Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, kansanedustaja
Keskustelutilaisuus kauppapolitiikasta
Ti 10.9.24 klo 17:00 Brinkkala, Vanha Suurtori 3, Turku
TURUN
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta!
S A NOM AT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI
Maksutta joka kotiin.
TURUN
SEUTU S A NOM AT uutisia & ilmiöitä
Jo monen seurana aamukahvilla.
Jakelumäärä aina 125 422 kpl!
Turun Seutusanomien lukijoiden suosikki olympialaisissa oli yleisurheilu.
SIVU 3
Herkkutatti on muodoltaan varsin helposti tunnistettava. Tämä maailmallakin hyvin arvostettu ruokasieni on usein kooltaan muhkea ja sillä on tanakka jalka. Suurimmat sienet voivat painaa jopa kilon. Herkkutatti viihtyy parhaiten havu- ja sekametsissä ja sen voi löytää kesäheinäkuusta lokakuulle kuusien kaverina.
Turun Seutusanomat ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.
Pihlajanmarja on pihlajan kirpsakan hapokas mutta C-vitamiinipitoinen marja, joka kypsyy elo-syyskuussa. Vaikka kettu ei tunnetusti pihlajanmarjoista välitä, ovat ne tilhien suur ta herkkua. Pakkanen pehmentää pihlajanmarjojen makua, mutta ne kannattaa kuitenkin poimia heti marjojen kypsyttyä. Makua pehmentää myös sekoittaminen muiden marjojen ja hedelmien kanssa. Marjat sopivat mehuihin, hilloihin ja hyytelöihin.
voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous ei koske Hannun 100% gluteenittomia tuotteita eikä Nurmi & Sulosen ruokaleipiä. Leipiä rajoitettu erä. Valikoima vaihtelee myymälöittäin.
3kpl
Voikukka on monelle meistä ilahduttava kesän merkki. Jo keväällä kasvavan vitamiini- ja kivennäisainepitoisen voikukan lehdet sopivat salaatteihin ja keittoihin herkullisena maustajana sekä kuivattuina yr ttijuomiin. Valitse aina pienempiä lehtiä keväällä ja alkukesällä ja säilytä niitä pakastettuina, niin vältyt mahdolliselta kitkerältä aromilta. Voikukan nuput voi marinoida ja niistä voi valmistaa erilaisia pikkelssejä ja jopa kapriksen tapaista lisuketta.
Mustikka viihtyy parhaiten kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä. Mustikka nauttii varjoisemmista kasvupaikoista, ja marjat ovat valmiina poimittaviksi jo heinäkuusta lähtien syyskuuhun saakka. Herkullinen mustikka sopii mehuihin, puuroihin ja leivonnaisiin sekä monenlaisiin jälkiruokiin. Vitamiinipitoista mustikkaa pidetään myös metsien ekosysteemien hyvinvoinnin mittarina.
Ketunleipä eli käenkaali on hento, vehreän vihreä monivuotinen lehtomaisten metsien ja kuusikorpien ruohokasvi, joka maistuu raikkaan kirpeältä. Ketunleipää voikin tuoreena käyttää esimerkiksi salaatteihin tai keittoihin – tai vaikka voileivän päällä pikanttia aromia antamassa.
uomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. esällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiinipitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä.
Suppilovahvero kasvaa usein syys-lokakuussa kangasmetsien sammalikoissa suurina ryhminä ja se onkin kiitollinen sienestää. Eli kun löydät yhden suppilovahveron, löydät todennäköisesti kymmeniä jaloistaan keller täviä ja maultaan mietoja herkkuja.
n PÄÄKIRJOITUS
Käytetään palveluita ja käydään tapahtumissa syksylläkin
Suomen kesä on totutusti monenlaisten tapahtumien aikaa. Varsinais-Suomessa kesä on vieläpä erityisen hienoa aikaa, kun pääsemme nauttimaan maailman upeimmasta saaristosta, siellä seilaavista monenlaisista laivoista ja monimuotoisista tapahtumapalveluista.
Tänä kesänä saaristossa on kuhissut tavallistakin enemmän, sillä Tall Ships Races houkutteli kävijöitä yhteensä lähes puolen miljoonan ihmisen verran.
Kävin itsekin ihastelemassa isojen purjeiden laivoja tapahtuman päätöspäivänä sunnuntaina, ja samalla tutustuin yhteen minulle aiemmin tuntemattomaan saaristoristeilyyn.
Olen myös käynyt kesällä parissa kesäteatterissa, kylpylässä ja luonnollisesti Naantalin vanhassakaupungissa sekä Aurajoen rannoilla.
Tällainen tapahtumissa käyminen ja kesäisten palveluiden käyttäminen kuulostaa varmasti tutulta myös monelle Turun Seutusanomien lukijalle.
Hienoa, että ihmiset käyvät kesätapahtumissa ja käyttävät paikallisia palveluita. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan jää ainoastaan kesään, vaan muistamme nauttia erilaisista elämyksistä myös syksyllä ja talvella.
Tarjonnastahan se ei jää kiinni. Vaikka emme enää syksyn sateilla ja talven pakkasilla pääsekään jokilaivojen kyytiin tai vanhankaupungin terasseille, voimme mennä mukaviin sisätiloihin katsomaan elokuvia, teatteria, näyttelyitä, urheilutapahtumia ja nauttimaan monipuolisesta ruoka- ja juomatarjonnasta sekä konserteista.
Paikalliset tapahtumajärjestäjät ja yrittäjät eivät tuota tapahtumiaan ja palveluitaan pelkästään rakkaudesta lajiin – toiminnan on oltava myös kannattavaa. Laaja tarjonta ei ole itsestäänselvyys, vaan asiakkaita on oltava.
Toivottavasti mahdollisimman moni lukijoistamme muistaa käyttää paikallisia palveluita ja käydä tapahtumissa myös syksyn ja talven tullen.
PäätoiMittaja
n MIELIPIDE
Yhdessä omaishoidon hyväksi
Vuosi sitten jätimme yhteisen kannanoton Varhan aluehallituksen puheenjohtajille ja visiomme silloin oli, että Varsinais-Suomesta hyvinvointialueena tulisi Suomen omaishoitomyönteisin.
Korostimme kannanotossamme yhteistyön merkitystä, jotta yhdessä saisimme luotua omaishoitajia tukevan verkon hyvinvointialueen ja järjestökentän välille. Vuotta myöhemmin voidaan olla tyytyväisiä siitä, että työ on alkanut ja sitä päästään tehostamaan.
Olemme iloisia siitä, kuinka hyvin meidän toiveemme yhteistyöstä on kuultu, ja kuinka hyvin sitä on päästy toteuttamaan. Keskusteluja on värittänyt ratkaisukeskeisyys ja konkreettisten asioiden tuominen toimivaksi osaksi arkea niin järjestökentällä kuin hyvinvointialueen puolella. Molemminpuolinen luottamus on näkynyt yhteisissä pohdinnoissa ja tekemisessä.
Yhteistyölle ja tiedon kulun turvaamiselle on mielestämme enenevissä määrin tarvetta, kun olemme kohta kahden vuoden ajan eläneet uutta aikaa hyvinvointialueiden kanssa. Järjestöjen merkitys korostuu yhteiskunnallisesti tällaisena aikana, jolloin tehdään taloudellisia leikkauksia ja kaikilla toimialueilla budjetti on piukassa. Omaishoitajan jaksamista tukeva järjestötoiminta ennaltaehkäisee uupumista ja mahdollistaa matalan kynnyksen tukitoimet. Omaishoitajayhdistykset tukevat kaikkia läheistään auttavia, myös heitä, joilla ei ole virallista omaishoidon sopimusta. Virallisia omaishoitajia Varhan alueella on yli 4.000 ja heitä, jotka auttavat ja tukevat läheistään arjessa yli 30.000.
Hoivan vaihtoehtoiskustannuksista on tehty selviä laskelmia. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja vapaat. Uskallamme sanoa, että jokainen euro, jonka hyvinvointialue sijoittaa omaishoitajaan tulee moninkertaisena takaisin, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta. Omaishoito on hoitoa, jonka perustana on rakkaus ja halu auttaa läheistä.
Syksyn myötä käydään budjettineuvottelut hyvinvointialueella. Vaikka tiedämme, että jaossa on runsaasti niukkuutta, luotamme siihen, että omaishoito on vakiinnuttanut paikkansa arvostettuna Varhan palvelumuotona, johon kannattaa sijoittaa.
LoiMaan seudun oMaishoitajat ja Läheiset ry saLon oMaishoitajat ry turun seudun oMaishoitajat ry uudenkauPungin oMaishoitajat ja Läheiset ry
n MIELIPIDE
Turun varhaiskasvatuksen
siivouspalvelut ulkoistetaan – suunta on oikea
Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan päätti 18.6. ulkoistaa siivouspalvelut varhaiskasvatuksessa, mikä on hieno asia ja päätös oikeaan suuntaan.
Asia on herättänyt huolta muun muassa Turun Sanomien Lukijoilta-osiossa 15.8.2024.
Talous on paineen alla, ja säästöjä on löydettävä ilman, että laadusta tingitään. Yksityistäminen ei automaattisesti tarkoita siivouspalveluiden heikkenemistä – päinvastoin, kilpailu markkinoilla johtaa usein palvelun laadun paranemiseen.
Yksityiset yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla, mikä kannustaa niitä tuottamaan korkealaatuisia palveluita, sillä niiden liiketoiminnan jatkuvuus on suoraan sidoksissa asiakastyytyväisyyteen.
Tämä tarkoittaa, että siivousyritykset pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaansa, kouluttamaan henkilökuntaansa ja tuomaan mukanaan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita, jotka voivat jopa parantaa puhtauden tasoa varhaiskasvatusympäristöissä.
On myös tärkeää huomata, että ulkoistaminen mahdollistaa resurssien kohdentamisen muihin tärkeisiin varhaiskasvatuksen osa-alueisiin, kuten pedagogiseen toimintaan ja lasten hyvinvointiin. Laadunvalvonta ja tiivis yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa varmistavat, että palvelut täyttävät korkeat vaatimukset.
Tässä tilanteessa on siis mahdollista saavuttaa sekä taloudellisia säästöjä että parantaa palvelun laatua, mikä hyödyttää niin lapsia, henkilökuntaa kuin koko yhteiskuntaakin.
Ymmärrän, että muutos herättää huolta kuten muutos aina, mutta yksityisen sektorin osaaminen ja tehokkuus tarjoavat mahdollisuuden varmistaa, että varhaiskasvatuksen tilat pysyvät yhtä puhtaina – tai jopa puhtaampina – kuin aiemmin.
