Itäkulma 18.02.2016

Page 1

Torikaffella Itä-Turun aktiivi Mika Maaskola

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi? Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 3

ITĂ„KULMA

18.2.2016

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

Holiday Club Caribia laajentaa ja uudistaa palvelutarjontaansa

6<67$1( +<'5$7,21 7$, 6<67$1( %$/$1&( 6,/0g7,3$7 PO +\GUDWLRQ VRSLL NHVNLYDLNHDQ NXLYD VLOPĂ‹LV\\GHQ MD XVHLQ HVLLQW\YLHQ RLUHLGHQ KRLWRRQ %DODQFH OLSLGLNHUURNVHQ KĂ‹LULÄ…VWĂ‹ MRKWXYDQ NXLYDVLOPĂ‹LV\\GHQ KRLWRRQ

1 ,-

( O) Norm. )VPN %SJWF JO QBMWFMVQJTUF PO UPJTUBJTFLTJ TVMKFUUV 1SJTNBO SFNPOUJO WVPLTJ "WBBNNF KĂŠMMFFO NBBMJTLVVO BJLBOB

Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 0UHELIN s &AX

Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

ITĂ„KULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Itä-Turun oma paikallislehti Ilmestyy seuraavan kerran 3.3.

YhteistyÜssä AboaPharm Oy

SyÜmään!

KAIKKI MERKIT KAIKKI VARAOSAT

Eläkeläiskortilla -15% alennus

Oman keittiĂśmme aito kotiruokalounas noutopĂśydästä arkisin klo 10.30–13.30 Katso lounaslistat: www.nestemustionkatu.ďŹ Lounas arkisin ma-ti, to-pe

Keskiviikkoisin leikepäivä

970 1000

MĂ„Ă„RĂ„AIKAISHUOLLOT KAIKILLE MERKEILLE Autofit Nummi

Kysy huoltotarjous autollesi!

Autokorjaamo Alanko Kai Oy

Hämeentie 35,Turku Puh. 040-652 1113

Neste Satama

Huoltoasema Jari Laine Ky Pansiontie 8, Turku Puh. 020 747 9700

Teollisuuskatu 38,Turku Puh. 010 281 0070

Autohuolto Marjamaa

Pro Autopalvelut Oy

Nallitie 6 Tuulissuo, Lieto Puh. 0400-249 531

Neste Oil Mustionkatu Turku Mustionkatu 2, 20750 Turku puh. (02) 236 3213 Ark. 6.30-20, la 9-18, su 10-18

Varaosat Turku Oy Teollisuuskatu 38, Turku Puh. 020-734 8900

Markulantie 1, Turku Puh. 040-709 4547

YRITYSUUTISET. Holiday Club

Caribian remontti etenee hyvää vauhtia. Palvelukonseptin laajentuessa kylpylähotellin yhteyteen avataan lisäksi kaksi uutta ravintolaa, SuperPark-aktiviteettipuisto sekä Villas-lomahuoneistojen kylä. Remontin myĂśtä uudistetun ilmeen saavat talon 175 hotellihuonetta. Osa huoneista on perheille ja kaveriporukoille sopivia lock off -huoneita, jotka yhdistyvät toisiinsa yhteisen oven välityksellä. – Saneeraamme lomakeskuksemme tilat vastaamaan laatua ja elämyksellisyyttä arvostavien lomailijoiden ja kokousmatkailijoiden tarpeita. Kylpylä ja sen ympärille kietoutuvat monipuoliset viihde- ja hyvinvointipalvelumme kutsuvat rentoutumaan ja inspiroitumaan etelänmerien henkeä huokuvassa ympäristĂśssä, kertoo Caribian Resort Manager Jussi Valtola. Tähän mennessä remontoituna on 24 huonetta ja loput valmistuvat vuoden 2016 kuluessa. 3,5 miljoonaa euroa maksava remontti on suunniteltu niin, että se ei häiritse hotellissa lomailevia asiakkaita. Holiday Club tuo Turkuun myĂśs kokonaan uuden lomailu- ja majoituskonseptin, Holiday Club Villaksen. Caribiaan rakennetaan 57 tasokasta Villas-lomahuoneistoa. Yhden tai

