28 minute read
Taideostoksia Hobusepea-kadulla
ostokset Kävelyretki taideostoksille Tallinnan Hobusepea-katu sopii tunnelmalliseen ostosretkeen.
TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, KARTTA EVE JAANSOO
Tallinnan vanhassakaupungissa
on sivukatuja, jotka voivat jäädä suurempia reittejä kävellessä huomiotta. Yksi tällainen katu on Hobusepea, joka sijaitsee Vanhankaupungin ”suurkatujen”, Laija Pikk-katujen välissä.
Hobusepea on myös erinomainen ostoskohde, jos haluaa shoppailla varmasti virolaisia tuotteita. Hobusepealla on rivissä monta virolaista taidetta ja designia myyvää galleriaa tai liikettä.
Aivan Pikk-kadun nurkalla on avara ja valoisa A-galerii, joka on korun ystävän unelma. Lasivitriineissä lepää kymmenien eri virolaisten korutaiteilijoiden töitä. Hinnat alkavat kymmenestä eurosta ja ulottuvat useampiin tuhansiin.
Kurkkaa gallerian takaosan kassakaappiin, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä.
Valikoimissa on kaulakoruja, rintaneuloja, sormuksia, kalvosinnappeja ja korvakoruja. Galleria-myymälä antaa hyvän kokonaiskatsauksen virolaisesta korusuunnittelusta. Ystävällisesti palveleva henkilökunta ojentaa vitriineistä koruja sovitettavaksi.
Jos valikoimista löytää itselleen esimerkiksi mieleisen, mutta vääränkokoisen sormuksen, voi gallerian kautta tilata sormuksen tehneeltä taiteilijalta oikean kokoisen korun.
A-galeriissa kannattaa myös ehdottomasti kurkata takahuo
Taidegalleria Fe keskittyy keramiikkaan. Laajassa valikoimassa on sekä edullisia arjen käyttöesineitä että arvokkaampaa taidekeramiikkaa.
A-galerii on hieno paikka tutustua virolaiseen korutaiteeseen. Hintataso liikkuu kympin hakaneulakoruista tuhansien eurojen arvokoruihin.
neen -luvun alkuvuosikymmeniltä peräisin olevaan kassakaappiin, joka nyt toimii pienten vaihtuvien näyttelyiden näyttelytilana.
A-galeriin jälkeen kadulla tulevat Hobusepea-galleria sekä HOP-galleria, joiden vaihtuvissa taidenäyttelyissä on helppoa – ja ilmaista – pistäytyä.
Rivin viimeisenä on taidegalleria Fe, joka on erityisesti keramiikan ystävälle loistokohde. Hyllyt notkuvat kymmenien tekijöiden käyttö- ja taidekeramiikkaa. Mukit, vadit, kulhot, lautaset ja koriste-esineet odottavat ostajaansa hyvin maltillisin hinnoin. Tarjolla on myös todella hauska valikoima Jüri Roosan teräksestä ja messingistä valmistettuja seinä- ja pöytäkelloja. ■
A-galerii, Hobusepea 2, Tallinna. Hobusepea galerii, Hobusepea 2, Tallinna. HOP galerii, Hobusepea 2, Tallinna. Galerii Fe, Hobusepea 10, Tallinna.
TALLINNA 100 m
Hobusepea-katu
Lai Pikk
Raatihuoneentori Vanhakaupunki
Viru
Koruntekijöiden ja askartelijoiden viihtyisä kauppa!
• Swarovskikristalleja ja helmiä • Puuhelmiä • Puolijalokiviä • Siemenhelmiä • Korutarvikkeita • Jalometallia (925-hopeaa) • Valmiita koruja ja paljon muuta
ma–pe 10–18, la 11–15 Puh.: +372 5553 4915 D-terminaali
Nauticakeskus 13 min. REIDI TEE 10 min. 800 m Narva NARVA MNT. 1 km
UUTUUS! mnt.13
Pärlipesa on nyt osoitteessa Narva mnt 13! (Pro Kapital talo)
Tällä kupongilla Pärlipesan kaikista tuotteista -25%
OY Tunor tukku- ja vähittäismyynti
Suuri valikoima käsilaukkuja, lompakkoja ja käsineitä lompakkoja ja käsineitä naisille ja miehille
A-TERMINAALI TALLINK SPA B-TERMINAALI
D-TERMINAALI
NAUTICA MERE PST. AHTRI HOBUJAAMA NARVA MNT KESKUS
VIRU
KESKUS
Kurjet kokoontuvat syksyisin Matsalun kansallispuiston alueelle. Põgarin rantaniityllä on laskettu parhaimmillaan jopa 15 000 yöpymään saapuvaa kurkea.
Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon
Matsalun kansallispuisto on parhaimmillaan juuri nyt, kun sen rannat ja niityt täyttyvät tuhansista muuttolinnuista.
TEKSTI JA KUVAT MIKKO VIRTA, KARTTA EVE JAANSOO
Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä.
Taivas on lintuja täynnä. Västäräkkejä, peippoja, järripeippoja, nokkavarpusia ja niittykirvisiä pyrähtelee tasaiseen tahtiin kohti etelää.
Keemun lintutornin vieressä on ruokakattoinen katos, jonka alla on mukava juoda aamukahvit. Räystään alla olevissa pääskysen pesissä oli vielä pari viikkoa sitten isot poikaset.
Nyt pesät ovat tyhjillään ja pääskynpojat suuressa maailmassa, matkalla kohti tuhansien kilometrien päässä olevia talvehtimisalueita Afrikassa.
Aila-myrskyn tyrskyt ovat muodostaneet rantaan muhkean levävallin, jolla ruokailee kirjava poppoo siivekkäitä: haapanoita, taveja, västäräkkejä ja viisi vitivalkoista jalohaikaraa. On hämmentävää, että tänäkin aamuna yleisin haikara on ollut juuri jalohaikara, eikä yleisempi harmaahaikara. ”Iso vaalee” on nykyään yhä tutumpi näky myös Suomen kosteikoilla.
Merenlahdella uiskentelee puna- ja tukkasotkia, telkkiä ja satoja kyhmyjoutsenia. Lokakuussa niiden seuraan liittyy massoittain tundra- ja valkoposkihanhia. Merenlahti muuttuu vieläkin valkoisemmaksi, kun pikkujoutsenet saapuvat tänne Siperiasta.
Yhtäkkiä rannan vesilinnut lehahtavat lentoon kuin yhdestä käskystä. Syy säikähdykseen löytyy taivaalta: merikotka.
Majesteettinen kotka kauhoo jättimäisillä siivillään kohti merta. Tällä kertaa sitä eivät kiinnosta rannan pikkuruiset siivekkäät.
Sinitaivaalta kuuluu törähtelyä.
Katson ylös ja näen kurkiauroja, useita parvia kaartelemassa taivaalla.
Keemun rantaniittyjen kohdalla törähtely voimistuu ja siihen vastataan alhaalta niityltä. Tuntuu siltä, että taivaalla matkaavat kur
jet kommunikoivat niityllä olevien lajitovereidensa kanssa. Ehkä alhaalla olevat sanovat: ”Tulkaa tänne. Täällä on hyvät sapuskat tarjolla.”