Jakoon ja kiertoon – yhteisöt kestävän kehityksen edistäjinä
Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka julkaisi kiertotalouden tiekartan (2016). Myös yhteisöt ja kansalaistoimijat edistävät kiertotaloutta, vaikka tätä roolia ei aina havaitakaan.
Nykyistä talousmalliamme kutsutaan lineaariseksi talousmalliksi, eli otamme luonnonvaroja, käytämme niitä ja sen jälkeen heitämme ne pois. Kiertotalous taas on talouden malli, jossa ei synny hukkaa tai jätettä,
ja tuotteisiin käytetyt luonnonvarat jatkavat elämäänsä muissa tuotteissa ja käyttötarkoituksissa.
Jakamistalous on kiertotalouden alalaji ja sen tehokkain muoto, kun samaa tuotetta voivat käyttää useat henkilöt, sillä kierrätys tai tuotteiden muokkaaminen kuluttaa aina energiaa. Kirjastojen lainaamistoiminta on jakamistaloutta, samoin vaikkapa kerrostalojen pesutuvat.
Jakamistalouden juuret terminä johtavat 2000-lu-
vun alkuvuosiin, mutta jakamistaloutta on harjoitettu jo pitkään. Suomen maaseudulla maamiesseurat ja pienviljelijäyhdistykset ovat esimerkiksi omistaneet maatalouskoneita, joita on käytetty yhteisesti, ja aikaa ja osaamista on jaettu talkoissa. Samoin omakotiyhdistykset ovat jo pitkään vuokranneet oksasilppureita ja vastaavia välineitä.
Yhteisöllisestä jakamistaloudesta ei pidäkään puhua menneessä aikamuodossa, sillä yhdistysten omistamat yh-
teisölliset tilat, kylätalot, seurantalot, urheilutalot, saunat ja vastaavat ovat modernia jakamistaloutta parhaimmillaan. Taloista löytyy astiastoja, kokousvälineitä, urheiluvälineitä, kangaspuita ja vaikka mitä lainattavaksi tai kohtuullista korvausta vastaan.
Entäs se varsinainen kiertotalous eli tavaroiden elinkaaren pidentäminen, uusiokäyttö ja materiaalien kierto? Yllättävän moni yhdistystila on jo kiertotaloutta itsessään eli alun perin
tehty toiseen käyttötarkoitukseen. Etenkin kunnan hylkäämiä kyläkouluja uusiokäytetään usein kylätaloina, mutta yhdistysten tiloina on myös entisiä kunnantaloja, seurakuntien tiloja, rautatieasemia ja kauppoja. Tavara laitetaan kiertoon myös muilla tavoin. Kylätaloilla on kirjojen ja muiden tavaroiden kierrätystä ja esimerkiksi valtakunnallinen Avoimet Kylät -päivä kesän alussa tarkoittaa monella kylällä paikallisen kirppiksen järjestämistä. Joillakin
taloilla käsityökerhot ja tuunauspajat loihtivat uusia käyttötapoja vanhoille vaatteille ja tekstiileille. Vanha veistosali tarjoaa tilat paikallisille nikkareille. Yhteiskompostori biojätteille, yhteinen palstaviljelmä pihalle, ehkä jopa kylän yhteinen maakellari voidaan myös ottaa yhteisiksi tavoitteiksi.
tauno Linkoranta Varsinais-suoMen kyLäasiaMies Varsinais-suoMen kyLät ry
Marko Vuosjoki
Mikko rantanen
Silja Kosonen taas voittaja
Turun Seutusanomien lukijat äänestivät suosikkejaan Raision Positiivisimmaksi.
RAISIO
Killin Markkinoiden yhteydessä on perinteisesti valittu Raision vuoden positiivisin henkilö. Turun Seutusanomien järjestämässä äänestyksessä lukijoiden suosikki Raision Positiivisimmaksi oli yleisurheilija Silja Kosonen.
Raision mainetta maailmalla hienosti kantava Silja Kosonen on moukarinheittäjä, joka on viime vuosina jo kolkutellut arvokisoissa mitalisijoja. Pariisin olympialaissa Silja sijoittui viidenneksi jääden pronssista vaivaiset 23 senttimetriä. Aiemmin tällä kaudella Silja Kosonen heitti Euroopan mestaruuskilpailuissa Roomassa neljänneksi jääden silloin reilun 60 sentin päähän pronssista.
Turun Urheiluliittoa edustava Kosonen on jo vakiurheilija arvokisojen
Silja Kosonen on Turun Seutusanomien lukijoiden valinta Raision Positiivisimmaksi, toistami seen. Edellisen kerran Silja äänestettiin Raision Positiivisimmaksi kaksi vuotta sitten.
finaaleissa. Vuonna 2022 maailmanmestaruuskisoissa Yhdysvalloissa Eugenessa hän oli seitsemäs, samana vuonna Munchenin Euroopan mestaruuskilpailuissa viides ja viime vuonna Budapestin MMkisoissa jälleen viides. Nuorten sarjoissa Silja Kosonen on voittanut maailman- ja Euroopan mestaruuksia sekä heittänyt nuorten maailmanennätyksen.
Yleisurheilu oli Turun
Turun Seutusanomien
nettisivuilla julkaistussa ”Kuka on Raision Positiivisin” -kyselyssä Silja Kosonen sai 80 ääntä, kun vastauksia tuli yhteensä 185.
Kakkoseksi sijoittui lopulta Heikki Nevalainen, jota äänestettiin 53 kertaa positiivisimmaksi raisiolaiseksi. Ari Palonen sai 35 ääntä ja Samu Mattila kuusi. Hajaääniä saivat lisäksi Seija Sorsavirta,
Eero Vainio, Elina Herne, Aron Kiviharju, Karoliina Hievanen, Nina Stenlund ja Anton Romanov. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin Portsan Kukan lahjakortteja. Arpaonni suosi Pasi Vainosta ja Katriina Heinosta. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Seutusanomien lukijoiden suosikki
MITÄ MIELTÄ
Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa kysyttiin tällä kertaa, mitkä lajit tai tapahtumat Pariisin kesäolympialaisissa kiinnostivat lukijoitamme eniten. Lukijamme äänestivät ahkerasti omia suosikkejaan, ja voittaja oli lopulta varsin selvä.
Eniten suosiota sai yleisurheilu, joka sai komeat 31 ääntä. Pari lukijaa vielä tarkensi omasta mielestään kiinnostavinta yleisurheilutapahtumaa; toinen piti kisojen parhaana lajina miesten seiväshyppyä, jossa ruotsa-
lainen Armand Duplantis teki uuden maailmanennätyksen, ja toinen lukijamme mainitsi, että nuoren suomalaislupauksen Saga Vannisen seitsenottelua oli erityisen kiinnostavaa seurata. Toiseksi eniten kannatusta sai Seine-joella pidetty avajaisseremonia, jota äänesti kahdeksan lukijaamme.
Palloilulajit saivat seitsemän ääntä ja päättäjäiset kuusi ääntä.
Myös harvemmin televisiossa nähtäviä lajeja seurattiin olympialaisissa. Ratsastuslajit ja skeittaus saivat molemmat neljä ääntä. Näiden lajien suo-
siota olympia-areenoilla luonnollisesti lisäsivät suomalaiset kilpailijat –skeittauksessa toivottiin jopa suomalaismitalia, ja vasta 13-vuotias Heili Sirviö taiteilikin lopulta laudallaan parkin finaalissa hienosti viidenneksi.
Purjehdusta äänesti kiinnostavana olympialajina yksi lukijamme.
Ilman ääniä jäivät tällä kertaa kamppailulajit ja ammunta – lieneekö syynä se, että suomalaiset putosivat jatkosta hyvin aikaisessa vaiheessa niin painissa, judossa, kivääriammunnassa kuin myös haulikkolajeissakin.
Hajaääniä saivat myös
TURUN ALUEEN EDULLISIN KEITTIÖREMONTTI
ALK. 1500 € sis. kalusteovet, saranat, vetimet
NOPEASTI asennus yhdessä päivässä
LAADUKKAASTI materiaalitakuu 10 vuotta
HELPOSTI ota yhteyttä ja sovi mittauskäynti
Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.
Avoinna: MA-PE KLO 10 – 18, LA KLO 10-15 VIILARINKATU 5 | WWW.MATTO.FI
uinti, kiipeily, jousiammunta ja telinevoimistelu. Yksi lukijamme mainitsi, että oli mielenkiintoista seurata suomalaisurheilijoiden terveystilannetta olympialaisissa.
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin Portsan Kukan lahjakortteja. Arpaonni suosi Eveliina Lammia ja Esko Haapaniemeä. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Yhdessä Kotikulmilla -toimintaa Raisiossa
RAISIO
Yhdessä Kotikulmilla -toiminta alkaa 29.8. Kaanaan koulun parkkipaikan puoleisella pihalla. Toiminta jatkuu torstaisin kello 17.30–18.30.
Säiden salliessa ollaan ulkona, esimerkiksi kävellään ja pelaillaan pihapelejä. Huonoilla keleillä
siirrytään koulun ruokalaan sisätiloihin. Toiminta suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa niin, että kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan toimintaan iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Kaanaan ryhmäpuutarhan parkkipaikalla kokoontuu maanantaisin kello 12 Yhdessä Kotikul-
milla -kävelyryhmä. Kävelylenkit suunnitellaan osallistujien toiveiden ja kunnon mukaan. Kaikki ovat tervetulleita mukaan kävelemään ja vaihtamaan kuulumisia. Osallistua voi ilman ennakkoilmoittautumista. Jos kuitenkin haluaa ajankohtaisia tietoja toiminnasta, kannattaa käy-
Marko
dä ilmoittautumassa infolistalle Raision kaupungin sivujen kautta. Toimintaa toteutetaan liikuntapalveluiden, Kaanaan omakotiyhdistyksen ja alueen asukkaiden yhteistyönä.
katariina Mäkinen-Önsoy
LOUNAS
Krookilan Toivossa on arkisin katettuna värikäs, herkullinen ja monipuolinen bu et-lounas.
Lämpimästi tervetuloa! Krookilankuja 40, Raisio
Palvelemme 10.45 - 13.30! krookilantoivo.
Mynämäessä ikäihmisten testipäivä
MYNÄMÄKI
Kaikille senioreille avoin testipäivä järjestetään 29.8. kello 10–12 HaniHallissa. Mynämäen liikuntatoimen organisoimassa tapahtumassa voi
testata tasapainoa, yleiskuntoa ja puristusvoimaa. Aamu aloitetaan yhteisvenyttelyllä. Varaa mukaasi liikuntavarustus, sisälenkkitossut ja juomapullo. turun seutusanoMat
Marko Vuosjoki
Vuosjoki
Nousiainen
jatkanee 19 kunnanvaltuutetulla
NOUSIAINEN
Nousiaisten kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunnanvaltuustoon valitaan ensi vuoden kuntavaaleissa 19 valtuutettua, eli kunnanvaltuusto pysyy nykyisen kokoisena.
