Turun Seutusanomat Itä 25.9.2024 by Turun Seutusanomat

ruskonbetonilattiat.fi O40 6862219 Tommi

Soita 044 507 6266.

SEUTU

Turun Hakakatu 12, 20540 p. 02 2535 311

Avoinna ma - pe klo 8 – 17 www.turunlvipiste.com

S A NOM AT ITÄ

Mehuasema & tilamyymälä nyt auki!

Mitä mieltä?

Tanssii tähtien kanssa oli Turun Seutusanomien lukijoiden suosikki.

Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.

Sivu 3

VOIT VALITA koon, kuten leveyden, pituuden ja korkeuden (myös mittatilauksena) patjan kovuuden värin

moottorilla tai ilman petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja) lisävarusteet, kuten turvalaidat ja nostotuet

Tule kokeilemaan!

Yrityksillä viimein valoa tunnelin päässä

Viimeiset vuodet ovat olleet erittäin haastavia monille yrityksille niin koko Suomessa kuin myös Varsinais-Suomessa. Ensin korona ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat aiheuttaneet taloudellista kriisiä globaalisti ja lokaalisti.

Nyt on kuitenkin näkyvissä valoa tunnelin päässä – vihdoin ja viimein. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat paremmat kuin pariin viime vuoteen.

Pk-barometrissä viimeiset vuodet ovat olleet yhtä surullista laskua, mutta nyt alamäki on taittumassa. Vielä keväällä varsinaissuomalaisten yrittäjien tulevaisuuden odotukset olivat saldolukujen mukaan vahvasti miinuksella, mutta tuoreimmassa barometrissa yrittäjien suhdanneodotukset olivat sentään jo plus miinus nolla. Barometrissa miinusmerkkiset saldoluvut ovat huonoja, plusmerkkiset kertovat lupaavista talousnäkymistä.

Barometrikyselyyn vastanneet varsinaissuomalaiset yrittäjät odottavat myös liikevaihdon kasvua, eikä henkilöstön vähentämiseen ole tällä hetkellä näkyvissä tarpeita. Pitää tietenkin muistaa, että barometrin luvut ovat keskiarvoja kaikista vastauksista, ja vaihtelu yritysten välillä esimerkiksi toimialoittain voi olla hyvinkin rajua.

Plussana barometriin liittyen todettakoon sekin, että kysely tehtiin ennen Meyerin telakan erittäin hyviä uusia tilausuutisia.

Positiivisia uutisia saatiin lisää viime viikon torstaina, kun Työn ja talouden tutkimus Labore julkisti arvionsa suhdanteista. Tänä vuonna talous supistuu vielä 0,2 prosenttia, mutta ensi vuonna Laboren ennusteen mukaan talous kasvaa 1,7 prosenttia ja jatkaa kasvuaan vuonna 2026 1,8 prosentilla. Toivotaan, että Labore on ennusteissaan oikeassa!

Marko Vuosjoki Päätoimittaja n

KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA SEURAKUNTAKOLUMNI

Liedon kuulumisia

Syyskauden ensimmäinen valtuuston kokous oli elokuun lopulla. Avauspuheessani muistelin, mitä oli kesästä jäänyt mieleen. Päällimmäisenä oli kaikenlainen väkivalta niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Oli ampumisia, veitsihyökkäyksiä, puukotuksia, ryöstöjä ja murhia. Itsekin jouduin vaaratilanteeseen Vapunpäivän puhetilaisuudessa Turussa. Eräs ohikulkija heitti lasipullolla, joka onneksi osui matkalla johonkin tolppaan ja vain sirpaleet putosivat jalkojeni juureen.

Vain viikkoa valtuustopuheeni jälkeen lietolainen lintukotokin järkkyi, kun ulkopaikkakuntalainen katujengiporukka ilmaantui ryöstelemään ja pahoinpitelemään lietolaisia koululaisia. Lasten vanhemmat pelästyivät ja vihastuivat moisesta. Eikä ihme. Selvähän se on, että puhelimensa ja vaatteensa menettäneet pahoinpidellyt lapset ovat henkisesti rikki, kun turvallisuus ja luottamus ihmisiin on rikottu.

Keskustelua on käyty siitä mitä asialle pitäisi tehdä. Viranomaiset ehättivät kieltämään kaikenlaisen vanhempien partioinnin lapsien turvaksi. Olen eri mieltä. Telkkarin roskaohjelmien tölläämisen ja sohvalla röhnöttämisen sijaan vanhemmat ja muut aikuiset voisivat lähteä iltakävelylle, lenkille tai partioon. Monta nimeä, sama asia. Tällainen toiminta parantaisi kaikkien henkistä ja ruumillista hyvinvointia. Yksin kävely voi olla tylsää ja jopa pelottavaa, mutta luulisi joku lenkkikaveri löytyvän vaikkapa somen ihmeellisestä maailmasta. Kävelyreitit pitää suunnata esimerkiksi koulujen lähettyville, joissa nuorisokin monessa kylässä näyttää iltaisin viihtyvän. Näin voidaan mahdollisesti vähentää ainakin ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä sekä lisätä turvallisuuden tunnetta.

Itse harrastan silloin tällöin iltalenkkeilyä, kylläkin yleensä yksin ja metsäpoluilla. Usein kuitenkin tapaan retkilläni hevosten tai koirien ulkoiluttajia. Joskus olen tullut haukutuksi, perusteellisesti ja kirjaimellisesti.

Metsäpolulla iltahämärissä suden ulvonta on veret seisauttava ääni. Mielikuvitus lähtee laukalle. Pälyilen ympärilleni näkyykö otsalampun valossa kiiluvia silmäpareja puskissa. Kuuluu läähätystä, vain omaa. Sydän jyskyttää kuin höyryveturi. Sitten järki voittaa. Eiköhän sudet syö peuroja ja kauriita mieluummin kuin hikistä äijää.

Syysterveisin

Juhani Pilpola (PS) Liedon kaupunginvaltuuston pj.

Kuravaatekauden merkityksellisyys

Yhytin itseni uudesta elämänvaiheesta. Kutsun sitä kuravaatekaudeksi. Pieni lapseni alkaa olla siinä iässä, että hän tarvitsee ulkoilua varten sopivan kokoiset, ryömimiseen soveltuvat välikausikamppeet. Kun ne sitten saadaan käyttöön, olisi jo tilausta uusille vaatteille. Näiden lisäksi on toki elämän verran muitakin ratkaistavia asioita.

Kun niiltä ehdin, pohdin tämän pienen tulevaisuudennäkymiä: miten tukisin parhaiten tämän pienen kasvua maailmassa, jossa nuorten mielenterveysongelmat ja taloudellinen epävarmuus lisääntyvät. Maailmassa, jossa ihmiset kasvavat kauemmaksi toisistaan, ja jossa pehmeä väistyy kovan tieltä. Kai sitä jokainen vanhempi pohtii, miten voisi parhaiten varustaa lapsensa tähän maailmaan. Oli sitten oma pieni 8 kuukautta tai 28 vuotta vanha. Miten kasvattaa lapselle valoisan näkymän tulevaisuuteen?

Sanotaan, että vanhemman tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä. Sanonnan takana on ajatus, että on vanhempien vastuulla luoda lapselle turvalliset rajat, joiden sisällä opetella, miten maailma toimii. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Teoilla on seurauksensa, ja joskus joku toinen voi satuttaa ilman hyvää syytä.

Vanhassa testamentissa voidaan lukea värikkäinkin sanakääntein siitä, kuinka Herra kasvattaa valittua kansaansa. Voisi jopa sanoa, että aiheuttaa pettymyksiä. Jesajan kirjassa Jumala sanoo olevansa kuin äiti, joka lohduttaa kansaansa kuin omaa lastaan.

