Turun Seutusanomat länsi 23.03.2017 by Turun Seutusanomat

Nutturlan makasiiniteatterissa Nousiaissa pyörii tänä keväänä neljä näytelmää

Raisiossa ja Maskussa on saatu peruskoulujen tasa-arvosuunnitelmat valmiiksi

SIVU 5

SIVU 10

Tämä lehti ilmestyi vuosina 1994 – 2015 nimellä Kaupunkiuutiset

Kevään ensimmäiset sinivuokot bongattu!

23. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

112

Lisää ajatuksiani: www.facebook.com/naantalinkeskusta

Naantali

Etsimme vahvan itseluottamuksen omaavaa 25 – 65 v. energiapakkausta. -

ahkeruudella ansaitset 2000 – 4500 €/kk kokopäivätyö auto välttämätön valmis asiakaskunta alueen yrityselämän tuntemus katsotaan hakijalle eduksi

HUOM! Aikaisemmalla ammatilla ei merkitystä, me koulutamme Sinut ! Työskentelypaikka: Raision alue Ota yhteyttä ja tule menestymään kanssamme. Soita arkipäivisin klo 9–17 Mauri Yli-Junnila 044 731 2342.

TANKKAUKSEN YHTEYDESSÄ

VELOITUKSETTA 1 jäätelöpuikko/tankkaus

Teboil Raisio

Varppeenkatu 20, 21200 Raisio Puh. 02 438 4200 Avoinna: Ma-Pe 7-20, La 9-18, Su suljettu Huolto: Ma-Pe 8-16

huoltaa autoja ja ihmisiä

Hyvä kuntavaaliehdokas, Tavoita äänestäjät tehokkaasti seuraavissa Turun Seutusanomissa 30.3. ja 6.4. Äänestäjille osoitetut kiitosilmoitukset 13.4.

AUTOPURKAAMO

Voimassa huhtikuun ajan.

v Yhden yhtenäisen ja alueellisesti tasaarvoisen Naantalin puolesta v Vahvalla taloudella katse eteenpäin v Ennaltaehkäisevän sosiaalija terveystyön puolestapuhuja

23.3.2017

PALKKAAMME 2-3 HENKILÖÄ !

Maksaja Samuli Santalahti

Samuli Santalahti

länsi

Uusin Naantalin Kino esittää:

TANNER JA NAANTALI

VALTUUTETTU ROMUAUTOJEN VASTAANOTTOPISTE

Tervetuloa Tiiliholviin, Torikatu 21, filmi-iltaan tiistaina 28.3. klo 18.30–20.30.

myynti@klauto-osacenter.fi puh. (02) 438 1200 Sitomokuja 3, 21200 Raisio

Katsomme yhdessä tuliterän dokumentin Väinö Tannerin elämäntyöstä. Mikko Rönnholm kertoo miten Tanner ja Naantali liittyvät toisiinsa. Tarjolla myös pientä purtavaa ja virvoketta.

Googlaa sdpnaantali

sdpnaantali.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Seurakuntakolumni

Kiusaamisen monet kasvot

Tulevaisuuden kunta kannustaa aktiiviseen kuntalaisuuteen

Pienistä puroista isommaksi

ohdin menneellä viikolla pitkään mieltäni askarruttanutta asiaa; tehoaako koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävä asennekasvatus? Tämä pälkähti mieleeni, kun olin seuraamassa Porin Teatterin tuottamaa Luuseri-Henkka-esitystä Naantalin lukiolla. Järjestäjät harmittelivat, että esitys ei ehkä tavoittanut varsinaista kohderyhmää kokonaisuudessaan, sillä oppilaille ja opiskelijoille suunnatuista päivänäytöksistä olivat niin monet lintsanneet. Sisälläni kiehui, miten voi olla, että koulumaailmassa ei mikään muutu? Koulukiusaamista on vaikeaa kai pysäyttää koskaan kokonaan, mutta jotain olisi mielestäni tehtävissä tottelemattomuudelle. Sitä se on, jos oppilaat eivät suvaitse saapua koulupäivän aikana järjestettävään tilaisuuteen. Tietääkseni luokkahuoneen ulkopuolisissa tiloissa eri metodein suoritettavat kasvatukselliset tuokiot kuuluvat oppivelvollisuuteen siinä missä mikä tahansa lukujärjestyksen mukaisesti viikoittain opittava ainekin. Niin kuin Luuseri-Henkassakin todetaan, ulkopuolisen – vaikka läheisenkin – on helppo sanoa, että kyllä se siitä, aikanaan kiusaajakin väsyy kiusaamiseen. Ei se paljon lohduta, kun kiusatun täytyy joka päivä kohdata häiriötekijänsä paikassa, jossa hän viettää ison osan valveillaoloajastaan – eli tässä tapauksessa peruskoulussa. Koulu on varsinkin alakouluikäiselle iso juttu, se on kuin maailma pienoiskoossa, ja siellä tulee pärjätä – niin sosiaalisesti kuin älyllisestikin. Kiusaajat voivat olla todellinen häiriötekijä; eihän koulunkäyntikään voi sujua parhaimmalla mahdollisella tavalla, jos koko ajan pitää olla varuillaan, ettei saa osakseen tönimistä tai ilkeämielistä tirskuntaa. Esityksen päätyttyä Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Kirsti Ihander lausui muutaman sanasen Eväitä elämälle -ohjelmasta, jonka myötä yhdistys tukee koululaisia erilaisissa tilanteissa mm. mentoritoiminnan avulla. Ohjelmaan kuuluvat myös harrastus- ja opiskelutuet. Maijamäen koulussa opettajana työskentelevä Petri Ronimus sen sijaan kertoi KiVa Koulusta eli Turun yliopistossa kehitetystä kiusaamisen vastaisesta toimenpideohjelmasta. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että ohjelmalla on vaikutusta: Keväällä 2009 noin 10 % tulevien KiVa koulujen 4.– 9. -luokkalaisista oppilaista ei tuntenut oloaan turvalliseksi koulussa. Keväällä 2015 vastaava luku oli 4 %. Tällä viikolla 20.–26.3. vietettävällä syrjinnän- ja rasisminvastaisella viikolla voimme jokainen miettiä, kuinka voisimme tehdä yhdessä tästä maailmasta paremman paikan elää ja olla juuri sellainen oma itsensä kuin on. Asennetalkoisiin voi osallistua kuitenkin kuka tahansa koska tahansa hyväksymällä ja arvostamalla ympärillämme vallitsevaa erilaisuutta.

