ANNA-KAISA KUUSISTO & KRISTIINA KORJONEN-KUUSIPURO
TIEKARTTA Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa.
Sisältö ILMAN HUOLTAJAA SUOMEEN SAAPUNEET ALAIKÄISET MAAHANMUUTTAJAT SIVU 3
ARJEN KUULUMISEN TUKEMINEN SIVU 5
PALVELUT NUORTEN ARJEN TUKIPILAREINA SIVU 7
SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUDEN POLITIIKKAOHJAUKSEEN SIVU 10
TIEKARTTA Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Suomessa Kirjoittajat: Anna-Kaisa Kuusisto ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro ● Julkaisija: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Suomen Akatemian TRUST-kärkihanke ● Julkaisuvuosi: 2018 ● Julkaisijan kotipaikka: Tampere ● ISBN 978-952-03-0851-3 (pdf) ● Tiekartan valmistusta on tukenut Suomen Akatemia, TRUST-hanke, SA 304146, SA 266161
TIEKARTTA
2
Ilman huoltajaa Suomeen saapuneet alaikäiset maahanmuuttajat TÄMÄ TIEKARTTA PERUSTUU kahteen Suomen Akate-
AFGANISTAN
SUOMI
mian vuosina 2014–2018 rahoittamaan tutkimushankkeeseen, joissa tutkittiin yksin alaikäisinä saapuneiden
IRAK
maahanmuuttajanuorten kuulumisen tunnetta ja kehitettiin heille suunnattuja sosiaalisen tuen käytäntöjä¹. E urooppaan saapui vuoden 2015 aikana 95 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa, joista Suomeen
SYYRIA
päätyi hieman yli 3 000. Tämä hakijamäärä oli suurin, mitä Suomeen on koskaan saapunut. Yksin tulleiden määrä putosi huomattavasti jo seuraavana vuonna, mikä johtui Euroopan Unionin kiristyneestä maahanmuuttopolitiikasta ja ulkorajavalvonnasta. Suomeen saapuvien alaikäisten lähtömaat ovat pääsääntöisesti Afganistan, Irak, Somalia, Iran ja Syyria.
...
SOMALIA
1 Transcultural Memories of Childhood Displacement: Tracing the EmotiveSpatial Tactics of Belonging (SA 266161) ja Transcultural roadmap for supporting belonging among unaccompanied children and young people (SA 304146)
Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikkahakemukset (2007–2018)
706
3024
557
150
98
* Toukokuun loppuun mennessä 21 hakemusta, migri.fi/tilastot
TIEKARTTA
2007
401
329
167
156
196
142 21
2008
ILMAN HUOLTAJAA SUOMEEN SAAPUNEET ALAIKÄISET MAAHANMUUTTAJAT
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018*
3
...
Perheenyhdistäminen on nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena Suomessa lähes mahdotonta yksin tulleille nuorille. Perheen puuttuessa nämä lapset
Tässä tiekartassa keskitytään kolmeen osa-alueeseen:
ja nuoret ovat pakotettuja elämään Suomessa institutionaalisen hoivan kohteina täysi-ikäistymiseensä asti. He kärsivät usein yksinäisyydestä ja ovat huolissaan perheen-
➀
Osoitamme monikielisyyden sallimisen ja tukemisen merkityksen nuorten oman toimijuuden rakentumisessa ja heidän yhteiskun nallisen aseman vahvistamisessa. Lisäksi keskustelemme ystävyyden merkityksestä kuulumisen ja kotoutumisen edistäjänä.
➁
Ehdotamme yksin tulleiden sosiaalisen tuen palvelujärjestelmän kehittämistä asumisen ja psykologisen vakauttamisen osalta.
➂
Esitämme, että tulevaisuuden politiikkaohjauksen pitää perustua kokemustiedon kautta rakentuvalle ymmärrykselle ja moniamma tilliselle yhteistyölle.
sä kohtalosta entisessä kotimaassaan. Nuorten asuminen Suomessa on järjestetty pääsääntöisesti ryhmä- ja perheryhmäkoti -mallin mukaisesti. Koska asumisen vaihtoehtoja on toistaiseksi vähän, nuorten kotina on käytännössä useiden vuosien ajan laitosmainen ympäristö. Nuoret toivovat löytävänsä erityisesti suomalaisia ystäviä. Tämä on kuitenkin vaikeaa muun muassa eriytettyjen koulutus- ja asumisratkaisuiden takia. Asumis yksiköissä tekemämme kenttätyö osoitti, että nuoret
.
tarvitsevat arjessaan runsaasti tukea aikuisilta. Nuoret kaipaavat enemmän luotettavia aikuisia arkeensa, ja toivovat, että aikuisilla olisi tarpeeksi aikaa kuunnella heidän asioitaan ja viettää aikaa heidän kanssaan.
