Nro 23 Marraskuu 2011
Kuva: Hannu Huovila
Suomesta mallia säteilymittauksiin Venäjällä Koulutussimulaattori tehokkaassa käytössä Vuosihuolto palkittiin kansainvälisesti parhaana Paloturvallisuudesta puhuttiin Olkiluodossa
Marraskuu 2011
Ydinvoimaosaamisen edelläkävijä
TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) tytäryhtiö, ja tarjoaa käyttöönne TVOkonsernin laadukkaita, yli 30 vuoden kokemukseen ja ydinvoimaosaamiseen perustuvia ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren kattavia palveluita. Olemme saavuttaneet huipputuloksia osaavan henkilöstön ja jatkuvan parantamisen avulla, mistä kertovat Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kansainvälistä huippuluokkaa olevat käyttökertoimet. Energiantuotannon toimintavarmuus on vahva näyttö osaamisesta.
TVONS on
sujuvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla suunnitteluosaamista ja vankkaa käytännön ammattitaitoa rehtiä ammattiylpeyttä omasta osaamisesta ja halua jakaa osaamista työkulttuuria, jossa asiat tehdään vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti korkealle asetettuja tavoitteita ja tinkimätöntä työtä niiden saavuttamiseksi.
TVONSin sähköinen asiakaslehti Päätoimittaja: Mikko Leppälä Toimitus: Elina Mäkitalo, Riitta Tenlén, Susan Pietilä Taitto: Alasin Media Oy www.alasinmedia.fi
2
Julkaisija: TVO Nuclear Services Oy Olkiluoto 27160 Eurajoki Puh.(02) 83 811 Fax.(02) 8381 2809
www.tvons.fi
Pääkirjoitus 11/2011
Mahdollisuuksien pelikenttä Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon ydinvoiman uudesta tulemisesta, ydinvoiman renessanssista. Fukushiman tapahtumat kuitenkin sananmukaisesti vesittivät tai ainakin siirsivät monta uutta laitoshanketta ja nostivat maailmanlaajuisesti esiin kysymyksen ydinvoimalaitosten turvallisuudesta. Myös Saksan päätös luopua ydinvoiman käytöstä vuoteen 2022 mennessä tarkoittaa suuria muutoksia Euroopan energiantuotannon palettiin. Olemme uusien haasteiden edessä. Toisaalta nyt noin kahdeksan kuukautta Fukushiman tapahtumien jälkeen monet uudet ydinvoimalaitoshankkeet etenevät hyvin määrätietoisesti ja varsinkin Suomessa ja lähialueillamme projektit noudattavat alkuperäisiä suunnitelmiaan. Kansainvälisten stressitestien tulokset mahdollisine toimenpiteineen tulevat osaltaan lisäämään turvallisuutta koko alalla. Fukushiman onnettomuus tulisikin nähdä myös mahdollisuutena: mahdollisuutena parantaa entisestään laitosten ja koko alan turvallisuutta ja mahdollisuutena lisääntyneeseen tiedonvaihtoon eri osapuolten kesken.
Marraskuu 2011
TVO Nuclear Servicelle mennyt vuosi on ollut taas kerran työn täyteinen. Lukuisat projektit niin kotikuin ulkomaillakin ovat pitäneet henkilökuntamme kiireisenä. Toisaalta myös TVONSin toiminnassa on nähty yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys. Aivan kuten urheilussakin, pelikentällä ei pärjää joukkuelajeissa, jos pelaa yksin. Hyvänä erimerkkinä yhteistoiminnasta on muun muassa FinNuclear ry:n järjestämät tapahtumat ja koulutustilaisuudet, joiden toteuttamisessa myös TVONS on ollut mukana. Eri osapuolien hankkimat tiedot ja taidot tulevat näkyviin viimeistään uusien laitoshankkeiden toteutuksessa. Ja siitä hyötyvät varmasti kaikki. Haluan omasta ja TVONSin puolesta kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2012. Mikko Leppälä Toimitusjohtaja TVO Nuclear Services Oy
Tietoa turvallisuudesta tarvitaan. Valitettavasti nykymaailma on sellainen, että ei ole uutinen, jos asiat on hoidettu hyvin tai esimerkillisesti, mutta poikkeama normaalitoiminnasta tai mahdollinen ongelma ylittää uutiskynnyksen nopeasti. Toisaalta tämä ilmiö voidaan nähdä myös positiivisena tekijänä. Osaltaan se ohjaa työskentelemään oikein, toteuttamaan ydinvoimalaitosten suunnittelun ja rakentamisen sekä käytön ja huollon niin hyvin kuin mahdollista. Silloin teot puhuvat puolestaan.
