Tatu Hyttinen: ”Rikollisuus ei vähene rangaistuksia korottamalla”

6 AURORA

TEKSTI TATU JÄNNÄRI | KUVA HANNA OKSANEN

”Olen erittäin innostunut rikosoikeudesta, sillä se voi olla äärimmäisen teoreettista, ja samalla tavattoman käytännönläheistä. Harva meistä kykenee keskustelemaan fysiikasta tai biokemiasta tuon taivaallista, mutta rikosoikeuden nyanssit ihmiset tuntevat melko hyvin, ja rikosoikeudellista keskustelua seurataan yhteiskunnassa tarkoin. Tämä perustuu siihen, että rikosoikeus koskettaa useimpien elämää, ei välttämättä suoraan, mutta välillisesti.

Yhteiskunnallista keskustelua seuraamalla havaitsee nopeasti, että yhä useammat kannattavat korotuksia rikosoikeuden tuomioihin. Me rikosoikeuden tutkijat saammekin usein keskusteluissa kylmää kyytiä, kun koetamme muistutella ihmisiä siitä, että rikollisuus ei välttämättä vähene rangaistuksia koventamalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on äärimmäisen kovat rangaistukset, mutta silti siellä esiintyy valtavasti vakavaa rikollisuutta. Sitä vastoin Suomessa on lempeämpi oikeusjärjestelmä, mutta turvallinen yhteiskunta. Mielestäni yhteiskuntarauhan kannalta on keskeistä, että sosiaaliset turvaverkot ovat kattavat.

Kansainvälinen integraatio lisää kuitenkin korotuspainetta kotimaiseenkin rangaistusasteikkoon. Esimerkiksi EU:n tasolla jäsenvaltioiden rikoslakeihin sementoitiin vastikään viiden vuoden maksimirangaistus maksuvälinerikoksista. Tämä ei välttämättä ole hyvä kehityssuunta, sillä se tuo rikoslakeihimme eräänlaista epäjohdonmukaisuutta.

Minulla on tunne, että rikosoikeuden horisontissa on muitakin suuria muutoksia. Intuitioni perustuu aikamme tieteen ja teknologian kehitysaskeliin.

Oikeustieteen ytimessä ovat samat kysymykset, joita on pohdittu koko länsimaisen filosofian historian ajan. Perusajatuksemme on Platonista lähtien ollut se, että syyllisyys kohdistuu yksittäiseen vapaasta tahdostaan toimivaan tekijään. Digitalisaation aikakaudella herää kuitenkin ajatus siitä, pitääkö erilaisia kollektiivisia rangaistuksia kehittää, jotta Facebookin kaltaiset yhtiöt saataisiin paremmin vastuuseen niiden alustoilla tapahtuvista rikkeistä.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on kognitiotieteiden kehitys. Jos pystymme tulevaisuudessa tieteellisesti entistä tarkemmin näyttämään, ettei ihminen kykene kontrolloimaan käytöstään, on sillä suuri vaikutus rikosoikeudellisen syyllisyyden osoittamiseen.”

AURORA 7