TIEKARTTA
ILMAN HUOLTAJAA SUOMEEN SAAPUNEET ALAIKÄISET MAAHANMUUTTAJAT
4
ARJEN KUULUMISEN TUKEMINEN YKSIN MAAHAN TULLUT NUORI tarvitsee turvallisen ja sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jotta kotoutuminen uuteen kotimaahan voi alkaa. Kuuluminen on hauras prosessi, jonka rakentumista on tuettava ja vahvistettava juuri näille nuorille suunnatuilla palveluilla. Kuulumisen keskiössä ovat sujuva arki, nuoren elämänhallintaa parantavat taidot sekä hänen fyysiset ja henkiset toimintamahdollisuutensa. Nuorten toimintamahdollisuuksien edistäminen tarkoittaa esimerkiksi kannustamista monikieliseen ilmaisuun, oman tulevaisuuden suunnitteluun sekä näiden kautta kehittyviä voimavaroja kohdata epävarmuutta ja hallita yksinäisyyden tunteita.
TIEKARTTA
ARJEN KUULUMISEN TUKEMINEN
...
”Kuuluminen on hauras prosessi, jonka rakentumista on tuettava ja vahvistettava.”
5
...
Ystävyys kotoutumisen edistäjänä
kohtaamiseen luodaan aktiivisesti. Aktiivisen fasilitoin-
Ystävät ovat kaikille nuorille tärkeä yhteisöllisyyden ja
nin merkitykseen ja laatuun tulee kiinnittää huomio-
elämän ilon lähde. Yksin tulleet nuoret ovat menettäneet
ta kouluissa, nuorisotaloilla ja eri kansalaisjärjestöjen
monia tärkeitä ystävyyssuhteita lähtiessään kotimaas-
toiminnassa.
taan. Samoin perhesuhteet ovat hajonneet eri maiden tai jopa maanosien välille. Yhteys perheenjäseniin voi olla kokonaan katkennut tai katkonainen kotimaan
Monikielisyys arjen voimavarana
poliittisesta tilanteesta riippuen. Myös pakomatkalla
Monikielisyys on ilmiö, jolla tarkoitetaan kahden tai
syntyneet ystävyydet ovat tärkeitä yksin matkanneille
useamman kielen osaamista ja käyttämistä rinnakkain
nuorille. Eri puolilla maailmaa oleviin ystäviin pidetään
arjessa. Useilla kielillä toimiminen on luontevaa yksin
yhteyttä pääasiassa sosiaalisen median välityksellä. Nuor-
tulleille nuorille, jotka vasta opettelevat suomen kieltä.
ten oma toive on saada ystäviä uudesta kotimaastaan.
Suomenkielellä on perustellusti vahva asema kouluis-
Yksin tulleiden sosiaaliset verkostot muotoutuvat kuiten-
sa ja suomalaisilla työmarkkinoilla. Uuden maan kielen
kin pitkälti toisten maahanmuuttajanuorten kesken.
osaaminen ja opettelu sekä mahdollisuus saada opetus-
Tällöin sosiaalinen verkosto on helposti yksipuoli-
ta omassa äidinkielessään ovat tärkeitä. Monikielisyys
nen, mikä saattaa lisätä nuorten eristäytymistä yhteis-
tulee kuitenkin ymmärtää voimavaraksi nuorten arjes-
kunnasta.
sa, sillä se edesauttaa kulttuurirajat ylittävien ystävyys-
Ylikulttuuristen ystävyyssuhteiden ja yhteisöllisyyden
suhteiden syntymistä ja siten edistää yhteiskunnallista
muotojen rakentaminen vaatii lisää tavallisia kohtaamisia
osallisuutta, pitkäjänteistä kotoutumista ja kuulumisen
arjessa. Arjen kohtaamisia on mahdollista tuottaa ja tukea
tunnetta.