Joskus, kun näköala tulevaan näyttää synkältä, koitan muistella Jeremian kirjan (29:11) sanoja: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”

Taivaallinen Isä rohkaisee lapsiaan, mutta myös opettaa, miten meidän tulisi kasvattaa omia lapsiamme. Meidän tehtävämme on olla lapsillemme turvapaikka kovan maailman ja pettymysten keskellä. Vanhemman turvallisesta sylistä käsin lupaus lohdutuksesta, tulevaisuudesta ja toivosta tuntuukin yhtäkkiä todelta ja uskottavalta. Tämä ajatus tekee kuravaatekaudesta hitusen merkityksellisemmän.

Paula Lindberg seurakuntapastori Katariinanseurakunta

Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti luotettavin media

MEDIA

Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on yhä ylivoimainen. Suomalaisista 77 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon on 17 prosenttiyksikköä, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Koko aikuisväestöstä 77 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Tulos on prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (60 prosenttia). Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (45 prosenttia).

Luottamus sanomalehtiin on jatkanut tasaista kasvuaan. Nykyinen tulos on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2018.

Sanomalehdet ovat selkeästi luotetuin kaikissa 18 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Television ja ra-

dion luotettavuus painottuu erityisesti yli 65-vuotiaiden ikäryhmään. Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–5 prosenttia suomalaisista. – Jopa kansallisen turvallisuuden takia on hienoa nähdä, että suomalaiset tunnistavat selkeästi erot erilaisten medioiden, tietolähteiden ja ajanviettoalustojen välillä. Valeuutiset ja yhteiskunnan hajaannukseen sekä demokratian murentamiseen pyrkivä piilovaikuttaminen eivät saa jalansijaa, kun luottamus kohdistuu journalistisin periaattein, päätoimittajavastuulla toimivien uutismedioiden sisältöön. Tulokset vahvistavat käsitystä suomalaisten vahvasta medialukutaidosta, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen Sanomalehtien asema on pysynyt muutenkin erittäin vahvana suomalaisten keskuudessa.

Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan peräti 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suoma-

laisista lukee sanomalehtiä. Lukumääränä tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Taso on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin. Sanomalehtien lukeminen on hyvin tasapuolista: sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 90–97 prosenttia, eri ammattiryhmissä työskentelevistä 91–98 prosenttia ja erituloisista kotitalouksista 93–98 prosenttia.

Marko Vuosjoki

Muotiviikko on kiertotaloushankkeen pohjalta syntynyt innovaatio

Vastuulliseen muotiin ja tekstiileihin keskittyvä tapahtuma järjestetään toista kertaa Paimiossa.

PAIMIO

Paimion kaupungin järjestämän Paimion muotiviikon tapahtumatuottaja Henriikka Konkin mukaan kyseessä on vielä uusi tapahtuma, joka erottuu edukseen Suomessa. Paimion parantola muuntuu kotimaisen muodin keskipisteeksi 27.–28.9. kello 11–18. Paimion muotiviikko tarjoaa elämyksellisen tilaisuuden kokea kestävä muoti – kiinnostavien luentojen, upeiden upcycling-pukujen ja brändien sekä innovatiivisten näyttelyiden kautta. Rennon ja avoimen ilmapiirin tapahtuma kumoaa muotiin liittyviä myyttejä ja avaa uusia näkökulmia kaikille pukeutumisesta kiinnostuneille.

– Tapahtuma sai alkunsa osana Paimion kaupungin vetämää kiertotaloushanketta, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä yhdessä kuuden muun seutukaupungin kanssa. Kiertotaloushankkeen aikana syntyi ajatus omasta muotiviikosta, sillä Paimion alueella on vahvaa tekstiilialan osaamista erityisesti kiertotalouden näkökulmasta, Konki toteaa.

– Alueella toimii muun muassa poistotekstiileihin erikoistunut Rester ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), ja Turun ammattikorkeakoulu on

myös tehnyt merkittävää työtä aiheen parissa, Konki lisää.

Muotiviikolla halutaan rakentaa jatkumoa Paimion pitkälle historialle tekstiiliteollisuuden parissa nykyaikaisella ja kestävällä tavalla Tapahtumassa nähdään muun muassa Outi Pyyn ja Paula Malleuksen upeita UPCYCLING Linnan juhlapukuja. Ne ovat esimerkki siitä, miten muoti voi olla myös ekologista ja eettistä. – Muotiviikon näyttelyssä on esillä toistakymmentä pukua, joista jokainen on valmistettu kierrätetyistä materiaaleista, kuten vanhoista iltapuvuista, hylätyistä kankaista tai jopa ylijäämämateriaaleista, jotka on uudistettu täysin uuteen muotoon. Näiden pukujen suunnittelussa yhdistyvät korkealaatuinen käsityö, luova uudelleenkäyttö ja esteettinen muotisuunnittelu, Henriikka Konki sanoo. Toista kertaa järjestettävän muotiviikon tapahtumapaikkana toimii tänä vuonna Paimion Parantola. – Tänä vuonna muotiviikko järjestetään Paimion Parantolassa, mikä mahdollistaa koko tapahtuman ohjelman keskittämisen saman katon alle, tarjoten esteettömän ja helposti saavutettavan kokemuksen kävijöille. Viime vuonna tapahtuma oli hajautettu eri pisteisiin keskustan alueella, mutta tänä vuonna Parantolan ajaton arkkitehtuuri ja rauhallinen ympäris-

Outi Pyyn ja Paula Malleuksen valmistamia UPCYCLING Linnan juhlapukuja on esillä Paimion muotiviikolla. Muotigalleria tarjoaa kumpanakin tapahtumapäivänä teeman mukaista ihasteltavaa. Kuva: Pauli Siuruainen.

tö tarjoavat ihanteellisen taustan muotiviikolle. Rakennuksen lukuisat yksityiskohdat ja sen suunnitteluvaiheessa kehitetyt innovatiiviset ratkaisut tukevat myös muotiviikon henkeä, Konki jatkaa.

Viime vuonna Paimion muotiviikko keräsi runsaasti positiivista palautetta erityisesti siitä, miten se mahdollisti alan asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkostoitumisen ja kohtaamisen. – Tapahtumassa vallitsi vahva yhteisöllinen tunnelma, ja samanhenkiset ihmiset saivat tilaisuuden jakaa ajatuksiaan ja oppia toisiltaan. Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluihin sekä asiantuntijapäivinä että kuluttajille suunnattuna päivänä, mikä osoitti, että kestävän muodin ja kiertotalouden teemat kiinnostavat ihmisiä aidosti, Henriikka Konki kertoo.

Lauantain kuluttajapäivä on maksuton ja avoin osallistujille. Tänä

vuonna tapahtumalta odotetaan entistä laajempaa osallistujakuntaa.

– Paimion muotiviikolla halutaan viestiä positiivisesti ja tarjota jokaiselle mahdollisuus oppia, kuinka tehdä kestävämpiä valintoja omassa elämäntilanteessaan, toteaa Konki.

Järjestäjät toivovat, että loppuun varatussa asiantuntijapäivässä 27.9. syntyy uusia ideoita ja yhteistyöprojekteja niin, että muotiviikko voisi toimia katalysaattorina uusille yhteistöille ja innovaatioille. Perjantain seminaari striimataan kaikkialle Suomeen.

Paimion kaupunki toimii muotiviikon järjestäjänä ja vastaa koko tapahtumasta.

35 vuotta

VALKOPESU linkoaa ajatuksia ja huuhtelee ennakkoluuloja lauantaisin klo 14: 5.10., 12.10, 2.11., 9.11. torstaisin klo 19: 3.10. LM, 10.10., 24.10., 31.10. , 7.11. 30 / 28 / 15 €

Yliopistonk. 7, Turku www.eri.fi

Tanssii tähtien kanssa kiinnostaa Turun Seutusanomien lukijoita eniten

MITÄ MIELTÄ?

