a s i y g e o v l r o e t kn te d
h
h c e t
H
lt ea
f
rom
F
an l n i
6
1 20
RIGHT LAB FOR EVERY PHASE OF YOUR R&D
OuluHealth Labs provides your product a unique, integrated health test and development environment – including professionals’ feedback – for every phase of your R&D process. www.ouluhealth.fi
Mielipiteet
Digitalisointi uudistaa
11
Terveydenhuolto digitalisoituu, koska kustannusten nousu pitää saada kuriin. Teknologia on kehittynyt riittävän pitkälle ja kansalaiset vaativat digitaalisia välineitä ja palveluita. Terveysteknologia-alan yrityksille digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia tuottaa uudenlaisia laitteita ja palveluita. Kuva: Tiina Mäki.
4 Kasvu jatkuu – Terveysteknologian ja Life Science -teollisuuden yhteis työllä SOTE-kustannusten kimppuun Veli Mäkelä, FiHTA ry 5 Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät Elinkeinoministeri Olli Rehn 10 Miten te sen teitte? Ville Peltola, Teknologiateollisuus
Teema-artikkelit 6 3D-teknologia uudistaa kirurgiaa 11 Digitalisointi uudistaa terveyden huollon palvelut ja teollisuuden 20 Tervetuloa investoimaan Suomen terveysalaan 26 Terveysteknologian viennin arvo oli ennätykselliset 1,92 miljardia euroa vuonna 2015
Yritykset ja organisaatiot
3D-teknologia & kirurgia
6
Planmecan Jani Horelli (vas) ja HUSin Jyrki Törnwall ovat tehneet vuosikausia yhteistyötä 3D-teknologian hyödyntämiseksi kirurgiassa. Suomi on alan edelläkävijöiden joukossa. Pohjoismaiden ensimmäisessä kasvojensiirtoleikkauksessa 3D-teknologia lyhensi leikkausaikaa huomattavasti aikaisemmin tehtyihin leikkauksiin verrattuna. Se on tärkeää, sillä mitä kauemmin leikataan, sitä suuremmiksi riskit kasvavat. Kuva: Planmeca.
26
Suomen terveysteknologian vienti taas uuteen ennätykseen Suomen terveysteknologian teollisuuden kokonaisvienti saavutti uuden ennätyksen vuonna 2015. Vienti kasvoi jälleen nopeampaa tahtia kuin tuonti, joten myös kauppataseen ylijäämä kasvoi uuteen ennätykseen. Terveysteknologia on nyt ainoa merkittävä huipputeknologian vientisektori Suomessa, ja sillä on huomattava kauppataseen ylijäämä. Kuva: Medix Biochemica / Maija Partanen.
2 Oulu Health 2 Orion Diagnostica 8 Planmeca 17 Merivaara 18 Innokas Medical & CareFusion 21 Finpro 22 PerkinElmer 24 Medix Biochemica &
Companion Diagnostics
Julkaisija ja kustantaja Terveysteknologian Liitto ry – FiHTA Eteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKI www.fihta.fi Päätoimittaja Terhi Kajaste, terhi.kajaste@spiral.fi Toimitus Martti Ahlstén, martti.ahlsten@verbi.fi Sean Donovan, sean.donovan@sci.fi Ulkoasu ja taitto Kati Rosenberg kati.rosenberg@saunalahti.fi Kansikuva Terveysteknologian toimialan sisällä voimakkaimmin vuonna 2015 kasvoi in vitro -diagnostiikan laitteiden ja reagenssien vienti. Kuva: Medix Biochemica / Maija Partanen. Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2016
TERVEYSTEKNOLOGIA I 3
Puheenjohtaja Veli Mäkelä, Terveysteknologian Liitto ry – FiHTA Me teimme sen taas! Suomalainen terveysteknologia ylsi vuonna 2015 jälleen uuteen vientiennätykseen sekä viennin määrällä että kauppataseen ylijäämällä mitattuna. Terveysteknologian viennin 6,6 %:n kasvu johtuu pääosin vahvasta 16 %:n kasvusta in vitro -diagnostiikan tuoteluokassa sekä 4 %:n kasvusta sähkökäyttöisissä terveydenhuollon laitteissa. Terveysteknologia on jo muutaman vuoden ajan ollut Suomen suurin korkean teknologian vientiala. Terveysteknologian viennin kasvu on huomattavasti suurempaa kuin Suomen kokonaisviennin kasvu viimeisen 20 vuoden aikana. Kasvun takana on kärsivällisten rahoitusinstrumenttien lisäksi paljolti terveysteknologian yritysten voimakkaat panostukset digitaalisiin ratkaisuihin. Monen yrityksen laitteet kommunikoivat jo keskenään ja muiden järjestelmien kanssa. Tällä tavalla ala voi prosessien kehittämistä tukevien tuoteinnovaatioiden kautta auttaa maan SOTE-kulujen pienentämisessä. Maamme hallituksen suurimmat haasteet, kauppatase ja SOTE-kulut, ovat juuri sellaisia, joita alamme innovaatiot ovat osaltaan onnistuneesti saattaneet paremmalle tolalle. Tulevaisuus pitää sisällään lisääntyvää itsestään huolenpitoa ja valvontaa erilaisten kannettavien ja päällepuettavien sensoreiden ja mobiililaitteissa käytettävien applikaatioiden kautta. Tämä on jo nyt nähtävillä mm. FIHTAn jäsenten (Beddit, Mendor) toimittamien laitteiden, ohjelmistojen ja sovellusten käytön vakiintumisella. Käytännössä tämä tarkoittaa digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämistä. Aiheesta kerrotaan enemmän myöhemmin tässä julkaisussa. Toimialaamme ei olisi ilman yhteistyötä sidosryhmiemme ja jäsentemme kanssa, sillä tuotamme ratkaisuja ihmisten hoitamiseen eikä niitä voi tuottaa keskustelematta käyttäjien kanssa. Erityisesti yliopistosairaaloiden kanssa tehty yhteistyö on ollut toimialalle arvokasta. Ilman sitä ei olisi ollut Datexia, joka teki aikanaan suomalaista teollisuushistoriaa ja jonka perintö on tuottanut paljon hyvää sekä terveyspalveluiden tuottajille että terveysteknologian teollisuudelle. Tuore esimerkki hyvästä yhteistyöstä on tässä julkaisussa esiteltävä Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirtoleikkaus. Siinä tehtiin ensimmäisenä maailmassa 3D-teknologian avulla asioita, joita ei pidetty mahdollisina vielä muutama
4 I TERVEYSTEKNOLOGIA
vuosi sitten. Mitä kaikkea tästä onnistumisesta seuraa, jää nähtäväksi. Visiot ovat huikeita. Vielä puolenkymmentä vuotta sitten terveysteknologia oli jokseenkin tuntematon toimiala. Nyt se tunnetaan ja sen merkitys tunnustetaan. On syntynyt uudenlaista hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön ja Team Finland -verkoston (Tekes, Finpro, Sitra, Finnvera), lääketeollisuuden, yliopistosairaaloiden sekä monien muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Yksi yhteistyön muoto on Team Finland Health -ohjelma, jonka piirissä on työstetty terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian käytännön toteutusta. Olemme päätyneet muodostamaan strategian jalkauttamiseksi alaklustereita, joista yksi on Medtech. Sen vetovastuu on sovittu FiHTAlle. Keskitymme klusterin kautta erityisesti hakemaan keinoja, joilla suomalaisen terveysteknologian vientiä voitaisiin vauhdittaa entisestään. Yhteistyö tiivistyy myös terveysteknologian toimialan sisällä. Siitä paras esimerkki on FiHTAn jäsenmäärä, joka on kasvanut 50 prosentilla viidessä vuodessa. Suomessa on käynnissä teollinen murros, jonka seurauksena on syntynyt suuri määrä startup-yrityksiä, joilla on upeita uuteen teknologiaan perustuvia liikeideoita. Tämä antaa myös mahdollisuuden tulevalle FIHTAn jäsenmäärän kasvulle. Terveysteknologia on saanut osansa näistä aloittavista yrityksistä ja toivotamme ne tervetulleeksi yhteisöömme. FiHTA voi tarjota apua verkottumisessa ja jäsenilleen myös viranomaisvaatimusten hallinnassa. Tähän liittyvä Conforlex-palvelumme saa koko ajan uusia käyttäjiä. Tässä kohtaa emme varjele mustasukkaisesti kilpailuetuamme, vaan olemme tarjonneet Conforlex-palvelua myös pohjoismaisten sisarjärjestöjemme jäsenille. Toivotamme myös suuret yritykset tervetulleiksi yhteisöömme. Esimerkiksi Nokia on ilmoittanut olevansa kiinnostunut terveysteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Kaikki kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä! Kuva: Päivi Telenius, Planmeca Oy
Pääkirjoitus
Kasvu jatkuu – Terveysteknologian ja Life Science -teollisuuden yhteistyöllä SOTE-kustannusten kimppuun
Kuva: Sakari Piippo Käyttöoikeuden haltija: Valtioneuvoston kanslia
Kolumni Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät Elinkeinoministeri Olli Rehn Terveysala ja terveysteknologia sen osana ovat maassamme vahvassa nousussa. Taustalla on pitkäjänteinen työ, jossa yhteiskunta yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on rakentanut alan osaamista ja ekosysteemejä. Tulokset näkyvät. Terveysteknologian vienti korjasi kauppatasettamme viime vuonna nettomääräisesti 900 miljoonalla eurolla. Alalle arvioidaan syntyvän tänä vuonna noin 1 000 työpaikkaa. Ulkomailta tulleet investoinnit kertovat, että kehityksen luomat mahdollisuutemme tunnistetaan muuallakin. Sipilän hallituksella on vahva tahtotila kehittää terveysteknologian osaamista ja osaamisen tuotteistamista. Eräänä esimerkkinä tahtotilasta on hallituksen tuore linjaus 17 miljoonan euron panostuksesta genomi- ja syöpäkeskuksen perustamista varten. Panostus on merkittävä viesti ja kannanotto aikana, jolloin valtion velkaantuminen on ongelma ja menoleikkaukset arkipäivää. Terveysteknologia tarvitsee kehittyäkseen laaja-alaista osaamista. Se on ala, jossa insinööri-, bio- ja käyttäytymistieteet, muotoiluosaaminen ja monet muut tieteen alat lyövät kättä monipuolisen lääketieteen osaamisen kanssa. Onnistuaksemme kehitystyössä tarvitsemme yhteistyötä erikokoisten ja eri aloilta tulevien yritysten – niin koti- kuin ulkomaisten – sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, sairaaloiden, biopankkien ja rahoittajien kesken. Tähän alan toimijoiden kanssa tehty terveysalan kasvustrategia pyrkii. Alan nopea kasvu kertoo, että olemme tehneet asioita yhdessä ja oikein. Alan kehittymisessä testiympäristöt ja referenssit ovat tärkeässä roolissa. Hallitus asetti tavoitteeksi 5 prosentin innovatiivisten hankintojen määrän julkisissa hankinnoissa. Tavoite toivottavasti näkyy myös terveysteknologian kehityksessä. Sote-uudistuksen yhteydessä moni terveydenhuollon prosessi muovataan uusiksi. Tämä avaa mahdollisuuksia alan tuotteiden ja palveluiden tarjoajille. Uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman, että teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään. Tarvitsemme teknologiaa joka mahdollistaa analyysit kotona ja tulosten siirron asiantuntijoille ympäri maata. Tarvitsemme myös nopeampia ja tarkempia diagnostiikkamenetelmiä ja analyyseja. Kaiken tämän pitää näkyä kansalaisten parempana elämän laatuna, pienempinä kustannuksina – ja kasvavina vientimahdollisuuksina. Terveysteknologialla on moninainen rooli maamme haasteiden ratkaisemisessa. Valtiovalta on valmis tukemaan sen kehitystä niillä resepteillä, joihin sillä on kirjoitusoikeudet. TERVEYSTEKNOLOGIA I 5
3D-teknologia uudistaa kirurgiaa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirtoleikkaus oli huikea suomalaisen kirurgisen osaamisen ja sitä avustavan teknologian voimannäyttö.
