Pääkkäri

Verovähennysoikeuden poistaminen ei ole kenenkään etu

Ei liene suuri yllätys, että näidenkin eduskuntavaalien yhteydessä keskustellaan palkansaajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Yllätys sen sijaan oli valtionvarainministeriön vero-osaston vastaus hallitusneuvottelijoille. Sen mukaan palkansaajilta verovähennysoikeus voitaisiin poistaa, mutta työnantajajärjestöjen vastaavaan oikeuteen ei välttämättä tarvitsisi puuttua.

Tällä kertaa keppihevosena käytetään yhteisiä taloustalkoita, joilla etsitään kadonneita miljardeja esimerkiksi sotealueiden ylläpitoon. Perustelu ontuu, sillä asiaa ajavilla on puhtaasti ideologinen ketunhäntä kainalossaan – se kun on ollut tiettyjen tahojen työlistalla jo vuosia. Reilumpaa olisi sanoa ääneen se todellinen tavoite.

Palkansaajien jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisella valtion kassa karttuisi kuulemma noin 200 miljoonan euron verran. Yksittäiselle palkansaajalle kyse on veronkiristyksestä, vaikka verotusta halutaan keventää. Samalla työllisyyden kasvu on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Siksipä onkin hyvä pohtia asiaa juuri tässä kontekstissa.

Työelämän kehittämisen ja edunvalvonnan lisäksi liitot hoitavat palvelujensa avulla menestyksekkäästi montaa sellaista tehtävää, jotka muutoin olisivat yhteiskunnan sylissä. Jäsenemme saavat esimerkiksi työnhakuun yksilöllistä palvelua ja tukea, johon viranomaiset eivät pysty resurssi- ja osaamisvajeensa vuoksi.

Liitot työllistävät suoraan satoja henkilöitä, puhumattakaan välillisestä työllistämisestä. Ostamme valtavan määrän palveluja ja tuotteita, jotka työllistävät jatkuvasti erikokoisia yrityksiä. Yksistään viime vuonna me järjestimme ympäri Suomen noin 300 tapahtumaa, joiden toteutumiseksi tarvitsimme lukuisan määrän tiloja, puhujia, tarjoiluja tai virtuaalialustan. Digitaalisten palvelujemme, viestinnän ja markkinoinnin sekä taloushallintomme kehittämisessä teemme yhteistyötä monien ammattilaisten kanssa. Näin, jotta asiantuntijamme voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä. Jos asia etenee säästötalkoiden hengessä, oletan samassa excelissä olevan myös esimerkiksi välittömät ja välilliset kaikille puolueille maksettavat tuet? Niissä muuten riittää veronmaksajalle selvitettävää.

“Palkansaajilta verovähennysoikeus voitaisiin poistaa, mutta työnantajajärjestöjen vastaavaan oikeuteen ei tarvitsisi puuttua.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

Uudessa työelämässä selkeä trendi on työn itsenäisyyden lisääntyminen.

”Järjestelin kaikki Suomessa sijaitsevat ammattikorkeakoulut ja yliopistot exceltaulukkoon ja pisteytin ne. Tradenomiopinnot nousivat sieltä esiin”, Pauliina Siimelä kuvailee tapaa, jolla valitsi opiskelupaikkansa.

Monimuotoisuudesta on tutkimusten mukaan merkittävää hyötyä organisaatiolle. Se, että erilaiset kokemukset ja näkökulmat saadaan tuotua yhteen, lisää innovaatiota ja vähentää liiketoiminnan riskejä.

Tradenomit www.tradenomi.fi

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi

Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi

Toimitus: Otavamedia Oy

Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi

Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2023. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 21. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Moni kesälomaan liittyvä itsestään selvältä tuntuva etu määräytyy työehtosopimuksien, ei lain, perusteella. Lue myös, miten vuosilomalakia pitäisi Tradenomien mielestä uudistaa, ja mitä edunvalvontajohtaja sanoo toteutumisaikataulusta.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2

00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi