Ulkomaanavussa työskentelee kokonaisuutena lähes yhtä paljon miehiä (53 %) ja naisia (47 prosenttia), kuitenkin niin, että Helsingissä on reilu naisenemmistö ja useimmissa kenttätoimistoissa selvä miesenemmistö.

Helsingissä työskentelevällä henkilöstöllä sekä lähetetyillä työntekijöillä oli palvelusvuo-

JOKA KOLMAS KÄYNYT HEIST-KOULUTUKSEN Turvallisuus ja riskienhallinta ovat olennainen osa Kirkon Ulkomaanavun toimintaa. Kertomusvuonna huomio keskittyi henkilöstön turvallisuuskoulutukseen ja sen kehittämiseen tästä. Lisäksi alueellisten turvallisuusvastaavien koulutusta kehitettiin aiempaa enemmän.

Säätiön turvallisuusstrategian kehittämistä jatkettiin edelleen.

Helsingissä työskentelevä turvallisuuspäällikkö auttaa maatoimistoja kehittämään

HENKILÖSTÖTYÖVUODET KUA:SSA VUONNA 2013–2018 Suomessa työskentelevät

Lähetetyt työntekijät

Paikalta palkattu henkilöstö

300 250 200 150 100 50 0

2013

2014

2015

2016

2017

2018

henkilöstön turvallisuutta haastavissa olosuhteissa ja vastaa turvallisuustoiminnoista kokonaisuutena. Häntä avustaa Afrikan-alueen turvallisuuspäällikkö.

Alueellisten turvallisuusvastaavien tehtävänä on tukea maajohtajia ja toimistoja päivittäisessä turvallisuustyössä, toimia yhteys­henkilönä mahdollisissa hätätilanteissa sekä avustaa kenttämatkoihin liittyvissä riskinarvioinneissa.

Keskeisimmät turvallisuusohjeistukset ja maakohtaiset valmiussuunnitelmat päivitettiin vuonna 2018. Lisäksi toimistojen käyttöön tehdyt maakohtaiset riskiarviot tarkistettiin.

Myös pysyväismääräykset ja erilliset maakohtaiset ohjeistukset tarkistettiin täydentämään turvallisuusohjeistusta. Pysyväismääräyksillä ja ohjeistuksilla lisätään henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Se mahdollistaa henkilöstön oikea-aikaisen ja oikeanlaisen toiminnan normaalista poikkeavissa tilanteissa.

Kattavimmat koulutuskokonaisuudet olivat Nairobin turvallisuuskoulutukset. Näissä viisipäiväisissä turvallisuuskoulutuksissa (HEIST, Hostile Environment Individual Safety Training) aiheina oli mm. ensiapu, paloturvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus, riskien arviointi sekä ajoturvallisuus.

HEIST-koulutuksen saaneita on nyt yli kolmasosa koko Ulkomaanavun henkilöstöstä.

Helsingissä järjestettiin henkilöstölle hätä­ ensiapu- ja turvallisuusvastuullisuuskoulutusta.

Kertomusvuonna sattui muutama vakavampi turvallisuusorganisaation toimia edellyttänyt tapahtuma. Aikaisempien kokemusten ansiosta kriisijohtaminen näissä tilanteissa oli oikea-aikaista ja suoraviivaista. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään mm. kriisijohtamisen käytäntöjä.

Turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Jokaisen tulee huolellisesti suunnitella ja valmistella toimialueelle matkustaminen ja päivittäinen työskentely kohteessa. Tähän liittyy kohdemaan ja -alueen riskien ja uhkien kartoitus sekä niiden ymmärtäminen.

Jatkuva riskien analysointi, seuranta, tiedon jakaminen ja oikea toiminta mahdollisissa hätä- tai poikkeustilanteissa ovat erittäin tärkeitä tehtävien onnistumisen kannalta.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

31

VARAINHANKINTA

”AUTTAMINEN ON VASTAVOIMA VIHAPUHEELLE”

KUVA: TATU BLOMQVIST

”Haluan auttaa siellä missä hätä on suurin”, suurlahjoittaja Tom Tukiainen sanoo.

TOM TUKIAINEN LAHJOITTAA OSAKKEITA, KOSKA SE ON HELPPOA. Helsinkiläinen Tom Tukiainen, 61, on KUA:n pitkäaikainen tukija ja suurlahjoittaja. Heikompien auttaminen on hänelle itsestäänselvyys ja hän myöntää välillä omatunnon kolkuttavan, kun itsellä on kaikki niin hyvin. ”Kun on syntynyt hyväosaiseksi, on velvollisuus auttaa”, Tukiainen sanoo. ”Ihminen ei pysty valitsemaan olosuhteita, joihin syntyy.

Jollekin käy hyvä tuuri, jollekin huono”.

Tom on lahjoittanut vuosien varrella useisiin eri KUA:n kohteisiin, viimeksi pakolais­ lasten koulutukseen Keniaan. Koulutus, lapset ja nuoret ovatkin Tomille tärkeitä tuen kohteita. ”Tulevaisuus köyhissä maissa paranee ratkaisevasti, kun väestö on koulutettua”, Tukiainen perustelee. Hän on lahjoittanut myös katastrofeihin, mutta haluaa tukea kehitys­ yhteistyötä pitkäjänteisesti.

32

Kirkon Ulkomaanapu 2018

”Akuuttiin hätään pitää voida reagoida, mutta on tärkeää auttaa myös pitkällä tähtäimellä.”

Tukiainen lahjoittaa usein osakkeita, ja pitääkin osakelahjoittamista erinomaisena tapana auttaa. ”Koko kuvio on niin helppo, kun käytännössä KUA hoitaa lähes koko prosessin.”

Osakelahjoittaminen KUA:lle on vero­ vapaata, lahjoittajan ei tarvitse maksaa veroa osakkeiden arvonnoususta. KUA voi myös realisoida osakkeet ilman veroseuraamuksia ja käyttää saadut tulot työhön kehitysmaissa. ”Osakelahjoittamisessahan hyötyy lahjan antaja ja lahjan saaja”, Tukiainen sanoo. Hän haluaa kannustaa ihmisiä auttamaan ja uskoo, että tahto tukea heikompia periytyy myös hänen omille lapsilleen.

”KUN ON SYNTYNYT HYVÄOSAISEKSI, ON VELVOLLISUUS AUTTAA. IHMINEN EI PYSTY VALITSEMAAN OLOSUHTEITA, JOIHIN SYNTYY.”

”On tärkeää näyttää esimerkkiä ja auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat ”, Tukiainen sanoo. ”Auttamalla heikompia luomme vastavoimaa lisääntyvälle itsekkyydelle, suvaitsemattomuudelle ja rasismille. Jos vain katsomme sivusta emmekä tee mitään, saa vihapuhe vallan.”

Jenni Lähteenmäki Yhteyspäällikkö

VARAINHANKINTA

YV-KERÄYS TUOTTI KUA:LLE 1,4 MILJOONAA EUROA Varoilla torjuttiin nälkää ja köyhyyttä Ugandan pakolaisalueilla.

KUVA: TATU BLOMQVIST

TESTAMENTTI ON KAUNIS TAPA AUTTAA Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

OSAKELAHJOITTAMINEN ON VEROVAPAATA

Muja Rosen perhe syö vain yhden aterian päivässä. 10-vuotias Ayite (vas.) laihtui vuoden aikana kuusi kiloa.

Suomalaiset lahjoittivat vuonna 2018 Yhteisvastuukeräykselle 3 138 702,14 euroa. Keräysvaroista 60 prosenttia ohjattiin Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun.

Keräystilitys luovutettiin 16.11. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.

Keräyksen 2018 kansainvälisenä kohteena oli apu Etelä-Sudanista sotaa ja levottomuuksia Ugandaan paenneille ihmisille. ”Pelkäsin tyttäreni laihtuvan hengiltä yksipuolisen ja riittämättömän ravinnon vuoksi. Kirkon Ulkomaanavulta saamani viljelykoulutuksen ja siementen avulla sain kasvimaan tuottamaan”, Etelä-Sudanista yksin kuuden lapsensa kanssa Ugandaan paennut opettaja Muja Rose kertoo.

Rose on tuella pystynyt laajentamaan viljelyään, hankkimaan kanoja ja perustamaan pienen kaupan. Lisäksi hän on päässyt töihin läheiseen alakouluun. ”Lapset voivat nyt paljon paremmin ja käyvät koulua. Olen niin kiitollinen kaikesta tuesta, jonka olemme saaneet”, Rose sanoo.

Yhteisvastuuvaroilla tuetaan ulkomailla katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa eniten kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen, lasten koulunkäyntiin ja perheiden toimeentuloa parantavaan koulutukseen. ”Yhteisvastuun vapaaehtoiset tekevät kor­vaa­matonta työtä keräyksen eteen.

Haluamme kiittää heitä ja kaikkia lahjoit­tajia tuesta, joka parantaa tuhansien ihmisten elämää maailman katastrofi- ja konfliktialueilla”, Kirkon Ulkomaan­avun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys tukee lasten ja nuorten koulutusta muun muassa Kenian köyhimmässä Turkanan maakunnassa.

Lisä­tietoja Yhteisvastuu­keräyksestä osoitteesta yhteisvastuu.fi.

Olisiko osakelahjoittaminen sinun tapasi tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä? Lahjoittaessasi osakkeita sinun ei tarvitse maksaa veroa osakkeiden arvonnoususta, eikä Ulkomaan­avun tarvitse yleishyödyllisenä järjestönä maksaa lahjaveroa lahjoituksena saamistaan osakkeista. kirkonulkomaanapu.fi/osakelahjoitus

KIRKON ULKOMAANAVUN TILINUMEROT: Nordea IBAN: FI33 1572 3000 5005 04 BIC: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 BIC: DABAFIHH Aktia IBAN: FI19 4055 1220 0104 37 BIC: HELSFIHH Osuuspankki IBAN: FI08 5723 0210 0215 51 BIC: OKOYFIHH

Kirkon Ulkomaanapu 2018

33

ARTIKKELI

TASA-ARVOISEKSI LUOTU Lähimmäisenrakkauden kultainen sääntö sopii kaiken ihmisoikeustyön, myös sukupuolten välisen tasa-arvon, perustaksi.

Kirkon Ulkomaanapu on kirkkojen ja usko­ perustaisten avustusjärjestöjen kansainvälisen verkoston ACT-allianssin perustajajäsen.

ACT-allianssi kokoontui vuonna 2018 kolmanteen yleiskokoukseensa, jossa se hyväksyi verkoston strategian seuraavalle kahdeksalle vuodelle. Strategiassa nousee vahvasti esiin jokaisen ihmisen jakamaton ihmisarvo ja siihen kiinteästi liittyvä sukupuolten välinen tasa-arvo. Yleiskokous käynnistyi aiheeseen keskittyneellä teemapäivällä, joka aloitti samalla ACT-allianssin uuden kampanjan Tasa-arvoiseksi luotu (Created Equal).

