HISTORIA

LIISA VÄISÄNEN SYMBOLIEN HELSINKI

Opas pääkaupungin salaisuuksiin

Helsinki ja sen rakennukset ovat täynnä viestejä Vanhan ylioppilastalon Väinämöisestä Johanneksenkirkon gargoileihin. Rakennushistoriaan perehtynyt symbolitutkija Liisa Väisänen kiinnittää huomiomme lepakon muotoon rännin päässä ja Melkisedekin sinettimerkkiin talon seinässä. Kaupunki on täynnä kaukaisista kulttuureista vaeltaneita symboleita, joiden tunteminen antaa syvyyttä urbaaniin ympäristöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 302 • ISBN 978-951-858-313-7 • ISSN 2323-7392 • 200 s. • Nid. • 31 €

TOIM. IRIS HELKAMA Aikamatka Katajanokalla – En tidsresa på Skatudden ENEN

Katajanokalla Katajan korttelissa sijaitsee vuonna 1897 valmistunut uusrenesanssityylinen kivitalo, Byggnads Ab Enen. Sen on suunnitellut Säätytalon ja Kansallisarkistonkin piirtänyt professori Gustaf Nyström. Enenin historia avaa kiinnostavia näkökulmia ajan arkkitehtonisiin tavoitteisiin, aikakauden elämäntavan kirjoon sekä kokonaisen kaupunginosan historiaan.

I kvarteret Enen på Skatudden reser sig Byggnads Ab Enens stenhus i nyrenässans färdigställt år 1897. Huset ritades av professor Gustaf Nyström, som även svarat för Ständerhuset och Riksarkivet. Enens historia öppnar intressanta perspektiv på tidens arkitektoniska strävanden, mångfalden i livsstilar och en hel stadsdels historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 235 • ISBN 978-951-858-139-3 • ISSN 2323-7392 • 223 s. • Sid. • 39 €

MARTTI BLÅFIELD ALIKARTANON NORDENSKIÖLDIT

Kuusi sukupolvea Alikartanon Nordenskiöldejä kertoo suomalaisten kartanoiden historiasta. Mäntsälässä sijaitseva Alikartano on tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin (1832–1901) lapsuudenkoti. Kartano saatiin vuonna 1605 kiitoksena kuningas Kaarle IX:n hengen pelastamisesta, ja se oli suvun asuinpaikka yli 200 vuoden ajan. Alikartanon historia on myös ikkuna suomalaisten kartanoiden harjoittamiin elinkeinoihin. Maatalouden ohella kartanolla oli oma kauppasaha ja kalkkilouhos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 294 • ISBN 978-951-858-308-3 • ISSN 2323-7392 • 294 s. • Nid. • 39 €

KALLE KALLIO RATAJÄTKÄT

Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939

Rautatietyöt Helsingin ja Hämeenlinnan välillä aloitettiin kesällä 1857. Toiseen maailmansotaan mennessä rataverkko kattoi jo lähes koko maan. Ratajätkät seuraa raskasta työtä tehneitä miehiä läpi kuohuvien vuosikymmenten. Millaista oli heidän elämänsä korpien keskellä? Radanrakentajien tarina avaa uuden näkökulman myös siihen, kuinka köyhästä suuriruhtinaskunnasta kasvoi moderni, teollinen ja itsenäinen Suomi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 303 • ISBN 978-951-858-314-4 • ISSN 2323-7392 • 589 s. • Nid. • 35 €

TOIM. ANNA HELLE JA PIA KOIVUNEN NEUVOSTOLIITTO MUISTOISSA JA MIELIKUVISSA

Mitä Neuvostoliitosta muistetaan ja miten se muistetaan? Teos esittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä käsityksiä ja mielikuvia kulttuurisen muistin näkökulmasta. Kirjassa käsitellään niin ”punakoneen” ylivoimaa jääkiekossa, neuvostojohtaja Gorbatšovin Suomen-vierailua, venäjänkielistä dokumentaarista proosaa kuin virolaisten muistoja neuvostoajasta. Se avaa myös vähemmän tunnettuja aiheita, kuten inkerinsuomalaisiin ja juutalaisiin kohdistunutta vainoa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1480 • ISBN 978-951-858-444-8 • ISSN 0355-1768 • 276 s. • Nid. • 32 €

PEKKA NEVALAINEN LUNASTAMATON VIENA

Suomalaiset siirtomaaherroina 1918–1920

Suomen ensimmäinen heimosotaretki suuntautui Vienaan keväällä 1918. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta, itäisiä kuntia lukuun ottamatta, muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen lisäksi suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä − rajantakaiset laulumaat piti nostaa kehitysmaasta modernille 1920-luvulle. Teos tarjoaa uuden näkökulman irredenta-aikaan ja Suomen idänpoliittisiin tavoitteisiin Vienassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 306 • ISBN 978-951-858-317-5 • ISSN 2323-7392 • 362 s. • Nid. • 33 €

JAMES SUZMAN TYÖN HISTORIA

Mihin käytämme aikamme?