Kurkiparvet jatkavat kuitenkin kaarteluaan ja nousevat lämpimässä säässä yhä korkeammalle. Tänään taitaa olla liian hyvä keli pysähtyä tauolle. Suurisiipisinä lintuina kurjet hyödyntävät lämpimiä ilmavirtauksia ja muuttavat juuri tällaisina päivinä määrätietoisesti kohti etelää.
Taas tulee mieleen ajatus siitä, että Matsalu on kuin muuttolintujen ABC-asema, jossa pysähtyy muuttomatkoilla kymmeniätuhansia kurkia, hanhia ja vesilintuja. Tankattuaan kupunsa täyteen linnut jatkavat matkaansa kohti talvehtimisalueita Euroopassa ja Afrikassa.
Keemun lähellä, Matsalun kylässä
kartano kohoaa korkean heinikon kätköistä. Rakennus näyttää olleen tyhjillään vuosikymmeniä. Se on jo päässyt huonoon kuntoon.
Matsalussa oli kartano jo -luvulla, jolloin hyvät viljelys- ja laidunmaat pitivät huolen elannon saamisesta.
Nykyinen kartanorakennus valmistui -luvun lopulla. On harmi, että se on niin ränsistynyt. Osansa teki myös neuvostoaika, jolloin rakennuksen saleissa pidettiin jopa lehmiä ja muita kotieläimiä.
Luonto on ottanut kartanon ympäristössä vallan. Kartanonpuiston rehevõityneessä lammikossa uiskentelee harmaasorsia ja muita vesilintuja. Korkeissa puissa näkyy harmaahaikaroiden pesiä.
Kahdeksan hehtaarin suuruinen kartanonpuisto on suojeltu. Tammien, vaahteroiden ja saarnien lisäksi puistossa kasvavat Viron vanhimmat ja suurimmat pyökit.
Paluumatkalla selaan kaukoputkella Salmen suurta rantaniittyä. Laitumella olevat naudat tulevat ihmettelemään putkihiipparia.
Virossa osittain asuva Yrjö Olkkonen on retkeillyt Matsalussa jo 90-luvulta alkaen. Matsalussa nykyään jo melko yleinen sakaalikin on sattunut Olkkosen kiikareiden eteen monta kertaa.
Põgarin rantaniitty
Puise
Matsalunlahti Haapsaluun 12 km
Matsalun kansallispuisto
2 km
Haeskan lintutorni
Keemun lintutorni
Suitsun lintutorni
Matsalun luontokeskus
Rannajõen lintutorni
Kloostri
Penijõe Lihula Tallinnaan 110 km
Pärnuun 51 km
Matsalun kansallispuisto
Vuonna 1957 perustettu suojelualue, joka muuttui kansallispuistoksi 2004. Pinta-ala lähes 500 neliökilometriä. Yksi Euroopan merkittävimmistä lintukosteikoista. Suojelualueen sydän on 16 kilometriä pitkä Matsalunlahti. Matsalussa on Pohjois-Euroopan suurin luhta (4 000 ha) ja Viron suurin ruovikko (2 000 ha). Hyvät retkeilymahdollisuudet, useita lintutorneja ja luontopolkuja. Penijõen luontokeskuksesta saa retkeilyvinkkejä ja karttoja. Lokakuu on hyvä aika lähteä retkelle Matsaluun. Merenlahdella ja rantaniityillä on silloin paljon nähtävää. Omat kiikarit kannattaa ottaa mukaan. Lisää tietoa: www.loodusegakoos.ee
Säpsähdän, kun musta Mersu pysähtyy kohdalleni ja kuljettaja kysyy viroksi: ”Kas vaatad linde?”
Aksentista päättelen, että kyseessä on suomalainen. Vastaan, että kyllä, lintuja hyvinkin. Pienen juttutuokion aikana selviää, että autossa istuva mies on jo pitkään Virossa osittain asunut Yrjö Olkkonen, joka on itsekin innokas luontoihminen ja lintuharrastaja. ”Käyn Matsalussa usein, minulla on Varblassa talo”, kertoo Varkaudesta kotoisin oleva Olkkonen.
Hän kertoo olevansa oikeastaan alun perin metsästäjä, mutta pyssy on vaihtunut kiikareihin. Olkkonen kuitenkin painottaa, ettei ole mikään bongari. ”Nautiskelen luonnosta kokonaisvaltaisesti. Kun pääsee näkemään jonkin tavallisenkin linnun tai eläimen läheltä, niin se tekee aina vaikutuksen.” ”Viime syksynä näin tuolla mäen päällä valkoposkihanhen muuton”, hän kertoo ja viittilöi mäen harjalle.
Matsalun uusin tulokas, sakaalikin, on tupsahtanut Olkkosen kiikareiden eteen muutaman kerran. ”Viimeksi toissa viikolla näin sakaalin Suitsun tornin lähellä. Kun olen vanha metsästäjä, niin tunnen eläimiä hyvin.”
Matsalussa Olkkonen kertoo käyneensä ensimmäisen kerran jo vuonna . ”Olin siinä ensimmäisessä aallossa, joka tuli Viroon heti, kun se oli mahdollista. Lintujen perässä tietenkin.”
Olkkonen on hyvä esimerkki suomalaisesta lintuharrastajasta, joka on löytänyt Viron paremmat lintuapajat jo -luvulla. Heti Viron itsenäistyttyä uudelleen osa suomalaisista lintuharrastajista siirtyi Suomenlahden eteläpuolelle retkeilemään. Vuosikymmeniä suljettuna ollut maa oli kiehtova retkeilykohde, josta löytyi jatkuvasti uusia paikkoja.
Onneksi Viron luonnon taika on säilynyt vielä monissa paikoissa. Sellaisissa kuin vaikkapa Matsalu. ■
26 historia
Virolainen arki muuttui nykäyksin
Vuosisadassa suomalaisten arki on muuttunut paljon, mutta muutos on ollut tasaista kehitystä. Virossa arkipäivä on muuttunut äkkinäisin nykäyksin poliittisten muutosten tahtiin.
Sarasmo tarinoi
TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT EESTI RAHVUSARHIIV
Kun katsomme menneisyyteen, jaamme sen aina erilaisiin aikakausiin. On esimerkiksi keskiaika tai renessanssi. Aikakauden muutoksen hetkeä haetaan niin taiteesta kuin poliittisista tapahtumistakin. Joskus paras virstanpylväs on kuitenkin ihan tavallinen arkielämä.
Virossa Viron tasavallan aika päättyi lopullisesti, kun virolainen perheenemäntä alkoi paistaa päivällisperunoita ruokaöljyllä silavan sijaan. Kommunismin kausi päättyi taas -luvun puolivälissä, kun muovikassi laitettiin roskapussiksi eikä sitä pidetty siististi taitettuna tallessa kaapissa.
Mannermainen tasavallan aika
Virossa tehtiin itsenäistymisen jälkeen perusteellinen maareformi ja maaseudulle syntyi kylien laidoille todella suuri määrä uusia perhetiloja.
Suosituin kotiruoka oli perunat ja kastike ja kastike oli normaalisti porsaan lihasta. Porsaat kasvatettiin yleensä itse, joten paistinrasva oli tavallisesti silavaa. Maalta oikea tapa paistaa perunoita levisi tietysti kaupunkeihin.
Ennen toista maailmansotaa Viron kaupunkikulttuuri oli erilaista kuin Suomessa. Virossa oli suuri baltiansaksalainen vähemmistö ja heidän kauttaan Viro oli maailman modernissa sykkeessä mukana ihan eri tavalla kuin syrjäinen Suomi.