ohjaamalla ja fasilitoimalla sosiaalisia tilanteita. Tällöin
Monikielisyyden tukemisessa kyse on ennen kaik-
tarvitaan nuoria kuuntelevia aikuisia, jotka omalla esimer-
kea yhteiskunnan hyväksyvästä ilmapiiristä. Monikieli-
killään ottavat kaikki mukaan toimintaan. Näillä aikuisil-
syys rakentaa kuulumista, koska nuorella on kielellisen
la on myös oltava herkkyyttä antaa henkistä ja fyysistä
osaamisensa kautta mahdollisuus kuulua monenlaisiin
tilaa sitä tarvitseville nuorille ilman, että heitä suljetaan
ryhmiin ja osallistua yhtä aikaa erilaisiin keskustelui-
pois yhdessä olemisesta. Yhteisöllisyyden ja vuorovaiku-
hin. Kielellisessä ilmaisussa tulisi sallia useiden kielten
tuksen rakentaminen ja tukeminen voi olla työlästä, eikä
käyttäminen ja jopa niiden yhdistely. Kuulumisen raken-
ole takeita siitä, lisääntyvätkö pitkäaikaiset ystävyyssuh-
tuminen ei voi perustua yksin omaan uuden kotimaan
teet fasilitoimalla. Kuulumisen tunteen näkökulmasta
kielen opettelun varaan eikä sen täydellinen osaaminen
on tärkeää, että mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja
voi olla kotoutumisen ehto.
TIEKARTTA
ARJEN KUULUMISEN TUKEMINEN
.
6
PALVELUT NUORTEN ARJEN TUKIPILAREINA YKSIN ALAIKÄISINÄ SUOMEEN TULLEET elävät vuosien ajan yhteiskunnan palveluiden varassa. Näiden palvelujen järjestäminen tulisi saada joustavammaksi ja tarveperustaiseksi. Uhriuttavista käytännöistä, kuten lyhyistä oleskeluluvista ja sosiaalisesti eriyttävistä palveluista, tulee pyrkiä eroon. Nuoret tulee nähdä aktiivisina oman elämänsä toimijoina ja asiantuntijoina. Erityistä huomiota tulee kiinnittää 18 vuotta täyttävien itsenäistymisen tukemiseen, sillä alaikäisille suunnattu erityinen tuki päättyy monen nuoren osalta kotoutumisen näkökulmasta liian aikaisin. Jälkihuollon palveluiden vaihteleva saatavuus eri kunnissa luo lisää epätasa-arvoa aikuistuville nuorille.
TIEKARTTA
PALVELUT NUORTEN ARJEN TUKIPILAREINA
...
”Palveluja kehitettäessä on tärkeä kuulla nuoria oman elämänsä asiantuntijoina.”
7
...
Sosiaalisen tuen palveluita ovat asumiseen, tervey-
Asuminen arkeen kiinnittymisenä
teen, koulutukseen, työelämävalmennukseen ja hyvin-
Nuorten tarpeiden mukaisesti suunnitellut asumisratkaisut
vointiin liittyvät tuki- ja ohjauspalvelut. Toimivat ja
tukevat itsenäistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteis-
laadukkaat palvelut tukevat nuorten itsenäistymistä
kunnassa. Tämä edellyttää nuorten kuulemista, erilaisten
ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja tuovat
palveluiden selkeyttämistä ja palveluiden parempaa koor-
vakautta nuorten arkeen. Näitä palveluja kehitettäessä
dinointia. Nuoret itse toivovat asumisen suhteen vakaut-
on tärkeä kuulla nuoria oman elämänsä asiantuntijoina.
ta ja vähemmän siirtoja asumisyksiköiden välillä. Toisin
Kehitystyön tulisi kohdistua palveluiden selkeyttämi-
sanoen väliaikaisista asumisratkaisuista on päästävä eroon
seen ja palvelujärjestelmän parempaan koordinointiin.
ja asumisen yksiköitä tulisi sijoittaa paikkakunnille, joilla
Palvelupolkujen luominen edellyttää nuorten tarpeiden
niille taataan riittävät edellytykset toimia. Asumisyksiköissä
tunnistamista yksilöllisesti. Tällaiset palvelut parantavat
täytyy olla riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Henkilö-
nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä ehkäisevät
kuntamitoitus tulisi sitoa kaikkien asumisyksiköiden osalta
syrjäytymistä. Hyvinvoinnin lisääntyessä ja nuoren itse-
lastensuojelulakiin (lastensuojelulain 58–60 §). Itsenäisty-
näistymisen myötä palveluiden määrää voidaan asteittain
mässä oleville nuorille tulee tarjota myös mahdollisuutta
vähentää.
yhteisasumiseen omilla vuokrasopimuksilla.