A
luksi oli vain ajatus, tai oikeastaan kaksi. Ensim mäinen oli se, että teh dään kasvojensiirtoleikkaus. Ei se aivan mahdoton ajatus ollut. Viisi vuotta sitten, kun osastonylilääkäri, plastiikkakirurgi Patrik Lassus ja osastonylilääkäri, leukakirurgi Jyrki Törnwall asiaa pohtivat, niitä oli tehty maailmalla kymmenkunta. Vaikea olisi mutta onnistuessaan se toisi merkittävän terveyshyödyn potilaalle.
Toinen ajatus oli se, että käytetään apuna 3D-teknologiaa. Sitä ei kukaan ollut ennen tehnyt. Tämä ajatus alkoi kypsyä, kun verrattiin jo tehtyjä kasvojensiirtoja siihen leikkaukseen, joka pitäisi tehdä Suomessa olevalle potilaalle.
Kasvojensiirtoleikkauksen haasteet ovat muutenkin valtavat, kun pitää siirtää ihoa, hermoja, verisuonia ja limakalvoja ja saada ne kaikki toimimaan. Mutta nyt pitäisi siirtää myös luuta. Sellaisia leikkauksia ei ollut tehty kuin muutama. Vaikeusaste oli kaikissa niissä ollut merkittävästi suurempi. Tällainen leikkaus on jokseenkin vaikeinta, mitä kukaan kirurgi millään erikoisalalla voi tehdä.
Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HYKS), hyödynnetään paljon 3D-teknologiaa leikkausten suunnittelussa ja mallinnuksessa.
Pitkä yhteistyö Planmecan kanssa
Kun siis kasvojensiirtoleikkaukseen tarvittiin yhteistyökumppani, Planmecan puoleen kääntyminen oli luontevaa. Planmecan CAD/CAM Design Manager Jani Horellin puhelin soi. Siitä on nyt aikaa kolmisen vuotta.
Jyrki Törnwallin mukaan Suomessa on oltu etulinjassa 3D-teknologian hyödyntämisessä kirurgiassa. Hänen omalla erikoisallaan, suu- ja leukakirurgian alueella
Planmeca on ollut pitkään HYKSin yhteistyökumppani. Ensimmäiset yhteiset projektit tehtiin kymmenisen vuotta sitten, kun tarvittiin yksilöllisiä implantteja silmäkuopan murtumien korjaamiseen ja silmän nostamiseen tasapainoon.
3D-teknologialla valmistettuja kallomalleja ja niihin sovitettuja implantteja. Kuvat: Planmeca / Johannes Kaarakainen
6 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Planmeca on tunnetusti erikoistunut pään alueen hoidossa tarvittaviin tuotteisiin. Horelli sanoo, että yrityksen kuvantamislaitteita on kuitenkin käytetty apuna myös muussa kirurgiassa, esimerkiksi ortopediassa. 3D-kuvantamista Planmeca alkoi kehittää jo 2000-luvun alussa, jotta saataisiin tehtyä parempaa diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua. ProModel-palvelun Planmeca kehitti, kun teollinen valmistus kehittyi niin pitkälle, että 3D-malleista pystyttiin tulostamaan korkealaatuisia fyysisiä kappaleita. Planmeca ProModel on palvelukonsepti potilaskohtaisten implanttien, leikkausohjaimien sekä kartiokeilatietokonetomografia- ja tietokonetomografiakuvien perusteella valmistettujen kallomallien luomiseen. Kasvojensiirtoa varten kirurgit tekivät harjoitusleikkauksia lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetuilla vainajilla. ProModel-palvelua käytettiin siten, että he tekivät myös virtuaalisia leikkauksia tietokoneruudulla ja harjoittelivat 3D-tulostetuilla kallomalleilla.
3D-tekniikka lyhensi leikkausta merkittävästi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirtoleikkauksen valmistelu kesti kaikkiaan noin viisi vuotta siitä, kun ajatus ensimmäisen kerran otettiin pohdittavaksi. Suunnittelun ja harjoittelun lisäksi piti selvittää melkoinen byrokratiaviidakko. Valmiita leikkaukseen oltiin vuoden 2015 lopulla. Silloin maailmalla oli tehty runsaat kolmekymmentä kasvojensiirtoleikkausta. Niistä alle kymmenessä oli siirretty myös luuta.
juuri ennen leikkausta. Tässä vaiheessa Patrik Lassus, Jyrki Törnwall ja Jani Horelli myös simuloivat operaation yhdessä 3D-tekniikalla. Sen jälkeen Planmecalla suunniteltiin ja valmistettiin leikkausohjaimet, jotka kuljetettiin suoraan sairaalan leikkaussaliin. Leikkaus kesti 21 tuntia ja siihen osallistui 11 kirurgia sekä noin 20 hoitajaa ja muuta asiantuntijaa. Potilaalle siirrettiin muun muassa ylä- ja alaleukaa, huulet, nenä, keskikasvojen lihaksia, kielen lihaksia ja näiden lihasten hermoja sekä kasvojen ihoa. Leikkauksessa ei siirretty vastaanottajalle luovuttajan kasvojen piirteitä vaan kasvojen toimintaa. Planmecan 3D-osaaminen lyhensi leikkausaikaa huomattavasti verrattuna maailmalla aikaisemmin tehtyihin leikkauksiin. Tämä on merkittävä asia, sillä mitä kauemmin leikataan, sitä suuremmaksi käy komplikaatioiden riski. Tärkeää on myös, että veri saadaan nopeasti kiertämään siirrännäisissä.
Villejä visioita Tehtiinkö nyt jotakin sellaista, mitä ei enää kyetä ylittämään? Monille leikkaukseen osallistuneista kyseessä oli todennäköisesti yksi oman uran huippukohdista Mutta 3D-tekniikka
ja materiaalien kehittyminen ovat kyllä avanneet huikeita näkymiä siihen, mitä kaikkea voidaan tehdä. Jyrki Törnwallin mielestä seuraava askel on se, että päästään eroon titaanista, jota käytetään implanttien valmistuksessa. Se on sinänsä käyttökelpoinen materiaali ja siitä saadaan valmistettua ihmisille varaosia. Mutta titaani ei ole kehon omaa materiaalia. Törnwall ennustaa, että tulevaisuuden implantit tehdään biomateriaaleista, jotka muuttuvat asentamisen jälkeen ajan myötä luuksi. Mutta jos oikein kunnolla visioidaan, tulostamme ehkä tulevaisuudessa ihmisille varaosia, joissa on mukana kaikki aina ihosta verisuoniin. Miten olisi esimerkiksi kokonaisen nenän tulostaminen ja sen asentaminen tuhoutuneen tilalle? Tai kenties kykenemme tulevaisuudessa yhdistämään kantasoluja, joilla voidaan kasvattaa ihoa, hermoja ja muita kehon elimiä. Mutta kauanko siihen menee? Teknologia ja tiede kehittyvät niin nopeasti, että kukaan ei osaa vastata. Ehkä siihen menee kaksikymmentä vuotta, ehkä viisikymmentä. Aika näyttää!
Luovuttaja löytyi tämän vuoden puolella ja leikkaus tehtiin keväällä. Vastaanottajasta oli jo aiemmin tehty 3D-mallit Planmecalla operaatiota varten. Luovuttaja ja hänen kudoksensa mallinnettiin
TERVEYSTEKNOLOGIA I 7
Better care through innovation
Digitaalisen terveysteknologian kärjessä
Palkittua tuotesuunnittelua
Terveydenhoidon tulevaisuus on digitaalinen. Siksi panostamme voimakkaasti maailman parhaiden digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Erinomainen kuvanlaatu, alhainen säteilyannos, tehokkuus ja helppokäyttöisyys ohjaavat tuotekehitystämme ja parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työnkulkua.
Kansainvälisillä muotoilupalkinnoilla huomioitujen tuotteidemme tunnusmerkkinä on tarkkaan harkittu pohjoismainen muotoilu. Tuotesuunnittelua ohjaavat potilaan ja henkilökunnan ergonomia, turvallisuus sekä hygienia. Tuotekehityksemme tekee aktiivista yhteistyötä alan ammattilaisten ja johtavien yliopistojen kanssa uusien innovaatioiden kehittämiseksi.
www.planmeca.fi
Planmeca Oy Asentajankatu 6, 00880 Helsinki Puh. +358 20 7795 500, fax +358 20 7795 555, sales@planmeca.com
Planmeca Group on yksi maailman johtavista terveysteknologiavalmistajista ja Suomen suurin alalla toimiva yritysryhmä. Suunnittelemme ja valmistamme mm. innovatiivisia hammaslääketieteellisen ja lääketieteellisen kuvantamisen ratkaisuja, ohjelmistoja, hammashoito- ja mammografialaitteita sekä instrumentteja. Suomessa valmistetut ratkaisumme parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työtä ja potilashoitoa ympäri maailmaa.
Aidosti kansainvälinen
Suomalaista huippulaatua
Planmeca on koko toimintansa ajan tähdännyt määrätietoisesti kansainvälisille markkinoille, ja tänään olemme alan suurin yksityisomisteinen yritys. Tuotteitamme myydään yli 120 maassa noin 550 jakelijan kautta, ja olemme markkinajohtaja useissa maissa eri puolilla maailmaa. Yhtiöryhmä työllistää noin 2700 henkeä maailmanlaajuisesti.
Suomalaisena perheyrityksenä luotamme vahvasti kotimaiseen tuotekehitys- ja tuotanto-osaamiseen. Tuotteemme on suunniteltu ja valmistettu Helsingin Herttoniemessä jo yli 40 vuoden ajan, uusinta teknologiaa ja parhaita materiaaleja käyttäen.
Miten te sen teitte? Suomi on suunnittelemassa historiansa suurinta terveyspalvelujärjestelmän uudistusta. Teknologiateollisuuden tieto- ja sähköaloista vastaava toimialajohtaja Ville Peltola, onko terveysteknologialla jokin rooli uudistuksessa? Mielestäni täytyy olla. Uudistuksen tavoitteet hoidon paremmasta saatavuudesta ja kustannusten hillitsemisestä eivät toteudu, jos emme pysty pitämään ihmisiä mahdollisimman pitkään poissa kalliista sairaalahoidosta. Siihen tarvitaan terveysteknologiaa.