Kysyimme syyskuun Mitä Mieltä -nettigallupissamme, mitkä tosi-tv-sarjat kiinnostavat lukijoitamme eniten. Voiton vei Tanssii tähtien kanssa, jota kertoi seuraavansa 20 vastaajaa.

Tanssi tähtien kanssa -kilpailijoita kehuttiin vastauksissa erikseen siitä, miten sitoutuneesti he jaksavat harjoitella entuudestaan itselleen vaikeita tanssikuvioita, ja myös ohjelman musiikki mainittiin yhtenä sen seuraamisen syynä.

Mitä Mieltä -gallupimme keräsi tällä kertaa reilut 60 vastausta.

Toiseksi kyselyssä tuli Selviytyjät Suomi, jota kertoi seuraavansa 11 lukijaamme. Vain yhden äänen päähän jäi Maajussille morsian, joka sai siis kymmenen ääntä.

Seitsemän vastaajaa kertoi, ettei katsele tosi-tv-ohjelmia lainkaan.

Kolmen suositumman ohjelman lisäksi lukijamme muistivat mainita monen monta muutakin tosi-tv-ohjelmaa. Ensitreffit alttarilla oli viiden vastaajan suosikki, kolme äänesti Petolliset-ohjelmaa ja kaksi vastaajaa ohjelmaa Sukuni salat. Myös Amazing Race Suomi sai kaksi ääntä.

Hajaääniä saivat myös Myyrä,

Lego Masters, Rikkaat ja rahatto mat, Haluatko miljonääriksi, Elä mäni biisi ja Farmi. Yksi lukija kertoi, ettei katsele suomalaisia tosi-tv-ohjelmia, mutta kylläkin ulkomaalaisia – usein alkuperäi siä – versioita.

Kaikkien vastanneiden ja yh teystietonsa jättäneiden kesken arvottiin lippuja Tanssiteatteri ERI:n näytöksiin. Arpaonni suosi Riina Veijalaista hosta kohtaisesti yhteydessä.

Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.

Avoinna: MA-PE KLO 10 – 18, LA KLO 10-15 VIILARINKATU 5 | WWW.MATTO.FI

MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!

Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön

Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön

Vapautumassa KAKSIO J A KOLMI O.

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk

Palvelutalo Esikossa, Uittamo 20810 Turku.

VA PAAN A K AK

VA PAAN KOLMI O.

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.

VA PAAN A K AK S I O J A KOL M

VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!

VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMI

Lisätietoja:

Ter vetuloa tutustumaan!

VANHUSTEN TA LO VUO KO S

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

Ter vetuloa tutustumaan!

OMA SIIVUSI NÄKYVYYDESTÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURIMMASSA LEHTIPERHEESSÄ!

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anu Salmi,

Jari Vuorisen paikalle uudet edustajat

LIETO

Jari Vuorinen (kesk.) jätti kesällä Liedon kaupungille ja Liedon kaupunginvaltuustolle eropyynnön luottamustoimistaan paikkakunnalta muuton takia 1. syyskuuta alkaen.

Kaupunginvaltuuston jäseneksi Vuorisen tilalle nousi keskustan ensimmäinen varavaltuutettu Kimmo Raininko. Hän on myös uusi 2. kokouskohtainen varajäsen Liedon Innovaatiokampus Oy:n hallituksessa.

Turun Seutusanomien markkinateltta houkutteli kävijöitä

TURKU

Turun päivää juhlittiin sunnuntaina 15.9. aurinkoisessa säässä. Rento tunnelma ja iloinen fiilis välittyivät myös Turun Seutusanomien markkinateltalla, joka sijaitsi Vanhalla Suurtorilla. – Kaunis ilma kun sattui tälle päivälle, niin lähdimme katselemaan mitä löytyy. Kupittaan Isot koneet -tapahtuma vaikutti myös kiinnostavalta. Lisäksi tarkoitus olisi ihailla illan ilotulitusta ja tulishowta, mikäli pikkuinen jaksaa valvoa, Turun Seutusanomien teltalla käynyt turkulainen Tiina Katoteaa. Hän täytti arvontalipun, jätti juttuvinkin sekä nappasi ilmapallon ja tikkarin mukaansa lapsensa Eliel Seppälän kanssa.

Omakotitontteja

Ilmarinen / Tastonmetsä

Uuden asuinalueen toisella hakukierroksella on haettavana 11 omakotitonttia

Osoite Koko (m²) Hinta (€) Rak.oik. (k-m²)

Latvakuja 3 1525 336 60 000

Latvakuja 2* 1773 390 60 000

Tastonlähteent. 8 1094 241 50 000

Tastonlähteent. 6 1294 285 50 000

Tastonlähteent. 4 1299 286 50 000

Tastonlähteent. 2* 1294 285 48 000

Tastonlähteent. 9 1096 241 50 000

Tastonlähteent. 5 1217 268 50 000

Tastonlähteent. 3 1185 261 50 000

Tastonlähteent. 1* 1192 262 48 000

Tastonmetsänt. 9 1045 230 42 000

Rivitalotontteja

Ilmarinen / Tastonmetsä

Uuden asuinalueen toisella hakukierroksella on haettavana kaksi rivitalotonttia

31092/1

Tastonmetsäntie 1

Koko 4128 m²

Rak.oik. 1032 k-m²

Hinta 120 €/k-m²

Hinta 123 840 €

Turun päivän approja vietettiin tuttuun tapaan sunnuntaina. Appron tarkoituksena on kiertää kaupungin eri kohteita, kerätä mahdollisimman monta leimaa approkarttaan ja viettää hauska päivä yhdessä ystävien

on äiti Tiina Kajander.

kanssa. Leimalliset kartat sai vaihtaa rastikierroksen päätteeksi haalarimerkkeihin Vanhan Suurtorin infopisteellä. – Viime vuonnakin tuli kierrettyä Turun päivän appropisteitä porukalla, ja hauskaa oli, Turun ammattikorkeakoulussa röntgenhoitajaksi opiskeleva Eero Puska sanoo.

31092/2

Tastontie 37

Koko 4056 m²

Rak.oik. 1014 k-m²

Hinta 120 €/k-m²

Hinta 121 680 €

tontit.lieto.fi/ tontti/tastonmetsä

Rivitalotontteja

Kirkonseutu / Teijula

Osoite Koko (m²) Hinta (€) Rak.oik. (k-m²)

Aromikukkaront. 4934 1234 172 760

Aromikukkaront. 7828 1957 293 550

Heti vapaat tontit

Tarvasjoki / Meijerin alue

Tarvasjoella on heti vapaana hieno rivitalotontti Paimionjoen rantamaisemissa

Teijulantie 39 4498 1125 157 500 Meijerinpolku 4405 881 26 430

tontit.lieto.fi/ tontti/teijula

Osoite Koko (m²) Hinta (€) Rak.oik. (k-m²) tontit.lieto.fi/

Hän osallistui approon kävellen niin kuin Nora Kullbergkin, joten ajatus oli vierailla ydinkeskusta-alueella sijaitsevilla rastipisteillä. – Biologisessa museossa ainakin haluan käydä, Turun yliopistossa solubiologiaa opiskellut Kullberg kertoo. Turun Seutusanomien teltalla jaoimme satoja palloja, kymmeniä tikkareita ja ison nipun lehtiä. Kyselykuponkeja täytettiin 114 kappaletta, joista onnetar arpoi kaksi Linnateatterin lippujen voittajaa. Arpaonni suosi Mikko-Oskari Koskea ja Marjo Jaakkolaa. Voittajiin on oltu henkilökohtaisesti yhteydessä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Entin Kohtaamo

Ajanvaraukseton yhteisvastaanotto 17-29-vuotiaille kaarinalaisille torstaisin klo 14-16 Entin tiloissa, Kuskinkatu 3.