Kunnanjohtaja Teemu Heinosen pohjaesityksessä ehdotettiin valtuuston kokoonpanon supistamista 17:ään valtuutettuun. Asian käsittelyssä Tiina Kankare esitti, että valtuutettujen määrää ei
muuteta.
Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että ensi vuonnakin kuntavaaleissa valtuustoon valitaan 19 valtuutettua.
Tanssia koko elämä!
TANSSI
Tanssii Tähtien Kanssa viettelee katsojat TV-ruutujen ääreen jälleen syyskuun alusta. Ohjelmassa starttaa tällä kaudella kolme uutta tähtivalmentajaa. Maskulaislähtöinen Kastanja Rauhala ryhtyy valmentamaan eri aloilta tuttuja persoonia Mikko Matikan ja Liisa Setälän kanssa.
Kastanja Rauhala tavoittelee voittoa muusikko Isaac Senen parina. Suurelle yleisölle Sene on tuttu vuoden 2022 Uuden Musiikin Kilpailusta. Mies yritti sen kautta Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Senen esittämä Kuuma jäbä nousi kisojen puheenaiheeksi.
Lapsesta saakka tanssinut Rauhala pääsee nyt toteuttamaan unelmaansa. Kosketus TTK-maailmaan syntyi jo formaatin ensimmäisellä kaudella kaksitoista vuotta sitten. Maskusta Rauhalan tie suuntasi Tampereen yliopistoon, jossa hän opiskeli kauppatieteen maisteriksi. Ura eteni mm. vakuutusmaailmassa,
Tanssinopettajana Kastanja on edennyt monipuolisesti.
Oppilaiden mukaan hän on taitava luomaan ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa heittäytyä. Meriittejä on vaikka muil-
Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen ja koodaus?
Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto? Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.
Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen työtön työnhakija, jonka edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään 6 kk.
Hakuaika päättyy 29.9.2024.
Lisätiedot: työnjohtaja Eerikki Kurki to 29.8.24 klo 10–13 ● pe 6.9.24 klo 10–13 to 19.9.24 klo 10–13 ● to 26.9.24 klo 10–13
le jakaa. Aktiiviurallaan hän on tanssinut Suomen maajoukkueessa, saavuttanut SM-kultaa ja muita sijoituksia. Viimeisimpänä saavutuksena aikuisten Champion luokan SMvoitto vuodelta 2022.
Maailmanmatkaajaksi tunnustautuva kaunotar
kertoo reissujen toimivan energianlähteinä. Kuvagalleria vilisee unohtumattomia hetkiä eksoottisissa kohteissa Balilta Australiaan.
– Reissut toimivat niin virkistäjinä kuin inspiraation luojina, kertoo Kastanja.
Pressitilaisuudessa nuori pari ei esiintynyt yhtä räväkästi kuin vanhemmat kollegansa, mutta hiljaisissa vesissä muhii yllätys. Treenit starttasivat elokuun puolivälissä ja pari lupaa valloittaa TV-parketit.
– Tanssimatkaamme kulminoivat ikä, kunnianhimo ja avoimuus, he tiivistävät.
– Tanssilajeista lattarit ovat suosikeitani. Niitä odotan innolla. Latinotanssit ilmentävät vahvoja tunteita - rakkaus ja intohimo siivittävät askeli, Kastanja kiteyttää.
Samaa mieltä on myös Isaac Sene. Muusikkona hän lupaa virittää kehonsa huippuinstrumentiksi. Rytmiä löytyy verestä!
tiMo saLMesMaa
mutta taide vei voiton.
Maskulaislähtöinen Kastanja Rauhala tavoittelee TTK-voittoa muusikko Isaac Senen parina.
Turun Urheiluliitto perustettiin vuonna 1901 suomenkielisten omaksi urheiluseuraksi. Alusta asti seura on tarjonnut useamman kuin yhden lajin harrastusmahdollisuuksia. Lajit ovat vaihtuneet, mutta tavoite on ollut aina sama. Tarjota mahdollisimman monipuolisesti eri lajien harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia eri tasoisille liikkujille.
– Seuramme liikuttaa vauvasta vaariin, jäsenemme ovat 0–100 -vuotiaita, toteaa tammikuussa 2024 Suomen Vuoden urheiluseuraksi valitun
Turun Urheiluliiton toiminnanjohtaja Riikka Visa.
Nollasta sataan on ikähaarukka, joka heitetään ilmoille, kun tavoitteena on kertoa, että toimintaa löytyy kaikille. Visa tarkoittaa kuitenkin kirjaimellisesti sitä mitä sanoo.
– Meidän nuorimmat harrastajat ovat alle 1-vuotiaita vauvajumppareita, jotka toimivat lähinnä painoina liikkuville äideille. Toki he itsekin jumppaavat oman ikätasonsa mukaisesti. Seuramme iäkkäin harrastaja täyttää syyskuussa 100 vuotta. 100-vuotisjuhlia on tarkoitus juhlistaa keilaajan juhlakisalla. Olemme siis todellakin kaiken ikäisten liikuttaja, naurahtaa Visa.
T
Samaan aikaan kun Pariisissa kisattiin olympiamitaleista, Turun Urheiluliiton yleisurheilukoululaiset tutustuivat eri yleisurheilulajeihin.
Alkuvuoden Vuoden urheiluseura -tunnustuksen lisäksi tämä vuosi on seuralle ollut merkittävä myös siksi, että seuran kautta aikojen menestyneimmän urheilijan, Paavo Nurmen, menestykkäimmistä kisoista tulee kuluneeksi 100 vuotta. Paavo Nurmi saavutti Pariisin Olympialaisissa 1924 viisi olympiakultaa, joista kaksi saman päivän aikana.
– Hauska sattuma on myös, että nyt, tasan sata vuotta myöhemmin olympialaiset olivat jälleen Pariisissa. Kisoissa huomioitiin myös juoksijoiden kuningas, Paavo Nurmi.
Vuosien saatossa perinteiset monilajiseurat ovat vähentyneet ja yhden lajin erikoisseurat lisääntyneet. Visa näkee monilajiseuran kuitenkin mahdollisuutena eikä uhkana. – Seurassamme on seitsemän eri lajijaostoa, joissa voi harrastaa noin neljääkymmentä eri lajia. Vähintään kerran viikos-
sa kokoontuvia harjoitusryhmiä meillä on yli 350. Jos harrastettu laji ei tunnu omalta, on seuran sisältä mahdollisuus löytää itseä kiinnostavampi harrastusmuoto, Visa kertoo. Seuran aktiivit ovat motivoituneet kehittämään seuraa jatkuvasti. Seuran lajikirjo onkin elänyt myös viime vuosina. Vuonna 2020 seuran lajivalikoimaan otettiin yli 100 vuoden tauon jälkeen takaisin uinti. Tänä vuonna mukaan tuli uutena lajina breikki. – Olemme breikissä edelläkävijä, sillä Turun Urheiluliitto on ainoa urheiluseura Suomessa, jossa lajia voi harrastaa. Toivottavasti vuoden 2028 Olympialaisissa näemme mustakeltaisia urheilijoita myös breikissä edustamassa Suomea, Visa toteaa toiveikkaasti.
Eri tasoiset liikkujat ovat seuralle tärkeitä. Tavoitteena voi olla oman kunnon kohottaminen, liikunnallisen elämäntavan löytäminen tai Olympiamitalin saavuttaminen.
Lisämääräraha Rautakadun liittymän suunnitteluun
NAANTALI
Asemakaavatyön yhteydessä laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa Naantalissa on todettu tarve tehdä laajemmin katujen ja vesihuollon parantamista ja saneeraamista kuin pelkkä kiertoliittymän rakentaminen Rautakadun ja Ruonan yhdystien liittymään.
Rautakadun ja Ruonan yhdystien liittymän suunnitteluun esitetäänkin nyt
– Samaan aikaan kun Silja Kosonen tavoitteli Pariisin Olympialaisissa olympiamitalia, Urheilupuistossa yleisurheilukoululaiset 5-vuotiaista lähtien tutustuivat yleisurheilun saloihin, toteaa Visa hymyillen.
Perustoiminnan lisäksi seura on tunnettu tapahtumajärjestäjä.
– Paavo Nurmi Games, Paavo Nurmi Marathon, SuperTreenit, Paavo Nurmi Marathon, Ruissalojuoksut, Aurajoen Yöjuoksu ja Turku Touring Pyöräily, Visa luettelee seuran suurimpia tapahtumia.
Visa kertoo, että kaiken kivijalkana ovat aktiiviset vapaaehtoiset.
– Olemme urheiluseuraksi melko suuri työnantaja. Meillä on noin kaksikymmentä päätoimista työntekijää ja 250 tuntityöntekijää. Ilman vapaaehtoistoimijoita emme kuitenkaan pystyisi toimimaan, Visa kiittelee.
turun seutusanoMat
k
s k u k s e s s a p ä ä s e t k e s k u s t e l e m a a n f y s i o t e r a p e u t i n k a n s s a t u k i - j a l
t e y
h t t p s : / / u s 0 6 w e b z o o m u s / j / 8 3 3 8 9 4 6 1 1 5 7 , e l l e i t o i s i n m a i n i t a
T E E M A P Ä I V Ä T T i 3 9 k l o 1 2 0 0 K i p e ä n n i s k a n i t s e h o i t o - m i n i l u e n t o
M a 9 9 k l o 1 2 0 0 L i i k u T u r u s s a – k a u p u n g i n l i i k u n t a p a l v e l u i d e n t a r j o n t a t u t u k s im i n i l u e n t o ( T o p i H e l l a , T u r u n k a u p u n g i n l i i k u n t a p a l v e l u t )
K e 1 1 . 9 . k l o 1 2 - 1 8 T U L E - t e r v e y d e n m i t t a u s p ä i v ä ( v a i n T U L E - t i e t o k e s k u k s e s s a )
M a 1 6 9 k l o 1 2 0 0 L i h a s v o i m a h a r j o i t t e l u n m e r k i t y s t u k i - j a l i i k u n t a e l i n t e r v e y d e l l e - m i n i l u e n t o T o 1 9 9 k l o 1 2 0 0 A s a h i t u t u k s i - l i i k u n t a h e t k i ( R i s t o L e h t o , A s a h i N o r d i c ) M a 3 0 9 k l o 1 2 0 0 K i p e ä n p o l v e n l i i k e h a r j o i t t e e t - t o i m i n n a l l i n e n t i e t o i s k u T u t u s t u l a a j a a n k a i k i l l e a v o i m e e n j a m a k s u t t o m a a n t o i m i n t a a m m e - w w w t u l e f i
55.000 euron lisämäärärahaa. Kaupunginhallitus päätti esittää kyseisen 55.000 euron lisämäärärahan hyväksymistä edelleen valtuustolle. Tällöin Ruonan yhdystien ja Rautakadun liittymäjärjestelyjen uusi suunnittelumääräraha on 120.000 euroa.
