Silta - tamperelainen seurakuntalehti 1/2014 by Tampereen seurakunnat

Tamperelainen seurakuntalehti

Laita lanttisi yhteiseen kukkaroon sivu 3 ja tapahtumaliite

1/2014

ti.fi siltaleh mat kkosano een Kir Tamper ään Silta t l e m i n on nyt

Kauko Röyhkä: sivut 8–10

Ilman Raamattua meille jää Aku Ankka

KUVA: Hannu Jukola

Kynttiläperinne alkoi Kalevankankaalta sivut 12–13

Kuva: Hannu Jukola

Reino O. Hyppönen löysi mielekkään vapaaehtoistyön sivut 6–7

Älä aja tieltä Pispalan kirkon kohdalla sivu 16

SILTA 1/2014

pääkirjoitus Kirsi Airikka vs. päätoimittaja

Tampere 5.2.2014

Nyt tarvitaan sillanrakentajia

uosi 2014 on monella tavalla uuden alku Tampereen seurakunnissa.

Tämä lehti on Silta – uusi tamperelainen seurakuntalehti. Ensimmäisessä numerossaan se saa uutisoida lukijoille Tampereen seurakuntien uudesta seurakuntajaosta.

Tampereella on nyt neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen

helmikuu tulevat pyhät 9.2. Kahdenlainen kylvö: Jumalan valtakunnan työtä tehdään eri tavoin. Emme voi tietää, millainen työ lopulta kantaa hyvää hedelmää. Jeesus opetti suvaitsemaan toisia: ”Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.” 16.2. Ansaitsematon armo: Jumala ei palkitse meitä tekojemme mukaan, vaan antaa kaiken hyvän lahjana. 23.2. Jumalan sanan kylvö: Jeesus oli kylväjä, joka julisti Jumalan valtakuntaa. Meidät on kutsuttu jatkamaan sitä työtä ja luottamaan, että Jumala antaa kasvun. 2.3. Laskiaissunnuntai – Jumalan rakkauden uhritie Laskiaisena nautitaan tuhteja herkkuja, että jaksettaisiin pääsiäiseen asti niukem-

5.2.–5.3. min eväin. ’Karnevaali’ tulee latinan kielen sanoista carne vale – jäähyväiset lihalle. Laskeutuminen paastoon on rauhoittumista. On hyvä varata aikaa hiljaisuudelle ja rukoukselle. Se auttaa näkemään, mikä elämässä on tärkeää. Jeesus kulki kohti Jerusalemia ja ristiä. Hän suostui kulkemaan tämän tien, jotta ihmiset tajuaisivat, miten suurta on Jumalan rakkaus. Jeesuksen seuraaminen ei aina ole helppoa. Vaikka emme aina osaa rakastaa, matka jatkuu Jumalan armoon luottaen.

Mu Tuhka ista! hartau keskiviikon s klo 18 T kirkos eiskon sa

seurakunta. Seurakuntajako astui voimaan 7. tammikuuta. On aika ryhtyä toimeen, jotta edellisten seurakuntavaalien tuloksen perusteella paperivaaleilla valittavat seurakuntaneuvostot saavat rakennettua hallinnon uusiin seurakuntiin. Ajatuksena on, että uusi rakenne antaa entistä paremmat mahdol-

lisuudet kuunnella tamperelaisia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tavoitellaan taloudellisia säästöjä. Suurissa, lähes samankokoisissa toimintayksiköissä resurssit voidaan jakaa tasapuolisesti. Toimitila- ja henkilöstökuluista pystytään säästämään niin, ettei seurakuntien perustoiminta vaarannu. ”Nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen ja tähän me tarvitsemme jokaista seurakuntalaista ja luottamushenkilöä”, vetosi tuomiorovasti Olli Hallikainen tiedotustilaisuudessa muutama viikko sitten.

”

Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä kosketus ihmisiin.”

5.3.

RENNOSTI RIPPIKOULUUN Tampereen seurakuntien rippikoulun käy tänä vuonna lähes 1400 nuorta. Rippikoulun voi käydä leirillä tai kaupungissa. Rippikouluryhmät ovat aloitelleet kokoontumisiaan, sillä myös leiririppikouluun kuuluu muutama tapaaminen jo kevättalvella. Ensimmäisillä kerroilla tutustutaan ja rakennetaan yhteishenkeä. Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. elämän tarkoitus, arvot, ihmissuhteet, Jumala ja Raamattu. Kaikki eivät ole päässeet juuri siihen ryhmään, johon olisivat toivoneet: Leiriltä saattaa puuttua joku tärkeä kaveri tai ajankohta tuntuu huonolta. Saattaapa leiri jännittääkin. Silti rippikouluun kannattaa lähteä avoimin mielin; useimmiten se on kokemus, joka jää loppuiäksi mieleen.

Kuva: Tuomas Koskialho

Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden ohella uudistajia ja rakentajia ovat seurakuntien työntekijät. Suuri osa työntekijöistä suhtautuukin uuteen seurakuntajakoon innostuneesti. Luonnollisesti uudistukseen liittyy myös epävarmuutta ja pelkoja sekä paljon kysymyksiä. Työssä onnistuminen vaatii kaikilta sillanrakentajilta yhteistä tahtoa ja suuntaa. Katse on käännettävä tulevaisuuteen. Käytännön toiminta seurakunnissa jatkuu entiseen tapaan. Se

viimeistään osoittaa seurakuntalaisille, että hallinto on eri asia kuin ihmisten muodostamat yhteisöt. Kerhot, piirit ja keskusteluryhmät tarjoavat tamperelaisille edelleen yhteyttä muihin ihmisiin. Messut, hartaudet ja konsertit ravitsevat hengellisesti. Lähikirkot työntekijöineen ovat kaupunkilaisten tukena, kun he tarvitsevat apua. Kirkolliset toimitukset ja palvelut hoidetaan kuten ennenkin.

Rippikoulun voi käydä kaupungissa, leirillä tai ulkomailla. Tampereella rippikoulun käy yli 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista.

mieltä on myös Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, joka on pohdiskellut seurakuntien jäsenyyttä kirjassaan Rohkeasti luterilainen (Kirjapaja, 2013). ”Kirkon tulevaisuus ei perustu ulkonaiseen asemaan tai organisaatioon, vaan kristinuskon sanomaan ja sen henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen todeksi elämiseen”, kirjoittaa Häkkinen. Edelleen kaksi kolmasosaa tamperelaisista haluaa kuulua kirkkoon. Seurakuntaan liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Uusi seurakuntajako on kuin uusi työkalu seurakuntien työkalupakissa. Kaikkia tamperelaisia kutsutaan mukaan seurakuntayhteyteen. ✦

HELMI

Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä kosketus ihmisiin. Tätä

Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua.” (Joh. 12: 25, 26)

SILTA 1/2014

kysymystä

Yhteisvastuun teemoina saattohoito ja Guatemala Yhteisvastuukeräys 2014 parantaa suomalaista saattohoitoa ja tekee ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Keräys alkoi helmikuun alussa. Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisissä hetkissä. Suomessa on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan tuki- ja neuvontajärjestelmä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Guatemalassa Yhteisvastuu tukee ihmisoikeustyötä alkuperäiskansojen parissa. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.

Saattohoitoa tarvitsee

15 000 ihmistä vuosittain.

Kun luet tätä, työstävät toimitussihteeri Asta Kettunen, valokuvaaja Hannu Jukola, graafikko Valpuri Tauriainen, vs. päätoimittaja Kirsi Airikka ja ilmoitussihteeri Sari Laakso jo täydellä innolla 5. maaliskuuta ilmestyvää seuraavaa lehteä ja valmistelevat kevään muita numeroita.

Millainen on

Sillan sävel? ❶ Kenelle uusi seurakuntalehti on

❸ Mikä näyttää hyvältä tuoreessa

tarkoitettu, vs. päätoimittaja Kirsi Airikka? – Silta palvelee edelleen uskollisia Tampereen Kirkkosanomien lukijoita. Lisäksi lehtiuudistuksella halutaan tavoitella uusia, nykyistä nuorempia lukijoita. – Ajatuksena on, että lehti voi toimia yhteytenä kirkkoon niillekin tamperelaisille, jotka eivät ole aktiivisesti seurakuntaelämässä mukana.

Silta-lehdessä, graafikko Valpuri Tauriainen? – Parasta on Tampereen seurakuntalehden ilmeen päivittäminen 2010-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Ulkoasu näyttää raikkaalta, uusi typografia, värit ja graafiset elementit rytmittävät lehden kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Valokuvat pääsevät esiin entistä näyttävämmin.

❷ Mitkä ovat uuden lehden tavoitteet, toimitussihteeri Asta Kettunen? – Tuoda ajan ilmiöitä pohdittavaksi ihmisläheisesti, innostavasti ja nykyaikaisesti. Monet aiheet tulevat esille ihmisten kautta. Samalla tietenkin tuomme lukijoiden ulottuville monenlaista tietoa seurakuntien ja koko kirkon toiminnasta.

❹ Mikä on kuvan rooli lehdessä, valokuvaaja Hannu Jukola? – Kuva on pyramidin huippu. Se näkyy ensimmäisenä ja kauimmaksi. Kuva tuo lukijan jutun äärelle. Lehtikuva kuuluu hyvän jutun, ingressin ja kuvatekstin muodostamaan kokonaisuuteen. – Matkalla kuvaamaan Kauko Röyhkää muistui mieleen vanha pohdin-

tani: jos lehtijuttu olisi biisi, kuva olisi sen sävel ja juttu sanat. Sävel havahduttaa ja herättää huomion. Jos se tempaa mukaansa, myös sanat kuunnellaan.

❺ Miten lehden tapahtumaosio on muuttunut ja miten se nyt palvelee kaupunkilaisia, ilmoitussihteeri Sari Laakso? – Kuukauden tapahtumatarjonta on nyt helposti irrotettavassa liitteessä lehden keskellä. Tapahtumavirtaa elävöitetään luettavammaksi kuvilla sekä tapahtumanostoilla. Tapahtumat on jaoteltu selkeästi paikan mukaan, kun ne ennen olivat aikajärjestyksessä. – Tapahtumaosiossa muutos näkyy värikkyytenä. Ulkoasuun haettiin raikkautta. ✦ KUVA: Rami Marjamäki

60 prosenttia tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 prosenttia kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Lahjoita, kanna kortesi kekoon yhteisvastuukerääjänä, avusta Yhteisvastuu-tapahtumien järjestelyissä tai järjestä oma tapahtuma. Kerääjäksi pääset ottamalla yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään.

Lisätietoja Tampereen seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumista tämän lehden tapahtumaliitteestä ja tampereenseurakunnat.fi. Lue lisää: yhteisvastuu.fi

Guatemalassa Yhteisvastuu tukee muun muassa naisten asemaa.

Kuva: Ville Asikainen/ Kirkon Ulkomaanapu

SILTA 1/2014

Voitto Silfverhuthille Kaiharin kulttuuripalkinto Voitto Silfverhuth arvostaa sitä, että kirkon toiminta nähdään edelleen osana kulttuuria.

Teologian tohtori Voitto Silfverhuth on saanut Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon vuoden 2013 tamperelaisesta kulttuuriteosta. Silfverhuth sai palkinnon kaksiosaisesta teoksestaan Tampereen seurakuntahistoria. Yhtä kattavaa historiateosta ei ole toteutettu Suomen muissa suurissa seurakunnissa. KUVAT: Hannu Jukola

a 2013 Vuonn liittyi n o kirkko ella yli e r e p Tam

800 ä.

ihmist

Silta-lehden verkkosivut työn alla Lehtiuudistuksen myötä myös seurakuntalehden verkkosivusto on julki uudessa osoitteessa siltalehti.fi. Sieltä on löydettävissä uutisia, juttuja ja perustietoja lehdistä. Taustalla kuitenkin tehdään uudennäköistä sivustoa, joka avautuu samassa osoitteessa myöhemmin. – Sillan nettiin on tulossa ainakin parhaimmat palat lehdestä, jatkuvasti päivittyvä uutissilta sekä täydennystä lehden artikkeleihin, kertoo vs. viestintäpäällikkö, verkkotoimittaja Virve Jylhäsalo. Sivuista on tarkoitus tehdä paperilehden tapaan tuoreen ja raikkaan näköiset. Näköisversioina tarjotaan jatkossa sekä kevyesti selailtavaa että näyttävämpää mutta hitaammin katseltavaa pdf-versiota. Entinen osoite tampereenkirkkosanomat.fi palvelee ainakin toistaiseksi juttujen ja lehtien arkistona. ✦

Mikä eteläiselle nimeksi? Viinikan väki on intoutunut etsimään Tampereen eteläiselle seurakunnalle uutta nimeä. Nimeä pidetään tylsänä ja sen etsimiseen arvellaan tarvittavan kompassia. Nimestä on mahdollisuus esittää mielipiteensä tai kysymyksensä osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/viinikka/seurakuntamuutos/nimikilpailu Leikkimielisen kilpailun tuoksinassa on jo ehdotettu ainakin Peltolammin, Johanneksen, HeViHärmän, Kristuksen, Pyhän Delffiinin, Tapparailveksen, Pyhäjärven, Särkijärven, Pyhän Andreaksen, eteläisen, Viinikan, Kaupinojan ja Vastustajien seurakunnan nimiä. ✦

Tuomiorovasti Olli Hallikaisen mukaan muutoksen kasvot ovat Tampereen kirkkoherrat, vasemmalta Veli-Pekka Järvinen, Juha Vuorio, Jussi Mäkinen, Olli Hallikainen ja Kim Rantala.

Suunta olkoon yhteinen?

eurakuntien rakenneuudistuksen vaiheet ovat olleet värikkäät. Eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset kertovat tuomiorovasti Olli Hallikaisen mukaan kysymysten ongelmallisuudesta. Vaikeudet ovat heijastuneet seurakuntaelämäänkin. – Eteenpäin ei lähdetä rinta rottingilla, vaan nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen, Hallikainen korosti tammikuun alkupuolella. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi silloin valitukset kirkkohallituksen tekemästä viiden seurakunnan perustamispäätöksestä. Näin päätös astui voimaan, ja siksi uudet Eteläinen seurakunta, Messukylän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta on perustettu 7.1.2014 alkaen. Ennallaan säilyivät Harjun seurakunta ja Ruotsalainen seurakunta. Samalla on lakkautettu itsenäiset Aitolahden, Hervannan, Härmälän, Kalevan, Messukylän, Pyynikin, Teiskon ja Viinikan seurakunnat sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Päätöksen jälkeen toimeenpanosta on vielä tehty tutkintapyyntö poliisille. Peistä on taitettu myös mediassa. ”Olennaisempaa on, että kirkko tavoittaa seurakuntalaisensa”, kirjoitti kuitenkin Risto Moisio (Aamulehti 24.1.2014). Heidi Virtanen oli samoilla linjoilla: ”Käytetään energia uudelleen rakentamiseen eikä ikuiseen vastustamiseen” (AL 25.1.2014).

Toimikunnat vankkureina Kuva: Kuvaaja

Järjestelytoimikunnat vastaavat uusien seurakuntien hallinnosta, kunnes seurakuntaneuvostot on valittu. Ne teke-

vät sopimukset työntekijöiden sijoittamisesta lakkautetuista seurakunnista uusiin. Järjestelytoimikunnat ovat jo pitäneet ensimmäiset kokouksensa ja valinneet vaalilautakunnat, jotka toimittavat paperivaalit helmikuun puolivälissä. Seurakuntaneuvostot kootaan viime seurakuntavaalien tulosten perusteella. Eteläisen seurakunnan järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra Jussi Mäkinen ja vaalilautakunnan johtoon Sirpa Koivisto. Tuomiokirkkoseurakunnassa vastaavat ovat Olli Hallikainen ja Pekka Uusitalo, Messukylässä kirkkoherra Juha Vuorio ja Heikki Päätalo. Järjestelytoimikunnat kokoontuvat jälleen 12.2. Seurakuntaneuvostot aloittavat toimintansa maaliskuussa ja kokoontuvat kerran kuukaudessa. Ensi marraskuussa pidettävissä vaaleissa seurakuntalaiset valitsevat niihin uudet päättäjät. TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: Hannu Jukola

Järjestelytoimikuntien pöytäkirjat uusien seurakuntien sivuilla: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat Kommentoi uudistusta lomakkeella osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/seurakuntauudistus

SILTA 1/2014

Tampereen Kirkkosanomat on nyt Silta

Teatteriohjaaja, näyttelijä Anu Panula sekä Voitto Silfverhuth saivat Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon.

Kesätyöpaikkoja vielä tarjolla

Poistettu laatta palaa paikoilleen

Nuorisotyöntekijöiden ja kesäteologien paikkoihin haku on jo päättynyt. Muiden Tampereen seurakuntayhtymän kesätyöpaikkojen hakuaika kestää helmikuun 28. päivään asti. Haettavana on kaikkiaan noin 200 työpaikkaa. Kuukauden pesteinä opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla kesäkerho-ohjaajan, Isosaaren leirikeskuksen apuisännän, Lasten katedraalin kesäsoittajan, vanhusten asiointi- ja ulkoiluavustajan, leirin apuohjaajan ja leirikeskusisännän hommia. Pitempiä pestejä saavat soittotaitoiset oppaat, kirkon esittelijä-vahtimestari-siivoojat ja hautausmaiden puistotyöntekijät sekä Messukylän hautausmaan kausityönjohtaja. Linkit ja lisätiedot löytyvät osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/kesatyo. Kesätöitä voi metsästää myös Tampereen messukeskuksen D-hallissa 12.2. järjestettävässä Rekrytori-tapahtumassa. Sen pääkumppani on Suurella Sydämellä -verkosto. ✦

Välillä poistettu pronssinen muistolaatta siirretään paikoilleen Siperian aukiolle Sana Soi -illan yhteydessä 16. helmikuuta. Laatta muistuttaa Finlaysonin tehtaan johdon kristillisistä arvoista. Tuomiokirkkoseurakunnan kustantama laatta poistettiin pari vuotta sitten, koska kiinteistön omistajan mukaan se oli liian kristillinen julkiseen tilaan. Tilalle asetettiin viime kesänä muovinen laatta, joka kertoo myös alueen muusta historiasta. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Suomen Raamattuopiston järjestämä tilaisuus alkaa kello 18 Finlaysonin kirkossa. Kelpaanko minä? -aiheesta puhuu terapeutti, kirjailija Salme Blomster. Laatan historiasta kertoo rovasti Esa Eerola. ✦

Salme Blomster

Pääseekö köyhä taivaaseen? Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ on päättänyt järjestää kevättalven kuluessa katsomusiltoja. Niissä pohditaan, ratkaiseeko raha, onko rahalla auttaminen oikeaa auttamista ja voiko köyhäkin kivuta taivaaseen. Asiantuntijoina ovat muun muassa sinä ja Google. Keskustelua ohjaavat diakoniatyöntekijä Sari Peltonen ja pastori Ilmari Karjalainen. 12.2. puhutaan taloudesta, 19.2. säästämisestä, 5.3. köyhyydestä ja 12.3. varakkuudesta. Yhteen kokoonnutaan keskiviikkoiltaisin kello 18–20 Seurakuntien talon Suurella Sydämellä Klubilla, Näsilinnankatu 26:n katutasossa. Pääsy on vapaa. ✦

Tamperelaisten kirkollisveroista käytetään tänä vuonna

1 020 000 euroa lähetykseen ja kansainväliseen auttamiseen.