3
Sekä Suomessa että Venäjällä tärkein säteilymittausjärjestelmillä mitattava asia on säteilyn annosnopeus ilmassa.
Marraskuu 2011
Suomesta mallia säteilymittausten päivittämiseksi Venäjällä Suomen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja TVONS:n väkeä vieraili syyskuun alussa yhteistyön merkeissä Pietarissa kertomassa kokemuksia Suomessa käytössä olevista säteilymittausjärjestelmistä.
Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen Suomen ydinvoimapaikkakunnille Olkiluotoon ja Loviisaan rakennettiin voimalaitosten lähialueet kattava jatkuvatoiminen ympäristön säteilymittausjärjestelmä. Venäjällä säteilymittausjärjestelmät Sosnovy Borin ja Kuolan ydinvoimalaitosten lähialueille rakennettiin vastaavaan tekniikkaan perustuvina. Kuolan ja Sosnovy Borin säteilymittausjärjestelmien uusiminen on ajankohtaista Venäjällä viiden vuoden sisällä. Suunnitelmat uusista järjestelmistä ja niiden käyttöönotosta pyritään tekemään vuoden 2012 loppuun mennessä. – Suomessa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja koko valtakunnan mittausjärjestelmät on uudistettu viime vuosina. Käyttökokemukset Suomen järjestelmistä ovat arvokkaita venäläisille nyt, kun he ovat uusimassa omia järjestelmiään, kertoo Jarkko Laukkanen TVO:lta. - Esittelimme syyskuun alussa tehdyllä kolmipäiväisellä vierailulla sekä Olkiluodon ympäristön säteilymittausten vuonna 2008 uusittua järjestelmää että STUKin omaa uutta valtakunnallista säteilymittausjärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuosina 2006 - 2008. STUKin järjestelmä soveltuu hyvin Suomen valmiuskäyttöön, kun taas Olkiluodon järjestelmä on suunniteltu erityisesti voimalaitokselle. - Kumpikaan järjestelmistä ei sellaisenaan suoraan sovellu Venäjälle. Niiden suunnittelun pääperiaatteita voidaan kuitenkin hyödyntää, kun uusia järjestelmiä kehitetään venäläisten käyttöön, Laukkanen jatkaa.
4
Teksti: Elina Mäkitalo, kuvat: Elina Mäkitalo, Evgeniy V. Artemiev
Marraskuu 2011
Vierailulla Pietarissa Rosatomin paikallisessa hätäkeskuksessa oli TVO:lta mukana instrumentointi-insinööri Jarkko Laukkanen, STUKilta säteilyturvallisuustoimiston päällikkö Olli Vilkamo ja tarkastaja Antti Tynkkynen sekä tutkimuspäällikkö ja Suomen säteilyvalvontaverkon vastaava laboratorionjohtaja Kaj Vesterbacka. Rosatom on Venäjän valtion organisaatio, joka vastaa ydinvoiman käytöstä ja valvonnasta Venäjällä. Kokouksessa oli mukana myös suuri joukko Sosnovy Borin ja Kuolan laitosten asiantuntijoita. Jarkko Laukkanen kertoi TVO:lla käytössä olevasta mittausjärjestelmästä, jossa suunnitteluperusteena on ollut muun muassa se, että se vaatii vain vähän ylläpitoa. - Järjestelmä kerää mittaustiedot ja raportoi ne laitoksille ja viranomaisille automaattisesti. Järjestelmä on varsin huolto- ja ylläpitovapaa, mikä kiinnosti venäläisiä, Laukkanen kertoo. Kaj Vesterbackan mukaan STUKin järjestelmä voidaan rakentaa laitetoimittajariippumattomasti. Lisäksi järjestelmää voidaan parantaa LaBr3-spektrometrien avulla, jolloin voidaan tarkemmin selvittää, mikä on säteilyn lähde. Vuoropuhelua ja yhteistyötä venäläisten välillä jatketaan tapaamisen pohjalta säteilymittausjärjestelmien kehittämiseksi Sosnovy Borin ja Kuolan laitoksilla.