Onko palvelujärjestelmän uudistus pelkästään sisäinen asia?
Kuva: Jari Härkönen.
Ei, se tukee myös terveys- ja hyvinvointialan palveluiden ja teknologioiden vientiä. Julkisen sektorin hankintaosaamisen kehittämisellä on tässä olennainen rooli. Suomen uudistus kiinnostaa kansainvälisesti. Jos ja kun onnistumme, meiltä tullaan kysymään: miten te sen teitte ja millaisilla apuvälineillä.
Kolumni
Miten uusi digitaalinen teknologia alkaa näkyä tavallisen ihmisen arjessa? Tähän asti julkisen terveyspalvelujärjestelmän keräämä tieto on ollut vain terveydenhuollon ammattilaisten käytössä. Suomessa se on nyt avattu kansalaisille valtakunnallisen sähköisen terveysarkiston kautta. Tässä olemme kansainvälisesti eturintamassa. Seuraavassa vaiheessa tulevat käyttöön sovellukset ja tietojärjestelmät, joiden avulla ihmiset voivat tehdä kotimittauksia ja huomioita terveydestään sekä tallentaa niitä pilveen ja jakaa tietoverkoissa. Mitä tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen arjessa? Perinteinen lääkärin vastaanotto tulee kokemaan ison muutoksen. Lääkärit kertovat jo, kuinka potilaat tulevat vastaanotolle mukanaan netistä googlattua tietoa sairaudestaan tai siitä sairaudesta, jonka he olettavat nettitiedon perusteella saaneensa. Osa näistä potilaista tietää sairaudestaan jo saman verran kuin lääkäri ellei jopa enemmän. Osa on kaivanut esiin toisarvoista tietoa ja tehnyt sen pohjalta vääriä johtopäätöksiä. Kohta vastaanotolle alkaa tulla potilaita, joilla on mukanaan tallennettuna dataa itse tehdyistä kotimittauksista. Miten lääkärin pitäisi tällaiseen dataan suhtautua? Miten sitä pitäisi käsitellä, analysoida ja tallentaa? Miten viralliset potilastietojärjestelmät pystyvät hyödyntämään tätä tietoa? Näitä kysymyksiä on pakko alkaa ratkomaan pian. 10 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön alkaa myös tulla parempia diagnostisia välineitä ja järjestelmiä, kun valtavia datamassoja pystytään tallentamaan ja käsittelemään entistä paremmin ja nopeammin. Kuinka kauan tätä kaikkea pitää odottaa? Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seura on peräänkuuluttanut terveydenhuoltoon kokeilukulttuuria. Kaikkea ei aina kannattaisi miettiä ja valmistella pitemmän kaavan mukaan vaan voitaisiin tehdä nopeita kokeiluja. Turvallisuus on tietysti tärkeää ihmisten hoitamisessa, eikä kaikkea voi kokeilla. Mutta monia pieniä asioita voi. Elintapojen muuttamista tukevien mobiilisovellusten määrä kasvaa nopeasti. Yksi tämän lajin suomalainen tuote on jo menestynyt maailmalla. Esimerkiksi sitä voitaisiin alkaa kokeilla vaikka ensi viikolla muutamassa terveyskeskuksessa ja katsoa, onko sovelluksesta hyötyä. Palveluista vastaava viranomainen voisi tällaisten nopeiden kokeilujen ja muun arvioinnin pohjalta julkaista koko ajan päivittyviä suosituslistoja sovelluksista, joiden on todettu toimivan ja joilla on vaikuttavuutta. Suomi saa juuri nyt laajaa kansainvälistä huomiota tulevan perustulokokeilun johdosta. Suomen hallitusohjelmassa on myös kokeilukulttuurin edistäminen, joka on poikkeuksellista maailmassa. Miksi emme brändäisi Suomea vahvemmin innovatiivisena kokeilijana – myös terveydenhuollossa? Myös se palvelisi vientiä ja suomalaisen terveysteknologian tulevaisuuden menestystä.
Uudistaa terveydenhuollon palvelut
DIGITALISOINTI Uudistaa terveysteknologian teollisuuden
T
erveydenhuolto on uuden ajan kynnyksellä. Digitali saatio tekee mahdolliseksi ottaa käyttöön uusia väli neitä ja toimintatapoja ja kehittää palvelujärjestelmää. Toiminta tehostuu. Kustannukset saadaan paremmin hallintaan. Terveysteknologian teollisuudelle digitalisointi avaa uusia väyliä kasvuun. Terveydenhuollon digitalisaatio on kansainvälisesti kuuma aihe. Syitä on useita. Ensimmäinen on terveysjärjestelmien kustannuskriisi. Perinteisten toimintatapojen rinnalle ja niitä korvaamaan tarvittaisiin uusia, tehokkaampia. Yhtenä tärkeimmistä uudistuksen keinoista pidetään digitalisaatiota, joka tuottaa paitsi taloudellista myös hoidollista ja toiminnallista tehokkuutta. Toinen syy on tekninen kehitys. Laitteiden laatu on parantunut, koot pienentyneet, laskentatehot kasvaneet, tiedonsiirto nopeutunut ja tallennuskapasiteetti kasvanut. Tämä kaikki on avannut oven digitalisaation todelliselle hyödyntämiselle uudenlaisissa laitteissa ja palveluissa. Kolmas ajuri on kansalaiset. He haluavat tietää entistä enemmän omasta terveydestään ja osallistua omaan hoitoonsa. He ovat myös valmiita mittamaan omaa hyvinvointiaan. Samanaikaisesti he ovat oppineet käyttämään verkkopalveluita
ja älypuhelimia ja osaavat jo odottaa uusimpia välineitä ja menetelmiä myös terveyspalveluilta. Tervesteknologia-alan yrityksille digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia tuottaa uudenlaisia laitteita ja palveluita sekä terveyspalveluiden tuottajille että kansalaisille. Rajankäyntiä viranomaisten kanssa joudutaan käymään sen suhteen, milloin jokin laite on lainsäädännöllisesti raskaamman säätelyn piirissä oleva terveydenhuollon laite ja milloin kyseessä on riskittömämpi esimerkiksi kuluttajille suunnattu, kevyemmin säädelty hyvinvointisovellus. Lisäksi joudutaan pohtimaan, miten kansalaisten itse omasta terveydestään tuottamaa dataa voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten työssä, kun he tekevät diagnooseja ja hoitopäätöksiä.
Teknologian käyttöönotosta prosessien uudistamiseen Kuopio Innovationin asiantuntija, Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran puheenjohtaja Arto Holopainen sanoo, että terveydenhuoltoa on digitalisoitu jo muutaman kymmenen vuoden ajan. ”Tähän saakka olemme ottaneet käyttöön laitteita ja järjestelmiä ja liittäneet niitä olemassa oleviin prosesseihin ilman että se, miten asioita on tehty, olisi juurikaan
TERVEYSTEKNOLOGIA I 11
Oulun yliopistollinen sairaala on ottanut käyttöön älypuhelimessa toimivan Hoitu-järjestelmän, joka on sekä toiminnanohjausjärjestelmä että potilastietojärjestelmän laajennus. Järjestelmä on otettu käyttöön yhteispäivystyksessä, josta sen käyttö laajenee vuodeosastoille. Järjestelmän myötä OYS muuttuu lähes täysin digitaaliseksi sairaalaksi. Kuva: Tiina Mäki
muuttunut. Nyt alamme uudistaa palveluita digitaalisuutta hyödyntäen Sen avulla on mahdollista esimerkiksi kehittää työnjakoa ja vahvistaa kansalaisten asemaa hoitoprosessissa, kun he voivat toimia itsenäisemmin ja tuottaa itse tietoa omasta terveydestään”, hän pohtii.
lentäjällä oli kaikki saatavissa oleva tieto mittaritauluissa. Tänään, kun tietoa on paljon enemmän, koneen tekniikka näyttää lentäjälle vain sellaisen tiedon, joka on tarpeellista juuri sillä hetkellä, lennon parhaillaan käynnissä olevan vaiheen mukaisesti.
”Ennaltaehkäisyyn kohdistuvat tällä hetkellä palveluntuottajien suurimmat odotukset. Uusien digitaalisten välineiden ja prosessien avulla voidaan mitata ja seurata ihmisiä ilman, että heidän tarvitsee tulla niin usein sairaalaan. Saatavilla olevan elinkaaritiedon ansiosta heidän hoitonsa sairaalassa on tehokkaampaa ja heidät voidaan kotiuttaa nopeammin ja kuntouttaa digitaalisten palveluiden avulla.”
”Ehkä meillä tulevaisuudessa on sellaisia järjestelmiä, että esimerkiksi leikkaussalin tietojärjestelmä kerää valtavasti dataa, analysoi ja tallentaa sitä, mutta näyttää kirurgille vain sen tärkeän tiedon, jota hän tarvitsee sillä hetkellä.
Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professorin Jarmo Reposen mielestä tiedon määrän nopea kasvu on paitsi mahdollisuus, myös haaste. Sekä terveydenhuollon ammattilaisten että kansalaisten pitäisi pystyä erottamaan, mikä on oleellista tietoa. Siksi digitalisaatiossa pitäisi kasvattaa määrän lisäksi älykkyyttä. Myös oleellista tietoa voi tulla liikaa, ja sitä pitäisi pystyä suodattamaan. Reponen käyttää vertailevana esimerkkinä lentokoneen ohjaamoa. Aikasemmin 12 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Data on uusi luonnonvara GE Healthcaren anestesia- ja tehohoitoliiketoiminnan markkinointijohtaja Risto Rossi sanoo, että valtavilla tietomäärillä ja niiden käsittelyllä, niin sanotulla big datalla ja teollisella internetillä tulee olemaan merkittävä rooli terveydenhuollon digitalisoinnissa. Teollisella internetillä tarkoitetaan laitteisiin asennettujen sensoreiden välistä kommunikointia ja sen ympärille muodostettua liiketoimintaa. Ilmiöstä käytetään myös termiä esineiden internet ja lyhennettä IoT, joka tulee sanoista Internet of Things.
Rossin mukaan terveydenhuollon data on tähän asti ollut lukkiutuneena erilaisten järjestelmien sisäiseen käyttöön. Järjestelmät ovat olleet suljettuja eikä niiden välillä ole ollut yhteyksiä. Tiedon siirrossa ja tiedon käsittelyssä on ollut teknisiä rajoitteita. Nyt tämä maailma on muuttumassa. Datasta tulee luonnonvaran kaltainen hyödyke, jonka avulla rakennetaan uutta.
”Edelläkävijät ovat jo kolmannessa vaiheessa ja alkaneet kerätä ja hyödyntää laitteesta ja potilaasta saatavaa informaatiota. Laitteesta saatava tekninen data on juridisesti helpompaa, sillä siihen ei liity tietosuojavaatimuksia. Potilastiedon kohdalla datan kerääminen edellyttää tiukkoja suojauksia”, Kaasalainen selvittää.