kahden makuuhuoneen, 39–67 m2:n asunnot ovat omistajiensa omassa tai heidän perheidensä käytĂśssä. Muina aikoina ne ovat Holiday Club -vuokrauksessa osana Caribian majoituskapasiteettia. Näin myĂśs hotellivieraiden on mahdollista majoittua hyvin varusteltuun ja tilavaan lomahuoneistoon. Villas-lomahuoneistojen rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 aikana. Holiday Club on jo pitkään tehnyt yhteistyĂśtä kahden suositun ravintolaketjun; Classic Pizzan ja O’Learysin kanssa. Caribian Classic Pizza avasi ovensa keskiviikkona 10.2., kun taas O´Learys-ravintola avaa tällä viikolla. Pääsiäiseksi valmistuu sen sijaan liikunnallinen aktiviteettipuisto SuperPark. 2600 -neliĂśinen SuperPark koostuu kolmesta osasta: lapsille suunnatusta seikkailualueesta, urheilulajien testaamiseen soveltuvasta Game Arenasta sekä freestylehallista, jossa voi esimerkiksi skeitata, pomppia maailman tehokkaammilla trampoliineilla tai testata taitojaan huimalla ilmavolttiradalla. Aktiviteettipuiston rakentamiseen investoidaan noin 1,3 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Caribian investoinnit ovat lähes 20 miljoonaa euroa.

2

ITÄKULMA

18. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Seurakunnan kolumni

n Kolumni

Pääskyvuorta ja Skanssia kehitetään

Onnen avaimet

Iloa liikunnasta Itä-Turussa

P

ääskyvuoriseuran puheenjohtaja Mika Maaskola avaa viereisellä sivulla elämää Pääskyvuoressa ja alueen tulevaisuutta. Alueelle on tulossa uutta asutusta ja sen on yksi Turun kaupungin tämän hetken kehityskohteista. Haastattelussa nousi esiin myös Pääskyvuoren Linkkitornin alueen luolastot, jotka siirtyivät maakauppojen yhteydessä armeijalta Turun kaupungille. Niille ei ole löydetty vielä käyttöä. Varastointiin tila on huono kosteuden vuoksi ja toimistotilaksi ne eivät käy, koska siellä ei ole ikkunoita, mutta muuten mahdollisuudet ovat moninaiset. Luolastot voisivatkin hyvin toimia alueen omana vetonaulana, jos sinne keksittäisi houkuttelevaa toimintaa. Pääskyvuoriseura ja tilaliikelaitos järjestivät luolastoissa tutustumispäivän vuonna 2014. Sinne tuli niin paljon väkeä, että kaikki eivät mahtuneet mukaan. ”Ne kiinnostavat suuresti. Sieltä löytyy viestikeskuksia ja kunnon armeijameininkiä”, kertoo Maaskola innoissaan. Pääskyvuoriseuran perinteinen talvitapahtuma järjestetään tänä vuonna hiihtoloman kunniaksi 28.2. jos vain lunta on. Tapahtumassa olisi nimittäin tarkoitus hiihtää kilpaa. Pääskyvuorelaisiakin palvelevan Skanssin alueen kehittymisestä voi lukea puolestaan meidän runkolehden eli Turun Seutusanomat Idän puolelta tai nettilehdestä osoitteessa: www.turunseutusanomat.fi. Skanssiin suunnitellaan muun muassa yhteiskäyttöautoja ja muita ympäristöä säästäviä toimia sekä innovatiivista asutusta. Sivulla 4 pureudutaan puolestaan Littoistenjärven tilanteeseen. 15.3. järjestetään myös perinteinen jään paksuuden arvauskilpailu. LC Littoinen on järjestänyt jäänpaksuuden arvauskilpailua vuodesta 1979. Mittauspaikka on Ristikallion koulun kohdalla. Viime vuonna jää kantoi mainiosti mittaajat, vaikka jää olikin mittaushistorian ohuin eli 16,8 cm. Saa nähdä, miten käy tänä vuonna. Arvauskilpailu on LC Littoisen varainhankinta-aktiviteetti. Tuotoilla rahoitetaan muun muassa toukokuussa kaarinalaisille 6. luokkalaisille myönnettäviä stipendejä.