Tietoiskuja ikäihmisille Geriatri Pirkko Jäntti puhuu lääkkeistä sekä laitos- ja kotihoidosta ikäihmisten virkistyspäivässä 5. maaliskuuta Linnainmaan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuus alkaa kello 11.30 ehtoollisella. Tarjolla on ruokailu, kampaaja-, jalkahoitaja- ja hierojapalveluita sekä tietoiskuja ikäihmisille suunnatuista palveluista. Musiikista vastaa Sirkku Heinäluoto.

Rakkaalle rintanappi Häämessujen seurakuntien osastolla voi tehdä hauskan rintanapin. Papit ja kanttorit ovat valmiina vastaamaan kaikkiin kysymyksiin Tampere-talossa 8.–9. helmikuuta.

Tavoitteena päästä tuntemaan Jumalaa Seurakuntien talon Näsin salissa 8.– 9.2. pidettävän raamattuviikonlopun luentojen tarkoituksena on rohkaista luottamaan Jumalaan niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Raamattua avaa eläkkeelle siirtynyt opistoupseeri Olli Seppänen. Hän toimii Kansan Raamattuseuran julistustyössä avustavana työntekijänä. Kansan Raamattuseuran ja Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämän Raamattuviikonlopun aiheet löytyvät Daavidin elämän vaiheista ja Psalmeista. ✦

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

Moli LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN!

Pyydä ILMAINEN näyte Varmoja Hyvin istuvia Hajua neutraloivia

FENNO MEDICAL OY

09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

fennokauppa.fi

SILTA 1/2014

Reino O. Hyppönen tekee mielellään vapaaehtoistyötä. Kerran viikossa hän kulkee RuokaNyssen matkassa jakamassa seurakuntien ruoka-apua. Palaute asiakkailta on pääasiassa myönteistä. Vakituiset asiakkaat tervehtivät, ja se tuntuu Hyppösestä kivalta.

Seurakuntalaisille annettava tilaa toimia Kirkon perinteisen toimintamallin mukaan pappi saarnaa tai työntekijät järjestävät tilaisuuksia, joissa seurakuntalaiset istuvat penkissä. Osallistuminen rajoittuu virsien veisaamiseen. Kirkon uudet julkiset linjaukset kuitenkin korostavat seurakuntalaisten osallisuuden merkitystä. teksti: Pirjo Lääperi kuvat: Hannu Jukola

yöntekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta seurakuntalaisten osallisuus voi toteutua. Osallisuus toteutuu, kun seurakuntalainen saa tilaa toimia ja olla mukana seurakuntayhteisön rakentamisessa. Työntekijäkeskeisestä ajattelusta ja toimintamalleista on luovuttava. Vuorovaikutuksella on tässä keskeinen asema.

Puhetavat paljastavat valtasuhteet – Kielenkäytöllä on tärkeä osuus tasavertaisessa kohtaamisessa, sanoo YTM (väit.) Päivi Thitz, joka teki väitöskirjan seurakuntalaisten osallisuudesta. Puhetapojen tutkimus paljastaa kielenkäyttöön kietoutuvan vallan. Puhetapojen sävyt voivat joko määrittää seurakuntalaisen toiminnan kohteeksi tai kutsua häntä osallisuuteen ja kumppanuuteen. – Työntekijät ja seurakuntalaiset keskustelivat siitä, miten tärkeää on saada seurakuntalaisia pienryhmien vetäjiksi. Tällöin työntekijöiden puheensävy paljasti, että he ovat epävarmoja siitä, kyke-

neekö seurakuntalainen ottamaan ryhmän vetäjän tehtävät. Mietittiin, että ehkä se onnistuu, jos työntekijä laatii valmiin ohjelmarungon. Tässäkin työntekijä määrittää, mitä toiminta on ja seurakuntalainen voi tulla mukaan, Thitz kertoo esimerkin. Työntekijöiden puhetapa ei ole vielä muuttunut, vaan se kuvaa kirkon vanhoja ajattelumalleja, joissa seurakuntalaiset ovat toiminnan kohteita. Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Kirkko näyttää olevan murrosvaiheessa, jossa puheen sisällössä halutaan korostaa seurakuntalaisten toimijuutta, mutta puhetavat vahvistavat edelleen perinteistä työntekijäkeskeistä ajattelutapaa.

Työntekijän rooli muuttuu – 2000-luvulla työntekijäkeskeisyydestä on alettu luopua ja korostaa seurakuntalaisten osuutta täysivaltaisina jäseninä eikä vain työntekijöiden toiminnan kohteina. Aito osallisuus tarkoittaa, että minä seurakunnan yhteisön jäsenenä olen tasavertainen muiden toimijoiden kanssa, Thitz sanoo. – Seurakuntalaisten osallisuutta voidaan parantaa, kun ihmiset kohdataan aidosti ja ollaan kiinnostuneita heidän ajatuksistaan sekä annetaan tilaa

SILTA 1/2014

ja vaikutusmahdollisuuksia. Mallia voidaan ottaa yhteisöfoorumeista. Tällöin työntekijät ja seurakuntalaiset rakentavat toimintaa yhdessä kumppaneina.

Innostavia esimerkkejä Thitz mainitsee hyvänä esimerkkinä Tuomasmessun, jossa seurakuntalaisilla on keskeinen osuus palvelutehtävissä. Myös Suurella sydämellä -vapaaehtoistyössä ihminen voi kertoa, mitä hän haluaa tehdä. Tämä toimii hyvin.

”Työntekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta seurakuntalaisten osallisuus voi toteutua.”

Vapaaehtoistoiminnan kynnystä madallettava

Marja-Leena Peltola harrastaa monenlaisia käsitöitä, muun muassa maalaa posliinia ja huovuttaa villaa. Seurakunnassa hänen ideansa käsityöryhmästä kuitenkin tyrmättiin.

RUOKANYSSE Työntekijöiden näkökulmasta on helpompaa rakentaa messu perinteisellä tavalla. Jos valmisteluun tulee mukaan kymmeniä seurakuntalaisia, se vaatii vaivannäköä ja aikaa. Lisäksi ei tarkkaan tiedetä, millainen lopputulos on. Työntekijän rooli muuttuu tässä. Hän ei enää pitele lankoja käsissään, vaan on mukana rakentamassa toimintaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa. – Tämän ajan ihminen ei halua ottaa vastaan ylhäältä tulevaa ohjausta. Seurakuntalainen haluaa kohtaamista tasavertaisesti. Monet seurakunnan työntekijät istuvat paljon virastoissa, mikä ei edistä vuorovaikutusta. Työntekijöiden pitäisi tulla ihmisten keskelle, jolloin vuorovaikutus lisääntyy, Thitz pohtii. ✦

• Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän diakoniakeskus välittää elintarvikkeita yli 3 000 tamperelaistalouteen RuokaNyssen avulla. • RuokaNysse kiertää maanantaista torstaihin eri puolilla Tamperetta jakamassa ruoka-apua. • Jaettavat elintarvikkeet tulevat EU:lta ruokaapuna, ostetaan kirkollisverorahoin sekä saadaan lahjoituksina kaupoilta. • RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat vapaaehtoistyöntekijät sekä lahjoitukset yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä.

Marja-Leena Peltola on muuttanut useita kertoja, jolloin seurakuntakin on usein vaihtunut. Seurakunta lähettää tervetuliaiskirjeen, joten kirjallinen tiedotus pelaa. – Lisäksi tarvitaan sillan rakentamista, että tuntee olevansa seurakuntayhteydessä ja voi kohdata muita kristittyjä. Kun olen saapunut uutena seurakuntaan, kukaan ei ole tullut juttelemaan. Kaipaan matalan kynnyksen tapaamispaikkoja. Peltola käy kirkossa jumalanpalveluksissa, mutta ei ole muuten aktiivinen seurakunnassa. Hän teki aloitteen uuden ryhmän perustamisesta, mutta idea tuli torjutuksi.

”

Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla ihmisiä poissulkevaa.”

Marja-Leena Peltola harrastaa monenlaisia käsitöitä. Hän ehdotti seurakunnalle perustettavaksi Virsiä ja villaa -ryhmää, jossa olisi huovutettu villaa ja laulettu. – Ehdotus ei edennyt ehkä siksi, että ohjaan joogaa. Ennakkoluuloja joogaa kohtaan ilmenee, kun ihmiset eivät ota selvää asioista. Joogahan ei ole uskonto, enkä ole susi lammasten vaatteissa.

Talkootyö kodin perintönä

Vapaaehtoisena RuokaNyssessä Reino O. Hyppösen käyntikortissa lukee tittelin kohdalla ”itsellinen mies”, mikä kertoo siitä, että eläkeläisenä hän voi itse valita tekemisensä. Hyppönen on valinnut vapaaehtoistyön. Hän kuuluu Leijoniin ja Pyhän Johanneksen ritarikuntaan, jotka ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä. Lisäksi hän käy kerran viikossa RuokaNyssen matkassa jakamassa seurakuntien ruoka-apua. Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta lähetti Hyppöselle sähköpostiviestin ja kutsui mukaan toimintaan neljä vuotta sitten. Hän on ollut eläkkeellä rakennusmestarin työstä kahdeksan vuotta, joten mies ehtii tehdä vapaaehtoistyötä. – Käyn maanantaisin RuokaNyssessä täyttämässä hyllyjä. Auto lähtee liikkeelle kello 10.30. Huolehdin siitä, että hyllyissä riittää tavaraa kierroksen aikana. Ohjaan ensikertalaisia siinä, mitä tavaraa saa ottaa ja paljonko, Hyppönen sanoo.

Tarpeellista toimintaa – Palaute asiakkailta on pääasiassa myönteistä. Vakituiset asiakkaat tervehtivät, ja se tuntuu kivalta. Asiakkaat vaihtavat ruokavihjeitä keskenään, ja kerron niitä eteenpäin toisille. Olen saanut kiitosta niistä. Ruokapaketti sisältää kuivaruokien ohella säilykkeinä sika-nautalihaa ja hernekeittoa. Lisäksi tuoretta ruokaa tulee marketeista joskus runsaastikin, joskus ei ollenkaan. – Säilykkeet ovat ongelma sianlihan takia, koska muslimit eivät voi syödä sitä. Tonnikalaa ei ole enää mukana. Muslimit kyselevät myös pizzan ja makkaroiden ainesosista. – RuokaNyssen toiminta on todella tarpeellista. Syksyllä asiakkaita käy enemmän. Joulun aikaan monet saavat muutenkin ruoka-avustusta. ✦

Peltola on lapsuudenkodissaan oppinut yhdessä tekemistä ja toisten huomioon ottamista. Talkootyö oli sodan aikana suorastaan elämisen edellytys. Samalla tutustuttiin toisiin ihmisiin. Hän on tehnyt elämänsä varrella vapaaehtoistyötä urheilun, Marttojen sekä Maa- ja kotitalousnaisten piirissä. – Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla ihmisiä poissulkevaa, vaan pitäisi noudattaa tasa-arvoa. Arvostan kirkon tekemää konkreettista ja hengellistä työtä ja sen työntekijöitä. Myönteisiä kokemuksia vapaaehtoistyöstä Peltola sai Tuomasmessusta. – Olen pessyt pikareita, kerännyt kolehtia, siivonnut ja rakentanut pari rukousalttaria. Tuomasmessuun oli helppoa mennä ja tuntui mukavalta toimia yhdessä muiden kanssa. – Seurakunnan työntekijät antavat varmasti vastuuta myös vapaaehtoisille, jos sitä haluaa ottaa ja ideoitaan voi ehdottaa. Pitäisi ottaa huomioon erilaiset ihmiset ja pyytää myös hiljaiset ja ujot mukaan toimintaan. Peltola toivoo seurakuntien järjestävän ryhmiä, joissa voi harrastaa käsillä tekemistä, liikuntaa ja keskustelua. Yhdessä laulaminenkin virkistää. – Pelkona voi olla, kuinka tavallinen syntisäkki mahtuu pyhien joukkoon, Peltola toteaa pilke silmäkulmassaan.

SILTA 1/2014

RÖYHKÄN RAAMATTU ON VIISAS JA TYHMÄ KIRJA Lue Raamattua.

uusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä nostatti pienen kohun viime vuonna virallisen Facebook-sivunsa päivityksellä. Hän antoi ohjeita uusille musiikintekijöille, jotka haluavat pitkän uran. Nämä kaksi sanaa saivat aikaan metelin. Päivitys kirvoitti satoja kommentteja, joissa ihmeteltiin moista ohjetta. Seuraavana päivänä

Röyhkä selitti asiaa näin: – Raamattu siksi, että on hyvä kuulua johonkin iänikuiseen perinteeseen. Raamatussa on paljon viisautta, ja tyhmyyttä myös. Vertauksia löytyy joka lähtöön. Raamattu on meille kaikille yhteinen synkeä ja syvä pohjavirta. Mitä meille jää, jos ei ole Raamattua? Aku Ankka?!! – Raamattu on minulle kulttuurimme perusteos ja merkittävä siinäkin mielessä, että se on kaikille meille kristillisen kasvatuksen saaneille ainakin jossain määrin tuttu. Olen lukenut Raamattua vain sieltä täältä ja lainannut siitä otteita pariin kirjaani. Pidän Raamatun kielestä, sekä uuden että 30-luvun suomennosten, ja ainakin Psalmit ovat mielestäni kaunista runoutta. Mutta pieni tarkennus lienee paikallaan: Röyhkä ei ole yhtään uskonnollinen eikä hän usko mihinkään yliluonnolliseen. – En pidä siitä ajatuksesta, että Jumala kyttää meidän ihmisten elämää ja kaikki hyvä on lähtöisin Jumalasta ja kaikki paha ihmisestä. Raamattuhan on tällaista syyllistämistä täynnä. Ihmisen pitäisi rakastaa Jumalaa, mutta mikä Jumala on? En minä tiedä. – Ei minulla ole Jumalaa, jolle minun pitäisi antaa kaikkeni. En usko Jumalaan, en taivaaseen, helvettiin, en kuolemanjälkeiseen elämään. Sen uskon, että on olemassa jokin luonnonlaki, joka pyörittää maailmaa, josta kaikki on lähtöisin. Köyhistä on huolehdittava

Röyhkän ensimmäinen kunnon kosketus Raamattuun oli teini-iässä luettu

TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Hannu Jukola, Teemu Järventie

Pentti Saarikosken suomentama Matteuksen evankeliumi. Saarikosken suomennos kosketti juuri kirjallisten ansioidensa perusteella. – Siitä on riisuttu kaikki turha uskonnollinen kieli niin, että asia tulee hyvin esille. Saarikosken suomennoksessa on paljon sellaista, mitä pystyn allekirjoittamaan.

”Raamattu on meille kaikille yhteinen synkeä ja syvä pohjavirta.” Raamatun sanomassa Röyhkää viehättää erityisesti se, kuinka painokkaasti pyhä kirja tähdentää köyhistä ja heikossa asemassa olevista huolehtimista. – Tämä on minulle tärkeä asia, sillä tulen itse melko köyhistä oloista. Siksi arvostan paljon esimerkiksi Veikko Hurstia ja hänen työnsä jatkajaa Heikki Hurstia. Valitettavasti monen ihmisen elämä perustuu nykyään itsekkyyteen ja oman edun ajamiseen. Kyllä menestyä saa, mutta minun mielestäni menestymiseen kuuluu myös sosiaalinen omatunto. Köyhistä ja vaatimattomista oloista sekä isättömyydestä huolimatta Röyhkällä oli mielestään hyvä lapsuus. – Meillä oli aina siistiä, turvallista ja ruokaa pöydässä. Siitä varmaankin johtuu, että en ole koskaan ollut mikään sekopää ja olen pystynyt pitämään huolen perheestäni. Lisäksi molemmat vaimoni, niin ensimmäinen kuin tämä nykyinenkin, ovat hyvin vastuuntuntoisia ihmisiä. Raamattu on läsnä

Uskonasiat tulivat Röyhkää lähelle 1970-luvun Oulussa, kun hänen läheinen ystävänsä Johanna tuli uskoon. Röyhkä kävi pitkiä keskusteluja ystävänsä kanssa.

Kauko Röyhkä • Oikealta nimeltään Jukka-Pekka Välimaa • Syntynyt vuonna 1959 Oulussa, asuu Turussa • UraFAKTA levyttävänä muusikkona ja kirjailijana vuodesta 1980 • Julkaissut 26 albumia, 13 romaania, yhden • Leppälintu kuuluu hautausmaiden tyyppilajeihin, novellikokoelman, kolme valokuvaaja Juha Metson jos hautausmaalla on sopivia koloja tai pönttöjä. Se kanssa tehtyä kuvakirjaa sekä kolme tietokirjaa esittää lauluaan alkukesällä usein näkyvillä paikoilla • Suomi-palkinto 1995, Valtion kuten lipputangon päässä, taidepalkinto korkean puun latvassa 2009, romaani Kaksi aurinkoa, Finlandiatai kirkontornin huipussa. palkintoehdokkaana vuonna 1996 •

• Ville Haapasalosta kertova kirja Et kuitenkaan usko myynyt jo yli 30 000 kappaletta. Suomen myydyin tietokirja joulukuussa 2013 • Musiikillisia sivuprojekteja ja levytyksiä: muun muassa kotimaisen runouden esittämiseen • erikoistunut yhtye 500 Kiloa Lihaa, perustettu Maritta Kuulan kanssa • • Uusin sivuprojekti: Uhrijuhla-yhtye, jonka toisena • laulajana toimii Röyhkän vaimo Olga. Uhrijuhlan • ensimmäinen levy ilmestyi 2012 • Harrastukset: musiikin kuuntelu, kirjallisuus, matkustaminen, lenkkeily sekä vaeltaminen Lapissa

SILTA 1/2014

Mieleen jäi myös Pro Fide -yhtyeen konsertti, jossa jokainen bändin jäsen kertoi uskoontulostaan. Mutta silloin olivat muun muassa muusikko nimeltä Lou Reed ja yhtye nimeltä Captain Beefheart tulleet nuoren miehen elämään – ja se oli menoa. – Mutta ne keskustelut Johannan kanssa olivat hyvin antoisia. Joskin aika pian huomasin, että haluan ennemmin rokata ja olla tyttöjen kanssa. Raamattu on silti pysynyt läheisenä kirjana koko Röyhkän pitkän uran ajan. Se näkyy hänen lauluissaan sekä kirjoissaan, joista tieteisromaani Ocean City on selvästi uskonnollisin – ja monen mielestä yksi parhaista Röyhkän kirjoista.

