Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat. Sivu
&
Tiesitkö, että me olemme TAVOITTAVIN
EROTTUVIN
jakelu Turun alueella.
Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.
S
Muista pyörän ajovalot!
Lataa TREET-sovellus Kotiinkuljetus samana päivänä!
Onneksi on myös Drive-In Apteekki Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20,
AboaPharm
Haaveissa terassi- tai parvekelasitus?
Tervetuloa tutustumaan lasitustuotteisiimme ja edistämään kotisi tai mökkisi lasitusprojektia alueesi asiantuntijan kanssa. Kysy syksyn kampanjaeduista!
La 14.9. klo 10–13 ja to 19.9. klo 15–18 Lumon Showroom, Kaislatie 4, Raisio
Jos et pääse paikalle, voit varata ilmaisen suunnittelukäynnin
n n n PÄÄKIRJOITUS
Mitä kouluissa oikein tapahtuu?
Suomen koululaitosta on usein kehuttu jopa maailman parhaaksi. Kaikki lapset lähtökohdistaan riippumatta saavat tasapuolisen koulutuksen ja vieläpä ruoan koulupäivän aikana.
Tämän vuoden aikana olemme kuitenkin kuulleet ikäviä uutisia liittyen koulunkäyntiin. Häiriköinti, turvallisuuden tunteen puute tai pahimmillaan jopa suora väkivalta on ollut läsnä liian monessa suomalaisessa koulussa.
Kuulin ohimennen viime viikolla radiosta, kuinka yksi rehtori kertoi koululaisten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja häiriköinnistä. Opettajia ei totella vaan pahimmillaan heille haistatellaan, kännyköitä käytetään oppitunneilla kielloista piittaamatta, ruokailuissa isommat ja vahvemmat oppilaat etuilevat pienempiään, koulun tiloja sotketaan ja opettajat joutuvat olemaan koko ajan silmät ja korvat tarkkoina, etteivät samat isommat oppilaat, jotka ruokailuissa käyttävät vahvimman oikeuttaan, kiusaa välitunneilla koulun pienempiä oppilaita.
Viimeisimpänä ilmiönä on niin sanottu ”therian-ilmiö”, jossa lapset pukevat päähänsä eläinnaamareita ja käyttäytyvät eläinten tavoin. Ainakin Joensuussa ja Oulussa eläinnaamareihin pukeutuminen koulussa on jo kielletty.
Yksi opettaja kertoi, että therian on mennyt jo niin pitkälle, että kissanaamareihin pukeutuvat lapset eivät suostu tunnillakaan puhumaan, vaan maukuvat kuin kissat.
Jos tämä meno jatkuu, on koululaitoksemme pahassa vaarassa. On surullista, että lapset, jotka haluavat hoitaa koulunsa kunnolla, eivät saa ansaitsemaansa opetusta, kun opettajien aika menee enimmäkseen ongelmien selvittämiseen.
Suomalainen koulu on erittäin arvokas ja sen arvon säilyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.
Kun kunnat vastasivat sosiaali- ja terveyspalveluista, budjetit ylittyivät lähes vuosittain. Muutaman prosentin ylitystä ei pidetty mitenkään ihmeellisenä asiana ja kunnanvaltuustot myönsivät lisämäärärahoja palveluiden tuottamiseen. Budjettien ylitykset johtuivat usein alibudjetoinnista tai epärealistisista tavoitteista.
Hyvinvointialueen rahoitus perustuu pääasiassa valtion rahoitukseen, joka määräytyy alueen asukasmäärän, palvelutarpeen ja olosuhteiden mukaan. Alueet aloittivat toimintansa 1,5 vuotta sitten. Tämän jälkeen ne ovat koko maassa kamppailleet taloudellisen ahdingon kanssa. Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty mittavia taloudellisuus- ja tuottavuusohjelmia (= säästöohjelmia), meillä Varsinais-Suomessakin näitä on jo tehty kaksi. Silti emme tule saamaan taloutta tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Puheeseen onkin nyt tullut uusi termi, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetointia kutsutaankin hyvinvointialueilla alijäämäksi. Käytännössä on kuitenkin kysymys samasta asiasta.
Kun hyvinvointialueita tarkastellaan palvelutuotannosta käsin, on itseasiassa moni asia kulkenut myös parempaan suuntaan. Kansallisesti kiireetön avosairaanhoidon hoitoon pääsy on parantunut, erikoissairaanhoidon jonot ovat lyhentyneet ja alle 23-vuotiaiden psykiatriaan pääsy on hieman parantunut (VM hyvinvointialueiden tilannekuva 6/2024). Voidaan siis todeta, että jo näin lyhyessä ajassa sote-uudistus näyttää parantaneen palveluiden saatavuutta, joka on ollut yksi keskeinen uudistuksen tavoite.
Hyvinvointialueet kuitenkin kamppailevat riittämättömän rahoituksen kanssa. Lisäksi hallitus on edelleen tekemässä leikkauksia tähän rahoitukseen, kun esimerkiksi 14 päivän hoitotakuu muuttuu 3 kk hoitojonoksi ja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta heikennetään.
Sote-uudistus näyttää onnistuneen palveluiden saatavuuden parantamisessa, mutta valtio kantaa nyt suurimman vastuun riittävän rahoituksen turvaamisesta. Yksi ministereistä on syyttänyt hyvinvointialueita moraalikadosta, kun taloutta ei saada tasapainoon. Tämä antaa kuvan, että valtio ei ymmärrä kentän todellisuutta, varsinkaan kun hallitus samalla leikkaa rahoitusta ja heikentää palveluiden saatavuutta. Tarvitsemme lisää aikaa talouden sopeutukseen, ei enempää alibudjetointia.
Niina Alho
Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Varhan aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry
Kaarina sijaitsee meren äärellä ja saariston porteilla. Saariston rengastie alkaa Kaarinasta, mutta saariston matkailijoita me palvelemme toistaiseksi vielä melko pienimuotoisesti.
Kaarinan yksi upeimpia vierailukohteita sijaitsee Tuorlassa, kauniissa historiallisessa kartanomiljöössä. Alueella toimivat Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian oppilaitos, Tuorlan Majatalo, Väisälän avaruuspuisto, Ruduksen pihakivien esittelyalue ja Lounais-Suomen Puutarhayhdistys. Aluetta ympäröivät upeat ulkoilureitit ja oppilaitoksen alue ulottuu merenrantaan saakka. Rannassa sijaitsevat pieni rantasauna ja parhaat päivänsä nähnyt venelaituri.
Rengastietä ajatellen, Kuusiston linnanrauniot edellyttävät edestakaista ajoa yli 10 kilometriä ja siksi matkailijat eivät välttämättä sinne poikkea. Voisimme ryhtyä kehittämään Tuorlasta Saariston rengastien lähtöpistettä, josta kesäaikaan kulkisi muutama lauttavuoro Kuusistoon.
Tuorlassa on Saariston rengastien ohella potentiaalia lähi- ja luontomatkailulle, maatilan elämän tarkkailulle muun muassa lehmien ja lampaiden laiduntaessa alueella, monipuoliselle kokous-. tapahtuma- ja leiritoiminnalle oppilaitoksen tiloissa kesäaikaan sekä puutarhamatkailulle. Tuorlan alueelta löytyy niin hyötykasveja, perinnekukkia ja Alppiruusupuiston alku. Alueelta löytyy tiloja kesäisille taidenäyttelyille Wiurilan kesän tyyliin, avaruuspuiston potentiaalia unohtamatta.