Nousiaisten kunnan nettisivuille lisää
NOUSIAINEN
Erika Mäkeläisen ja SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite avoimuuden ja osallistamisen lisäämiseksi Nousiaisissa on saanut vihreää valoa. Nousiaisten kunnan nettisivuille tullaan lisäämään luottamushenkilöhaku, josta näkee, mihin päätöksentekoelimeen luottamushenkilö on ni-
tietoa
mettynä. Myös luottamushenkilön kuva on mahdollista liittää mukaan. Samoin jatkossa kunnan nettisivuilta tulee löytymään luottamushenkilöiden osallistumisaktiivisuus toimielinkokouksissa.
Louhisaaressa vietetään elomarkkinoita
MASKU
Louhisaaren elomarkkinat järjestetään 31. elokuuta kello 11–15 kartanolinnan merenpuoleisessa puistossa. Myynnissä on muun muassa satokauden herkkuja, käsitöitä, taidetta, luonnontuotteita, puutöitä, kransseja, mausteita, leivonnaisia ja vanhoja esineitä.
Maskun Askaisissa pidettävillä markkinoilla on ohjelmaa myös perheen pienimmille. Rapsutteluvuohet Urho ja Tauno ovat paikalla kello 12–14. Lisäksi puistossa voi kokeilla poniratsastusta koko tapahtuman ajan.
turun seutusanoMat
Marko Vuosjoki
Marko Vuosjoki
Laita kesämökki talviteloille
Kun tekee huolella mökin syystoimet, ensi keväänä mökille on taas mukavampi mennä.
MÖKKEILY
Moni lopettaa mökin käytön elo-syyskuun vaihteessa ja jättää mökkinsä talviteloille. Jos mökkiä ei talvella käytetä, mökin syystoimet kannattaa tehdä huolella – silloin seuraavan vuoden mökkikausi alkaa taas keväällä sujuvammin.
Jos mökki jää talveksi kylmäksi, vesiputkistot on syytä tyhjentää, sillä pienikin vesimäärä voi jäätyessään aiheuttaa ison vahingon.
Mökkiin on myös jätettävä tuuletusta, jotta kosteus ei pääse imeytymään rakenteisiin.
Joillekin mökeillä jätetään talveksikin peruslämpö. Tällöinkin mökin sisällä ovet on syytä jättää auki, jotta lämpö kiertää koko rakennuksessa. Lämmityslaitteiden kunnosta ja puhtaudesta on tietenkin huolehdittava erityisen tarkkaan, jos mökillä ei talvikaudella käydä
Kesämökin syystoimet kannattaa tehdä huolella, jotta seuraavana keväänä mökille olisi taas mukava mennä.
lainkaan.
Kun mökillä ei käydä pitkään aikaan, voivat hiiret ja jyrsijät aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Kaikki jyrsijöille sopiva syötävä tulisi poistaa mökiltä tai ainakin säilyttää umpinaisissa astioissa. Hiirenpyydykset kannattaa kaiken varalta asentaa mökkiin. Kaikki sähkölaitteet
on syytä irrottaa pistorasioista ja jos mökin järjestelmät eivät talvella tarvitse sähköä, sen voi katkaista talveksi.
Irtainta omaisuutta ei kannata turhaan jättää mökille varkaita houkuttelemaan.
Mökkinaapurit voivat olla iso apu – jos naapurit käyvät omalla mökillään
talvellakin, heitä voi pyytää käymään omalla mökillä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.
Mökin piha-alueella on myös paljon tekemistä. Laiturien kelluvat osat siirretään pois vedestä ja paikalleen jäävän laiturin kiinnitykset on syytä tarkistaa huolellisesti.
Laatikkoviljely edistää hyvinvointia
ASUMINEN
Turun yliopiston ympäristötieteen väitöskirjatutkija Laura Tuominen selvitti yhdessä tutkimusryhmän kanssa, kuinka koronaviruspandemia vaikutti kaupunkiviljelyyn, sen hyötyvaikutuksiin ja viljelijöiden asenteisiin.
Tutkimusryhmä on tarkastellut Turussa tapahtuvaa kaupunkiviljelyä jo ennen pandemiaa, ja he tekivät tuoreessa tutkimuksessaan vertailua aiemman aineiston sekä pandemian aikana vuosina 2019–2021 kerätyn aineiston välillä. Tutkijat keräsivät ekologisen aineistonsa kenttätutkimuksin ja teettivät viljelijöille kyselytutkimuksia.
– Havaitsimme, että monilla tutkimukseen osallistuneilla laatikkoviljelyn merkitys kasvoi pandemian seurauksena.
Yhä useampi aloitti viljelyn tai siitä tuli viljelijöille entistä tärkeämpää. Tämä tukee aikaisempiin tutkimuksiin perustuvaa
Pihakalusteet, vesivälineet ja tietenkin vene puhdistetaan, huolletaan tarvittaessa ja viedään turvalliseen säilytystilaan. Mökin rännit on syytä puhdistaa ja myös varmistaa, että vesi ohjautuu talosta poispäin. Terasseille ei kannata jättää yhtään ylimääräistä tavaraa, sillä ne likaantuvat ulkona ollessaan.
Mökin piha-alueella rakennuksen lähellä olevat puut kannattaa myös tarkistaa ja tarvittaessa kaataa, etteivät talvimyrskyt kaada puita rakennuksen päälle.
Lisää mökin syyshuollosta saa muun muassa Omakotiliitosta. Marko Vuosjoki
oletusta, että laatikkoviljely todella lisää resilienssiä, eli se on voinut tukea
ihmisten kykyä selvitä pandemiatilanteen aiheuttamista haasteista, Tuo-
minen kertoo. Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen,
että kaupunkiviljelyn sosiaalinen merkitys kasvoi pandemian aikana enti-
sestään.
Turussa laatikkoviljely on kasvattanut suosiotaan joka vuosi sen jälkeen, kun kaupunki alkoi tarjota viljelylaatikoita kaupunkilaisille vuonna 2016. Viimeisimpänä tutkijoiden tarkastelemana ajanjaksona vuonna 2021 Turussa oli noin 800 laatikkoa miltei 300 eri sijainnissa.
– Koronapandemia osoitti meille, että yksilöiden ja yhteisöjen resilienssin ylläpitäminen ja lisääminen on välttämätöntä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääsy kaupunkien viheralueille, kuten puistoihin ja puutarhoihin, tuki ihmisten resilienssiä ja hyvinvointia pandemian aikana, Laura Tuominen sanoo.
Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että pandemian vaikutus kaupunkiviljelyyn saattaa olla jopa transformatiivinen eli se on voinut muuttaa toimintaa pysyvästi.
turun seutusanoMat
Laura Tuominen viljelylaatikon vieressä. Kuva: Laura Tuominen.
Löytöretki Wirmoon vie katselijansa matkalle Mynä-Mynä-Maahan
MYNÄMÄKI
Mynämäen vierailluimpiin kohteisiin kuulunut Mynä-Mynä-Maa purettiin keväällä, mutta nyt tarjoutuu mahdollisuus päästä tunnelmoimaan yhteisötaideprojektia jälkikäteen. Lizeliuskodin purkutaidekokonaisuutena tunnettu Mynä-MynäMaa esittäytyy uudessa Löytöretki Wirmoon -kirjassa.
Elokuun alussa ilmestyneen kirjan tekijöinä ovat Sophia Bartsch ja Katja Mahal. Tarinaan keskeisesti liittyvä Hilma-dinosaurus perustuu Bartschin Mynä-Mynä-Maahan valmistamaan Käpypalmumetsä-installaatioon. Dioraamaansa varten hän rakensi muiden veistosten lisäksi kaksimetrisen Hilma-brachiosauruksen pääasiassa kierrätysmateriaaleista, muun muassa pöydästä, patjoista, pahviputkista ja paperimassasta.
Katja Mahal sen sijaan toteutti Mynä-MynäMaa-taidekokonaisuuteen Onnenläntti tai joku
muu – maataloustuottajan maailma -teoksen yhdessä Mietoisten MTKyhdistyksen kanssa. Tekijöiden mukaan kirjan jokaisella aukeamalla voi löytää oman MynäMynä-Maan maailmansa. Bartsch on yhdistänyt kirjan kuvituksessa akvarelleja valokuviin, joiden lopputuloksena syntyi moniulotteinen katselukirja. Kirja on sanaton ja sopii siksi hyvin erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. Turkulainen Sophia
Bartsch toimii kuvittajana ja graafisena suunnittelijana, toteuttaa seinämaalauksia, valmistaa erikokoisia veistoksia eri materiaaleista sekä rakentaa installaatioita. Lisäksi Bartsch on työskennellyt suunnittelijana ja ohjaajana yhteisötaiteellisissa projekteissa. Hänen erityisalaansa ovat vesivärimaalaukset luontoaiheista, joihin hän ammentaa inspiraationsa erityisesti historiallisista kasviokuvista.
Rabbit Visuals teki 360-kameratekniikalla Mynämäen kunnan ja Saaren kartanon residenssin yhteisötaiteellisena projektina syntyneestä Mynä-Mynä-Maasta virtuaalisen version, johon voi tutustua Koneen säätiön verkkosivuilla. Klikkaamalla pohjapiirroksessa olevia pisteitä saa esille tarkempia tietoja tekijöistä sekä teoksista. Sivuilla voi myös lukea sanataiteilija Veera Vähämaan sanataideteoksia, jotka kertovat Mynä-Mynä-Maasta ja sen huoneista.
Vuosien 2022–2024 aikana Mynä-Mynä-Maassa ehti käydä lähes 14 700 vierailijaa. Kirjan lopussa löytyy tietoisku valokuviin tallentuneesta Mynä-MynäMaasta. Mynä-Mynä-Maa on ollut Euroopan tasollakin merkittävimpiä yhteisötaideteoksia.
katariina Mäkinen-Önsoy
Maskun kunnan johdolle luottokortit
MASKU
Maskun kunnanhallitus päätti, että Maskun kunnan toimialajohtajille, tehtäväalueiden johtajille, koulujen rehtoreille sekä varhaistusyksiköiden johtajille hankitaan kunnan luottokortit ja annetaan näihin liittyvä tilinkäyttöoikeus. Luottokortilla teh-
tävissä hankinnoissa noudatetaan kunnan hallintosääntöä ja hankintaohjetta. Lisäksi talous- ja henkilöstöjohtaja laatii luottokorttien käytöstä viranhaltijoille erillisen ohjeen. Samalla lakkautetaan tällä hetkellä voimassaolevat kunnan pankkikortit.