Kristinuskon vaikutus näkyy jo päähenkilön, Luukas Rothoviuksen, nimessä. Sekä jo kirjan alussa: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit”, Luukas Rothovius siteeraa romaanin ensirivillä, jolloin isättömyyden vertauskuvaksi nousee isän hylkäämän ja uhraaman pojan kulttuurisista kuvista vahvin: Jeesus-symboliikka. Röyhkä tietää, että tämäkin haastattelu nostattaa hämmennystä ja vastalauseita ”raamattumyönteisyytensä” vuoksi ihan samalla tavalla kuin viimevuotinen Facebook-päivityskin. Miestä ei moinen meteli voisi vähempää kiinnostaa. Kunhan itse tietää, mitä tekee, ja uskoo siihen. Siinä eivät muiden mielipiteet paina. ✦

Pojastaan ylpeä äiti

yylikkäästi kotimaisilla design-huonekaluilla sisustetun turkulaisyksiön oven avaa virkeä ja valpas nainen. Niin olohuoneen kuin keittiönkin íkkunasta näkyy kaunis kansallismaisema: Turun tuomiokirkko, Aurajoki, Åbo Akademin puutaloja sekä piispantalo. Olemme Kauko Röyhkän äidin Marjatta Välimaan, 84, kotona. Marjatta Välimaa muutti Oulusta Turkuun ollakseen lähempänä poikaansa, tämän vaimoa ja alle 6-vuotiasta pojanpoikaansa Kaarloa. Toinen syy muuttaa Turkuun oli kaupungissa asuva sisko, joka hoiti paljon Kauko Röyhkää tämän ollessa pieni. Äidin mukaan Kauko oli lapsena erityisen kiltti ja menestyi koulussa erinomaisesti. Pojanpojassa on paljon samoja piirteitä. – Kaarlo on samanlainen kuin isänsä ainakin siinä, että hän tykkää samoista leikeistä ja esiintymisestä. Hänen isänsä sepitti omia tarinoitaan jo aika pienenä, ja Kaarlo tykkää kanssa pitää puheita ja laulaa, kun minä olen siskoni kanssa yleisönä.

Äiti ja poika, Marjatta Välimaa ja Kauko Röyhkä asuvat nykyisin molemmat Turussa. Marjatta Välimaa muutti Oulusta Turkuun ollakseen lähempänä poikansa perhettä ja sisartaan.

Niin oman pojan kuin lastenlastenkin hyvä koulumenestys on tärkeä asia. Marjatta Välimaa on sitä ikäpolvea, jonka mielestä hyvä koulutus ja ammatti ovat kaiken a ja o. – Jukka-Pekka (Kauko) sai hyvän ylioppilastodistuksen. Siitä tykkäsin paljon, kun hän haki opiskelemaan Oulun ja Turun yliopistoihin kirjallisuutta ja pääsi molempiin sisään. Mutta siitä en tykännyt, kun hän alkoi tehdä musiikkia kesken opiskelun, vaikka hyviä laulujahan hän teki. Olen minä keikalla käynyt, Marjatta Välimaa sanoo. Isoäiti on iloinen kolmesta lapsenlapsestaan ja puhuu heistä mielellään. Kauko Röyhkällä on ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta, jotka ovat nyt 17- ja 16-vuotiaita. He asuvat Helsingissä äitinsä kanssa ja pärjäävät opinnoissaan hyvin. Kaarlo menee aina mielellään mummin luokse kylään. Röyhkä on Oulussa, entisessä kotikaupungissaan, ”oma poika”, josta maakunnan ykköslehti Kaleva kirjoittaa usein. Marjatta Välimaan tuttavat ja sukulaiset leikkaavat jutut talteen ja lähettävät ne julkkiksen äidille. Äiti on selvästi pojastaan ylpeä. ✦

Kirjallisuus on ollut Kauko Röyhkän ykkösharrastus jo nuoresta pitäen. Teininä hän luki Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumin suomennoksen lisäksi muun muassa Mika Waltarin historialliset romaanit sekä Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen.

Juttu myös verkossa: siltalehti.fi

SILTA 1/2014

i s o u vv. a l h Ju 20 8.-9.2.2014 Tampere-talo Avoinna 10.00-17.00 • Liput 12

www.tampereenhaamessut.com

❤ ❤ Jotain uutta,❤

❤ vanhaa,

jotain jotain sinistä ja jotain lainattua!

❤❤

Kuva: Studio

Amanda

Ihanat ja edulliset

hääpuvut

www.jotainkaytettya.fi      

             

❤❤

Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle

JUHLAKESKUS

UUDET

HÄÄPUKUMALLIT

2014

nyt liikkeessämme! Varaa sovitusaikasi heti ja löydä kauden kaunein morsiuspuku laajasta valikoimastamme

Itsenäisyydenk. 7–9 Tampere Ajanvaraukset puh: (03) 212 2079 www.muotitalotyynela.fi

Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin

Kun on aihetta juhlaan... • muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626 sähköposti: juhlakeskus@mancester.fi www.mancester.fi

Sadun Hoitosauna Juhla- ja polttarisauna

045-142 0521 www.sadunhoitosauna.fi satu@sadunhoitosauna.fi

SILTA 1/2014

Leena Sulonen on tottunut sytyttämään kynttilöitä Kalevankankaalla, sillä siellä lepäävät molemmat vanhemmat, isän vanhemmat ja vielä isoisän vanhemmat sisaruksineen. Heikkilöiden sukuhaudat sijaitsevat lähellä kappelia.

Anneli Rikalalla on vuosi kymmenten takaisia ulkokuvia Kalevankankaalta. Tässä on edesmennyt eno Kalervo sisarensa arkun äärellä 1929.

orin i on kaunis. Ku – Vanha kappel o tilaan lämpimän tu to uo sa kaareva m naustilaisuudes tunnelman ja siu alla juhlavalla arkku on kupolin Anneli Rikala vat paikalla, arvioi lonen. Su a en Le ja .) as (v

teksti Pirjo Silveri kuvat Hannu Jukola ja arkistokuvat

Sadan vuoden nuhteettomuus

”E

ikös tuolla edessä ollut ennen parvi? Anneli Rikala mittaa katseellaan Kalevankankaan kappelia. Mieleen palaa 1950-luvun päivä, jolloin hän lauloi parvella, Kalevan yhteiskoulun kuorossa. Oppilaat olivat saattamassa luokkatoveriaan. – Nuoren oppilaan kuolema järkytti koko koulua. Lauloimme siunaustilaisuudessa Niin kuin muuttolintusen tie. Satavuotias kappeli, suunnitteluvaiheessa arkkitehdin pöydällä nimeltään Integer vitae (Nuhteeton elämältään), on kokenut monia muutoksia. Rikalan muistikuva lehteristä on oikea, sillä etuparveke poistettiin 60-luvulla krematorion rakentamisen yhteydessä. Sali ja kupolimainen kuori saivat silloin väliinsä esiripun. Nykyään suurin osa vainajista tuhkataan. – On vaikuttava hetki, kun toimitus on ohi, verhot sulkeutuvat ja arkku jää niiden taakse, Leena Sulonen sanoo. Hän myöntää joka siunaustilaisuudessa itkevänsä kaikkia rakkaitten ihmisten menetyksiä. Rikala on huomannut saman: kappe-

lin penkissä herkistyy käymään mielessään läpi myös aiemmin lähteneiden läheisten kuolemaa. Sulonen, viidennen polven tamperelainen, käyttää isosta salista mieluiten nimitystä vanha kappeli. – Hautajaisia järjestävä omainen saattaa surun keskellä pelästyä, jos puhutaan isosta kappelista. Se tuntuu niin suurelta tai suureelliselta, vaikka voi sinne kokoontua pienelläkin joukolla. Oma isäni siunattiin pienessä kappelissa. Siellä arkku jää paikoilleen, kun väki lähtee pois. Tuntuu jotenkin… jotenkin karulta jättää vainaja siihen, Sulonen myöntää, ja muistot saavat veden kihoamaan silmiin. – Toisaalta arkku on niin lähellä saattoväkeä, että vainaja on siunauksen ajan konkreettisesti läsnä. Tampereen Kokouspalvelun kongressipäällikkö Leena Sulonen ja Pelastakaa Lapset ry:n eläkkeellä oleva Tampereen aluejohtaja Anneli Rikala tutustuivat vuosia sitten työkuvioissa. Kalevankangas nousi keskusteluissa usein esiin, koska paikka on molemmille tuttu ja tärkeä. Siellä lepäävät molempien vanhemmat, sinne on haudattu isovan-

”Kappelin penkissä herkistyy käymään mielessään läpi myös aiemmin lähteneiden läheisten kuolemaa.” Sata, tuhat, satatuhatta • Tampere sai satavuotiaana toisen hautausmaansa. Kalevankangas otettiin käyttöön 1880. • Sata vuotta sitten valmistui siunauskappeli, arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen Integer vitae (Nuhteeton elämältään) pohjalta. Kappelin vihkiäisiä vietettiin 31.1.1914. • Alkuun saattoväki seisoi, ja sisälle mahtui jopa 600 ihmistä. Penkit hankittiin vasta 1933. Krematoriota varten rakennuksessa tehtiin isot muutostyöt 1967. Iso kappelisali sai rinnalleen pienen, 55 istumapaikan siunaushuoneen 1984. • Kalevankankaalle on haudattu yli 100 000 vainajaa, nykyään siunauksia on noin tuhat vuodessa.

SILTA 1/2014

Anneli Rikalan kotialbumissa on kuva myös pienten kaksosten hautajaisista 50-luvun alussa. Isä ohjaa lasta laskemaan kukkansa, Anneli äitinsä kanssa keskellä, taustalla näkyy vielä kovin autiota Kalevan kaupunginosaa.

Postikorttikuva valmistuneesta kappelista

Kaupungin ja tamperelaisten historiaa

Yrjo Hirvonen siunaamassa

Lue lisää kappelin historiasta: siltalehti.fi

hempia, jopa isoisovanhempia sekä paljon muuta sukua ja ystäviä.

Leena Sulonen tuntee Kalevankankaan myös matkailuoppaan näkökulmasta. Hän oli 1980-luvulla yhdessä seurakuntien kanssa suunnittelemassa opastettuja hautausmaakierroksia ja vuosikaudet niitä vetämässä. – Alkuaan ne liittyivät kukkaisviikkoihin, ensimmäinen kerta järjestettiin Tapahtumien yönä. Kierrokset päättyivät aina kappelille ja niistä tuli nopeasti hyvin suosittuja. Sulonen ymmärtää mielenkiinnon. – Täällähän näkee koko Tampereen menneisyyden ja kaupungin historian! Kierroksilla ei esitellä vain merkkihenkilöiden hautoja, vaan ihmisten tarinoiden kautta kerrotaan myös monista erikoisuuksista. Anneli Rikalaa hautausmaa kiehtoi jo lapsena. – Kun tultiin pääportista sisään, lehmuskuja oli vakuuttava. Katse osui puiden pahkoihin ja mielikuvitus lähti lentoon, kun ajatteli, että siellä on luoteja sisällä. Rikala kävelee edelleen mielellään Kalevankankaalla, katselee hautakivistä nimiä ja vuosilukuja. – Olen selvitellyt paljon sukuni historiaa vanhoista valokuvista. Yhdessä kuvassa on kaksi vauvaa, toinen heistä isoisäni Eliksen vanhin poika, toinen kauppias Seppälän poika Viljo. Kerran huomasin, että molemmat vauvat lepäävät melkein vastapäisissä haudoissa kappelin lähellä.

Kiveen hakattua Rikalan perhe muutti Hämeenkyröstä Tampereelle 1876. – Isänisäni Elis Agathon oli silloin kolmevuotias. Aikuisena hän perusti kaupungin ensimmäisen elokuvateatterin Ruuskasen taloon, Anneli esittelee henkilöitä hautakivestä. – Minun isoisäni vaimo oli myös kotoisin Hämeenkyröstä, riemastuu Leena. – Jos käymme sukujamme läpi, varmasti löytyy yhteisiä tuttuja. Ja mistäs sitä tietää, vaikka isoisämme olisivat aikanaan tunteneet toisensa! Kalevankankaan hiljaiseen kaupunkiin on vuoden 1880 jälkeen muuttanut yli 100 000 asukasta. Hautausmaitten myötä seurakunnissa tiedetään yhtä ja toista ihmisten elämästä. Saman perheen jäseniä voidaan haudata eri hautoihin, milloin mistäkin syystä. Joku vaatii omaisensa viimeisen leposijan ”sen ihanan vanhan tammen juurelta”, joku ilmoittaa jo eläessään, ettei missään nimes-

sä halua samaan hautaan sen tai sen sukulaisen kanssa. Joku hautaoikeuden haltija kieltää tietyn henkilön hautaamisen. Viimeiset vaiheet ovat joskus perin värikkäitä. – Toinen isoisäni Oskar kuoli 1936. Haudanhoitolasku tulee yhä hänen nimellään, koska hän oli alkuperäinen hautaoikeuden haltija, Anneli Rikalaa huvittaa. Vuosiluvut muistomerkeissä paljastavat, että Rikalan ja Sulosen edellisten polvien sukulaisia kuoli lapsena, 1800–1900-lukujen taitteessa. Suurina kuolinvuosina suru tuli perheeseen usean kerran samana vuonna. Jokaista nimeä ei ole laitettu edes kiveen, jonkun tarkka hautapaikkakin on tuntematon. Sukututkimusta tehdessään Anneli Rikala on kahlannut läpi hautaluetteloita. Niiden perusteella hän tietää, että isoisän pienenä menehtyneitä sisaruksia on haudattu pääportin lähelle, pian

sen jälkeen, kun Kalevankangas oli otettu käyttöön. Monista suvun jäsenistä naisilla on myös henkilökohtaisia muistoja. Esimerkiksi Impin nimi Heikkilän sukuhaudassa saa Leena Sulosen sisällä aikaan lämpimän läikähdyksen. – Isoisän sisar oli käsityönopettaja. Hän opetti minulle lapsena kaikenlaista. Tallessa on yhä koristelautanen, johon kerran liimasimme lasinpaloja. Isän äiti Maija kuoli, kun Leena oli kuusivuotias. Mummu oli ensimmäisten Kalevankankaalla tuhkattujen joukossa. – Muistan, kuinka puhuttiin polttohautauksesta, se oli silloin uutta. Muistan myös mekon, joka minulla oli mummun hautajaisissa. Siinä oli valkoista, koska lapselle ei hankittu kokomustaa. Uurnanlaskuun en päässyt mukaan, koska oli niin kova pakkanen. ✦

SILTA 1/2014

Hyvä tyyppi

Ilvestyttö pitää partion elämyksistä

aria Jussila päätyi Härmälän Ilvestyttöihin kymmenen vuotta sitten, kun äiti toi hänet partion aloitustilanteeseen. Kavereiden äidit olivat tehneet yhteisen päätöksen tuoda jälkikasvun kokeilemaan, miltä partiotoiminta tuntuisi. Maria jäi koukkuun: – Partiossa tehdään paljon monenlaisia juttuja, ei vain askarrella solmuja. Harrastuksen tuomat ystävät ja elämykset ovat tärkeitä nyt 17-vuotiaalle lukiolaiselle. – Ilman tätä tuskin olisin päätynyt laskeutumaan Riihimäen vesitornista köyden avulla. Harrastus on opettanut tärkeitä taitoja, kuten ensiapua, metsässä selviytymistä ja työnhaussakin auttavaa esiintymisvarmuutta. – Partio avartaa ja opettaa suvaitsevaisuutta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Täällä hyväksytään kaikenlaiset ihmiset. Nykyään Maria Jussila katsoo asiaa partiojohtajan näkökulmasta. – Haluan olla helposti lähestyttävä. Toivottavasti nuoremmat näkevät minut ihmisenä, jolle voi tulla puhumaan mistä vain. Ilvestytöt toimivat Härmälän ja Peltolammin alueilla. Viikoittaiset kokoontumiset tapahtuvat seurakuntatiloissa. – Toiminta seurakuntien yhteydessä on perinne, ja seurakunnat tarjoavat tiloja. Toiminnan sisältöön voi itsekin vaikuttaa. Myös vanhemmille on räätälöityä ohjelmaa. ✦ TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: Rami Marjamäki

Maria Jussila kaapin päällä. Härmälän kirkon alakerran kolon kaapinovissa on partiojulisteita.

Enemmän aiheesta: siltalehti.fi

SILTA 1/2014

saarnavuoro

hartaudella

Nimet kirjoissa Monesti tuskastumiseen asti joudumme antamaan henkilötietojamme erilaisiin rekistereihin, mutta taivaan kirjoihin meidät on kirjattu kansalaisoikeuksin ilman ”planketteja”. Jeesus sanoo: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan”. Ilmestyskirjassa todetaan, että uuteen Jerusalemiin pääsevät vain ne, joiden nimi on Karitsan elämänkirjassa. Taivaan kansalaisina ja siirtotyöläisinä maailmassa tehtävämme on toteuttaa oma osuutemme Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hän on antanut meille elämän ja tehtävän sekä varustanut meidät tekemisen lahjoilla. Elämämme ei ole vain johdantosoitto tuonpuoleiseen olotilaan. Maailmassa olemme oman elämämme sinfonian solisteja. Esityksen kauneus ja arvokkuus kasvavat sen mukaan, kuinka uhrautuvasti me kykyjämme käytämme. Laiskuus ja henkinen velttous ovat ravinnerikas kasvualusta synneille ja Jumalan tahdon vastaiselle elämälle. Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi maailmaan sekä kokemaan elämän kaikki kiusaukset ja kärsimykset. Hän oli usein uupunut, niin kuin mekin. Silloin hän vetäytyi yksinäisyyteen rukoilemaan. Lepo ja rukous virkistävät mielemme ja palauttavat voimamme. Rukous on tie Vapahtajan luo armahdettavaksi. Norjalainen pappi ja kirjailija Carl Fredrik Wisløff kirjoittaa: ”Rukous ei ole vain vierailemista Jumalan luona, vaan jatkuvaa yhdessäoloa.” Hänen mukaansa ”lakkaamatta” rukoilemisen velvoitus täyttyy, kun teemme työmme rukouksen hengessä, kuuliaisena ja

kiitollisena. Näin täytämme myös rakkauden kaksoiskäskyn. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän puhuttelevat virsirunoilijan sanat: ”Mä elän laupeudesta ja armon antimista. En ansainnut mä autuutta – se tuotiin taivahista.” (virsi 275) Jeesus sanoo: ”Te ette valinneet minua, minä valitsin teidät ja tahtoni on, että lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sellaista joka pysyy. Ja kun tämän teette, Isä antaa teille kaiken, mitä te minun nimessäni pyydätte.” (Joh.15:16) Tässä on meille toimeksianto, mutta myös lupaus ja mahdollisuus säilyttää nimemme Karitsan elämänkirjassa. Kiitos Herran! ✦ Antti Punkari Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Viime keväänä Seurakuntien talossa oli muutamia keskustelutilaisuuksia Tampereen seurakuntarakenteesta. Keskustelussa oli mukana viranhaltijoita, valtuutettuja ja seurakuntalaisia. Tilaisuuksien järjestäminen keskeytyi valitusten takia, ja nyt sitten ollaan jo 4+1 -seurakuntajakomallissa. ”Kotikirkkoalueiden” hallinnolliset ratkaisut, henkilöstön järjestelyt ynnä muut asiat työllistävät päättäjiä ja henkilökuntaa seurakunnissa. Yhtymän hallintorakenteiden keventämisestä ja perussäännön uudesta sisällöstä ei ole vielä keskusteltu julkisesti. Ei kai vain ole käymässä niin, että yhtymän hallinto tekee itse ehdotuksen omasta toiminnastaan? Yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntien tulisi olla nyt aktiivisia. On vaara, että raskas keskushallinto ei kevenekään eli seurakuntajakoon johtanut prosessi, joka lähti hallinnon keventämisestä ja johtamisjärjestelmien selkeyttämisestä,

jää ratkaisematta. Seurakunnat muodostavat päätöksellään seurakuntayhtymän ja määrittävät sen tehtävät. Toivottavasti 4+1 -seurakuntaa paneutuu asiaan kunnolla. Yhtymä on edelleen seurakuntien palvelija, ja isot seurakunnat voivat hyvin hoitaa itse seurakunnalliseen toimintaan liittyvät tehtävät. Seurakuntayhtymä ei ole seurakunta, vaan hallinnollinen rakennelma, joka hoitaa perussäännössä määritellyt tehtävät. Marita Karintaus

Jumala elää vielä Olin kirkossa ja ihmettelin papin saarnaa. Ensin hän luki päivän tekstin, mikä on ihan hyvä. Mutta miksi sitä täytyy alkaa selitellä? Aivan kuin emme ymmärtäisi. Eikö papilla ole mitään omaperäistä kerrottavaa? Miksi täytyy olla niin sulkeutunut? Olin Sana Soi -illassa, kun siellä oli lääkäri Sakari Orava. Hänellä oli paljon kerrottavaa omasta työstään. Hän rukoilee aina ennen leikkausta, ja näin tekee moni muukin lääkäri. Jos hän epäonnistuu leikkauksessa, hän antaa Jumalankin kantaa siitä osan, koska ei muuten jaksa. Siellä sai jättää rukouspyynnöt,

Leena Leppälä sairaalapastori Pirkanmaan Hoitokoti

Jeesus korostaa suvaitsevaisuutta Mistä tekstistä saarnaat? Mark. 9: 38–41. Päivän tekstissä Jeesus nuhtelee opetuslapsiaan ahtaasta ajattelusta. “Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.”, sanoo Jeesus itse luottavaisesti ja armoa täynnä. Mikä on saarnasi näkökulma? Jumala kutsuu erilaisia ihmisiä yhteyteensä. Hän toimii yli seurakuntarajojen ja yli ihmisymmärryksen. Ihminen arvioi kaltaistaan inhimillisin silmin ja omista lähtökohdistaan, Jeesus näkee sydämen. Mitä haluat saarnassasi viestiä? Haluamme usein jakaa ihmiset “meihin” ja “noihin muihin”, parempiin ja huonompiin. Ihmisen tehtävä ei ole arvioida toisten tekojen motiiveja, merkitystä tai kelpaamista Jumalalle. Ihminen on

KUVA: Hannu Jukola

Lukijalta Milloin keskustellaan seurakuntayhtymän rakenteesta ja perussäännöstä?

oli paperi ja kynä valmiina. Minä en kirjoittanut. Minulle tuli tieto, että minäkin saan pyytää jotain, jos haluan. Pyysin apua yhteen vaivaan, joka on kiusannut minua pitkään. Sain avun, vaiva parani. Kyllä Jumala, ja myös Jeesus, kulkee täällä maan päällä meidän keskellämme tänä päivänäkin. Ei sitä tarvitse 2000 vuoden takaa hakea. Papit kertokaa näistä ihmeteoista. Päivän ilon toi kirkon kanttori. Hänellä on upea ääni, ja hän osaa laulaa. Hän soittaa urkuja ja joskus esittää sooloesityksen. Kyllä siinä menee iho kananlihalle. Tulkaa kaikki kirkkoon laulamaan näitä kauniita virsiä. Kyllä Jumala kuulee. Sanni Iltanen

Kirjoita Silta-lehden yleisönosastoon! Mielipide saa olla enintään noin 1300 merkkiä välilyönteineen tai vajaa puoli liuskaa. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta nimi ja yhteystiedot tulee mainita. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse: toimitus@siltalehti.fi tai osoitteeseen: Silta, toimitus, PL 226, 33101 Tampere.

”

Ihminen kaipaa pohjimmiltaan yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista.

niin pieni suuren Jumalan edessä ja ymmärtää lopulta kovin vähän siitä, kuinka Jumala maailmassa toimii. Jeesus korostaa yhteyttä ja ykseyttä, ei eripuraa ja hajaannusta. Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Näin lyhyen tekstikatkelman tulkinta on aina haasteellista. Tekstissä on monta kiintoisaa kohtaa, joita voisi avata lisää. Yritin etsiä tärkeimmän viestin, ja mielestäni se on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuudesta puhuminen saa valitettavan usein aikaan myös vastustusta. Toivon, että saarnani voisi osaltaan rakentaa yhteyttä. Löydätkö tekstistä yhtymäkohtia elämääsi? Koen olevani avarakatseinen ja salliva ihmisten erilaisille tavoille uskoa ja elää uskoaan todeksi. Olen tavannut paljon ihmisiä, joilla on kokemus ulkopuoliseksi jäämisestä, enkä ole siltä itsekään säästynyt. Ihminen kaipaa pohjimmiltaan yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista. Siksi työssäni kysyn usein, mitä voimme jakaa? Se, mikä yhdistää ihmisiä toisiinsa on merkityksellistä. Jeesus on jakamaton, ihmisten tiet hänen luokseen hyvin erilaiset. Mikä muu on tärkeää juuri nyt? Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde on saattohoito. Kalevan seurakunnassa vietetään 9.2. Yhteisvastuukeräyksen starttia, joka koostuu aamun messusta ja klo 15 alkavasta musiikkipitoisesta keskustelutilaisuudesta nimeltään Lahjoita hyvä elämä – ajatuksia kuolemasta ja elämästä. Lämpimästi tervetuloa! Leena Leppälä saarnaa Yhteisvastuukeräyksen avausmessussa 9. helmikuuta kello 10. Kalevan kirkossa. KUVA: Hannu Jukola

SILTA 1/2014

tiesitkö kolumni Elina Grundström Kirjoittaja on toimittaja–kirjailija, joka palasi juurilleen, kun hänet valittiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon.

Paljonko pannaan?

Pispalan kirkon mainoskyltit ovat graafikko Anne Tervahaudan ja pastori Jukka-Pekka Ruusukallion käsialaa.

Pispalan kyltit ovat koskettaneet ihmisiä jo 15 vuotta – Pispalan kylttien lähtökohtana on viesti, että tässä on kirkko ja tervetuloa messuun. Haluamme tuoda evankeliumin kirkon seinien ulkopuolelle ja ihmisten arkeen, miettii Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio. Sananikkarina tunnettu pastori on keksinyt mietelauseita Pispalan kirkon tauluun jo vuodesta 1998. Kylttejä on vuosien varrella kertynyt jo yli 50 kappaletta. – Ideoiminen on pitänyt mielen virkeänä. Iskulauseen keksiminen ei kuitenkaan ole minulle pakkopullaa. Taulu tehdään vasta sitten, kun on hyvä idea. Aloitteen kylttien tekemiseen antoi aikoinaan Pispalan alueneuvosto. Se ei ollut tyytyväinen epäsiistiin ilmoitustauluun, joka sijaitsi Pispalan kirkon ovella. – Kadunvarteen haluttiin kunnollinen maamerkki, joka kertoo ohikulkeville ihmisille, että tässä on kirkko.

Pelkistetty muoto palvelee sanomaa Apuun kutsuttiin Kuvitella-toimiston graafikko Anne Tervahauta. Neljännen polven pispalalainen ryhtyi toimeen mielellään, vaikka muuttikin Kangasalle vuonna 2001. – Vaihdoin sanallisen viestinnän visuaaliseen sananlevitykseen, hymyilee Tervahauta, joka aiemmin toimi nuorisotyöntekijänä Härmälän seurakunnassa. Aluksi hän suunnitteli kadun varteen julistetelineen. Sen muoto ja kirkonkellot tuovat mielleyhtymän perinteisestä kirkkorakennuksesta, jollainen Pispalan kirkko ei suinkaan ole. Tervahauta on alusta asti suunnitellut myös julisteet. – Juliste on kooltaan pieni, ja siksi suunnittelu on haastavaa. Tekstin on oltava lyhyt ja kuvan selkeä, koska kyltti on pystyttävä lukemaan autosta tai ohi juostessa.

”

Kielikuva on kolahtanut monelle sellaisellekin ihmiselle, joka sanoo olevansa ateisti.”

Kaksikon yhteistyö on hioutunut sujuvaksi vuosien varrella. Idea lähtee aina Ruusukallion tekstistä, ja usein hänellä on ajatus myös kuvituksesta. Tervahauta tekee yleensä muutaman ehdotuksen ja lähettää vedokset Ruusukalliolle. – Pelkistetty muoto palvelee parhaiten sanomaa. Työni alkaa hiljentymisestä, miettii Tervahauta. Pastori sanoo olevansa lauseittensa takana. – Kirkkomme on sanan kirkko. Haluan myös osoittaa, että kirkko ei ole huumorintajuton laitos. Ruusukallion mukaan kielikuva on kolahtanut monelle sellaisellekin ihmiselle, joka sanoo olevansa ateisti. – Toivomme, että ihmiset ovat tulleet kosketetuiksi näiden kylttien ansiosta, miettii Ruusukallio, joka myös keksi Silta-nimen Tampereen seurakuntien uudelle seurakuntalehdelle. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA: Hannu Jukola Pispalan kyltit ovat saaneet elämän myös sosiaalisessa mediassa Tampereen seurakuntien Facebook-sivulla. Kyltti vaihtuu joka perjantai. Tutustu: facebook.com/tampereenseurakunnat

Silta siltalehti.fi 1. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi

• Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p. 0207 542 267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu), ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), ISSN 2342-0995 (äänite) • Seuraavat lehdet ilmestyvät: 5.3., aineisto 17.2. mennessä, 2.4., aineisto 17.3. mennessä

Matti Apunen, Tampereen lahja suomalaiselle mielipidekeskustelulle, käynnisti Helsingin Sanomissa uudenlaisen prosenttiliikkeen. Hän ilmoitti uudenvuoden kolumnissaan antavansa prosentin verojen jälkeisistä tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Samalla hän kehotti muitakin hyvätuloisia mukaan tähän ”prosenttiliikkeeseen”. Luin ehdotusta hölmistyneenä. En mielestäni ole erityisen antelias, mutta jos noudattaisin Apusen ohjetta, joutuisin vähentämään lahjoituksiani. Suoritin nopean laskelman. Jos keskipalkkainen suomalainen saa käteensä noin 2200 euroa kuukaudessa ja antaa edes kaksi kymppiä kuussa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastolle, prosentti tuloista on jo mennyt. Vakituisten kuukausilahjoitusten lisäksi useimmat ihmiset antavat rahaa erilaisiin keräyksiin. Soitin tuntemalleni eläkeläisrouvalle, joka oli nuorena aktiivisesti mukana alkuperäisessä prosenttiliikkeessä. Se oli 1970-luvulla syntynyt kansalaisliike, joka kannusti suomalaisia antamaan rahaa kehitysapuun.

”

Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita hurskastelua, vaan riihikuivaa rahaa.

Tuttavani ei ollut vuosiin ajatellut lahjoituksiaan prosentteina, mutta alkoi pyynnöstäni laskea: Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, kummilapsi kehitysmaassa – jo viides, jonka koulunkäyntiä hän on maksanut – Luonnonsuojeluliitto. Kolehtiinkin tulee usein laitettua kaksikymppinen. Lahjoituksista kertyi yli sata euroa kuussa eli yli viisi prosenttia hänen tililleen tulevasta eläkkeestä. 1970-luvulla prosentti tuntui paljolta, koska säännöllinen lahjoittaminen oli uutta ja suomalaisten tulot vain murto-osa nykyisistä. Viime vuosina suomalaisten hyväntekeväisyyteen antamat rahamäärät ovat kasvaneet muun muassa kuukausilahjoittamisen yleistyminen vuoksi. Se on hienoa. Maailman hätä ei ole hävinnyt mihinkään, ja ilmastonmuutos lisää tuhoisia luonnonkatastrofeja. Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita hurskastelua, vaan riihikuivaa rahaa. Siksi täytyy toivoa, ettei Apusen ehdottama uusi prosenttiliike laajene niin, että avustusvarat vähenevät. Pahinta on, jos Suomessa aletaan ajatella, että sosiaaliturva, kehitysapu ja lastensairaalat voidaan hoitaa kansalaiskeräyksillä ja samaan aikaan kuvitellaan, että hyväntekeväisyydeksi riittävät taskun pohjalla pyörivät kolikot.

Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: siltalehti.fi/ blogi.

SILTA 1/2014

LAKITOIMISTO RAJAMÄKI

Pirkanmaan monipuolisin auringonsuojatuotteiden sisustusmyymälä UUTUUKSIA PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE

MITTATILAUSTYÖNÄ:

• Sälekaihtimet • Parveke- ja terassikaihtimet • Paneeli, rulla- ja laskosverhot • Verhokiskot ja -tangot • Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet • Aurinkosuoja- ja turvakalvot • Markiisit ja screenit ym. alan tuotteet

KOTI KAUNIIKSI

LIUKUOVET JA KAAPISTOT

Suuri valikoima on esillä myymälässämme, tervetuloa!

vesa.rajamaki@lakitoimisto.com

www.kaihdinpukkila.fi

KEVÄTTÄ ODOTELLESSA, KOTI KUNTOON. • kotisiivoukset • kangasverhoiltujen huonekalujen pesut • porrassiivoukset • lattianvahaukset Yli 10 vuoden kokemus!

Verhoiluliike Yli-Heikkilä

Verhoilua 30 vuoden kokemuksella Hyvä valikoima verhoilukankaita Nyyrikintie 1, Tampere

040 739 1822

perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre 0400 638411 l

Kaihdin Pukkila • Viinikankatu 36, 33800 Tampere • www.kaihdinpukkila.fi Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14 • Puh. (03) 3122 0900 tai 0400 633 227

keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit

tukea & aPua Soita seurakuntien avunvälitykseen, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13. täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fi tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15.

Mahdollisuus kotitalousvähennykseen.

www.kolumbus.fi / timylihe

Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi

Testamenttiasiain infotilaisuus

Tamperelainen seurakuntalehti

2014

Perjantaina 14.2.2013 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeijassa, Satakunnankatu 27, Tampere

Mikä sull’ on jänönen? (yli 7-vuotiaille) Satuvarjon alla: ke 5.2. klo 10.00 pe 7.2. klo 10.00 KUK-KUU! to 6.2. klo 10.00

la 8.2. klo 16.00

Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille) ke 12.2. klo 10.00 to 13.2. klo 10.00 ja 18.00

pe 14.2. klo 10.00 la 15.2. klo 14.00

Asiantunteva lakimies jakaa tietoa, mitä tulee ottaa huomioon testamenttia laadittaessa.

(vauvateatteria 0-3-vuotiaille)

ke 19.2. klo 10.00 to 20.2. klo 10.00 ja 14.00 pe 21.2. klo 10.00 la 22.2. klo 14.00 ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00 to 27.2. klo 10.00 pe 28.2. klo 10.00

Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285 info@teatterimukamas.com

Mervi Juutilainen, p. 044 5205560 mervi.juutilainen @medialiike.fi Sanna Susi, p. 044 3337204 sanna.susi@medialiike.fi

Seuraava Silta ilmestyy 5.3.

sanomalehtienjakajaa Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Lappiin. Pisimmät työsuhteet voivat alkaa huhtikuussa ja jatkua aina syyskuulle. jakelutyö on sinulle hyvä homma jos • olet täysi-ikäinen • sinulla on käytössäsi pyörä tai auto • tykkäät itsenäisestä työstä – ja kesäyöstä Huomaathan, että yötyö jättää kesäpäiväsi vapaiksi. Aiempi työkokemus ei ole välttämätön, saat työhösi hyvän opastuksen. Lue lisää ja polkaise hakemuksesi tulemaan www.250kesaduunia.fi tule tapaamaan meitä Rekrytorille 12.2. tampereen messu- ja Urheilukeskukseen D-halli, osasto 13.

www.facebook.com/250kesaduunia

Mediamyynti

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Etsimme kesätöihin yhteensä noin 250

tykkää kesäduunista

Alma Manu Oy on painamisen ja jakelun edelläkävijä. Yhtiöön kuuluvat lehtipainot Tampereella ja Rovaniemellä sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja Lapin varhaisjakelut. Painamme viikossa noin 3,9 miljoonaa lehteä ja jaamme 1,6 miljoonaa. Olemme osa Suomen toiseksi suurinta mediakonsernia Alma Mediaa. Lue lisää almamanu.fi

PIANONVIRITYKSET

Juha Yli-Knuutila Puh. 0400 669 799 pianonviritys@gmail.com

Jalkahoito kotikäyntinä

50€

(Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja

Satu laurell p. 050 558 0232 Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi – palveleva perheyrityksemme

PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12 p. (03) 255 4102 p. (03) 253 1720

Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) 212 2137

Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.

www.tampereenhautauspalvelu.fi

SILTA 1/2014

Ilkka Heiskasen Jumala asuu muissa ihmisissä Tukkijätkäksi pukeutunut mies kävelee salintäyden yleisön eteen teatterin lavalle ja alkaa jäsentää maailmaa. Vaikka nämä jäsennykset on kirjoitettu jo 60, 50 tai 40 vuotta sitten, ovat ne vieläkin ajankohtaisia. Ajattomuus tekee klassikon.

TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Harri Hinkka/ Tampereen Teatteri

lkka Heiskasen, 51, Huovisen erikoiset -monologi oli yhtä pyörremyrskyä Tampereen Teatterissa viime syksynä. Koko kehon voimalla läpi viety kaksituntinen ei hektisyydessään hengähdystaukoja tuntenut. Vauhti ja voima ovat täysin tietoisia valintoja. – Kun on yksin lavalla, niin silloin on pakko ottaa kaikki keinot käyttöön. Jotain ekstraa pitää tuoda tekstiin, joka ei ole teatteria varten kirjoitettu. Näen esittämäni Huovisen tekstit aika räiskyvinä, ne pitää viedä trombin lailla läpi vielä niin, että ylittää omat äärirajansa, Heiskanen avaa rooliaan. ”Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet”, ajatteli Veikko Huovinen vuonna 1952 ilmestyneessä Havukka-Ahon ajattelija -romaanissa korpifilosofi Konsta Pylkkäsen suulla. – Mitä kummallisemmaksi maailma muuttuu, sitä ajankohtaisemmaksi Huovisen tekstit tulevat, sanoo Huovista jo 11-vuotiaasta lähtien ahminut näyttelijä. Ilkka Heiskasen veli on tunnettu näyttelijä ja ohjaaja Kari Heiskanen, joka teki läpimurtonsa jo 30 vuotta sitten sketsiklassikossa Velipuolikuu. Sitä seurasi Mutapainin ystävät, jossa oli pikkuveljen vuoro tehdä oma läpimurtonsa. Sen jälkeen pikkuveli on tehnyt varsinkin televisiossa ja elokuvissa niin monta roolia, että ”en muista enää edes puoliakaan”. Veljekset ovat toisilleen hyvin läheisiä. – Mitä enemmän ikää tulee, sen läheisemmiksi me tulemme.

Oppimista loppuun saakka Freelance-näyttelijän perhekäsitystä kuvaa hyvin se, että hän pitää lähihoitajana työskentelevän vaimonsa kolmea tytärtä ja heidän puolisoitaan yhtä lailla ominaan kuin heidän kolmea yhteistä tytärtään. – Perhe on minun tärkeintä pääomaani. Kaikkein lähimpieni kanssa vietettyä aikaa en voi vaalia liikaa. Heiskasen toinen menestys Tampereen Teatterissa on jo toista joulua täysille katsomoille esitetty Saiturin joulu. Charles Dic-

Ilkka Heiskasella (oik.) on rooli Tommi Auvisen ohjaamassa, Anton Tšehovin novelleihin perustuvassa näytelmässä Aivastus, jota esitetään Tampereen Teatterissa huhtikuun loppuun saakka. Muissa rooleissa ovat Mari Turunen (vas.) ja Mikko Nousiainen.

”Minun Jumalani asuu teoissani, valinnoissani ja muissa ihmisissä. Se on hyvin yksinkertainen asia: miten kohtelee muita ihmisiä, millaisia valintoja tekee.”

Ilkka Heiskanen • Syntynyt vuonna 1962 Haminassa • Vanhemmat innokkaita teatterin harrastajia ja harrastajanäyttelijöitä, jotka kohtasivat toisensa teatterin lavalla • Äiti näyttelijänä Varkauden teatterissa 1940-luvulla • Läpimurto Ylen sketsisarjassa Mutapainin ystävät vuosina 1984–85

kensin hellyttävä ja hyvin koskettava kertomus on tarina kitupiikistä, joka löytää kivettyneestä sydämestään joulun aidon, alkuperäisen hengen. Tässäkin näytelmässä Heiskanen on sen ehdoton tähti hyvin syvältä tulevan, sisäistyneen ilmaisunsa ansiosta. Näytelmän sanoma on syvällä kristinuskon ytimessä. Vaikka Heiskanen ei ihmeemmin lue Raamattua eikä kuulu kirkkoon, on hän löytänyt Raamatusta puhuttelevia kohtia. Kuten jouluevankeliumin, joka liittyy olennaisesti hänen lapsuutensa jouluihin.

– Kun luen jouluevankeliumin, voin ihan selvästi nähdä paimenet kedolla, taivaalliset enkelit ja sen tallin ja seimen. Toinen mieluisa kohta Raamatussa on Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” – Minun Jumalani asuu teoissani, valinnoissani ja muissa ihmisissä. Se on hyvin yksinkertainen asia: miten kohtelee muita ihmisiä, millaisia valintoja tekee. Siitä on tässä elämässä kysymys. Oppimistahan tämä on loppuun saakka. ✦

• Jussi-palkinto parhaasta miessivuosasta elokuvassa Hiljaisuus vuonna 2011 • Näytellyt mm. tv-sarjoissa Taivaan tulet ja Kotikatu sekä elokuvissa Havukka-ahon ajattelija ja Vares • Naimisissa, kuusi tytärtä, kuusi lastenlasta • Harrastaa sauvakävelyä, polkupyöräilyä, istuskelua ja ihmettelyä

SILTA 1/2014

15.2.

Laulajapappi Bartolona

Kuva: Anna Haaja

Veljemme Sebastian Sulevi Sihvolan tanssiteos on kunnianosoitus kymmenen vuotta sitten kuolleelle tanssija Sebastian Kaatrasalolle. Sihvolan tanssi näyttää, miten Sebastian jatkaa elämäänsä, kun ei ole enää täällä. Tanssija kysyy myös, millaista olisi, jos hän itse ei olisi olemassa. Hautajaisissa sanotaan, että lähimmäisemme on siirtynyt “näkymättömien todistajien joukkoon”. Kansanomainen huumori näkee siirtymän valoisaksi. Pahimpienkin erehdysten tekijä pääsee ahneudestaan ja saa saman armon kuin muut. On hyvä elää, kun näkymättömät todistajat katselevat toimiamme suopeasti ja suurpiirteisesti. Mutta Sebastian ei jatka elämänsä pelkästään todistajana vaan myös opettajana. Sulevi tanssii Sebastianin johdolla. Sihvolan Sebastian-teos jakaantuu kolmeen osaan. Alku näyttää, mitä oppilas on oppinut. Keskikohta kertoo, miten oppiminen on tapahtunut. Loppu kysyy, miksi opinnot on käyty läpi. Aluksi Sihvola seisoo äänten keskellä, valon alla varjojen jou-

kossa. Liike alkaa hengityksestä ja päättyy sormenpäihin. Sihvola muotoilee energiapalloja ympärilleen. Tanssija on oppinut leipomaan olemattomuutta. Sihvola istuu malttamattomasti tuolille. Opettaja tanssii videolla. Oppilas tekee perässä. Hänen reippautensa on täynnä huumoria. Suru elää yhdessä huumorin kanssa. Huumori ei siis ole selviytymiskeino vaan ihmistä kunnioittava elämäntapa ja oppimisen edellytys. Viistosti edessäni istuva nainen on itkenyt koko esityksen ajan. Sihvola kumartaa ja poistuu keskuudestamme videokuvan kautta. Sebastian on harvinainen tanssiteos. Se lohduttaa meitä etukäteen. ✦ Pertti Julkunen Tanssiteatteri MD. Koreografia ja tanssi: Sulevi Sihvola. Dramaturgia: Ville Kurki. Valosuunnittelu: Sari Mayer. Äänisuunnittelu: Niko Huttunen. Kevään esitykset: la 1.3. klo 19, ke 5.3. klo 19 ja to 6.3. klo 19 Hällä -näyttämöllä, Hämeenkatu 25.

MAAKUNNAN SUURIN SUURELLA SYDÄMELLÄ 12.2. klo 9-16 Tampereen messukeskus, D-halli • vapaa sisäänpääsy, vapaa pysäköinti • Y7-nonstopbussit 20 minuutin välein, kertamaksu

Katso työpaikat: www.rekrytori.fi

Figaro n häid en ensi-il ta Tampe re-talo ssa

Tampere-talossa ensi-iltaan tulevassa Figaron häät -oopperassa lääkäri Don Bartolon roolin esittää Esa Ruuttunen. – Olen urani aikana tehnyt monenlaisia rooleja pahiksista uskonsankareihin. Bartolo ei mitenkään hyppää noista raameista. Ensin vähän pahis, mutta muuttuu tarinan myötä poikaansa rakastavaksi isäksi, Ruuttunen analysoi. Aikanaan hän toimi kymmenen vuotta papin virassa Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Musiikkitietokirjailija Pekka Hakko on kirjoittanut Ruuttusesta henkilökuvateoksen Oopperapappi. – En ajattele rooleja tehdessäni pappiskoulutustaustaani, vaan pyrin tekemään ne ammattilaulajana niin hy“Olen läsnä koko vin kuin mahdollista. Mutta persoonanani.” ihmisenä ja kollegana olen laulaja ja pappi, hän sanoo. Mozartin Figaron häät on komedia, jonka juuret ovat vakavammat. – Alkuperäinen da Ponten näytelmähän ottaa kantaa kahteen varsin vakavaan nykyiseenkin ongelmaan, nimittäin pedofiliaan sekä hallitsijaan, joka laatii sääntönsä vain omaa etuaan ajatellen. Ruuttusen ohjelmistossa on sekä uskonnollisaiheisten oopperoiden päärooleja että hengellistä musiikkia. Figaron häät tekstittää hänen tyttärensä Laura Vierimaa. Asta Kettunen Lue lisää: siltalehti.fi

Esa Ruuttunen sai rovastin arvon vuonna 2010. Kuva: Seppo JJ Sirkka

1000 saa ilmaisen rokka-aterian! • Tampereen ev.lut. seurakuntien kesätyönhaku • Suurella Sydämellä -kampanja. Suomen nopeimmin kasvava auttamisbrändi! • RuokaNysse • Tule ja TuTuSTu!

20 SILTA 1/2014

Yksi teatterineuvos Eila Roineen mielipaikoista on kotialttari eli pieni nurkkaus, johon on koottu ikoneja. Ne ovat matkamuistoja ympäri maailmaa.

Eila Roine kantaa yhteistä vastuuta – ryöstöyrityksestä huolimatta

idetään huolta itsestämme ja

toisistamme! Nämä ovat teatterineuvos Eila Roineen terveiset Silta-lehden lukijoille. Rakastettu näyttelijätär sai hiljattain asiasta karun muistutuksen. Roine yritettiin ryöstää Tampereen rautatieasemalla, kun hän oli nousemassa junaan. – Kaksi miestä törmäsi minua päin. Toinen ujutti kätensä käsilaukkuuni ja toinen sai taskusta lompakkoni. Tajusin kuitenkin heti, että kyse on ryöstöstä. Tarrasin toista miestä tiukasti raivelista kiinni. Miehet säikähtivät ja pakenivat paikalta. Lompakko lensi maahan ja ryöstö jäi yritykseksi, kertoo Roine. Roineen toiminta oli oiva osoitus mum-

muenergiasta, jota teatterineuvoksella on vielä rutkasti, vaikka hän lopettikin viime keväänä TV2:n Pikku Kakkosen mummuna.

Kaikki mukaan talkoisiin Tapahtuneesta huolimatta teatterineuvos jaksaa uskoa, että suurimmalla osalla ihmisistä on hyvä tahto toisiaan kohtaan. Hän on itse tästä hyvä esimerkki. Viime vuonna Roine osallistui Tampereen seurakuntien Yhteisvastuu-kampanjaan ja oli esiintyjänä Pispalan kirkossa. – Ei me täällä yksin olla, joten siksi pitää ottaa vastuuta myös muista ihmisistä. Keräys on hyvä tapa huolehtia toisista. Pienelläkin osallistumisella voi auttaa, pohtii Roi-

ne ja haastaa kaikki mukaan talkoisiin. Teatterityö pitää huolen siitä, että tänä vuonna Roine ei ennätä mukaan Yhteisvastuu-tilaisuuksiin. Hän näyttelee Taimia suositussa Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä, joka menee vielä kevätkauden Tampereen Teatterissa. Pian alkavat uuden näytelmän harjoitukset. Ruotsalainen komedia saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa syksyllä. – Se kertoo anarkistisista vanhuksista, jotka kieltäytyvät lähtemästä kotoaan. Näyttelijät ovat 70–80-vuotiaita, paljastaa Roine. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA: Hannu Jukola

Lue lisää Yhteisvastuusta sivulta 3 ja katso tapahtumat liitteestä tai netistä.

Ensi Numerossa • Seksi puhutt aa • Kaste m kertov ekot at • Vamm a asema isen kehity smaass a

Anna palautetta Siltalehdestä Anna palautetta Tampereen seurakuntien uudesta seurakuntalehdestä!

Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: toimitus@siltalehti.fi, kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.

Tapahtumat

N! E E T L A OTA T

Tampereen seurakunnissa tapahtuu 5.2.–5.3.2014

Lasse Niskala

Ulkoilua ja rientoja tarjolla talvitapahtumissa

Päivi Niemi ja Nina Nurmi nauttivat talvesta. Liite kertoo menot ja meiningit viidessä seurakunnassa.

Kesätöitä haettavana 28.2. asti: tampereenseurakunnat. fi/kesatyo

MUISTA • Pikadeitit 22.2. Aleksanterin kirkon kryptassa

Kari Hellsten

• Raamattuviikonloppu 8.–9.2. Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26 • Tuomasmessu Aleksanterin kirkossa 9.2. ja 2.3. www.tuomasmessu.net

Kristiina Tanhua-Laihon levy Raamattulauluja julkistetaan Vanhassa kirkossa ystävänpäivänä 14.2. kello 19.

tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat

• Uskon Akatemian luennot tiistaisin klo 18.30 Kaupunginkirjasto Metsossa. Kevään teemana seksuaalisuus • Virtaa Välillämme -parisuhdekurssi 16.2. Aitolahden kirkossa

SILTA 1/2014

ETELÄINEN SEURAKUNTA HERVANTA Hervannan kirkko Lindforsinkatu 7 Messu 9.2. klo 11 Markku Mustajärvi, Hannu Vuorinen, Riikka Heikkinen Messu 16.2. klo 11 Soile Rantavuori-Kähärä, Markku Mustajärvi, Riikka Heikkinen, Hervannan gospelkuoro. Rippikoulusunnuntai Messu 23.2. klo 11 Ilmo Käki, Soile Rantavuori-Kähärä, Martti Syrjäniemi Messu 2.3. klo 11 Soile Rantavuori-Kähärä, Ilmo Käki, Riikka Heikkinen Perheiden iltakerho 6.2. klo 17.30–19.30. Aiheena: Askartelun helmiä. Yhdessäoloa, iltahartaus ja iltapala (0,50 €). Ohjaajina Virpi Savela-Saarinen sekä Henna Ahrikkala Lähetys- ja raamattuluento klo 9.30–10.30 9.2. Pitäisikö kestää kaikenlaisia kylväjiä? rovasti Raimo Naumanen 16.2. Aukkojen vai arjen Jumala? DI Jaakko Sorri 23.2. Elämä arvokasta jo pienessä idussa, erityislastentarhanopettaja, itu vastaava Outi Papunen 2.3. Kirkkoisä Augustinus, FT Arto Luoma Jumalan kämmenellä -ilta 18.2. klo 17.30–19. Kirkkohetki, askartelua, temppurata tai leikkejä, iltapala. Tervetuloa pienet ja isommat, isit ja äidit, kummit ja isovanhemmat, naapurin mukavat tuttavat! Ylistysilta 19.2. klo 18 Ylistystä, lyhyt sana ja rukousta. Ylistyksestä vastaa Jukka-Pekka Nakari Vuoreksen seurakuntakoti Vuoreksen puistokatu 87 Iltakirkko 2.3. klo 17 Kolmen vartin iltamessu Vuoreksen alueen omassa olohuoneessa. Kaikenikäiset ovat tervetulleita! Laulut, rukous, lyhyt Raamatun opetus ja ehtoollishetki antavat evästä alkavaan viikkoon. Kurkista aiheet facebookista Vuores ja Herpertti HÄRMÄLÄ Härmälän kirkko Talvitie 26 Messu 9.2. klo 10 Hannu Ruuskanen, kanttorina Markku Ylipää Messu 16.2. klo 10 Antero Eskolin, kanttorina Markku Ylipää Messu 23.2. klo 10 Hannu Ruuskanen, kanttorina Jussi Kauranen Messu 2.3. klo 10 Satu Saarela-Majanen, kanttorina Jussi Kauranen Peltolammin seurakuntakeskus Tilkonmäenk. 4. Tyttöjen ja poikien toimintailta 19.2. klo 18–19.30 19.2. Pienelokuvien tekoa pienten tarinoiden kautta 26.3. Viipelikisoja ja tutustumista tarinateatteriin 9.4. Sählykisoja ym. pelailua VIINIKKA Viinikan kirkko Kaartotie 1 Hiljainen iltakirkko 6.2. klo 19 Ismo Kunnas Messu 9.2. klo 10 Maarit Kuusisto, Ismo Kunnas, kanttori Veikko Myllyluoma Messu 16.2. klo 10 Jussi Mäkinen, Daniel Hukari, kanttori Veikko Myllyluoma Hiljainen iltakirkko 20.2. klo 19 Ismo Kunnas Messu 23.2. klo 10 Maarit Kuusisto Messu 2.3. klo 10 Maailmojen messu, Jussi Mäkinen, Maarit Kuusisto Sanasta suunta 16.2. klo 14 Viinikan kirkon seurakuntasali, Uskon todellisuus Daniel Hukari. Nuorten lauluryhmä

Nekalan seurakuntatalo Kuoppamäentie 23 Iltamessu 7.2. ja 21.2. klo 18 Leivonnaismyyjäiset Yhteisvastuun hyväksi 14.2. klo 12.30–14 Arpoja, pullaa, kakkuja

HARJUN SEURAKUNTA Pispalan kirkko Pispalan valtatie 16 Messu 9.2. klo 11 Kristiina Hyppölä, Pasi Hakkarainen, kanttori Janne Salmenkangas Varikkomessu 9.2. ja 23.2. klo 16 uusiverso.fi Messu 16.2. klo 11 Mirella Lehtola, Kristiina Hyppölä, kanttori Tarja Laitinen Viittomakielinen messu 16.2. klo 15 kuurojenpappi Marja Saukkonen ja sairaalapastori Taru Varpenius Kirkkokahvit Messu 23.2. klo 11 Markku Komulainen, Kristiina Hyppölä, kanttori Tarja Laitinen Messu 2.3. klo 11 Markku Komulainen, kanttori Elina Peura Taizémessu 2.3. klo 17 Veli-Pekka Järvinen, Elina Peura Pisaroita-vuositeemakoulutus 13.2.2014 klo 9-14 OHJELMA: Klo 9 Aamuhartaus. Vieraalla maalla -video. Klo 9.30 Sanan Pisaroita, raamattutyötä Mekongin alueella, Kambodža. Kirjain kirjaimelta – video. Oma polkusi, toiminnallinen työskentely. Klo 10.30 ruokailu. Klo 11 Sanan Pisaroita. Raamattutyötä Mekongin alueella, Vietnam. Salaisia pisaroita – video. Oma polkusi, pohdittavaa. Klo 12.30 raamattutyöskentely. Klo 13.45 keskustelu Lisät. sidosryhmäkoordinaattori Anne Haverinen, p. 010 838 6531 tai anne.haverinen@ piplia.fi. Ilm. lähetyssihteeri Riitta Laiho, p. 041 548 0150 tai riitta.laiho@evl.fi Koulutus on maksuton Pispalan Hannat - naisten rukouspiiri 19.2. klo 18 Kun teemme työtä, teemme työtä. Kun rukoilemme, Jumala tekee työtä. Marli Spieker. Piiri kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoina. Lisät. Tytti Lietosalmi 050 542 0545 facebook/pispalanhannat projecthannah.org sansa.fi Pispalan kirkontupa Wanhan ajan kahvila keskiviikko 5.3. Pispalan kirkolla klo 13-15, laskiaiskahvilan merkeissä kahvittelua yhdessä, tuotto Harjun vanhustyölle Merja Mäkisalo

Kuvassa Sirkka Saarikivi. Lähetyksen juhlaa Sirkka Saarikivi (89 v.) oli perustamassa Lielahden lähetyspiiriä. Piirin 60-vuotis juhla 9.2. klo 12 messun yhteydessä. Messussa siunataan Harjun uudet nimikkolähetit Arni, Eeva ja Esteri Hukari lähetystyöhön Japaniin. Messussa saarnaa Arni Hukari. Messun jälkeen lähetyslounas ja lähetyspiirin tunnelmia sekä Hukarin perheen ajatuksia Japaniin lähdöstä.