Ihmisarvon sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen eivät ole uusia asioita ACT-allianssille.

Kirkon Ulkomaanapu ja monet muut ACTallians­sin jäsenet ovat työskennelleet niiden toteutumiseksi jo kauan ennen mainittua kampanjaa tai koko verkoston perustamista.

Kampanja perustuukin kirkkojen ja uskoperustaisten järjestöjen vahvalle työlle ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja kaikkien ihmisten ihmisarvon edistämiseksi.

Yleiskokous vahvisti ACT-allianssin uskovan vakaasti siihen, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet toisia ihmisiä ja koko luomakuntaa kohtaan. Sama ajatus nousee voimakkaasti esiin myös vuonna 2018 julkaistussa Kirkon Ulkomaan­avun teologisessa perustassa, joka kuvaa järjestömme identiteettiä kristillisenä ja uskoperustaisena avustusjärjestönä.

ACT-allianssin tapaan myös Kirkon Ulkomaan­avun työn teologinen lähtökohta on kristillisessä käsityksessä, jonka mukaan Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.

Siksi jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Samasta syystä Kirkon Ulkomaanapu

34

Kirkon Ulkomaanapu 2018

auttaa valikoimatta ja toimii yhteistyössä kaikkien ihmisten kanssa sukupuoleen, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta.

Jokaisen ihmisen arvon ja ihmisarvoisen elämän puolustaminen on luovuttamaton lähtökohta Kirkon Ulkomaan­avun toiminnassa. Siihen kuuluu olennaisesti myös ajatus lähimmäisenrakkaudesta, joka kristinuskossa tiivistyy Jeesuksen opettamaan kultaiseen sääntöön: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”. Tämä ohje sopii kaiken ihmisoikeustyön, myös sukupuolten välisen tasa-arvon, edistämiseen.

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen on yksi seitsemästätoista YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta, mutta myös keskeinen tekijä kaikkien näiden tavoitteiden toteutumisessa.

Sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ja siihen liittyviin epäoikeudenmukaisiin valtarakenteisiin puuttuminen on keskeisen tärkeää kestävän kehityksen edistämisessä.

Uskonnolliset yhteisöt ja erityisesti uskonnolliset johtajat ovat merkittävässä asemassa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa, sillä yli neljä viidesosaa maailman väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön.

Uskonnolliset arvot luovat ajattelun ja toiminnan pohjaa näihin yhteisöihin kuuluville. Näin ollen uskonnolliset toimijat voivat vaikuttaa normien ja käytäntöjen muuttamiseen muun muassa vastustamalla epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Uskonto voidaan nähdä alistavana aatejärjestelmänä, joka rajoittaa ihmisoikeuksien toteutumista, mutta uskonnolliset tekstit ja opilliset käsitykset voivat olla myös myön-

teistä muutosta edistäviä ja voimaannuttavia. Ne voivat osaltaan edistää tasa-arvon toteutumista. Esimerkiksi Uuden testamentin opetuksen mukaan on ”Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi”.

Vaikka uskonto voi olla osa monia ongelmia, samaan tapaan se voi olla myös osa ratkaisua. Jotta sukupuolten välinen tasa-arvo voidaan saavuttaa, on tärkeää hyödyntää uskonnollisten yhteisöjen potentiaali. Tässä työssä myös Kirkon Ulkomaanapu ja ACTallianssi ovat aktiivisesti mukana.

Antti Laine Vanhempi asiantuntija, pastori

SEURAKUNNAT JA KUA

SEURAKUNTIEN TUKI ON KUA:N TYÖN SELKÄRANKA Seurakunnat ja kirkkohallitus tukivat KUA:n työtä yli seitsemällä miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Valikoimaton lähimmäisenrakkaus, hätäapu konfliktien ja kriisien keskellä sekä pitkä­aikainen kehitysyhteistyö ovat diakoniatyötä, jota KUA tekee seurakuntien valtuuttamana maailman hauraimmilla alueilla. Kirkon Ulkomaan­avun työ on kirkon perustehtävän toteuttamista.

Seurakuntien tuki on Kirkon Ulkomaan­avun tulorakenteen peruspilareita. Tuen merkitys Kirkon Ulkomaan­avun työlle on elintärkeää myös tulevaisuudessa.

Yli puolet kirkon ja seurakuntien taloudellisesta avusta on seurakuntien suoraa talousarviotukea, jolla on suuri merkitys.

Tuki oli vuonna 2018 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Seurakuntien antama tuki mahdollistaa rahoituksen hakemisen myös kansainvälisiltä rahoittajilta, koska sillä voidaan kattaa vaadittuja omarahoitusosuuksia.

Vuonna 2018 seurakunnat ja seurakuntalaiset mahdollistivat työmme myös vapaaehtoisella tuella. Auttamisen tärkeydestä kertoo vuosittainen, Suomen suurin ja vanhin kan-

salaiskeräys Yhteisvastuu, joka tuotti KUA:lle lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Seurakuntien vapaaehtoinen apu, kuten vapaat kolehdit messuissa, rippikouluissa, osallistuminen KUA:n valtakunnallisiin kampanjoihin ja keräyksiin sekä seurakuntien järjestämät muut tapahtumat ovat myös KUA:lle tärkeitä tuen muotoja.

Seurakunnat osallistuvat yleensä aktiivisesti katastrofikeräyksiin, joita viime vuonna järjestettiin Filippiinien ja Indonesian luonnonkatastrofien uhrien auttamiseksi.

Jokakeväinen Suvivirsi-keräys on muodostunut monen seurakunnan perinteiseksi tavaksi olla mukana KUA:n työssä.