Kansainvälinen bestseller ihmisen ja työn historiasta. Elämme yltäkylläisyyden maailmassa, mutta miksi silti teemme enemmän työtä kuin koskaan aiemmin? Työ määrittelee, keitä olemme ja miten käytämme aikamme. Se muokkaa kehomme ja arvojemme lisäksi ympäristöämme ja aikakäsitystämme. Suhtautuivatko myös esihistorialliset esivanhempamme työhön tällä tavalla? Millainen oli maailma, jossa työ ei ollut yhteiskunnan tärkein asia – ja voiko sen saada takaisin?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 288 • ISBN 978-951-858-286-4 • ISSN 2323-7392 • 339 s. • Sid. • 33 €

TOIM. ANTTI HARMAINEN JA MIKKO KEMPPAINEN HENKINEN TYÖVÄKI

Kirjassa tarkastellaan, mitä kaikkea hengen käsite ja siihen niveltyvät taustailmiöt merkitsivät viime vuosisadan työväenliikkeelle ja sen piirissä eläneille ihmisille. Teoksen artikkelit avaavat näköaloja esimerkiksi 1900-luvun taitteen esoteerisiin liikkeisiin. Niin ikään artikkelit havainnollistavat, kuinka protestanttiset maallikkosaarnaajat ja paikallistason luterilaiset yhteisöt olivat työväenkulttuurin kannalta tärkeitä toimijoita hengen ja sielun asioissa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura • Väki voimakas 35 • ISBN 978-952-7466-09-4 • 249 s. • Nid. • 20 €

MARKUS AHLSKOG KATSAUS SUOMEN VARHAISEEN ATOMIHISTORIAAN

Tämän historian tutkimuksen painopiste on 1960- ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian varhaiseen historiaan. Asiaa katsotaan luonnontieteen näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös se, miten aikakauden suuret poliittiset jännitteet vaikuttivat nousevan atomiteknologian kehitykseen Suomessa. Finska Vetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseura • Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 219 • ISBN 978-951-653-480-3 • ISSN 0067-8481 • 266 s. • Sid. • 35 €

TOIM. JOHANNA KALLIO JA KIRSI VAINIO-KORHONEN TURUN KÖYHÄT KASVOT

Huono-osaiset perheet ja lapset 1800- ja 2000-luvulla

Teos kertoo urbaanista köyhyydestä ja osattomuudesta Turun palon jälkeisinä vuosikymmeninä ja 2000-luvun laman jälkeisenä julkisen sektorin pysyvän niukkuuden ja lapsuuden eriarvoistumisen aikana. Lukija saa uutta tietoa Turun Luostarinmäellä asuneista lapsiperheistä, koulunkäynnistä, alkoholiin liittyvistä rikkeistä ja kaupungin jälleenrakennuksesta 1830- ja 1840-luvulla. Teos osoittaa, miten köyhyys rajoittaa ihmisten sosiaalista osallisuutta kontekstista riippumatta. Turun Historiallinen Yhdistys • Turun Historiallinen Arkisto 73 • ISBN 978-952-7045-12-1 • ISSN 0085-7440 • 227 s. • Nid. • 29 €

TOIM. SANNA JOSKA, ALINA KUUSISTO JA JENNI MEROVUO BAARIKIERROS

Pohjoiskarjalaista ravintolahistoriaa

Baarikierros kuljettaa lukijoita ravintoloissa, kaupungeista maaseudulle, lähiöpubeista seurapiirien sydämiin, 1600-luvulta 2000-luvulle. Kirja kuvaa pohjoiskarjalaisen ravintolaelämän muutosta samalla peilaten suomalaista ravintolakenttää ja yhteiskunnan modernisoitumista. Sukupuolten välinen tasa-arvoistuminen, tapakulttuurin normien keveneminen, alkoholipoliittisen säätelyn purkaminen, kaupungistuminen ja markkinatalouden nousu ovat vaikuttaneet ravintolaelämän kehitykseen. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys • Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 21 • ISBN 978-952-68916-6-8 • ISSN 1236-0430 • 180 s. • Sid. • 35 €