Tuorlan alueen matkailua kannattaisi Kaarinan kaupungin ryhtyä kehittämään yhteistyössä oppilaitoksen ja alueella toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa. Oppilaitoksen vastuulla on kiinteistöjä, jotka eivät opetustoimeen liity, esimerkiksi vanha mylly Värijoen varrella. Olisiko näistä jotain kehitettävissä matkailua ajatellen? Toivottavasti Tuorlan mahdollisuudet ei pelkästään upeana oppimisympäristönä vaan myös matkailun helmenä tunnistetaan niin päätöksenteossa, viranhaltijoiden kuin yrittäjienkin keskuudessa. Mahdollisuuksia alueella – ja Kaarinassa riittää!
Päivi Lehtovaara Kaarinan valtuutettu, teknisen lautakunnan jäsen (kok.)
Sanna Vauranoja Peimarin koulutuskuntayhtymän hallituksen pj. (kok.)
Suomalaisyrityksiä Ukrainan markkinoille
Ukrainalle annettavan aseavun ohella Suomi tukee Ukrainaa sen jälleenrakennuksessa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien tuhojen korjaamiskustannukset ovat satoja miljardeja euroja. Jälleenrakennusta tehdään jatkuvasti, vaikka sota on vielä käynnissä. Näin vahvistetaan Ukrainan taloutta ja iskunkestävyyttä.
Suomen hallitus pyrkii toimillaan yhdistämään kansainvälisen kaupan ja kehitysyhteistyön. Molemmat osapuolet voittavat, kun tuetaan kehittyvän maan teollistumista ja samalla autetaan suomalaisyritysten markkinoille pääsyä. Ukraina on tällä hallituskau-
della suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme ja pyrimmekin edesauttamaan yritystemme osallistumista markkinoille ja eri hankkeisiin. Ukrainaa koskeva kansallinen jälleenrakennussuunnitelma laadittiin alaisuudessani viime vuoden puolella. Suomalaisilla yrityksillä on paljon Ukrainan kannalta hyödyllistä osaamista, joten jälleenrakennussuunnitelma sisältää toimia ja rahoitusta, joilla tuetaan yritystemme edellytyksiä laajentaa toimintaansa Ukrainan markkinoille. Myönsin 8 miljoonaa euroa lisärahoitusta Finnpartnership-tukeen, jonka turvin nyt noin 30 suomalais-
yritysten hanketta edistyy Ukrainassa, muun muassa rakennus- ja ICT-aloilla sekä metalliteollisuudessa. Yritysten on myös mahdollista hakea vakuutta luottotappioriskeihin Finnveralta. Ulkoministeriö suunnittelee seuraavaksi uusia tapoja käyttää Ukrainan julkisen puolen jälleenrakennushankkeisiin varoja kehitysyhteistyörahoituksesta. Nämä ajatukset kootaan jälleenrakennussuunnitelman toiseksi osaksi, joka on määrä julkaista tämän vuoden lopulla. Hallitus toteuttaa kehitysyhteistyöhön historiallisen suuret leikkaukset, mutta emme kohdista säästöjä Ukrainaan vaan lisäämme panostuksiamme. Kehotan suomalaisyrityksiä etsimään kasvumahdollisuuksia Ukrainan markkinoilta. Se on yritykseltä isänmaallinen teko.
Ville Tavio Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, (ps.)
Jari Jussinmäki jää eläkkeelle
PAIMIO
Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki jää eläkkeelle kesäkuun alussa ensi vuonna. Jussinmäki ilmoitti keskiviikkona 4. syyskuuta Paimion kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä eroavansa kaupunginjohtajan virasta 31. toukokuuta 2025. Hän on eläkkeelle siirtyessään 65-vuotias.
Jari Jussinmäki aloitti Paimion kaupunginjohtajana 10. tammikuuta 2005, joten eläkkeelle jäädessään hän on ehtinyt toimia Paimion kaupunginjohtajana kunnioitettavat yli 20 vuotta. Toukokuun lopussa 2025 päättyy myös nykyinen valtuustokausi. Varhaisella ilmoituksellaan Jussinmäki haluaa antaa päättäjille riittävästi aikaa uuden kaupunginjohtajan valintaprosessiin.
Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki toteaa viihtyneensä hyvin Paimiossa, koska toimintakulttuuri kaupungin päättäjien, kaupunginjohtajan ja muun organisaation vä-
lillä on ollut hyvä ja tuloksia antava.
– Kaupunginjohtajan tukena toimiva johtoryhmä toimii hyvin ja työskentelee tiiviisti kaupunginjohtajan johdolla, Jussinmäki toteaa.
Jari Jussinmäki mainitsee myös, että Paimio
tarjoaa uudelle kaupunginjohtajalle erinomaisen toimintaympäristön selviytyä vaativistakin tehtävistä.
Ennen Paimioon tuloaan Jussinmäki työskenteli TAD-keskuksen seutukehityspäällikkönä. Hän on työskennel-
lyt myös Sauvon kunnanjohtajana.
Mikä on suosikkisi tosi-tv-sarjoista?
MITÄ MIELTÄ?
Syyskuun myötä kaupallisilla tv-kanavilla alkoivat taas varsin suurta suosiota nauttivat suomalaiset tosi-tv-sarjat.
Vuodesta 2017 lähtien Vappu Pimiän juontama ”Maajussille morsian” on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 2006 alkaen ja saavuttanut parhaimmillaan miljoonayleisön. Kausi 17 alkoi elokuun viimeisellä viikolla.
17:s kausi alkoi myös erittäin suositulla ”Tanssii Tähtien Kanssa” -ohjelmalla. Syyskuun 1. päivänä alkaneen kauden juontajaparina on tutusti Ernest Lawson
ja – tässäkin ohjelmassa – Vappu Pimiä.
Tanssituomareina katsojia ihastuttavat ja vihastuttavat tutut Jukka Haapalainen, Helena AhtiHallberg ja tietenkin Jorma Uotinen.
TTK:n kanssa katsojista sunnuntai-iltana kilpailee ”Selviytyjät Suomi”, jonka yhdeksäs tuotantokausi alkoi telkkarissa niinikään 1. syyskuuta. Juuso Mäkilähteen korvannut Riku Rantala juontaa Selviytyjiä viime vuoden tavoin. Kausi on kuvattu kahden edellisen tavoin Malesiassa.
Seuraatko sinä jotain näistä suosituista tosi-tv-sarjoista?
Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa kysytään tällä kerralla lukijoidemme tosi-tv-suosikkeja. Onko suosikkisi joku näistä kolmesta, joku muu sarja vai etkö katsele tosi-tv-sarjoja lainkaan?
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lippuja Tanssiteatteri ERI:n näytöksiin.
Mitä Mieltä -kysely Turun Seutusanomien nettisivuilla osoitteessa www.turunseutusanomat.fi
Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.
kupongilla
Sauvon kunnan ensimmäinen ilmasto-ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Syys-lokakuussa ohjelmaan tehdään viimeiset muokkaukset ennen sen viemistä valtuuston päätettäväksi. Sen jälkeen alkaa tärkein vaihe eli ohjelman toteuttaminen.