Kohtaamossa saat ohjausta ja neuvontaa laaja-alaisesti liittyen tekemisiin, tukiin, asumiseen, byrokratian hoitamiseen ym. Jollet rohkene tulemaan yksin, voit ottaa kaverin mukaan Voit myös ottaa yhteyttä työntekijäämme etukäteen ja pyytää vaikka tulemaan ulkopuolelle vastaan

Tule kahvittelemaan ja keskustelemaan haluamistasi asioistavoit asioida anonyymistikin

Jere Järvinen Johanna Paasivirta Kiira Lasarov-Pernaja Emma Heimo Sosiaalityöntekijä Uraohjaaja

Etsivä nuorisotyöntekijä p. 050 314 0951 p. 050 463 v5736 p 050 373 2638/ 050 514 6618

Eliel Seppälän mielestä tikkarit ja ilmapallot ovat Turun päivän markkinoiden parasta antia. Turun Seutusanomien markkinateltalla hänen vierellään

Naisten Minimessut Seuralassa

Sauvon Kirkonkylän Martoilla on käynnissä 110. juhlavuosi.

SAUVO

Sauvon Kirkonkylän

Martat järjestävät Naisten Minimessut torstaina 26. syyskuuta kello 18–20 Seuralassa. Viime syksynä suosiota saaneet messut tarjoavat jälleen useita tuote-esittelijöitä kosmetiikan, kodinpuhdistuksen ja sisustuksen aloilta.

Myynnissä on myös muun muassa koruja ja mausteita. Tapahtuman kruunaa muotinäytös, jonka lisäksi ohjelmassa on arvontaa ja kahvittelua.

Marraskuun alussa Martat viettävät käsityöiltaa ja käsityönäyttelyn avajaisia Sauvon kirjaston Graniitti-salissa.

Juhlavuotensa kunniaksi 110-vuotias marttayhdistys lahjoitti elokuun lopulla Sauvon Seuralaan kauniin kellon. Toukokuussa Sauvon Kirkonkylän Martat juhlistivat juhlavuottaan

Suojalan laavulla Marttajärjestön 125-vuotisjuhlavuoden mukaisesti metsäteemalla. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.

Martat valitsi juhlavuoden teemakseen metsät, sillä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi on rakennettu metsien avulla. Metsät ja niiden monimuotoinen lajisto ovat myös ekosysteemeinä tärkeitä.

– Metsät ovat aina olleet Martoille tärkeitä sienestyksen, marjastuksen ja virkistyksen ympäristöjä, kertoo ympäristöasioiden asiantuntija Heidi Holmroos Marttaliitosta.

– Luonnontuotteet ovat tärkeä teema lähes joka toisella maamme vajaasta tuhannesta marttayhdistyksestä, huomauttaa Holmroos. Osana juhlavuottaan Martat kerää yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa varoja Marttametsäksi nimettävän luonnonalueen hankin-

Kirkonkylän Martat lahjoitti juhlavuotensa kunniaksi kellon

taan ja suojeluun. Keräys on käynnissä vuoden 2024 loppuun asti ja siihen voi osallistua lahjoittamalla. Sauvon Kirkonkylän Martat ry on perustettu vuonna 1914. Yhdistys kuuluu Marttaliitton. Maakunnallisesta toiminnasta vastaa Lou-

nais-Suomen Martat ry. Paikalliset Martat järjestävät mielenkiintoista, kaikille avointa ohjelmaa ympäri vuoden.

Kairiskulman

päiväkodille

Johanna Sinkkosen Visertäjät

KAARINA

Kairiskulman päiväkodin taidehankinnoille on varattu 10.000 euroa vuodelle 2024 ja 38.000 euroa vuoden 2025 taloussuunnitelmaan. Päiväkodin taidehankinta on käynnistetty keväällä 2024. Taiteen sijoituspaikat on valittu ja ensimmäinen taiteilijavalinta, Johanna Sinkkonen, on tehty. Taidehankintatyöryhmä ihastui Sinkkosen ”Visertäjät” -luonnokseen, joka koettiin sopivan mainiosti päiväko-

din henkeen. Sinkkonen pääsee nyt toteuttamaan luonnoksensa pohjalta tarkemman suunnitelman ja lopulta teoksen Kairiskulman päiväkodin piha-alueelle. Tämän taidehankinnan summaksi on määritelty 25.000 euroa. Johanna Sinkkonen on Varsinais-Suomessa työskentelevä kuvataiteilija, jolle Kairiskulman alue on erittäin tuttu, sillä Sinkkonen on itse asunut ja kasvanut alueella.

Mäkinen-Önsoy

KUKKATALO

kukkatalo.fi somessa Facebook, Instagram, TikTok

Katariina

Sauvon

Seuralaan 29. elokuuta. Kellon vastaanotti Sauvon sivistysjohtaja Elli Sainio. Kuvat: Sauvon Kirkonkylän Martat / Sauvon kunta.

Marko Vuosjoki

S A NOM AT

Pyörämatkailureitit

Saariston rengastien varrella sijaitsevien kuntien ja Bikelandin hankkeessa kehitetään konkreettisia työkaluja pyörämatkailun kehittämiseen.

MATKAILU

KAPU – Kattavammat pyöräilyverkostot ja palvelut yhteistyöllä -hanke sai alkusysäyksensä Maskun Askaisissa syyskuun alussa järjestetyssä kick off -tilaisuudessa. Kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen Valoniasta alusti Turun AMK:n projektikoordinaattori Heidi Heikkilän kanssa KAPUja BAB-hankkeiden tavoitteista tuoda kunnille työkaluja pyörämatkailun edistämiseen.

Valtakunnallinen Pyörämatkailukeskus lanseerasi Suomen Welcome Cyclist- eli Tervetuloa Pyöräilijä -tunnuksen vuonna 2020. Pyöräystävälliset yritykset löytyvät kartalta bikeland. fi-palvelusta.

– Tervetuloa Pyöräilijä -tunnus on ollut tähän mennessä ilmainen. Ensi vuonna siihen tulee pieni maksu. Ohjelmaan mukaan lähteneitä yrityksiä on 650 ja käsittelykulut ovat sellaisia,

että tunnukselle täytyy asettaa muutaman kymmenen euron maksu, Pyörämatkailukeskuksen koordinaattori Heli Laukkanen toteaa. Yhteneväisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi on hyvä kertoa lähiseudun palveluista ja aukioloajoista. Yhdellä toimijalla ei ole pakko olla kaikkia palveluja, mutta tieto siitä, mistä niitä saa, on hyvä olla ajantasainen.

– Tieto lähimmästä vesipisteestä, jossa voi täyttää juomapullonsa tai ostaa vettä, sekä sähköpyörän latauspisteestä ovat tärkeitä. Yleensä asiakkaalla on oma laturi mukana, joten pistorasia riittää. Matkailijoille tarjolla olevien ruoka- ja majoituspalveluiden, turvallisen pyöräpysäköinnin sekä pyörän huollossa käytettävien perustyökalujen lisäksi pyörävuokrausta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, jatkaa Laukkanen.

Vuosina 2022–2024 toteutetussa BikeMenu2hankkeessa kartoitettiin uusia pyöräreittejä yli 2 000 kilometriä lounaisen Suomen alueella. Hankkeessa järjestettiin työpajoja ja opin-

pakettiin ja markkinointiin

tomatkoja, kehitettiin lähiruualla herkutteleva bikemenu sekä kutsuttiin kokoon Suomen ensimmäinen pyörämatkailufoorumi. Pyörämatkailufoorumin on tarkoitus jatkua ensi keväänä.