Jarkko Laukkanen toimii TVO:lla säteilymittausten asiantuntijana ja ydinvoimalaitoksen säteilymittausjärjestelmien teknisenä vastaavana.
5
Marraskuu 2011
Saku Latokartano kannustaa myös alihankkijoita hyödyntämään simulaattorikoulutuksia.
Olkiluodon koulutussimulaattori on tehokkaassa käytössä TVO:n koulutussimulaattorilla voidaan kouluttaa oman käyttöhenkilöstön lisäksi myös muita ryhmiä. STUKin tarkastajille järjestettiin simulaattorikoulutusta Olkiluodon laitosyksiköiden toiminnasta Olkiluodossa 6.-7.10.2011.
Simulaattoria käytetään pääsääntöisesti TVO:n omien käyttövuorojen koulutukseen. Kukin vuoro kouluttautuu simulaattorilla vuosittain. Käyttövuoroja on yhteensä 13, joten koulutusviikkoja simulaattorilla kertyy seitsemästä kahdeksaan sekä keväisin että syksyisin. Koulutuksiin osallistuu myös revisiokoordinaattoreita ja ohjaajalisenssiä ylläpitäviä henkilöitä. Joka toinen vuosi järjestetään yhdeksän viikkoa kestävä simulaattorin peruskoulutus. Lisäksi simulaattorikoulutuksia järjestetään tehtävän vaihdon vuoksi niitä tarvitseville. Nämä koulutukset yleensä räätälöidään yhdelle tai kahdelle henkilölle kerrallaan. TVO:lla on neljä OL1/OL2:n simulaattorikouluttajaa. Kaikki kouluttajat ovat aikaisemmin työskennelleet käyttövuoroissa ja tämä onkin yksi edellytys sille, jotta kouluttajilla on riittävä kokemus. Kouluttajat ylläpitävät ammattitaitoaan osallistumalla mahdollisuuksien mukaan erilaisiin laitosprojekteihin ja vuosihuoltotöihin. Lisäksi lisenssin omaavat kouluttajat toimivat välillä myös valvomossa työskentelevien sijaisina. Simulaattorikouluttajat ovat hankkineet myös pedagogista ja esiintymiskoulutusta. Kouluttajat tekevät yhteistyötä Loviisan voimalaitoksen kouluttajien kanssa ja saavat tällä tavoin uusia ideoita ja kokemuksia koulutuksien järjestämiseen. Olkiluodon simulaattoria päivitetään jatkuvasti. Referenssinä simulaattorille on OL1-laitosyksikkö. Laitosyksikölle tehdyt muutokset pyritään päivittämään simulaattorille lähes reaaliaikaisesti. Joitain suurempia muutoksia päivitetään jo etukäteen, jotta niitä voidaan
6
Teksti: Susan Pietilä, kuvat: Hannu Huovila, Elina Mäkitalo
Matti Rantakari pääsee hyödyntämään pitkää kokemustaan muun muassa simulaattorikouluttajana.
hyödyntää ennen vuosihuoltoja pidettävissä koulutuksissa.