Lielahden kirkko Ollinojankatu 2 Messu 9.2. klo 12 Lielahden lähetyspiirin 60-vuotisjuhla, Hukarien lähtöjuhla Arni Hukari, Martti Lammi, kanttori Sanna Vihervirta. Harjun Heleät -kuoro Messu 16.2. klo 12 Rainer Backström, Tarvo Laakso, kanttori Janne Salmenkangas Messu 23.2. klo 12 Jukka-Pekka Ruusukallio Messu 2.3. klo 12 Veli-Pekka Järvinen, kanttori Sanna Vihervirta Lielahden miestenpiiri 14.2. ja 18.2. ja 4.3. klo 18.30. Lisät. Lasse Syrjänen, p. 050 411 2454 Tapulinmäen tupa 19.2. klo 11–13. Tuvassa voi tavata päivän vieraan, tuoda omaa ohjelmaa ja syödä keittolounaan (keitto ja kahvi 3 €). Tied. Ulla Pettinen 050 322 9973 ja Riitta Laiho 041 548 0150 Tesoman kirkko Tesomankuja 11 Tesomankatu 6 Messu 9.2. klo 10 Riitta Laankoski, Veli-Pekka Järvinen, kanttori Elina Peura. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Aamumessu 12.2. ja 19.2. 26.2. ja 5.3. klo 8.30 Messu 23.2. klo 10 Jukka-Pekka Ruusukallio, Riitta Laankoski, kanttori. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Messu 16.2. klo 10 60+ ikäisten kutsumessu, rovasti Ritva-Leena Hirvonen, Rainer Backström, kanttori dir.mus. Ville Karhula. Messun toimittajat 60+ väkeä. Harjun Lapsikuoro, joht. Sanna Vihervirta. Messun jälkeen keittolounas, toiminnan esittelyä ja yhteistä ideointia. Rukouspalvelija tavattavissa Messu 2.3. klo 10 Veli-Pekka Järvinen, Riitta Laankoski, kanttori Sanna Vihervirta. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Tesoman kirkontupa Perjantai 7.2. Tesoman olotila. Voit tulla oman aikataulusi mukaan; klo 10 aamukahvit 2.5 €, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 Riitta Tunturin ja Uolevi Salosen kirkkovisa, klo 12 lounas 5 € Maanantai 10.2. Ukkokerho klo 10 takka huone. Lounasmahdollisuus Tesoman ruokailussa Tiistai 11.2. klo 10. Resepteistä ruoaksi. Ota omat hyvät ja herkulliset reseptisi mukaan, hartaus, lounas 5€. Nääsville Ry:n muistijumppa klo 12.30–13.30, hinta 4 € Perjantai 14.2. klo 10 aamukahvit 2.5 €, ystävänpäivätunnelmissa mukana johtava diakoniaviranhaltija Virpi-Hannele Kianen, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 hartaus Virpi-Hannele Kianen, klo 12 lounas 5 €. Maanantai 17.2. Ukkokerho klo 10 kirkon takkahuone, lounasmahdollisuus Tesoman ruokailussa Tiistai 18.2. klo 10, Asiaa muistista ja muistamattomuudesta, Maija-Liisa Vänninmaja. Hartaus pastori Rainer Backström, lounas 5 € Perjantai 21.2. Tesoman olotila voit tulla oman aikataulusi mukaan; klo 10 aamukahvit 2.5 €, tuolijumppa klo 10.45, hartaus klo 11.30 pastori Jukka- Pekka Ruusukallio, klo 12 lounas 5 € Viikolla 9, 24.2.–28.2. ei ole toimintaa Maanantai 3.3. Ukkokerho klo 10, takkahuoneella, lounasmahdollisuus Tesoman ruokailussa Tiistai 4.3. klo 11 laskiaistapahtuma Liu Lau -laskiaista; Tietokilpailu, yhteislaulua ja täytekakkuarpajaiset, jonka tuotto menee YV-keräykselle, lounas laskiaistiistain tapaan hinta 5 € Lentävänniemen seurakuntakoti Talentti Halkoniemenkatu Arkimessu 5.3. klo 18 Martti Lammi, Janne Salmenkangas

Raholan Kotilinna Voionmaankatu 44 Anna ja Arvo -kahvila 11.2. klo 13–14.30 Senioreiden yhdessäoloa ohjelman. Einari Vuorelan runot, Maaria Rautio. Yhteislaulua, hartaus, keskustelua, tuolijumppaa, ym. Ohjaajina vapaaehtoiset Marja Koivisto ja Maaria Rautio Anna ja Arvo-projekti Raholan kerhohuone Jurvalankatu 4 Hartaus 23.2. klo 16 Raholan kerhohuone Pastori Kristiina Hyppölä HARJUN KIRKONTUPA Kalkun seurakuntatalo Pitkäniemenkatu 9 Kalkun Kirkontupa To 6.2. klo 10, Saamelaisten kansallispäivä, hartaus, lounas 5 €. Nääsville ry:n muistijumppa klo 12.30–13.30, hinta 4 € To 13.2. klo 10 Ojalahden Pian ystävänpäiväaskartelu, hartaus pastori Jukka-Pekka Ruusukallio, lounas 5 €. Nääsville Ry:n muistijumppa klo 12.30–13.30, hinta 4 € To 20.2. klo 10, vieraanamme Etappi ry:n sairaanhoitaja Katja Koskensalo ja terveydenhoitaja Susanna Oksanen, hartaus, lounas 5 €. Nääsville Ry:n muistijumppa klo 12.30–13.30, hinta 4 €

Vir Välil taa l - par ämme isuh d kurs si 16 e . Aito 2. lah kirk den ossa

MESSUKYLÄN SEURAKUNTA AITOLAHTI Aitolahden kirkko Jenseninkatu 4 Messu 9.2. klo 10 Mauri Nieminen, Miia Moilanen Olkkarimessu 16.2. klo 11 Terttu Haikka, Miia Moilanen, bändi- ja lauluryhmä. Lapset voivat ottaa mukaan kirkkoon nallen tai nuken. Messun jälkeen Yhteisvastuu-talvitapahtuma Messu 23.2. klo 10 vieraana Salamat Masih, Tuuli Arola-Haverinen, kanttori Anne Nietosvaara. Sanansaattajien kirkkopyhä. Kirkkokahveilla Sanansaattajien medialähetystyön esittelyä Messu 2.3. klo 10 Laskiainen. Mauri Nieminen, Miia Moilanen, Aitotahti-kuoro

Kontemplatiivisia rukoushetkiä Kontemplatiivisia rukoushetkiä vietetään keskiviikkoisin 5.2., 12.3. , 2.4. ja 7.5. Aitolahden kirkolla. Kontemplaatio on klo 19 ja lausutun messun vietto klo 19.30–20. Kontemplatiivinen päivä järjestetään 15.3. klo 9–15. Kontemplatiivinen rukous on perinteinen kirkon rukoustapa, hiljaista olemista Jumalan läsnäolossa. Päivä sisältää luennon, keskustelun, kaksi hetkirukousta ja lausutun messun. Tarjolla aamutee ja keittolounas, hinta 10 €. Ilm. 050 405 5204, mauri.nieminen@evl.fi

SILTA 1/2014 Asta Kettunen

Ulkoilua ja talvirientoja Perinteinen Uudenkylän talvitapahtuma 16.2. klo 11 Uudenkylän seurakuntatalossa alkaa perhemessulla klo 11. Sen jälkeen makkaranpaistoa ja vohveleita, hyvän mielen pöytä, arpoja. Lapsille leikkihuone. Euroopan viehkoin pulkkamäki. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yhteisvastuutalvitapahtuma 16.2. klo 12–15 Aitotahti-kuoro esiintyy, mukana vapaaehtoisia, hernesoppa- ja vohvelikahvilat, onnenpyörä, pomppulinna, pulkkamäki. Liity joukkoon tukemaan yhteisvastuukeräystä ja kokemaan yhdessäolon iloa. Kirkolla tavataan Virtaa Välillämme - parisuhdekurssi 16.2. klo 16–19 Kurssi soveltuu parisuhdekurssiksi kaikille pariskunnille. Kurssille voidaan ottaa mukaan kuusi pariskuntaa. Kurssin hinta on 30 €/pariskunta, mikäli lastenhoitoa tarvitaan, lisäkustannus on 20 €/perhe/kurssi. 16.2. Tunteiden tunnistaminen 2.3. Rakastumisesta rakastamiseen 16.3. Suuttumus ja ristiriitojen ratkaisu 30.3. Intohimo, seksuaalisuus ja hellyys 13.4. Arkirakkaus. Ilm. 12.2. mennessä ja tied. Anne Karhola, anne.karhola@sci.fi tai p. 050 522 0620 Atalan seurakuntakoti Pulkkakatu 6 Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka 12.2. ja 26.2. klo 12–13.45 Jumalan kämmenellä -ilta 12.2. klo 18–19.30. Yhteinen ilta lapsille ja koko perheelle jatkuen keskiviikkoisin parittomilla viikoilla. Kirkkohetki, askartelua, temppurata. Aiheena: Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin. Miia Moilanen. Tied. diakoniatyöntekijä Anna Henriksson p. 050 527 9932 Löydä Elämä -ilta 23.2. klo 17 Aiheena Jumalan johdatus, Asko Peltonen, Arvo Silventoinen, seurakuntalaisen sana, MOT-musiikkiryhmä, rukouspalvelu MESSUKYLÄ Messukylän kirkko Messukylänkatu 54 Messu 9.2. klo 10 Seppo Nikkanen, Juha Lankinen, kanttori Petri Karaksela, Kirkkokuoro Messu 16.2. klo 10 Kaisa Yrjölä, Jarkko Vikman, kanttori Markku Haavisto Messu 23.2. klo 10 Heidi Peltola, Anne-Maarit Rantanen, kanttori Petri Karaksela Messu 2.3. klo 10 Jorma Kantola, Juha Lankinen, kanttori Katja Viljamaa Haiharan kartano Haiharankatu 30 Haiharan talvipäivän sanajumalanpalvelus 16.2. klo 10, Juha Lankinen, kanttori Heikki Hinssa

Kaukaharjun palvelutalo Keskisenkatu 15 6.2. klo 14 Virpi Pohjanen Kaukajärven seurakuntatalo Keskisenkatu 20 Messu 9.2. klo 12 Heidi Peltola-Elo, kanttori Katja Viljamaa Messu 23.2. klo 12 Touko Hakala, kanttori Markku Haavisto Arkimessu 4.3. klo 12.45 Kaukajärven lähetyspiiri 13.2. klo 13.30 Piiri vierailee Kangasalan lähetyspiirissä Kangasalan seurakunnan Seurahuoneella. Lähtö Kaukajärven srk-kodilta klo 13.30 20.2. klo 14 Erilaisen samanarvoinen, diakoniaopiskelija Tuire Ruuska Naisten aamukahvit 19.2. klo 9.30 “Mielenrauhaa posliinista” diakoni Aila Laaksonen Uusi Alfa-kurssi alkaa to 6.3. klo 18 ja jatkuu torstaisin toukokuun lopulle. Kurssiin sisältyy leirivuorokausi 5. - 6.4. Alfa on mainio tapa tutustua kristinuskon perusasioihin, kerrata niitä ja tutustua seurakuntaan. Ilm. solusihteeri@gmail.com. Kerro myös ruokarajoitteet. Lisät. messukylankohtaamispaikka.fi Lahdensivun koti Jaankonmäenkatu 5 Ehtoollinen 20.2. klo 14.30 Anne-Maarit Rantanen Levonmäen seurakuntakoti Hikivuorenkatu 63 Vanhemman väen ja merimieskirkkopiirin iltapäiväkahvit 12.2. ja 26.2. klo 13–14.30 Jumalan kämmenellä -ilta 19.2. klo 17.30–19 Elämän leipä. Perhe voi yhdessä hiljentyä raamatunkertomuksen äärellä, jatkaa siitä leikkiin/peleihin/askartelun pariin ja lopuksi iltapala Linnainmaan seurakuntakeskus Korpikodinkatu 2 Kansanlaulumessu 16.2. klo 12 Touko Hakala, kanttori Hanna Kataja, Choralia-kuoro. Kirkkokahvit Töppösmummot 6.2. klo 14 Nuttuja neulomaan Siioninvirsiseurat 9.2. klo 18 Pirjo Tuiskunen, Liisa ja Valto Käkelä. Kahvit klo 17.30. Nyssekahvila 11.2. klo 12.30–13.45 Diakoniapiiri 13.2. klo 14 Minun paikkani seurakunnassa. Tied. Ritva Fabrin 050 586 5183 Pappapiiri yli 70-vuotiaille 18.2. klo 10 Mikä minua liikuttaa Töppösmummot 20.2. klo 14 Nuttuja neulomaan. Lauluseurat 23.2. klo 18 ELY. Jaakko Kentta, Liisa ja Valto Käkelä Nyssekahvila 25.2. klo 12.30–13.45 Diakoniapiiri 27.2. klo 14 Ääretön rakkaus. Tied. Ritva Fabrin 050 586 5183 Messu 2.3. klo 12 Heidi Peltola-Elo, kanttori Heikki Hinssa. Kirkkokahvit Messukylän seurakuntatalo Messukylänkatu 36 Miesten kahvitupa 6.2. klo 10 Isänä ja poikana 20.2. klo 10 Mitä on rakkaus? 27.2. klo 10 Rikkaus ja köyhyys 13.2. klo 10 Yksinkö vai porukoissa? Naisten aamukahvit 12.2. klo 9.30 Ars Longa, pastori Seija Kuisma 26.2. klo 9.30 Maailma on kaunis, laulaja Nanna Nurminen

Miesten juttutupa 12.2. klo 10 Vanhemmuuden haasteet 19.2. klo 10 Sielumme puutarha 26.2. klo 10 Miehen usko Juttupiiri alk. 13.2. parittoman viikon torstaisin klo 13.30 Uudenkylän seurakuntatalo Ali-Huikkaantie 13 Iltamessu 9.2. klo 17 Jarkko Vikman. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala Perhemessu 16.2. klo 11 talvitapahtuma. Anne-Maarit Rantanen, kanttori Katja Viljamaa Iltamessu 23.2. klo 17 Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala. Jeesuksen jalanjäljissä. Opetusta, jakamista ja rukousta Vuorista parittoman viikon sunnuntaisin 25.5. asti klo 17 – 19. Tied. solusihteeri@gmail.com. Ilmoittautuminen = ”Joka janoaa, hän tulla saa...” Järjestäjä Messukylän Kohtaamispaikka TEISKO Teiskon kirkko Teiskon kirkkotie 114 Terälahti Messu 9.2. klo 10 Tero Matilainen, Tuuli Muraja Messu 16.2. klo 10 Hannele Juutinen, Tuuli Muraja Iltakirkko ja ehtoollinen 23.2. klo 18 Tero Matilainen, Hannele Juutinen Messu 2.3. klo 10 Laskiainen. Hannele Juutinen, Tuuli Muraja Tuhkakeskiviikon hartaus 5.3. klo 18 Tero Matilainen, Hannele Juutinen, Tuuli Muraja

Kämmenniemen kerhohuone Kämmenniemenkatu 46 Kämmenniemi p. 050 410 9979 Miesten saunailta 6.2. klo 18.30 Ryhmätilassa Naisten matkakumppanuusilta 13.2. klo 18 Ryhmätilassa. Lenkki, sauna, iltapala. Klo 19.15 Unien viisaus, pastori Laura Tuhkanen-Jukkola Ystävänpäiväkahvit 14.2. klo 11. Tervetuloa tutustumaan ja liittymään mukaan vanhustyön vapaaehtoisten ystäväjoukkoon Diakonian päiväkahvit ja keskustelua 18.2. klo 12–13.30 Kuorannan kotipyhäkoulu 23.2. klo 15 Hakamaalla, Kuorannantie 511

TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA KALEVA Kalevan kirkko Liisanpuisto 1 Messu 9.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avaus sairaalapastori Leena Leppälä Pirkanmaan Hoitokodista, Jukka Kuusisto, musiikki Eliina Lepistö ja Kari Nousiainen sekä Kehittyneet Laulajat Messu 16.2. klo 10 Mervi Äyräväinen, Harri Luoma, musiikki Eliina Lepistö ja Kari Nousiainen sekä kuorot Yxlysti ja Arctos Messu 23.2. klo 10 Elina Rautavirta, Tapio Virtanen, musiikki Eliina Lepistö Messu 2.3. klo 10 Tapio Virtanen, Mervi Äyräväinen, musiikki Kari Nousiainen ja Seurakuntakuoro

P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa

Haluatko osallistua keskusteluryhmään? Naisten keskusteluryhmä Ryhmään on tervetullut, jos on 60+-ikäinen ja haluaa keskustella ja jakaa ajatuksia muiden naisten kanssa parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja elämäntilannemuutoksiin liittyvistä kysymyksistä. Parisuhde ei ole vaatimus ryhmään osallistumiselle, myös eronneet ja lesket ovat tervetulleita. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa seitsemän kertaa alkaen ma 17.2.14 klo 13 – 14.30. Miesten ja naisten keskusteluryhmä Ryhmään on tervetullut, jos on 60+ -ikäinen sinkku, leski tai eronnut ja haluaa keskustella ja jakaa ajatuksia sekä miesten että naisten kanssa elämäntilannemuutoksiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa seitsemän kertaa alkaen to 27.2.14 klo 13 – 14.30. Ryhmien ohjaajina toimivat Parisuhdepysäkin työntekijät. Ryhmät ovat maksuttomia. Tule rohkeasti mukaan! Ilmoittautumisia otetaan vastaan 13.2.2014 saakka. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: 040 – 592 6496 Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 43, 4. krs Tampere

SILTA 1/2014 Ritva Leino

Shalhevetjah-messu on ollut käytössä Jerusalemissa messiaanisen seurakunnan jumalanpalveluksessa jo 1990-luvulla. Sen peruspiirre on Raamatun oman tekstin runsaampi käyttö ja juutalaiseen perinteeseen pohjautuvan israelilaisen musiikin luominen. Sävelmistö on israelilaisen muusikkopariskunnan, Jaakov ja Ester Horeshin käsialaa. Shalhevetjah -ylistysmessun toimittaa la 22.2. klo 16 pastori Mirja Rautkoski.