K

un ihmisten onnellisuutta mitataan, suomalaiset ovat kisan kärkisijoilla. Vähän vaikea uskoa tässä kaamoksen ja masennuksen maassa, mutta niin ne kansainväliset tutkimukset näyttävät. Joko me suomalaiset siis kaunistelemme oloamme tutkimuksen tekijöille tai sitten muualla maailmassa asiat ovat vielä huonommin. Tai ehkä masentuneimmat eivät jaksaneet tutkimukseen osallistua? Onnellisuuden mittaaminen ei ole yksinkertaista. Mitä on onnellisuus tai hyvä elämä? Perusedellytykset varmasti täällä kotimaassa täyttyvät: Ei tarvitse kuolla nälkään tai kranaatteihin, on katto pään päällä ja pääsee kouluun tai lääkäriin, olipa sitten rikas tai varaton. Toisinaan on elämän muutkin palikat kauniisti kasassa – perhe, työ ja terveys mallillaan. Onnellisuus hautautuu kuitenkin usein ongelmien alle ja tuntuu, että kaamos kaatuu päälle. Auttaisikohan lottovoitto? Lottovoiton tavoitteluun kuuluu hauska ajatusleikki: Mitä tekisin muutamalla miljoonalla? Voisi niillä euroilla ainakin muutamat ongelmat kuitata ja ostaa onnea matkan, mökin tai mukavuuksien muodossa. Huoleton elämä olisi varmasti onnellisempaa elämää? Vahinko vain, että rahan mukana tulee huoli sen hukkaamisesta. Olen tavannut monia onnellisia ihmisiä, joiden elämä ei suinkaan ole ollut ongelmatonta. On kärsitty työttömyyttä, sairautta tai ihmissuhdeongelmia, kohdattu jopa läheisen menettämisen suru. Ihmetellen olen seurannut, miten toiset löytävät tasapainon ja tyytyväisyyden kriisienkin keskellä. Se, jos mikä on onnellisuutta. Sellaista sisäistä lepoa ja hyvää fiilistä, jota ei hevillä hetkauteta. Sisäistä tyytyväisyyttä hohkaavat ihmiset keskittyvät poikkeuksellisen vähän itseensä. He laittavat omat ongelmansa sivuun ja suuntaavat huomionsa toisiin, jotka tarvitsevat apua. He löytävät elämän mielettömyyden keskellä mielekkyyden ja tarkoituksen toisten ihmisten palvelemisesta. Murheiden märehtiminen jää, kun tilalle tulee ilo siitä, että voi olla avuksi ja hyödyksi. Ihminen on onnellisimmillaan, kun hän palvelee toisia. Onnellisuuteen ei siis tarvita lottovoittoa tai optimaalisia olosuhteita, vaan lähimmäisen rakastamista. Siihen tehtävään meistä jokainen on luotu ja siinä olemme parhaimmillamme. Heidi Popova Kristillinen Seurakunta Uusipesula

Janica Vilen, päätoimittaja

Katariinanseurakunnasta lähetetään sunnuntaina YLE:n radiojumalanpalvelus

SEURAKUNTA. YLE radioi Pyhän Katariinan kirkon messun 21.2.2016, 3.4.2016 ja 30.10.2016 sekä Varissuon kirkon messun 17.7.2016. Radiomessujen toteutus saa olla kulloinkin vuorossa olevan

seurakunnan näköinen. – Radiojumalanpalvelus voi olla sanajumalanpalvelus tai messu, sen seurakunta saa itse päättää, kertoo Katariinanseurakunnan vs. kirkkoherra Outi Toljamo, joka toimii messussa

liturgina ja saarnaajana. Radiomessujen musiikista vastaava kanttori Markku Lautjärvi kertoo, että radioitavat jumalanpalvelukset pyritään toteuttamaan ihan tavalliseen tapaan. – Normaaliin messuun valmistautumisesta radiomessu poikkeaa kuitenkin esimerkiksi siinä, että joudumme tulemaan kirkkoon hyvissä ajoin mikitystä varten. On tärkeää, että balanssit ovat kunnossa radiota varten. – Luvassa ei ole mitään erityisiä kommervenkkeja tai ylimääräisiä esityksiä. Jumalanpalveluksen kulun täytyy olla kuitenkin radioystävällistä eli taukoja ei saa olla. Esimerkiksi

tekstinlukijoiden tulee olla jo paikallaan oman vuoronsa alkaessa, Toljamo selittää. Messun toteuttajien kannalta erityistä on se, että messua toimitetaan samaan aikaan läsnä olevalle joukolle ja radioidensa ääreen kokoontuneelle seurakunnalle. – Pitää ajatella koko kuulijakuntaa ja toisaalta muistaa puhua kirkossa oleville, Toljamo pohtii. Suurin ero tavallisen messun rakentamiseen verrattuna on se, että messun keston kanssa on oltava tavanomaista tarkempi. – Olemme mitanneet etukäteen sekuntikellon kanssa eri osien keston, jotta lähetys-