Marko Vuosjoki
HUSQVARNA 445 II 13" Moottorisaha
STIHL RMI 422.2 PIENI JA VOIMAKAS ROBOTTILEIKKURI
STIHL RE 130 PLUS Painepesuri
Helppo käynnistää • Tehokas yleissaha • X-Torq®-moottori
• Leikkuukorkeus 20-60 mm • Suojattu PIN-koodilla • Selkeä LCD-näyttö
• Annosteltava pesuainesäiliö
• Max.vesimäärä 500 l/h
• Letkun pituus 9m
• Työpaine 135 bar
KAUPAN PÄÄLLE:
Sportsman 570 EFI 4×4 T3b -mönkijä sekä
• Pikakiinnitteinen puskulevysarja (sh.1123€)
• Kestävä Polaris 2500lbs sähkövinssi (sh.416€)
• Monikäyttöinen Polaris-peräkärry (sh. 990€)
+Tk. 450,(Svh. 13 319,-)
Asemapalvelut siirtyivät Logomoon
Tampereen suuntaan matkaavien junien raiteille kuljetaan Logomon sillan kautta.
LIIKENNE
Turun vanha päärautatieasema on poistunut käytöstä, ja asemapalvelut ovat siirtyneet vanhasta a semarakennuksesta Logomoon. Junalla Tampereen suuntaan matkustavien on nyt kuljettava Logomon sillan kautta oikeille raiteille ja Helsingin suuntaan matkustavat jatkavat toistaiseksi matkustamistaan Kupittaan asemalta käsin.
Junat Tampereen suuntaan lähtevät siis raiteilta, joihin kuljetaan Logomon sillan kautta, ja Helsingin suuntaan junat kulkevat
Lippuautomaatti sijaitsee portaikon alla Logomon päässä siltaa. Kuva: Susse Määttänen.
toistaiseksi vain Kupittaan asemalta. Logomon sillan kautta pääsee raiteille portaita tai hissiä käyttäen.
Vanhalla päärautatieasemalla ei ole enää mitään VR:n palveluja ja VR etsii sille uutta käyttöä.
Nyt Tampereen suuntaan matkustaville on asemapalvelut Logomossa, josta löytyvät odotustilat, wc:t, kahvila ja
lounasravintola sekä junien aikataulunäyttö. Logomon asemarakennus on avoinna arkisin kello 6.30-21 ja viikonloppuisin kello 7.30-21.
Lippuautomaatti sijaitsee Logomonsillan portaikon alla ulkona, Logomon asematilojen sisäänkäynnin läheisyydessä.
Logohub-pysäköintitalo valmistuu Ratapihankadun varteen tämänhetkisten arvioiden mukaan vuonna 2026, jolloin asemapalveluiden on tarkoitus siirtyä talon pohjakerrokseen.
Tällä hetkellä maksulliset parkkipaikat ovat Ratapihankadun puolella ja myös nouto- ja saattoliikenteelle on varattu oma alue Ratapihakadun puolelta Logomon sillan vie-
Mynämäessä matkataan lumottuun puutarhaan
MYNÄMÄKI
Mynämäen kirjastossa on 2.–30.9. esillä taidenäyttely Matka lumottuun puutarhaan – Tiltu Nurmisen ja Satu Haapalan kollaaseja ja runoja. Näyttely edustaa niin ruusuista rakkautta kuin elämänmatkan piikkioksia ja matkan varrelle sattuvia vaaroja ja vastoinkäymisiä.
Tiltu Nurmisen lyijykynäpiirrokset, akvarellikollaasit ja runot sekä Satu
Haapalan sekatekniikkakollaasit ja runot ovat täynnä ruusu- ja puutarhateemaisia vertauskuvia. Elämä on matka, jokainen ihmissuhde on matka, ja suhde itseen on matka. – Käytän kollaaseissani kankaan lisäksi paperia, höyheniä, kaarnaa, kotilonkuoria, kuivuneita orkideankukkia sekä pistaasimantelin kuoria, Satu Haapala kertoo. – Konkreettisimmin matkateema näkyy kollaasissa, joka kertoo äidin
Teatteritoimijat näkevät
UUTISET
Suomen Teatterit ry (Stefi) on julkaissut tiedotteen siitä, miten hallituksen suunnittelemat leikkaukset uhkaavat teatteritoimintaa Suomessa.
Valtiovarainministeriön 9.8. julkaisema budjettiehdotus antoi kylmää kyytiä suomalaiselle esittävän taiteen kentälle. Valtiovarainministeriö esittää, että vakiintuneiden ammattiteattereiden rahoitus vähenisi jopa 13 %, eli suhteessa enemmän kuin monilla muilla aloilla.
– Suuri yleisö ja päättäjät eivät välttämättä hahmota leikkausten mittakaavaa, mutta suomalainen teatteri nykymuodossaan on vaarassa kadota, mikäli suunnitel-
lut leikkaukset toteutuvat, Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen sanoo.
Paikalliset teatterit, kuten Åbo Svenska Teater ja Linnateatteri, jakavat Stefin ja koko teatterikentän huolen.
Vuoden 2025 valtionosuusleikkaukset merkitsevät Åbo Svenska Teaterin (ÅST) osalta pahimmillaan 188 000 euron menetystä. ÅST:lle on tärkeää, että teatteri taiteenmuotona on kaikkien saatavilla.
Leikkaukset merkitsevät pitkällä aikavälillä, riippuen toiminnan sopeuttamisesta, että tuotantoja on vähemmän ja/tai ne ovat pienempiä. Lisäksi vuodelle 2026 on odotettavissa vähintään yhtä suuret valtion-
ja isän yhteisestä, lähes 60 vuotta kestäneestä matkasta, jatkaa Haapala. Maskussa asuva Satu Haapala valmisti näyttelyn nousiaislaisen taiteilijaystävänsä Tiltu Nurmisen kanssa.
– Ystävien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin muutamia oivalluksia, jotka voisivat liittyä sisäiseen matkaan kohti lumottua puutarhaa. Tämän erikoisen ajan keskellä kaikkein tärkein asia, mitä voisi omassa
elämässään tehdä, olisi luoda iloa ja rakkautta ja tehdä niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Siten voi irrottaa itsensä pelkoenergiasta tai muista matalavärähteisistä tunteista, Nurminen pohtii.
Nurminen teki aluksi lyijykynäpiirroksia ruusuista tutkien terälehtien muotoja ja suhdetta toisiinsa ennen kuin alkoi koota akvarellikollaaseja näyttelyä varten.
– Myöhemmin huomasin, että nämä pienet
luonnokset alkoivat elää omaa elämäänsä muodostaen oman kokonaisuutensa, ruusutarhan. Niiden alkuperä on valokuvissa, joita olen ottanut oman pihan ruusuista, Nurminen lisää. Suuremmissa akvarellikollaaseissa hän on pyrkinyt tavoittamaan ruusujen viehkeyden, runsauden, herkkyyden ja yltäkylläisyyden. Ruusu on puutarhan kuningatar, joka lumoaa paitsi muodollaan, värillään ja ylväy-
taiteeseen suunnatut leikkaukset
osuusleikkaukset. Yhtälö on erittäin vaikea.
– Paniikinomaisessa yleisön tavoittelussa teatterit saattavat nyt houkutella yhä suppeammalla ohjelmistolla, pelata niin sanotusti varman päälle. Monimuotoisuus sekä yleisössä että tarjonnassa on uhattuna, jyrähtää teatterinjohtaja Kira-Emmi Pohtokari.
– Toiminta, jota ohjaa ainoastaan raha ja rahasta puhuminen on lyhytkatseista; haluamme toimia sisältö edellä, Pohtokari painottaa.
Leikkaukset esittävän taiteen, teatterin, tanssin ja sirkuksen, valtionosuusrahoitukseen tarkoittaisivat pahimmillaan useampien ammattiteattereiden alasajoa ja konkursseja.
Nyt esitetyt leikkaukset ovat osa kehysriihessä päätettyä säästöpakettia, jossa linjattiin että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuu 50 miljoonan euron lisäleikkaukset vuonna 2025. Tästä summasta valtiovarainministeriö on jyvittänyt 60 % leikattavaksi kulttuurista, vaikka kulttuurin osuus ministeriön koko budjetista on vain noin 7 %.
Vuodelle 2025 esitetyt leikkaukset ovat kuitenkin vasta alkua: hallitus kaavailee mittavia leikkauksia myös vuodelle 2026. Teatterit ja muut esittävän taiteen toimijat ovat keskeinen osa alueiden elinkeinoelämää ja niiden toiminnalla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Valtiovarainministeri-
restä. Saattoliikenteelle on varattu alue myös vanhan asemarakennuksen pihalla, sieltä kävelee Logomon sillalle kymmenisen minuuttia.
Fölillä Logomoon kulkevat voivat käyttää linjoja 20, 61 ja P3, jotka kaikki kulkevat Köydenpunojankatua Logomon pysäkkien 1017 ja 1016 ohi.
Autolastaus Tampereen suuntaan meneviin juniin on siirtynyt Logomon puolelta takaisin Ratapihankadun puolelle. Helsinki–Turku -junayhteyden on tarkoitus palata Logomon edustan uusille raiteille joulukuussa 2024.
dellään – myös hurmaavalla tuoksullaan. Näyttelyn avajaiset pidetään torstaina 12.9. kello 18. Avajaisissa taiteilijat esittelevät teoksiaan ja ajatuksiaan näyttelyn teemoista. Lisäksi yleisö saa kokea hoitavan musiikin konsertin.
katariina Mäkinen-Önsoy
uhkaavina
ön esittämien leikkausten vaikutukset kohdistuisivat siten myös ympäröiville elinkeinoaloille. – Teatterit toimivat monesti alueensa vetonauloina, joten myös ravintola-, matkailu- ja kuljetuspalvelut hyötyvät teatteritoiminnasta. Teattereihin kohdistuvilla leikkauksilla olisi moninaisia kerrannaisvaikutuksia, Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo.
Turussa on jo vuosien ajan pohdittu Turun kaupungin hankkeita myöten, miten edistää alueen elinvoimaisuutta kulttuuritapahtumien avulla.