Katariina Mäkinen-Önsoy toimittaja

uomalainen hyvinvointiyhteiskunta tiivistyy pitkälti suomalaiseen kuntaan. Missään muualla maailmassa ei erikokoisten kuntien vastuulla ole ollut näin laajaa tehtäväkenttää. Kunta on palvelujen tuottaja ja järjestäjä, kakun jakaja. Nyt sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli on kuitenkin muuttumassa. Kunnan toiminnan ydin on tulevaisuudessa enemmän elinvoimaisuudessa ja toimintojen koordinoinnissa; työn, toimeliaisuuden ja vireyden, yhteisöjen ja hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Muutosta ei voi viedä läpi organisaatiot edellä, tulevaisuuden kunnan rakentaminen kuuluu kaikille. Osaltaan tähän johdattaa myös kuntalaki, joka edellyttää kuntien tulevissa strategioissaan huomioivan myös asukkaiden osallisuuden edistämisen. Kunnassa ei voida enää pitää asukkaita hallintoalamaisina, vaan kehityksen moottoreina ja uudistamisen voimavarana. Tiukan kuntatalouden aikana kuntalaisen roolikaan ei voi enää olla passiivinen omistaja tai pelkästään oikeuksiaan penäävä asiakas. Vapauden ja vastuun kohdatessa asukkailla on selkeästi enemmän kiinnostusta hoitaa itse omaan kuntaansa liittyviä asioita ja kehittää olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Harvenevien palvelujen kylillä tekemisen demokratia on ollut suorastaan välttämättömyys: jos jotain on haluttu, se on pitänyt itse tehdä. Aktiivista kuntalaisuutta ja hyvinvoivia, eläviä paikallisyhteisöjä ei rakenneta hetkessä. Muutos lähtee ihmisistä, yksilöistä sekä ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Toivoa sopiikin, että kuntavaaleissa valituksi tulee nyt henkilöitä, jotka eivät koe valtakysymyksenä yhteistyötä esimerkiksi yhdistysten kanssa. Strateginen yhteistyö yhdistysten kanssa on nimittäin viisasta päätöksentekoa. Useissa yhdistyksissä on vapaaehtoistyön lisäksi tarjolla huikea määrä ammatillista(kin) osaamista. Moni maaseudun yhdistys on myös harjaantunut Leader-tukieurojen käyttäjä, joka palauttaa kuntaan EU:lle tilitettyjä rahoja. Yhdistykset ovat yleensä oman alansa tai alueensa, kuten kylän, parhaita asiantuntijoita, jotka voivat omalla tietämyksellään auttaa kunnan päätöksentekijöitä tekemään laadukkaita ja usein myös kustannustehokkaita päätöksiä. Kuntia pitää usein myös muistuttaa, että taajaman ulkopuolellakin on kehittämispotentiaalia. Kunnan kannalta alueiden erikoistuminen ja profiloituminen on voimavara. Kylien rohkeita kokeiluja ei saa tyrmätä kuvitteellisen tasa-arvon nimissä. Tulevaisuuteen suuntautuvassa kunnassa hyödynnetään erilaisia kumppanuuksia ja verkostoja. Osallistuminen ja kehittäminen on voitava rinnastaa. Asukkaiden kuuleminen voi parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia vaihtoehtoja kuntien perinteiseen yhden esityksen valmisteluun.

evään koittamisen yksi ihana etappi on mielestäni lumen ja roudan sulamisesta lorisevat pienet purot. Vaikka Varsinais-Suomessa ei yleensä lunta ole kinoksittain, silti sulamisesta virtaavaa vettä tuntuu yhtäkkiä olevan paljon. Ympäristökasvatuksessa perustellaan pienten tekojen merkitystä sillä, että pienistä puroista syntyy lopulta suuri virta. Isot ympäristöongelmat lamaannuttavat helposti: Onko toiminnallani mitään merkitystä? Saatan kyseenalaistaa, miten omilla vastuullisilla valinnoilla tai teoilla voisi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai napajäätiköiden sulamisen estämiseen. Mutta yksittäisillä teoilla on vaikutusta! Jos lamaantumisen sijaan päättää tehdä itse sillä hetkellä parhaansa, ja jos mahdollisimman moni muukin eri puolilla maapalloa ajattelee samoin, vaikutus voi olla merkittävä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Roska päivässä -liike, joka aikanaan levisi maailmanlaajuiseksi palkituksi liikkeeksi yhden suomalaisen päätöksestä kerätä roska päivässä ja haastaa muita tekemään samoin. Mielestäni tätä samaa ajatusta voi hyvin soveltaa myös vapaaehtoistyöhön. Omalla kotipaikkakunnalla on monia avuntarvitsijoita. Mutta miten saada oma aika riittämään ruuhkavuosien keskellä myös muiden auttamiseen? Raisiossa on viime syksystä lähtien alettu tehdä vapaaehtoistyötä näkyvämmäksi seurakunnan, kaupungin ja paikallisten järjestöjen toimesta yhdessä. Tällä hetkellä on käynnissä Suomi 100 vuotta – 100 uutta vapaaehtoista -haastekampanja. Vuoden alusta olemme saaneet jo 30 uutta vapaaehtoista mukaan auttamaan joko kertaluonteiseen tehtävään tai säännöllisempään toimintaan. Kaikki tavat auttaa ovat arvokkaita ja tarpeellisia ja niistä jokainen edistää yhteistä hyvää Raisiossa. Oman tavan auttaa tai saada apua löytää kätevästi netistä osoitteesta www.vapaaehtoistyo.fi/raisio Niilikin alkaa pienestä purosta. Siksi ei kannata murehtia omien voimavarojen vähyyttä, vaan tehdä se ensimmäinen hyvä asia jollekin lähimmäiselle tai luomakunnalle. Ja bonuksena tulee samalla edistäneeksi omaa onnellisuuttaan, mikäli onnellisuustutkimuksiin on uskominen. Niiden mukaan hyvän tekeminen on yksi merkittävä puro oman onnellisuuden virrassa. Hannele Siltala projektikoordinaattori Raision seurakunta

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies

Mari Koivunen siirtyi Raision kaupungilta mainostoimiston johtoon RAISIO. Raision kaupungin viestintäpäällikkö Mari Koivunen siirtyy raisiolaisen mainostoimisto Hurraan viestintäjohtajaksi. – Saamme joukkoomme viestinnän moniosaajan, jolla on kokemusta haastavasta sisällöntuotannosta eri kanaviin, kertoo Hurraan toimitusjohtaja Reija Heinonen. – Olemme käyneet läpi koko palveluvalikoimamme ja

panostamme jatkossa tiedolla johtamiseen sekä siihen, että brändi pysyy kirkkaana kanavasta riippumatta. Tavoitteena on täsmäyttää viesti oikealle kohderyhmälle ja aktivoida tositarkoituksella verkossa tapahtuvaa liikennettä. Tuloksia mitataan ja seurataan. Valtiotieteen maisteri Koivunen on ollut Raision kaupungin palveluksessa vuodesta 2001. Sitä ennen hän

työskenteli viestinnän tehtävissä sosiaalija terveysalan tutkimuskeskus Stakesissa ja Etelä-Suomen lääninhallituksessa. – Pitkä viestintäosaamiseni täydentää Hurraan osaamista koko markkinointiviestinnän kentässä. Innolla odotan uusia, erilaisten toimialojen tuomia haasteita, Koivunen kertoo. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Lähimmäisen kammarissa on lämmin ja kotoisa tunnelma

Naantalin seurakunta

www.naantalinseurakunta.fi

Ruskon seurakunnan toimintoihin kuuluvat Lähetys-Kirppis ja Lähimmäisen kammari osoitteessa Vanhatie 7. Sekä paikallisiin kohteisiin että kriisialueille suuntautuvaa lähetystyötä voi tukea kuka vain pienilläkin teoilla.

Ruskon seurakunnan vapaaehtoiset Aila Spännäri (vas.), Marja Kulmala ja Liisa Tuominen esittelevät ahkerien käsityöläisten tuotoksia: torkkupeittoja, Äiti Teresa -peittoja, vauvanuttuja ja toukkapusseja. Vauvanuttu- ja toukkapussilahjoituksilla koitetaan houkutella etiopialaisia äitejä sairaalaan synnyttämään. Kuva: Ragip Önsoy.