Elopäivillä kunnan pisteellä sai onnenpyörän pyörityksen lisäksi äänestää kuudesta ilmasto-ohjelman toimenpiteestä. Näistä tuli valita tärkein tai kiireellisin to-
teutettava. Äänestys tapahtui laittamalla herne kyseisen toimenpiteen purkkiin. Kolme toimenpidettä erosi selvästi kolmesta muusta: Lisätään kävely- ja pyöräteitä ja rakennetaan pyöräkatoksia liikenteen solmukohtiin (51 ääntä), haetaan hankerahoitusta jonkin vesistöalueen tai muun luontokohteen hoitoon (49 ääntä) ja luovutaan kunnan kiinteistöissä öljyn käytöstä ensisijaisena lämmitysmuotona (42 ääntä).
Toimenpiteistä ”hankitaan au-
rinkopaneeleita kunnan kiinteis töihin” sai 33 ääntä, ”lisätään ruokapalveluissa Itämeren kalan ja kasvikunnan tuotteiden tar joamista” 30 ääntä sekä ”tehdään suunnitelmat jäte- ja hulevesien erottamisesta toisistaan” 26 ään tä.
Sauvon kunta on saanut ilmas to-ohjelman tekoon rahoitusta Ympäristöministeriöltä.
SAUVO
Marko Vuosjoki
Jari Jussinmäki jää eläkkeelle Paimion kaupunginjohtajan virasta ensi vuonna. Kuva Jaana Loikkanen
Krossin asemakaavan muutos hyväksyttiin
KAARINA
Kaarinan kaupungin kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt Krossin asemakaavan muutoksen. Muutoksen taustalla on Finland Infra Company Oy:n hakema muutos vuokraamalleen tontille.
Muutoksessa liitettiin tontin pohjoispuolen EVeli suojaviheralueen vanha tiepohja osaksi vuokratonttia.
Kaavamuutos parantaa kiinteistön käytettävyyt-
Turkulaisedustus jatkuu Kotiseutuliitossa
TURKU
Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin liiton vuosikokouksessa seitsemän uutta jäsentä. Turkulaiset Maija Palonheimo ja Helena Ruotsala jatkavat Kotiseutuliitossa vaikuttamistaan.
Maija Palonheimo valittiin toiselle kaudelle
Kotiseutuliiton valtuustoon Varsinais-Suomen edustajaksi. Helena Ruotsala sen sijaan valittiin jo seitsemännelle kaudelleen yliopistojen asiantuntijajäsenenä. Kotiseutuliiton painopisteet pysyivät pitkälti ennallaan. Ne korostavat
Kotiseutuliiton työtä jäsenistön ja kestävyyden hyväksi, keskustelua jäsenistön ja myös eri kulttuurien välillä sekä liiton taloudellista vakautta.
Suomen Kotiseutuliitto on 75-vuotias kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee
Jaossa turkulaisille nuorille kausityöseteleitä!
Jos olet 15–20-vuotias turkulainen nuori, voit hakea kausityöseteliä
Kausityöseteli on 320 € arvoinen tuki työnantajalle, joka palkkaa setelin saaneen nuoren töihin 1.9.2024–30.4.2025 välisenä aikana.
Nuori: hae työpaikkaa itsenäisesti
Työnantaja: palkkaa nuori, ja tue häntä työuran ensiaskelilla
Tarkat ohjeet ja ehdot www.turku.fi/kausityosetelit
kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150.000 aktiivista kansalaista.
Julkilausumassaan Kotiseutuliiton vuosikokous nosti esiin talousleikkaukset, jotka eivät saisi Kotiseutuliiton mielestä kohdistua kansalaisjärjestöihin.
– Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous vetoaa päätöksentekijöihin, ettei talousleikkauksia kohdennettaisi hyvinvointia, osallisuutta ja lähidemokratiaa, kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ylläpitäviin kansalaisjärjestöihin, vedotaan julkilausumassa. Kotiseutuliitto korostaa, että suomalaisen yhteiskunnan kulmakivinä ovat aktiiviset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, jotka oma-aloitteisesti
haluavat kehittää omaa yhteisöään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Kansalaisjärjestöille suunnattu julkinen rahoitus on siemenraha, jonka tuotto kasvaa useimmiten moninkertaiseksi. Paikallisyhteisöjen kehittämiseksi tehdään järjestöissä valtava määrä talkootyötä ja lisäksi hankitaan huomattava määrä yksityistä rahoitusta. Vapaaehtoistyön arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa, ja siihen sijoitetun euron on laskettu nousevan kuusinkertaisek-
si, muistuttaa Kotiseutuliitto.
Hyvä esimerkki julkisen rahoituksen ja kansalaisjärjestöjen taloudellisesti kestävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä on seurantalojen korjausavustus. Vahvasti kansalaisjärjestöihin ja talkootyöhön nojaava korjausavustusjärjestelmä palkittiin juuri Euroopan kulttuuriperintöpalkinnolla. – Tämän tyyppisiä taloudellisen yhteistyön malleja on syytä kannustaa, korostaa Kotiseutuliitto.
Marko Vuosjoki
Maija Palonheimo jatkaa Varsinais-Suomen edustajana Kotiseutuliitossa.
Muista ajovalot
Syksyn pimetessä autoilijat ja pyöräilijät tarvitsevat valoja nähdäkseen ja tullakseen nähdyksi.
LIIKENNE
Pyörän valoja on käytettävä pimeällä ja hämärällä tai kun näkyvyys on muuten heikentynyt esimerkiksi rankkasateen vuoksi. Valoja tarvitaan myös kaupungissa, vaikka kadut olisivatkin valaistut.
– Vaikka polkija itse näkee hyvin eteensä, se ei vielä tarkoita, että muut näkevät hänet. Valoja käyttävä pyöräilijä on helpompi havaita kauempaa, jolloin muiden tiellä liikkujien ennakointi helpottuu ja liikenne sujuvoituu. Valoja tarvitaan myös taajamissa, joissa katuvalojen ja varjon vaihtelu hankaloittaa havainnointia, Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa muistuttaa.
– Polkupyörässä on olosuhteiden vaatiessa oltava valot, aivan kuten muissakin ajoneuvoissa.
Jos valot eivät ole kiinteästi pyörässä kiinni, on ne muistettava napata mukaan pyöräilemään lähtiessä. Vaalean etuvalon lisäksi pyörässä on oltava punainen takavalo, Piippa lisää. Piippa ohjeistaa suuntaamaan etuvalon alaviistoon, ettei se häikäise vastaantulijoita.
– Suosittelemme jatkuvasti palavaa valoa pyörään. Vilkkuvia valoja käytetään esimerkiksi suuntamerkkinä tai hälytysajoneuvoissa. Jos oma näkyvyys mietityttää, niin kirkas vaatetus, heijastimet ja heijastinliivit helpottavat pyöräilijän huomaamista pimeällä, Piippa vinkkaa.
Sumussa ja rankassa vesi- tai lumisateessa toista tienkäyttäjää voi olla hankala nähdä päivälläkin.
Autoilijankin kannattaa tutustua autonsa valotoimintoihin nyt, jotta ajo- ja sumuvalot osaa kytkeä päälle tarvittaessa. Liikenneturva muistuttaa, että valoista on
Pyörässä on oltava etu-, taka- ja sivuheijastimet. Pimeällä tai hämärässä ajettaessa vaaditaan vaaleaa valoa näyttävä etuvalo sekä punaista näyttävä takavalo. Pimeällä näkyvyyttä edistävät myös pyöräilijän heijastimet, heijastavat vaatteet tai heijastinliivi. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.
hyötyä vain käytössä. – Jos olet epävarma, koska sumuvaloja saa käyttää, katso kanssaautoilijoita. Jos edessä ajavaa ei näy kunnolla, voi sumuvalojen käyttö olla paikallaan. Pelkästään pimeällä sumuvaloja ei saa käyttää, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo huomauttaa.