”Teknologisten harppausten takia tiedon siirtämiselle, tallentamiselle ja käsittelylle ei ole enää sellaisia esteitä kuin vielä muutama vuosi sitten. Olemme teollisen internetin hyödyntämisen kynnyksellä ja interoperability eli järjestelmien välinen kytkettävyys on noussut maailmalla kuumaksi puheenaiheeksi”, Rossi painottaa.
Laiteteknisen datan avulla pystytään ennakoimaan huoltoja ja varaosien tarvetta ja rakentamaan tämän pohjalta laitteisiin liittyviä erilaisia palvelukomponentteja. Asiakkaan hyöty on se, että laite on varmasti kunnossa aina silloin, kun sitä tarvitaan.
”Internetiin kytketyt laitteet tuottavat nyt päivittäin enemmän tietoa kuin mitä ihmiskunta keräsi yhteensä 2 000 vuoden aikana ennen internetiä. Tällä hetkellä internetiin kytkettyjen laitteiden datasta vain murto-osa on hyödynnettävissä, koska sitä ei ole strukturoitu. Strukturoidusta datasta puolestaan vain pieni osa on analysoitu.” Seuraava haaste on, millä tavalla tiedon uudelleenkäyttö varmistetaan. Tämä voidaan tehdä antamalla sille kuvaavia ’tagejä’, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön. Kun strukturoitua ja tageilla varustettua tietoa on riittävästi, Rossi kuvaa tiedon hyödyntämistä kalastusvertauksella: big data on tietojärvissä, joista sitä troolataan filtteriverkkojen avulla.
Raudasta uusiin hoitomuotoihin Internettiin kytketyt laitteet tuottavat päivittäin valtavan määrän tietoa, josta vain murto-osa on tänäpäivänä hyödynnettävissä. Kuva: Thinkstock.
Terveysteknologian Liitto ry – FiHTAn IoTtyöryhmä on analysoinut terveysteknologiayritysten liiketoimintamalleja teknologiamurroksen näkökulmasta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Innokas Medicalin varatoimitusjohtaja Tommi Kaasalainen. Hän tiivistää muutoksen kolmeen vaiheeseen. ”Ensimmäisessä vaiheessa myytiin rautaa korkealla kilohinnalla. Nyt suurin osa yrityksistä elää vaihetta, jossa laitteen lisäksi tarvitaan hoidon laadun kannalta välttämättömiä vaihdettavia osia. Tällainen voi olla esimerkiksi suulake, johon potilas hengittää. Sen pitää olla potilakohtainen infektiovaaran eliminoimiseksi.”
Potilastiedon avulla puolestaan voidaan kehittää paitsi yksilöllisiä hoitoja, tehdä myös analyyseja siitä, millaisiin maakohtaisiin kehittämisohjelmiin kannattaisi ryhtyä esimerkiksi influenssan etenemisen rajoittamiseksi tai polion hoitamiseksi. ”Seuraava vaihe on se, että laitteesta ja potilaasta kerättävän datan avulla aletaan kehittää uusia hoitomuotoja ja ottaa niitä käyttöön uusissa ympäristöissä. Esimerkiksi kodeissa, kun saadaan entistä parempia ja pienempiä laitteita, joita voidaan etäohjata”, Kaasalainen pohtii.
Ohjelmisto voi olla laite Kun ihmisiä pyritään pitämään poissa raskaista sairaalahoidoista, tarvitaan laitteiden lisäksi ohjelmistoja. FiHTAn viranomaisasioiden johtaja Tom Ståhlberg sanoo, että ohjelmistojen laatua terveysteknologiassa on valvottu lakisääteisesti 1990-luvulta alkaen. ”Tällaiset ohjelmistot ovat olleet pitkään niin sanotusti embedded eli jonkin tietyn laitteiston sisällä. Viime vuosina ovat alkaneet yleistyä laitteista riippumattomat, niin sanotut stand alone -ohjelmistot. Sellainen on esimerkiksi ohjelma, jonka avulla ennustetaan jonkin sairauden todennäköisyyttä. Nykylainsäädännön mukaan tällaiset ohjelmistot määritellään terveydenhuollon laitteiksi”, hän kertoo. Suomessa on ollut vahvaa ohjelmistoosaamista Nokia-vetoisen teollisuuden johdosta ja vaikka Nokia entisessä muodossaan on loppunut, ohjelmisto-osaaminen ei ole Ståhlbergin mukaan kadonnut minnekään. Suomessa on edelleen paljon alan osaajia ja osa heistä on hakeutunut terveysteknologian pariin. TERVEYSTEKNOLOGIA I 13
Ihmiset ottavat yhä enemmän vastuuta omasta terveydestään ja siinä auttaa tieto esim. oman unen riittävyydestä ja laadusta. Kuvat: Beddit.com ja iStockPhoto.
Tom Ståhlbergin mukaan terveydenhuollon laitteisiin liittyviä viranomaisvaatimuksia ei kannata pelätä vaan mieluummin ottaa niistä selvää ja hyödyntää niitä rohkeasti. Vaikka tehtäisiin vain hyvinvointisovelluksia, viranomaisvaatimusten noudattaminen parantaa yrityksen toimintaprosesseja. Lisäksi CE-merkintä on aina hyvä kilpailuvaltti”, hän muistuttaa.
Kotimittaukset hyötykäyttöön Terveydenhuollon digitalisoinnin oleellinen osa on se, että ihmiset alkavat ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään, sen ylläpitämisestä ja hoitamisesta ja käyttävät apuna erilaisia sovelluksia. Osa niistä on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön, mutta sovellukset tuottavat myös informaatiota, josta olisi hyötyä terveydenhuollon ammattilaisille, kun he tekevät diagnooseja ja hoitopäätöksiä. Startup-yrittäjä ja yksi HealthSPA-verkoston perustajista Kenneth Salonius kertoo esimerkin USA:ssa dokumentoidusta
14 I TERVEYSTEKNOLOGIA
tapauksesta. Eteisvärinän saaneella henkilöllä oli ollut sykemittari käytössä. Lääkäri oli voinut tarkistaa mittarin lukemien perusteella rytmihäiriön alkamisajankohdan ja perustaa hoitopäätöksen tälle tiedolle. Saloniuksen näkemyksen mukaan liikuntaa ja henkilökohtaista terveyden seurantaa varten alun perin suunnitellut sovellukset ovat jo alkaneet siirtyä myös ammattilaisten työkaluiksi. ”Se on jo nähtävissä vakuutusalalla ja se on käynnistymässä työterveyshuollossa. Molemmat järjestelmät hyötyvät sitä enemmän mitä paremmin asiakkaat pitävät huolta itsestään. Siksi ne kannustavat asiakkaitaan käyttämään terveisiin elämäntapoihin kannustavia sovelluksia ja tarjoavat heille niiden käyttöön liittyviä kannustimia ja etuja”, Salonius sanoo. ”Kolmas alue on mielenterveys. Tulemme näkemään sillä alueella hyvin mielenkiintoisia järjestelmiä, joiden avulla autetaan ihmisiä hoitamaan itseään ja toisaalta myös hakeutumaan hoitoon riittävän ajoissa ja aiempaa helpommin.
Analytiikassa vielä paljon kehitettävää Terveysteknologia-alan yrityksissä on käynnissä tiivis tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, jotta kilpailukyky säilyisi tulevassa digimaailmassa. Tommi Kaasalaisen mukaan alalla pitkään olleet yritykset ovat helposti liikkeissään hitaampia kuin ketterät startupit. ”Startupit ovat niin sanottuja disruptiivisia toimijoita, jotka hakevat mahdollisimman suurta tuottavuushyppyä. Monet niistä pyrkivät kehittämään pieniä laitteita, joilla voidaan toimia ketterästi. Ne pyrkivät oikaisemaan aiemmin kuvaamani kehityspolun suoraan uusissa ympäristöissä toimiviin digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin”, hän sanoo. Mutta myös perinteiset, suuret yritykset ovat ajan hermolla. Esimerkiksi GE Healthcaren laitteissa on jo niin sanottu musta laatikko, jonka avulla esimerkiksi anestesiakone tallentaa kaiken tiedon siitä mitä leikkauksen aikana on tapahtunut.
”Jo tällä hetkellä kykenemme siirtämään satoja mittausparametreja sekuntitarkkuudella digitaalisista anestesianantolaitteistamme pilvessä olevaan datajärveen. Kun tätä dataa yhdistetään muuhun potilaasta mitattuun tietoon, esimerkiksi mitä lääkkeitä hänelle on annettu ja mitä laboratoriotietoja on ollut, saadaan tietoa vaikuttavuudesta. Voidaan katsoa, mikä oli ongelma, miten siihen reagoitiin ja mikä oli lopputulos”, Risto Rossi kuvaa.
GE Healthcarella on Suomessa suuri tuotekehitysyksikkö ja laitteita valmistava tehdas. Kuva: Copyright General Electric Company
Tällä hetkellä mustien laatikoiden tietoa ei pystytä hyödyntämään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Analytiikka ei Rossin mukaan ole riittävän kehittynyttä. Mutta tulevaisuudessa tällaisen datan pohjalle syntyy ennustavaa analytiikkaa. Se kertoo lääkärille esimerkiksi, että mikäli potilaan elintoiminnot pysyvät tällaisina ja leikkaus jatkuu tällä linjalla, lopputulos on todennäköisesti tietynlainen. Lopullinen tavoitetila on ohjaava analytiikka, jossa se ehdottaa toimenpiteen seuraavan vaiheen. Hoitava ammattilainen voi sitten joko hyväksyä ehdotuksen ja toimia sen mukaisesti ja antaa toimilaitteiden suorittaa jatkotoimen itsenäisesti. Tai hoitava henkilökunta voi aina itsenäisesti poiketa analytiikan ohjeistuksesta tilanteen mukaan. TERVEYSTEKNOLOGIA I 15
Tiedon integrointi välttämätöntä
Peliteollisuus mukaan
Big datan käyttöä selvitetään myös palvelujärjestelmän puolella. Aalto-yliopisto on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan, miten jo olemassa olevia tietomassoja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti eri sairauksien hoidossa.
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö Neuron tutkii digitaalisten välineiden hyödyntämistä kuntoutuksessa. Rahoittajana on Euroopan sosiaalirahoitus. Tavoitteena on kehittää etäkuntoutusmalli, jonka avulla potilaita voidaan kotiuttaa sairaalasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Professori Juho Rousun mukaan tietoa tallennetaan valtavasti, mutta sitä ei käytetä tehokkaasti esimerkiksi diagnoosien tekemisessä tai hoitojen suunnittelussa. Tietomassojen hyödyntäminen olisi kuitenkin ilmeinen tapa tehostaa toimintaa, kun päällä on kustannuskriisi, joka pahenee koko ajan.
Ylilääkäri Kauko Pitkäsen mukaan taustalla on resurssipula. Sairastuvia tulee väestön ikääntymisen myötä yhä enemmän ja terapeuteista alkaa olla pula. Tilanne uhkaa johtaa siihen, että perinteisillä toimintamalleilla osa potilaista syrjäytyy, kun heille ei pystytä järjestämään riittävää kuntoutusta.