Virossa ei ollut kieltolakia, joten maassa elettiin eurooppalaisessa ravintola- ja kahvilakulttuurissa. Erityisesti kahvilakulttuuri kukoisti ja kahvila kehittyi kahviosta viihderavintolan suutaan. Hienoimmissa viihdekahviloissa oli -luvulla oma jazz-orkesteri, joka tanssitti ja viihdytti kahvilavieraita.
Vuonna 1992 käytiin valuuttakauppaa muun muassa Tallinnan Teenindusmajassa, minkä paikalla on nykyisin Tallink City -hotelli.
Ikuinen pula-aika
Neuvosto-Eestissä katkesi kaupungin ja maaseudun yhteys. Aikaisemmin oli kotiseudulle pidetty yhteyttä, vaikka kaupungissa asuttiinkin, mutta kolhoosi-järjestelmä ja vuoden massakyyditykset tuhosivat sen maaseudun, jonka oli synnyttänyt Viron tasavalta. Ei ollut sukutaloa, josta olisi saanut silavaa paistinrasvaksi, kaupungissa oli mentävä kauppaan ja siellä oli myynnissä eteläisten neuvostotasavaltojen ruokaöljyä. Maailman muutos näkyi keittiössä ja paistinpannussa.
Neuvostoaika oli niukkuuden aikaa. Kaikesta oli enemmän tai vähemmän pulaa. Vallitsi vakava asuntopula eikä sitä saatu ratkaistua ennen kuin uudelleen itsenäistyneessä Virossa. Tuoreen avioparin suurin ongelma oli saada itselleen koti. Usein jouduttiin elämään vuosia jommankumman vanhempien alivuokralaisina, kunnes lopulta saatiin oma ihan oma asunto.
Kaikki asunnot olivat valtiollisia vuokra-asuntoja ja vuokrasopimusta kutsuttiin ”orderiksi”. Orderin saaminen oli suuri juttu ja ordereita myös laittomasti myytiin ja vaihdettiin. Oli ison rahan mustanpörssin asuntomarkkinat. Oman orderin eli vuorasopimuksen saattoi saada jonottamalla, mutta se vei vuosia ja usein jopa vuosikymmeniä.
Vuokraoikeuden saattoi myös saada työpaikan kautta tai poliittisista ansioista. Tavallisen ihmisen arjen suurin ongelma oli asunnon saaminen ja perheen kasvaessa suuremman asunnon saaminen ja mahdollisesti avioeron tullessa mahdollisuus muuttaa erilleen. Moni rakensi itselleen ja perheelleen omakotitalon, joka sosialismin uuskielellä oli yksittäisasunto ja jonka asuinpinta-ala oli rajoitettu neliöön.
Huonekalut olivat sitten jo helpompi rasti. Huonekaluja valmistettiin ja niitä saattoi ostaa kaupasta. Samanlaiset tyylisuunnat käytiin läpi niin Neuvosto-Eestissä kuin Suomessakin. Kevyt ja ilmava oli -luvun tyylisuunta ja -luvun lopulla tulivat suuret ja massiiviset kalusteet taas muotiin. Tyylien kierto oli hitaampaa, sillä käytännössä oli mahdotonta ostaa kerralla vaikkapa kokonaisen huoneen kalusteita. Niitä ei yksinkertaisesti ollut saatavilla samaan aikaan.
VIRON HISTORIA LYHYESTI
10 000 eKr. Ihmisasutusta Viron alueelle
1200-luku Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan
1227 Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron
1285 Tallinna osaksi Hansaliittoa
1346 Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle 1500-luvulla Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia
1632 Tarton yliopisto perustettiin Tästä ajasta alkaen teksti kertoo
1702 Ensimmäinen kahvila Tallinnaan
1721 Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää
1917 Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia
1918 Viron vapaussota alkaa. Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki
1919 Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920
Neuvostoajan loppupuolen tunnusmerkki oli valtava polymeerilakalla ja ruskealla viilulla päällystetty kaapisto, joka täytti koko seinän ja jossa oli säilytystilaa.
Hamstraamisen taide
Tavaraa oli säilöttäväksi kaapistoon, sillä -luvulla alkanut toinen pula-aika oli sellainen, että välillä tavaraa, vaikkapa pesusieniä, tuli yhtäkkiä kauppoihin ja kun erä oli loppunut, uutta ei enää tullut pitkään aikaan.
Ihmisistä tuli hamstereita. Kun tavaraa nähtiin, se hankittiin, sillä jos sitä ei itse tulevaisuudessa tarvinnut, niin joku tarvitsi ja silloin voitiin tehdä vaihtokauppaa. Jos jollakulla oli vaikkapa kaksi oopperalippua, hän vaihtoi ne tarvitsemiinsa pesusieniin. Liput vaihdettiin lihakaupassa oikeuteen ostaa tiskin alta myytävää makkaraa. Lihakaupan myyjä puolestaan antoi liput televisiokorjaajalle, joka teki haltuuraa. Haltuura oli omaan laskuun työskentelyä työantajan välineillä ja varaosilla. Televisiokorjaajan työpaikan ammattiyhdistyssihteeri oli oopperan ystävä ja kiitoksena lipuista järjesti puolestaan televisiokorjaajalle lomalähetteen johonkin tavoiteltuun lomakohteeseen.
Ei kannata ihmetellä sitä, miten nopeasti virolaiset sopeutuivat markkinatalouteen, sillä reaalisosialismi oli huippuunsa viriteltyä markkinataloutta, jossa kaikkien oli pakko käydä kauppaa keskenään kaikesta ja kaiken aikaa.
Taidetuotteiden kombinaatissa työskennellyt Evald Putk sai kombinaatilta uuden asunnon 1961.
kin muovikassi oli symboli, josta pidettiin huolta ja jota käytettiin pitkään.
Takaisin normaaliin
Viron uudelleen itsenäistyminen ja erityisesti rahareformi kesäkuussa muutti ihmisten arjen. Yhtäkkiä kaikki kaupat olivat ”valuuttakauppoja”, tavaraa oli. Jos ennen tavallisella virolaisella oli taskussaan kuun tai kahden palkka, ihan siltä varalta, että johonkin kauppaan olisi tullut jotain ostettavaa, nyt asiat muuttuivat. Ihan uusi ajatus oli ostoslista: vain etukäteen päätetyt asiat ostettiin. Tavaran ostaminen ei ollut enää ongelma, rahan riittäminen oli.
Virosta tuli rahareformin jälkeen normaali länsimaa. Se oli vaikkapa Pohjoismaita selvästi köyhempi, mutta ihmiset olivat toiveikkaita. On helppoa olla toiveikas, jos palkka nousee tasaisesti kuin hiihtohissi. Jos nyt ei ole varaa matkustaa, niin ensi lomalla varmasti on.
Vauraus kasvoi ja nopeasti Viroon syntyneet uudet kaupat alkoivat jakaa asiakkailleen muovikasseja. Nyt ne olivat arkea ja päätyivät roskapusseiksi. Neuvostoliiton ikuinen pula-aika oli päättynyt.