RUSKO. Ruskon seurakunnassa vapaaehtoisvoimin pyöritettävä L-Market on ollut toiminnassa yli 20 vuotta ja Lähimmäisen kammari sai remontoidut tilat viitisen vuotta sitten. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on 15, jotka jakautuvat tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10–14 sekä torstaisin klo 13– 17 seurakuntakeskuksessa sijaitsevaan lähetyskirppiksen ja -olohuoneen päivystysvuoroihin. Seurakunnan vapaaehtoiset Marja Kulmala, Liisa Tuominen ja Aila Spännäri kertovat, että Lähimmäisen kammariin ovat tervetulleita kaikenikäiset juttu- ja kahviseuraa vailla olevat kuntalaiset. – Lähimmäisen kammari on ruskolaisten yhteinen olohuone, jonne voi piipahtaa

juomaan kupillisen kahvia ja juttelemaan. Myös diakoniatyöntekijään saa yhteyden, mikäli kaipaa kahdenkeskistä keskusteluaikaa esimerkiksi kammarin aukioloajan ulkopuolella. Meitä lähimmäisenpiirin vapaaehtoisiakin sitoo salassapitovelvollisuus, he lisäävät. L-Marketin sekä lähetysbingon tuotto ohjataan lähetystyöhön oman seurakunnan nimikkoläheteille, ja sillä tuetaan myös oman seurakunnan diakoniatyötä. Myytäviä tuotteita otetaan vastaan aukioloaikoina. – Eniten tulee vaate-, kenkä- ja kirjalahjoituksia. Elektroniikkatuotteita ja huonekaluja emme voi valitettavasti ottaa vastaan, Tuominen sanoo. – Kirjoja on lahjoitettu niin

paljon, että olemme toimittaneet niitä myös eteenpäin esimerkiksi Kirkonkylän koululle, Ruskon kirjastoon ja Turun Kirjakahvilaan, lisää Tuominen. Lähetyspiirissä lajitellaan myös SPR:n Konttiin suunnatut lahjoitukset. – Kriisialueilta paenneille on järjestetty esimerkiksi talvitakkikeräyksiä. Pakolaisleireillä tarvitaan edelleen lahjoituksina lämmintä vaatetta, jotka kulkeutuvat meidän kauttamme SPR:lle. Lahjoitettavia vaatteita etsiessä kannattaa pohtia, pistäisinkö itse päälleni kyseisen vaatteen, Kulmala toteaa. Tiloissa kokoontuu joka toinen viikko myös peittopiiri, jossa kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan sekä vauvanuttuja ja toukkapusseja Etiopiaan.

– Piirissä valmistuvat myös 90 vuotta täyttäville ruskolaisille lahjoitettavat lämpimät torkkupeitot sekä junasukat vastasyntyneille. Ruskon ja Vahdon palvelutalojen asukkaille on myös valmistettu hartioita ja polvia lämmittäviä neuleita. Lämmittävät käsityöt matkaavat paikallisiin kohteisiinsa diakoniatyön kautta, Kulmala esittelee. Lähetyspiirin vapaaehtoiset vastaavat myös joka sunnuntaisista kirkkokahveista jumalanpalveluksen jälkeen. – Vapaaehtoistyössä on todella yhdessä tekemisen voimaa, jonka hyvät teot ulottuvat apua tarvitseville niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, vapaaehtoiset iloitsevat.

Kirkko avoinna: ke klo 12-14, su ja juhlapyhinä klo 9-12 Kirkkoherranvirasto avoinna: ma-pe klo 9-13 Diakoniatyöntekijöiden päivystysajat: ma ja to klo 10-12 Diakoniatyöntekijä tavattavissa myös ke klo 10-11 Kohtaamispaikalla. Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna: ma-to klo 10-14, ke klo 18 asti. Torstai 23.3. Sauvakävelyä, lähtö klo 10 Seurakuntakeskus, Aurinkotien puolelta. Potero, veteraanimiesten keskustelupiiri klo 13.30 Rh 2. Raamattupiiri klo 15 Rh 4. Syrjäkoski-Vuollet. Koko olemuksella Jumalaa kohtaamassa klo 18 Rh 4. Perjantai 24.3. Äijäbiljardia klo 17 Dipoli. Lauantai 25.3. Konsertti klo 18 Naantalin kirkko. Nina Åström. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Kahvitarjoilu. Sunnuntai 26.3. Messu klo 10 kirkko. Saantola, Murtoperä. Nina Åström, laulu. Maanantai 27.3. Pelimimmit klo 14 Dipoli. Gospeljumppa klo 17.15. ja Äijäjumppa klo 18.30 Seurakuntakeskus. Tiistai 28.3. Virsien yhteislaulua klo 12 Rh 4. Konsertti klo 18 seurakuntakeskus. Jousisoittimien konsertti, Nlin musiikkiopisto. Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Yhteisvastuun hyväksi. Keskiviikko 29.3. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Saantola, Hartikainen. Tillukkapiiri klo 17 Rh 2. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/toiminta/lapset Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/varhaisnuoret http://www.naantalinseurakunta.fi/leirit www.naantalinseurakunta.fi/nuoret Tulossa Seurakuntien matka 6.-7.5. Tallinnaan ja ystävyysseurakuntaamme Harju-Madiseen. Lähtö la 6.5. klo 6.45 Raision seurakuntatalolta, paluu su 7.5. n. klo 21 samaan paikkaan. Matkan hinta 140 € (190€ yhden hengen huoneessa) sisältää matkat, majoituksen hotelli Euroopassa, ruuat laivalla ja kiertoajelun Tallinnassa. Mukaan tarvitaan passi tai virallinen EU-henkilökortti. Tied. ja ilm. viim 24.3. Mari Syrjäkoski-Vuollet p. 040 130 8342. Tervetuloa keväiseen Viroon!

Hyvä kuntavaaliehdokas, lähetä mielipiteesi Vaalikulmaan: toimitus@turunseutusanomat.fi

RAISION OMAKOTIYHDISTYS RY:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN

KEVÄTKOKOUS pe 31.3.2017 klo 18.00 Raision Kaupungintalolla. Tervetuloa

Seutusanomien 16.3. numerossa sivulla 19 olleessa näyttelykuvassa oli väärä kuvateksti. Oikeanpuolisessa yläkuvassa oli siis Oili Niittynen Kaupunginjohtaja-työnsä (sekatekn./akryyli) vierellä. Tässä kuvassa on Riitta Nylander, jonka näyttely Kasvot kertovat – akvarellimonotypioita on esillä Raision Kirjastotalon musiikki- ja taideosaston näyttelytilassa. Toimitus pahoittelee virhettä.

Kahvitarjoilu

Tämän ilmoituksen hinta on

Katariina Mäkinen-Önsoy

n Oikaisu

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 39 000 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132

Turun Seutusanomien nettilehdessä tällä viikolla: Kaarinan Taitoluistelijat esittävät Kalevalan jääsaagana

Vaarallinen tienylityspaikka puhuttaa Kaarinassa

www.turunseutusanomat.fi

Seuraa kuntasi kuntavaaliehdokkaiden mielipidekirjoittelua Vaalikulmassa

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Edullisesti viikonloppuun Tarjoukset voimassa to-su 23.-26.3.