Tutkimuksessa on kyse nimenomaan eri lähteistä peräisin olevan tiedon yhdistämisestä. Esimerkiksi genomitietoa on hyödynnetty tutkimuksessa, mutta ei vielä kovin paljon terveydenhuollon palveluissa.
”Kehitämme toimintamallia ja siihen liittyviä teknologioita, joissa osa kuntoutuspalveluista voidaan tuottaa etäyhteyksien avulla ilman että potilaiden tarvitsee mennä sairaalaan. Rakenteilla on verkkopalvelualusta, jossa asiakkaat voivat olla internetin tai matkapuhelinverkon kautta yhteydessä fysio-, puhe- ja toimintaterapeutteihin, jotka ohjaavat tekemään harjoitteita”, Pitkänen kertoo.
”Tiedon integrointi pitää pystyä tekemään potilaan tasolla. Pitää pystyä näkemään, miten esimerkiksi tietyt asiat genomissa korreloivat sairauskertomuksessa näkyviin asioihin”, Rousu selvittää. ”Tavoitteenamme on kehittää menetelmiä suurten lääketieteellisten aineistojen yhdistämiseksi ja ennustemallien muodostamiseksi sekä luoda mukautuvia käyttöliittymiä, jotka auttavat lääkäreitä diagnoosien tekemisessä ja hoidon suunnittelussa.” Tutkimuksessa hyödynnetään mukana olevien potilaiden sähköistä potilaskertomusta, josta saatavaa tietoa tarkastellaan hänen geneettistä taustaansa vasten. Pilotteja on kolme: pikkukeskoset, leukemia ja keuhkoahtaumatauti. ”Uskon, että big datan ansiosta lääkärin työ on 5–10 vuoden kuluttua aika lailla erilaista kuin tänä päivänä”, Rousu ennustaa.
16 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Neuronin tutkimushankkeessa on mukana myös peliyrityksiä, jotka kehittävät terveysvaikutteisia pelejä. Niiden avulla asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä esimerkiksi tasapaino- tai yläraajaharjoitteita. Asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita ja lähteneet mielellään kokeilemaan uutta. ”Emme pyri korvaamaan vanhaa toimintamallia kokonaan. Sairaalassa käyminen ja asiantuntijan tapaaminen on edelleen tarpeellista, vaikkakin vähemmässä määrin. Uusi toimintamalli antaa mahdollisuuden kehittää ja tehostaa erityisesti sitä vaihetta, kun siirrytään laitoksesta kotiin ja harjoitteiden intensiteetti vähenee. Tässä kohtaa on ollut musta aukko”, Pitkänen sanoo.
Myös digitaalisella peliteollisuudella on annettavaa terveys- ja hyvinvointipalveluille. Fysioterapiaharjoitteluun kehitetyssä pelissä kuntoutettava istuu satulatuolissa ja siirtää ruudulla olevaa nuolta muuttamalla asentoaan ja vartalonsa painopistettä näytön ohjeiden perusteella. Kuva: Neuron
Kuva: Merivaara
Älyä ja helppokäyttöisyyttä leikkaussalien tekniikkaan Merivaara auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään työnsä paremmin älykkään järjestelmän avustuksella. Sairaalakalusteita ja leikkaussalijärjestelmiä suunnitteleva ja valmistava Merivaara panostaa tuotteidensa laatuun. Se on ainoa keino pärjätä vientimarkkinoilla, kun tärkeimmät kilpailijat ovat huomattavasti suurempia. Merivaaran laatuajattelussa asiakkaan käyttökokemus on suunnittelun keskiössä. Lähtökohta on se, että terveydenhuollon ammattilaisen ei pitäisi joutua käyttämään energiaansa mihinkään muuhun kuin potilaan hoitamiseen. Vaativimmillaan leikkaussalissa kyse on potilaan hengestä ja lääkärin ja hoitajien pitäisi pystyä keskittymään siihen, minkä he osaavat parhaiten. Markkinointijohtaja Josefin Hoviniemi ottaa esimerkiksi Merivaaran kehittämän älykkään leikkaussalin ohjausjärjestelmän. ”Leikkaussalissa voi olla monta käyttöliittymää, esimerkiksi seinäpaneeli, tietokone tai laitteen oma ohjauspaneeli. Näitä ei ole toteutettu loogisesti tai visuaalisesti yhdenmukaisella tavalla. Siksi käyttäjä joutuu liian usein miettimään, mitä ‘nappia’ nyt pitäisi painaa”, Hoviniemi kertoo. ”Kehittämässämme järjestelmässä on yhtenäinen käyttöliittymä usealle laitteelle. Kun käyttäjä opettelee käyttöliittymän jollakin laitteella, hän omaksuu muidenkin laitteiden käytön nopeammin. Toiminnot ovat selkeät, johdonmukaiset ja yhteneväiset.”
Intuitiivista toiminnallisuutta Helpon käyttöliittymän lisäksi älykkäässä järjestelmässä on henkilökunnan työtä helpottavaa automatiikkaa, esimerkiksi ilmanvaihdossa, jolla on suuri merkitys paitsi infektioiden hallinnassa, myös leikkaussalin henkilökunnan jaksamisessa. Kirurgilla ja hoitajilla voi olla suojavaatteiden alla kuuma samaan aikaan, kun niskaan puhaltaa kylmää. Keskittyminen heikkenee. ”Ilmanvaihtoa kuvataan yleensä siten, että näytetään paine-eroja mittayksikkönä, jonka nimi on pascal. LVI-insinööri tietää, mikä pascal on, mutta miksi ihmisiä hoitamaan koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi se tietää”, sanoo tuotekehitysjohtaja Jyrki Nieminen. ”Hoitajan ydinosaamista on tietää, millaisen riskiluokan potilas on hoidettavana. Älykkäässä ohjausjärjestelmässämme ilmanvaihto säätyy automaattisesti oikeaksi riippuen siitä, onko hoidettavana normaalin, korkean vai infektioriskin potilas.”
”Luonnossa asiat ovat pelkistettyjä ja intuitiivisesti oikein. Sairaalassa tehdään töitä paineen alla ja asioiden pitäisi sielläkin sujua intuitiivisesti. Tarkkaa ja vaativaa työtä tekevän ei pitäisi joutua miettimään, miten tekniikka toimii”, Nieminen kertoo.
Ylpeästi suomalainen Merivaaran sairaalakalusteet tunnetaan laajasti ja niitä arvostetaan. Yritys toimittaa edelleen sairaalasänkyjä ja potilaspaareja, mutta viime vuosina se on keskittynyt vahvasti leikkausaliratkaisujen suunnitteluun ja toimittamiseen. Valtaosa tuotannosta menee vientiin. ”Tuotteitamme käytetään yli sadassa maassa, niinkin eksoottisissa paikoissa kuin Norjan Huippuvuorilla, Pääsiäissaarilla ja Uudessa Seelannissa. Joissakin maissa olemme jopa markkinajohtaja. Olemme ylpeitä siitä, että valmistamme Suomessa kansainvälisesti menestyneitä terveysteknologian tuotteita”, Hoviniemi kertoo. www.merivaara.com
Myös muotoilulla voidaan vaikuttaa ilmanvaihtoon. Perinteinen leikkauspöydän valaisin on suurimassainen möhkäle, joka estää ilmaa vaihtumasta riittävän nopeasti. Merivaaran uuden polven valaisin päästää ilman kiertämään esteittä ja vähentää potilaan infektioriskiä.
TERVEYSTEKNOLOGIA I 17
Kilpailuetua kumppanuudella Toimintamalli nimeltä co-creation leviää maailmalla. Innokas Medical ja CareFusion Finland ovat saavuttaneet sen avulla hyviä tuloksia.
”Uusien, kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden luominen mahdollisimman nopeaan tahtiin käy yhä haastavammaksi. Ne yritykset, jotka eivät kykene uusimaan ajattelumallejaan ja työskentelytapojaan, putoavat pelistä pois.” Näin väittää Innokas Medicalin uusi toimitusjohtaja Jouni Toijala, jolla on pitkä kokemus eri toimialojen johtotehtävistä ennen Innokasta. Hänen mukaansa terveysteknologialla on edessään sama kehitys, joka on jo lähtenyt käyntiin monella muulla teollisuudenalalla: kaikki monimutkaistuu. Bisnesmallien muutostarpeen perussyy on teknologioiden nopea kehittyminen digitalisaation myötä. Paitsi että markkinoille tulee koko ajan uusia, entistä monimutkaisempia tuotteita, vanhoihin tuotteisiin tulee ohjelmistokehityksen myötä koko ajan uusia ominaisuuksia. Ohjelmistojen määrä kasvaa ja langattomuus lisääntyy.
Kuvat: Martti Ahlstén
Käytettävyys korostuu ”Ihmiset ovat alkaneet kuluttajalaitteiden myötä arvostaa helppoa käytettävyyttä. Kun terveydenhuollon ammattilainen menee työpaikalleen, hän haluaisi ammattilaitteilta samaa helppoa käytettävyyttä. Sen puuttumista ei voi perustella sillä, että kyse on monimutkaisista tuotteista”, Jouni Toijala sanoo. Lisää vaikeuskerrointa tuo se, että terveydenhuollon laitteet ovat suuria investointeja ja niiltä edellytetään merkittävästi pitempää käyttöikää kuin kulutustuotteilta. Vaikka markkinoille tulisikin uusia laitesukupolvia, asiakkaalla ei välttämättä ole kykyä tehdä uusia investointipäätöksiä. Siksi vanhan ”raudan” pitäisi taipua ohjelmistopäivityksiin ja uusiin ohjelmistoihin. Kun laitteeseen lisätään älyä, sen vanhojen prosessien pitäisi pystyä hallitsemaan monimutkaistuvaa kokonaisuutta. ”Kun vielä otetaan mukaan terveysteknologian raskas ja monimutkainen regulaatio, käsillä on hyvin monimutkainen yhtälö.”
Innokas tavoittelee kumppanuuksia Jouni Toijalan mukaan ratkaisu on toimintamalli nimeltä co-creation, jossa tuotteen tai palvelun kehittämiseksi tuodaan yhteen eri toimijoita asiakkaasta asiantuntijoihin. Lopputuloksena on parempi tuote kuin perinteisessä mallissa, jossa yritys suunnittelee tuotteen, valmistaa sen tai hankkii valmistuksen alihankintana ja markkinoi tuotteen loppukäyttäjille. Yhteisessä luomisessa kaikki osapuolet saavat kilpailuetua ja pystyvät tuottamaan aiempaa enemmän lisäarvoa.
18 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Pitkäkestoisessa testissä olevia VC150-monitoreita tarkastamassa Innokas Medicalin projektipäällikkö Katri Halla-Aho ja vastaava ohjelmistosuunnittelija Petri Pelkonen.
DI Minna Eskola Innokkaalta ja Janne Ranta CareFusionilta testaamassa vastasyntyneen ruumiinlämmön seurantaan kehitettyä anturia.