Jokaisen kuljettajan täytyy osata käyttää takasumuvaloa. Sen hyöty on siinä, että takana
tuleva kuljettaja näkee edessä ajavan kauempaa, jolloin hän voi pitää etäisyyden tarpeeksi pitkänä. – Huonolla ajokelillä kannattaa pitää normaalia pidempää turvaväliä, Vuoristo kertaa.
Opi tunnistamaan digihuijauksia! Luennolla käymme esimerkkien avulla läpi ajankohtaisia netti- ja puhelinhuijauksia ja niiden tunnusmerkkejä. Tervetuloa!
Kaikille avoin ja maksuton luento to 12.9. klo 18–19.30
Pontelan sali, Pontelanmäki 5, Piikkiö
Katariina Mäkinen-Önsoy
KUKKATALO
Seuraa meitä kukkatalo.fi somessa Facebook, Instagram, TikTok
Tarjouserä!
Kahden leivän huone -kirja avaa Liedon kirkkotilauudistusta
SDP TURUN PÄIVÄSSÄ
Sunnuntaina 15.9. Vanhalla Suurtorilla klo 10-17 TURUN
POPCORNIA JA POLITIIKKAA
Lue lisää sdpturku.fi
KLO 11 LAVALLA:
TURUN SDP:N VISIO
TULEVAISUUDEN TURUSTA
Piia Elo, Aki Lindén, Eeva-Johanna Eloranta, Mika Maaskola ja Iris Nordman.
Uutuusteos kuvaa muutosmatkan vitkuttelun, väsymyksen ja voitot: Miten keskiaikainen kirkko lopulta uudistui? Miten tienraivaajien oivallukset selkiyttivät suomalaista kirkkotila-ajattelua?
tännön arkeen.
Kun Liedon kirkon peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi, tavoitteena oli tehdä keskiaikaisesta kivikirkosta saavutettava ja monikäyttöinen tila. Muutos vaati laajennusosan, joka nimettiin Leipähuoneeksi. Viranomaiset tyrmäsivät suunnitelmat, mutta lietolaiset eivät luovuttaneet. Käynnistyi kamppailu, joka vei lopulta läpi harmaan kiven.
”Tapaus Liedosta” tuli kirkon murroksen ja uuden ajan symboli. Se tuo toivoa ahdinkoon, jossa seurakunnat kiinteistöjen ylläpidossa kamppailevat.
Peruskorjauksen läpi käyneessä Liedon kirkossa avautuu upea näkymä alttarilta täysmekaanisiin urkuihin, jotka on rakennettu varhaisromanttiseen tyyliin ja korkeatasoisiksi sekä laadullisesti että taiteellisesti. Kuva: Liedon seurakunta.
Vuokrattavana salitiloja erisuuruisiin kokous- ja juhlatilaisuuksiin lähellä keskustaa.
Vuokrattavana salitiloja erisuuruisiin kokous- ja juhlatilaisuuksiin lähellä keskustaa.
Ota yhteyttä puh. 050 3111 828
Ota yhteyttä puh. 050 3111 828
Hyvät parkkipaikat!
Hyvät parkkipaikat!
Suora bussiyhteys torilta.
Suora bussiyhteys torilta.
Vanha Hämeentie 29 Turku www.t-talo.com
Vanha Hämeentie 29 Turku www.t-talo.com
MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA
LEHDESSÄ TUET SUOMALAISTA TYÖTÄ
JA LUOTETTAVAA JOURNALISMIA . TURUN
S E U T U S A N O M AT
Liedon kirkossa järjestettiin Kahden leivän huone – Liedon kirkon muutos ja uusi aika julkistamistilaisuutta -kirjan julkistustilaisuus viime lauantaina. Teoksen on kirjoittanut Liedon seurakunnan kirkkoherra Risto Leppänen ja kustantanut Kirjapaja. Valokuvakuvituksesta vastaavat Antti Partanen ja Arto Kuorikoski. Kahden leivän huone kertoo Liedon keskiaikaisen kivikirkon 2020-luvun uudistuksesta. Teos avaa ajatuksia muun muassa pyhän tilan ja kulttuurihistoriallisen arvokohteen käytöstä, kunnosta sekä toimivana pysymisestä. Se perehtyy Liedon kirkon muutosmatkaan ja sen eteen tehtyihin ponnistuksiin. Suurinta osaa lukijoista varmasti kiinnostaa myös se, kuinka uudistus vaikuttaa käy-
Pyhän Pietarin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko 1400-luvun lopulta. Sisätiloiltaan kirkko on uudistettu peruskorjauksessa vuonna 2021. Myös seurakunnan toimintakulttuuri uudistuu, kun kirkon ovet avautuvat ja elämä palaa kirkkorakennukseen.
Tavoitteena on ollut saavutettava ja monikäyttöinen kirkkotila, joka olisi sekä tulevaisuuden pyhä tila että arkipäivän olohuone.
Remontissa muun muassa siirrettiin alttari keskemmälle kirkkoa ja korvattiin kiinteät kirkon penkit tuoleilla, mikä mahdollistaa erilaisia kirkkosalin asetelmia. Syksyllä 2022 peruskorjaus täydentyi vielä kirkon laajennuksella. Pieni uudisosa, niin kutsuttu Leipähuone, sisältää keittiötilan ja esteettömän wc:n. Leipähuoneen lisäksi työt jatkuivat vuoden 2023 puolelle urkujen rakentamisella ja kirkon julkisivun kunnostuksella.
Kekritapahtuma Tuorlassa
TAPAHTUMAT
Kekritapahtumaa vietetään Kaarinan Piikkiössä, Tuorlan peltotien varrella sijaitsevassa Sipilän talossa lauantaina 14. syyskuuta kello 11–15. Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on ohjelmassa perennanvaihtoa, myyntiä, kahvio, hyvän mielen ruletti ja kirppis-
Kirjoittaja Risto Leppänen on teologian tohtori ja Liedon seurakunnan kirkkoherra. Aiemmin Leppänen on toiminut arkkipiispan teologisena erityisavustajana ja seurakuntapappina Liedossa. Leppänen asuu yli satavuotiaassa suojellussa puutalossa, harrastaa kestävyysjuoksua ja vetäytyy mieluusti vanhojen kirkkojen kauneuteen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
telyä. Kirppispaikka ei maksa mitään, mutta mukana tulee olla oma pöytä.
Puutarhan syystöissä opastavat Juhani Piirainen ja Terttu Soini Lounais-Suomen puutarhayhdistyksestä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Lakimieskolmikko teki aivan poikkeuksellisen ratkaisun
Sanna-Mari Makkonen, Stina Selander ja Ida Similä lopettivat tuomariuransa ja perustivat yhdessä lakiasiaintoimiston
YRITYSUUTISET
Sanna-Mari Makkonen, Stina Selander ja Ida Similä ovat perustaneet Raisioon nimiään kantavan Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy:n. Poikkeukselliseksi yrityksen perustamisen tekee se, että kaikki kolme ovat tehneet pitkän työuran käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomareina.