299 100 029 1495 999 299 ERÄ

Paulig

Juhlamokka

Flora laktoosittomat

pkt

3 prk

Kermat 2,5 dl

500 g

4%, 7% ja 15%

(5,98 kg) rajoitus 1/talous

(1,33/l)

ISO ERÄ ” M O O B “ Idared

Omena Puola

ERÄ

Naudan entrecote

palana n. 1 kg

TÄ

YLLYS M A T S A OM

Naudan paistijauheliha

(sis. pantin 0,80) (0,73/l)

Leroy

AA K O U R I LÄH : A T L A A VEHM

ETUSELKÄ Porsaan

LAPA Porsaan

PAISTI

2-pack

1,5 l, kaikki maut

Herkkutorilta to-la 23.-25.3.

Porsaan

Coca-Cola

OISHII SUSHIT

995 1595 1495 10 kpl/ras

290 g (34,31 kg)

349 399 995 kg

Tuoreet

PUNAKAMPELAFILEET

Alankomaat, säävaraus

Tuoreet

TURSKAFILEET

Ruotsi, säävaraus

RAISIO CENTER

VIHREÄ PARSA

500 g Espanja

299 1295 699 nippu

Atria takuumurea

NAUDAN SISÄ- ja PAAHTOPAISTI

Viljaporsaan

palana

SPARE RIBS n. 2 kg

Palvelemme: ma-la 07.00-21.00 su 10.00-21.00

a t s e d u a k k a R Ruokaan

Voudinkatu 5, 21200 RAISIO puh. 02 436 4600

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

n Teatteriarvio

Koulukiusatun omaelämäkerrallinen monologi Porin Teatteri: Luuseri-Henkka Käsikirjoitus: Henrik Ståhl Ohjaus: Peter-Sebastian Lehtonen Lavastus: Teemu Loikas Puvustus: Taru Liipola NAANTALI. Naantalin lukion auditoriossa esitettiin 14. maaliskuuta Naantalin yhteiskoulun tukiyhdistyksen tilaamana Porin Teatterin tuottamaa Luuseri-Henkka -näytelmää ensin päivällä yläkoululaisille ja lukiolaisille ja sitten illalla muille naantalilaisille. Tilaisuus toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaisesti, sillä yhteiskoulun tukiyhdistyksen yhteistyökumppaneina toimivat Naantalin lukio, Maijamäen koulu, Naantalin seurakunta, lukion vanhempainyhdistys sekä Naantalin Pelastakaa Lapset ja MLL Naantali -yhdistykset. Monologimuotoisen esityksen ohjaus- ja roolityöstä vastaa koulun entinen oppilas PeterSebastian Lehtonen. Lehtonen eläytyy Henkan roolin lisäksi kiusaajien, opettajien ja vanhempien rooleihin. Kiusaajat hän kuvaa stereotyyppisesti vähä-älyisinä pullistelijoina ja aikuiset puolestaan lastensa tekemisistä niin sanotusti onnellisesti pihalla olevina. Luuseri-Henkan alkuperäisteos Henrik – en tönt sai en-

Monologimuotoisen Luuseri-Henkka -esityksen ohjaus- ja roolityöstä vastaa Naantalin yhteiskoulun entinen oppilas Peter-Sebastian Lehtonen. Henrik – en tönt -alkuperäistekstiin pohjautuva esitys muistuttaa katsojiaan siitä, kuinka pitkälle elämään kiusaamisen aiheuttamat jäljet voivat vaikuttaa. Kuva: Ragip Önsoy.

si-iltansa vuonna 1999 Ruotsissa. Käsikirjoitus on Henrik Ståhlin, joka kirjoitti näytelmän omasta kouluajastaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Suomessa monologiin tarttuivat ensimmäisinä Åbo svenska teater ja Linnateatteri vuonna 2011. Tuolloin näytelmää esi-

tettiin sekä alkuperäisnimellään että Elämäni luuserina -nimellä. Ståhlin tavoite, johon kuului tarinan levittäminen mahdollisimman laajalti, sai jälleen uuden kasvualustan Porin Teatterissa, jossa Luuseri-Henkan ensi-iltaa vietettiin viime syyskuussa.

Peter-Sebastian Lehtosen esittämänä Henrikin tarina elää nyt omaa elämäänsä koulukiertueella ja ravistaa yhä uudelleen ja uudelleen uusia katsojia. Ravistavaa ei ole pelkästään se, kuinka Lehtonen onnistuu ja vakuuttaa kiusatun roolissaan, vaan myös se, kuinka ajaton ja

universaali ilmiö koulukiusaaminen itsessään on. Vaikka Lehtosen ohjaamassa versiossa koulukiusattu poika käy yläkoulua Porissa, Luuseri-Henkka voisi olla tarina kenestä tahansa kiusaamisen uhriksi joutuneesta. Lehtonen käsittelee esityksessä kiusaa-

misen monia puolia ja viljelee komiikan siemeniä sinne tänne pääosin vakavaluonteista tarinaa. Kaikessa tragikoomisuudessaan esityksestä paistaa läpi elämänmyönteisyys: Henkka koittaa parhaansa mukaan etsiä positiivisia keinoja koulukiusaamisesta selviytymiseen ja osoittaa, että henkisetkin ruhjeet voivat parantua ja reikäisinkin itsetunto eheytyä. Luuseri-Henkka ei negatiivisen kaiun omaavasta nimestään huolimatta anna aihetta epätoivolle, vaan kannustaa olemaan oma itsensä ja puuttumaan rohkeasti kiusaamistapauksiin. Lehtonen maustaa esitystä omilla henkilökohtaisilla kokemuksilla Naantalissa viettämiltään lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Hän pohtii jättääkö varhaisessa iässä kiusatuksi tuleminen jonkinlaisen jäljen itsetuntoon, joka taas vaikuttaa siihen, että kiusaaminen saattaa jatkua jatko-opintoihin ja työelämään asti. Esityksen jälkeen hän toteaa, että minkäänlaisia antipatioita entistä kotikaupunkiaan kohtaan hänelle ei ole kuitenkaan jäänyt. Päinvastoin hän tuntee ylpeyttä siitä, että naantalilaiset yhdistykset tilasivat esityksen vierailulle. Katariina Mäkinen-Önsoy