Lisäksi viime vuonna organisoitiin seurakuntavaalien yhteydessä vaalikeräys, jonka tuotto ohjattiin etupäässä koulutustyöhömme Keski-Afrikan tasavallassa sekä koulutuksen laadun parantamiseen, erityisesti opinto-ohjaajien koulutukseen Kambožassa.

SEURAKUNTIEN TALOUSARVIOTUKI KIRKON ULKOMAANAVULLE 2009–2018 (M€)

VARAINHANKINNAN TUOTOT SEURAKUNNILTA 2018 13,0 % 2,6 % 13,0 % 53,2 % 18,2 %

Talousarviotuki ......................................

Yhteisvastuukeräys .............................

Kolehdit ...................................................

Seurakuntien muu tuki ......................

Kirkkohallituksen tuki .........................

4,1 M€ 1,4 M€ 1,0 M€ 0,2 M€ 1,0 M€

Yhteensä................................................. 7,7 M€

Seurakuntien tuki Kirkon Ulkomaan­ avulle 2018 -tilasto löytyy osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/srktuki

5 4 3 2 1 0

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Kirkon Ulkomaanapu 2018

35

SEURAKUNNAT JA KUA

”AINA VOI PUHUA KANSAIN­ VÄLISESTÄ VASTUUSTA, JA KERTOA KUA:N TYÖSTÄ” Varkauden seurakunnan yhteyshenkilö Tiina Taavitsainen on löytänyt roolinsa kansainvälisen diakonia edistäjänä.

terveisiä esillä seurakunnassa, niin tilaisuuksissa seurakuntalaisten parissa, kuin myös sisäisessä tiedotuksessa. Kerron työkavereille, että koskaan ei tule tilannetta, ettet tiedä mistä pitäisit puheen tai hartauden, kun voit pitää sen kansainvälisestä vastuusta ja kertoa työstä, jota KUA tekee oikeudenmukaisuuden puolesta”, Taavitsainen sanoo. ”Se on aihe ja toiminta-alue, jota ihmiset laajasti arvostavat kirkon työssä. ”

Tiina Taavitsainen tapasi syksyllä 2018 keniassa Rebeccan, joka on KUA:n avulla aloittanut koulun.

Kirkon Ulkomaanavulla on evankelis-luterilaisissa seurakunnissa yksi tai useampi yhteyshenkilö, kaikkiaan yli 600. Yhteyshenkilö pitää yhteyttä seurakunnan ja Kirkon Ulkomaan­ avun välillä.

Tehtävässä voi toimia kansainvälisestä diakoniasta kiinnostunut seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen, tai molemmat. Monissa

36

Kirkon Ulkomaanapu 2018

seurakunnissa toimiikin työparimalli: Työntekijän rinnalla tehtävää hoitaa vapaaehtoinen.

Varkauden seurakunnan yhteyshenkilö, johtava kasvatuksen viranhaltija, Tiina Taavitsainen on löytänyt oman tapansa toimia kansainvälisen diakonian edistämiseksi. ”Yhteyshenkilönä voin pitää Kirkon Ulkomaan­avun teemoja ja ajankohtaisia

Yhteyshenkilöt saavat tehtäväänsä varten ajankohtaista tietoa, materiaaleja ja koulutusta. Erityiskoulutuksena tarjotaan mahdollisuutta hakea vuosittain järjestettävälle opintomatkalle.

Se on mullistanut monen matkalla olleen maailmaa, myös Tiinan. ”Minulle merkittävintä vuodessa 2018 oli yhteyshenkilömatka Keniaan, missä avun perille meneminen konkretisoitui mieleenpainuvasti. Tunnelmat ja koskettavat kohtaamiset jäivät ihon alle.” ”Merkittäviä ovat olleet myös tilaisuudet, joissa olen päässyt kertomaan tätä ilosanomaa eteenpäin. Niin hyvää työtä tehdään!

Olen tähän mennessä tavannut eri tilaisuuksissa noin 700 ihmistä, jotka ovat kuulleet matkastamme ja Keniassa tehtävästä työstä.”

Varkaudessa kampanjoidaan ahkerasti myös Toisenlaisen Lahjan puolesta, tehdään kouluvierailuja kansainvälisyyskasvatuksen merkeissä ja kehitetään Naisten Pankin toimintaa. ”On ilo olla yhtenä lenkkinä mukana tässä toivon ketjussa”.

Petra Teittinen Seurakuntayhteyksien koordinaattori

KUA kiittää seurakuntien yhteyshenkilöitä ja vapaaehtoista erittäin tärkeästä työstä.

OSALLISTUMISTAVAT

TEE HYVÄÄ KIRKON ULKOMAAN­AVUN KAUTTA

KUUKAUSILAHJOITUS Kuukausilahjoituksesi pelastaa ihmishenkiä katastrofeissa tai auttaa kehitysmaiden köyhimpiä lapsia, nuoria ja perheitä. kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

TOISENLAINEN LAHJA Toisenlainen Lahja on eettinen ja ekologinen lahja, jolla autat kehitysmaiden ihmisiä saamaan koulutusta ja toimeentuloa sekä hätäapua katastrofin aikana. toisenlainenlahja.fi

NAISTEN PANKKI Naisten Pankki on vapaaehtoisverkosto, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein. naistenpankki.fi

CHANGEMAKER KUA:n nuorisoverkosto Changemaker kutsuu kaikki nuoret muuttamaan maailmaa! Tarjolla on koulutustapahtumia, kampanjointia ja muuta mahtavaa toimintaa. changemaker.fi

OPETTAJAT ILMAN RAJOJA Opettajat ilman rajoja -verkosto tukee kehitysmaiden opettajien pedagogista osaamista ja laadukkaan opetuksen toteutumista maailman hauraimmissa valtioissa. opettajatilmanrajoja.fi

SUOMEN KIELI SANOO TERVETULOA Koulutamme ympäri Suomen vapaaehtoisia kielioppaita tukemaan turvapaikanhakijoita kielenoppimisen alkuun. Kielioppaaksi voi ryhtyä kuka tahansa koulutustaustasta riippumatta. suomenkielisanootervetuloa.fi

PEACE UNITED Peace United on joukkue, joka pelaa rauhan puolesta.