Perunoita paistetaan edelleen, nyt auringonkukkaöljyn sijasta rypsiöljyllä ja muovikasseista ollaan luopumassa ympäristösyistä. Palataan vanhaan eli kangaskasseihin. Arki jatkuu, vaikka ajat muuttuvat, mutta arjen muutoksista näkee selvimmin aikakausien muutokset. ■
Eivät ihmiset onnettomia olleet. Neuvosto-Eestissäkin rakastuttiin, mentiin naimisiin, lapset valmistuivat koulusta, harrastettiin asioita ja oltiin paljon tekemisissä ystävien ja läheisten kanssa. Tyytymättömiä ihmiset olivat, arkipäivä ikuisine jonottamisineen ja tavarapulineen oli stressaava. Arkeen meni aikaa, kaikkeen piti nähdä ylimääräistä vaivaa ja se turhautti.
Neuvosto-Eesti oli Neuvostoliiton länsi, ainakin muiden neuvostoliittolaisten mielestä. Itsenäisen Viron aikainen kahvilakulttuuri oli säilynyt, ihmiset istuivat ja tapasivat toisiaan kahviloissa, se oli jotain niin länsimaista. Tallinnan muotitalo Moemaja ja muotilehti Siluett olivat aivan pohjoismaisella tasolla. Tosin muodikkaat vaatteet piti teettää tai tehdä itse, mutta Tallinnan katukuva oli paljon muodikkaampi kuin monen muun neuvostokaupungin.
Turisteilta ostettiin tavaroita ja yksi länsimaisuuden merkeistä oli länsimainen muovikassi. Sellaisia ei Neuvostoliitossa ollut ja lopuksi kun niitä oli, oli kassin painojälki surkea. Länsimaisen tuotemer
Tallinnan keskustan Energia Kohvik -kahvilassa kahviteltiin kesäkuussa 1960. Lähde historia-artikkelin jalanjäljille!
Luitko Antti Sarasmon historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?
Virolaisen arjen historiaan tutustuttavaa museota ei Virossa suoranaisesti ole, mutta moni museo tai näyttely antaa vähintäänkin vilahduksia aiheesta.
Viron arkkitehtuurimuseossa (Eesti Arhitektuurimuuseum, Ahtri 2) Tallinnassa on marraskuun loppuun saakka avoinna näyttely virolaisesta kesämökkiarkkitehtuurista ja -kulttuurista.
Tallinnan lukuisat kahvilat antavat loistavan mahdollisuuden tutustua kahvilakulttuurin eri kerrostumiin. Käy vaikkapa Viron vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa kahvilassa, Maiasmokkissa (Pikk 16) tai keveästi neuvostohenkeä huokuvissa Narva Kohvikissa (Narva mnt 10) tai Energia Kohvikissa (Kaubamaja 4).
Komeimman kattauksen virolaisen arjen historiasta saa Tartossa sijaitsevan Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, Muuseumi tee 2) pysyvästä näyttelystä.
Artikkelin pohjana on käytetty seuraavia teoksia: ■ viroksi: Anu Kannike, Lauri Vahtre: Eesti eluolu 100 aastat (Postimees Kirjastus 2018) ■ suomeksi: Lauri Vahtre: Absurdin suurvalta (WSOY 2010)
1939 Neuvosto liiton kanssa avunantosopimus 28.9., Neuvostoarmeijalle tukikohtia Viroon
1940 Virosta tuli neuvostotasavalta ja maa liitettiin Neuvostoliittoon
1941–44 Saksalaiset miehittivät Viron
1944–91 Viro oli Neuvosto-Eesti
1949 Suurkyydityksissä 25 000 virolaista lähetettiin vankileireille Siperiaan
1980 Moskovan kesäolympialaisten purjehduskilpailut Tallinnassa
1987 Virossa alkoi näkyä pyrkimyksiä irtautua Neuvostoliitosta
1988 Laulava vallankumous, Viro julisti alueensa suvereeniuden 16.11.
1991 Viron uudelleenitsenäistyminen
1997 Viisumivapaus Suomen ja Viron välillä
2004 Viro EU:n ja NATO:n jäseneksi
2011 Euro käyttöön, Tallinna Euroopan kulttuuripääkaupunki
2019 Tallinna täyttää 800 vuotta
Tapahtumaopas culture.ee:n vinkki lokakuulle: Tiikeri tilassa -näyttely Viron nykytaiteen museossa
Kansainvälinen Tiikeri tilassa
-ryhmänäyttely Viron nykytaiteen museossa Tallinnassa käsittelee energian monipuolista ja usein kyllästynyttä käsitystä. Näyttely lähestyy ylimääräisen energian kysymystä monista eri näkökulmista.
Näyttely antaa merkityksiä sille, mikä ihmisiä odottaa siirtymävaiheessa fossiilisista polttoaineista toisenlaisiin energian lähteisiin. Siirtyminen tuo väistämättä muutoksia arkiseen elämään, ja muutos onnistuu vain siten, että energian käsite aletaan ymmärtää toisin. Kaikkia energiamuotoja ei ole mahdollisuus ottaa omaksi hyödyksi käyttöön.
Teokset korostavat sitä, miten käsitellä ja tuhlata ylimääräistä energiaa. Näytte
Nykytaiteen museon uusi näyttely pohtii energiankäyttöä.
lyssä on nähtävänä vanhempia teoksia, mutta myös varta vasten näyttelyä varten tehtyjä töitä. ■
Tiikeri tilassa (Tiiger ruumis) -näyttely 1.11.2020 saakka Viron nykytaiteen museossa (Eesti Kaasagse Kunsti Muuseum), Põhja pst. 35, Tallinna.
Eesti Instituut eli Viron instituutti on virolaista kulttuuria esittelevä organisaatio.
Kuva: Kuva: Viron nykytaiteen museo EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE Virolaista kulttuuria Suomessa
Virosta, virolaisesta kulttuurista ja viron kielestä voi nauttia myös Suomessa. Helsingin Suvilahdessa on Eesti Maja – Viro-keskus, jonka yhteydessä toimii monia Viron ja Suomen välisiä kulttuuri- ja taloussuhteita edistäviä organisaatioita. Lisätietoja tapahtumista saa osoitteesta virosuomessa.fi.
GEORG OTS 100 -JUHLAKONSERTTEJA 17.10. Lappeenrannan Nuijamiehessä Jarkko Puro & Mika Huusari orkestereineen esittävät Georg Otsin tunnetuksi tekemiä lauluja. 15.10. Helsingin Kapsäkissä huipputenori Oliver Kuusik ja sopraano Marion Melnik esittävät Georg Otsin tunnetuksi tekemiä duettoja, romansseja sekä suomalaisia ja virolaisia lauluja. TARTON RAUHA 100 17.10. Tuglas-seuran verkkosivuilla voi seurata virtuaaliseminaaria Suomen ja Venäjän välisen rauhansopimuksen solmimisesta 100 vuotta sitten Tartossa. VIROLAISTA HUUMORIA HELSINGISSÄ 21.10. Aleksanterin teatterissa Komöödiateaterin vironkielinen huumoriohjelma Igalühel neli nägu. TIETOA VIROLAISISTA VENEPAKOLAISISTA 22.10. Helsingissä Stoassa teoksen ”Pako yli Suomenlahden” kirjoittaja
Kuva: Silja Hurskainen
Viron venepakolaisista kertoo uusi Eero Haapasen kirja. Heitä muisteltiin syyskuussa myös Kyynelten vene -teoksen avulla Tallinnassa.
