Tulevaisuuden koulutuksessa painottuvat hyvinvointi, luova ratkaisukyky ja uudet oppimisen tavat

TEKSTI TILDA JUNKO | KUVITUS SATU KETTUNEN

Tulevina vuosikymmeninä monitieteinen osaaminen korostuu, perinteinen tieteenala-ajattelu laventuu ja raja-aitoja ylitetään luontevammin. Yhteistyötä oppialojen ja toimijoiden välillä tarvitaan, jotta yliopistokoulutus pysyy yhteiskunnan muutosten vauhdissa.

Koulutus ja korkea osaaminen ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja menestyksen kulmakiviä, jotka tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Turun yliopisto vastaa tähän haasteeseen osaltaan koulutusta ja ohjausta kehittämällä. – Huomisen haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Opiskelijat on varustettava sellaisilla taidoilla, että he pystyvät kohtaamaan monimutkaisen maailman haasteineen, sanoo Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn.

Turun yliopistossa koulutusta kehitetään laaja-alaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankeohjelmissa. Hankkeissa on valmistunut runsaasti tuloksia, joita voidaan käyttää koko korkeakoulukentän hyödyksi. Keskeistä kärkihanketyössä on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö, joka oli myös rahoituksen edellytys. – Hankkeissa on kehitetty muun muassa bio- ja lääkealan koulutusyhteistyötä, digitalisoitu lääketieteen alojen opetusta,

vahvistettu henkilöstön pedagogista ja digitaalista osaamista, etsitty keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen, joustavoitettu työelämään siirtymistä ja luotu älykkäitä oppimisympäristöjä, kertoo kärkihanketyötä Turun yliopistossa johtanut professori Riitta Pyykkö.

SATU KETTUNEN

Kärkihankkeiden tulokset otettiin tarkasti huomioon myös Turun yliopiston strategiatyössä, ja ne ovat tärkeitä myös valtakunnallisen korkeakoulutuksen Visio2030:n toteuttamisessa. – Turun yliopiston strategiassa vuosille 2021–2030 panostetaan oppimiskokemukseen ja -tuloksiin sekä jatkuvan oppimisen edellytysten turvaamiseen. Koulutusta kehitetään muun muassa digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä, opettajan pedagogisia taitoja vahvistamalla, opiskelijoiden hyvinvointia korostamalla ja työelämäyhteyksiä tiivistämällä, Björn summaa.

Opetus monimuotoistuu ja pedagogiset taidot korostuvat

Yliopistokoulutuksen konkreettisin taso on jatkossakin itse oppiminen. Opetussuunnitelmien ja koulutuspolitiikan tavoitteet toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien kohtaamisissa, varsinaisissa opetustilanteissa. Tämäkin kenttä on muutoksessa – etenkin digitalisaation myötä.

Turun yliopisto pyrkii olemaan oppimisen digitaalisten ratkaisujen kärjessä, ja tämän mahdollistamiseksi on laadittu opetuksen ja oppimisen digitalisaation strateginen ohjelma, jossa huomiota kiinnitetään etenkin oppimisalustoihin, opettajille tarjottavaan tukeen, opiskelijoiden digivalmiuksiin ja digitaalisiin työskentely-ympäristöihin. – Koulutuksen digitalisaatio kulminoituu verkko-opetuksessa, mutta se on myös paljon muuta. Tulevaisuudessa opiskelu koostuu yhä useammista opetusmuodoista: lähiopetuksesta, verkko-opetuksesta ja näitä yhdistävistä monimuoto-opinnoista, huomauttaa opetuksen kehittämispäällikkö Minna Vuorio-Lehti koulutuksen tuki -yksiköstä, joka vastaa opetuksen kehittämisen lisäksi opettajien ja opetussuunnitelmatyön tuesta.

Jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi verkko-opintojen lisääminen on keskeistä, jotta opiskelusta pystytään tekemään riippumattomampaa ajasta ja paikasta. Jatkossa verkko-opetuksessa voidaan hyödyntää yhä syvempää oppimisanalytiikkaa. – Opettaja pystyy esimerkiksi seuraamaan tarkasti opiskelijan osallistumista ja vaikkapa opetusmateriaalien avaamisprosentteja. Aktiivisen seurannan avulla voidaan tunnistaa paremmin erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat, Vuorio-Lehti kertoo.

Myös käänteisen oppimisen malli eli flippaus on kasvattanut suosiotaan. Flippausta on kehitetty erityisesti Itä-Suomen yliopistossa kärkihankkeessa, jota Turun yliopisto johti vuosina 2017–2019. Menetelmässä opiskelija on jo tehnyt tehtävät opetustilanteeseen saapuessaan ja yhteinen aika opettajan kanssa voidaan käyttää esimerkiksi keskusteluun, kun kaikilla on samat pohjatiedot. – Menetelmä myös vastuuttaa opiskelijaa enemmän ja siinäkin verkko on keskeisessä osassa, Vuorio-Lehti huomauttaa.

Turun yliopiston vararehtori Piia Björn

Hanna Oksanen

Huomisen haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista asiantuntemusta."

– Piia Björn

Peruskoulussa ja lukiossa opetusta on kehitetty paljon, mikä on vaikuttanut yliopistoon siirtyvien ikäluokkien odotuksiin ja oppimiskokemuksiin. Esimerkiksi ilmiöpohjainen oppiminen on harjaannuttanut nuoret tarkastelemaan todellisen maailman ilmiötä kokonaisvaltaisesti, oppiainerajat ylittäen ja yhdessä muiden kanssa.

Opettajien pedagogisiin valmiuksiin panostaminen on yksi tapa hälventää eroa perus- ja lukio-opetuksen sekä yliopisto-opetuksen välillä. Kärkihankeyhteistyönä on Turun yliopiston johdolla kehitetty sähköistä, itseopiskelumahdollisuuden tarjoavaa, englanninkielistä UNIPS-oppimisympäristöä yliopisto- ja korkeakouluopettajille. Kärkihanketyön kautta opettajan tueksi on koottu myös monipuolinen valikoima sähköisiä työkaluja ja ohjeita yliopiston intraan. – Verkko-oppimisympäristön ja kontaktitapaamiset yhdistävät UNIPS-opinnot ovat löytäneet etenkin nuoret yliopisto-opettajat, Vuorio-Lehti kertoo.

Vaikka digitaalisuus ja ilmiöoppiminen raivaavat tilaa, eivät perinteinen luento-opetus tai tentit ole katoamassa mihinkään. Ne voivat kuitenkin saada mausteekseen uudenlaisia vivahteita. – On myös huomioitava, että oppijoita ja tapoja opettaa on monenlaisia, toiset sopivat toisille. Perinteinen kirjatentti ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa sisäistää tietoa pitkällä tähtäimellä, mutta keskittymistä, paneutumista ja luetun ymmärtämistä se kyllä kehittää erinomaisesti, Vuorio-Lehti huomauttaa.

Myös yliopisto-opetuksen perinteisin muoto, luento, on parhaimmillaan aivan erinomainen tapa oppia. – Innostava luento voi olla inspiroiva, uusia ajatuksia herättävä, haastava ja viihdyttävä. Hyvin rakennettu luento saa ihmisen ajattelemaan, Vuorio-Lehti lisää.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja työelämäyhteistyö keskiöön

Erinomaiset oppimistulokset edellyttävät hyvinvoivia opiskelijoita. Tulevaisuudessa opetuksen tasa-arvoisuus korostuu, ja erilaiset oppijat ja oppimistavat otetaan entistä paremmin huomioon.