Kerää joukkue ja pelatkaa ystävyysottelu Peace United –hengessä. peaceunited.fi

WEFOOD WeFood on vapaaehtoisvoimin toimiva hävikkiruokakauppa, jonka voitot ohjataan kehitysmaihin. wefood.fi

SUVIVIRSI Tervetuloa laulamaan! Autat samalla lapsia saamaan laadukasta koulutusta myös kehitysmaissa. suvivirsi.fi

EAPPI-VAPAAEHTOISET EAPPI (Ecumenical Accompaniment Programme In Palestine and Israel) tukee paikallisyhteisöjä ja siviiliväestöä sekä raportoi ihmisoikeusloukkauksista Israelissa ja Palestiinassa. eappi.fi

NOPEAN TOIMINNAN JOUKOT Ota yhteyttä omaan seurakuntaasi ja tule mukaan tärkeään työhön, jossa olet katastrofin tapahtuessa valmis lähtemään kaduille lipaskerääjänä. kirkonulkomaanapu.fi/osallistu/ nopean-toiminnan-joukot

TEKOJA-LEHTI Tilaa maksuton Tekoja ihmisarvon puolesta-lehtemme. Saat lukea reportaaseja, kolumneja ja uutisia ihmisistä, joiden oikeuksien toteutumisen puolesta työskentelemme maailmalla. kirkonulkomaanapu.fi/tekoja

SOSIAALINEN MEDIA Työmme tuloksia ja kehitysyhteistyön ajankohtaisia asioita voit seurata myös sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, LinkedInissä ja YouTubessa.

YHTEYSHENKILÖ Seurakuntien yhteyshenkilöt innostavat seurakuntalaisia osallistumaan kansainväliseen vastuuseen yhdessä työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. kirkonulkomaanapu.fi/seurakunnille/yhteyshenkilot

Kirkon Ulkomaanapu 2018

37

VIESTINTÄ

VIESTINNÄN MERKITYS KASVAA Lahjoittajamme ja rahoittajamme haluavat tietää, että heidän antamansa apu menee perille, ja että tekemästämme työstä myös viestitään tehokkaasti. Viestinnän merkitys kasvaa samalla kun työmme laajenee. Alla esimerkki reportaasimatkasta Jordaniaan syksyllä 2018.

PIENI SUKLAAPUOTI, LUOMUVIHANNEKSIA JA ENTISÖINTIÄ – SUOMALAISELLA YRITTÄJYYSKOULUTUKSELLA UUSIA ALKUJA JORDANIASSA Taimet kasvavat muovisissa mukeissa, jotka on upotettu muoviputkiin. Pumppu kierrättää vettä 15 minuutin ajan kerran kahdessa tunnissa. Tasakatolla kasvaa tomaattia, vesimelonia, kurkkua, paprikaa, mansikkaa ja kukkia.

Pressut suojaavat ruukkuja liialta auringolta.

Kattopuutarha on Ibrahim Milhemin, 45, rakentama vesiviljelmän prototyyppi Irbidissä, Jordanian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Insinööriksi opiskellut Ibrahim työskenteli aiemmin lannoite- ja sementtiyrityksissä.

Hänen jäätyään työttömäksi seitsenlapsisen perheen elämä muuttui ja he menettivät muun muassa talonsa.

38

Kirkon Ulkomaanapu 2018

”Rakastan kasveja ja puita ja niiden istuttamista”, kertoo Ibrahim.

Olohuoneen seinät Ibrahimin veljen talossa, jossa perhe nyt asuu, ovat täynnä maalausta harrastavan Ibrahimin tauluja, joista useimmat esittävät puita ja kasveja.

Viljelysten kastelu on kuitenkin kallista, sillä vedestä on Jordaniassa pula. Ibrahim ryhtyi ratkomaan ongelmaa ja löysi netistä tietoa vesiviljelystä. Samoihin aikoihin hän sai kuulla Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta. Koulutuksen avulla idea omasta yrityksestä tarkentui. Lisäksi hän oppi markkinointia, josta hänellä ei ollut kokemusta.

Vesiviljely on Jordaniassa aivan uutta, mutta neuvokas Ibrahim rakensi veljensä talon katolle oman prototyypin, jota hän aikoo nyt lähteä kehittämään ja laajentamaan. Vesiviljely säästää noin 80 prosenttia vettä verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. ”En aluksi uskonut sitä, mutta sitten kokeilin ja totta se on”, sanoo Ibrahim, joka opiskelee jatkuvasti lisää ja oppii kokeilemalla.

Tavoitteena on luomu­vihanneksia tuottava puutarha, jonne asiakkaat ovat tervetulleita itse poimimaan omat vihanneksensa.

Jordanian työttömyysaste on yli 18 prosenttia, ja se on vielä huomattavasti paljon korkeampi

KUVA: TATU BLOMQVIST

Insinööriksi opiskellut Ibrahim Milhemin esittelee katolle rakentamaansa vesiviljelmän prototyyppiä Irbidissä, Jordaniassa.