Sosiaalisen tuen uudelleen järjestäminen edellyttää
Uuteen kulttuuriin ja maahan kotoutuminen vaatii
palvelupolkujen laaja-alaista koordinointia, johon erityi-
paljon luotettavien aikuisten läsnäoloa ja asumisessa sekä
sesti sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympä-
arjessa ohjaamista. Jotta nuorten tarvitsema tukiverkko
ristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ELY-kes-
olisi ylipäätään helposti heidän saavutettavissa, tulisi
kusten (tulevaisuudessa maakuntahallinnon) ja kuntien
jälkihuollon palvelut, sosiaalinen tuki, neuvonta sekä
tulee sitoutua. Yhteistyötä pitää lisätä myös kuntien
matalan kynnyksen psykologinen apu yhdistää entistä
sosiaalitoimen, maahanmuuttajatyön ja asuntotoimen
tiiviimmin asumiseen. Sosiaalinen tuki tulee nähdä laaja-
viranhaltioiden kesken, jotta nuorten sosiaalisen tuen
kantoisemmin jatkuen vielä täysi-ikäistymisen jälkeen-
palvelut ovat tarveperustaisia ja oikea-aikaisia. Sosiaa-
kin. Tähän nivelvaiheeseen tulee sisältyä säännölliset
lisen tuen palveluita tulee viedä lähelle nuorten arkea,
tapaamiset nimetyn sosiaalityöntekijän ja jälkihuollon
esimerkiksi asumisyksiköihin ja kouluihin, jotta ne ovat
henkilöstön kanssa mieluiten nuoren omassa kodissa.
helposti saavutettavissa.
Jälkihuollon palveluista ja niiden saatavuudesta tulee tehdä kansallisesti yhtenäinen käytäntö, joka ei ole riippuvainen nuoren asuinkunnasta.
TIEKARTTA
PALVELUT NUORTEN ARJEN TUKIPILAREINA
... 8
...
Psykologinen tuki ja arjen vakauttaminen Yksin tulleiden nuorten elämäntilanteen vakauttaminen ja arkirytmin luominen sekä matalankynnyksen psykologinen tuki ovat vastaanottovaiheessa alkavan uuteen kotimaahan kiinnittymisen peruspilareita. Esimerkiksi matalan kynnyksen psykologisen tuen TASA-ryhmämallissa vakauttava tuki tuodaan asumisyksiköihin. Tämä toimintamalli vähentää traumaperäisiä stressioireita turvapaikanhakijanuorten keskuudessa ja sen avulla on mahdollista vahvistaa luottamuksen ja osallisuuden tunnetta asumisyksiköissä. Vakauttavan tuen avulla nuoret oppivat tunteiden käsittelyä, rauhoittumista ja asettumista, heidän jaksamisensa parantuu, ja he luovat luottamuksellisia suhteita muihin asumisyksikön nuoriin. Nämä seikat puolestaan lisäävät nuoren uskoa omaan itseen ja selviytymiseen uudessa kotimaassa. Suomeen tulee luoda kansallinen toimintamalli, jossa kaikilla yksin tulleilla nuorilla on mahdollisuus osallistua asumisyksikköihin tuotuun matalankynnyksen psykologiseen tukeen ja saada vastaanottovaiheesta lähtien ohjausta elämänhallintaan. Kun nuori tarvitsee jatkohoitoa vakauttavan vaiheen jälkeen, sinne ohjaaminen on oltava oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Tämä
.
edellyttää yhtenäisten palvelupolkujen luomista erikoissairaanhoidon palveluihin ja niitä tukeviin hoitomuotoihin, kuten traumaperäisen stressin säätelyä helpottavaan psykofyysiseen fysioterapiaan.
TIEKARTTA
PALVELUT NUORTEN ARJEN TUKIPILAREINA
9
SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUDEN POLITIIKKAOHJAUKSEEN YKSIN TULLEIDEN NUORTEN kokonaistilanteen hahmottamista ja kehittämistä vaikeuttaa tempoileva maahan-
”Suomeen tulisi luoda lapsiystävällinen integraatiopolitiikka.”
muuttopolitiikka, palvelupolkujen hajanaisuus ja erityisesti kokemustiedon puute ja sen hyödyntämättömyys palveluja kehitettäessä. Suomeen tulisi luoda lapsiystävällinen integraatiopolitiikka, joka mahdollistaa lasten ja nuorten kuulemisen ja luo toivoa heidän elämäänsä. Tällaisen politiikan rakentaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, jonka perustalla on lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen. Lapsiystävällisen integraatiopolitiikan luomista edesauttaa moniammatillinen yhteistyö, toimijoiden välinen luottamus ja tiedonkulun parantaminen eri hallinnonalojen toimijoiden välillä.
TIEKARTTA
SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUDEN POLITIIKKAOHJAUKSEEN
... 10
...