Eero Haapanen kertoo tuhansien virolaisten pakomatkasta yli Suomenlahden vuosina 1940–1944. PIANISTILUPAUKSIA VIROSTA 23.10. Viron musiikki- ja teatteriakatemian piano-opiskelijoiden konsertissa Sibelius-Akatemiassa esintyvät Hyewon Chung, Evita Lohu, Liisa-Maria Marrandi, Lukas Gedvilas ja Sven-Sander Šestakov. PUULUUPIN NEOZOMBIEPOSTFOLKIA 30.10. Malmitalolla soittaa virolaisen maailmanmusiikin ylpeydenaihe ja kaikenikäisten huumorintajuisten musiikinystävien rakastama Puuluup.
Tallinnan suomalainen seurakunta lokakuussa
Tiistaitupa klo 13–14.30 tiistaisin seurakuntakodilla. Raamattuhetki, uusia virsiä ja lauluja sekä kahvit. Mukana pastorit Hannele ja Markku Päiviö, urkuri Ulla Krigul. Kirkkomuskari klo 10.30–12.30 keskiviikkoisin seurakuntakodilla. Muskari ja pyhäkouluhetki alle kouluikäisille yhdessä vanhemman tai hoitajan kanssa. Messu/perhekirkko: Su 4.10. klo 12 Perhekirkko (Seurakuntakoti). Pastorit Hannele ja Markku Päiviö, urkuri Ulla Krigul. Lounas ja kahvi 5 eur. Kesän 2021 rippikoululaisten ensimmäinen tapaaminen ja info. Su 11.10. klo 10 Messu (Ruotsalainen P. Mikaelin kirkko). Pastorit Hannele ja Markku Päiviö, urkuri Ulla Krigul. Su 25.10. klo 10 Messu (Ruotsalainen P. Mikaelin kirkko). Pastorit Hannele ja Markku Päiviö, urkuri Ulla Krigul. Su 1.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu (Ruotsalainen P. Mikaelin kirkko). Pastorit Hannele ja Markku Päiviö, urkuri Ulla Krigul. Alttarille sytytetään kynttilä viimeisen vuoden aikana poisnukkuneelle seurakunnan jäsenelle. Muutokset mahdollisia, tarkista kotisivulta www.soome.eelk.ee.
Seurakuntakoti: Pärnu mnt 8-6 (summeri 6, 5. kerros), Tallinna Kirkko: Ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko, Rüütli 9, Tallinna
Valikoima Viron museoita
Listassa on vain pieni osa kaikista museoista. Laajempi lista museoista on esimerkiksi osoitteessa www.visitestonia.com/fi/nae-ja-koe/historia-ja-kulttuuri/museot-ja-galleriat. Suuresta osasta museoita on kirjoitettu The Baltic Guidessa. Löydät jutut nettisivuiltamme.
Tallinna
TAIDEMUSEO KUMU (KUMU KUNSTIMUUSEUM) Weizenbergi 34 / Valge 1 www.kumu.ekm.ee
MERI- JA ILMAILUMUSEO LENTOSATAMA (LENNUSADAM) Vesilennuki tee 6 www.meremuuseum.ee/ lennusadam/fi
KADRIORGIN TAIDEMUSEO (KADRIORU KUNSTIMUUSEUM) Weizenbergi 37 www.kadriorumuuseum.ekm.ee
VIRON ULKOMUSEO (EESTI VABAÕHUMUUSEUM) Vabaõhumuuseumi tee 12 www.evm.ee/fin/etusivu
VIRON LUONNONTIETEELLINEN MUSEO (EESTI LOODUSMUUSEUM) Lai 29A www.loodusmuuseum.ee
VIRON HISTORIALLINEN MUSEO / MAARJAMÄEN LINNA (MAARJAMÄE LOSS) Pirita tee 56 www.ajaloomuuseum.ee/ kulastamine/majad/maarjamaeloss MIEHITYSTEN JA VAPAUDEN MUSEO VABAMU (OKUPATSIOONIDE JA VABADUSE MUUSEUM VABAMU) Toompea 8 www.vabamu.ee/fi
KGB:N VANKISELLIT (KGB VANGIKONGID) Pagari 1 www.vabamu.ee/kgb-n-vankisellit ELOKUVAMUSEO (FILMIMUUSEUM) Pirita tee 64 www.ajaloomuuseum.ee/ kulastamine/majad/filmimuuseum TALLINNAN KAUPUNGINMUSEO (TALLINNA LINNAMUUSEUM) Vene 17 www.linnamuuseum.ee
LASTENMUSEO MIIAMILLA (LASTEMUUSEUM MIIAMILLA) L. Koidula 21C www.linnamuuseum.ee/kadriorumiiamilla
VIRON NUORISOTEATTERI (NOORSOOTEATER) JA NUKKETEATTERIMUSEO Lai 1 www.eestinoorsooteater.ee
VALOKUVAMUSEO (FOTOMUUSEUM) Raekoja 4/6 linnamuuseum.ee/ fotomuuseum
VIRON TERVEYDENHOITOMUSEO (TERVISEHOIUMUUSEUM) Lai 30 www.tervisehoiumuuseum.ee
VIRON TEATTERI- JA MUSIIKKIMUSEO (EESTI TEATRIJA MUUSIKAMUUSEUM) Müürivahe 12 www.tmm.ee
VIRON ARKKITEHTUURIMUSEO (EESTI ARHITEKTUURIMUUSEUM) Ahtri 2 www.arhitektuurimuuseum.ee VIRON TAIDETEOLLISUUSJA DESIGNMUSEO (EESTI DISAINIMUUSEUM) Lai 17 www.etdm.ee
Tartto ja sen ympäristö
VIRON KANSALLISMUSEO (EESTI RAHVA MUUSEUM) Muuseumi tee 2 www.erm.ee/fi
TARTON KAUPUNGINMUSEO (TARTU LINNAMUUSEUM) Narva mnt 23 www.linnamuuseum.tartu.ee
TARTON YLIOPISTON MUSEO (TARTU ÜLIKOOLI MUUSEUM) Lossi 25 www.muuseum.ut.ee
TARTON LEIKKIKALUMUSEO (TARTU MÄNGUASJADE MUUSEUM) Lutsu 8 www.mm.ee/fi
VIRON MAATALOUSMUSEO (EESTI PÕLLUMAJANDUSMUUSEUM) Pargi 4, Ülenurme www.epm.kovtp.ee
Etelä-Viro
OBINITSAN MUSEO (OBINITSA MUUSEUM) Obinitsa, Setomaa www.obinitsamuuseum.ee VÄRSKAN TILAMUSEO (VÄRSKA TALUMUUSEUM) Pikk 56, Värska www.setomuuseum.ee/varskatalumuuseum
Pärnu
PÄRNUN MUSEO (PÄRNU MUUSEUM) Aida 3 parnumuuseum.ee PÄRNUN NYKYTAITEEN MUSEO (PÄRNU UUE KUNSTI MUUSEUM) Esplanaadi 10 www.mona.ee
AUTOMUSEO (AUTOMUUSEUM) Via Baltican 103. kilometri, Halinga www.automuuseum.ee
Haapsalu
HAAPSALUN PIISPANLINNA (HAAPSALU PIISKOPILINNUS) Lossi plats 3 www.salm.ee/fi/museot/haapsalunpiispanlinna ILONIN IHMEMAA (ILONI IMEDEMAA) Kooli 5 www.salm.ee/fi/museot/iloninihmeiden-maa
Länsi- ja Itä-Virumaa
NARVAN MUSEO (NARVA MUUSEUM) Peterburi mnt 2 www.narvamuuseum.ee VIRON KAIVOSMUSEO (EESTI KAEVANDUSMUUSEUM) Jaama 100, Kohtla-Nõmme, Toila www.kaevandusmuuseum.ee
RAKVEREN LINNOITUS (RAKVERE LINNUS) Vallimägi www.rakverelinnus.ee/fi
Keski-Viro
YLEISRADIOMUSEO (RINGHÄÄLINGUMUUSEUM) Vabriku pst 11, Türi www.rhmuuseum.ee PÕLTSAMAAN MUSEO (PÕLTSAMAA MUUSEUM) Lossi 1b www.muuseum.visitpoltsamaa.com
Viljandi
VILJANDIN MUSEO (VILJANDI MUUSEUM) Johan Laidoneri plats 10 www.muuseum.viljandimaa.ee NAIVISTISEN TAITEEN MUSEO KONDASEN KESKUS (KONDASE KESKUS) Pikk 8. www.kondas.ee
Saaret
SAARENMAAN MUSEO (SAAREMAA MUUSEUM) Lossihoov 1 www.saaremaamuuseum.ee
HIIDENMAAN MUSEO (HIIUMAA MUUSEUM) Vabriku väljak 8 www.muuseum.hiiumaa.ee
Tallinn City Tour -kiertoajelubussit
Punainen reitti – Keskusta Vihreä reitti – Pirita Sininen reitti – Rocca al Mare
Ääniopastus on kymmenellä kielellä. Lue lisää: www.citytour.ee/fi
KOPLI
1 2
TALLINNAN RAITIOLIIKENNE
Tallinnassa on neljä raitiovaunulinjaa. Sataman terminaaleja lähimpinä ovat linjojen 1 ja 2 pysäkit Linnahall ja Kanuti. Kaikki neljä linjaa kulkevat Virukeskuksen edustalla olevan Hobujaamapysäkin kautta. Matkailijalle kätevä linja numero 4 vie keskustasta Tallinnan lentokentälle.