VIESTINTÄ

JORDANIASSA ON PULAA VEDESTÄ. VESIVILJELY SÄÄSTÄÄ NOIN 80 PROSENTTIA VETTÄ VERRATTUNA TAVANOMAISEEN VILJELYYN.

Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma’a ja Hussam oppivat yrittäjyyskurssilla muun muassa markkinointia, taloussuunnittelua ja asiakaspalvelua. He ovat perustamassa kortteliinsa kukkakauppaa. ”Kehitämme taulutelevision kautta toimivaa sovellusta, jonka avulla voimme keskustella asiakkaidemme kanssa, sillä Jordaniassa on todella vähän viittomakielen tulkkeja”, kertoo Asma’a.

”Voimme samalla tehdä asennekasvatusta ja nostaa esiin kuurojen asemaa yhteiskunnassa.”

Asma’a ja Hussam ovat molemmat korkeasti koulutettuja. CV:n perusteella molemmat on monesti kutsuttu työhaastatteluun, mutta kuurous on estänyt työpaikan saannin.

Kaupunginosan ensimmäinen kukkakauppa on jo kauniiksi sisustettu avajaisia varten.

Vain tuoreet kukat on haettava tukusta.

KUVA: TATU BLOMQVIST

naisten ja nuorten kohdalla. 9,5 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista vuoden 2011 jälkeen. Se on Libanonin jälkeen toiseksi eniten väkilukuun nähden. Suurin osa on paossa naapurimaa Syyrian jo vuosia jatkunutta sotaa.

KUA järjesti vuosina 2017–2018 yhdessä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa tiiviitä yrittäjäkoulutuksia pakolaisille ja heikommassa asemassa oleville jordanialaisille. Kahden kuukauden koulutusjakson jälkeen osallistujat saivat mentorointia ja pienen starttirahan.

Koulutuksiin osallistui 55 henkilöä ja tähän mennessä he ovat perustaneet yhteensä 49 yritystä, joista osa työllistää jo muitakin.

Yrityksen perustaneista yli puolet on naisia ja kymmenen prosenttia vammaisia.

Rana Abu Attaa, 23, harmittaa, vaikka emme sitä hymyn ja naurun seasta ilman tulkkia olisi huomanneet. Aikatauluhaasteiden vuoksi olemme tulleet tapaamaan häntä päivää aiemmin kuin alun perin sovittiin, eikä hän ole ehtinyt täyttää vitriinin hyllyjä taidokkaimmilla suklaillaan.

Hyllyt, ja kohta myös vatsamme, ovat silti täynnä herkullisia jälkiruokia ja makeisia, joita lastataan eteemme maistettaviksi.

Rana joutui keskeyttämään taloushallinnon opintonsa perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Hän halusi tehdä jotakin auttaakseen perhettään. Rana päätti aloittaa suklaamakeisten valmistuksen. Idean hän sai Facebookissa näkemästään videosta. Siitä heräsi halu oppia enemmän ja hän etsi YouTubesta lisää videoita.

Suklaamakeiskauppias Rana Abu Atta.

KUVA: TATU BLOMQVIST

Vaikka makeisten valmistus näytti hauskalta, Rana totesi, ettei se aina ole helppoa. Hän jatkoi yrittämistä ja julkaisi itsekin Facebookissa videon tekemistään makeisista. Siitä pidettiin ja hän alkoi saada tilauksia.

Rana huomasi ilmoituksen KUA:n järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta, haki kurssille ja tuli valituksi. Nyt Ranalla on kauppa ja yksi työntekijä. Pankkilaina kauppaa varten on äidin nimissä, joka on tukenut tytärtään yrityksen perustamisessa.

Suklaan ja jälkiruokien valmistus tapahtuu yhä perheen kotona, ja haaveena onkin laajentaa isompaan liiketilaan, jossa olisi myös iso keittiö. ”Oma liiketila on lisännyt ihmisten luottamusta tuotteisiini. He ajattelevat, että jos minulla on itseluottamusta avata oma kauppa, tuotteiden täytyy olla hyviä. Tulot ovat kasvaneet kaupan avaamisen jälkeen”, Rana kertoo.

Minna Elo Vs. viestintäpäällikkö

Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma’a ja Hussam perustivat kukkakaupan.

Hankkeen rahoitti European Regional Development and Protection Programme for the Middle East (RDPP), jota tukevat Euroopan Unioni, Tšekki, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Kirkon Ulkomaanapu 2018

39

TALOUS

TALOUS PYSYI VAKAANA Kansainvälisten rahoittajien kiinnostus KUA:n toimintaa kohtaan jatkoi kasvuaan

Vapaan omarahoituksen varmistamiseen tulee jatkossa kiinnittää edelleen huomiota, jotta kansainvälisen rahoituksen omavastuuosuudet voidaan kattaa. Lisäksi voimavaroja on pystyttävä suuntaamaan jatkossakin uuden ohjelmatyön kehittämiseen.

Yhteistyö useiden merkittävien kansainvälisten rahoittajien kanssa on mahdollistanut toiminnan laajentamisen ja kasvun monissa maaohjelmissa. Myös hauraiden valtioiden hallitukset ovat alkaneet nähdä Kirkon Ulkomaan­avun toiminnan arvon. Se on mahdollistanut yhteistyön uudenlaisten kehitys­ rahoittajien, kuten kehityspankkien kanssa.