Juristit ovat vahvasti sitä mieltä, että urat tuomioistuinten palveluksessa ovat heille ja erityisesti heidän asiakkailleen eduksi.
– Uskon, että tuomariurat ovat meille suuri vahvuus. Olemme nähneet, miten asiakkaan asiaa kannattaa ajaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, kertoo Stina Selander.
– Olemme tuomareina myös oppineet näkemään asian oleellisen
ytimen ja tunnemme oikeusprosessin erittäin hyvin, lisää Ida Similä. Juristit myös toteavat, että heidän työnsä näkökulma muuttuu nyt perusteellisesti.
– Vireillä olevat asiat muuttuvat henkilökohtaisemmiksi, kun ajamme asiakkaan asiaa, emmekä toimi tuomareina, pohtii SannaMari Makkonen.
Siirtyminen tuomioistuinten palveluksesta oman yrityksen perustamiseen ei tapahtunut hetken mielijohteesta.
– Asiasta puhuttiin ääneen ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten, muistaa Sanna-Mari Makkonen.
Kolmikko pohti asiaa siis pitkään ja aiheesta käytiin useita keskusteluja.
– Lopullinen päätös tehtiin pari vuotta sitten, kun päätimme, että nyt viedään tätä haavetta yhdessä eteenpäin, kertoo Ida Similä Kolmikkoa on yrityspuolelle siirtymisessä auttanut pitkän uran asi-
Sanna-Mari Makkonen, Ida Similä ja Stina Selander siirtyivät tuomioistuinten palveluksesta oman lakitoimiston yrittäjiksi. Kuva: Jere Satamo.
anajajana tehnyt Hannele Lehto-Laurila – Tuomariuralta siirtyminen yksityiselle puolelle ja oman yrityksen perustaminen on todella poikkeuksellinen ratkaisu tällä alalla. SannaMari, Stina ja Ida ovat tehneet aivan uraauurtavan ratkaisun, kehuu Lehto-Laurila kolmikon rohkeutta.
Lakitoimiston fyysinen sijainti Raision keskustassa on myös Lehto-
Laurilan aikaansaamaa. – Keskustelimme toimiston perustamisesta Turkuun, kunnes Hannele ehdotti meille Raisiota. Liiketila löytyi hyvältä paikalta Raision keskustasta, ja koska kulkuyhteydet Raisiosta esimerkiksi Turkuun ovat niin hyvät, päätimme ottaa tukikohdaksemme Raision, kertovat Makkonen, Selander ja Similä.
Lieto edelleen mukana mobiililaitteiden yhteishankinnassa
LIETO
Liedon kaupunginhallitus on päättänyt, että Lieto on edelleen mukana Hanselin Mobiililaitteet -puitejärjestelyssä. Järjestelyllä on mahdollista hankkia yhteishankintana mobiililaitteita, niiden lisätarvikkeita sekä laitteisiin liittyviä palveluja. Palveluihin kuuluvat hankintojen, asennuspalvelujen ja huolto-
palvelujen lisäksi muun muassa kierrätyspalvelu.
Lieto on ollut mukana kyseisessä järjestelyssä vuodesta 2021 lähtien.
PALVELEVAT
uusi katsastusasema Koskelle!
Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.
Marko Vuosjoki
Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.
Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00
Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30
Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30
Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.fi
Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.
Marko Vuosjoki
S A NOM AT
Maatalouden vesistöpolku -hankkeen teemapäivät starttasivat Liviassa
KAARINA
Ammattiopisto Livian maaseutuopisto Tuorlan Maatalouden vesistöpolku -hankkeessa järjestettiin elokuun lopulla kaksi teemapäivää. Hankkeen tapahtumasarjan tilaisuudet ovat maksuttomia. Seuraava tilaisuus pidetään 23. lokakuuta tuttuun tapaan Tuorlassa ja etäyhteydellä.
– Maatalouden vesistöpolku on hanke vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseksi alkutuotannossa. Sitä rahoittavat ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimenpidekokonaisuus, Ville Korpelainen Maatalouden vesistöpolku -hankkeesta kertoo.
Hankkeessa rakennetaan Kaarinan Piikkiössä sijaitsevalle Tuorlan maaseutuopistolle maatalouden konkreettisia vesiensuojelutoimia havainnollistava informa-
tiivinen vesistöpolku.
– Vesistöpolulla yleisö pääsee tutustumaan täällä toteutettaviin maatalouden vesiensuojelutoimiin ja hakea inspiraatiota omaan toimintaansa, Korpelainen lisää.
Taimitarha-teemaisessa päivässä Itämeripäivänä 29.8. kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja mikrolisäyksestä ympäristön huomioivaan monivuotisten kasvien taimituotantoon.
Taimiemon Tiina Nyman aloitti tilaisuuden kertomalla kasvien mikrolisäyksen prosessista ja kyseisen lisäystavan hyödyistä ja vaikutuksista kasvin tulevaan kasvuun ja kestävyyteen. Puutarha Puutarha Tahvosten Ilpo Koivu kertoi yrityksensä taimituotannon vesistöystävällisyydestä.
Pähkinämies Joel Rosenberg tarjoili kattavan annoksen tulevaisuuden monivuotisista viljelykasveista, kuten pähkinöistä, kvitteneistä ja
Lietolaisia palkittiin kotiseudun
LIETO
Liedon kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto sekä Lieto-Seura palkitsivat jälleen paikallisia toimijoita arvokkaasta työstä kotiseudun hyväksi Liedon Taiteiden Yön juhlallisuuksissa.
Liedon kaupungin vuoden 2024 Lieto-mitali luovutettiin Liedon Luja ry:lle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä Liedon ja lietolaisten hyväksi.
Vuonna 1950 perustettu Liedon Luja on tarjonnut jo vuosikymmenten ajan monipuolisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia lietolaisille.
Seuran historian menestyksekkäintä aikaa kilpailutoiminnassa elettiin erityisesti 1970- ja 1980-luvulla, erityisesti hiihdossa ja yleisurheilussa. 1990-luvulla harrasteliikunta vahvisti asemaansa kilpaurheilun jäädessä vähemmälle.
Nykyään 74-vuotias urheiluseura tunnetaan siitä, että sen monipuoliseen toimintaan osallistuu kaikenikäisiä lietolaisia.
mulpereista. Maaperän kannalta monivuotiset viljelykasvit ovat oiva ratkaisu sitomaan muun muassa ravinteita ja estämään maaperää eroosiolta.
Maatalouden vesistöpolulla päästään ensi vuonna tutustumaan peltometsälohkoon, jossa puuvartisena lajina ovat erilaiset pähkinät.
Maaperäpäivä 30.8. pureutui puolestaan syvälle maaperään ja tutkaili sen eliöstöä, ravinteita ja kasvukuntoa. Tilaisuuden avasi ProAgrian Kati Knuutila, joka
hyväksi tehdystä työstä
Liedon vuoden 2024 tunnustusten saajat. Oikealta: Liedon Lujan hallituksesta Salla Rahkala ja Tiina Malka, Seppo Mikkonen, Juhani Pilpola ja Lieto-Seuran jäsen Pekka Laine. Kuva Jaane Suikki.
Suomen Kotiseutuliitto myönsi Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin Seppo Mikkoselle. Ansiomerkkiä esitti Liedon kaupunginhallitus lähes 50 vuoden aikana tehdystä merkittävästä kotiseututyöstä ja aktiivisesta järjestötoiminnasta.