Varkaanmetsästystä ja enkelipölyä Nousiaisissa Nutturlan Makasiiniteatterin lasten- ja nuortenryhmien kevätohjelmisto hahmottui harrastajanäyttelijöiden omia toiveita vahvasti kuunnellen. Näin ollen huhtikuussa muuan nukkevaras saa peräänsä lasten etsiväkerhon ja jopa mummojenginkin. Mutta millainen on enkelin vapaailta? Sen kertovat teatterin nuoret. NOUSIAINEN. Teatteriohjaaja Riia Bergringillä pitää kiirettä. Nutturlan Makasiiniteatterissa pyörii parhaillaan mysteerinäytelmä Kahdeksan naista ja erilaisista ystävyydestä kertovista tarinoista koostuva Ystävyydestä-esityskin sai juuri ensi-iltansa. Huhtikuussa näyttämön valtaa vielä kaksi uutta näyttämöteosta. Bergring vastaa näiden kaikkien ohjauksesta. Käsikirjoittamista lasten ehdoilla Bergring ideoi Pentti Peräkorven salaiset seikkailut -lastennäytelmän yhdessä apulaisohjaaja Jenna Ruususen kanssa, mutta alkusysäys tekemiseen saatiin lapsilta. – Kyselimme, millaisia rooleja olisi kiva tehdä, ohjaaja valottaa käsikirjoitustyön alkuvaiheita. Lopulta mieluisat roolit löy-

tyivät koko näyttelijäryhmälle, josta osa on ollut teatteritoiminnassa mukana jo pidempään ja osa on vasta-alkajia. Näyttelijöiden ikähaarukka liikkuu 8–12-vuoden välillä. Esitys kertoo rikoksiin taipuvaisesta eläkeläisherrasta, jonka harmittavaisille toimille päätetään laittaa piste. – Tuntuu hauskalta esittää vanhaa miestä, iloitsee nimiroolissa nähtävä Elias Teuri, jonka vastuulla on eläkeikäisen nukkevarkaan, Pentti Peräkorven, osa. Tällainen esiintymisen ilo välittyy koko 16-päisestä näyttelijäryhmästä harjoituksia seuratessa. – Näytelmän harjoittelu on kivaa eikä tunnu yhtään vaikealta, sanoo ryhmä lähes yhdestä suusta. Ei mitään ”lässyä” Vaikka esimerkiksi koulukiu-

saamisen vastaiset kampanjat ovat nyt pinnalla, ei teatterin nuortenryhmä halunnut esittää näytelmää aiheesta, koska se on jo tehty. Jokin nuoria koskettava aihe silti haluttiin, eikä mitään ”lässyä”, kuten ohjaaja Bergring muistelee aiheen valintaa yhdessä kymmenestä nuoresta koostuvan näyttelijäryhmän kanssa. Kuumottava aihe löydettiinkin. – Tämä kertoo huumeiden vaikutuksista ja ystävän auttamisesta, lähimmäisenrakkaudesta oikeastaan, kuvaa Sirpa Puskalan käsikirjoittamassa Enkelin vapaailta -näytelmässä esiintyvä Jenni Nieminen. Näytelmä on kuvaus pojasta, joka tuhoaa elämäänsä päihteillä, ja tytöstä, jota pidetään lähes maanpäällisenä enkelinä, mutta joka joutuu vaikeuksiin hänkin. Heidän yllään suojelusenkelit yrittävät tehdä parhaansa. – Haastavinta on ollut ää-

Kädet ylös! Pentti Peräkorven salaiset seikkailut -näytelmässä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

nenkäytön opetteleminen, hieman yllättäen narkomaanipojan roolissa nähtävä naisnäyttelijä Emiilia Rakkolainen toteaa. Muutoinkin näyttelijöiden valmistautuminen rooleihinsa

on vaatinut perehtymistä varsin yllättäviin asioihin. – Olemme katsoneet synnytysvideoita, kertoo ohjaaja valmistautumisesta näytelmään, joka sisältää muun muassa synnytyskohtauksen.

Pentti Peräkorven salaiset seikkailut saa kantaesityksensä 4.4. Enkelin vapaailta tulee ensi-iltaan puolestaan 12.4. Jaakko Virrankoski

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

t ä m ö y l n y l y Lö ! ä l l i v i ä p i k k r e M tarjoukset

18.-25.3.

upat!

Tee elämäsi autoka

PUU, SÄHKÖ vai hybridi?

IVIEN MERKKIPÄIT ELLUT

katso kaikki KUUmAT tarjoukset merkkipAivAt.fi

ERIKOISHINNO

VAIHTOAUTOväTt.fi

Katso autot merkkipäi

RAJOITETTU ERÄ!

MET-VALAISIN 9-LED

1 € ,00

19.990 €

FORD ECOSPORT 1.0 ECOBOOST 125HV M5 TITANIUM NYT VAIN RAHOITUSKORKO 0,5%*

3.990€

Ford EcoSport 1.0 EcoBoost 125hv Titanium 23.980,31 €. CO2 125 g/km, EU-yhd. kulutus 5,4 l/100 km.

TAVARATILAN MATOT

MOOTTORIÖLJYN VAIHTO + SUODATIN

- 15 % 100,erikseen tai huollon yhteydessä, 4 syl moottorit

OTA 4, MAKSA 2!

RENGASVARASTON TYHJENNYS

ERÄÄN VARASTOSSA OLEVIA FORD HYÖTYAJONEUVOJA RAHOITUSKORKO NYT

Esim. Ford Transit 310 2.0TDCi M6 105 hv Trend alkaen 33.376,80 €. CO2-päästö 161 g/km. EU-yhd.kulutus 6,7 l/100 km.

paketin ostajalle pyöräsuuntauksen tarkastus 29€ (norm 75€), mahdolliset työt veloitetaan erikseen.

NETISTÄ VARATTUIHIN HUOLTOIHIN

20,-

NETTIVARAUSETU

sissa Maksa onTilillä! e n o k Laak

Tervetuloa ma-pe 9-18 ja la 10-15.

Tarjoukset ovat voimassa vain Laakkosen Merkkipäivillä 18-25.3.2017. Autotarjoukset koskevat uusia tilaus- ja kauppasopimuksia, sekä mahdollisesti rajoitettua erää autoja. Tarvike- ja varustetarjoukset koskevat liikkeen edustamia malleja. Tarjouksia ei voi yh- distää muihin etuihin tai kampanjoihin. Kuvien autot erikoisvarustein. Kokonaishinnat sisältävät toimituskulut 600 € ja arvioidun autoveron. *Rahoitusesimerkki: Ford Transit 310 2.0TDCi M6 105 hv Trend hintaan 33.376,80 €. Käsiraha 15.000 €, luoton perustamiskulu 190,00 €, luoton määrä 18.566,80 €. Laina-aika 60 kk, korko 0 %, käsittelymaksu 9,00 €/kk, kk-erä 318,40 €. Luottokustannus 727,20 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 19.294 €, tod. vuosikorko 1,54 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö Ford Credit, Äyritie 24 Vantaa. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. **Rahoitusesimerkki: Ford EcoSport 1.0 EcoBoost 125hv M5 Titanium hintaan 19.990 €. Käsiraha 10.110 €, luoton perustamiskulu 190,00 €, luoton määrä 10.070 €. Laina-aika 60 kk, korko 0,5 %, käsittelymaksu 9,00 €/kk, kk-erä 170 €. Luottokustannus 860 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 10.930 €, tod. vuosikorko 3,33 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö Ford Credit, Äyritie 24 Vantaa. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen.

FordStore LAAKKONEN TURKU

Laakkonen TURKU Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio

Vaihde 010 214 7800 Ford-myynti 010 214 7850

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Seuraa meitä facebookissa: facebook.com/merkkipaivat

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Raisiolaiset seniorit verkottuivat verkossa NordPlus Adult -ohjelmaan kuuluva Seniors On-line tutustutti raisiolaiset osallistujansa Latviassa, Liettuassa ja Virossa vastaavanlaista kurssia käyneisiin ikäihmisiin.