Teatteri on erinomainen tapa houkutella alueelle matkailijoita ympäri vuoden. Kulttuurista leikkaaminen kuitenkin
pakottaa teattereita supistamaan ohjelmistotarjontaansa sekä lyhentämään omien tuotantojen esityskausia. Suomen koko maan kattava ammattiteatteriverkosto mahdollistaa yleisöille laadukkaita taidekokemuksia ympäri Suomen. Teatterit saavuttavat yleisöjä usein myös omaa kaupunkia laajemmalta alueelta, ja näin ollen lisäävät muun muassa hotellien käyttökapasiteettia lomasesonkien ulkopuolella. Esitettyjen rahoitusleikkausten myötä on vaarana, että Suomessa on tulevaisuudessa katvealueita, joissa ei pääse kokemaan ammattiteatteria.
Marko Vuosjoki
turun seutusanoMat
Naantalin alueen seurakunnat – syksyn 2024 toimintakauden aloitus
Vauvan päivän tapahtuma, Vauvat ja luonto – Pidetään yhdessä huolta! pe 27.9. klo 9-13 Naantalin seurakuntakeskus, Piispantie 2. Ohjelmaa vauvaperheille. Järj. Varha yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
NAANTALIN KIRKKO
Avoinna keskiviikkoisin klo 12-14 ja sunnuntaisin ja juhlapyhinä klo 9-12.
JUMALANPALVELUKSET
Naantalin kirkossa
Su 1.9. klo 10 toimintakauden aloitusmessu ja vapaaehtoisten siunaaminen. Jouko Ketola, kitara ja laulu. Kirkkokahvit.
Su 8.9. klo 10 messu. Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen muistopäivä. Messun jälkeen seppeleenlasku Laivaston muistoristillä.
Su 15.9. klo 10 messu.
Su 22.9. klo 18 Tuomasmessu.
Naantalin seurakuntakeskuksessa
Su 29.9. klo 10 perhemessu. Messun jälkeen lounas ja puuhaa koko perheelle. Tapahtuma on maksuton.
Velkuan kirkossa
Su 22.9. klo 15 messu.
MESSUJEN PÄIVÄ TO 12.9.
Seurakunnan työntekijät jalkautuvat eri puolille kaupunkia pitämään ehtoollishartauksia. Ks. tarkemmat tiedot www.naantalinseurakunta.fi/tapahtumat.
ARKIEHTOOLLINEN
keskiviikkoisin klo 12 Naantalin seurakuntakeskuksen kappelissa (Piispantie 2).
MUSIIKKIA
Iltamusiikkia pappilassa ma 9.9. klo 18.30, Kylentie 1. Uli Kontu-Korhonen laulattaa vanhoja koululauluja ja kansanlauluja sekä esittelee keskiaikaisia soittimia. Jeesus, lasten ystävä -lauluilta la 21.9. klo 18 Naantalin kirkossa. Lasten ja nuorten Siionin lauluja ja virsiä. Iltahartaus. Meren laulua kuuntelen -Turun VPK:n puhallinorkesterin hyväntekeväisyyskonsertti to 26.9. klo 19 Naantalin kirkossa. Solistina Sami Nieminen, kapellimestarina Reijo Borman. Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen. Ohjelmavaraukset ennakkoon 15€ (+tilausmaksut 1,80€ / tilaus lippu.fi).
KUOROT
Chorus Gratiae keskiviikkoisin klo 18-20 Naantalin seurakuntakeskuksessa. Ota yhteyttä: kanttori Miika Hartikainen, 040 1308 317, miika.hartikainen@evl.fi. Lapsikuoro Laaksonlapset, ks. tarkemmat tiedot Koululaisille –otsikon alta.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Avoin perhekerho (ei ennakkoilmoittautumista, maksuton) maanantaisin klo 9–12, Nuhjalan toimitila, Isotalontie 9 (kerrostalon alakerta) keskiviikkoisin klo 9–12, Naantalin seurakuntakeskus, varhaiskasvatuksen toimitila, Piispantie 2 (sisään Leppiksen leikkipaikan ovesta).
Vauvakerho (ei ennakkoilmoittautumista, maksuton) tiistaisin klo 9–12, Naantalin seurakuntakeskus, varhaiskasvatuksen toimitila, Piispantie 2.
Päiväkerho, varhaiskasvatusta 2–5-vuotiaille (ennakkoilmoittautuminen) tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12, Nuhjalan toimitila, Isotalontie 9.
Ota yhteyttä: Päivi Sillanpää, puh. 040 130 8326, paivi.sillanpaa@evl.fi.
Seuraa meitä: Facebook: Lapset hoi! – Naantalin seurakunnan lapsiperheet Instagram: @naantalinsrklapset
KOULULAISILLE
Kerhoilmoittautumiset: www.naantalinseurakunta.fi/koululaisille. Kerhotoiminta on maksutonta.
Kokkikerhot alakouluikäisille (ilmoittautuminen) maanantaisin klo 13.30–15.45. Naantalin seurakuntakeskus, Piispantie 2 tiistaisin klo 13.30–15.45 Nuhjalan toimitila, Isotalontie 9. Askartelukerho alakouluikäisille (ilmoittautuminen) keskiviikkoisin klo 15–16 Naantalin seurakuntakeskus, varhaiskasvatuksen toimitila, Piispantie 2. Yllärikerho alakouluikäisille (ilmoittautuminen) torstaisin klo 13.30–15.45 Nuhjalan toimitila, Isotalontie 9. RC-kerho 7–14-vuotiaille maanantaisin klo 16.30–18, Naantalin seurakuntakeskus, Dipoli, Piispantie 2. Lisätiedot: Miika Silvennoinen, puh. 040 130 8330. Lapsikuoro Laaksonlapset alakoululaisille (ei ilmoittautumista, maksuton) keskiviikkoisin klo 16.30–17.30, Naantalin seurakuntakeskus, Piispantie 2. Ota yhteyttä: kanttori Riina Rautakoski 040 1308 318.
NUORILLE
Isostoimintaa ja muuta nuorten toimintaa nuortentila Dipolissa, Piispantie 2. Ota yhteyttä: Jari Hiitola, puh. 040 1308332. Lisätietoa: www.naantalinseurakunta.fi/nuorille.
CAFÉ ARMO JA KIRPPUTORI
Avoinna ma 2.9. alkaen: ma, ti, ke, to klo 10-14, Naantalin seurakuntakeskus, Piispantie 2. Hyvää huomenta naantalilaiset -tilaisuus tiistaisin klo 11.
AIKUISILLE
Naantalin seurakuntakeskuksessa
Viikkotoiminta alkaa pääsääntöisesti viikolla 36. Ks. tarkemmat tiedot www.naantalinseurakunta.fi/tapahtumat. Crosspoint-ilta su 15.9. klo 17, pääsali. Ylistystä, puheita, rukousta. Musiikissa duo Marjo&Mikko. Lapsille pyhäkoulu. Yhteinen iltapala. Armonlaakson miehet ke 25.9. klo 18, pääsali. Puhujana Arni Hukari, Suomen liikemiesten lähetysliitto. Illan isäntinä muusikko Joel Hallikainen ja pastori Jussi Meriluoto. Kahvit klo 17.30. Naisten pysäkki ke 25.9. klo 18, kahvila Café Armo. Puhujana Titta Hassila.
Omaishoitajien ryhmä to 26.9. klo 14, rh 3. Vanhusten viikon pääjuhla ke 9.10. klo 12, pääsali.
DIAKONIATYÖNTEKIJÄ PÄIVYSTÄÄ maanantaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 10-12 Naantalin seurakuntakeskuksessa, Piispantie 2. Sisäänkäynti pääovista alakerran diakoniatoimistoon.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 10-12.
Pienoismallikerho alakoululaisille torstaisin klo 12-16. Kerhonohjaajana Anna Suhonen, p. 0400 801155.
AIKUISILLE
Rymättylän seurakuntakodissa
Olohuone joka kuun 1. ti klo 15-17 alk. 3.9.
Naisten piiri joka 2. ti klo 18-20 alk. 17.9. Aahollilla (Kirjalan kirkkotie 2).
Kultaisen iän kerho joka kuun 2. ti klo 13-14.30 alk. 10.9. Lähetyspiiri joka kuun 1. ke klo 13-15 alk. 4.9.
Äijäkerho joka kuun 2. ke klo 14-16 alk. 11.9.
Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18-20.
Äiti Teresa -piiri torstaisin klo 12-14.30 alk. 12.9.
Katavakoti-hartaudet to 29.8., 12.9. ja 26.9. klo 13.30. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 alk. 5.9.
MUUTA
Rymättylän kirkossa
Tekstinlukutreenit uusille ja kokeneille raamatuntekstien lukijoille su 1.9. klo 11.30.
Hiljenevä kesäilta -konsertti su 1.9. klo 16. Lauluyhtye Vala sekä lied-duo Lotta Peltola (laulu) ja Antti Kujari (piano).
Rovastikunnallinen JE25-workshop Rymättylässä ke 11.9. klo 11- 16. Millä eri tavoin pyhiinvaellusta voi toteuttaa? Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa. Ilmoittautumiset: https://www.arkkihiippakunta.fi/kalenteri.
Siioninvirsiseurat su 29.9. klo 15. Puhujina Harri Raitis, Anna Kaisa Siltanen ja Raimo Ojala.
JUMALANPALVELUKSET
Messu Rymättylän kirkossa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10. Kuukauden viimeisenä sunnuntaina sanajumalanpalvelus.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Rymättylän seurakuntakodissa Kaupungin perhekerho tiistaisin klo 9.30-12.
JUMALANPALVELUKSET
Merimaskun kirkossa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10
LAPSILLE JA PERHEILLE
Merimaskun seurakuntakodissa
Perhekerho maanantaisin ja tiistaisin klo 10-12. Alkuhetki, ohjattua toimintaa, yhdessäoloa sekä leikkiä. Tarjolla kahvia, mehua, keksejä ja suolaista.
AIKUISILLE
Merimaskun seurakuntakodissa
Naantalin vanhusten tuki ry:n Merimaskun kerho ma 9.9. klo 12.30. Hartaus sekä muuta ohjelmaa.
Käsityöpiiri to 5.9. ja 19.9. klo 13. Kahvin ja jutustelun lomassa neulotaan tilkkupeittoja lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen SPR:n kautta.
Avoin rukouspiiri to 5.9. ja 19.9. klo 15.30. Merimaskun seurakunnan päiväpiiri to 26.9. klo 12.30. Mukana kirkkoherra Markku Ahlstrand.