Monimutkaistuvassa maailmassa laitteiden valmistaja ei välttämättä saa omaan organisaatioonsa oikeanlaista osaamista oikeaan aikaan vaikka haluaisikin pitää kaiken omissa hyppysissään. Seuraus on, että yritys ei pysy kilpailukykyisenä. Co-creationissa ajattelutapa muuttuu yhteistoimintaa korostavaksi ja yritys etsii yhteistyökumppaneita riittävän osaamisen varmistamiseksi. Toijala uskoo, että co-creation-toimintamalli alkaa yleistyä terveysteknologiassa. Siksi Innokaskin on muuttanut toimintatapaansa tämän kulttuurin mukaisesti. Perinteinen sopimusvalmistaja ja -suunnittelija tavoittelee ja tarjoaa kumppanuuksia.
CareFusion Finland arvostaa regulaatio-osaamista CareFusion Finland on co-creationia soveltava yritys, jolle Innokas Medical ei ole pelkkä alihankkija vaan kumppani jo viiden vuoden takaa. CareFusion Finland on osa globaalia terveysteknologiayritys Becton Dickinsonia. Suomen yksikkö kehittää ja markkinoi kaapeleita, antureita, hengitysletkustoja ja muita tarvikkeenomaisia tuotteita, joilla potilas yhdistetään joko monitoriin tai anestesiakoneeseen. CareFusionin Suomen yksikön tuotteita myydään globaalisti. Suurin markkina-alue on USA. Yksikön vastuulla on noin 1 500 tuotenimikettä. ”Innokas ei ole meidän kumppanimme siksi, että saisimme siltä hyvää insinöörityötä. Sitä saa muualtakin. Tärkein syy on Innok kaan regulatiivinen osaaminen. Tuotteemme määritellään tervey denhuollon laitteiksi, joten niihin sovelletaan monimutkaista regulaatiota. Tarvitsemme kumppanin, joka osaa työskennellä laatujärjestelmien kanssa ja ymmärtää viranomaisvaatimuksia”, tuotekehitysjohtaja Janne Ranta CareFusionilta sanoo. Tuotekehitysprojektien ohella Innokas ja CareFusion Finland ovat järjestäneet muun muassa yhteisiä innovaatio-workshopeja ja aivoriihiä uusista mahdollisuuksista. Lisäksi Innokas on esitellyt aktiivisesti uusia mahdollisia yhteistyökumppaneita omasta verkostostaan. CareFusion Finland palkkaa mielellään harjoittelijoita eri kansallisuuksista. Käynnissä uusien harjoittelijoiden koulutustilaisuus.
Uusi taso kansainvälistymisessä Innokas Medical on Suomen ainoa terveysteknologiaan erikoistunut sopimusvalmistaja ja -suunnittelija. Sen asiakkaina on lukuisia menestyneitä brändejä. Innokas on ottanut viime aikoina merkittäviä askelia kansainvälistymisen ja kasvun kannalta. Yritys on solminut sopimuksia uusien ulkomaisten asiakkaiden kanssa, jotka vahvistavat Innokkaan kansainvälistä asiakaskenttää entisestään. Aikaisemmin Innokkaan ulkomaiset asiakkuudet ovat pääasiassa olleet suomalaisten yritysten ulkomaille sijoittuneita yksiköitä, kun nyt syntyneet uudet sopimukset on solmittu täysin uusien kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Myös tuotekehityspuolelle kuuluu uutta.Innokas on juuri saanut päätökseen Carescape VC150 -potilasvalvontamonitorin tuotekehitysprojektin GE Healthcarelle. Laitteelle on saatu myyntilupa, ja Innokas jatkaa tuoteyhteistyötä GE:n kanssa laitteen valmistajana. Innokas vastaa myös laitteen huollon ja after sales -palvelujen tuesta ja koulutuksesta sekä varaosapalveluista. Innokkaalla on jatkossa varattuna projektille myös tuotekehitysresursseja. www.innokasmedical.fi www.carefusion.com
TERVEYSTEKNOLOGIA I 19
Team Finland esittelemässä suomalaista osaamista Slushissa. Kuva: Slush / Sami Heiskanen
Tervetuloa investoimaan Suomen terveysalaan! Vain harva maa on ymmärtänyt terveysalan liiketoiminnallisen kasvupotentiaalin, mutta Suomi on. Maa on ainutlaatuisen päättäväisesti purkanut esteitä tutkimuksen ja ulkomaisten investointien tieltä. Vuonna 2014 käynnistyi kansallisen terveysalan kasvustrategian jalkauttaminen. Tämä osoittaa, että suomalainen yhteiskunta tukee laajasti terveysalan teollisuusyritysten investointien lisäämistä. Kansallisen terveysalan kasvustrategian osalta oli erityisen merkillepantavaa se, kuinka laajasti yritysten ääntä etsittiin, kuultiin ja ymmärrettiin.
Lainsäädäntö tukemaan innovaatiotoimintaa Vuonna 2013 astui suomalainen biopankkilaki voimaan. Genomitiedon sekä kliinisen ja demograafisen tiedon integrointimahdollisuus laajentaa biopankkien merkitystä pelkästä biolääketieteellisestä tutkimuksesta lääkkeiden vaikuttavuuden arvioimiseen, terveystaloudellisiin analyyseihin ja mahdollisesti muihin soveltuvuuksiin. Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus lanseerata kaupallisia genomipalveluita ja odotetusti useat isot yritykset ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta. Vuonna 2015 ensimmäinen suomalainen biopankki, turkulainen Auria, solmi yhteistyösopimuksen globaalin life science -yrityksen, Bayer Pharma AG:n kanssa. Tämä oli vasta alkua. Viime vuonna suomalaiset biopankit ovat käynnistäneet yhteistyön useiden globaalien yritysten, kuten Roche, Pfizer, Biogen Eisai ja MSD, kanssa.
Investoi Suomen digitaaliseen vallankumoukseen Suomi tarjoaa ulkomaisille yrityksille korkeasti koulutettua työvoimaa, huippututkimusta, ja 100-prosenttisesti elektroniset potilaskertomukset yhdistettynä genomi- ja kliinisiin tietopankkeihin. Niistä voi löytää jopa 100 vuotta vanhaa tietoa. Suomalaiset osallistuvat myös mielellään lääketieteellisiin tutkimuksiin; ja maassa on yli 500 yritystä, jotka toimivat terveysteknologian, eHealth’in, bioteknologian, genomitutkimuksen, kuin myös lääketeollisuuden sektoreilla. Kymmenet monikansalliset yritykset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana investoineet erityisesti terveydenhuollon laitteiden sekä in vitro -diagnostiikan valmistukseen ja tuotekehitykseen Suomessa. Nyt ala on mullistumassa: digitalisaatio on tulossa laajasti terveydenhuoltoon ja tutkimusalaan. Digitalisaation myötä kansalaiset asetetaan terveydenhuollon prosessien keskiöön. Ennaltaehkäisystä tulee yhtä tärkeää kuin hoidosta ja hoitaminen siirtyy sairaaloista koteihin. Tätä kutsumme digitaaliseksi terveydeksi – ja se muutos on juuri nyt käynnissä Suomessa. Nokian mobiililiiketoiminnan ansiosta Suomeen on syntynyt maan kokoon nähden suhteutettuna eniten digitaalisen terveyden startup-yrityksiä maailmassa. Viime vuonna GE Healthcare valitsi Suomen omaksi digitaalisen terveyden kehittämiskeskukseksi. Tämä on vahva osoitus Suomen kansainvälisestä kilpailukyvykkyydestä terveysalalla.
20 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Finpro – yhden luukun palvelu investoijille Finpro on julkinen organisaatio, jonka tehtävänä on lisätä kauppaa ja ulkomaisia investointeja Suomeen. Nora Kaarela, Finpron terveystoimialan johtaja: ”Terveysala on yksi uusista kansallisista keihäänkärjistämme, joten se on myös toimintamme fokuksessa. Me olemme merkittävästi lisänneet aktiviteetteja suorien ulkomaisten terveysalan investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Meillä on kaikki tarvittavat elementit: terveysteknologia- ja ICT-osaaminen sekä parhaat terveyspalvelut – yhtälö, jolla on synnytetty tasaisesti ja nopeasti kasvava digitaalisen terveyden liiketoimintaympäristö.
FinlandCaren seminaari Singaporessa maaliskuussa 2016. Matkalla ovia aukomassa oli sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Kuvassa singaporelaisten vieraiden kanssa keskustelemassa Marko Kärkkäinen Maricare Oy:stä. Kuva: Finpro / Paula Kivistö
Ohjelmat kasvun ja viennin tukena Finpro edistää vientiä ja houkuttelee investointeja Suomeen kolmen ohjelman avulla. Digital Hospitals on ohjelma, jossa tavoitellaan suomalaisten yritysten yhteisvientiprojektien käynnistämistä sairaalarakentamisessa. Laitteita ja ohjelmistoja valmistavien terveysteknologiayritysten lisäksi mukana on myös rakennusalan toimijoita. Tavoitteena on osallistua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin, joissa haetaan sairaaloille kokonaisvaltaista toimittajaa. Kyse on projektiviennistä, jossa sairaala toimitetaan tilaajalle avaimet käteen -periaatteella. Digital Hospitals -ohjelman tavoitteena on kasvattaa osallistuvien yritysten vientiä sadalla miljoonalla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ensimmäiseksi markkinaksi on valittu Pohjoismaat, joissa sairaalauudistuksiin on jo päätetty käyttää noin 30 miljardia euroa.
FinlandCare-ohjelma on suunniteltu yrityksille, jotka tarjoavat hoito-, hoivaja hyvinvointipalveluita sekä niihin liittyviä teknologioita, ohjelmistoja, apuvälineitä ja laitteita. Ohjelman tavoitteena on tehdä huippuosaamista ja teknologiaa hyödyntävät suomalaiset hyvinvointipalvelut tunnetuiksi ja halutuiksi kansainvälisillä markkinoilla, edistää niiden liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelma avaa ovia ja luo kontakteja terveydenhuollon ja sosiaalialan viranomaisiin ja päättäjiin kohdemarkkinoilla, joita ovat Venäjä, EU ja ETA alue, Arabiemiraatit, Qatar ja Saudi-Arabia sekä KaakkoisAasia ja Kiina. Uusia kohdemarkkinoita kartoitetaan koko ajan. Team Finland Health on koko terveyssektorin kattava ohjelma. Siinä ovat mukana terveysteknologian lisäksi lääketeollisuus ja hyvinvointialan tutkimustoiminta. Ohjelman tavoitteena on luoda Suomesta houkutteleva terveysalan investointien kohdemaa sekä tukea viennin kasvua. Ohjelma perustuu terveysalan tutkimusja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan, jota se toteuttaa.
Kuva: Juha Sarkkinen
TERVEYSTEKNOLOGIAI I21 21 TERVEYSTEKNOLOGIA
Seulonta pelastaa vauvoja Raskausajan ja vastasyntyneiden testaus on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Se on kustannustehokasta ja säästää monia perheitä inhimilliseltä tragedialta.