STUKille pidettiin räätälöityä simulaattorikoulutusta STUKille suunnatun simulaattorikoulutuksen tarkoituksena oli antaa tarkastajille perusosaaminen laitosyksikön käyttäytymisestä ja toiminnasta. STUK järjestää simulaattorikoulutusta tarkastajilleen vuorovuosin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla. Tänä vuonna vuorossa oli Olkiluodon kurssi, joka tällä kertaa suunnattiin perehdytyskoulutusta tarvitseville. Koulutus toteutettiin yhteistyössä TVONSin kanssa. Koulutukseen osallistui 12 erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa STUKin tarkastajaa, jotka ovat työssään tekemisissä Olkiluodon laitosyksiköiden käytön ja käytön seurannan kanssa. - Edellisen kerran vastaavaa koulutusta STUKille järjestettiin muutama vuosi sitten. Vuosien varrella henkilökunta kuitenkin vaihtuu, ja TVO:lle onkin tärkeää, että viranomaisen tiedot ja taidot ydinvoimalaitoksen toiminnasta ovat ajan tasalla, kertoo käytönkoulutuksen jaospäällikkö Saku Latokartano. TVO:n kouluttajina olivat simulaattorikouluttajat Matti Rantakari ja Jouko Kuusenoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat muun muassa erilaisia simulaattorikoulutuksia. Koulutuksen suunnittelussa STUKin toiveet koulutuksen sisällöstä otettiin luon-
Marraskuu 2011
nollisesti huomioon, sillä TVO:n ohjaajille tarkoitettu koulutus ei sellaisenaan sovellu ulkopuolisille toimijoille. - Nyt toteutettua koulutusta voisi pitää peruskoulutuksena ja mieluusti jatkokoulutustakin järjestetään, muistuttaa Saku Latokartano. STUKille järjestetty koulutus toteutettiin käytännössä siten, että noin puolet koulutuksesta oli teoriaa ja puolet ajasta käytettiin simulaattorilla. - Koulutus simulaattorilla oli lähinnä demoluonteinen, jonka avulla esiteltiin miltä laitosyksikön mahdolliset häiriötilanteet näyttävät valvomossa, totesi simulaattorikouluttaja Matti Rantakari. - Alexander Moskvin Rantakari totesi, että koulutukseen osallistuneet STUKilaiset olivat erittäin kiinnostuneita aiheesta ja aktiivisesti mukana koulutuksessa. Koulutuksen suunnittelun haasteena on Rantakarin mukaan se, että koulutettavat saattavat omata hyvin eritasoisen teknisen taustatietämyksen. Parhaan hyödyn kurssista saa, jos laitosyksikön toiminnan perusperiaatteet olisivat jo hallinnassa.
Mahdollisuus monipuoliseen koulutukseen - Räätälöityä simulaattorikoulutusta on järjestetty myös TVO:n eri organisaatioyksiköille. Vaikka simulaattori onkin ahkerassa käytössä, kohdennettuja
7
Marraskuu 2011
STUKin tarkastajat kouluttautuivat Olkiluodon koulutussimulaattorilla lokakuussa.
koulutuksia voidaan silti eri organisaatioyksiköille järjestää, mainitsee Latokartano. Käyttöohjeiden, häiriö- ja hätätilanneohjeiden validointiin simulaattoria käytetään jo nyt jonkin verran, mutta tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän. Latokartano toivoo, että yhä useammat TVO:lla alihankkijoina toimivat yritykset hyödyntäisivät enemmän räätälöidyn simulaattorikoulutuksen tuomia etuja. - Koulutusta voidaan hyödyntää muun muassa alihankkijoiden koulutuksessa osoittamassa laitosyksikön jonkin tietyn prosessin käyttäytymistä. Tämän tyyppisestä koulutuksesta olisi hyötyä esimerkiksi toimijoille, jotka ovat mukana uusimassa jotakin laitosyksikön järjestelmää. Simulaattoria voidaan hyödyntää siten, että teoriakoulutuksen lisäksi voidaan tehdä esimerkiksi simuloidusti uuden järjestelmän käyttöönottotestauksia.