Seppo Mikkosen aloitteesta perustettiin vuonna 1974 partiolippukunta Liedon Eränkävijät. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti useissa muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä, kuten muun muassa Liedon Sotaveteraanien Perinne- ja tuki-
jaoston ikäpartiossa sekä Liedon Soittokunnassa. Seppo Mikkonen on osallistunut myös sekä kunnallisiin että seurakunnan luottamustoimiin.
Lieto-Seura ry puolestaan myönsi Pietarin avaimen tänä vuonna Juhani Pilpolalle. Pilpola on pitkän linjan lietolaisvaikuttaja, joka on tällä hetkellä muun muassa Liedon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen.
kertoi maaperän kuntoa ylläpitävien kasvilajien valinnasta ja niiden käytöstä.
Maatalouden vesistöpolku -hankkeesta viestitään esimerkiksi järjestämällä edellä kuvatun mukaisia teemapäiviä, joissa esitellään erilaisia alkutuotannon vesienhallinta ja -suojelutoimenpiteitä.
Valonia vastaa Saaristomeri-ohjelman käytännön toimenpiteistä, joilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta. Tähän täh-
tää myös Tuorlan kartanon alueelle suunniteltu yleisölle avoin maatalouden vesistöpolku. Innovatiivinen vesistöpolku tarjoaa vesistötietoa sekä esimerkkejä maatalouden ratkaisuista, jotka muun muassa parantavat maan kasvukuntoa ja samalla pienentävät vesistökuormitusta. Osana Varsinais-Suomen liittoa toimivalle kestävän kehityksen organisaatio Valonialle myönnettiin Vuoden vesistökunnostaja -palkinto kesäkuussa. Palkinto jaettiin Valonialle kii-
toksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä juuri vesistöjen hyväksi. Maatalouden vesistöpolku -hankkeen päätoteuttaja on Ammattiopisto Livia ja osatoteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Kaarinan kaupunki ja Valonia. Hankkeen viestinnässä mukana ovat myös MTK sekä ProAgria. Hankkeen seminaarit voi katsoa myös jälkikäteen Ammattiopisto Livian YouTube-kanavalta.
Paimion kaupungintalolla Riinan maailma -taidenäyttely
Riina Rautalan taidenäyttelyssä on esillä monin eri tekniikoin tehtyjä teoksia 20 vuoden ajalta.
PAIMIO
Paimion kaupungintalon näyttelyparvella on esillä 25. syyskuuta asti Riinan maailma -näyttely. Näyttelyyn voi tutustua kaupungintalon aukioloaikojen mukaisesti.
Kaarinalaista Riina Rautalaa on kiinnostanut taiteen tekeminen eri muodoissa jo lapsesta asti. Riinan maailma -näyttelyssä onkin nähtävillä eri tekniikoin tehtyjä töitä 20 vuoden ajalta. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli arki- ja työ-
elämän taitoja Bovallius-ammattiopistossa (nykyinen Ammattiopisto Spesia) sekä taidetta eri muodoissa VarsinaisSuomen kansanopistossa, Paimiossa kokopäiväisesti. Rautala on käynyt myös kuvataiteilija Eija Tähkäpään yksityistunneilla. Rautala on useiden vuosien aikana osallistunut Turun työväenopiston sekä Kaarinan kansalaisopiston erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidekursseille tehden muun muassa keramiikkaa, grafiikkaa, varjo- ja nukketeatteria sekä harjoitellut piirtämistä ja maalaamista eri materiaaleilla. Opettajina kursseilla ovat toimi-
Riinan maailma -näyttely on esillä syyskuussa Paimion kaupungintalon näyttelyparvella.
neet esimerkiksi kuvataiteilijat Pipa Hytinkoski, Liisa Rinne ja Eija Ruoho.
Vapaa-aikanaan Riina Rautala piirtää mielellään kynällä ja värittää tusseilla. Teosten aihei-
den innoittajina toimivat usein erilaiset animaatioelokuvat sekä -sarjat, joista hän on kiinnostunut.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Ilmainen bussikuljetus Sauvon ja Paimion välillä
JOUKKOLIIKENNE
Sauvosta Paimioon pääsee syyskaudella torstaisin maksuttomalla linja-autokyydillä. Linja-auto lähtee torstaisin Sauvon torilta kello 9 ja paluukyyti Paimiosta kello 12. Syyslomaviikolla linja-auto ei kulje. Kyytiin voi tulla/kyydistä voi jäädä pois matkan varrella olevilta linja-autopysäkeiltä. Matkaa ajaa Grandellin Liikenne. Reitti: Sauvon tori – Vahtisten-
Unelmiesi nettiyhteys ei ole enää vain unelmaa, sillä Valoon valokuitua rakennetaan Kaarinaan ja Turkuun . Varmista kotiisi pätkimätön ja huippunopea netti tarjoushintaan Valoo Netti M -liittymällä!
• Valokuidun rakennus ja asennus 0 €
• Liittymis- ja ylläpitomaksu 0 €
• Moderni valokuitureititin postimaksun hinnalla
Digimaailman tummat sävyt Pinnalla
TEATTERI
Tanssiteatteri ERI:n ensi viikolla ensi-iltaan tuleva ”Pinnalla” pureutuu digimaailman tummiin sävyihin. Teos tuo tanssin ja illuusioiden avulla esiin elämää, joka on tullut riippuvaiseksi teknologiasta maailmassa, jossa kaikki on muuttunut digitaaliseksi.
Vain katseen siirtäminen pois ruudulta voi katkaista yhteyden välillämme. Pystymmekö enää näkemään, mikä elämässä on todella tärkeää?
Pinnalla-esitystä suositellaan yli 12-vuotiaille. Ensi-ilta on 18. syyskuuta. Koreografia James McNamara, puvut Tuula Bergvist, valot Mari Agge ja videoprojisoinnit Jussi Kalliokorpi.
Tanssiteatteri ERI on Tiina Lindforsin, Eeva Soinin ja Lassi Sairelan vuonna 1989 perustama, rohkeasta ja monitaiteellisesta ohjelmistostaan tunnettu ammattiteatteri.
Pe 11. - pe 18.10. SOKKOMATKA 8pv, sis. mm. matkat, majoitukset sekä ruokailuja. Suomalainen matkanjohtaja mukana matkalla. 1100€/ hlö/ 2hh, 1400€/ hlö/ 1hh
Pe 15.11. ja to 16.11. KÄDENTAIDOT MESSUT Tampereella, sis. kuljetukset, lounas ja pääsylippu 65€
Su 22. - la 28.12. Pärnu kylpylämatka, Tervis SPA 590€/ hlö/ 2hh, Estonia Medical Spa 665€/ hlö/ 2hh, Estonia Resort 605€/ hlö/ 2hh
VARAUKSET: Asemakatu 8, Salo p 02 7316 316 klo 9-16 www salonmatkatoimisto fi LÄHDE MATKALLE TURUSTA
*Sopimuksen kokonaishinta 298,80 € / 12 kk. Hinta 12 kk:n jälkeen 46,90 €/kk. Rakennus ja asennus 0 €, kun tilaat ennen alueen rakentamisurakan valmistumista. Tarjous voimassa 16.9.2024 asti uusille asiakkaille. Tarkista saatavuus osoitteessa valoo.fi/tilaa
Turun Seutusanomat
Marko Vuosjoki
S A NOM AT
YHDISTYSTOIMINTA
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. To 12.9. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Su 15.9. torikahvila klo 10–18, villasukkien ja vohveleiden myyntiä kauppatorin Turun päivän markkinoilla. Ma 16.9. klo 13 virkistyskerhossa tuolijumppaa ja venyttelyä, osastolla, 4. krs. Ma 16.9. klo 18 Validian kerho, Hippoksentie 29. Ma 23.9. klo 11 hyvinvointikahvila Lausteen lähiötupa, Kirjurinaukio 3, mahdollisuus verenpaineen mittauttamiseen. Ke 25.9. klo 12 digiapu, ota oma älylaite mukaan, osastolla 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Senioritanssi.
