90 vuotta kotiseututyötä

KUVAT: Ismo Hölsä ja Helena Hjerppe

Savitaipaleen Kotiseutuyhdistyksen alkuvuodet 90 vuotta sitten sattuivat vaikeaan aikaan. Oli lama-aika ja seurakunnan piti rakentaa sekä uusi kirkko että pappila. Koska uudessa kirkossa oli kellotorni, vanha tapuli muuttui tarpeettomaksi ja seurakunta halusi myydä sen. Kanttori Akseli Paimensaari hankki tapulille suojelupäätöksen ja seurakunta lupasi rakennuksen museokäyttöön. Kotiseutuyhdistys perustettiin elokuussa 1932 ja sen puheenjohtajana toimi Akseli Paimensaari 30 vuotta. Muita pitkäaikaisia museo- tai puheenjohtajia olivat Jorma Hongisto, Eino Kotisalo ja Pertti Jurvanen, jonka jälkeen olen ollut puheenjohtajan yli 20 vuotta. Naisten osalle ovat tulleet usein myös sihteerin ja rahastohoitajan tehtävät ja näitä kauimmin ovat hoitaneet Aino Paimensaari, Ida Haimila. Mirja Loisa, Eira Vainikka ja Erja Ruohio.

Hakamäen museoalue on monen tapahtuman näyttämö

Kun muutin Savitaipaleelle noin 40 vuotta sitten, kotiseutuyhdistys oli jo vakiinnuttanut toimintaansa museotyön lisäksi perinteisten työtapojen säilyttämisen. Museotoimi oli siirtynyt Hakamäelle sinne siirrettyjen ja pystytettyjen rakennusten mukana. Melkein joka toinen vuosi leikattiin ruista useimmiten Otto ja Ismo Hölsän pellolla ja ahokset puitiin Hakamäen riihessä.

Särentöaitaa ja pärekattoja tehtiin tasaisin välein ja alueelle saatu juhlakenttä näyttämöineen olivat monien juhlien keskipiste. Vuonna 1982 olin juhlimassa yhdistyksen 50-vuotista taivalta ja vuosikymmenen lopulla vietettiin kunnan 350-vuotisjuhlaa koulujen yhteistoimin toteuttaman historiakavalkadin ja Keisarin potaatit -näytelmän merkeissä. Myöhemmin juhlakenttä on täyttynyt piknik- ja muiden konserttien yleisöstä ja kesäteatterin katsojista.

Suurten juhlien aikoihin myös tapuli heräsi uudelleen museona sinne rakennetun kirkonrakentajien näyttelyn mukana. Europaeus-seuran aloitteesta Olkkolan piharakennukseen saatiin D.E.D. Europaeuksen ja hänen Charlotta-sisarensa runonkeruutyöstä kertova museo. Myös Olkkolan kartanon Hakamäen museon alue on suosittu tapahtumapaikka.

suojelupäätös voidaan laskea kotiseutuyhdistyksen ansioksi. Kotiseutuyhdistys aloitti myös joka toinen vuosi nimettävien Tanelin ja Charlotan valinnat. Pari vuotta sitten valinta yhdistettiin Savitaipale -palkinnon kanssa.

Kun tulin Savitaipaleelle, minut toivotettiin heti tervetulleeksi myös kotiseututyöhön. Vaikka tulin Kainuusta, Savitaipaleesta tuli nopeasti myös minun kotiseutuni. Talkoissa ja tapahtumissa tutuiksi tulivat monet "paljasjalkaiset" savitaipalelaiset kuten Loisan Mirkku, Liimataisen Helena ja Lasse, Määttäsen Hilja, Käyhdyn Lyyli, Aapron Maija ja Viirun Katja sekä monet, monet muut. Olihan meitä muualta tulleita montakin, runolaulajien mailta miehensä Miikan ansiosta paikkakunnalle tullut Vainikan Eira, Pohjanmaalta tänne Teuvonsa luo kotiutunut Tautin Marja-Leena ja Savosta Joukonsa mukaan lähtenyt Ruohion Erja. Paluumuuttajiakin joukossa on kuten Paatoksen Merja Jukkansa kera, Huttusen Asta puolisonsa Torstin kanssa ja Kultasen Terttu ja Jaakko.

Yhdessä tekeminen auttaa kotiutumaan

Mielestäni kotiseutu on siellä, missä koti kulloinkin on. Synnyinseutu ja kotiseutu eivät sulje toisiaan pois. Sanotaanhan, että siellä on koiralla koti, missä on ollut kolme yötä. Kyllä ihminenkin kotiutuu uudelle paikkakunnalle, jos haluaa. Meillä lapsetkin ovat olleet mukana kotiseututyössä pienestä pitäen. Tytär nukkui kiikkupussissa ruishalmeen laidalla parin kuukauden ikäisenä ja poikakin oli mukana riihellä jo ennen kouluikää. Nykyisin, kun kotouttamisesta on tullut "päivän sana", perinteen tallentaminen ja vanhoihin työtapoihin tutustuminen voi auttaa myös kauempaakin tulleita. Tapahtumissa ja talkoissa tutustuu uusiin ihmisiin ja kotiseutuun mielekkään puuhailemisen lomassa.

Yhdistyksen 90-vuotisjuhlaa vietetään Hakamäellä heinäkuun viimeisenä sunnuntaina 31.7. Samalla vietetään kansallispukujen tuuletuspäivää, joten kaiva puku esiin, laita päälle tai tuo näytille, jos se on sattunut vuosien varrella kutistumaan!

Tervetuloa toimintaan mukaan uudet ja vanhat savitaipalelaiset. Kesällä Hakamäellä löytyy puuhaa jokaiselle ja syksymmällä leikataan ja puidaan ruista.

Terveisin Eila Kajanus-Jurvanen Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys ry, puheenjohtaja

Petun tekoa Hakamäellä, nilaa irrottamassa Pentti Pylkkö, Pertti Jurvanen ja Ismo Hölsä.

Hakamäki-päiviä v. 2013: Mirja Loisa, Katja Viiru ja Erja Ruohio esittävät Kalle Väänäsen ”Pyykkirannassa” –kuvaelman.

Katsomon penkit uusittiin joitakin vuosia sitten. Yritykselle tai yhdistykselle tai vaikkapa syntymäpäiväsankarille voi lunastaa oman nimikkopenkin, johon kiinnitetään nimilaatta. Vuonna 2010 valitut Charlotta ja Taneli, puheenjohtaja Eila Kajanus-Jurvanen ja Pentti Pylkkö.

Kesällä 2010 lehmät laidunsivat Hakamäellä ”Hoi lehmikarja”-näyttelyssä, kuvassa kolmosvasikat. Näyttelyssä vieraili kesän aikana yli 2500 henkilöä.

Pertti Jurvanen särentäaitatalkoissa 2013 Pärekattotalkoot Hakamäellä, Eetu Hölsä nikkaroimassa.