PerkinElmer on globaali yritys. Konsernin pääkonttori on Yhdysvalloissa, ja yrityksellä on toimintaa yli 150 maassa. Yksi PerkinElmerkonsernin suurimmista tuotekehitysja valmistusyksiköistä toimii Turussa, toki tuotekehitystä tehdään muuallakin, muun muassa USA:ssa, Kiinassa ja Ruotsissa. PerkinElmer jakaantuu kahteen osaalueeseen, elinympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen. Wallac Oy Turussa on PerkinElmer-konsernin IVD-osaamiskeskus, jossa valmistetaan laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja tutkimusta ja sairauksien seulontaa varten. ”Noin 15 vuotta sitten Wallacissa tehtiin strateginen päätös siirtyä perinteisestä diagnostiikkabisneksestä ennaltaehkäisevään seulontabisnekseen. Turun yksikön vahvuus on nimenomaan kokonaisjärjestelmäosaaminen tällä liiketoiminta-alueella”, R&D Site Leader Janne Seppälä toteaa.
22 I TERVEYSTEKNOLOGIA
”Täällä immuunokemian osaaminen on perinteisesti ollut vahvaa. Viime vuosina olemme investoineet erityisesti massaspektrometrian ja molekyylidiagnostiikan menetelmiin ja onnistuneet tuomaan näitä teknologioita sairauksien seulontaan.
joista monet ovat aineenvaihduntasairauksia. Seulonnan avulla löydetään sairaudet, jotka hoitamattomina johtavat vakavaan vammautumiseen tai jopa kuolemaan. Hoidettuina nämä sairaudet eivät juuri vaikeuta normaalia elämää”, hän sanoo.
Seulontaa vauvojen parhaaksi
Suomessa syntyy vuosittain 1–2 vaikeaa immunipuutosta (SCID, Severe Combined Immuno Deficiency) sairastavaa lasta. Sairaus tunnetaan kansanomaisesti ns. ’kuplapoika’ sairautena. Varhaiseen kuolemaan johtavan taudin hoitokustannukset yksittäisen potilaan kohdalla voivat nousta jopa miljoonaan euroon ja nämä lapset voivat joutua viettämään koko lyhyen elämänsä eristettyinä sairaalahoidossa. Seulontatestillä tauti saadaan diagnosoitua varhaisessa vaiheessa. Hoidettuna lapselle kehittyy täysin normaali immunipuolustusmekanismi ja lapsen eloonjäämisennuste on jopa 93 prosenttia.
Global Business Director Marika Kasen mukaan PerkinElmer on markkinajohtaja vastasyntyneiden harvinaisten, mutta vakavien sairauksien seulonnassa. Useimmat näitä tauteja sairastavista lapsista näyttävät vastasyntyneinä täysin terveiltä. Testaamalla kaikki vastasyntyneet löydetään ne, joille varhainen taudin tunnistaminen ja hoito ovat elintärkeitä. Seulontaa tarvitaan, jotta hoito voidaan aloittaa ennen oireiden ilmaantumista. ”Suomessa vastasyntyneiltä tutkittiin pitkään vain kilpirauhasen vajaatoiminta. Nykyisin seulonnan kohteena on jo yli 20 synnynnäistä sairautta,
“SCID-sairautta ei vielä Suomessa seulota, mutta toivottavasti se saadaan osaksi Suomen vauvaseulontapaneelia lähivuosien aikana.”
Vastasyntyneen seulontatesti on kantapäästä otettava veripisaratesti. Se otetaan sairaalassa rutiinisti ennen vauvan kotiuttamista, elleivät vanhemmat sitä kiellä. Kuva: Shutterstock. Sivun muut kuvat: PerkinElmer.
Kokonaisvaltaista raskausajan seurantaa Viime vuosina on myös raskausajan seulontoihin tullut uutta teknologiaa. Raskausajan tutkimuksissa pyritään entistä kokonaisvaltaisemmin selvittämään äidin ja sikiön terveydentilaa heti raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. ”Uusimpana seulana on raskausmyrkytysriskin arvioimiseen kehitetty testi. Yksinkertainen verikoe tuo lisäarvoa tunnistamaan ne äidit, joilla on kohonnut riski sairastua raskausmyrkytykseen ja jotka täten hyötyvät ennaltaehkäisevästä hoidosta”, Global Business Director Anna Godenhjelm sanoo. Aikaisemmin raskaudenaikainen seulonta keskittyi pitkälti ainoastaan Downin syndrooman seulontaan. Kuitenkin raskausmyrkytys aiheuttaa komplikaatioita huomattavassa määrin sekä äidille että lapselle ja se on paljon yleisempi kuin Downin syndrooma.
Myös Downin syndrooman seulontaan on kehitetty uusi testi. NIPTtutkimuksella äidin verinäytteestä tutkitaan sikiöperäistä DNA:ta, ja testin tavoitteena on löytää seulotuilta naisilta yli 99 prosenttia Downin syndrooma -raskauksista. PerkinElmerin raskausajan seulonta kattaa vuositasolla jo vajaa 10 miljoonaa raskautta.
Voimakkain kasvu Aasian markkinoilla ”PerkinElmer työllistää Turussa yli 500 työntekijää, maailmanlaajuisesti 7700. Koko konsernin liikevaihto on 2,2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstön monipuolinen osaaminen antaa vahvan perustan liiketoiminnan jatkuvalle kasvulle. Yrityksessä työskentelee muun muassa biokemistejä, laborantteja, mekaniikka-, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelijoita”, Janne Seppälä sanoo.
”Yksi PerkinElmerin Turun toimipisteen menestyksen tekijöistä on viranomaisvaatimusten osaaminen kansainvälisesti. Eri puolilla maailmaa viranomaisvaatimukset myyntiluvan saamiseksi ovat jossain määrin erilaiset. Meille on vuosien saatossa kertynyt tosi vahva osaaminen tuotteiden markkinoille saattamisesta ja kaikesta siihen vaadittavasta dokumentaatiosta globaalisti”, hän toteaa. Maailmassa syntyy vuosittain noin 130 miljoonaa lasta. Heistä noin 37 miljoonaa seulotaan PerkinElmerin Turussa kehitetyillä testeillä. Sekä raskausajan että vastasyntyneiden testauksessa Aasia on yksi PerkinElmerin tärkeimmistä kasvualueista. ”Pelkästään Kiinassa yli 10 miljoonaa vauvaa seulottiin vuonna 2015 Turussa valmistetuilla tuotteilla ja tämä luku kasvaa sekä vauvojen että seulottavien sairauksien lukumäärässä mitattuna. Kaikkiaan PerkinElmerin vauvaseulontatuotteilla on vuosien kuluessa testattuja noin 520 miljoonaa lasta”, Kase lopuksi mainitsee. www.perkinelmer.com
TERVEYSTEKNOLOGIA I 23
Teknologiaverkostolla tehoa lääkekehitykseen Suomeen rakennetaan Medix Biochemican johdolla IVD-yritysten ja lääketeollisuuden yhteistyöverkostoa. Tavoitteena on kehittää diagnostisia testejä ja digitaalisia työkaluja sisältävä toimintamalli nopeuttamaan lääkekehitystä. Toimintamallia ja verkoston osaamista aletaan markkinoida kansainvälisille lääkekehittäjille. Tekesin rahoittamassa Companion Diagnostics -hankkeessa ovat mukana Medix Biochemican lisäksi Fimmic ja Finbiosoft. Ne tarjoavat digitaalisia palveluja Medixin kehittämien diagnostisten testien tulosten analysointiin, validointiin, tallentamiseen ja jakamiseen eri maiden lääkeviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Ensimmäinen toimintamallin avulla kehitettävä tuote on diagnostinen testi endometrioosin (kohdun limakalvon sirottumatauti) lääkehoidon kehittämiseen. Testiä käyttää omassa tuotekehityksessään ja kliinisissä tutkimuksissaan suomalainen lääkeyritys Forendo Pharma.
Jani Huttunen (vas), Kari Pitkänen ja Juuso Juhila tarkastelevat digitoituja colorektaalisyöpäsoluja. Kuva: Martti Ahlstén
24 I TERVEYSTEKNOLOGIA
Kun lääke on saanut myyntiluvan, diagnostista testiä voidaan käyttää yksilöidyn lääkehoidon suunnittelussa ja hoidon tehon seurannassa. Testiä voidaan mahdollisesti käyttää myös erikseen endometrioosin diagnosointiin Medix Biochemican omana tuotteena. Projektin aikana on myös tarkoitus tuottaa lisää tietoa lääketeollisuuteen suuntautuvan diagnostiikka-alan sääntö- ja teknologisista vaatimuksista sekä aloittaa aikaisessa vaiheessa yhteistyö kliinisiä lääketestauksia tekevien ja kliinistä dataa keräävien sairaaloiden tai keskuslaboratorioiden kanssa. Lisäksi selvitetään diagnostiikka-alalle sopivaa liiketoimintamallia, joka palvelisi sekä IVD-yritysten että lääketeollisuuden intressejä.
Lääketutkimusta takaisin Suomeen Diagnostiikan asema terveydenhuollossa vahvistuu, kun personoitu eli potilaan mukaan räätälöity lääketiede yleistyy. Se on nouseva trendi maailmalla. Yksilöllisiä hoitoja on mahdollista räätälöidä vain hyvän diagnostiikan avulla. Myös lääkehoito on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin tiedetään, millä potilaalla on hyvä hoitovaste millekin lääkkeelle. ”Endometrioosin diagnosointi on se testi, jonka avulla olemme aloittaneet verkoston rakentamisen. Kun toimintamalli on valmis, se ei ole riippuvainen kehitettävästä lääkkeestä. Yhteistyöverkostoa ja sen mahdollistamaa diagnostista osaamista voidaan tarjota mille tahansa lääkekehittäjälle siitä
Medix Biochemica on kehittänyt pikatestien lukulaitteen. Actim 1ngeni tekee testaamisesta ja dokumentoinnista vaivatonta ja luotettavaa sekä laboratoriossa että hoitotilanteessa. Kuva Medix Biochemica
riippumatta, mitä lääkettä kehitetään”, kertoo Medix Biochemican tuotekehityspäällikkö Juuso Juhila. ”Uskomme, että Suomeen rakennettava verkostomme kiinnostaa lääkekehittäjiä, koska sen avulla voidaan lyhentää lääkkeiden markkinoille saamisen kuluvaa aikaa merkittävästi.” Forendo Pharman projektipäällikkö Pasi Koskimies sanoo, että markkinoille päästäkseen on uudella lääkkeellä osoitettava jo markkinoilla olevia lääkkeitä parempi teho-sietoprofiili. Siksi lääkekehittäjille on tärkeää, että kliinisiin tutkimuksiin saadaan mukaan sellaisia potilaita, joiden hoitovaste lääkeaineeseen on hyvä. Mitä tarkemmin hoidosta hyötyvät potilaat pystytään tutkimuksiin valitsemaan, sitä suurempi on onnistumisen mahdollisuus. Samalla lääkettä kehittävällä yrityksellä on mahdollisuus pienentää kehityskustannuksia, jotka lääkealalla ovat suuria. ”Lääkekehittäjien kliiniset tutkimukset Suomessa ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana dramaattisesti. Tässä on nyt myös suuri kansallinen mahdollisuus ja lisäperuste saada niitä takaisin. Meillä on tarjota yhteistyöverkosto, joka pystyy kehittämään diagnostisia testejä hyvän hoitovasteen potilaiden löytämiseksi. Lisäksi meillä on diagnostisten testien tueksi tietoteknisiä ja regulatiivisia palveluita tarjoavat yritykset ja niiden tuottamat ohjelmistot.