Uusi alkeisryhmä kokoontuu Kaarinan Valkeavuoren liikuntasalissa, Aapiskuja 7 B torstaisin klo 1112. Maksuton! Tied. P.050 5371 713 tai arjariitta.vuorinen@gmail.com.
Tuomiokirkko
muuntuu pakopelin näyttämöksi
Maarian pappilan talli (Sorolaisenkatu 4)
Joka su klo 10 Messu Maarian pappilan tallissa
Su 15.9. klo 10 Levon messu
Runosmäen monitoimitalo Riimi (Stoltinkatu 9)
Joka su klo 15 Messu
Su 29.9. klo 15 Johannesmessu, su 6.10. klo 15 Perhemessu
Su 15.9. klo 11-15 Turun päivän avoimet ovet Riimissä CCI-poikakuoron vetämiä yhteislaulutuokioita klo 12.45, 13.15 ja 13.45. Aulassa myynnissä tuotteita Yhteisvastuun ja lähetystyön hyväksi. Liikuntasalissa pelailua alakouluikäisille ja vanhemmillekin. Klo 15 messu, mukana Auralia-kuoro. Messu katsottavissa myös verkossa: www.maarianseurakunta.fi
Hepokulta
Ke 9.10. klo 18 Metsäkirkko Hepokullan koirapuiston vieressä. Myös eläimet tervetulleita. Tarjoilua
maarianseurakunta.fi
SEURAKUNNAT
Lokakuun alussa vietettävien Turun Kirjamessujen teemana on tänä vuonna Pelin henki. Messujen kaupunkiohjelmassa Turun tuomiokirkossa pelataan samalla teemalla perjantaina 4. lokauuta Tuomiokirkon mysteeri -pakopeliä. Kansallispyhäkkö muuntuu valtavaksi pakopelihuoneeksi, josta ei kuitenkaan yritetä karata, vaan jossa etsitään kirkon suurinta aarretta.
Pakopelin tarinassa Tuomiokirkon peruskorjausta suunnitellessa esille on tullut papereita, joissa puhutaan Tuomiokirkon suurimmasta aarteesta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä tuo aarre on. Pelaajilla on vajaa tunti aikaa yrittää selvittää Tuomiokirkon salaisuus.
Ensimmäisen kerran viime karkauspäivänä peluutettu Tuomiokirkon mysteeri -pakopeli sai pelaajilta erinomaista palautetta. Hämä-
rä kirkko ja sen luoma tunnelma luovat peliin ainutlaatuisen tunnelman ja tehtävät koettiin kekseliäiksi ja tarpeeksi haastaviksi. Raamattua ei tarvitse osata ulkoa läpi pääsemiseksi, mutta sen tuntemisesta voi olla hyötyä.
Peluutuksia on puolen tunnin välein kello 16 alkaen ja yksi peli kestää 50 minuuttia. Viimeinen peli alkaa kello 21. Jokaiseen peliin mahtuu enintään 6 pelaajaa. Samassa pelissä voi olla mukana
Aikuisten Alfakurssit alkavat taas syyskuussa
SEURAKUNNAT
Turun ja Kaarinan seurakunnat toteuttavat tänäkin syksynä aiemmiltakin vuosilta tuttuja Alfa-kursseja, joihin ilmoittautuminen on paraikaa käynnissä. Alfa-kurssilla käsitellään kristinuskon perusasioita luentojen ja keskustelujen avulla. Kurssi kestää kymmenen viikkoa. Jokaisella osallistujalla on mahdollisuus kysyä avoimesti vaikeitakin kristinuskoa koskevia kysymyksiä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti etsijöille, mutta se sopii myös muille uskon- ja elämänkysymysten pohtimisesta kiinnostuneille.
Tämä toiminta käynnistyi 1990-luvun alussa Englannin anglikaanisessa kirkossa ja levisi sieltä ympäri maailmaa. Alfa-kursseja järjestävät sekä luterilaiset seurakunnat että vapaat suun-
nat.
Katariinan seurakunnan aikuisten Alfa-kurssi alkaa 24. syyskuuta ja käsittää kymmenen kokoontumista Varissuon kirkolla. Ilmoittautua voi 13. syyskuuta asti. Ilmoittautuminen onnistuu helposti netissä. Osoitteessa turunseurakunnat.fi/tapahtumat kun kirjoittaa tapahtumahakuun ”alfa”, esiin tulee listaus alkavista kursseista. Niistä voi valita itselleen sopivimmassa kirkossa tai seurakuntakodissa järjestettävän kurssin ja ilmoittautua 13. syyskuuta mennessä. Katariinan seurakunnan Alfa-kurssille voi ilmoittautua myös sähköpostitse; tuula.a.lehtonen@evl. fi. Lisätietoja kurssin sisällöstä antaa muun muassa Elina Kerokoski, elina.kerokoski@evl.fi.
Marko Vuosjoki
myös toisilleen entuudestaan tuntemattomia pelaajia.
Pelin hinta on 30 euroa henkilöltä. Pakopelin tuotto menee Yhteisvastuun hyväksi. Tänä vuonna Yhteisvastuu kerää rahaa yksinäisten nuorten auttamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Suomessa ja maailmalla. Lisätietoa keräyksestä löytyy osoitteesta www.yhteisvastuu.fi.
Turun Seutusanomat
Turun Tuomiokirkko on toistamiseen mysteeripelin näyttämönä.
Katariinan seurakunnan vapaaehtoiset Tomppa ja Arto kannustavat ihmisiä osallistumaan Turun ja Kaarinan seurakuntien Alfa-kursseille.
Amatöörien Suomen mestaruuksista kisataan Turussa
FRISBEEGOLF
Frisbeegolfin amatöörien Suomen mestaruuksista kilpaillaan Turussa Lausteen frisbeegolfpuistossa 13.- 15. syyskuuta. Pelaajat ovat saavuttaneet osallistumisoikeuden kilpailuun amatöörien SM-karsintojen kautta. Amatöörien SM-kilpailuissa on kuusi kilpailuluokkaa: MA1, FA1, MA40, FA40, MA50 ja FA50, joissa nähdään yhteensä 135 kilpailijaa. SM-kilpailujen järjestävänä seurana toimii Frisbeegolfseura 7k ry.
Ennakkoon vahvimmin mestaruus- tai mitalitoiveita paikallisten seurojen heittäjistä lienee Nousten Frisbeegolfin Heidi Bergrothilla, joka on FA50-luokan rating-kärki. Frisbeegolfin rating perustuu heittäjän tuloksiin, ja sillä mitataan siis pelaajan taitotasoa. Nousten Frisbeegolfin heittäjä kisaa vahvasti FA50-luokan mestaruudesta muun muassa viime vuoden mestaria, Hyvinkään Marina Koppista vastaan.