– Jonkun verran on jo valmiita pyörämatkailureittejä, joista osa niistä on merkitty. Osasta on olemassa reittiselostuksia. Jatkossa tarvitsemme monikanavaista informaatiota reiteistä viestimiseksi, BikeMenu-hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen sanoo.

– Seuraavaksi lähdemme paketoimaan ja markkinoimaan reittejä. Hankkeiden tuotteistaminen onnistuu yhteistyöllä toimijoiden kesken. Tulee löytää yhteinen linja niin valtakunnan tasolla kuin kuntien ja maakuntien välillä, lisää Parviainen. Alueella on muun muassa pyhiinvaellusreittejä, Suuri Postitie, Hämeen Härkätie, läntisen Turun runkoreitit, Maskusta Mynämäkeen ulottuvat Akseli-reitit, Kaarinan, Paimion, Liedon ja Sauvon alueella kulkevat Tammireitit, EuroVelo10 (Vehmaa-Mynämäki-As-

Yrittäjä Frank Tuominen, Turun Ammattikorkeakoulun matkailualan lehtori Telle Tuominen, Finnlinesin myyntipäällikkö Satu Hirvenoja, Maskun elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen osallistuivat pyörämatkailupaneeliin Suomen ensimmäisessä pyörämatkailufoorumissa. Kuva: Janica Vilen / Varsinais-Suomen ELY-keskus.

kainen-Naantali-Turku) sekä Saariston Rengastie.

KAPU-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta VarsinaisSuomen ELY-keskuksesta.

Hankkeen kuntakumppaneita ovat Masku ja Naantali. Hanketta tukevat myös Kustavi, Mynämäki ja Parainen sekä valtakunnallinen Pyörämatkailukeskus.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö?

- Suomessa on mahdollista hyödyntää EU-rahaa, kuten esimerkiksi EU:n maaseuturahoitusta, pyörämatkailun kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELYkeskukset ja Leader-ryhmät.

- Elokuuhun 2025 asti käynnissä oleva BAB-hanke auttaa alueen viranomaisia yhtenäistämään Itämeren ympäri kulkevan EuroVelo10-pyöräilyreitin infrastruktuurin kehittämistä ja edistämään alueen pyöräilymatkailua.

- KAPU – Kattavammat pyöräilyverkostot ja palvelut yhteistyöllä (2024–2026) –hankkeessa tuodaan yhteen paikallisia palveluntarjoajia, maanomistajia, kuntien edustajia sekä pyöräliikenteen ja -matkailun kehittäjiä kehittämään ratkaisuja pyörämatkailijan palvelujen parantamiseksi.

Pienoisautoilu tutuksi Turussa tulevana viikonloppuna

Tulevana viikonloppuna pääsee tutustumaan pienoisautoilun maailmaan, kun Turun Pienoisautokeskuksessa järjestetään matalan kynnyksen kerhokilpailusarjan ensimmäinen osakilpailu.

HARRASTUKSET

Pienoisautoilussa ajetaan radio-ohjattavia autoja, jotka ovat pienoismalleja täysikokoisista urheiluautoista. Autoilla ajetaan erilaisilla radoilla sisä- ja ulkoradoilla. Mittakaavaltaan 1/5 tai pienempien autojen huippunopeudet ovat parhaimmillaan jopa 100 kilometriä tunnissa. Pienoisautoilu kehittää kädentaitoja, keskittymiskykyä ja teknistä ymmärrystä. Harrastukseen liittyy myös vahvasti yhteisöllisyys erilaisissa tapahtumissa ja kilpailuissa. Lajissa on mahdollista kilpailla kerhokilpailuista aina SM, EM ja MM-tasolle asti.

Harrastus soveltuu kaikenikäisille. – Aloitin pienoisautoharrastukseni varttuneemmalla iällä 1980-luvun lopulla. Kimmokkeen lajiin sain käytyäni Model Exponäyttelyssä Helsingissä. Olen aina ollut kiinnostunut käsitöistä ja tekniikasta, ja pienoisautoilussa sain toteuttaa näitä molempia, kertoo 69-vuotias Ilpo Koivisto – Eläkkeelle jäätyäni pienoisautoilu sai uutta nostetta. Aloitin ajamaan GT12-luokan mattoautolla ja myös harjoittelemaan säännöllisesti kerran viikossa. Luotto ajamiseen lisääntyi ja ajamisesta tuli rennompaa, kertoo aktiivisesti kilpailuissa ajava ja niiden järjestelyihin osallistuva Koivisto.

Pienoisautoiluautot ostetaan ajovalmiina tai rakennetaan rakennussarjoista. Autoihin on saatavissa runsaasti eri-

laisia viritys- ja varaosia. Laajat säätömahdollisuudet mahdollistavat useilla eri alustoilla ajamisen.

Turussa viikonloppuna järjestettävän kilpailun yhteydessä järjestetään myös koulutustapahtuma autojen säätöihin liittyen. Kouluttajana toimii pitkän linjan harrastaja ja kansainvälisen tason kilpailija Teemu Saarinen.

Pienoisautoilu on moottoriurheiluksi varsin edullista. Kilpailukykyisen kaluston hankintakustannukset ovat luokasta riippuen noin 500-1000 euroa. Aloittelijan on monesti järkevintä hankkia käytetty auto pidempään harrastaneelta, silloin auton säädöt ovat valmiiksi kunnossa ja uusi harrastaja voi keskittyä ajamisen harjoitteluun.

Syksyn 2024 aikana järjestetään viisi pienoisautoilun kerhokilpailusar-

jan osakilpailua. Turussa ajetaan 28.-29. syyskuuta Turun Pienoisautokeskuksessa ja Raisiossa 28.-29. joulukuuta. Raision kisan järjestäjänä

toimii Rannikkoseudun

RC-autoilijat ry. Kolme muuta kilpailua ajetaan Vantaalla, Tampereella ja Äänekoskella.

Lisätietoa: www.pienoisautokeskus.fi ja www.rsrca.fi

Marko Vuosjoki

Pienoisautoilu on kaikenikäisille sopiva vauhdikas harrastus.

Raunistulan värikkäät tapahtumat Linnateatterin lavalle

TEATTERI

Linnateatterissa kantaesityksensä ja ensi-iltansa 17. lokakuuta saava musiikkikomedia Raunistula tuo ravintolateatterin lavalle kieltolain aikaiset värikkäät tapahtumat Raunistulassa – kaupunginosassa, joka oli Turun alamaailman keskuspaikkana 1920-luvulla.

– Linnateatterin taiteellinen johtaja Jussi Vahvaselkä pyysi kirjoittamaan Turku-aiheisen näytelmän, ja kun Turun kaupunginosista puhutaan, Raunistula on varmasti niistä kaikista mielenkiintoisin ja värikkäin, kertoo Raunistula-musiikkikomedian ohjaaja ja käsikirjoittaja Heikki Sankari.

Heikki Sankari on käsikirjoittanut Raunistulan yhdessä poikansa Aleksis Sankarin kanssa.

Näytelmä sijoittuu Raunistulaan vuonna 1924, kieltolain aikaan.

– Raunistulan historia tuolta ajalta on aivan valtavan kiinnostava. Raunistulahan oli

osa Maarian kuntaa, eikä kaupunginosan rakentuminen juurikaan kiinnostanut Maarian kunnan johtoa eikä myöskään paikallista poliisia. Raunistulasta kehittyikin viinatrokarien, ilotalojen ja pikkurosvojen kaupunginosa – ihan omanlaisensa ”vapaakaupunki”, kertoo Sankari.