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 23 570 kpl. Lisäksi telinejakelussa on n. 3 300 kpl. Postinumero

Hanna Ford (vas.), Hanna Aromaa-Koskinen, Riitta Nummila, Aila Isoketo, Kari Haikkola, Auli Haikkola, Tarja Ritokangas ja Salme Kangassalo ovat sitä mieltä, että tietotekniikka alkaa kiinnostaa, kun siitä pääsee kärrylle. Keskellä 4.10.2016–7.3.2017 ajalla Raision kirjastotalolla järjestetyn Seniors On-line -kurssin vetäjä Oili Niittynen.

SENIORIT. Digitaitoja kehittävä Seniors On-line -hanke innoitti 14 raisiolaista ikäihmistä tutustumaan tietokoneen ja internetin maailmaan lokakuusta maaliskuuhun kestäneellä kurssilla. – Atk-taidoissa olikin rutkasti päivittämistä, toteavat Seutusanomien haastatteluun tavoitetut Hanna AromaaKoskinen, Aila Isoketo, Kari Haikkola, Auli Haikkola, Tarja Ritokangas, Salme Kangassalo, Riitta Nummila ja Hanna Ford. Kurssilaisilla on mielipiteensä sanottavana siitä, että palvelujen siirtyminen verkkoon pakottaa ikäihmisetkin opettelemaan tietotekniikkaa. – Valtion vastuulla on myös opettaa meidät käyttämään palveluja verkossa, kun meidät sinne kerran pakotetaan, peräävät Aila Isoketo ja Salme Kangassalo. Riitta Nummila on hyvillään siitä, että tällaisilla kursseilla pyritään vähentämään ikäihmisten kokemaa tietotekniikkasyrjäytyneisyyttä. – Seniori-ikäiset jäävät helposti tietotekniikan ulkopuo-

lelle, jos kukaan ei opasta heitä siihen, Nummila huomauttaa. Välttämättömiä taitoja oppimassa Haastattelemamme raisiolaisseniorit tietävät, että digitaalisen osaamisen taidot ovat välttämättömiä jokapäiväisessä elämässä. – Paitsi kommunikaation ja sosiaaliseen elämään, nettiä tarvitaan tänä päivänä myös peruspalveluiden käyttöön kuten lääkäriajan varaamiseen ja laskujen maksamiseen, Auli ja Kari Haikkola sanovat. – Syksyllä kurssin aloittaneet saivat kertauksen myös englanninkieliseen tietotekniikkasanastoon, mikä oli hyvä lisä opetussisältöön, lisäävät Haikkolat. Ikäihmisten toiveissa on, että tämäntyyliset kurssit saisivat jatkoa hankkeen päättymisestä huolimatta. – Jatkuvalle kurssille olisi kysyntää. Osallistumisen ei tarvitsisi olla maksutonta, kuten tälle kurssille osallistuminen oli, Hanna Ford ideoi. Kärsivällisyyttä kaivataan

Maaliskuun 7. päivänä viimeiselle Seniors On-line -kokoontumiselle osallistuneet kurssilaiset muistavat kiittää opettajaansa raisiolaista Oili Niittystä erityisesti selkeästä opetustavasta ja kärsivällisyydestä. – Kun on ammattitaitoinen opettaja, opit menevät perille. Mutta kärsivällisyyttä tässä on vaadittu, kiittelevät osallistujat. – Kurssilla on lähestytty aihetta maalaisjärjellä, toistoilla ja käytännönläheisyydellä, jatkavat osallistujat. Haastavimpana asiana he näkevät tietotekniikan jatkuvan muutoksen. – Ohjelmistot päivittyvät koko ajan ja niistä tulee uusia versioita, Tarja Ritokangas toteaa. Kumppanimaiden verkosto Osana kaksivuotista (2015– 2017) Seniors On-line -projektia Viron Tallinnassa järjestettiin 9.–10.2. kansainvälinen työpaja kurssille osallistuneille senioreille. Oili Niittysen mukana matkalla olivat Riit-

ta Nummila, Tarja Ritokangas sekä Auli ja Kari Haikkola. – Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden tavata muita senioriopiskelijoita hankkeen kumppanimaista eli Latviasta, Liettuasta ja Virosta. Jälleen huomasimme kuinka englannin kielen osaaminen tuli tarpeeseen. Eikä sekään haitannut, jos sanat unohtuivat, sillä silloin saatoimme turvautua elekieleen, iloitsevat Virossa mukana olleet opiskelijat. Niittynen kertoo, että virolaiset osallistujat järjestivät vierailleen tutustumisen Viron kansalliskirjastoon sekä Senioriyliopistoon. – Me olimme puolestamme valmistaneet esittelyn, jossa edustimme paitsi Suomea myös Raisiota. Raision kaupunki välitti terveisensä kumppanimaihin kauttamme Raisio-aiheisin tuotekassein ja englanninkielisellä Raisio-esitteellä ja -kirjalla, Niittynen sanoo. Projektin päättää Get together -tapahtuma Liettuan Vilnassa 29. kesäkuuta. Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö? Seniors On-line lisää tietoutta Baltianmaiden ja Pohjoismaiden kulttuureista ikäihmisten keskuudessa. Hanke edistää osaltaan elinikäisen oppimisen ideaa sekä myötävaikuttaa sosiaalisten ja vuorovaikutteisten innovaatioiden kehittämiseen ikäihmisten arjessa. NordPlus Adult -ohjelmaan kuuluva kaksivuotinen Seniors On-line -projekti kartoittaa ikäihmisten palvelutarpeita sekä luo uusia monikulttuurisia verkottumismahdollisuuksia.

21100 21110 21120 21130 21140 21150 21160 21180 21195 21200 21210 21220 21230 21240 21250 21260 21270 21280 Aaltonen 21290 Annika 20310 Erityisnuoriso20321 työntekijä

VAIKU

Toimipaikka

Taloudet

NAANTALI 3523 NAANTALI 2966 RAISIO 708 POIKKO 307 RYMÄTTYLÄ 631 RÖÖLÄ 180 MERIMASKU 661 LIVONSAARI 108 VELKUA 122 RAISIO 5975 RAISIO 1034 RAISIO 649 LEMU 720 ASKAINEN 389 MASKU 2586 RAISIO 1427 NOUSIAINEN 1888 RAISIOEk 984 RUSKOSirpa 1697 VAHTOTyösuojelu672 (oma jakaja) 535 KUNINKOJA valtuutettu,

pääluottamusmies

166 10 Hurskanen Venla

Hasunen Mauno

Konemestar eläkkeellä

Veli-Matti Salminen 11

Raision Sitoutumattomat ry yhteislista

Kannisto Kinnari Antti Maksaja: Ammattiliitto ProPirjo

Ylioppilas, Opiskelija Parturi-kamp henkilökohtainen eläkkeellä avustaja Äänestä kokenut vaikuttaja edelleen valtuustoon.

Raision tulevaisuuden puolesta

Hannele Lehto-Laurila Varatuomari, asianajaja

Lehto-Laurila Leivo Kokoomuksen Hannele Kari

SOSIALIDEMOKRAAT EDUSKUNTARYHMÄ

Leppäran Ilse

vaalitilan avajaiset Raisiossa Toimistosiht Maalari, eläkkeellä 27.3.2017 klo 16-18. eläkkeellä

Asianajaja, varatuomari ma

Tasalanaukio 3 (entinen Klippari). Tarjolla vohveleita. Vaalitila on avoinna päivittäin vaaleihin asti. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja tapaamaan kokoomusehdokkaita!