K

iireisen arjen keskellä kahvia siemaillessani selailen mainoksia uusista liikuntalajeista. Pirteät ja energiset mainostekstit pirskahtelevat iloisesti silmiini ja houkuttelevat minut lukijana tutustumaan uuteen kiehtovaan lajiin liikkua. On mukavaa, että eri liikuntamuotoja ja harrastuksia on runsaasti tarjolla! Toisaalta pääasiahan on, että liikkumisen ilo lähtee aidosti omasta itsestä tapahtui se sitten hyötyliikunnan avulla esimerkiksi kauppaan kävellessä tai ohjatulla tunnilla. Lenkkeily on harrastuksena helppo aloittaa yksin tai kaverin kanssa ja mielestäni molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Yksin lenkkeillessä voi ottaa kuulokkeet mukaan ja nauttia lempimusiikista sekä raittiista ulkoilmasta. Itsekseen reippaillessa on myös helppo mietiskellä vaikka kauppalistaa tai ideoida muita ajatustyötä tarvitsevia asioita, kun seurana on vain omien askeleiden tasainen ääni ja vaihtuvat maisemat. Toisaalta lenkkeily kaverin kanssa on myös piristävää ja samalla voi jutustella kuulumisia. Monesti matka taittuukin kuin huomaamatta hyvässä seurassa niitä näitä rupatellen. Ja usein sitä tulee lähdettyä helpommin liikkumaan, kun asiasta on etukäteen jo tuttavan kanssa sovittu. Lenkkeily voi olla parhaimmillaan myös koko perheen yhteinen harrastus. Ihan pienimmille perheen jäsenille riittää nimellinen kävelylenkki ja varmasti odotuksen arvoinen asia pikkuiselle on, jos mukaan on pakattu eväät. Turun kaupungilla on tarjolla liikuntapalveluita monipuolisesti lapsille, perheille, nuorille ja ikääntyneille. Silloin tällöin kuulee vanhempien tuskailevan, kun iso osa ajasta menee siihen, että lasta viedään ja haetaan harrastuksesta. Yksi hyvä keino on pakata lenkkarit mukaan ja mennä itsekin liikkumaan sillä aikaa, kun jälkikasvu on omalla tunnillaan, jos aikataulut sen vain sallivat. Jo puolentunnin kävelylenkki saa mielen virkeäksi tai jos aikaa on enemmän voi pinkaista vähän pidemmällekin juoksulenkille. Laji, jota itse olen suunnitellut meneväni kokeilemaan, on frisbeegolf. Frisbeegolfin suosio on noussut kovaa vauhtia Suomessa. Lajia voivat harrastaa kaikenikäiset ja riittää, että on innostunut kokeilemaan uutta. Tämän mielenkiintoisen harrastuksen aloittaminen on vaivatonta, sillä kalliita varustehankintoja ei tarvita. Frisbeegolfiin suuniteltuja kiekkoja saa hankittua myös helposti. Lajia pääsee harrastamaan Lausteella, jossa sijaitsee yksi monipuolisimmista ja arvostetuimmista pro-tason frisbeegolfpuistoista. Lausteen frisbeegolfrata on maksuton. Lajia voi harrastaa ympäri vuoden. Osa alan harrastajista treenaa ja kisaa säässä kuin säässä. Itä-Turun näkökulmasta tarjolla on siis monenlaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa niin talvi- kuin kesäaikanakin. Jos pakkasta on riittävästi, voi luistelusta ja raikkaasta ulkoilmasta nauttia talvisin ulkojäällä. Varissuon jäähallissa pääsee koko perhe luistelemaan maksuttomalle yleisövuorolle. Nyt talviaikaan perheen pienimmille ja miksei isommillekkin myös pulkkamamäki on takuuvarmasti hauska juttu. Jos pidät luonnossa liikkumisesta Itäisen Turun ulkoilureitit ja kauniit maisemat antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Turun liikuntapalveluiden Ihastu Itä-Turkuun nimiseen karttaan on koottu reittejä kävely- ja pyöräilyretkiä varten. Tiina Uutela Keskustan Turun kunnallisjärjestön pj.

