15-29-vuotiaiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi 2016 Helsinkiläiset nuoret kokevat, että heillä on mahdollisuuksia:
vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa olla o
ereita v a k ada
sa
96 %
ään itse lalle a a utu nta tavalle ) u u s nos työ kiin lutus/ u (ko
91 %
94 %
harrastaa haluamiaan asioita
91 %
liikkua vapaasti ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi
78 %
kun n koh ioittav telu un aan
ma
itse
93 %nsä
89 %
vaikuttaa yhteisiin asioihin lähiympäristössä
72 %
Lähde: Nuorten kokemustiedon keräys ja Nuha 2016, yhteensä 2 722 vastaajaa.
sopiv a asum an iseen
85 %
Joka viides helsinkiläinen on nuori Helsinkiläiset 15–29-vuotiaat Ikä:
Tuhatta henkilöä
15–19
20–24
Helsingissä asui 136 518 15–29-vuotiasta (1.1.2016)
25–29
140 120
45 %
100 80 60
35 %
40 20 0
20 % 2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Lähde: Tilastokeskus.
• 14 prosenttia koko maan nuorista asuu Helsingissä. • Helsingin suurin ikäluokka on 27-vuotiaat. • 53 prosenttia nuorista on naisia, 21-vuotiasta jopa 56 prosenttia. • Vieraskieliset nuoret asuvat kotimaankielisiä enemmän Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä.
• Kymmenen vuoden kuluttua 15–29-vuotiaita arvioidaan olevan 125 000 (2026). Vieraskielisten osuus arvioidaan kasvavan nykyisestä 16 prosentista 24 prosenttiin.
Helsinkiläiset 15–29-vuotiaat äidinkielen mukaan 2016
Ruotsi 6%
Yli 65vuotiaat
15–29vuotiaat
136 500
104 000 1.1.2016
Muu kieli 16 %
Suomi 78 %
20-vuotias muuttaa eniten Vuoden 2015 aikana muuttaneiden osuus ikäluokasta Muualta Suomesta muuttavat Ikä
Maahanmuutto
Muualle Suomeen muuttavat
Maastamuutto
25–29 20–24 15–19 0
5
10
15
20
25
30
35
40 %
”En haluaisi asua äidin kämpässä, sillä hän ei aina muista kunnioittaa yksityisyyttäni, vaan tulee sisään milloin tahansa omilla avaimillaan.” ”Jos on yksinäinen, kaikki unohtuu eikä edes ymmärrä, että on yksinäinen.”
Lähde: Tilastokeskus.
• 30 prosenttia nuorista oli muuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljä kertaa. • Muuttaessa sosiaaliset suhteet katkeavat ja uusien ystävien saaminen vie aikaa. 37 prosenttia helsinkiläisnuorista koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2015.
• ”Asunnottomiin nuoriin kuului selvästi asunnottomia ja moniammatillista apua tarvitsevia nuoria, mutta myös nuoria, joiden asunnottomuuden ensisijaisena ongelmana näyttäytyi ensimmäisen oman asunnon saamisen vaikeus.” (Sosiaalinen raportointi, Helsingin sosiaalija terveysvirasto)
(Nuorisobarometri Helsinki-lisäotos 2015)
15–29-vuotiaat helsinkiläiset perheaseman mukaan 1.1.2016 Prosenttia 100 90
Muu
80
Yksinhuoltaja
70
Pariskunta lapsilla
60
Lapseton pariskunta
50
Perheisiin kuulumaton, mutta ei asu yksin
40 30
Yksin asuva
20
Lapsuudenkodissa asuva
10 0
15
16
17
Lähde: Tilastokeskus.
18
19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä
Koulutus ja tulevaisuus Peruskoulussa ja toisella asteella oppii paljon tai erittäin paljon… Vuorovaikutustaitoja Ongelmien ratkaisutaitoja
”Hämmentävää että menet lukioon ja saat tietää historiasta ja jakolaskusta mutta et veroista, tai mitä pitää tehdä jos en saa töitä…”
Oman koulutuspolun löytymistä Oman ammattihaaveen löytymistä Työelämätaitoja Arkielämän taitoja (asunnonhakua, taloudenhoitoa, velasta) 0
10
20
30
40
50
60
70 %
Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015. 20–24-vuotiaiden vastaukset.