Kokoomuksen Raision kunnallisjärjestö ry Mikkonen Mikola Kirsi Veijo

Muukkon Tuula

Myynnin assistentti, FM

Pankkitoimi luottamusm

Suunnittelija, eläkkeellä

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Miten liikenneympäristöä tulisi kehittää? Varsinais-Suomen liiton ja Valonian järjestämällä kyselyllä selvitetään Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon asukkaiden liikkumistottumuksia ja näkemyksiä seudun liikenneympäristön kehittämisestä.

MOPOPÄIVÄ

La 25.3.2017 klo 10-15 Huipputarjouksia mopoista ja varusteista! Vain mopopäivänä etusi jopa 300 €

Kahvi- ja jäätelötarjoilu

LIIKENNE. Osana vuosina 2016–2020 toteuttavaa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta VarsinaisSuomen liitto ja Valonia kysyy Turun ydinkaupunkiseudun asukkailta mielipiteitä ja ideoita liikenneympäristön kehittämiseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien

liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella. Huhtikuun loppuun asti osoitteessa www.kyselynetti. com/s/liikenneymparistokysely auki oleva kysely on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille Turun ydinkaupunkiseudun eli Turun, Raision, Naantalin,

Kaarinan ja Liedon asukkaille. Kysymykset pohjautuvat Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Suunnitelman tavoitteena on erityisesti kestävän liikkumisen lisääminen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita kehittämällä, sekä sujuva ja

kununpyora.fi /Kunun Pyörä Rosendahl Oy

Polttolaitoksenkatu 9 Polttolaitoksenkatu 9 20380 Turku • 02-2388333 20380 Turku l 02-2388 333

turvallinen liikenne seudulla. Liikenneympäristöllä tarkoitetaan väyliä, rakenteita, palveluita, liikennettä palvelevista alueita ja maisemaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä. Selvittämällä asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia voidaan arvioida liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painoarvoa sekä vaikutuksia. Tavoitteena on, että kysely toteutetaan säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran todennäköisesti vuonna 2020. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Jopo-polkupyörä. Yhteystietoja käytetään ainoastaan arvonnassa ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Kyselyyn voi halutessaan osallistua myös nimettömänä. TSS

www.alcar.fi

Rengascenter Raisio, RengasTek Oy

Voudinkatu 11, 21200 RAISIO, puh. 020 763 9970* ma-pe 8-17 *Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin ovat; kiinteästä verkosta: 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min tai matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min (sisältäen alv).

rengastek.fi | rengascenter.fi | rengasliikkeesi.fi

AUTON VAIHTOPÄIVÄT PELTTARILLA! Chevrolet CRUZE LT 1.6 Honda CIVIC 1.8 Executive 5d Kia CARENS 1.6 ISG LX Kia CEED 1.6 ISG EX 91kw 1 omistaja EcoDynamics 5P EcoDynamics 2012, 54 tkm 11.940,- 2008, 155 tkm 9.940,- 2014, 43 tkm 19.840,- 2015, 22 tkm

Mercedes-Benz A 180 CDI Classic 5d 19.940,- 2008, 165 tkm 7.440,-

Mercedes-Benz C 220 Mini ONE R56 CDI BE Avantgarde autom. Hatchback 2010, 171 tkm 19.940,- 2009, 136 tkm

9.840,-

Dacia Duster

Renault X Games Limited Edition -mallisto

Mitsubishi ASX 1.6 Cleartec Renault MEGANE SportTour Invite (MY14) Energy TCe 115 S&S Dynamique 2014, 57 tkm 18.940,- 2012, 94 tkm 13.940,-

Ole oma itsesi Tee järkipäätös

eilla RÄTllveaihntin Ö Y IP V L TA reate ma € € 0 u 8 La setu 9 asiaka

Skoda OCTAVIA Combi 1.6 Nissan JUKE 1.6L Acenta 2WD Elegance (VM12) CVT 17 Sport Connect autom. 9.940,2012, 111 tkm 14.540,- 2011, 226 tkm

Kadjar TCe 130 X Games -erikoismalli

• Automaattinen ilmastointi • Kaistavahti • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Älyavainkortti • Talvirenkaat alkuperäisin kevytmetallivantein • Myös automaatti saatavilla X-Games mallina. Hinta alkaen (sis. tk 600 €)

23 990,-

Alk.

Captur TCe 90 X Games -erikoismalli

• 16” kevytmetallivanteet • Ilmastointi • MEDIA NAV-multimediajärjestelmä • Vakionopeudensäädin ja nopeudenrajoitin • Talvirenkaat alkuperäisin kevytmetallivantein • Myös TCe 120 automaatti X-Games mallina. Hinta alkaen (sis. tk 600 €)

18 990,-

Stop watching. Start living. Etu koskee rajoitettua erää henkilöautoja 31.3.2017 mennessä tehtäviä uusia asiakastilauksia yksityishenkilöille. Autot on rekisteröitävä 30.6.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin. Kuvan auto erikoisvarustein. Captur TCe 90 X-Games 18 990 € sis. tk 600 €, CO2 113 g/km, yhdistetty kulutus 5,1 l /100 km. Kadjar TCe 130 X-Games 23 990 € sis. tk 600 €, CO2 126 g/km, yhdistetty kulutus 5,6 l /100 km.

VIRALLINEN SPONSORI

14 999 €

sis. toimituskulut

Renault CAPTUT TCe 120 EDC Navi Style autom. 2015, 4 tkm 21.440,-

Subaru FORESTER 2.0 XS TD VR Business 2011, 48 tkm 24.940,-

Suomalainen tietää, mitä haluaa ja tekee omat valintansa itse. Dacia Duster tarjoaa etenemiskykyä ja ominaisuuksia hinnalla, jolla sille ei yksinkertaisesti ole kilpailijoita. Tule koeajolle ja tee järkipäätös. Duster 1.6 16V S&S 4x2 Base, hinta 14 399 € + tk 600 € = 14 999 €, CO2-päästöt 145 g/km, EU-yhd. 6,4 l/100 km. Duster TCe 125 S&S 4x4 Laureate, hinta 19 999 € + tk 600 € = 20 599 €, CO2-päästöt 145 g/km, EU-yhd. 6,4 l/100 km. Duster TCe 125 S&S 4x2 Laureate, hinta 16 999 € + tk 600 € = 17 599 €, CO2-päästöt 138 g/km, EU-yhd. 6,1 l/100 km. Duster dCi 110 S&S 4x4 Laureate, hinta 20 999,04 € + tk 600 € = 21 599,04 €, CO2-päästöt 123 g/km, EU-yhd. 4,7 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

