Liite 1. Herkkyystarkasteluja Luvussa 5.2.3 esiteltyjen, työllisten maahanmuuttajamiesten ja -naisten suhteellista tulokehitystä kuvaavien tulosten taustalla on lukuisia oletuksia, määritelmiä ja otosrajauksia, jotka voivat vaikuttaa siihen, millaiselta työllisten maahanmuuttajamiesten ja -naisten tulokehitys suhteessa työllisiin suomalaistaustaisiin miehiin ja naisiin näyttää. Tässä luvussa testataan näiden tulosten herkkyyttä erilaisille vaihtoehtoisille valinnoille ja nähdään, kuinka voimakkaasti erilaiset valinnat määrittävät esiteltyjä tuloksia. Herkkyystarkastelujen tuloksia kuvataan seuraavissa alaluvuissa, ja ne raportoidaan sekä kuvioin liitekuvioissa 3–12 että taulukkomuodossa liitetaulukoissa 6–10.
Luvussa 5.2.3 esiteltyjen tulosten perusteella sekä maahanmuuttajamiesten että -naisten kohdalla näyttää siltä, ettei työpaikkavalikoitumisella ole heidän suhteellisen tulokehityksensä kannalta juuri merkitystä. Näiden tarkastelujen pohjana olevassa empiirisessä mallissa oletetaan, että työpaikan kiinteät vaikutukset ovat yhtä suuret maahanmuuttajilla ja suomalaistaustaisilla. Mallissa siis oletetaan, että se vaikutus, joka työpaikoilla on siellä työskentelevien työtulojen keskimääräiseen tasoon, on maahanmuuttajilla ja suomalaistaustaisilla samanlainen. Joidenkin työpaikkojen sisällä maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten välillä voi kuitenkin olla eroja siinä, minkä suuruisia työtuloja he näistä työpaikoista keskimäärin saavat. Työpaikan vaikutus maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työtulojen tasoon ei siis välttämättä ole yhtä suuri. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että samassa työpaikassa työskentelevät maahanmuuttajat ja suomalaistaustaiset työskentelevät systemaattisesti erilaisissa tehtävissä. Täten samojen työpaikkojen joukko voi näyttäytyä maahanmuuttajille ja suomalaistaustaisille erilaisena. Mikäli näin on, maahanmuuttajat voivat ajan kuluessa valikoitua eli siirtyä nimenomaan heidän keskimääräisten työtulojensa näkökulmasta parempiin työpaikkoihin, mikä puolestaan voi kasvattaa heidän työtulojaan suhteessa suomalaistaustaisiin. Tämänkaltaisen valikoitumisen mahdollista vaikutusta ei voi havaita luvussa 5.2 esitetyistä tuloksista. Tämänkaltaisen valikoitumisen tarkastelu edellyttää työpaikan kiinteiden vaikutusten määrittämistä erikseen suomalaistaustaisille ja maahanmuuttajille. Tämä tapahtuu kaksivaiheisesti, erikseen miesten ja naisten keskuudessa (ks. Eliasson 2013). Ensiksi vain suomalaistaustaisten joukossa estimoidaan malli, jossa työtulojen logaritmia selitetään vain iällä sekä yksilön ja työpaikan kiinteillä vaikutuksilla: =
Ä +
+
+
(3) (5)
Tästä estimoinnista johdetaan suomalaistaustaisille ennustetut työtulot . Toisessa vaiheessa vain maahanmuuttajien otoksessa muodostetaan vastemuuttuja, jossa nämä suomalaistaustaisten ennustetut työtulot on vähennetty maahanmuuttajien työtuloista. Tällä tavoin maahanmuuttajien työtuloista vähennetään se osuus työtuloista, jota voidaan selittää iällä. Tämän jälkeen näitä muunnettuja maahanmuuttajien työtuloja selitetään maassaolovuosilla, yksilön kiinteillä vaikutuksilla ja työpaikan kiinteillä vaikutuksilla: (4)
Maahanmuuttajien työllisyys- ja tulokehitys pääkaupunkiseudulla
Ryhmäkohtaiset työpaikan kiinteät vaikutukset
63