8
Latokartanon mukaan simulaattorilla on monia koulutusmahdollisuuksia, joita voisi hyödyntää niin suurempien kuin pienempienkin laitosmuutostöiden yhteydessä. TVO:n simulaattorikouluttajilla on pitkä kokemus, he tuntevat laitosyksiköiden järjestelmien toiminnan ja ovat joustavia sekä pystyvät helposti räätälöimään erilaisia koulutuksia. Koulutettavan ryhmän optimikoko on 5-6 henkilöä. Simulaattorikoulutuksen toimivuuden kannalta ryhmän koko saisi olla enintään 10 henkilöä. Jos alihankkijoilla on kiinnostusta simulaattorikoulutuksen hyödyntämiseen, niin parhaiten asiat etenevät ottamalla yhteyttä TVONSiin. Yhteydenotossa on hyvä listata ne aiheet, joista koulutusta erityisesti halutaan ja TVONS tekee sen pohjalta ehdotuksen ja tarjouksen koulutuksen järjestämisestä.
Vuoden 2010 OL1-laitosyksikön vuosihuolto oli osa PELEhanketta, joka päättyi tämän kesäiseen OL2-laitosyksikön samanlaiseen vuosihuoltoon.
Marraskuu 2011
Olkiluoto 1 -laitosyksikön vuosihuolto palkittiin kansainvälisesti parhaana Olkiluoto 1 -laitosyksikön vuoden 2010 vuosihuolto voitti viime kesänä kansainvälisen Outage of the year -palkinnon. Kilpailun järjesti ydinenergia-alan kansainvälinen julkaisu, Nuclear Engineering International ja voittaja valittiin äänestyksessä neljän finalistin kesken. Kirkkaasti suurimman osan äänistä saanut OL1:n vuosihuolto kasvatti vuosihuollossa toteutettujen modernisointien myötä laitosyksikön hyötysuhdetta, mikä toi laitosyksikölle lisää nettosähkötehoa yhteensä noin 20 MW. Vuosihuollon tärkeimpinä töinä polttoaineenvaihdon lisäksi toteutettiin muun muassa kaikkien neljän matalapaineturbiinin vaihto, generaattorin jäähdytysjär-
Teksti Elina Mäkitalo, kuva Hannu Huovila
jestelmän uusinta, päämerivesipumppujen uusinta, turbiinilauhduttimen sisäpuolisten väliottolinjojen uusinta sekä reaktorin höyrylinjojen sisempien eristysventtiilien vaihto. - Tämä on suuri huomionosoitus pitkäjänteistä työtämme kohtaan. Haluan kiittää koko TVO:n henkilökuntaa ja kaikkia vuosihuoltoon osallistuneita. Tämä on kaikki teidän ansiotanne, kiittelee myös TVONSin töitä tehnyt TVO:n toimistopäällikkö Mauri Hakola. Toiselle sijalle nousi Japanin Tsurugan ydinvoimalaitosyksikön vuosihuolto, kolmanneksi Yhdysvaltalaisen Grand Gulfin ydinvoimalaitosyksikön vuosihuolto sekä neljänneksi Yhdysvaltalaisen North Anna 1:n ydinvoimalaitosyksikön huoltoseisokki.
9
Marraskuu 2011
Paloturvallisuusseminaariin osallistuneet yhteiskuvassa rakenteilla oleva OL3 taustanaan.
Ydinvoimaloiden paloturvallisuudesta puhuttiin Olkiluodossa Suomen ja Venäjän ydinvoimalaitosasiantuntijoiden vuoden 2011 lähialueyhteistyössä olivat vuorossa paloturvallisuusasiat.