Aktiivisesti kilpaileva Bergroth voitti toukokuussa amatöörien SMkarsintakilpailun Mynämäessä. Lisäksi hän
Frisbeegolfin Suomen mestaruuskisat järjestää turkulainen Frisbeegolfseura 7k ry. Kuva: SFL/ Kari Toivonen.
voitti kesäkuun lopussa pelatuissa mastereiden SM-kisoissa FP50-luokan pronssia. Bergrothin rating oli elokuun puolivälin tilastoissa 861.
MA1-luokassa mestari ja mitalistit vaihtuvat varmasti, sillä vuoden 2023 SM-kisojen mitalisteista yksikään ei ole tänä vuonna mukana. MA1-luokassa ennakkoon kovin rating on Tampereen Frisbeeseuran Tatu Lehtosaarella (983) ja hän onkin potentiaalinen mitalikandidaatti.
FA1-luokan selvä ykkössuosikki on Frisbee-
golf Petäjäveden nuori tähti Iida Lehtomäki. Lehtomäki on hallitseva junioreiden Suomen ja Euroopan mestari.
MA40-luokassa mestaruuttaan on Turussa puolustamassa Sawo Disc Golfin Mikko Luostarinen. Myös viime vuoden hopeamitalisti Pyry Penttinen (Puskasoturit) ja pronssimitalisti Aleksi Nieminen (Kosken Kaiku) ovat jälleen mukana.
FA40-luokassa mestaruudesta kamppailee kahdeksan kisaajaa. Ratingeissa kärkikolmikko, Disc Golf Hyvinkään Maija Koskinen ja Maiju Ahonen sekä Karkkilan
Frisbeegolfkerhon Heidi Leppänen, erottuvat muista ollen ainoita 800 pisteen ylittäjiä.
MA50-luokan ratingykkönen ja yksi mitalisuosikeista on hallitseva mestari Mika Malin (Disc Golf Vikings). Palkintopallin korkeimmalle korokkeelle tähyää myös muun muassa amatöörien Masters MM-kisoissa kesäkuussa MA55-luokan maailmanmestaruuden voittanut Mika Kollanus (Voimistelu ja Urheiluseura Korven Korvenpojat ry/Bats).
Marko Vuosjoki
Kaarinassa avattiin sisäampumarata
KAARINA
Kaarinassa avattiin viime viikolla koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ampumarata. Krossissa sijaitseva Black Box Training Center on sisäampumarata, jossa voidaan harjoitella erilaisia ampumalajeja niin pistoolilla kuin kiväärilläkin.
Useat ampumaradat ovat Suomessa ampuma- tai metsästysseurojen hallinnoimia, mutta Black Box on yksityinen, kaupallinen keskus, joka on avoin kaikille.
Ampumaradalla on mahdollista ampua yleisimmillä pienois-, pistooli- ja kiväärikaliiberisilla aseilla. Ampumaradalle voidaan rakentaa seiniä ja jopa erilaisia huoneita – käytössä ovat siirrettävät luotiloukkurakenteet.
Tavanomaisesta ampumaradasta poikkeavaksi ja ainutlaatuiseksi Krossissa olevan radan tekee sen mittava kokonaisuus. Varsinaisen ampumaradan lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat toimintahalli, jossa voidaan tehdä simulaatioharjoittelua, luokka- ja neuvotteluhuone sekä olohuoneeksi nimetty oleskelutila, jossa ihmiset voivat tavata samanhenkisiä ystäviään.
Ammuntaharjoittelu on Suomessa lisääntynyt viime vuosina, ja jopa valtiovalta on ottanut kantaa, että harjoittelupaikkoja tulisi Suomessa olla enemmän. Nyt ainakin Kaarinassa on lisää mahdollisuuksia ammunnan harjoitteluun.
Marko Vuosjoki
Pikku-Pösön keulassa on hieman rehvakasta, menohaluja uhkavan auton näköä.
Tutun sporttinen pikku-Pösö
Uusi Peugeot 208 on näppärä ja mukava ajettava.
AUTOT
Kaikki yhtään rallia seuranneet ja allekirjoittaneen kanssa samaa ikäluokkaa olevat eli reilusti viime vuosituhannen puolella syntyneet muistavat Peugeotin pienten autojen sporttisuuden ja menestyksen rallipoluilla. Uudistunut Peugeot 208 tarjoaa pienten sporttisten Pösöjen faneille tuttua nautintoa, mutta auto on myös äärimmäisen mukava ja
näppärä kaupunkiauto.
Tein pienen koeajon 101-heppaisella hybridi-208:lla enkä pettynyt. Autoon ensi kertaa istuttaessa tulee toki vastaan ”Mitä ihmettä?” -fiilis, sillä näkymät kuskin paikalta ovat tavanomaisesta poikkeavat. Pikku-Pösössä on kompakti ja kantikas ratti, ja mittaristoon on näkymä ratin yläpuolelta. Isohko kosketusnäyttö hallitsee puolestaan kojelaudan keskustaa. Peugeot itse kutsuu tätä innovatiivista ohjaamoaan ”Peugeot i-
Cockpitiksi”.
Tavallisesta poikkeavaan komboon meni hetki totutellessa – etenkin kantikas ratti tuntui aluksi oudolta. Onneksi Pösössä on kevyt ja myös tunnokas ohjaus, ja hetken rattia pyöriteltyä sen kantikkuus ja kompakti koko eivät enää haitanneet.
Koeajoauto oli automaattivaihteinen, eikä vaihdetta vaihdeta parkista ajoon vaihdekepillä – vaihteenvalitsin on normaalissa paikassa istuinten välissä, mutta se on enemmän nappi kuin
keppi. Tämä ei kuitenkaan haitannut minua lainkaan, itseasiassa tällainen vaihteenvalitsin taitaa olla jo arkipäivää – ainakin sähköautoissa.
Ajossa 208 on ihka aito Peugeot. Pikku-Pösö on mitä mainioin kaupunkiauto, sillä se on todella näppärä ja kääntösäde on pieni. Kaupunki- ja parkkipaikkapyörittelyssä auto on todella helppo ajettava – plussana se, että 208 liikahtaa liikennevaloista lähdettäessä mukavan rivakasti. Isommissa nopeuksis-
sa, maantiellä ja moottoritiellä, eron isompiin autoihin huomaa. Jos Pösöä vertaa vaikkapa aiemmin tänä vuonna testaamaani Alfa Romeo Tonaleen, pitkälle matkalle haluaisin alle Alfan. Pikkuinen Pösö ei voikaan olla yhtä jämäkkä ja junan tavoin etenevä kuin huomattavasti isompi SUV-Alfa. Mutta entäs, kun mennään mutkaiselle pienemmälle tielle, jossa nopeusrajoitus on 6080 kilometriä tunnissa? En tiedä, onko Peugeotin rallihistorialla tässä
vaikutusta, mutta Maskun ja Naantalin välinen mutkainen pätkä oli täyttä nautintoa Pösöllä. Kädet rattiin 13:50 asentoon ja menoksi! Onneksi koeajoautossa oli asetuksena ylinopeuden varoitin, muuten mutkaisella pätkällä olisin tuntenut itseni ties miksi rallisankariksi...
Marko Vuosjoki
Peugeot 208 näyttää ulkoapäin varsin tavalliselta kompaktilta autolta – ulkonäkö tuskin ärsyttää ketään.