TALLINNA
1 km
Tallinnanlahti
rautatieasema P a l d i s k i m n t
3 4 TONDI
A-, B-terminaalit D-terminaali
vanhakaupunki
Pärnu mnt
Narva mnt KADRIORG 1 3 SUURlinjaTartu mnt PAALA 2 autoasema LENNU4
JAAM
lentokenttä
Valetaksit yrittävät kopioida Tulika-taksifirman symboleita. Oikealla Tulikalla on kaarenmuotoinen valo auton katolla ja logossa kolme mustaa neliötä keltaisella ovaalilla pohjalla.
Taksin käyttö Tallinnassa
Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintansa. Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00). Taksissa tulee olla näkyvillä kuljettajan kuvallinen kortti sekä hinnasto sivuikkunassa ja kojelaudalla. Hinnastosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotus maksu. Matkan hinta näkyy aina taksa mittarista, eli “sopimushintoihin” ei pidä suostua. Jos taksin kuljettaja ei anna matkasta printattua kuittia, matkaa ei tarvitse maksaa. Kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmojen hinnat ovat moninkertaiset verrattuna kilpailijoihin. Taksin voi myös tilata mobiilisovelluksella. Virossa käytössä ovat Bolt (ent. Taxify), Uber, Taxofon ja Yandex. Sovelluksella tilatun taksimatkan kuitti tulee sähköpostiin. Jos käyttää Tallinnan polkupyörätakseja, tulee varmistua, että kuljettajalla on kaulassaan viranomaisten myöntämä kuvallinen kuljettajakortti. Ennen pyörätaksimatkaa kannattaa sopia matkan lopullinen hinta. Mikäli epäilet joutuneesi Tallinnassa taksipetoksen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen korrapidaja@tallinnlv.ee tai soita Tallinnan kaupunkipoliisin numeroon +372 144 10.
TALLINNASSA KORKEIMMAT SALLITUT TAKSIEN HINNAT: aloitusmaksu
5,50 €
kilometrihinta 1,10 € odotusmaksu 24,20 €/t
Asemat
Tallinnan linjaautoasema (Tallinna Bussijaam) Lastekodu 46, Tallinna
Asema avoinna 7–23, lipunmyynti ma–su 8–19
Aikataulut www.tpilet.ee Tallinnan rautatieasema (Balti Jaam) Toompuiestee 37, Tallinna
Viron sisäisen junaliikenteen info ja lippukassat auki ma–su 7–21.30
Aikataulut elron.ee Tallinnan lentokenttä (Tallinna Lennujaam) Tartu mnt 101, Tallinna
Matkailijoiden infopuhelin +372 605 8888
www.tallinn-airport.ee
Tallinnan julkinen liikenne ja matkaliput
Tallinnan julkiseen liikenteeseen kuuluvat bussit (buss), raitiovaunut (tramm) ja johdinbussit (troll). Bussilinjoja on yli 60, raitiolinjoja neljä ja johdinbussilinjoja neljä. Julkisen liikenteen käyttö Tallinnassa on hyvin edullista. Esimerkiksi päivälippu maksaa 4,50 euroa ja kolmen päivän lippu 7,50 euroa.
Eri tapoja ostaa matkalippu
1 KÄYTÄ MATKAKORTTIA Osta esimerkiksi R-kioskista tai suurimpien ruokakauppojen infotiskiltä 2 euroa maksava vihreä matkakortti (ühiskaart). Voit ladata siihen haluamasi määrän rahaa tai matkalippuja tai vaikka päivälipun. Näytä matkakorttia kulkuneuvoon astuessasi lukijalaitteelle.
2 OSTA QR-LIPPU KÄNNYKKÄÄN Voit ostaa matkalipun qr-koodina sivustolta tallinn.pilet. ee tai mobiilisovelluksesta pilet.ee. Lippu lähetetään sähköpostiin. Kulkuneuvoon astuessasi näytä koodia puhelimen näytöltä tai paperilta lukulaitteelle. Qr-koodin lukulaite on etuoven luona. Qr-lippu on voimassa yhden matkan, eli vaihto-oikeutta ei ole. 3 MAKSA PANKKIKORTIN LÄHIMAKSULLA Tunnin matkalipun (1,50 e) voi ostaa lipunlukijalaitteesta käyttämällä pankkikortin lähimaksua. Näytä korttia laitteelle, valitse nuolinäppäimillä matkustajien määrä, paina ok-nappia ja vahvista osto vielä kerran maksukorttia näyttämällä. Matkan voi maksaa Mastercardin, Maestron, Visan tai Visa Electronin korteilla.
Tallinnan joukkoliikenteessä ei voi enää syyskuusta alkaen ostaa matkalippua kuljettajalta.
Ilman lippua matkustamisesta voi saada 40 euron tarkastusmaksun. Alle kouluikäiset ja alle 3-vuotiaiden lasten kanssa matkustavat aikuiset saavat matkustaa ilmaiseksi. Tallinnan julkinen liikenne on ilmaista vain Tallinnassa kirjoilla oleville asukkaille.
Esteetön liikkuminen Tallinnassa
Tallinnan julkisessa liikenteessä on paljon matalalattiaisia vaihtoehtoja. Suurin osa busseista ja kaikki johdinbussit ovat matalalattiaisia. Raitiovaunuista uusimmat ovat matalalattiaisia.