Sankari vertaakin kieltolain aikaista Raunistulaa ”El Doradoon”. – Raunistulasta on muodostunut tietynlainen elävä legenda, paikka, josta monilla turkulaisilla on paljon muistoja ja tarinoita.

Tarinoita ja värikkäitä henkilöhahmoja olikin niin valtavasti, että Sankarit eivät saaneet läheskään kaikkea mahtumaan käsikirjoitukseensa.

– Ihan harmittaa, kun niin moni juttu jäi lopullisesta versiosta pois. Raunistulan vapaavaltiosta olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka monta tarinaa. Saimme kuitenkin kasaan näytelmän,

show.

josta ihmiset varmasti nauttivat, vinkkaa Heikki Sankari. Sankari myös muistuttaa, että näytelmän henkilöhahmoja ei voi tunnistaa todellisiksi Raunistulassa asuneiksi ihmisiksi.

– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että oma pappa olisi näytelmän hahmona, naurahtaa Sankari.

Musiikkikomedia Raunistulan kantaesitys ja ensi-ilta Linnateatterissa 17. lokakuuta.

Valkopesu huuhtelee ennakkoluuloja

TEATTERI

Tanssiteatteri ERI:n perustajajäsenten Lassi Sairelan ja Eeva Soinin tuore teos Valkopesu linkoaa ajatuksia ja huuhtelee ennakkoluuloja. ERI:ssä ensi-iltaan 3. lokakuuta tuleva Valkopesu käy läpi elämän eri osa-alueita. Vaikka aiheina on mukana myös tummempia sävyjä, arjen harmaus huuhdotaan pois huumorilla. Teemoissa mukana välähtelevät niin maahanmuutto, syrjintä kuin luonnon kauneuskin. Valkopesun koreografian ovat luoneet Lassi Sairela ja Eeva Soini, valoista vastaa Esa Kyllönen, puvustuksesta Tuula Bergqvist ja videoprojisoinneista Jussi Kalliokorpi. Esityksen kesto on puolitoista tuntia sisältäen väliajan.

Tanssiteatteri ERI on Turussa toimiva tanssiteatteri jonka perustivat vuonna 1989 tanssijakoreografit Tiina Lindfors, Lassi Sairela ja Eeva Soini. Teatterilla vuosittain noin 130 esitystä, joista kantaesityksiä on

3-6.

Olemassaolonsa aikana ERI on esittänyt noin 4.500 näytöstä, joista noin 400 ulkomailla. ERI on vuosien varrella esiintynyt muun muassa Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Unkarissa, Romaniassa, Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Espanjassa, Itävallassa, Kreikassa, Turkissa, Beninissä, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tanssiteatteri työllistää vuosittain 30-40 eri alojen freelanceria. Vuonna 1992 Tanssiteatteri Eri sai Turun ja Porin läänin taidepalkinnon ja vuonna 1995 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomi-palkinnon. Vuonna 2009 teatteri sai Turun teatterikerhon Naamiotunnustuspalkinnon ja vuonna 2013 VarsinaisSuomen liiton myöntämän Aurora-mitalin. Turun Seutusanomat

Anna lahjaksi vapaus valita. Skanssin lahjakortti käy maksuvälineenä Skanssin kaikissa liikkeissä.*

lahjakortti

Marko Vuosjoki

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Heikki Sankari vakuuttaa, että Raunistulasta kertovasta musiikkikomediasta tulee viihdyttävä

S A NOM AT

Kotikisoista yksi mitali Turkuun

Nousten Frisbeegolfin

Heidi Bergroth jäi pois viimeiseltä kierrokselta.

FRISBEEGOLF

Amatöörien Suomen mestaruuksista kilpailtiin Turussa Lausteen frisbeegolfpuistossa 13.15. syyskuuta. Kilpailuluokkina nähtiin MA1, FA1, MA40, FA40, MA50 ja FA50.

Turun alueen heittäjistä isoimmat ennakkoodotukset olivat Nousten Frisbeegolfin Heidi Bergrothin harteilla naisten FA50-luokassa. Alku olikin todella lupaava, sillä ennen finaalikierrosta Bergroth oli jaetulla kärkisijalla Hyvinkään Marina Koppisen kanssa. Bergroth jäi kuitenkin pois viimeiseltä kierrokselta eikä näin päässyt kilpailemaan Suomen mestaruudesta.

FA50-luokan mestaruuden veikin Koppinen lopulta yhdeksän heiton turvin. Hopealle sijoittui Sinikka Bäck Lohjalta ja pronssille Oulun Frisbeeseuran Nina Kuoksa.

Turkuun saatiin kisoista kuitenkin yksi mitali, kun FORE Turun Mika Juhani Kolu heitti MA50-luokan hopealle. Mestaruuden vei Riihimäen Juha Lehtola, joka voitti Kolun ainoastaan kahdella heitolla. Pronssille ylsi Porvoon Kimmo Rouhiainen, joka jäi puolestaan Kolun tuloksesta yhden heiton päähän.

MA1-luokassa nähtiin melkoinen kiri mestaruuteen, kun avauspäivän jälkeen tuloksella +4 kilpailussa vasta jaetulla 33. sijalla ollut Ville von Hertzen (DG Rollers Mänttä-Vilppula) nousi heitto heitolta kohti kärkeä ja lopulta aina Suomen mestariksi asti. Von Hertzen voitti aiemmin elokuussa junioreiden SM-hopeaa, joten loppukesä on ollut hänelle menestyksekäs.

Vaatimattoman avauspäivän jälkeen lauantaina pelatulla toisella kierroksella von Hertzen vastasi päivän parhaasta tuloksesta heittämällä -6. Tulos nosti hänet tuossa vaiheessa jaetul-

le kahdeksannelle sijalle, viiden heiton päähän kisaa johtaneesta Kasper Korhosesta (Vuorelan Veikot).

Huippuvireeseen yltynyttä von Hertzeniä ei pidellyt päätöskierroksella mikään, vaan hän heitti yhdestä bogeysta huolimatta peräti -9 ja otti kilpailun voiton yhteistuloksella -11.

Hopealle sijoittui Timo Kantelinen (Man-

don Kiertäjät) ja pronssille Kasper Korhonen.

FA1-luokan mestariksi heitti päätöspäivän tuloksensa -7 ansiosta Petäjäveden Iida Lehtomäki. Hänen kokonaistuloksensa oli tasan par. Hopealle heitti Niina Forsell Tampereelta ja pronssin jakoivat ennen viimeistä kierrosta kärjessä olleet Jenni Lampi (Tampereen Frisbee-

seura) ja Asta Hapulahti (ReTee). Forsellin tulos oli lopulta +8 ja pronssinaisten tulos +9. Ville Lehtinen (Orimattila Disc Club) nousi jo perjantaina MA40luokassa kilpailun kärkipaikalle, piti asemansa läpi kilpailun ja voitti Suomen mestaruuden tuloksella -9. Mestaruus irtosi yhden heiton erolla ennen hopean jakaneita Niko Leppästä

(Karkkilan Frisbeegolfkerho) ja Petri Valkeista (Järvenpään Frisbeegolf) FA40-luokassa mestariksi heitti Hyvinkään Maija Koskinen, hopealle Karkkilan Heidi Leppänen ja pronssille Vuorelan Veikkojen Kirsi Fomin.

Marko Vuosjoki

Turun Lausteella kilpailtiin amatöörien frisbeegolfin Suomen mestaruuksista. Kuva: SFL/Olli Kinnunen.

TuNL siirtyi Salama-aikaan

Aluejoukkueet, tyttöfutis ja olosuhteet prioriteettilistalla.