Kokemustieto nuorten tarpeiden kartoittamisessa
Moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulun lisääminen
Suomessa tarvitaan lisää systemaattisesti kerättyä tietoa
Kokonaiskuvan muodostaminen yksin tulleiden lasten ja
yksin tulleiden nuorten hyvinvoinnista. Tutkimukses-
nuorten tilanteesta edellyttää moniammatillista yhteistyö-
samme ilmeni, että kokemustiedon kerääminen on
tä. Yhteistyö vaatii työn koordinointia ja johtamista yli
yksi vaikuttava tapa saavuttaa ensikäden ymmärrystä
hallintorajojen sekä ammattiryhmien välistä luottamusta.
nuorten tilanteesta. Kokemustiedon perusta on nuor-
Jotta luottamusta syntyy ja yhteistyöstä tulee toimivaa,
ten yksilöllisissä kokemuksissa ja havainnoissa, mutta
tarvitaan yhteisiä kohtaamiseen ja keskusteluun tarkoi-
siihen voi sisältyä myös muulla tavoin hankittua ja opit-
tettuja foorumeita eri alojen ammattilaisille. Nämä voivat
tua tietoainesta. Kokemustieto tekee näkyväksi muun
olla paikkoja, joissa kohtaaminen tapahtuu kasvotusten
muassa sen, miten nuoret itse muodostavat kokonais-
tai digitaalisia alustoja hyödyntäen. TRUST-tutkimus-
kuvan maahanmuuttopolitiikasta ja sen käytäntöjen
hankkeessa tuotetut konseptit ”Yhdessä – yksin tullei-
kohteena elämisestä. Samalla se valottaa tapoja, joilla
den tukiverkko” sekä ”Selkeyttäminen – yksin tulleiden
nuoret rakentavat omaa toimijuuttaan. Kokemustietoa
sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa” ovat esimerkkejä
voidaan kerätä esimerkiksi etnografisen toimintatutki-
nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen huomioivista moniam-
muksen avulla, joka mahdollistaa kaikkien osallistujien
matillisista toiminta-malleista.
yhdessä oppimisen ja palvelujen tarvelähtöisen yhteiskehittämisen.
Moniammatillisen yhteistyön lisääminen on tärkeää erityisesti tiedonkulun näkökulmasta. Jokaisen nuoren
Kokemustiedon hyödyntäminen on yksi lapsiystäväl-
kanssa työskentelevän ammattilaisen tulisi saada riit-
lisen ja -lähtöisen integraatiopolitiikan kulmakiviä. Yksin
tävästi tietoa nuoren tilanteesta. Tiedonkulun esteitä
tulleiden lasten ja nuorten osalta painotamme erityises-
toimijalta toiselle tulee poistaa. Lisäksi moniammatilli-
ti systemaattisten tiedon keruu- ja analyysimenetelmien
selle yhteistyölle on taattava riittävät resurssit, sillä työ
käytön ja kehittämisen tärkeyttä. Kokemustiedon käytön
yksin tulleiden nuorten kanssa on vaativaa.
päämääränä on tuoda esille toimintakentän moniäänisyyt-
.
tä, eikä päätyä yhteen ainoaan kehittämispolkuun. Kokemuksellinen tieto on otettava tärkeäksi osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa, sillä ainoastaan toimivat hoiva- ja tukikäytännöt voivat vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnassa.
TIEKARTTA
SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUDEN POLITIIKKAOHJAUKSEEN
11
Kirjoittajatiedot Dosentti,
Anna-Kaisa Kuusisto, TRUST-hankkeen
johtaja, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu
Lähteet • Pienimäki, Mari & Tuominen, Jaakko & Kuusisto, Anna-Kaisa (2018) #TRUST! Kulttuurinen kohtaaminen kasvotusten ja mediassa. TRUST-oppimateriaali, Tampereen yliopisto, ISBN 978-952-03-0802-5 (pdf).
FT,
Kristiina Korjonen-Kuusipuro, tutkijatohtori,
Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu
• Kuusisto, Anna-Kaisa & Korjonen-Kuusipuro, Kristiina (2018) Yksin tulleet nuoret hallinnan kohteena: suomalainen yhteiskunta näköalattomuuden vai toivon
www.transculturaltrust.net
rakentajana? Janus 4/2018. • Kuusisto, Anna-Kaisa & Korjonen-Kuusipuro, Kristiina (2018) Miten kokemuksellista tietoa käyttäen voidaan parantaa yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajanuorten asumista? Tiede ja edistys, 2/2018, 152–158. • Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa; Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Tuominen, Jaakko (2017). Yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten asumisen ratkaisut. Politiikkasuositus. • Kuusisto, Anna-Kaisa, Kaukko, Mervi, Korjonen-Kuusipuro, Kristiina, Pienimäki, Mari & Tuominen, Jaakko (2017) Building Transcultural Trust, University of Tampere, ISBN 978-952-03-0586-4.