Tuhkamessu 5.3. klo 18 pastori Minna Rahko, kanttori Kari Nousiainen Kalevan kirkon seurakuntasali Yhteisvastuutapahtuma 9.2. klo 15 Lahjoita hyvä elämä! Tule kuulemaan ajatuksia hyvästä kuolemasta ja elämästä sekä saattohoidon kehittämisestä. Mukana mm. Pirkanmaan Hoitokodin johtaja Tiina Surakka ja sairaalapastori Leena Leppälä. Musiikkia tarjoaa Peter Joukainen. Kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi Jumalan kämmenellä -perhepyhäkoulu 11.2. klo 17.30–19 “Jeesuksen opetuslapset” Yhteinen ilta lapsille ja heidän perheilleen. Kirkkohetki, askartelua, temppuilua ja leikkiä. Maksuton iltapuuro. Iltoihin osallistuu vapaaehtoisvastuunkantajia ja Kalevan srk:n työntekijöitä. Tied. Jyrki Pikkarainen p. 050 326 2388 Hyvässä hengessä -iltapäivä 19.2. klo 15–17, jatkuen kerran kuukaudessa. “Meinaak´sää, että piäni siämen riittää?” Hengellisiä lauluja, musiikkia, hartaus. Mahdollisuus tulla rukoiltavaksi. Diakoniapappi Jukka ja diakoniatyöntekijät Anna-Leena, Anne, Heli, Jyrki ja Susanna Kalevan kirkon alakerta Kalevan kirkon sali 9 Unkaripiiri 13.2. klo 18, jatkuen torstaisin parittomilla viikoilla. Vapaaehtoisena ohjaajana Helka Korpela. Kalevan kirkon sali 1 Jeesus maailmalle -piiri 23.2. klo 15. Keskustelua lähetystyön asioista alustusten ja lähettikirjeiden pohjalta. Rukoilemme yhdessä

lähetystyön puolesta. Vapaaehtoinen kolehti kerätään Kylväjän tekemän lähetystyön tukemiseksi. Piirin vetäjinä Tuula Ryhänen ja Pirjo Metsähonkala Kissanmaan seurakuntakoti Sudenkatu 6 Kissanmaan Kohtaamispaikka 13.2. klo 13–14.30 joka toinen torstai (pariton viikko). Kahvi ja pulla 1 €. Ohjelmaa ja yhdessäoloa. Tied. Jyrki Pikkarainen p. 050 326 2388. Lapinniemen kappeli Lapinniemenranta Messu 9.2. klo 12 Veli-Pekka Ottman, kanttori Kari Nousiainen Jumalanpalvelus 16.2. klo 12 Mervi Äyräväinen, kanttori Eliina Lepistö, 23.2. klo 12 Elina Rautavirta, kanttori Eliina Lepistö, 2.3. klo 12 Tapio Virtanen, kanttori Kari Nousiainen Toimitila Myötätuuli Ilmarinkatu 10 Hyvän mielen kerho mielenterveyskuntoutujille 5.3. klo 13–14.30. Kevään kokoontumiskerrat: 26.3., 2.4., 7.5., 21.5. Tied. Heli Haavisto, p. 050 571 3106 PYYNIKKI Aleksanterin kirkko Pyynikin kirkkopuisto Messu 9.2. klo 10 Olli Hallikainen ja Ari Rantavaara, kanttori Sanna Toivola Aamumessu 12.2. klo 7.15 Päivi Repo Messu 16.2. klo 10 Lähetyspyhä, Kaija Pett, Säde Siira, kanttori Katariina Vuorinen Kirkkokahvien jälkeen lähetystilaisuus kryptassa. Kaija Pett kertoo työstään sekä elämästä Angolassa. Mukana Säde Siira ja Sanna Kramer Messu 23.2. klo 10 Ari Rantavaara, Sami Uusi-Rauva. Kanttorit Sanna Toivola, Katariina Vuorinen Naiskuoro Katajaiset, joht. Jussi Tamminen Messu 2.3. klo 10 Ari Rantavaara, Säde Siira. Kanttorit Sanna Toivola, Katariina Vuorinen Ehtoollishartaus klo 17 6.2. Mari Korhonen-Hieta 13.2. Säde Siira 20.2. Asko Peltonen 27.2. Ari Rantavaara Rukouksen ja ylistyksen ilta 5.3. klo 18.30 Tuhkakeskiviikon rukoushetki 5.3. klo 19 Aleksanterin kirkon krypta 13.2. klo 13 Seniorifoorum Edullinen kahvitarjoilu klo 12 alkaen. ARMOA IHMISSUHTEISIIN Marjo-Riitta ja Hannu Ruuskanen

järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja KRS Pyynikin kirkontupa Mustanlahdenkatu 21 A Rukouksen ja ylistyksen ilta klo 18.30 12.2., 19.2., 26.2. ja 5.3. Kirkontuvan toimintaa klo 10 kahvit, klo 11 ohjelma, aamunsana, klo 12.30 lounas Lisät. p. 040 804 8771 tai keittiö 040 804 8772 11.2. terveydenhoitaja Katri Seppälä jakaa terveystietoa ja voimme kysellä aiheesta. 12.2. tuolijumppaa, klo 12 päivähartaus, Säde Siira 14.2. olotupa ystävänpäivän merkeissä 17.2. Mauno Puntalo esittää diakuvia Tampereen patsaista 18.2. Antti Punkari: Pilatuksen teot 19.2. verenpaineen mittausta, Marja-Leena. Arja kertoo eksoottisista hedelmistä 21.2. kirjanlukua Raija Utukka-Syrjänen 24.2. yhteislauluja Maija-Stinan kanssa 26.2. Tuomiokirkkoseurakunnan Minna Sormunen puhuu muistista ja pitää hartauden 28.2. Kalevalan päivä, runohetki Lahja Viljanen 3.3. Heli ja Markku Rinta laulaa ja laulattaa 5.3. Orttokenkä esittelee kevätkenkiä TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu Messu 9.2. klo 10 Kahdenlainen kylvö. Lähetyspyhä. Jussi Hankela, Asko Peltonen, urkuri Henri Hersta. Mieskuoro Pirkanmiehet, joht. Tuomas Laatu. Messun jälkeen ystävänpäivämyyjäiset kirkkokahvin yhteydessä alasalissa; kauniita ystävänpäivälahjoja, kortteja sekä herkullisia leivonnaisia lähetystyön hyväksi. Nimikkolähettimme Jussi Hankela kertoo työstään Messu 16.2. klo 10. Ansaitsematon armo. Olli Hallikainen, Merja Halivaara, urkuri Tuomas Laatu. Laulusiskot, joht. Sirpa Järnberg Messu 23.2. klo 10 Jumalan sanan kylvö. Asko Peltonen, urkuri Henri Hersta. Kamarikuoro Cantionale, joht. Tuomas Laatu Messu 2.3. klo 10 Laskiaissunnuntai - Jumalan rakkauden uhritie. Mari Korhonen-Hieta, Amélie Liehrmann, urkuri Henri Hersta. Tuomiokirkon kuoro, joht. Tuomas Laatu Finlaysonin kirkko Sateenkaarimessu 8.2. klo 18–20 Ehtoollisjumalanpalvelus sateenkaariväelle ja kaikille kiinnostuneille. Messussa saarnaa pastori Kati Eloranta ja musiikista vastaa Anssi Pyykkönen. Kirkkokahvit. Messuun ovat kaikki tervetulleita, erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä.

Sateenkaarimessun toteuttaa Tuomiokirkkoseurakunta yhteistyössä Pirkanmaan Setan hengellisen ryhmän kanssa. Naisten vapaailta 18.2. klo 18.30. Rukous kantaa ja kannattaa, Maikku Saarinen. Musiikki Elina Vettenranta ja Outi Palomäki. Järj. Tuomiokirkkosrk ja Kansan Raamattuseura Seurakuntakoti Katariina Hatanpään puistokuja 20 Messu 9.2. klo 15 Kahdenlainen kylvö, Amélie Liehrmann, kanttori Henri Hersta Katariinan seniorit 10.2. klo 9.30–11.30 Jumppa klo 9.30, pastori Antero Niemi. Vetäjinä Pirkko Leivonniemi ja Laila Kamula. Tied. Minna Sormunen p. 050 518 4683 Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26 Näsin sali (2 krs) 8.-9.2. RAAMATTUVIIKONLOPPU la ja su klo 13–17 Daavid – Jumalan mielen mukainen mies? Luennoilla saamme Israelin kuninkaan, Daavidin, elämän kautta, rohkaisua tähän päivään. Tavoitteena on, että luottaisimme Jumalaan niin elämän hyvinä kuin vaikeinakin aikoina, sekä hyväksymme itsemme Jumalan ja ihmisten edessä sellaisena kuin olemme. Raamattuopettajana Olli Seppänen Emmaus (2 krs.) Uusia eväitä elämän reppuun = UUER Toimintaa erityisesti työttömille ja muillekin työikäisille, joilla on vapaata päiväsaikaan. 11.2. klo 13–15 Askartelua ala Minna. Fimomassat tutuiksi. Järjestää Tuomiokirkkoseurakunta 25.2. klo 13 Ulkoilua. Lähtö klo 13 Seurakuntientalon edestä. Poikkeamme kahvilla lenkkimme varrella. Järjestää Tuomiokirkkoseurakunta Heti -hengellinen tiistaikerho klo 13-14.30 18.2. kanttori Tuomas Laatu 4.3. Rantanen Arja, kansan runoutta Kerhon vetäjinä Sirkka Vilenius ja Tuula Kivimäki Helenan piiri 19.2. klo 17 Tuoreita terveisiä nimikkoläheteiltä, tietoa lähetystyöstä. Lisätiedot marita.karintaus@luukku.com tai Sanna Kramer p. 050 574 4920

Raam viiko attu8.-9. nloppu kunt 2. Seura ien Näsi talossa , linn katu an26

TAMPEREEN SEURAKUNNAT

M-HuoltaMon avoiMet ovet Ke 19.2. Klo 12–18 Aleksanterin kirkon alasali (krypta), Pyynikin kirkkopuisto

n ydä

ystävää vailla

LA 22.2. klo 14 35– 45 v. klo 17 20 – 35 v. Hinta 10 € (sis. tarjoilut) Tiedustelut: pikadeitit @ evl.fi p. 050 381 7177

Ilmoittaudu 20.2. mennessä osoitteessa www.suurellasydamella.fi Klikkaa: Tampere/Vapaaehtoistyöpaikat/Ilmoittaudu pikadeiteille

• Kahvitarjoilu • Makkaraa • osallistu arvontaan – voit voittaa autopesun! • ilmainen jäähdytysnesteen pakkasenkestävyyden mittaus! • taRJouS Saat talvihuoltopaketin hintaan 80 € (norm. 99 €), kun varaat sen 19.2.! Rasulankatu 7, HALLI 8, Tampere • p. 0400 497 294 Edulliset huollot ja korjaukset autoihin M-Huoltamolla. Käyttämällä palveluitamme autat nuoria työllistymään! HuoLLoT • koRjAuksET • REngAsTyöT • kEvyET sIsäsIIvouksET

SILTA 1/2014 Kaiken maailman kirjoja -lukupiiri 4.3. klo 17–19 kirjallisuuden ystäville Tutustumme eri maihin ja maanosiin lukien ja keskustellen. Luettavasta kirjasta ja kutsuttavista vieraista sovimme yhdessä aina edellisessä tapaamisessamme. Vaihtuva kirjanäyttely lukutoukille: tuodaan yhdessä hyviä kirjoja vinkiksi muillekin. Lisät. Sanna Kramer p. 050 574 4920 Yhteisvastuu Lipaskeräys 19.2. ja 3.3. klo 10–15 Keskustorilla ja Hämeenkadun ympäristössä

Tu mess omasu terin Aleksan ki 9.2. j rkossa www a 2.3. .tu mess omasu.ne t DEUTSCHER GOTTESDIENST im Gemeindehaus von Pyynikki, Kisankentänk. 18 09.02. um 16 Uhr und 09.03. um 15 Uhr. Anschliessend Kirchkaffee

ENGLISH SERVICE the Old Church, Keskutori English Service in the Old Church every Sunday at 4pm Sunday School for kids, coffee social for everyone. Welcome! 9.2. Rev. Tuomas Mäkipää from the Anglican Church 16.2. Rev. Risto Korhonen 23.2. Rev. Ville Aalo 2.3. Anglican Church reader Emmanuel Eneh, Rev. Ville Aalo

TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLINGEN Pyynikki församlingshem Kisakentänkatu 18 Gudstjänst/Högmässa varje söndag kl 10.30. För annan verksamhet eller eventuella ändringar se vårt programblad som finns bl.a. i församlingshemmet, Kyrkpressen, vår webb-sida tampereenseurakunnat.fi/svenska eller ring 040 804 8150.

YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ / TOIMINNALLISET TAPAHTUMAT HILJAISUUDEN RETRIITTI Paastonajan arkiretriitti 3.3.-14.4. Retriitti aloitetaan ja päätetään yhdessä Seurakuntien talolla e.o. maanantai-iltoina klo 18-21. Väliviikoilla osallistujat sitoutuvat arkensa keskellä päivittäiseen mietiskelyyn annettujen Raamatun tekstien äärellä ja viikoittaiseen lyhyeen tapaamiseen ohjaajansa kanssa. Ryhmään mahtuu 10-15 osallistujaa. Seurakuntien yhteiskunnallinen työ, Ilm. parillisilla viikoilla p. 050 539 3175 tai marjatta.malmberg@evl.fi ILKON KURSSIKESKUS Ilkontie 8-10, Kangasala

p. 040 804 8008 ilkko@evl.fi Miesten saunailta 13.2. klo 17.30 Ilkon kurssikeskus “Poika kotiin! Touko Hakala

MUMMON KAMMARI – Vapaaehtoisen vanhustyön keskus Kyläpaikka kaikenikäisille Otavalankatu 12 A Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys / Seurakuntien avunvälitys arkisin p. 03 219 0711, lääkäriin saatot ja muut kertaluonteiset avunpyynnöt klo 9-11, muut klo 13 asti Toimisto p. (03) 219 0455 ma 9-17, ti-to 9-14. Otavalankatu 12 A Kyläpaikka kaikenikäisille helmikuun loppuun asti ma-ke 10–14. Uudistetun Mummon Puodin ja Muistojen Kammarin avajaisviikko 3.-6.3. Avoimet ovet ma 10–18, ti-to 10–14. Leskien Klubi – kahvila ke 19.2. ja 5.3. klo 10–12. Tervetuloa mukaan, kun pahin surusi on helpottanut. Perehdytys vapaaehtoiseen vanhustyöhön to 13. ja 20.2. klo 13–15. Tiedustelut toimistosta tai kotisivuilta mummonkammari.fi

MUSTA LAMMAS – asunnottomien ja päihdeongelmaisten päiväkeskus Pellavatehtaankatu 17 G p. 03 389 1841 Avoinna ma-to klo 7.30–13, pe klo 7.30–11.30. Puuro ma-to 9-11 Pullakirkko perjantaisin klo 9.30–10.00. Tarjolla leipää ja kahvia. 7.2. Mika Kallunki 14.2. Mervi Äyräväinen 21.2. Terttu Haikka 28.2. Asko Peltonen

MYÖTÄTUULI Yhteinen vammaistyö Iidesrannan seurakuntakoti, Iidesranta 5. Aurinkoklubi tiistaisin klo 17–19 Tied. Paula Kontro 050 343 3118 Kuurojentyö Iidesrannan srk-koti, Iidesranta 5 Viittova olohuone, helmikuussa keskiviikkoisin klo 13-15 Vapaamuotoinen kohtaamispaikka – pannu kuumana

NUORET AIKUISET/ Uusi Verso Varikkomessu Pispalan kirkko, Pispalan valtatie 16 Varikkomessu on normaalista messusta tehty rennompi versio. Messu järjestetään joka toinen sunnuntai klo 16–17.30 Pispalan kirkolla. Messun aikana on lapsille pyhäkoulua 2,5-vuotiaista varkkareihin asti. Hyvää musaa ja Jumalan sanaa rennossa ilmapiirissä 9.2. klo 16 Messun, ohjaaja-guru Timo Suomi. Timo on tuottanut monia huipputapahtumia mm. Suomen Euroviisut, Tangomarkkinat, Nenäpäivän ja presidentin uudenvuoden vastaanoton konsertin Tampere-talossa 23.2. klo 16

PÄIVÄRAAMATTUKOULU Kalevan kirkon seurakuntasali Liisanpuisto 1 9.1.–24.4.2014 torstaisin klo 9.30–13.15 ( ei 27.2., 17.4.) Kevään aiheena: Jeesuksen vertaukset & Raamatun henkilökuvia 6.2. Kuukauden vieras: Daniel Hukari; Iisak: Seppo Lappalainen 13.2. Uskotut leiviskät (Matt.25:14–30): Antero Niemi; Jeesus Kristus: Ismo Nokelainen. 20.2. Valtakunta ja talo riidassa itsensä kanssa (Mark. 3.23-27): Ville Aalo; Aadam ja Eeva: Armi ja Urpo Taponen Lisät. Ville Aalo (050 4688484/ ville.aalo@ evl.fi)

RUKOUKSEN TALO Rautatienkatu 22 Rukous on kristittyjen äidinkieli ja kaikille tarkoitettu siunauksen lähde. Tule syttymään rukouksesta ja rakentamaan seurakuntaa rukouksin.

Pispalan kirkko, Pispalan valtatie 16 Su 16.2. klo 15 Viittomakielinen messu ja kirkkokahvit

Yhteistä rukousta arkisin klo 9-11 Nuorten rukouskoulu Preikkari parittomien viikkojen maanantai klo 18 Nuorten Praisekuoro- ja bändi parillisten viikkojen maanantai klo 18

Kuurosokeiden toimintakeskus, Insinöörinkatu 10. Ma 24.2. klo 18 -20 Kuurosokeiden raamattuja keskustelupiiri

Rukous- ja paastopäivä 3.3 Rukouspäivä la 15.2. klo 10–15. Rohkaisua Raamatusta, rukousta, ylistystä, rukouspalvelua. Kahvitarjoilu.

Myötätuuli, Ilmarinkatu 10, Tampere Ti 25.2. klo 16 -18 Viittomakielinen seurakuntapiiri

Haukiluoman srk-koti Tyvikatu 11 Rukousilta 13.2. klo 18.30 Kaipaatko rakentumista, yhteyttä. Tule rukoilemaan ja rukoiltavaksi. Ongelmakeskeisyydestä Kristus -keskeisyyteen. Raimo Kortesoja Rukoukset kantavat - rukoustapahtuma 21.2. klo 18.30 Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoiltaa hellittämättä. Jukka Hammaren ja Reino Virtanen, ylistys Senja Kortelainen ja Mikko Oikkonen. Rukousta ja heprealaisia tansseja 24.2. klo 18

Näkövammaistyö Myötätuuli, Ilmarinkatu 10 To 6.2. klo 13 Runebergin päivän teema Ke 12.2. klo 13 Miestenpiiri Seppo Ahokainen To 13.2. klo 13 Ystävänpäivän teema To 20.2. klo 13 Virsi- ja hengelliset laulut To 27.2. klo 13 Kalevalanpäivän teema Pe 28.2. klo 10-12 Laulamme yhdessä Tuija Kurki Sanomalehden lukua To 6.3. klo 13 Laskiainen ja paastonaika

Koivistonkylän srk-talo Aamurukousmessu 26.2. klo 6-7.30, Jorma Satama Tied. Anne Tuhkanen p. 044 218 0010

SINKUT Aleksanterin kirkon krypta tiistai-iltaisin klo 18–20 (parill. vko) tampereensinkut.fi sari.peltonen@evl.fi p. 050 381 7177 Sinkut Sinkkuilta Aleksanterin kirkon kryptassa klo 18–20 18.2. Lautapeli-ilta. Pelataan lautapelejä kuten sananselitys- muisti- ja strategiapelejä. Tuo mukanasi omia pelejä, mukana myös joitain pelejä talon puolesta.