autossa oleva radiointiteknikko tietää, milloin mikäkin mikrofoni on käytössä, Toljamo sanoo. Messussa avustajina toimivat erilaiset seurakuntalaisryhmät, kuten Katariinan historiakerho ja rippikoululaiset. Lautjärven johtama Pyhän Katariinan kuoro on mukana helmikuun ja huhtikuun messuissa. Radioitavat messut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joihin paikallisten asukkaiden

toivotaan osallistuvan runsain joukoin. Mitään erityisiä valmisteluja messuun tuleminen ei vaadi, mutta radioinnin takia paikalla olisi syytä olla hyvissä ajoin. – Olen pyrkinyt valitsemaan messuihin mahdollisimman tuttuja virsiä. Olisi hienoa antaa kuva radiokuuntelijoille laulavasta seurakunnasta, joten toivottavasti ihmiset lähtevät reippaasti liikkeelle, toivoo Lautjärvi.

ITÄKULMA

18. helmikuuta 2015

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Pääskyvuorelainen Mika Maaskola nauttii kiireestä ja Itä-Turun tunnelmasta Vesilaitoksella mittarinkorjaajana työskentelevä pääskyvuorelainen Mika Maaskola on monessa mukana. Tällä hetkellä hän on paitsi isä ja aviomies myös Pääskyvuoriseuran puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, SDP:n puoluehallituksen jäsen, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtaja, SDP:n ensimmäinen varakansanedustaja ja nuorten kestävyysjuoksijoiden valmentaja. HENKILÖKUVA. Mika Maas-

kola on syntynyt vuonna 1966 Haminassa, mutta muuttanut Itä-Turkuun jo lapsena. Hän on ehtinyt asua Lausteella, Vaalassa, ja tällä hetkellä koti löytyy Pääskyvuoresta. Pääskyvuoressa hän on myös kasvattanut vaimonsa Hannan kanssa kolme tytärtä: 24-vuotiaan Saana-Marin, 23-vuotiaan Emilian ja 17vuotiaan Helmin. – Itä-Turku on ollut minulle ylivoimaisesti mieluisin asuinalue, kertoo Maaskola Itäkulman haastattelussa kahvikupin äärellä. Euroopan mestari Maaskola on vanha keskimatkojen juoksija. Hänen suurimmat saavutuksensa ovat nuorten Euroopan mestaruus 1500 metrin matkalla vuonna 1985, maajoukkuevoitot Ruotsista, kymmenisen edustusta aikuisena Suomen maajoukkueessa ja parikymmentä Suomen mestaruutta eri ikäluokissa. Nykyään hän valmentaa kahta kestävyysjuoksijaa Turun Tovereissa. – Minut tunnetaan edelleen parhaiten urheilutaustani vuoksi, vaikka entistä enemmän ihmiset alkavat tunnistaa minua poliitikkona, hän sanoo. Nuorten valmentaminen antaa Maaskolalle voimaa ja auttaa unohtamaan ikävät asiat. – Yhteisöllisyys alkaa hävitä. Haluaisin kannustaa ihmisiä enemmän vapaaehtoistyön pariin. Se antaa paljon. Minulle nuorten valmentaminen on akkujen lataamista. Elinikäisen liikkumisen lisääminen ja siihen panostaminen on ollut Maaskolalla aina yksi vaaliteema. – Huolehtimalla itsestään enemmän, me voimme paremmin ja sitä kautta saamme myös sairaskuluja vähennettyä.