JALKAPALLO

Turkulainen juniorijalkapalloilun instituutio, Turun Nappulaliiga, siirtyi syksyn alussa uuteen aikaan, kun Hanna Salama aloitti maakunnan suurimman jalkapalloseuran toiminnanjohtajan tehtävissä.

Salaman ja Nappulaliigan tiet yhtyivät asteittain korona-aikana, jolloin Raisio Futis toteutti Vaisaaren koulun naapurissa oman hallihankkeensa ja Turussa kenttävuorojen vajeesta kärsinyt Turun Nappulaliiga korvasi käytöstä poistuneen Poropuiston menetettyjä hallivuoroja Raision uudesta hallista. Hanna Salama oli Raision Palloiluhalli Oy:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.

RaiFussa pitkän toimihenkilökokemuksen omaava Salama näkee seuratoiminnassa tärkeänä, että valmennuksella on riittävät resurssit, hyvät olosuhteet

harjoitella monipuolisesti ja joukkueista kyetään luomaan yhteenliimattu yhteisö. – Yksittäisen joukkueen toiminnassa on myös tärkeää turvata arjen toimintaan riittävä määrä aikuisia, muistuttaa Salama. Sairashuoneenkadun toimitiloissa uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan. – Jo vuosikymmeniä käytössä ollut seuraslogan “jalkapalloa lähellä kotiovea” on tänä päivänäkin ajankohtainen, kun kaupungit pyrkivät panostamaan lähiliikuntaan sekä hillitsemään lapsien harrastuskuljetuksia. Jalan tai pyörällä harrastuksiin liikkuminen on sekä hyötyliikuntaa että ekologista. Ja kun taustalla on 12 vuoden henkilökohtainen kokemus nimenomaan tyttöjoukkueen joukkueenjohtajan tehtävistä, on luonnollista, että Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä seuran tulevaisuuden painopis-

teenä.

Panostus tyttöihin näkyi jo toiminnanjohtajan ensimmäisinä työpäivinä, kun Nappulaliiga järjesti 8.9. omalla Terveystalo Areenallaan tyttöfutispäivän, jossa vieraileva Helmarien päävalmentaja, niin ikään raisiolaistaustainen Marko Saloranta sai jakaa neuvoja ja kannustusta peräti 300 jalkapalloharrastusta harkitsevalle tytölle.

TuNL:ssa visioidaankin vahvaa tyttöfutiksen ja aluetoiminnan yhteistoimintaa, jossa seuran kivijalka, aluejoukkuetoiminta valjastetaan terävöittämään turkulaisen juniorijalkapallon viime vuosien kiistatonta Akilleen kantapäätä, tyttöjen jalkapalloa.

Turkulaiset jalkapalloseurat eivät ole lainkaan edustettuna naisten ylimmällä sarjatasolla Kansallisessa liigassa, eikä lounaissuomalaisia seuroja löydy myöskään valtakunnallisesta, pääkaupunkiseutulaisten seurojen dominoivasta T18 SM-sarjasta.

Digitaitopäivä

Maanantaina 7.10. Turun Pääkirjastolla

Kello 11 - 12

Tietoturva ja verkkohuijaukset -luento

Tunnista uudet verkkohuijaukset ja miten voit välttää niitä.

Luennon pitää Rauli Oka Tieto-osastolla (uuden puolen 2. krs).

Kello 12 - 15

Messut

Opastusta arjen digiasioihin

Neuvontaa mm. Varhan etäpalveluiden käyttöön

Tietoa ja tukea Celia-kirjaston ja OmaKirjaston käyttöön sekä järjestöjen esittelypisteitä

Messut järjestetään Studiossa (uuden puolen 1 . krs).

Osoite: Linnankatu 2, 20100 Turku

Ja maan harrastajamääriltään suurimmassa seurassa Tampereen Ilveksessä on enemmän tyttöpelaajia kuin Turun seudun seitsemässä suuressa seurassa yhteensä.

Nappulaliigalla on tällä hetkellä kolme juniorityttöjoukkuetta ja yksi naisjoukkue, mutta ensi vuoden tavoitteena on startata neljä uutta alueellista tyttöjoukkuetta. Salama muistuttaa tutkitusta tiedosta, kuinka jalkapallon aloittamista helpottaa merkittävästi harrastuksen löytyminen läheltä kotia.

Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan.

Turkufutista piinaava olosuhdeongelma on erityisen tuskallinen talvella, jolloin käytössä olevien neljän ja puolen kentän pitäisi palvella kaupungin 6.000 rekisteröityä pelaajaa.

Turun Nappulalii-

gan toiminnan kannalta seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille. Uusi toiminnanjohtaja vihjaa lähestyvän juhlavuoden tarjoavan mahdollisuuksia seurabrändin kirkastukseen, mutta samalla Hanna Salama muistuttaa Nappulaliigan useiden sukupolvien jatkuvuudesta.

– Yhteisöllisyys, vahva Me-henki ja Turun seurakentässä ainutlaatuinen aluetoiminta muodostavat voimavaran, jolla Nappulaliiga liikuttaa myös tulevaisuudessa menestyksekkäästi turkulaisia lapsia ja nuoria sekä edistää suomalaista jalkapallokulttuuria, toteaa Hanna Salama.

Pääskyvuoripäivää vietetään lauantaina

TAPAHTUMAT

Turun Kaupunginosaviikkojen syyskauden viimeisiin tapahtumiin kuuluu perinteinen Pääskyvuoripäivä. Tapahtuma on Kuukkelinpuiston eli Tilhenkentällä lauantaina 28.9. kello 10.30–14. Järjestelyistä vastaa kaupunginosayhdistys Pääskyvuoriseura. Ilmoittautuminen vuosina 2012–2021 syntyneiden lasten juoksukilpailuun alkaa kello 10.30. Tapahtuman palkintojenjako ja arpajaiset pidetään noin kello 13. Ohjelmassa on frisbeegolfia sekä kolmen euron kertamaksuun perheen pienimmille poniratsastusta kello 11.30–12.30. Lipun voi ostaa arvontapöydästä tai puffetista, josta voi hankkia myös makkaraa, maissia, kahvia, mehua, pullaa ja munkkia. Ilmaiset kirpputorimyyntipaikat löytyvät nurmikolta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

MUISTA MYÖS

Pääkirjaston digituki auttaa torstaisin 12.12. saakka kello 14 - 15:30 pääkirjaston uudisosan aulassa

Pankkipäivät

Matalan kynnyksen neuvontaa pankkiasioihin maanantaisin 14.10. / 11.11. / 16.12. kello 14 - 15

Paikalla Nordea, OP & Säästöpankki PyhärantaKalanti

Tapio Peltomaa

S A NOM AT

YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus

Pe 27.9. klo 13–14.30 TFO:n ja OmaKirjaston digikonsertti. Turun filharmonisen orkesterin juonnettu digikonsertti. Kauneimpia klassisia kappaleita. Mukana TFO:n muusikoita. Ti 1.10. klo 14–16 Minimessut kotona asuville ikääntyneille. Palvelujaan esittelemässä mm. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Muistiluotsi, Laitilan terveyskoti, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Asianajotoimisto Lakinainen, Turun kaupungin kirjastopalvelut ja TULE-tietokeskus. Ti 8.10. klo 13–15 Kirjailija Ann-Christin Antell herättää vanhan Turun eloon. Rakastetun Puuvillatehdas-trilogian luoja kertoo kirjasarjansa taustoista ja näyttää siihen liittyviä valokuvia 1800-luvun ja 1900-luvun alun Turusta. Tilaisuudet avoimia ja maksuttomia. Vanha Hämeentie 105, p. 040 681 4965.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys. Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Liedossa To 10.10., 14.11. ja 12.12. klo 17 – 18.30, os. Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Kaarinassa Ke 25.9., 23.10., 20.11. ja 18.12. klo 17.00 – 18.30, os. Kansalaistoiminnankeskus Puntari, Pyhän Katariinantie 11. Voi osallistua asuinkunnasta riippumatta. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829.