Tänne menisin

RETKET/MATKAT Pieni pyhiinvaellusmatka Portugaliin 31.3.–11.4.2014 Liikumme pikkubussilla n. 1000 km matkan. Vierailemme mm. Euroopan kolmanneksi suosituimmassa pyhiinvaelluskohteessa Fatimassa. Hinta 1400 €. Ilm. Jaakko Kentta p. 050 557 2197

Anne Karhola parisuhdeneuvoja, Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja

– Valinnassani päädyin Uskon Akatemia -luentosarjan tilaisuuksiin: 11.2. Seksiä vai intiimiyttä -tilaisuudessa luennoi pari- ja seksuaaliterapeutti, Tampereen seurakuntien perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki. 4.3. teemana on Seksuaalisuuden maailmoista ja puhujana on lääketieteen lisensiaatti, gynekologi Maija Kajan. – Odotan hyviä luentoja, koska molemmat luennoitsijat tiedän erityisen hyviksi asiantuntijoiksi. Aihealue on ajankohtainen myös parisuhdetyön kannalta, vaikka menen luennoille myös oman itseni rakentumiseksi. Näissä tilaisuuksissa viehättää myös se, että ne ovat yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa toteutettuja. Anne Karholan toinen menovinkki on Tuomasmessu. Hän aikoo osallistua messuihin 9.2. ja 2.3. – Pyrin osallistumaan lähes aina. Erityisesti pidän messun musiikista. Olen huomannut, että hyvin monenlaiset ihmiset ovat mieltyneet Tuomasmessuun. Tule tutustumaan! Lisätiedot menovinkeistä s. 6

SILTA 1/2014 Helena Soininen

4.3. Käsityöilta. Ota mukaasi keskeneräinen käsityösi. Voisimmeko porukalla auttaa sinua sen loppuun tekemisessä? Pidetään ompeluseurahenkinen käsityöilta jutustellen yhdessä ja pieniä käsitöitä tehden. Nekalan seurakuntatalo Kuoppamäentie 23 Sinkkujen oloilta 22.2. klo 17–21. Yhdessäoloa, keskustelua, sisäpelejä, saunomista, nyyttärit. Illan aikana tapaat muita yksin eläviä, jotka Sinun tavoin kaipaavat juttuseuraa myös viikonloppuisin. Voit myös pelata biljardia, pingistä, liitokiekkoa ja muita pelejä. Sauna, nyttärit. Keskustorilta bussilla 15, pysäkki on aivan talon edessä. Yhteyshenkilönä Martti Tamminen p. 050 576 6771 Pikadeitit Oletko sydänystävää vailla? Tule tutustumaan muihin ystävää etsiviin ikätovereihin! Katso lisää liitteen s. 4

USKON AKATEMIA – Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja Kaupunginkirjasto Metso, Pietilä-sali Kevään teemana seksuaalisuus Luennot tiistaisin klo 18.30–20.00 11.2. Seksiä vai intiimiyttä? Pari -ja seksuaaliterapeutti, perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki 4.3. Seksuaalisuuden maailmoista. Lääketieteen lisensiaatti, gynekologi Maija Kajan

TAMPEREEN RAAMATTUKOULU

Järj. Tampereen seudun työväenopisto ja Tampereen ev.lut.seurakunnat Lisät. Ville Aalo (050 468 8484/ ville.aalo@evl.fi)

tampereenraamattukoulu.net Kalevan kirkon seurakuntasali Liisanpuisto 1 Luennot maanantaisin klo 18.30 10.2. Turkka Aaltonen, Luuk. evankeliumi 4 17.2. Turkka Aaltonen, Luuk. evankeliumi 5 24.2.Turkka Aalatonen, Luuk. evankeliumi 6 3.3. Daniel Brecher, Juutalaisin silmin

SEURAKUNTIEN KIRJASTO

TORPAN KURSSIKESKUS Torpantie 29 Siivikkala Miestenilta 11.2. klo 19–20.30 “Katekismus –niin kuin kirkko opettaa” Alustus: Tuomiorovasti Olli Hallikainen. Illan sana: Olli Hallikainen. Illan isäntä: Teuvo Suurnäkki. Saunat lämpimänä klo 17 alkaen, kahvit klo 18.15. Illan isännän avaussanat, vieraan alustus, noin klo 19.15–20, keskustelu klo 20–20.20, illan sana klo 20.20–20.30

TUOMASMESSU

9.2. klo 18 ”Tee hyvää” Saarna pastori Tuija-Riitta Heiskanen, Erkkilän pariskunta. Ihminen on luotu tekemään hyvää. Tätä kutsumusta Erkkilät ovat toteuttaneet keräämällä Tampereen katujen roskia kaupunkimme kauneutta vaalien. Kolehti Yv-keräykselle ja Nepalin köyhille naisille ja tytöille 2.3. klo 18 “Ole minulle”

Kaikille avoin. Näsilinnankatu 26, 5. krs. Avoinna ma-ti ja to-pe klo 9.30–15.30, keskiviikkoisin klo 9.30–17.00 Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan! Katso video sijainnistamme tinyurl.com/ srkkirjasto

SEURAKUNTIEN TALO Näsilinnank. 26 PL 226, 33101 Tampere p. 03 219 0111 (vaihde), avoinna 8.30–15.45 Katutason asiakaspalvelupiste • Keskusrekisterin asiakaspalvelu • Hautaustoimen asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 8.30–15, torstaisin klo 17 asti

Aleksanterin kirkossa Pyynikin kirkkopuisto tuomasmessu.net

• kristilliset järjestöt •

Herättäjäyhdistys Su 9.2. klo 18 Siioninvirsiseurat Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, Korpikodinkatu 2. Kahvit klo 17.30. Liisa ja Valto Käkelä sekä Pirjo Tuiskunen. To 13.2. klo 19 Siioninvirsiseurat ja paik.osaston vuosikokous Seurakuntien talolla, Näsilinnank. 26, Ateena-salisssa, Antero Holma, Heikki Jussila, Sakari Suutala.

Tampereen rauhanyhdistys Nekalankulma 1 www.tampereenrauhanyhdistys.fi Seurat sunnuntaisin klo 16, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19 Nuorten keskusteluilta 15.2. klo 18 Seurat 24.2. klo 16 Koukkuniemen vanhainkodissa os. 33

Diakonit haasteiden edessä Angolassa Simon Hilikumbua vihittiin Angolan evankelisluterilaisen kirkon diakoniksi joulukuussa. Koti on vielä rakentamatta, kuivuus tappoi härät ja pyörä kaipaisi uusia renkaita, mutta työnäky on selvä. Simon olisi halunnut papiksi, mutta koulupohja ei riittänyt raamattuinstituuttiin pääsyyn. Sen sijaan kirkko kutsui hänet diakonikurssille. Sen ohessa hän suoritti peruskoulun 5. luokan. – Olen pitänyt opinnoista, mutta taloudellisesti meillä on ollut vaikeaa, Simon kertoo. – Pellon viljelyyn ei ollut aikaa, joten yritin saada tuloja punomalla kaislamattoja, kalastamalla sekä keräämällä kiviä. Nyt kirkko on päättänyt sijoittaa hänet Emanamboden melko uuteen seurakuntaan. – Työn suhteen olen luottavaisella mielellä, mutta matkat ovat pitkät. Seurakunnissa toimii 33 diakoniakoulutuksen saanutta työntekijää. Seurakuntia on kuitenkin 54. – Seurakunnilla ei ole varaa maksaa taulukon mukaista palkkaa, tai edes osaa siitä. Toimintamäärärahaa ei ole, tai sitä on vain niukasti, kuvailee diakoniatyöntekijä Helena Soininen.

VIESTIVELJIEN 20-VUOTISJUHLAKONSERTTI JA JUHLALEVYN JULKISTAMISTILAISUUS Mukana myös Vaasan veljeskuoro Aleksanterin kirkossa LA 8.2. KLO 15 TERVETULOA!

– Diakonien koulutuksessa lähtötaso on matala. Se ei vielä takaa, että luku- ja kirjoitustaito olisi hyvin hallinnassa. Kristillistä palvelutyötä on Angolassa tehty jo vuosikymmeniä. Työn koordinaattori toimi pitkään ilman toimintamäärärahaa ja oman toimensa ohella. Lähetysseura tukee Helena Soininen on Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan virkavapaalla oleva diakonissa. Hän toimii Angolan kirkon diakoniatyön opetus- ja kehitystehtävissä Shangalalassa. Suomen Lähetysseura tukee työn kehittämistä Soinisen vetämällä hankkeella. – Marraskuussa saimme painosta tilastointivihkon ja vuosiraporttilomakkeet. Nyt haasteena on opettaa ja rohkaista diakoneja niiden käyttöön, Soininen kertoo. Angolaa on koetellut pahin kuivuus yli 30 vuoteen. Maan eteläosassa yli 600 000 ihmistä kärsii kuivuuden aiheuttamasta ruokapulasta. Nyt etelää koettelee myös kolera. Erityisesti lapset ovat vaarassa sairastua siihen. Lähetysseura on lähettänyt katastrofiapuna Angolaan 80 000 euroa. Se tukee Luterilaisen maailmanliiton työtä Angolassa ACT-allianssin kautta.

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 23.2.2014 klo 18.00 Aleksanterin kirkko, Tampere

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Valoa kohti Musiikissa: Hillel Tokazier Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Parantava rukous-ilta! Tampereen tuomiokirkossa su 9.2. klo 17.00

Tervetuloa! Seura-aikoina seurat kuunneltavissa osoitteesta www.tampereenrauhanyhdistys.fi

Luandassa pidetyn diakoniaseminaarin päätteeksi lähdettiin kotikäynneille diakonia-avustajien kanssa.

Pirkko Jalovaara

Rukoilemme kanssasi! Tervetuloa! Rukousystävät ry & Tampereen tuomiokirkkosrk.

Luther-talo

Pellavatehtaank. 19 Kirkkosaliremontti valmistuu. Messu 16.2. alkaen joka su klo 11, kirkkokahvit, pyhäkoulu ja varkkuraamis Päiväpiiri ke klo 13 Keidas-ilta la klo 18, toimintaa naisille, nuorille, opiskelijoille ks. www.sley.fi/tampere

TerveTuloa!

SILTA 1/2014

Konserttitarjotin

Troi s pe litur tites gies de la prés divin ence e 16. Tuom 2. klo 18 iokir koss a

Tuomiokirkossa 16. helmikuuta kello 18 on tilaisuus päästä kuulemaan, kuinka soi maailman ensimmäisiin sähkösoittimiin lukeutuva ondes Marteno. Ranskalainen Thomas Bloch soittaa harvinaista soitinta Olivier Messiaenin Trois petites liturgies de la présence divine -teoksessa yhdessä Pyynikki Sinfonian ja naiskuoron kanssa. Kapellimestarina on Markus Yli-Jokipii. Järj. Tampereen Musiikkiakatemia ja TAMK, vapaa pääsy, ohjelma 10€/15€ thomasbloch.net

Katso tarkemmat tiedot:

Tapahtumat 5.2.–5.3.

tampereenseurakunnat.fi/konsertit

Lounasmusiikkia ke 5.2. klo 12 Aleksanterin kirkko Aleksanterin koulun musiikkiluokat

Yhteisvastuukonsertti pe 13.2 klo 18 Rauhanportti Harjun Lapsikuoro ja kirkkomusikantit

Viestiveljien 20-vuotisjuhlakonsertti la 8.2. klo 15 Aleksanterin kirkko Viestiveljien Juhlalevyn julkistamistilaisuus Mukana myös Vaasan veljeskuoro

Minun aarteeni – Lauluja Hilja Aaltosen sydämeltä la 15.2. klo 18 Tampereen Vapaakirkko Nina Åström levynjulkistamiskonsertti, vapaa pääsy Yhteisvastuukonsertti su 16.2. klo 18 Kalevan kirkko Tampereen VPK:n puhallinorkesteri, johtaa dir.mus. Matti Prepula Kolehti Yhteisvastuulle Virsiklubi to 20.2. klo 19 Lielahden kirkko HÄMY-trio Lietsun gospelkirkon toimintaa Kolehti Yhteisvastuulle

Balsami eli Arto Pietiläinen (laulu ja kitara) sekä Mikko Ohra-aho (lyömäsoittimet) esiintyy Sana Soi -illassa, joka alkaa 16.2. kello 18 Finlaysonin kirkossa.

Lounasmusiikkia ke 5.3. klo 12 Aleksanterin kirkko Minna Nappari, laulu Sanna Toivola, urut

Aron tulkitsee Cool companyn kera Elviksen musiikkia tiistaina 4.3. kello 19 alkaen Aitolahden kirkossa. Elvis Gospel -konsertin kolehti kerätään Yhteisvastuun hyväksi.

tukea & apua Jos et tiedä, mihin ottaa yhteyttä: • Soita seurakuntien avunvälitykseen, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13. • Täytä avunpyyntölomake osoitteessa www.suurellasydamella.fi. • Tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15.

Keskustelu ja hiljentyminen • Avoin kirkko Aleksanterin kirkossa ma–pe klo 12–18. Päivystävät vapaaehtoiset ovat keskustelukumppaneina ja kirkkoon voi tulla myös hiljentymään. Päivystävä pappi tavattavissa joka arkipäivä klo 16–18 ja diakonissa torstaisin klo 12–14. • Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi pappiin tai päivystävään pappiin Aleksanterin kirkossa.

Sairaaloissa Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten ja heidät tavoittaa yleensä helpoiten sairaalan henkilökunnan avulla. Yhteys– ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/sairaalapappi

Lapset, nuoret ja opiskelijat

• Lähdekappeli Seurakuntien talossa, Näsilinnank. 26, avoinna hiljentymistä varten arkisin ma–to klo 8–15 ja perjantaisin klo 8–14

• Lähes jokaisessa Tampereen koulussa on koulukummi eli seurakuntien työntekijä, joka on sekä koulun että oppilaiden apuna ja tukena.

• Palveleva puhelin 01019–0071 suomenkielisille su–to klo 18–01, pe ja la 18–03 ja 01019–0072 ruotsinkielisille joka ilta klo 20–24.

• Nuorten ohjaus- ja toimintakeskus Messi tukee nuoria ja nuoria aikuisia elämänhallinnan opettelemisessa ja oman elämänpolun löytämisessä. Lisätietoja messiin.fi.

• Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa. Asiakkaaksi ilmoittautuminen ja tiedustelut numerosta 040 8048 100 ma–pe klo 9–11 ja ma ja ke klo 13–15 tai sähköpostilla: perheneuvonta.tampere@evl.fi.

• Oppilaitospapit ovat opiskelijoiden tukena toisen asteen oppilaitoksissa, TAMKissa, Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Yhteystiedot tampereenseurakunnat.fi/opiskelijalle

• Seurakunnilla on vertaistukiryhmiä elämän eri tilanteisiin, esim. sureville, adoptioperheille, rikoksen uhrien läheisille, vankien omaisille ja sinkuille. Tarkemmat tiedot kokoontumisista tampereenseurakunnat.fi/vertaistuki

• Tekstaritupu p. 050 341 9285, tekstaritupu.net. Apua ja tukea nuorille tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Niihin vastaa koulutettu nuorisotyöntekijä tai pappi.

Sururyhmät alkavat: Pappilan perhetalo Ylöjärvi 6.2. klo 18.30–20 Seurakuntien talo 13.3. klo 17 itsemurhan tehneiden läheisille. Kalevan kirkon sali 5, 19.3. klo 18 Pispalan kirkontupa 6.3. klo 18–19.30/ Harjun kevään sururyhmä Lisät. tampereenseurakunnat.fi/tukea_ja_apua/surussa • Muutamilla isoilla työpaikoilla on nimetyt työpaikkapapit, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikkapappi

Mummon Kammari Lähimmäisapua kotona asuville vanhuksille. Avunpyynnöt Seurakuntien avunvälitykseen p. (03) 219 0711 ma–pe klo 9–13. Vapaaehtoiset ovat myös vanhainkotien ja sairaaloiden asukkaiden seurana ja apuna esim. ulkoilussa, avunpyynnöt osaston henkilökunnan kautta.

musta lammas • Tukipiste syrjäytyneille, asunnottomille ja päihde- ja

HYV TEK OJEN IEN Seur KAU a Näsi kuntien PPA li t Tuot nnankat alo, u 26 to lä . hety ja kv ks hyvä -diakon en ian k ma– si. Avoin pe k lo 9– na 17

mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Pellavatehtaankatu 17 G, 33100 Tampere, p. 03 389 1841. Avoinna ma–to 7.30–13, pe 7.30–11.30.

Apua toimeentuloongelmiin • Toimeentulo-ongelmissa auttaa oman seurakunnan diakoniatyöntekijä. Apua saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot seurakuntien sivuilta: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat • Raha-asioissa neuvontaa saa erikseen sovittavissa, henkilökohtaisissa neuvotteluissa. Yhteydenotot avunpyyntölomakkeella: suurellasydamella.fi • Ruokapankin ruuanjaosta Tampereella vastaa RuokaNysse. Jos sinulla on tarve päästä RuokaNyssen, ota ensin yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään. • Silmukka Pispalanvaltatie 16 C. Avoinna arkisin ma, ti, ke klo 9–13. Neuvoja ja opastusta sosiaalitoimeen, työttömyyteen ym. liittyvissä asioissa. Tied. diakoni Pia Ojalahti, p. 050 434 3315 • Työttömien ja pienituloisten ruokailut. Cafe Pelipuisto Pelipuiston srk-koti, ark. ma–pe klo 9–14, Hervannan kirkko ti–to 11–13 (3 €) Kalevan kirkko työttömille to 11–12.30, hartaus 11.45 (2 €) Kaukajärven srk-koti ti klo 12.45 (työttömät 2 € ja muut 4 €) Linnainmaan srk-keskus ke klo 12.45, ei kuukauden ensimmäinen ke (työttömät 2 € ja muut 4 €) Nekalan srk-talo ke klo 12–13 (2 €) Messukylän srk-koti to klo 12.45 (työttömät 2 €, muut 4 €) Pispalan kirkko to klo 9.30–11 (0,50 €, muut 2 €) Tesoman kirkko ma ja ke klo 12–13.15 (2 €, muut 4 €) Uudenkylän srk-koti, ma klo 12.45 (työttömät 2 € ja muut 4 €) Todiste työttömyydestä mukaan.

Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111, www.tampereenseurakunnat.fi, Silta-lehti: siltalehti@tampereeseurakunnat.fi, www.siltalehti.fi