Opiskelijoiden ohjauksen tarve on lisääntynyt ja siihen panostetaan enenevissä määrin. Nykyään jo lukioissa on totuttu hyvään opinto-ohjaukseen ja samaa odotetaan yliopistoilta. Samalla opintojen kuormittavuuden kokemus on lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi tiukennukset opintotuen perusteissa, vuosittaiset opintopistevaatimukset sekä työn ja opiskelun yhteensovittaminen. Kiire ja huoli toimeentulosta stressaavat. – Opiskelijoista pyritään kuitenkin pitämään entistä parempaa huolta. Palveluita tarjotaan niin opintojen tukena kuin esimerkiksi työelämään siirtymisen vaiheessa ura- ja rekrytointipalveluina. Turun yliopistossa on myös vahva opettajatuutoroinnin perinne, Piia Björn huomauttaa.

Työelämään siirtymistä tuetaan myös yhä tiiviimmän työelämäyhteistyön avulla. Lisäksi työmarkkinoiden tarpeet otetaan entistäkin paremmin huomioon jo opetussuunnitelmatyössä. Yritysten edustajat ja yliopisto ovat aktiivisessa keskusteluyhteydessä. Yliopisto on silti jatkossakin itsenäinen toimija, joka lopulta päättää itse linjauksensa. Myös

Erinomaiset oppimistulokset edellyttävät hyvinvoivia opiskelijoita. ”

– Minna Vuorio-Lehti

tulevaisuudessa yliopistoilla on koulutusvastuu tietyillä aloilla ja tehtävä kansaa sivistävänä laitoksena. – Yliopisto toimii kuitenkin yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten, minkä vuoksi yksi sen tärkeistä tehtävistä on kouluttaa tekijöitä ja osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille. Onkin entistä tärkeämpää valmentaa asiantuntijoita, joilla on myös valmiuksia luoda uutta työtä, innovaatioita ja yrityksiä. Vaikka koulutusinstituutiot toimivat yhteiskunnan hyödyksi, tarkoitus on toki hyödyttää myös yksilötasolla, yksittäistä opiskelijaa, Björn korostaa.

Yksi erinomainen esimerkki työelämäkumppanuudesta on Turun tekniikan koulutuksen laajennus, joka vastaa suoraan alueen ja koko Suomen työelämän tarpeisiin. Koulutusta rakennetaan ja kehitetään tiiviissä vuoropuhelussa alueen yritysten ja yhteistyökorkeakoulujen kanssa. – Tekniikan koulutuksessa korostuu ymmärrys tulevaisuuden tekijöistä moniosaajina, joiden oppiaineyhdistelmät voivat olla yllättäviäkin. Esimerkiksi Turussa diplomi-insinöörikoulutukseen tullaan sisällyttämään liiketoimintaosaamista, minkä tarve on noussut keskusteluissa työnantajien kanssa. Myös vaikkapa psykologian tai kielten ja tekniikan törmäyttävät opintokokonaisuudet voivat tuoda uusia osaamisyhdistelmiä alalle, Björn summaa.

Myös yliopisto-opetuksen perinteisin muoto, luento, on parhaimmillaan aivan erinomainen tapa oppia. ”

– Minna Vuorio-Lehti

Kansalaisten elinikäinen oppiminen tulee entistä tärkeämmäksi, kun työ muuttuu ja monet ammatit lakkaavat olemasta. Myös uusia, vielä kuvittelukyvyn ulottumattomissa olevia ammatteja syntyy. Yliopistoilla tulee olemaan keskeinen rooli jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa. – Turun yliopistossa onkin viime vuoden aikana tehty laaja jatkuvan oppimisen selvitys ja seuraavalla strategiakaudella toiminnalle luodaan rakenteelliset kehykset, Björn huomauttaa.

Yliopistolla tulee jatkossakin olemaan myös yhteiskunnan välittömät tarpeet ylittävä tehtävä. Yliopisto vaalii tulevaisuudessakin ylintä sivistystä ja siellä on voitava opettaa ja tutkia myös aloja, jotka eivät suoraan hyödytä työmarkkinoita. – Myös jatkossa yliopistoissa täytyy olla tilaa pitää tiedettä ja sivistystä itseisarvoina. Tämä on taattava myös rahoituksen kautta, Björn tähdentää.

Tutustu kärkihankkeisiin: utu.fi/karkihankkeet