Tutkinnot 20–29-vuotiailla
• Nuorten peruskoulun jälkeisten opintojen keskeytymisen taustalla on mielenterveysongelmia, vaikeutta löytää oma ala, haastavia elämäntilanteita, oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, arjen sujumattomuutta ja motivaation puutetta. (Sosiaalinen raportointi, Helsingin sosiaali- ja
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
19 %
Korkeaasteen tutkinto
27
54
terveysvirasto)
Toisen asteen tutkinto
Lähde: Tilastokeskus.
• Hyvinvointiongelmat kasautuvat erityisesti ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa jääville nuorille. (Vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimukset, THL)
• Harva suorittaa enää perusasteen jälkeistä tutkintoa 21 ikävuoden jälkeen. (Vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimukset, THL)
• 21 022 ilman tutkintoa olevista puolet oli vieraskielisiä, joista osalla voi olla ulkomainen tutkinto. (Tilastokeskus)
• Kotimaankielisistä tutkinnon suorittamattomista 10 967 henkilöstä 58 prosenttia oli miehiä. (Tilastokeskus)
Työ ja toimeentulo 20–29-vuotiaiden työttömyysaste, % 14
• Alle 25-vuotiaiden työttömyys vähentyi hieman vuonna 2015 etenkin pelkän perusasteen suorittaneilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Sen sijaan 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kasvaa edelleen koulutuksesta riippumatta. (TEM)
25–29-vuotiaat 20–24-vuotiaat Koko väestö
12 10 8 6 4
• Työttömät syyskuun lopussa 2016 - alle 25-vuotiaat: 3 638 - 25–29-vuotiaat: 4 830
2 0 2006
07
08
09
10
11
12
Lähde: Tilastokeskus, TEM.
13
14
15*
*Ennakkotieto.
Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus ikäluokasta, % 25
20
• Kolmannes tukea saaneista 18–24-vuotiaista oli saanut tukea yli 9 kuukautta vuonna 2015. (Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto)
Ikä, vuotta 18–24 15–17 25–29
• Helsinkiläisistä nuorista, joiden vanhemmat olivat saaneet toimeentulotukea, 45 prosenttia oli itsekin tarvinnut tukea.
15
(Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi, Helsingin kaupungin tietokeskus).
10
5 2006
Toimeentuloa saaneet päämiehet ja osalliset vuoden aikana. Lähde: Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto.
2008
2010
2012
• Pääkaupunkiseudun 20–29-vuotiailla 12 prosentilla oli asuntovelkaa, opintovelkaa oli 32 prosentilla. (Tilastokeskus)
2014 2015
Rahanpuutteen vuoksi nuorista…
harrasLopettanut Ollut tapaatuksen aloittamatta 24 % harrastuksen 21 % matta ystäviä 42 % Jättänyt laskuja 9 % Ottanut maksamatta kulutusluottoa 11 % Jättänyt
Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Oma ryhmä ja oma kaupunki 15–29-vuotiaat tuntevat yhteenkuuluvuutta… Perheeseen Ystäväpiiriin Koulu- tai työyhteisöön Sukuun Suomalaiseen yhteiskuntaan Harrastuspiiriin Eniten käyttämään nettiyhteisöön Johonkin yhdistykseen seuraan tai kansalaisjärjestöön Seurakuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön
Erittäin kiinteästi 0
10
20
30
40
50
60
70
Melko kiinteästi 80
90
100 %
Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Mitä teen mieluiten vapaa-aikana: ”Tykkään viedä naapurin koiraa ulos. Oon kavereiden kanssa keskustassa tai jossain etukäteen sovitussa paikassa.” ”Kavereiden kanssa hengailua, saadaan kaikkii päähänpistoja ja tehään niitä. Joskus ne on hyviä, joskus huonoja.” Lähde: Nuha 2016.