Yksityisten lahjoittajien panos jatkoi kasvuaan, vaikka vuoden aikana ei tapahtunut Indonesian ja Filippiinien luonnonkatastrofien lisäksi muita suuria, äkillisiä katastrofeja.

Tilikauden 2018 alijäämä oli 0,5 M€. Tuotot olivat lähes 40,0 M€, ja laskua edelliseen

40

Kirkon Ulkomaanapu 2018

KUVA: JARI KIVELÄ

KUA:n rahoituspohjan kehitys jatkui suotuisana myös vuonna 2018, vaikka toiminta supistui hieman edellisvuodesta. Yksityis­ henkilöiden lahjoitusten määrä jatkui vahvana. Kansainvälisten rahoittajien kiinnostus KUA:n toimintaa kohtaan jatkui.

KUA:n toiminta ja rahoitusrakenne ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. Suuri osa KUA:n tuotoista saadaan institutionaalisilta kansainvälisiltä rahoittajilta, mikä poikkeaa muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintamalleista.

Kansainvälisiä rahoituslähteitä ovat esimerkiksi EU, YK-järjestöt, muut kansainväliset järjestöt, muiden maiden kehitysyhteistyöviranomaiset ja kehityspankit. Kansainvälisen rahoituksen kasvu tarkoittaa myös omarahoituksen kasvavaa tarvetta.

KUA rakensi vuonna 2018 Keniassa asuntolan, jossa lapset voivat olla ja opiskella sillä välin, kun heidän vanhempansa paimentavat karjaa.

vuoteen nähden oli 9,7 %. Ulkoministeriöltä sekä kotimaisista ja kansainvälisistä institutionaalisista rahoituslähteistä saatu tuki oli yhteensä 19,3 M€. Ulkoministeriö tuki kehitysyhteistyötä 6,3 M€ sekä humanitaarista työtä 2,9 M€.

Seurakuntien talousarviotuki oli 4,1 M€.

Yhteis­vastuukeräyksestä saatu tuotto oli 1,4 M€. Kirkkohallitukselta saatu toimintatuki oli 1,0 M€. Yksityisen sektorin osuus, mukaan lukien seurakuntien tilittämät yksityislahjoitukset, oli 13,8 M€.

Tilikauden kulut olivat yhteensä 40,5 M€.

Laskua edellisvuoteen 8,4 %. Avustustyön kulut olivat 35,1 M€, ja ne sisälsivät ohjelmien suunnittelu-, seuranta- ja kehittämiskuluja 2,8 M€. Avustustyön tukitoimintojen eli viestinnän, varainhankinnan, sidosryhmätyön ja yleishallinnon kulut olivat 5,4 M€.

Kaikista toimintakuluista käytettiin avus-

tustoimintaan 86,6 %, ja tukitoimintoihin 13,4 % kuluista.

Kehitysyhteistyön globaalit rakennemuutokset vaikuttavat Kirkon Ulkomaan­avun toimintaan tulevina vuosina merkittävästi. Järjestö kehittää edelleen uudenlaisia toimintatapoja ja etsii uudenlaisia rahoitusinstrumentteja missionsa, visionsa ja toimintatavoitteidensa toteuttamiseksi.

Esimerkiksi yksityissektorin rahoituksen voimakas priorisointi joissakin maissa jatkuu ja laajenee. Samalla myös liittoudumme entistä läheisemmin kansainvälisten toimijoiden, kuten YK-järjestöjen, kehityspankkien, ACT-sisarjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestötoimijoiden kanssa.

Antti Miettinen Kirkon Ulkomaanavun talousjohtaja

TALOUS

VARAINHANKINNAN TUOTOT 2018 1,0 %

KULUT 2018: AVUSTUSTYÖ JA TUKITOIMINNOT

TOIMINTAKULUT 2018

3,5 % 2,0 % 2,4 %

28,0 %

27,2 %

5,5 %

19,6 %

24,2 %

86,6 %

Yksityiset, yritykset ja yhteisöt......... 10,7 M€ Seurakuntien tuki.................................. 7,7 M€ Valtion tuki.............................................. 9,5 M€ Kansainvälinen tuki.............................. 11,0 M€ Muut tuotot............................................. 0,4 M€

Avustustyö ............................................. 35,1 M€ Varainhankinta ...................................... 2,2 M€ Hallinto .................................................... 1,4 M€ Viestintä .................................................. 0,8 M€ Kirkollinen- ja sidosryhmätyö ......... 1,0 M€

Yhteensä................................................. 39,3 M€

Yhteensä................................................. 40,5 M€

Uganda .................................................... 8,3 M€ Etelä-Sudan ........................................... 3,6 M€ Globaalit hankkeet .............................. 3,6 M€ Somalia ................................................... 3,6 M€ Keski-Afrikan tasavalta ...................... 2,7 M€ Kenia ........................................................ 2,5 M€ Jordania .................................................. 2,1 M€ Myanmar ................................................. 1,7 M€ Nepal ........................................................ 1,4 M€ Kambodzha ........................................... 1,3 M€ Eritrea ....................................................... 0,7 M€ Syyria ....................................................... 0,7 M€ Muut maat ............................................. 3,0 M€ Toiminnot kotimaassa ....................... 4,0 M€ Yleishallinto ............................................ 1,4 M€ Yhteensä................................................. 40,5 M€

TOIMINTA-ALUEET 2018 9,3 %

14,5 %

10,2 % 2,6 %

63,4 % Aasia................................................. 4 911 894 € Afrikka.............................................. 22 252 711 € Eurooppa........................................ 911 678 € Globaalit hankkeet...................... 3 593 756 € Lähi-itä............................................ 3 435 061 € Yhteensä.......................................... 35 105 100 €