Suuri tulevaisuuden mahdollisuus Companion Diagnostics -hanketta vetävä Medix Biochemica on terveysteknologiayritys, joka kehittää, tuottaa ja markkinoi diagnostisia pikatestejä sekä globaalin diagnostiikkateollisuuden tarvitsemia vastaaineita ja antigeenejä sekä niihin liittyviä palveluita maailmanlaajuisesti. Medix Biochemica hyödyntää tuotteidensa kehittämisessä ja valmistuksessa modernin bioteknologian menetelmiä. Yritys oli ensimmäisiä yrityksiä maailmassa, jotka alkoivat valmistaa kaupallisesti monoklonaalisia vasta-aineita. Finbiosoft on ohjelmistoyritys, joka kehittää kliinisen diagnostiikan ratkaisuja. Tällä hetkellä se keskittyy validointien hallintajärjestelmän kehittämiseen. ”Olemme pystyneet muuttamaan vanhakantaisen, valtavasti käsityötä vaativan prosessin täysin digitaaliseksi ja automatisoiduksi menetelmäksi. Se tekee diagnostiikkatestien suorituskyvyn validoinnista helppoa ja tehokasta. Järjestelmä tuli markkinoille viime vuonna ja olemme saaneet heti merkittäviä asiakkaita. Kilpailua ei juuri ole, sillä muut yrittäjät eivät ole saaneet tuotettaan toimimaan yhtä hyvin”, toimitusjohtaja Jani Huttunen kertoo.
Fimmic on kehittänyt ohjelmiston, jolla pystytään jakamaan suuria, gigaluokan skannattuja kuvia kudosleikkeistä. ”Työn alla on parhaillaan ohjelmiston toisen sukupolven versio, joka sisältää deep learningiin perustuvan kuva-analyysialgoritmi-alustan. Tällöin konetta voidaan opettaa kattavan esimerkkikuvakokoelman avulla tunnistamaan skannatusta kudosleikkeestä halutut ominaisuudet. Tulevaisuudessa järjestelmämme löytää syöpä- tai endometrioosikudoksesta erilaisia piirteitä, pystyy luokittelemaan niitä ja arvioimaan automaattisesti kudosleikkeestä valittuja kohtia”, liiketoimintajohtaja Kari Pitkänen kertoo. Forendo Pharman ydinosaamista on elinspesifisiin hormonaalisiin mekanismeihin vaikuttavien uusien hoitomuotojen kehittäminen sekä naisten että miesten hormoniriippuviin sairauksiin. Yrityksen ydintiimissä on akateemisia endokrinologian osaajia sekä suomalaisen lääkekehitysalan edelläkävijöiksi tunnustettuja ammattilaisia. ”Companion Diagnostics -hanke on meille kaikille suuri tulevaisuuden mahdollisuus”, yritysten edustajat sanovat. www.medixbiochemica.com www.fimmic.com www.finbiosoft.com www.forendo.com
Endometrioosi on huonosti tunnettu ja pahimmillaan hyvin vaikea sairaus. Forendo Pharma valitsi endometrioosilääkkeen kehitystyönsä kohteeksi, koska sen kaupallinen potentiaali on kansainvälisesti suuri. Kuva: Forendo Pharma TERVEYSTEKNOLOGIA TERVEYSTEKNOLOGIA II 25 25
Terveysteknologian viennin arvo oli ennätykselliset 1,92 miljardia euroa vuonna 2015 In vitro -diagnostiikan laitteiden ja reagenssien viennin voimakkaan kasvun siivittämänä terveysteknologian teollisuuden kokonaisvienti vuonna 2015 saavutti uuden ennätyksen. Vienti kasvoi jälleen nopeampaa tahtia kuin tuonti, joten kauppataseen ylijäämä kasvoi ennätykselliseen 896 miljoonaan euroon. Terveysteknologia on nyt suurin Suomen huipputeknologian vientisektoreista ja ainoa merkittävä huipputeknologian sektori, jossa Suomella on huomattava kauppataseen ylijäämä Suomen terveysteknologian ala on onnistunut kasvattamaan vientiä pitkäjänteisesti lisäten samalla kauppataseen merkittävää ylijäämää. Kahden viime vuosikymmenen tarkasteluajanjaksolla, mukaan lukien euron käyttöönottoa edeltävät vuodet, viennin arvo on viisinkertaistunut ja ylijäämä kymmenkertaistunut. Vuonna 2015 Suomen terveysteknologian tuotteiden vienti kasvoi ennätykselliseen 1,92 miljardiin euroon, vuodentakaiseen nähden kasvua oli 6,6 %.
Viennin rajapyykit rikkoutuvat Terveysteknologian alan vientisegmenteistä terveydenhuollon laitteiden segmentti oli edelleen merkittävin. Terveydenhuollon laitteiden vienti kasvoi 4 % nousten 1,35 miljardiin euroon vuonna 2015. Terveydenhuollon laitteiden segmentti oli edelleen merkittävin tekijä ylijäämäisen kauppataseen muodostajana, yhteensä 89 %:n osuudellaan. Sähkökäyttöisten terveydenhuollon laitteiden (sisältäen mm. potilasmonitorit) ja instrumenttien vienti saavutti yhden miljardin euron rajapyykin ensimmäistä kertaa. Vuonna 2015 in vitro -diagnostiikan (IVD) segmentin vienti kasvoi 16 % ja segmentin veturina toimivat diagnostiikan reagenssit, joiden vienti kasvoi 21 %. Kiinan voimakkaan IVD-tuotteiden kysynnän jatkuminen vuonna 2015 mahdollisti 500 miljoonan euron rajan ylittymisen ensimmäistä kertaa.
Suomi valloittaa Yhdysvallat Yhdysvallat oli suurin Suomen terveysteknologian alueellinen vientimarkkina vuonna 2015 ja sen osuus kokonaisviennistä oli 36 %. Euroopan maat yhteisesti edustivat toista vastaavaa 36 % suuruista osuutta – Saksan, Ranskan ja Britannian ollessa päävientikohteita. Vaikka vienti muihin Euroopan maihin kasvoi hieman kaiken kaikkiaan, niin vienti Saksaan kasvoi huomattavat 11 % ja vuonna 2015 Saksa yksin edusti 8 % Suomen terveysteknologian kokonaisviennistä.
Kiinan viennissä kasvuloikka Vuonna 2014 saavutettu hieno 24 %:n USA:n viennin arvon kasvu jatkui 16 %:n kasvuna vuonna 2015. Vaikka vientiä USA:han vuonna 2015 vahvisti heikentynyt euron arvo, niin siitä huolimatta todellisen viennin kasvun arvioidaan olevan kuluneiden parin viimeisen vuoden aikana keskimäärin merkittävät 12 %. Voimakkain kysynnän kasvu vuonna 2015 nähtiin Kiinassa. Vienti Kiinaan kasvoi 35 %, ja Kiina ja Hongkong yhteensä edustavat nyt 8 % kokonaisviennistä. Vienti Venäjälle laski kolmanneksella, mikä on linjassa ruplan arvon heikkenemisen kanssa. Venäjän vienti oli vuonna 2015 enää 2 % Suomen terveysteknologian kokonaisviennistä.
26 I TERVEYSTEKNOLOGIA
” ”
Terveysteknologian tuotteiden vienti kasvoi 6,6 %
Yhdysvallat suurin vientimarkkina
Avainlukuja
Miljoonaa euroa
Suomen terveysteknologian kauppa vuosina 1996–2015 2 000
Vienti
1800 1600 1400 1200 Tuonti
1000
Kauppatase
800 600 400 200 2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
0
Terveysteknologian vienti maittain ja alueittain
USA
35,6 %
Eurooppa
35,5 %
Kiina ml. Hongkong
7,7 %
Latinalainen Amerikka 4,1 % Oseania
2,5 %
Venäjä
2,4 %
Kanada
2,3 %
Japani
1,8 %
Lähi-itä
1,4 %
Muut
3,7 %
LÄHDE: Tulli.
TERVEYSTEKNOLOGIA TERVEYSTEKNOLOGIAI I2727
FiHTA yhteisöllisesti – jäsentensä asialla FiHTA on tasaisesti kasvavan terveysteknologian teollisuuden yritysten yhteisö, edunvalvoja ja vaikuttaja. Edistämme alan osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä välitämme tietoa. Asiantuntijapalvelut kattavat mm: neuvonta-, tieto-, suoritus-, välitys- ja koulutuspalvelut. Jäsenetuna myös käyttöoikeus Conforlex-nettitietopalveluun, jota kautta jäsenemme saavat ajankohtaista tietoa ja uutisointia alan kansainvälisistä viranomaisvaatimuksista, standardeista ja niihin liittyvistä muutoksista.
Nykyiset jäsenemme eHealth & telelääketiede Abomics I Acute FDS I Ascom Miratel I BC Platforms I DISE digital signage software I Ikoni Online I Kide Clinical Systems I Mawell I Medixine I Mylab I Nokia Technologies I Onesys Medical I RemoteA
kuva: ThinkStockPhoto
Hoito & kuntoutus Bioretec I Diter Elektroniikka I Evondos I HLD Healthy Life Devices I HUR I Modulight I Onbone I Relaxbirth I Serres I Sooma Medical I Stick Tech I Velkon Healthcare I Valon Lasers In vitro-diagnostiikka & laboratorioratkaisut Biohit Healthcare I Labsystems Diagnostics I Medix Biochemica I Mendor I MODZ I Sartorius Biohit Liquid Handling I Thermo Fisher Scientific I PerkinElmer Mittaus, monitorointi & kuvantaminen Beddit.com I Bone Index I Clothing+ I Delfin Technologies I Elekta I Emfit I GE Healthcare Finland I Icare Finland I Injeq I Medieta I Medikro I Mediracer I Mega Elektroniikka I Nexstim I Ocuspecto I Optomed I Optomeditech I Palodex Group I Philips Medical Systems MR Finland I Planmeca I Polar Electro I Seniortek I Spektikor Puhtaus, kalusteet & logistiikka Ecosir Group I Franke Medical I Genano I Isku Interior I Kavika I Kojair Tech I Lojer I Merivaara I NewIcon I Nordic Hug I Medanta Toimialaspesifiset asiantuntijat Aidertech I Atostek I Clinius I Conforman I Crown CRO I Desigence I Elomatic I EOS Finland I Espotel I Etteplan Design Center I Innokas Medical I Innomentarium I Kasve I Lewel Group I Mariachi I Mectalent Medical Services I Mectalent I Medfiles I M-Files I Nextfour Group I OptoFidelity I SGS Fimko EMC I Taipuva Consulting I Takso-ohjelmistot I VTT Expert Services Vauhdittajaorganisaatiot Business Oulu I Finnmedi I HealthSPA I Kuopio Innovation I M1 Capital I Helsinki Business Hub
Lisätietoja
www.fihta.fi www.conforlex.fi www.reguloiko.fi www.fihtanews.net
Liity joukkoomme