Aikuisiän diabeteksestä 27 % pystyttäisi karsimaan ihan jo terveysliikunnalla. Se toisi 700 miljoonaa euron säästöt. Lisäksi terveysliikunnalla olisi vaikutusta muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja masennukseen, Maaskola listaa. Lisäksi urheilu olisi Maaskolan mielestä oiva keino kotouttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. – Sitä pitäisi lisätä entisestään, varsinkin nuorten keskuudessa. Urheilussa lähdetään aina puhtaalta pöydältä. Taustalla ei ole väliä, vaan sillä, miten integroidut joukkueeseen, hän toteaa. Poliittinen ura alkoi Mauno Koiviston kannattamisesta 90-luvun puolivälin jälkeen Maaskola alkoi vähentää urheilua ja silloin politiikka vei mukanaan. – Urheilun aikana elämäni oli itsekeskeistä ja olin paljon poissa kotoa. Hanna kysyikin aktiiviurheilun loputtua, että alanko vihdoin olla enemmän kotona, mutta olen kyllä pitänyt itseni kiireisenä sen jälkeenkin. En oikein tykkää pysyä paikoillani, hän kommentoi. Ensikosketus puoluepolitiikkaan tuli kuitenkin jo yläasteella. – Ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui, kun Mauno Koivistoa oltiin valitsemassa presidentiksi 80-luvun alussa. Meidän luokalla yläasteella oli paljon oikeistovaltuutettujen lapsia, jotka kannattivat Kokoomuksen ehdokasta. Vastavoimana halusin olla eri mieltä. Hain Mauno Koiviston vaalitoimistosta materiaaleja ja aloin kampanjoida. Silloin kouluissakin puhuttiin enemmän

politiikkaa, muistelee Maaskola. SDP on hänen mukaansa osoittautunut oikeaksi puoluevalinnaksi, sillä hän haluaa olla mukana auttamassa vähempiosaisia. – Nykyään on paljon pätkätyöläisiä ja vuokratyöläisiä, eikä palkakorotuksia ole tullut. Yhden työn tulot eivät välttämättä enää riitä elättämään perhettä. Kansa on jakautumassa kahtia, varsinkin kun uudet pakkolait lähtevät pyörimään. Tavalliset palkansaajat ovat joutumassa vähempiosaisten porukkaan, Maaskola analysoi nykytilaa. Turussa työttömyysprosentti on tällä hetkellä 16,4 ja ItäTurussa luvut ovat selkeästi korkeammat. – Tänne pitää ohjata edelleen erityistoimenpiteitä. Suoraan työllistämiseen ja kouluttamiseen liittyviä toimia tarvittaisiin lisää. Tiedän kyllä, että taustalla tehdään jo paljon asioita niin kunnan kuin yhteiskunnankin tasolla. Vaikka yhteiskunnallinen tilanne on vaikea, tällä hetkellä olemme Maaskolan mukaan positiivisessa kulmassa. – Näyttäisi siltä, että pahin on ohi ja oikeaan suuntaan mennään. Intohimona joukkoliikenne Juuri Turun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloittaneen Maaskolan mukaan Itä-Turulla on Turun parhaat joukkoliikenneyhteydet. – Oikeastaan kaikkia muita bussilinjoja subventoidaan Turussa keskimäärin 40 prosentilla, mutta Varissuolle ja Runosmäkeen kulkevat linjat ovat kannattavimpia, ja bussitkin kulkevat vähintään 10 minuutin välein.

SDP:n Mika Maaskola ei viihdy paikoillaan. Itäkulman haastatteluunkin hän saapui lähes suoraan Uuudesta-Seelannista, jossa he viettivät hänen Hanna-vaimonsa syntymäpäiviä.

Maaskola kannattaa pikaraitiotien rakentamista Turkuun. – Sitä on realistista odotella kuitenkin vasta 2020-luvun loppupuolella. Talous on yksi iso seikka, joka tekee aikajanasta pitkän. Meillä on nyt jo ruuhkia keskustassa. Mitä ne ovat 15 vuoden päästä, jos emme kehitä joukkoliikennettä? Maaskola kysyy. Pikaraitiotie ei kuitenkaan ole vain joukkoliikennemuoto, vaan myös osa kaupungin kehitystä. – Uskon, että pikaraitiolinja tekisi sen varrelle osuvista asuinalueista ja yritystonteista kiinnostavampia. Lisäksi on tutkittu, että keski-ikäisen autoilevan miehen saa ratikkaan, mutta linja-autoon ei. Ratikat ovat vetovoimaisempia, Maaskola toteaa. Pikaraitiotielle tulisi toteutuessaan korkeintaan kolme linjaa, joista yksi kulkisi Varissuolle, yksi Runosmäkeen ja yksi Skanssiin. Pikaraitiotie poistaisi noilta väleiltä bussiliikenteen – ainakin osittain. Kotiseututyö sopii yhteen politiikan kanssa Maaskola on toiminut Pääskyvuoriseuran puheenjohtajana jo kohta kymmenen vuotta. – Kun on politiikassa mukana, pystyy viemään viestiä kaupungilta paikalliselle tasolle ja samalla minulla on hyvä mahdollisuus auttaa omaa asuinaluettani. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti. Hiihtolomaviikolla 28.2. on Pääskyvuoriseuran perinteinen talvitapahtuma, jossa on yleensä ollut hiihtokilpailu ja luistelukilpailu – jos säät sallivat. Kahtena edellisenä vuon-

