Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 2006–2017 aikana pääkaupunkiseudulla asuneiden maahanmuuttajamiesten ja -naisten työllisyys- ja tulokehitystä suhteessa alueen suomalaistaustaisiin miehiin ja naisiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millainen merkitys työpaikoilla ja niiden välisellä liikkuvuudella on näiden maahanmuuttajien suhteellisessa tulokehityksessä. Tätä kehitystä voi tapahtua yhtäältä työpaikkojen sisällä ja toisaalta työpaikan vaihtojen myötä. Tutkimuksen empiirisissä tarkasteluissa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tarjoamaa yksilöntason pitkittäisaineistoa, jossa samoja yksilöitä ja heidän työmarkkinatulemiensa kehitystä voidaan seurata yli ajan. Tutkimusotokseen kuuluvat maahanmuuttajat ovat pääkaupunkiseudulla asuneita, ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, Suomeen vuosina 2006–2016 muuttaneita ja Suomeen saapuessaan iältään 18–60-vuotiaita henkilöitä. Otokseen eivät kuulu ne maahanmuuttajat, jotka aloittivat tutkintoopinnot maahan saavuttuaan. Otoksen maahanmuuttajamiehistä noin kaksi kolmasosaa löysi ensimmäisen työpaikkansa maahantulovuonna tai sitä seuraavana vuonna, mutta naisista vastaava osuus oli selvästi pienempi, reilut kaksi viidesosaa. Miesten työllistyminen oli naisten työllistymistä yleisempää myös myöhempinä tarkasteltuina maassaolovuosina. Reilut viisi kuudesosaa maahanmuuttajamiehistä ja vajaat kaksi kolmasosaa maahanmuuttajanaisista oli työllistynyt vähintään kerran viidennen maassaolovuoden loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyyden ja työtulojen kehitystä suhteessa alueen suomalaistaustaisiin tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden joukossa. Työtulojen kehitystä tarkasteltiin vain työllisten joukossa. Maahanmuuttajamiesten ja -naisten keskimääräinen työllisyys ja työtulot olivat matalammat kuin suomalaistaustaisten miesten ja naisten kaikkina tarkasteltuina 12 maassaolovuotena. Maahanmuuttajamiesten ja -naisten työllisyys ja työtulot kuitenkin lähestyivät suomalaistaustaisten miesten ja naisten työllisyyttä ja työtuloja maassaolovuosien aikana. Tämä suhteellinen työllisyyden ja työtulojen kasvu ei kuitenkaan ollut yhtäjaksoista, ja kehityskuluissa havaittiin miesten ja naisten välisiä eroja. Maahanmuuttajamiesten kohdalla työllisyyden ja työtulojen kasvu suhteessa suomalaistaustaisiin miehiin painottui maassaolon alkuvuosiin. Maahanmuuttajamiesten työllisyys lähestyi suomalaistaustaisten miesten työllisyyttä kuudennen kokonaisen maassaolovuoden loppuun asti. Työllisten maahanmuuttajamiesten ja työllisten suomalaistaustaisten miesten välinen suhteellinen ero työtuloissa kaventui viidennen kokonaisen maassaolovuoden loppuun asti. Tämän jälkeen erot työllisyydessä ja työtuloissa maahanmuuttajamiesten ja suomalaistaustaisten miesten välillä eivät kuitenkaan enää juuri pienentyneet. Naisten kohdalla maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten ero työllisyydessä kaventui kaikkien tarkasteltujen maassaolovuosien ajan. Työllisten maahanmuuttajanaisten ja työllisten suomalaistaustaisten naisten välinen suhteellinen ero työtuloissa ei sen sijaan kaventunut yhtäjaksoisesti: lukuun ottamatta merkittävää eron pienentymistä maahantulovuoden ja ensimmäisen kokonaisen maassaolovuoden välillä, työllisten maahanmuuttajanaisten ja työllisten suomalaistaustaisten naisten työtulojen välinen suhteellinen ero alkoi kaventua vasta neljännen kokonaisen maassaolovuoden jälkeen. Edellä kuvailtu työllisten maahanmuuttajamiesten ja -naisten tulokehitys suhteessa työllisiin suomalaistaustaisiin muodostui lähinnä työpaikkojen sisällä tapahtuvasta suhteellisesta tulokehityksestä. Työpaikkojen välisellä liikkuvuudella ei ollut olennaista merkitystä maahanmuuttajien suhteellisen tulokehityksen kannalta. Työpaikan vaihdot erityyppisten työpaikkojen välillä eivät määrittäneet suhteellista tulokehitystä lainkaan.
Maahanmuuttajien työllisyys- ja tulokehitys pääkaupunkiseudulla
6 Yhteenveto ja pohdinta
47