Aikatauluissa matalalattiaiset kulkuneuvot on merkitty alleviivatulla kellonajalla. Jos tarvitsee apua ennen julkiseen kulkuneuvoon menoa, kannattaa huikata bussin etuovella kuljettajalle, joka voi tulla laskemaan kulkuneuvon keskiovella luiskan sisäänpääsyn helpottamiseksi.
Pyörätuolissa liikkuva lapsi ja hänen saattajansa matkustavat molemmat ilmaiseksi Tallinnan kaupunkiliikenteessä.
Tallinnan julkisen liikenteen aikataulut: transport.tallinn.ee
Pysäköinti Tallinnassa
Kaupungin pysäköintialueet
Tallinnassa on sekä kaupungin että yksityisten firmojen pysäköintialueita.
Kaupungin pysäköintialueiden nimet ovat Kesklinn, Südalinn, Vanalinn ja Pirita. Kaupungin alueilla ensimmäiset 15 minuuttia pysäköintiä ovat ilmaisia, kun käyttää parkkikelloa. Hinnoittelu on kerrottu alla.
Satunnainen matkailija voi maksaa pysäköinnin ostamalla automaatista parkkilipun.
Pysäköintihinnat ja -ajat Tallinnan parkkipaikoilla
Kesklinn (1,5 e / h) Maksullinen ma–pe 7–19, la 8–15, su ilmainen Südalinn (4,8 e / h) Maksullinen 24/7. Vanalinn (6 e / h) Maksullinen 24/7. Pirita (0,6 e / h) Maksullinen 15.5.–15.9. klo 10–22
Yksityiset pysäköintialueet
Yksityisten pysäköintialueiden hinnat vaihtelevat. Pysäköinnistä voi maksaa ostamalla parkkilipun. Puomillisilla EuroParkpysäköintialueilla voi maksaa suomalaisella ParkMan-mobiilisovelluksella. Joillakin parkkipaikoilla voi olla päivystyskopissa asiakapalvelija, jolle maksu maksetaan.
Paikalliset maksavat pysäköinnin usein tekstiviestillä, mutta siihen tarvitaan virolainen puhelinliittymä.
Parkkisakko on 31 euroa. Jos auto on hinattu pois, sitä voi tiedustella Tallinnan kaupunkipoliisin numerosta +372 661 9860.
Lisätietoa pysäköinnistä Tallinnassa: www.parkimine.ee.
Omalla autolla Virossa
Maanteillä perusrajoitus on 90 km/h ja taajamissa 50 km/h. Autossa on oltava mukana varoituskolmio, heijastinliivi ja jauhesammutin. Promilleraja on Virossa 0,2, mutta käytännössä maassa on alkoholin suhteen nollatoleranssi. Tiepalvelun numero on 1888. Ajankohtaista tietoa tietöistä: tarktee.mnt.ee.
Passi tai henkilökortti matkalle mukaan!
Suomalaisella matkailijalla pitää olla mukanaan Viroon tullessaan passi tai Suomen poliisin myöntämä henkilökortti. Suomen ajokortti tai Viron ID-kortti ei ole Suomen kansalaisen matkustusasiakirja. Ilman matkustusasiakirjaa matkustava henkilö syyllistyy Virossa valtionrajarikkomukseen, josta voi olla seurauksena enintään 800 euron sakko. Ennen matkalle lähtöä voi tehdä Suomen ulkoministeriön matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.
Yleistietoa
Rahayksikkö on euro. Maasuuntanumero on +372. Talviaika on GMT +2, kesäaika GMT +3. Sähkövirta on 220 V, 50 Hz. Käytössä ovat eurooppalaiset pistokkeet. Hanavesi on kaikkialla Virossa juotavaa.
Tulli määräykset
Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.
EU-maista tuotavissa tupakkatuotteissa pitää olla painettuna suomenja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät. Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset:
200 KPL SAVUKKEITA
TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA
Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään. Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu. Piraattituotteiden tuonti on kielletty. Katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 295 5201
Kuva: Andrei Chertkov
Yleinen hätänumero 112
Apteekit ja ensiapu 24 h apteekit
Tõnismäe südameapteek Tõnismäe 5 Puh. +372 644 2282 Vikerlase südameapteek Vikerlase 19 Puh. +372 638 4338
24 h ensiapu
Itä-Tallinnan keskussairaala Ravi 18, Tallinna Puh. +372 620 7040 (ensiavun vastaanotto) Pohjois-Viron aluesairaala J. Sütiste tee 19 Puh. +372 617 1369 (ensiavun vastaanotto)
Posti
Tallinnan keskustan postikonttori Pärnu maantee 22 (Finest-liikerakennus) Avoinna ma–pe 10–19, la 10–15
Viron kaikki postikonttorit: www.omniva.ee/private/map
Tallinnan kaduilla on syksyllä viipyilevän rauhallista. Lue sivulta 23 pikkukujien ostosmahdollisuuksista.
Sanasto
olkaa hyvä ...............................palun kiitos .........................................aitäh, tänan anteeksi ...................................vabandage hei..............................................tere, tervist hyvää huomenta ...................tere hommikust hyvää päivää ..........................tere päevast hyvää iltaa ...............................tere õhtust hyvää yötä ...............................head ööd näkemiin ..................................nägemist, head aega kaikkea hyvää ........................kõike head, ....................................................kõike paremat hyvää matkaa .........................head reisi hyvää ruokahalua .................jätku leiba, head isu terveydeksi .............................terviseks paljonko se maksaa? ..............kui palju see maksab? onko teillä? .............................kas teil on? on teil? missä on...................................kus on… mikä se on ...............................mis see on? mitä se tarkoittaa? ................mida see tähendab? kuinka voitte? ........................kuidas elate?
miten menee? miten menee? ........................ ........................ kuidas läheb? kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista ...pole viga!pole viga! hauska tavata hauska tavata ......................... ......................... rõõm teid näha, rõõm teid näha, ................................................................ ................................................................ meeldiv kohtuda meeldiv kohtuda oli hauska tutustua oli hauska tutustua ............... ............... oli meeldiv tutvuda oli meeldiv tutvuda mitä kello on? mitä kello on? ........................ ........................ palju kell on? palju kell on? en osaa viroa (venäjää) en osaa viroa (venäjää) ....... ....... mina ei oska eesti mina ei oska eesti .................................................... .................................................... (vene) keelt (vene) keelt puhutteko suomea? puhutteko suomea? ............. ............. kas te räägite soome kas te räägite soome .................................................... .................................................... keelt? keelt? englantia/ruotsia/saksaa englantia/ruotsia/saksaa ? ? .... .... inglise/rootsi/ inglise/rootsi/ .................................................... .................................................... saksa keelt? saksa keelt? Auto hajosi Auto hajosi .............................. .............................. Auto läks katki Auto läks katki Bensa on loppunut Bensa on loppunut ............... ............... Bensiin sai otsa Bensiin sai otsa Täällä on onnettomuus Täällä on onnettomuus ....... ....... Siin on avarii Siin on avarii Tiellä on ruuhkaa Tiellä on ruuhkaa .................. .................. Teel on ummik Teel on ummik Missä on autokorjaamo/ Missä on autokorjaamo/ rengashuolto? rengashuolto? ........................ ........................ Kus on autoremondi- Kus on autoremondi- ........................................................... ........................................................... töökoda/kummiparandus? töökoda/kummiparandus? Viro–suomi–viro-sanakirja netissä: Viro–suomi–viro-sanakirja netissä: www.eki.ee/dict/efi www.eki.ee/dict/efi
Suomen suurlähetystö
Konsuliosaston asiakaspalvelu Pikk jalg 14, Tallinna Puh: +372 6103 304, +372 6103 240 Fax: +372 6103 288 Avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–12, hädänalaisille myös iltapäivisin 13–16 Kun edustusto on suljettuna, voit hätätapauksissa ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen: puhelin +358 9 1605 5555 tai paivystys.um@formin.fi
Pyhäpäivät ja loma-ajat
1. tammikuu – uudenvuodenpäivä 24. helmikuu – itsenäisyyspäivä Pääsiäinen – pitkäperjantai ja 1. pääsiäispäivä 1. toukokuu – vapunpäivä 23. kesäkuu – voitonpäivä 24. kesäkuu – juhannus 20. elokuu – uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä 24. joulukuu – jouluaatto 25. joulukuu – ensimmäinen joulupäivä 26. joulukuu – toinen joulupäivä
HELMIKUU 20 1 9
Shoppailuelämyksiä Baltian asematorilla Hiihtoloman kärkikohteet koko perheelle Ravintolavihjeitä joka makuun
KAUNEUSEKSTRA: vinkit naisille ja miehille!