Aasia Bangladesh Kambodža Indonesia Myanmar Nepal Filippiinit

€ -329 854 -1 320 950 -121 475 -1 684 856 -1 370 918 -83 841 -4 911 894

Afrikka Afrikka alueellinen Keski-Afrikan tasavalta Eritrea Kenia Liberia Sierra Leone Somalia Etelä-Sudan Uganda

€ -367 984 -2 662 604 -726 206 -2 464 259 -478 261 -91 344 -3 563 064 -3 611 983 -8 287 006 -22 252 711

Eurooppa Eurooppa alueellinen Suomi Kreikka

€ -12 612 -549 305 -349 761 -911 678

Globaalit hankkeet Globaalit hankkeet

€ -3 593 756 -3 593 756

Lähi-itä Jordania Palestiinalaisalueet Israel Syyria

€ -2 112 612 -435 944 -180 977 -705 529 -3 435 061

Yhteensä

-35 105 100

Kirkon Ulkomaanapu 2018

41

TULOSLASKELMA JA TASE

TULOSLASKELMA K€ VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta Tuotot Valtiolta Seurakunnat Kansainväl. rahoituslähteistä Muut tuotot Kulut

Suorat avustukset Henkilöstökulut Muut kulut

Kulujäämä Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä ja sidosryhmätyö Tuotot Kulut

Henkilöstökulut Muut kulut

Kulujäämä Yleishallinto Tuotot Kulut

Henkilöstökulut Muut kulut Siirto toiminnanaloille

Kulujäämä Varsinaisen toiminnan kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä Lahjoitukset yrityksiltä ja yhteisöiltä Lahjoitukset seurakunnilta Siirtyvät seurakuntatuotot Muut tuotot Kulut Tuottojäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Osuus osakkuusyritysten voitosta Tuotot Kulut Tuottojäämä Kulujäämä

KONSERNI 1.1.–31.12.2018

KONSERNI 1.1.–31.12.2017

EMO 1.1.–31.12.2018

EMO 1.1.–31.12.2017

9 157 4 002 10 117 43 23 320

9 183 3 874 14 322 51 27 430

9 157 4 002 9 148 41 22 348

9 183 3 874 13 489 40 26 585

-16 066 -9 306 -9 733 -35 105

-18 688 -9 089 -10 776 -38 553

-17 452 -7 902 -8 780 -34 134

-21 800 -7 594 -8 314 -37 708

-11 785

-11 123

-11 785

-11 123

161

280

161

280

-1 108 -690 -1 798

-1 143 -1 064 -2 207

-1 108 -690 -1 798

-1 143 -1 064 -2 207

-1 637

-1 927

-1 637

-1 927

11

47

11

47

-2 051 -1 960 2 626 -1 385

-1 843 -1 893 2 261 -1 475

-2 051 -1 960 2 626 -1 385

-1 843 -1 893 2 261 -1 475

-1 373

-1 428

-1 373

-1 428

-14 796

-14 478

-14 796

-14 478

9 886 761 2 607 0 200 13 454

11 879 803 2 786 484 63 16 015

9 886 761 2 607 0 200 13 454

11 879 803 2 786 484 63 16 015

-2 211 11 243

-1 994 14 020

-2 211 11 243

-1 994 14 020

1 150 -19 132

40 4 -1 43

0 150 -19 131

0 4 -1 3

-3 421

-414

-3 421

-454

925

969

925

969

-2 496

555

-2 496

515

2 192 -143 -86 0 1 962

-1 010 993 -493 0 -510

2 192 -143 -86 0 1 962

-1 010 993 -493 0 -510

-533

45

-534

5

YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta Tulos ennen rahastosiirtoja RAHASTOSIIRROT Lahjoitusrahasto Katastrofirahasto Naisten Pankin rahasto Avustusrahasto TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

42

Kirkon Ulkomaanapu 2018

TULOSLASKELMA JA TASE

TASE K€ VASTAAVAA

KONSERNI 1.1.–31.12.2018

KONSERNI 1.1.–31.12.2017

EMO 1.1.–31.12.2018

EMO 1.1.–31.12.2017

90

120

90

120

79 6 890 6 969

93 6 305 6 398

78 6 890 6 968

53 6 305 6 358

724 1 821 628 3 173

614 1 667 585 2 867

704 1 821 633 3 158

952 1 631 560 3 143

100

0

100

0

Rahat ja pankkisaamiset

8 465

10 438

8 225

9 635

VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 797

19 822

18 541

19 255

34

34

34

34

1 945 1 663 2 245 118

4 137 1 520 2 159 118

1 945 1 663 2 245 118

4 137 1 520 2 159 118

5 012 -533 10 483

5 007 45 13 018

5 012 -534 10 482

5 007 5 12 979

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä

5 230 593 919 1 573 8 314

3 404 585 1 028 1 786 6 804

5 226 380 978 1 475 8 059

3 207 439 1 013 1 618 6 276

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 797

19 822

18 541

19 255

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Sijoitukset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Ennakkomaksut projekteille Siirtosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut määrätarkoitukseen sidotut rahastot Lahjoitusrahasto Katastrofivarat Naisten Pankki Avustusrahasto 1985 Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä

Kirkon Ulkomaanavun tilinpäätös ja toimintakertomus löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/talous

Kirkon Ulkomaanapu 2018

43

KUVA: JARI KIVELĂ„

Eteläranta 8, 00130 Helsinki Puh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu) asiakaspalvelu@kua.fi kirkonulkomaanapu.fi