”Olen kavereiden kanssa, mutta en liian suurissa porukoissa. Skeittaan.” ”Istutaan kavereiden kanssa jutellaan. Pieni porukka 3-4 tyyppiä.” ”Harrastuksiani on teatteri, ridaus ja musiikki joten käyn harjoituksissa viikoittain.”
Noin yhdeksän nuorta kymmenestä hallitsee arkeaan hyvin:
93 % 92 % 91 %
Kymmenesosa nuorista ei usko, Tiedän, kenen puoleen Tunnen, että elämälläni 86 % että saa tehdä itselle kääntyä jos on vaikeaa on päämäärä ja tarkoitus tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten Koen pärjääväni Koen elämäni olevan kanssa, joista 85 % elämässäni hyvin hallinnassani pitää (Nuha 2016)
Tunnen olevani arvokas
81 %
Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Nuoret luottavat…
Oman asuinalueensa tunsi turvalliseksi myöhään viikonloppuiltaisin:
Poliisiin
89 %
Oikeuslaitokseen Ihmisiin yleensä
72 %
Julkiseen terveydenhuoltoon Julkiseen sosiaalihuoltoon Kunnan päätöksentekoon
”Humalaiset asemalla voivat pelottaa huutelulla.” ”Rasismi aiheuttaa häirintää.”
1 2 En luota ollenkaan
3
20–29vuotiaat Kaikki helsinkiläiset
”Turvatonta on känniläiset ja huumehörhöt.”
4
”Baarit tekevät paikasta turvattoman.”
5 Luotan täysin
Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, THL.
Miehet Naiset
Lähde: Turvallisuustutkimus 2015, Helsingin kaupunki.
Miten on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, 15–29-vuotiaat
Vaikuttamalla ostopäätöksillä
75 %
Toimimalla porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan
45 %
Toimimalla verkkoyhteisössä
41 %
Lähde: Nuorisobarometri, Helsinki-lisäotos 2015.
Järjestämällä tapahtumia
33 %
Tekemällä vapaaehtoistyötä
30 %
Toimimalla järjestöissä
29 %
Keskustelemalla poliittisista asioista sosiaalisessa mediassa
26 %
”Kaikkien asioiden pitäisi olla myös nuorisoasioita, sillä tavalla toteutuisi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.” ”Toisaalta, vaikka nuorissakin on konservatiiveja, liberaaleja tai nationalisteja, nuoret tuntuvat olevan avarakatseisempia ja kansainvälisempiä kuin vanhempi sukupolvi.”
Helsinkiläiset 20–24-vuotiaat numeroina 79 % oli peruskoulun jälkeinen tutkinto 4 % oli omia lapsia
55 % oli naisia
59 % kävi töissä
13 % oli muun kuin suomen tai ruotsinkielinen 6 % oli asunut Suomessa alle kuusi vuotta 21 % asui vielä lapsuudenkodissaan
57 % opiskeli
22 % ansaitsi alle 5 000 euroa vuodessa
7 % oli työttömänä
7 % ansaitsi yli 30 000 euroa vuodessa 6 % oli työttömänä tai työvoiman ulkopuolella ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivätkä opiskelleet Lähde: Tilastokeskus.
Viiden vuoden päästä olen: ”Kyllä niitä unelmia on, mutta mun keskiarvo ei riitä niihin.”
”Asun omassa kämpässä ja teen sähkömiehen töitä.”
”Olen tyytyväinen elämääni tällä hetkellä ja olen tyytyväinen jos se on samanlaista viidenkin vuoden kuluttua.”
”Olen valmistunut työelämään. Onnistuu, kunhan perusasiat ovat kunnossa, jää kapasiteettia opiskeluun yms.”
Nuorten lainaukset on kerätty Nuorisoasiankeskuksen syksyllä 2016 tekemistä nuorten haastatteluista, kokemustiedon työvälineellä kerätyistä tiedoista http://nuortenkokemustieto.munstadi.fi/ ja nuorten hyvinvointikertomuksesta www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/
www.nuortenhyvinvointikertomus.fi