TALOUDELLISEN HYVINVOINNIN AMMATTILAISET

Konttoreidemme aukioloajat, ajanvarauksen sekä henkilökuntamme yhteystiedot löydät osoitteesta saastopankki.fi/someronsp Kysy ajankohtainen talletustarjouksemme!

Eerikinkatu 26, 20100 Turku I Asiakaspalvelu 029 041 2300 (mpm/pvm) ma-pe 8-20, la 10-14

Meiltä laadukkaat PAINOPALVELUT

TURUN

S E UT U S A NO M AT

saman katon alta.

painopalvelut@turunseutusanomat.fi

Runo-Kaarina mukana Turun Kirjamessuilla

KAARINA

Runo-Kaarina-kilpailu ja Kaarinan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut on näyttävästi mukana Turun Kirjamessuilla.

Runo-Kaarina avaa Agricola-lavan ohjelman perjantaina 4. lokakuuta, kun lavalla julkaistaan kilpailun 32:s voittajateos. Julkaisun jälkeen voittaja, Anniina Louhivuori on tavattavissa osastolla A52 kello 10.30-11.30 ja kello 1314 sekä lauantaina kello 12-13 ja kello 14-15. Osastolta voi ostaa uutta runokirjaa ja myös edellisten vuosien voittajakirjoja. Tämän lisäksi voi osallistua muun muassa loputtoman runon kirjoittamiseen ja lauantaina voi tehdä oman runopinssin kello 15-17. Osastolta saa tietoja seuraavan kilpailun aikataulusta ja Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden syksyn tapahtumatarjonnasta, Jaossa on myös runosäekortteja, joissa on otteita tämän vuoden Runo-Kaarina-voittajan kokoelmateoksesta.

Kaarinan kaupunki on toteuttanut vuosittain valtakunnallisen runo-

kokoelmakilpailun esikoisrunoilijoille aina vuodesta 1994 lähtien. Kilpailun tavoitteena on uusien runojen ja runoilijoiden esille tuominen. Kilpailu on avoin kaikille suomenkielisille runoille ja runojen aihe on vapaa. Kaarinan kaupunki kustantaa kilpailun voittaneen runoteoksen. Runo-Kaarina on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävänä runokilpailuna maassamme.

Kilpailun suojelijana toimii tohtori, runoilija Jenni Haukio, joka voitti kilpailun 1999. Kilpailun valintaraadin puheenjohtaja on Kari Levola ja raatiin kuuluvat runoilijat Tommi Parkko, Raisa Jäntti ja Hanna Syrjämäki, Kaarinan kaupungin vapaa-ajan lautakunnan edustaja Noora Nieminen, kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen ja kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola.

Kilpailuun tuli tänä vuonna kaikkiaan 133 käsikirjoitusta, joista raati valitsi voittajaksi jyväskyläläisen Anniina Louhivuoren käsikirjoituksen.

Kaarinan kaupunki kustantaa Louhivuoren

Metsämäen raviradalla järjestetty perinteinen takakonttikirppis keräsi tänä vuonna ennätysmäärän myyjiä ja ostajia. Kuva: Jarkko Koskinen.

Takakonttikirppis Metsämäen raviradalla keräsi ennätysmäärän kävijöitä

TAPAHTUMAT

kokoelman, joka julkaistaan siis Turun Kirjamessujen Agricola-lavalla perjantaina 4. lokakuuta kello 10.10. Anniina Louhivuori on Jyväskylässä asuva graafikko. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja työskentelee graafisena suunnittelijana. Hän kirjoittaa sekä runoja että proosaa, ja hänen runojaan on julkaistu muun muassa kirjallisuuslehti Lumoojas-

sa ja Poliittinen runo NYT!- kilpailun antologiassa.

Perinteinen, jo vuosien ajan LC Littoisten järjestämä takakonttikirppis Metsämäen raviradalla onnistui jälleen mainiosti. Syyskuun 7:nä pidetty kirppistapahtuma keräsi ennätysmäärän väkeä Metsämäkeen. Kirppis on joillekin mukava harrastus, joillekin jopa ammatti ja elämäntapa. Kauniissa, helteisessä syyssäässä pidettyyn LC Littoisen järjestämään takakonttikirppikseen osallistui tänä vuonna ennätysmäärä sekä myyjiä että ostajia.

Seutusanomat

Myyjiä oli reilusti yli 200; henkilöautoja 118, pakettiautoja tai peräkärryllisiä 90. Myyjät mukaan lukien kirppiksen aikana paikalla kävi lähes 8.000 henkilöä. Samaan aikaan raviradan itsensä järjestämä ponitapahtuma jatkui uudel-

la ohjelmistolla ja siihen osallistui toista tuhatta katsojaa. Kaikilta osin tämä oli ennätyksellisen suuri tapahtuma Metsämäessä, vain kuninkuusravit aikanaan on päässyt suurempiin lukemiin. LC Littoinen on profiloitunut suurten tapahtumien järjestäjänä. Erityisesti pysäköinninohjaus vaatii tarkkaa suunnittelua ja organisointia. Pysäköintialueelle mahtuu yhtäaikaisesti noin 700 autoa. Kirppiksen luonteen mukaisesti ostajia tulee ja menee, ja vaihtuvuus on melkoista, joten siinä on järjestelemistä. Kaikki sujui kuitenkin erinomaisesti, jälleen kerran. LC Littoisten väki kiittelikin kaikkia tapahtumaan osallistuneita ohjeiden noudattamisesta ja reippaasta asenteesta.

Jorma Kemppainen

Turun

Marko Vuosjoki

Runo-Kaarina -kilpailun voittaja Anniina Louhivuori on tavattavissa Turun Kirjamessuilla. Kuva: Matleena Takkinen.

Kuulonsuojausta kaikille!

SUOJAA - KUULE - KESKUSTELE - NAUTI

BLUETOOTH®LANGATON YHTEYS.

PUHELUT JA SUORATOISTO.

AKTIIVIKUULO

HUIPPUTASON HIFI-ÄÄNI.

KUULOVAMMA ON PARANTUMATON ja se hiipii luoksesi huomaamattomasti, ajan myötä ja hitaasti.

Käytä kuulonsuojaimia, kun melutaso ylittää 80 dB;

Käytä kuulonsuojaimia 100 % ajasta, kun olet meluisassa ympäristössä.

HELLBERG Xstream Bluetooth® -kuulonsuojaimet yhdistyvät älypuhelimeen ja tarjoavat kuulonsuojauksen lisäksi pääsyn suoratoistopalveluihin. Sisäänrakennetun mikrofonin avulla voit myös käydä handsfree-puheluja, ja aktiivinen kuuntelujärjestelmä mahdollistaa ympäristösi havaitsemisen. Lisävarusteena on saatavana puomimikrofoni, joka takaa paremman äänenlaadun erittäin meluisassa ympäristössä tai mahdollistaa äänikomentojen (Siri, Google Assistant) käytön.

SUOJAUSTASON MUKAINEN AKTIIVIKUULO-OMINAISUUS. MOLEMMISSA KUULOKKEISSA OLEVAT MIKROFONIT MAHDOLLISTAVAT VAROITUSÄÄNIEN KUULEMISEN JA KOLLEGOIDEN KANSSA KESKUSTELUN.

USB-LATAUS, SISÄÄNRAKENNETTU LITIUMIONIAKKU, TOIMINTA-AIKA YHDELLÄ LATAUKSELLA 50 TUNTIA.