Anne
Kukkohovi
Huippumalli nauttii Tallinnasta
Jakelussa SUOMESSA
www.balticguide.ee
(sis.alv.) € 1,70 inta suomalaisissa myyntipisteissä H
Lehti automatkustajille!
Helsingin Länsiterminaali 2:ssa ja Katajanokan terminaalissa on The Baltic Guiden jakelupiste automatkustajia varten ennen lähtöselvitystä.
TILAUSLOMAKE
The Baltic Guide Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Puh. +372 6 117 760 editorial@balticguide.ee
Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee
TILAAJA
Etunimi*........................................................................................................................ Sukunimi*..................................................................................................................... Yritys*............................................................................................................................. Osoite*..........................................................................................................................
........................................................................................................................................ Puhelin*........................................................................................................................ Sähköposti*.................................................................................................................
LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja)
Etunimi*........................................................................................................................ Sukunimi*..................................................................................................................... Osoite*.......................................................................................................................... Lehden vuosikerta 36,00€ (sis. alv), 12 nroa
Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.
* Pakolliset kentät
Tule nauttimaan maukkaista ruuista ja juomista rentoon ilmapiiriin!
T A T A R I
ORIGINAL TOMMI
E ST 2002
T A V E R N
Tommi Tavern Tatari 64, Tallinna su-to 11-05, pe-la 11-07 Puh. +372 6257 816 info@tommitavern.ee www.tommitavern.ee
A B A B C Malmi Kalevi Valgevase Vabriku Kopli Niine Soo Kotzebue Vana-Kalamaja Reisijate Kopli Telliskivi Toompuiestee Rannam ä e tee Mere pst Mere pst Rumbi Sadama Kai Poordi Ahtri Kuunari Laeva Paadi Ahtri Lootsi Tuukri Parda Jõe Tuukri Petrooleumi Nafta Tuukri Bensiini Tormi A. Weizenbergi L. Koidula J. Köleri Vesivärava J. Vilmsi J. Poska J. Poska Raua F. J. Wiedemanni Terase F. R. Kreutzwaldi Gonsiori Gonsiori J. Vilmsi J. Kunderi J. Kunderi J. Kuhlbarsi Laulupeo C. R. Jakobsoni Tartu mnt Tartu mnt Lastekodu Gildi Liivamäe Keldrimäe Juhkentali Odra J. Kappeli K. Türnpu K. Türnpu Lastekodu Võistluse Toonela tee Püssirohu Majaka Majaka Sikupilli Sikupilli Pallasti Asunduse Kivimurru Katusepapi Lasnamäe Laagna tee Laagna tee Pallasti P a e k i v i Lubja Tartu mnt Tartu mnt Peterburi tee Peterburi tee Ülemiste tee Politseiaed Kadriorgin puisto Mäekalda Filtri tee Filtri tee Tehnika Siselinna kalmistu Sõjaväe kalmistu Magasini Kodu Puhke Veerenni Herne Invaliidi Ravi Ravi Hospidali Veerenni Allika Kentmanni Kaupmehe Lembitu Sakala L ä tte Ahju Tatari Tatari Vana-Lõuna Liivalaia Liivalaia Vineeri Luha Koidu Planeedi Videviku Kiire Tehnika Tehnika Tehnika Videviku V ä ike-Ameerika P ä rnu mnt Pärnu mnt P ä rnu mnt Virmalise Kristiina Toom-Kuninga Suur-Ameerika Koidu Komeedi Luha Saturni Luise Luise Luise Endla T o o m p u i e s t e e Toompuiestee Kesk-Ameerika Veetorni Hariduse Tuvi Koidu Eha Ao A. Adamdsoni Sügise Suve Wismari Wismari A. Kapi Roosikrantsi Tõnism ägi Kaarli pst Kaarli pst Vabaduse v ä ljak Hirvepark Falgi tee Kiriku Rüütli Vana-Posti Kuninga Dunkri Lühike jalg Pikk jalg Suurtüki Lai Pikk Pagari Oleviste Tolli Apteegi Vene Sauna Müürivahe Pühavaimu Kinga Hobusepea Vaimu Aida Bremeni k ä ik Aia Uus Inseneri Rutu Piiskopi Kooli Roseni Rotermanni Hobujaama A. Laikmaa Narva mnt Gonsiori Raua Teatri v ä ljak Islandi v ä ljak R ä vala pst Sakala A, B, Cterminaalit D-terminaali A. Le Coq Arena 2 3 4 1 2 3 45 Narva mnt 5 1 2 4 Järvevana tee Suur-Sõjamäe J ä r v e v a n a t e e Järvevana tee 3 5 Kotka Spordi F. R. Faehlmanni Snelli tiik Luigetiik Linda Linen terminaali Linja-autoasema Rautatieasema Põhja pst Paldiski mnt Estonia pst Kala sadama Karu A. Lauteri Lennuki A. Alle Aasa Graniidi Harju K. A. Hermanni Imanta Jakobi 1 Kanuti Kauka Kauna Tare Kevade Killustiku Kohtu Kollane Laboratooriumi Lahe Logi Lossi plats Maakri Mardi Masina Masina J. Pärna Pirita tee Pronksi Pronksi T o om - R ü R a h u - Ko h t u R o h e l i n e a a s Roopa Salme P. Süda Suur-Karja Suur-Kloostri Tina R. Tobiase Tõllu Toom-Kooli T o o m - K u n i n g a Toompea Tööstuse Tuha Turu Tuulemäe Kivimurru Uue Maailma Vaikne Väike-Karja Vase Vase F. R. Faehlmanni Villardi KUMU Mäekalda A. Weizenbergi Lentokenttä Suurtüki Kalevi keskstaadion R a n n a m ä e t e e Tuvi park Kadrioru staadion Vanhankaupungin kartta 1, 2 1, 3 1, 2 2, 4 G. Otsa rnu mnt Dunkri Oleviste Sauna Bremeni k Uus kartta v Lühike jalg Pikk jalg G. Otsa 3, 4 2, 4 Uus-Sadama 0 200 400 600 800 1 km Reidi tee Reidi tee TALLINNA A B C