VESA SISÄTTÖ HUUHAA-SUOMEN HISTORIA

Suomen historiassa on paljon outoja tapauksia Pudasjärven ufoista radion telepatiakokeisiin. Huuhaa-Suomen historia kertoo näistä yliluonnollisina pidetyistä tapauksista. Skeptikko Vesa Sisättö kertoo mysteereistä historiallisina ja ihmisiä suuresti kiinnostaneina ilmiöinä. Villit tarinat Uri Gellerin taipuvista lusikoista ja 1990-luvun saatananpalvontapaniikista herättävät kysymyksen, miksi haluamme niin kovasti uskoa mitä kummallisimpiin kehitelmiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 293 • ISBN 978-951-858-300-7 • ISSN 2323-7392 • 346 s. • Nid. • 29 €

MIKA KALLIOINEN, JARKKO KESKINEN, KARI TERÄS JA KIRSI VAINIO-KORHONEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS

Kasvollisen omistajuuden historia

Yrittäjyyden perusyksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe. 1800luvun lopulle tultaessa perinteinen perheyrittäjyyden malli alkoi jäädä uudempien omistusmuotojen varjoon. Itsenäistyneessä Suomessa esimerkiksi monet nopeasti kasvaneet metsäteollisuuden suuret yhtiöt saivat alkunsa perheyrityksinä. Kirja kertoo perheyrittäjyyden historian 1800-luvulta nykypäivään. Perheyrityksistä kasvoi Suomessa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä menestystarinoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 242 • ISBN 978-951-858-164-5 • ISSN 2323-7392 • 380 s. • Sid. • 35 €

TOIM. HANNU TAKALA, SINI OJALA, ILKKA KUHANEN JA ANU LAHTINEN HYVÄ PAIKKA

Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan

Miksi Lahti ja Päijät-Häme ovat ”Hyvä paikka asua, elää ja vierailla”? Hyvä paikka kokoaa uusimman tutkimustiedon alueen geologiasta, luonnonoloista ja historiasta jääkaudelta nykypäivään saakka. Teos selvittää, mistä ensimmäiset asuttajat tulivat, miten seutukuntaa asutettiin esihistoriallisena aikana ja kuinka asutus on muokkautunut. Samalla selviää, miten Lahti syntyi, kasvoi ja muuttui kaupungiksi. Keskiössä on yksilön näkökulma ja tavallinen arki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 301 • ISBN 978-951-858-311-3 • ISSN 2323-7392 • 311 s. • Sid. • 44 €

TOIM. ULLA SAVOLAINEN JA RIIKKA TAAVETTI MUISTITIETOTUTKIMUKSEN PAIKKA

Teoriat, käytännöt ja muutos

Muistitietotutkimuksen paikka tarjoaa ajantasaisen johdatuksen muistitietotutkimuksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin. Kattava perusteos esittelee muistitietotutkimuksen historiaa ja nykypäivää sekä roolia ja merkitystä yhteiskunnassa. Kirja suhteuttaa muistitietotutkimusta historian- ja kulttuurien tutkimuksen tieteenaloihin ja jäsentää sen yhteyksiä muun muassa kansainväliseen oral history -liikkeeseen, kulttuuriseen muistitutkimukseen ja digitaalisiin ihmistieteisiin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1478 • ISBN 978-951-858-438-7 • ISSN 0355-1768 • 525 s. • Nid. • 33 €

PÄÄTOIM. KARI ALENIUS FARAVID 53

Faravid 53 sisältää seuraavat tutkimusartikkelit: Emilia Syväsalmi, Kyläilyä merellä – kapteenien vaimojen sosiaalinen elämä valaanpyyntivesillä 1840–1870-luvuilla; Petteri Pietikäinen, Suomenruotsalaisten joukkopsykologiset tulkinnat Suomen sisällissodasta; Sami Pekola, Kohti pohjoismaista rajayhteistyötä. Pohjoisen länsirajan ylittävä toiminta ja sen sääntely Suomen itsenäistymisestä sotienjälkeiseen aikaan; Hanna Aranne, Mantšukuon kansainvälispoliittinen merkitys Suomelle 1932–1942. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys • Faravid 53 • ISSN 0356-5629 • 147 s. • Nid. • 30 €