na tapahtuma on jouduttu perumaan säätilan vuoksi. – Vielä ei olla heitetty kirvestä kaivoon, vaikka pahalta näyttää. Pääskyvuoriseuralla on paitsi aktiivinen hallitus myös aktiivinen lähes 200-henkinen jäsenistö. Vuonna 2014 Tilhen kenttää oltiin antamassa vuokralle vain yhdelle urheiluseuralle. – Se olisi johtanut yleiskäytön loppumiseen. Nappulaliiga ei olisi voinut enää pelata siellä, eikä kenttää olisi voitu jäädyttää talvisin luistelua varten. Silloin nousi aikamoinen kansanliike, muistelee Maaskola. 2015 taas Kotkankadun päiväkotia oltiin ulkoistamassa. – Sitä vastustavaan adressiin kerättiin yli 2000 nimeä seurana. Täällä Pääskyvuoren alueella on paljon yhteisöllisyyttä. Saamme hyvin joukot liikkeelle, kun tulee yhteisiä asioita, joihin pitää vaikuttaa, Maaskola kiittelee. Pitkällä tähtäimellä Pääskyvuoriseura yrittää vaikuttaa Jaanintien nelikaistaistukseen. – Se on tavallaan kehätie. Naapurikuntien asukkaat käyttävät sitä paljon työmatkaliikenteeseen, joten se on välillä todella ruuhkainen. Uusi Hirvensalon silta tulee rasittamaan Jaanintien liikennettä entisestään, Maaskola ennustaa. Pääskyvuori osuu juuri Varissuon Itäkeskuksen ja Itäharjun Prisman väliin. Lisäksi Skanssin alue palvelee heitä hyvin. Jaaninojan ja linkkitornin väliin on tulossa uutta asutusta. Munkkionpuiston alue kehittyy myös. – Pääskyvuori onkin yksi Turun asumisen kehittämisen

painopistealue, Maaskola kertoo. Tytöistä polvi paranee? Maaskolan aktiivisen elämän on mahdollistanut vaimon panostus arjen pyörittämiseen. Heidän kolme tytärtään ovat perineet isän kiinnostuksen kohteet. Saana-Mari haaveilee opettajan urasta ja nuorten auttamisesta. Emilia taas on perinyt kiinnostuksen urheiluun. Hän kilpailee ja opiskelee liikuntaneuvojaksi. Kuopuksen Helmin suunnitelmat eivät vielä ole selvillä. Hän käy iltalukiota, mutta isä on jo huomannut, että hän lukee paljon ja on perillä asioista. Nähtäväksi jää, tuleeko Helmistä perheen seuraava poliitikko. Maaskola täyttää syksyllä 50 vuotta. – Olen kova Bruce Springsteen -fani. Olen käynyt katsomassa 24 keikkaa ympäri maailmaa. Tarkoitus olisi pistää kunnon rokkibailut pystyyn. Entä missä Maaskola on 60vuotiaana? – Hmm... Kyllä minä kerran vielä yritän kunnolla eduskuntaan, josko kävisi niin, että kolmas kerta toden sanoo. Eli kymmenen vuoden päästä voisin olla toisen kauden kansanedustaja, hän suunnittelee. Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä. Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä? Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

ITÄKULMA Littoistenjärven ilmastuslaite on suojattu 4

18. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Talven aikana Littoistenjärvellä on päässyt luistelemaan, hiihtämään ja pilkkimään. Jos järvessä halutaan uida tulevina kesinä, olisi järven puhtauden vuoksi tehtävä töitä. Viime kesänä järvi saatiin pidettyä uimakelpoisena siten, että vapaaehtoiset kävivät haravoimassa rannan aamuin illoin. Ruoppaustakin on ehdotettu, mutta asia ei ainakaan vielä ole edennyt.