Suomen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja TVONSin järjestämään seminaariin kokoontui runsas joukko venäläisiä paloasiantuntijoita Sosnovy Borin ja Kuolan ydinvoimalaitoksilta, Rosenergoatomista ja Atomenergoproektista. Suomalaista paloasiantuntemusta edustivat Satakunnan Pelastuslaitoksen, Länsi-Suomen pelastusalanliiton, Länsirannikon koulutus Oy WinNovan ja TVO:n edustajat. TVO:n palotoimen edustajat palopäällikkö Vesa Kataviston johdolla kertoivat laajasti Olkiluodon käytännöistä ydinvoimalaitoksen paloturvallisuudessa. Osallistujille esiteltiin palokunnan tehtäviä, kuten onnettomuuksien ennalta ehkäisyä ja valvontaa, operatiivista toimintaa, hälytyksiä, ensivastetoimintaa, koulutusta, kalustoasioita ja työaikoja. Vuosihuoltojen aikainen palosuojelu, Olkiluoto 3:n (OL3) ja ydinjätteen loppusijoitustila ONKALOn paloasiat herättivät myös runsaasti mielenkiintoa. Esitelmät sekä varsinkin tutustumiskäynti laitosyksiköllä ja paloasemalla saivat aikaan paljon keskustelua ja ajatusten vaihtoa käytännön asioista. Olkiluodon seminaaripäivien jälkeen tutustuttiin Marioffin tehtaisiin Lohjalla. Marioff on maailman johtava vesisumusammutusjärjestelmien valmistaja ja tehtaalla nähty sammutusnäytös olikin hyvin vaikuttava. Seminaari päättyi vierailuun kansainvälisillä turvallisuus- ja suojelualan messuilla Helsingissä.
10
Teksti Riitta Tenlén, kuvat: Riitta Tenlén, Eino Huikko
Paloesimies Erik Viljanen kertoi ydinvoimalaitoksen paloturvallisuusasioista laitoskierroksella.
Marraskuu 2011
TVO:n paloasemalla tutkittiin tarkkaan ajoneuvokalustoa.
Marioffilla nähtiin sammutusnäytÜs korkeapainesumulla.
11
Marraskuu 2011
Ukrainan projektin ohjausryhmän kokoukseen osallistuneet tutustuivat Vierailukeskuksessa Olkiluodon toimintoihin.
TVONS mukana edistämässä ydinvoimalaitosten turvallisuuskulttuuria Itä-Eurooppaan ja Baltian maihin suuntautuvat projektit ovat viime vuosina tuoneet TVONS:ille merkittäviä töitä. Näissä projekteissa siirretään Olkiluodossa ja muilla länsimaisilla ydinvoimalaitoksilla kertynyttä turvallisuuskulttuurin tietotaitoa. Hyvä turvallisuuskulttuuri on edellytys ydinvoimalaitosten rakentamiselle ja käytölle.
Nämä niin kutsutut On-Site Assistance hankkeet ovat Euroopan Komission rahoittamia ja niissä TVONS on mukana konsortiossa kansainvälisten yhteistyöyritysten kanssa. Smolenskin ydinvoimalaitoksella vuonna 2005 ja Novovoronezhin laitoksella vuonna 2007 alkaneelle projektille on kummallekin käynnissä jatkoprojekti, mikä kertoo asiakkaan tyytyväisyydestä tehtyä työtä kohtaan. Kummassakin projektissa tuetaan loppuasiakasta monipuolisesti ja kehitetään laitosten käytettävyyttä ja turvallisuutta. Tietoja ja kokemuksia vaihdetaan seminaareissa ja koulutuksissa. Hankkeiden edistymistä seurataan säännöllisissä projektikokouksissa. Uutena aluevaltauksena on projekti Ukrainaan, jossa kolmelle pilottiyksikölle viedään vakavien onnettomuuksien varalle toimintaperiaatteita länsimaisen turvallisuusajattelun mukaisesti. Kolmen vuoden projektin jälkeen vuonna 2014 Ukrainassa sovelletaan projektin pilottilaitoksille tehtyjä toimintaperiaatteita eteenpäin muille maan ydinvoimalaitoksille.