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Ma 2.9. klo 14 – 15.30 Naantalin muistikahvila, os. Kreivinniityn järjestötalo, Maijamäentie 3. Muistikahvila on muistin toiminnasta kiinnostuneiden avoin keskustelupaikka. Muistiyhdistyksen Vahvahankkeen työntekijät puhumassa kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. puh. 040 673 3829.
Turun Seudun Omaishoitajat /Omaishoitokeskus Omaishoitokeskuksen syyskuun taidenäyttelyssä Tatiana Grönblomin ”Sielun peili”. Avoinna arkisin klo 9–14, sisäänkäynti Omaishoitokeskukseen takaovesta. To 12.9. klo 13–14.30 Senioreiden pöydässä - luento hyvästä ravitsemuksesta. Mari Mäenpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista kertoo hyvän ruoan tärkeydestä. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595.
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. To 29.8. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 2.9. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs. Ma 2.9. klo 18 ilta uusille vapaaehtoisille, ilm. https://oma.punainenristi.fi/ event/30416. Ti 10.9 klo 10 hyvinvointikahvila, asiaa verenpaineesta, prof. Päivi Korhonen, osastolla, 4. krs. Ke 11.9. klo 12 digiapu osastolla, 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Lounais-Suomen Diabetes ry
Ti 10.9. klo 17.00 starttaa Lasten ja nuorten kerho, Turun AMK, Joukahaisenkatu 3. Ke 11.9 kokoontuu Kakkosten Kammari aseman salissa. To 3.10 klo 1616.45 alkaa UUSI vesijumpparyhmä. Ilm. toimistoon. Kysy peruutuspaikkoja syksyn matkoihin toimistosta 04075805113.
Tähkäkerho ry.
Keilausta 29.8. klo 13 Huom torstai. Tokkilassa taas, 16.9. klo 12. Timo Soikkasen "Kekkonen ja Naantali"! Ke 18.9. klo 9 lähdemme Karviaan Anne Mattilan galleriaan (kesto n. 10 tuntia). Ilmoitt. 7.9. mennessä.
Eläkeliiton Raision yhdistys.
Ke 28.8. klo 16.00–18.00 Laulukerho Tokkilassa. Pe 30.8. klo 12.00–13.30 Digi-apu Tokkilassa. Ma 2.9. klo 8.00–9.00 Jooga Tokkilassa. Ma 2.9. klo 9–10.30 Avoimet ovet Tokkilassa (Kauppakuja 2, Tokmannin kiinteistö, käynti ulkopuolelta). Tule tutustumaan yhdistyksemme toimintaan, digiapua saatavana. Ti 3.9. klo 14.00–15.30 Boccia Kerttulan liikuntahallilla. Ti 3.9. klo 17.00–19.00 Digi-kerho kirjaston työpajassa. Ke 4.9. klo 9.00–10.30 Senioritanssijat Tokkilassa. To 5.9. klo 9.30 lähtö Keon pysäkiltä sokkomatkalle. Pe 6.9. klo 12.00–13.30 Digi-apu Tokkilassa. Pe 6.9. klo 14.00–15.30 Boccia Kerttulan liikuntahallilla. Matkojen tiedustelut ja ilmoittautumiset Soile Tuomiselle, puh. 0505730795 tai sohetuominen@gmail.com Ajantasainen tieto yhdistyksemme toiminnasta löytyy: www.facebook.com/ elakeliittoraisio tai www.elakeliitto.fi/raisio -kotisivultamme, sähköposti elakeliittoraisio@gmail.com. Raisio-Seura. Valokuvaesitys "Öljyä-Hernerokkaa-Puukuunareita" Martinsalissa ma 2.9. klo 17. Markku Varnila tarinoi Raision luovutetuista alueista. Vapaa pääsy.
Suomen luonnon päivä ja muinaistulet kutsuvat ulos
TAPAHTUMAT
Perinteinen Muinaistulien yö -tapahtuma järjestetään jälleen Littoisten lavalla ja rannalla elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtuma alkaa tuttuun tapaan tansseilla, joita tahdittaa Neitosetyhtye. Tapahtuma päättyy kokon sytyttämiseen noin kello 21.30.
Liedon Verkatehtaiden 200-vuotisjuhlien kunniaksi lauantaina 31.8. tehdasrakennuksen sisäpihalla vietetään illallista taivaan alla. Juhlavuoden tunnelmissa draamalliselle Verkamatkalle lähdetään verkatehtaan pääportilta vielä 8. syyskuuta kello 14 Littoisen markkinoiden aikaan.
Liedon Vanhalinnan alueella järjestetään perinteinen Linnavuoren yö -tapahtuma 31. elokuuta kello 19.30–22. Illan ilmaisohjelma alkaa pihalla Kaarle Knuutinpoikien jousiammuntanäytöksellä. Vanhalinnan pajalla on sepän työnäytöksiä, kartanon puutarhan puolella saa pelata pihapelejä ja Kivinavetalla palvelee kahvila.
Linnavuoren laelle voi siirtyä kello 21, jolloin tulet syttyvät. Aurajokimelonnan valaistut kanootit ohittavat samaan aikaan linnavuoren. Tapahtuman järjestää Vanhalinnan museon ystävät ry yhteistyössä Liedon Vanhalinnan kanssa.
Muinaistulien aattoillasta nautitaan Maskun kunnankirjastolla 30.8. kello
19–22 satuhetken, muskarin, revontulibongarin valokuvanäytöksen ja Riverside Castlen fantasiamusiikin parissa. Pimenevään iltaan tunnelmaa tuo Aura Companyn tulishow. Koko tapahtuman ajan ohjelmassa on myös makkaranpaistoa, pinssien tekoa ja mukavaa yhdessäoloa.
Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Suomen luonnon päivän lepakkoretki alkaa 31.8. kello 20 Mietoisten seurakuntakodista Suomen lepakoista kertovalla esityksellä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät sll. fi:stä.
Naantali Sunfest – muinaistulien festivaali järjestetään Muinaistulien viikonloppuna. Naantalin Kirkkopuisto muuttuu upean valo- ja tulitaiteen näyttämöksi elokuun pimenevinä iltoina, jolloin nautitaan myös huippuesiintyjien, kuten esimer-
kiksi Juha Tapion, Abreun, Ressu Redfordin, Kaija Koon, Anna Puun ja Viivin, konserteista. Muinaistulien yö perheille Merimaskun Apajalla alkaa kello 18.30. Ohjelmassa on ongintaa ja kasvomaalausta, VPK:n paloautoon tutustumista ja noin kello 20 syttyvän kokon ihailemista.
Röölänrannan Muinaistulien yön ohjelmassa on kello 17 trubaduuri Sanna Jäänvirta. Laiturilla syttyvät tulet ja shamaani Jouko Kontturi saapuu tänäkin vuonna rummuttamaan merelle, valolle ja tuulille laittaen hyvät voimat liikkeelle ja suopeiksi kylälle. Ilotulitusta edeltää Prinssi Rohkea ja Erämaan rotat -esitys. Paimion Jokipuiston jokavuotinen muinaistulien tapahtuma saa jatkoa 31. elokuuta 19.30–21.30 aiheenaan Suomalaisen luonnon voima. Illan oh-
FightBackRun liikuttaa taas ihmisiä
TAPAHTUMAT
Ensimmäistä kertaa jo vuonna 2014 järjestetty FightBack Run liikuttaa ihmisiä Vanhalla Suurtorilla ja Aurajoen rantamilla lauantaina 7. syyskuuta. FightBack Runin ideanikkari Pekka Hyysalo odottaa tämän syksyn FightBack Runilta paljon iloisia kohtaamisia ja huikeaa tunnelmaa. Jo yhdennessätoista FightBack Run -tapahtumassa juostaan ja kävellään tutussa ympäristössä Aurajoen rantamilla. Tapahtumapaikkana on Vanha Suurtori, jossa ohjelma alkaa kello 12 ja
liikkeelle lähdetään noin kello 13. FightBack Runin ajatuksena on alusta alkaen, vuodesta 2014, saada osallistujia liikkumaan matalalla kynnyksellä ja kannustaa myös liikuntarajoitteiset mukaan. Aikoja ei oteta ja jokainen kilpailee vain itsensä kanssa. Alun perin ajatuksena oli tuplata 2,6 kilometrin matka vuosittain aina maratoniin asti, mutta sittemmin siirryttiin yhteiseen kahden tunnin liikunta-aikaan, jonka kuluessa reitin voi kiertää niin monta kertaa kuin haluaa – vaikka vain kerran, puolimaratonin verran eli kahdeksan kertaa
tai enemmänkin.
Pekka Hyysalo juoksi tai omin sanoin ”jolkotteli” puolimaratonin vuonna 2018. – Maratontavoite voi hyvin. Tavoite on jo antanut minulle kaiken, mitä siltä tavoittelin – olen mielestäni oppinut juoksemaan! Nyt sitä pitäisi tehdä reilu 42 kilometriä putkeen enkä ole varma, milloin tulen sen tekemään, mutta olen saanut tavoitteelta jo niin paljon, että olen superkiitollinen. FightBack Runissa keskeistä on siis liikkumisen ilo, yhdessäolo, tsemppihenki ja myönteinen
jelmassa on tanssia, musiikkia, valaistujen veneiden kulkue sekä lasten kaarnaveneiden uittoa. Aikuisten Olohuone ry:n järjestämä ja Paimion kaupungin tukema tapahtuma on kaikille avoin. Turun luonnonsuojeluyhdistys järjestää hyvinvointirasteja sisältävän lähiluontoretken Suomen luonnon päivänä 31.8. kello 12–14. Retki järjestetään Varissuo-Pääskyvuoren alueella, ja se noudattelee osittain alueella kulkevaa Paavon polkua. Kahden kilometrin mittainen reitti on pääsääntöisesti helppokulkuista kuntopolkua. Reitin loppuvaiheessa on metsäisempää polkua. Kuntopolulle mahtuu muutama nousu. Retkelle lähdetään kello 12 Huhtakujan alun parkkipaikalta, jonne retki myös päättyy.
asenne. Liikuntarajoitteisille ja heidän avustajilleen on aiempaan tapaan oma noin 300 metrin maksuton esteettömyysreitti, jonka voi kiertää myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tälle esteettömälle reitille odotetaan tänä vuonna ennätysmäärää osallistujia. Esiintymislavalla nähdään muun muassa All Stars -tanssistudion tanssiesitys. Alku- ja loppuverryttelystä pitää huolen Ville Viikinki, joten tapahtuma-alueella on luvassa hauskaa myös perheen pienimmille.
Marko Vuosjoki
katariina Mäkinen-Önsoy
Aurajokimelonnan valaistut kanootit ohittavat Liedon linnavuoren 31.8. noin kello 21.