25-senttisen jääkerroksen päältä oli helppo asentaa turvakeppejä avannon ympärille.

LITTOINEN. Kausela–Kultanummi–Kalttassuon omakotiyhdistys on kaupungin pyynnöstä rajannut Littoistenjärven ilmastuslaitteen tekemän avan-

non. Nyt avannon ympärillä on 12 keppiä ja niitä pitkin kulkeva turvanaru. – Mitään ei ehtinyt sattua, mutta pikkupojat kävivät avan-

non reunalla potkimassa jäätä, joten turvallisuuteen oli pakko kiinnittää huomiota, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Pihlava, joka pystytti

keppejä perjantaina 5. helmikuuta. Turvakepit pystytettiin jo kertaalleen viime kesänä veneestä käsin, mutta ne lähtivät talven tullen irti. – Nyt on kepeillä enemmän pituutta ja niissä on sinkitty teräskärki, joten saamme ne paremmin kiinni pohjaan 50senttisen lehtikerroksen läpi, Pihlava kertoo. Ilmastuslaite tuotiin Littoistenjärveen muutama vuosi sitten veden laadun ja happipitoisuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä happipitoisuus on Kaarinan ympäristöpäällikkö Jouni Saarion mukaan hyvä. – Järvestä otetaan säännöllisesti happipitoisuusnäytteitä. Siellä ei ole ollut happikatoa enää 2000-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa tilanne oli huono, kun silloiset ilmastuslaitteet rikkoutuivat. Nykyiset ilmastuslaitteet ovat toimineet odotusten mukaan. Tuloksia on tosin sotkenut se, että tämä ja viime talvi eivät ole olleet niin sanottuja normaaleja talvia. Tällaisina talvina happipitoisuus hyvä joka tapauk-

sessa, Saario kommentoi. Ruoppauksesta kuntalaisaloite Osaltaan Littoistenjärven veden laatuun vaikuttaa se, että järveä ympäröivät puut tiputtavat lehtensä veteen. – Toisaalta näin on ollut satoja vuosia. Kyse luonnollisesta asiasta. Venelaiturin ja hiekkarannan edustalla on paksu kasviperäinen lietekerrostuma, Saario sanoo. Kauko Pihlava on tehnyt kuntalaisaloitteen järven ruoppaamisesta. Esitys on käsitelty Littoistenjärven neuvottelukunnassa. – Siellä otettiin kanta, että ruoppaaminen on mahdollista. Koko järveä sillä ei pelasteta, mutta sillä voi olla paikallinen merkitys. Asiasta ei kuitenkaan tehty esitystä, joten asia on Kaarinan kaupungin teknisen puolen päätettävissä. Se ei ole mikään nopea toimenpide, sillä luvan saaminen kestää, kertoo Saario. Järvestä poistetaan roskakalaa mahdollisesti vielä helmikuussa

Littoistenjärvestä on kalastettu veden laadun parantamiseksi tuhansia kiloja lahnaa ja särkeä viimeiset seitsemän vuotta. – Alkuvuosina saatiin poistettua 4000–6000 kiloa vuosittain. Sen jälkeen määrät tippuivat, mutta viime vuonna saatiin taas yli 3000 kiloa. Järvellä kaikuluodattiin eilen. Jos löytyy parvia, niin vielä helmikuun aikana kalastetaan lahnat pois, sanoo Saario. Veden laatua on parantanut lisäksi se, ettei Järvelästä enää pumpata ravinnepitoista vettä Littoistenjärveen. Järvelä on hiekkarannan pohjoispuolella oleva alue. 2000-luvun puoliväliin asti se oli peltoa, joka oli osittain viljelykäytössä ja osittain kesannolla. – Ravinnepitoisen veden pumppaaminen järveen ei ollut todellakaan järkevää. Kun pumppaaminen loppui, alueesta muodostui kosteikko, joka on luontoarvoiltaan Suomen parhaiden kosteikkojen joukossa. Siellä käy vuosittain satoja tai jopa tuhansia ihmisiä katsomassa lintuja, Saario kertoo. Janica Vilen

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.