Novovoronezhin ydinvoimalaitos.
12
Teksti Riitta Tenlén, kuvat: Riitta Tenlén, Mikhail Kuznetsov.
FinNuclear-yritysvalmennusta tammikuussa Olkiluodossa!
Marraskuu 2011
Toista kertaa järjestettävän ydinalalla toimivien tai sille suuntaaville yrityksille tarkoitetun FinNuclear-yritysvalmennuksen viimeinen moduuli järjestetään Olkiluodossa tammikuussa. FinNuclear-yritysvalmennuksen 2011-2012 ensimmäinen moduuli pidettiin Espoossa Fortumin isännöimänä ja siinä luotiin yleiskatsaus ydinvoimatoimialaan. Toinen moduuli käsittelee laatu- ja johtamisjärjestelmiä ydinvoimalaitosprojektin hallinnassa, ja se pidetään joulukuun puolivälissä Vantaalla Fennovoiman isännöimänä. Olkiluodossa järjestettävän kolmannen moduulin aiheena on ”Toimittajana käyvillä ydinvoimalaitoksilla ja ydinvoimalaitosprojektissa”. TVONS oli mukana merkittävänä toimijana jo ensimmäisessä yritysvalmennuksessa viime talvena. TVONS tarjoileekin tänä talvena uudistettua kolmipäiväistä kokonaisuutta, joka keskittyy laitosten käyttämiseen ja uusiin laitoshankkeisiin. Valmennuksessa käsitellään muun muassa laitosmuutosten ja ikääntymisen hallintaa ydinvoimalaitoksella, ydinjätehuoltoa ja polttoainekiertoa, OL3-projektin käyttöönottovaihetta, alihankkijana toimimista ydinvoimalaitoksella sekä voimayhtiön toimintoja ydinvoimalaitoshankkeissa ja OL4-projektia.
Yli 30 vuoden kokemus ydinalalta TVONS hyödyntää TVO:n yli 30 vuoden kokemusta laitosten menestyksekkäästä käytöstä sekä viimevuosilta TVO:n hankkimaa ainutlaatuista osaamista uuden laitoksen rakentamisesta alan asiantuntijoiden toimiessa luennoitsijoina. Kolmas moduuli toteutetaan Olkiluodon vierailukeskuksessa aivan laitosalueen vieressä, mikä mahdollistaa myös laitosvierailun käyvillä laitoksilla sekä vierailut muualla ydinvoimalaitosympäristössä, jolloin saadaan käytännön tuntumaa ydinalan toimintoihin.
FinNuclear-yritysvalmennus käynnistyi vuonna 2010, jolloin toteutettiin ensimmäinen reilun kymmenen päivän mittainen valmennuspaketti, johon osallistui noin 40 henkilöä lähes 20 yrityksestä. Valmennuksen tavoitteena oli kasvattaa yrityksissä uutta sukupolvea ydinalan projekteja silmällä pitäen, päivittää ydinalan osaamista yrityksissä sekä antaa jokaiselle yritykselle mahdollisuus suuntautua kokonaan uudelle toimialalle ja kouluttautua alkeistasolta lähtien. Ensimmäinen valmennus sai positiivisen vastaanoton ja käynnisti samalla myös kehitystyön koulutuksen ympärillä tavoitteena luoda arvostettu ja vuosittain toistuva koulutus FinNuclearin kohdeyrityksien ja muiden ydinalalla toimivien tai sille suuntaavien yritysten käyttöön.
Vielä ehdit ilmoittautua Olkiluodon moduuliin Toimittajana käyvillä ydinvoimalaitoksilla ja ydinvoimalaitosprojektissa. 10.-12.1.2012 TVO/TVONS, Olkiluoto Ilmoittaudu osoitteessa
www.finnuclear.fi/training
Teksti: Noora Kajander ja Jaana Isotalo
13