Tapani Kiipan juhlanäyttelyn teemana yökerhot ja jazz-musiikki
NAANTALI
Naantalilainen taiteilija Tapani Kiippa avaa 85-vuotisjuhlanäyttelynsä Naantalin Taidehuoneella 3. syyskuuta. Tänä vuonna Kiipan näyttelyn teemoina ovat yökerhot ja jazz-musiikki.
– "Night Club –Jazz" -näyttelyn akvarellit poikkeavat tyyliltään, ideoiltaan ja väritykseltään täysin aikaisemmin tekemistäni meri- tai veneakvarelleista, kertoo Tapani Kiippa.
Näyttelyssä esillä oleva, modernilla akvarellitekniikalla toteutettu parinkymmenen teoksen suuruinen akvarellisarja kuvaa muusikoita, yökerhon tähtiä ja tunnelmaa monipuolisesti ja osin huumorillakin.
– Suhteellisen suurikokoiset teokset ovat valmistuneet parin-kolmen viime vuoden aikana. Akvarellit edustavat estotonta vesivärin käyttöä voimakkaine sävyineen. Sarjan henkilökohtainen tausta on se, että olen toiminut nuoruus-
vuosinani eri kokoonpanojen rumpalina ja viettänyt sen vuoksi paljonkin aikaa tanssilavoilla ja ravintoloissa, kertoo Kiippa.
Esiintyvien muusikoiden maneerit ja yleisön vuorovaikutustilanteet ovat siis Kiipalle tuttuja ja saavat teoksissa osuvia ja humoristisiakin ilmenemismuotoja. – Jo nuoruusvuosista lähtien olin taiteilijana kiinnostunut kaikesta, mikä läheisesti liittyi
jazz-musiikkiin, sirkukseen, show-esityksiin ja performansseihin. Maalausmatkojeni yhteydessä eurooppalaisiin yökerhoihin tekemät vierailut antoivat lopullisen lähtökohdan ja ideat näiden akvarellien syntyyn. Disco-kulttuuri on jätetty tällä kertaa huomiotta, koska se tarjoaisi uuden ja laajan näkökohdan akvarelleille, kertoo taiteilija.
Tapani Kiippa on pitänyt ensimmäisen oman taidenäyttelynsä kotikau-
pungissaan Naantalissa vuonna 1977. Välillä kymmenisen vuotta Helsingissä asuttuaan mies palasi Naantaliin vuonna 2011. Nykyisin Kiipan ateljee on Naantalissa Kreivinkadulla.
Tapani Kiipan näyttely ”Night Club – Jazz” Naantalin Taidehuoneella 3.10. syyskuuta.
Mira Malliuksen kirjauutuus ystävyyden tärkeydestä
KIRJALLISUUS
Ruskolta kotoisin oleva, Botnia-palkittu kuvittaja–muotoilija ja lastenkirjailija Mira Mallius on julkaissut kolmannen osan Meri-karhu-lastenkirjasarjastaan.
Elokuussa ilmestyneessä Meri-karhun kaukaiset kaverit -kirjassa Frank Flamingo on asettunut asumaan Meri-karhun kotimaahan.
Frankin ystävänä Merikarhu rientää tämän kanssa mielikuvitusmatkalle maailman eri kolkkiin. Heillä on monenmoisia kummallisia ihania ystäviä, joita on jälkeenpäin mukava muistella.
Innoituksen Mallius on kirjoihinsa saanut eläinrakkaasta luonteestaan. Erityisesti karhut ovat hänelle tärkeitä. – Minulle tuli toive lapsilta, että he haluaisivat kuulla myös Frank-flamingosta. Niinpä mietin kirjaa, joka kertoisi hyvin erottuvan eläimen tarinaa. On monia teoksia erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä, mutta minusta niitä ei ole koskaan liikaa. Minulla oli myös
halu kertoa lapsille eläimistä, joita ei joka kirjassa näy ja tähän tarinaan sain upotettua monia harvinaisia sekä erilaisia eläimiä, Mallius kertoo. – Piirrän paljon kuvituksia, joissa on suomalaisia eläimiä värikkäissä vaatteissa. Tämä kirja kertoo myös siitä, kuinka nämä eläimet alkoivat pukeutua kauniisiin rusetteihin ja villapaitoihin, lisää Mallius.
Meri-karhu aloitti seikkailunsa Mira Malliuksen ensimmäisessä omassa kuvakirjassa, Meri-karhun suuri suku, joka ilmestyi vuonna 2020. Toisena Malliukselta julkaistiin Meri-karhun joulu 2022. Mira Malliuksen ja runoilija–lastenkirjailija Anna Elina Isoaron kirja Kaksi tätiä nimeltä Veera oli viime vuonna lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana.
katariina Mäkinen-Önsoy
Marko Vuosjoki
Nuoruusvuosinaan rumpalina kunnostautunut Tapani Kiippa on viime vuosina maalannut yökerho- ja jazz-musiikki -teemaisia akvarelleja.
Itämeripäivä tarjoaa monenlaista ilmaistapahtumaa
TAPAHTUMAT
Pullopostia-teos rakentuu kirjastokävijöiden kirjoittamista pulloposteista, joita voi kirjoittaa Turun pääkirjastolla keskiviikkoiltaan 28. elokuuta asti. Pullopostia huipentuu
Itämeripäivänä torstaina 29.8. kello 15–17, jolloin voi astella pääkirjaston sisäpihalla sijaitsevaan Meren Sylin telttaan.
Teltassa voi vastaanottaa pulloposteja kerrallaan 15 minuutin ajan. Esitys on maksuton ja se sopii kaikenikäisille. Janita Hakasen toteuttama esitys on osa Turun kaupungin kulttuurin kärkihanketta. Kulttuurin kärkihankkeen tavoitteena on kehittää ja edistää taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä tukea kaupunkilaisten hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa.
Itämeripäivänä Minun mereni -elokuvan ilmaisnäytöksiä pidetään monissa kunnissa. Kaarina-talossa elokuvaa näytetään kello 18 alkaen, Naantalin Kristoffersalissa kello 19, Paimion Bio Starassa kello 18, Paraisten kirjastossa kello 17 ja Raision kirjaston Martinsalissa kello 17.30 alkavassa tilaisuudessa.
Pinnalla on koko perheen Itämeren juhla Forum Marinumilla, jossa
Janita Hakasen mukaan Pullopostia-teoksessa kohtaavat tarve tulla kuulluksi ja tarve kuulla, kuten aikoinaan mereen laskettuissa pulloposteissa. Kuva: Jani Hakanen.
Turun merellisyys tuntuu tuulenvireessä ja näkyy korkealle kurottelevissa laivojen mastoissa. Osana Turun Itämeripäivää torstaina 29.8. järjestettävään juhlaan on vapaa pääsy kello 14–18. Tapahtumassa pääsee tutustumaan Itämeren tutkimukseen ja kokeilemaan tutkimusmenetelmiä sekä oppimaan Itämeren tilasta ja Itämerta suojelevista toimenpiteistä. Forum Marinumin laituriin rantautuu tutkimusalus, ja piha-alueella luvassa on muun muassa hauskoja visoja, roskien keruuta ja luovaa kirjoittamista.
Itämerihaasteen ja Forum Marinumin muiden Itämeritoimijoiden kanssa yhdessä järjestämässä Itämeren juhlassa päästään nauttimaan elävästä musiikista ja muista esityksistä.
SISU-kollektiivin koostamia rakkauskirjeitä merelle voi sen sijaan kuunnella ja samalla pohdiskella omaa luontosuhdettaan Turun Kesäkadulla.
katariina Mäkinen-Önsoy
Perinteinen kirpputori taas Muumiparkissa
NAANTALI
Jo perinteeksi muodostunut naantalilaisten omakotiyhdistysten takakonttikirppis järjestetään sunnuntaina 1. syyskuuta Muumiparkissa.
Naantalin Omakotiyhdistys ry, Merimaskun Omakotiyhdistys ry ja Rymättylän Pienkiinteistöyhdistys ry ovat tiivistäneet yhteistyötään jo muutaman vuoden ajan. Näkyvimpänä yhteistyönä tämä omakotiyhdistysten kirppis Muumiparkissa järjestetään nyt kolmannen kerran. Kirppistapahtuma kesän päätteeksi, syyskuun alussa, aloittaa myös mukavasti talvikauden aktiviteetit.
Tähän asti säätkin ovat olleet varsin suosiolliset tälle ulkona pidettävälle tapahtumalle.
Kirppis tarjoaa mahdollisuuden tavaran kierrät-
Alpakat ovat tänäkin vuonna mukana Naantalin takakonttikirppiksellä.
tämiseen. Itselle tarpeettomiksi käyneet tavarat ja vaatteet löytävät kirppiksellä helposti uuden omistajan. Tavarat on
helppo lastata autoon ja peräkärryyn, joista myynti tapahtuu. Myös myyntipöydän myytäville tavaroilleen
voi tuoda mukanaan tai vaikka levittää maton parkkiruudulle, josta tavaroita on helppo tutkailla. Tämä syyskuun alun
kirppis tarjoaa mahdollisuuden suursiivoukselle tai vaikkapa mahdollisuuden kodin entisen sisustuksen myymiselle ja uuden hankkimiselle.
Erityisesti lasten vaatteet ja lelut ovat olleet suosittuja niin myynti- kuin ostotuotteitakin. Muutamat ovat jopa löytäneet uuden harrastuksen itselleen kirppistavaroiden myötä.
Kirppiksellä on tänäkin vuonna, edellisten tapaan, myös oheistoimintaa. Kirppiksen kierrosten lomassa pääsee myös kahvilaan, jonka järjestää Café Akseli. Suurempaan nälkään tuo helpotusta makkaran grillaus, jossa grillimestareina ja myyjinä toimivat Merimaskun omakotiväki.
Matkailutila Holvin Alpakat ja Mira Tiinus myös ovat entiseen tapaan mu-
kana kirppisväkeä ilahduttamassa. Alpakat ovat hellyttävä ja turvallinen tuttavuus niin pienille kuin varttuneemmillekin kirppiskävijöille. Viime vuonna mukana ollut Naantalin VPK osallistuu tänäkin vuonna tapahtumaan. Viime vuonna monet lapset pääsivät paloauton ratin taakse istumaan, mistä on kuultu vielä pitkin vuotta. Kirppistapahtuma alkaa sunnuntaina kello 11 ja päättyy klo 14. Kirppiksen tapahtumaalue on radan viereinen parkkipaikka. Alueelle tultaessa oikeanpuoleinen tie vie parkkialueelle, missä on tapahtumassa kävijöille maksuton pysäköinti.