3TAKUU VUODEN TAI 100 000 KM

SISÄLTÄÄ 24 h TIEPALVELUN

www.dacia.fi

Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 Huolto ja peltikorjaamo 044 5601 261

www.autotalopelttari.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Raision Loimun ohdakkeinen kausi jatkuu liigakarsinnoissa Raision Loimu joutuu taistelemaan Mestaruusliigan sarjapaikastaan karsinnoissa. Pelaajat ovat mietteliäitä, mutta varsin toivekkaita ennen karsintojen alkua. Sarjapaikan kohtalo ratkeaa paras viidestä -järjestelmällä. LENTOPALLO. Kuusi Suomen mestaruutta voittanut Raision Loimu on Miesten lentopallon maratontaulukon ykkösnimi. Kuluva kausi on raisiolaisseuran 40:s pääsarjatasolla. Nyt putki on vaarassa katketa, kun Loimu joutuu karsimaan sarjapaikastaan liigakarsinnoissa. Loimun vastustaja tulee Ykkössarjasta, jonka pudotuspelit ovat vielä kesken, joten vastus selviää vasta sunnuntaina 26.3. alkavien loppuotteluiden jälkeen. Loppuottelussa kohtaavat toijalalainen Akaa-Volley ja joensuulainen Susiraja Volley. Loimun pelaajat eivät murehdi tulevaa vastustajaa, vaan keskittyvät hoitamaan sarjapaikkansa kliseisesti omalla pelillään. – Aluksi otimme hieman lepoa ja sitten taas treenataan kovaa ennen kuin pelit taas alkavat, Loimun Ville Juntura sanoo. Loimulla oli mahdollisuus varmistaa sarjapaikka viimeisessä runkosarjan ottelussa Isku Volleytä vastaan, mutta tamperelaiset pitivät pisteet kotonaan 3–1-voitolla. – Olihan se raskas pettymys,

gajoukkueen, joka karsintoihin joutuu, kausi ei ole mennyt hyvin, kun taas ykkösen porukka on hyvässä hurmoksessa ja pelannut läpi kauden hyvin. Kun peli alkaa, ei sitä silloin ajattele, että onko tämä liigakarsintaa vai perusrunkosarjan ottelu, Juntura jatkaa. Värikäs kausi takana

Raision Loimun Kirill ”Kirka” Borichev (oik.) ja Ville Juntura mietteliäinä liigakarsintojen alla.

kun meillä oli vielä voitto-ottelu alla. Ei tässä kuitenkaan auta jäädä surkuttelemaan, vaan nyt on hoidettava homma kunnialla loppuun saakka, Juntura sanoo.

Paineet Loimulla Liigakarsinnoissa kaikki paineet ovat aina liigajoukkueella, kun taas Ykkössarjasta tulevalla on vain voitettavaa. Loimun pelaajat tiedostavat kupletin juo-

Raision keskuspuiston sienitautiset puut kaadetaan

nen, mutta eivät ota siitä ylimääräistä päänsärkyä. – Ei tässä ainakaan pidä alkaa pelätä sitä, että voimme pudota sarjaporrasta alaspäin. Viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana ei yksikään Ykkös-

sarjan porukka ole pystynyt pelaamalla nousemaan liigaan. Eiköhän meillä ole rutiini ja taitotaso aivan eri luokkaa kuin vastustajalla, Loimun Kirill Borichev sanoo. – Onhan se niin, että sen lii-

Loimun kuluneeseen kauteen mahtuu monenlaista. Valmentaja vaihtui tammikuun alussa, kun Dragan Mihailovic vaihtui Daniele Capriottiin. Lisäksi tähtipelaaja Michael Chemos vaihtoi rahakkaampaan liigaan ja hänen tilalleen tuli uutena pelaajana Eric Mochalski. Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen oli raskas pettymys, sillä niin on käynyt vain muutaman kerran aiemmin. – Meillä ei ollut oikein nousujohteista alkukautta ja moni asia vaikuttaa aina moneen, mutta ei tässä auta surkutella, vaan katsoa eteenpäin, Borichev tuumasi. Kimmo Muttilainen

Veneilijöiden palvelukeskus ja ravintola avataan toukokuussa Naantaliin

Raision keskuspuiston sienitaudista kärsivien puiden kaatotyöt aloitetaan maanantaina. Kuva: Teemu Heinonen.

RAISIO. Keskuspuistosta kaadetaan maanantaista 27. maaliskuuta alkaen sairaita puistolehmuksia, metsälehmuksia ja hevoskastanjoita. Puilla on sienitauti nimeltään lehtipuun

koro. Koro lahottaa puita ja johtaa niiden kuolemaan. Kuluvan kevään aikana aloitetaan puiston puuston uudistaminen. Alueelle istutetaan muun muassa pyökkejä, he-

voskastanjaa, jalopähkinää, kirsikoita, korkkipuita, siipipähkinää, tammia ja vaahteroita. Puuston uusimista jatketaan vuosittain määrärahojen puitteissa. TSS

Varsin Hyvä järjestää Yhdistysillan Nousiaisissa NOUSIAINEN. Varsin Hyvä ry:n Yhdistysklinikka-hanke järjestää tiistaina 28.3. kevään viimeisen Yhdistysillan. Yhdistysilta pidetään Nousiaisten Vanhalla Asemalla klo 18–20. Varsin Hyvä Yhdistysklinikka-hankkeen tarkoituksena on jalostaa yhdistystoimin-

taa lisäämällä verkostoitumisen mahdollisuuksia, sekä tukea ja tuoda tietoa yhdistys- ja hanketoiminnasta. Klinikalla yhdistyksillä on myös mahdollisuus kehittää omia suunnitelmiaan ja pohtia yhteistyökuvioita. Yhdistysilta voi tuoda apua hankkeen suun-

nitteluun tai vaikkapa uusien hankeideoiden kehittelyyn. Ilmoittautumisia 27.3. mennessä ottaa vastaan Varsin Hyvän yhteisöaktivaattori Maarit Hatakka. TSS

Veneilijöiden palvelukeskus ja ravintola avataan toukokuussa Naantaliin. Kuva: Naantalin Vierasvenesatama Oy.

NAANTALI. Naantalin vierasvenesataman uusi, kaksikerroksinen palvelurakennus sijoittuu Naantalin rannan länsipäähän. Palvelurakennus kokoaa saman katon alle kaikki veneilijöiden tarvitsemat palvelut, kuten saunat, suihkutilat ja pyykkikoneet. Rakennukseen avataan myös uusi, noin satapaikkainen ravintola. – Tarkkoja avajaissuunnitelmia ei ole vielä tehty, mutta tähtäämme siihen, että rakennus olisi Naantalin Venemessuihin mennessä avauskunnossa. Rakennus kootaan valmiista moduuleista, ja moduulien saavuttua rakennuksen pitäisi olla avausvalmis noin neljässä vii-

kossa, kertoo Miska Pekkola Naantalin Vierasvenesatama Oy:sta. Uudessa ravintolassa aloittaa suomalaissyntyinen, Australiassa pitkään työskennellyt keittiömestari, ja tarjolla tulee olemaan nopeaa mutta tyylikästä grilli- ja barbequeruokaa. Ravintolalla on lisäksi A-oikeudet, ja erityisesti viinitarjontaan panostetaan. – Keittiömestarimme tuo uusia tuulia suomalaiseen ruokakulttuuriin. Otamme ehdottomasti viinilistalle myös Naantalin uutta Brinkhall Sparkling -omenakuohuviiniä riippuen viinin valmistumisaikataulusta, Pekkola lisää.

Palveluiden keskittämisen ohella Naantalin Vierasvenesatama Oy aloittaa kesällä myös ruokakassipalvelun yhteistyössä paikallisen K-supermarketin kanssa. – Olemme saaneet paljon palautetta siitä, miten ruokakaupat sijaitsevat liian kaukana satamasta. Rantaan ei ole mahdollista avata ruokakauppaa, joten veneilijät voivat tilata kauttamme ruokaa paikallisen K-supermarketin hinnoin. Toimitamme ruoan asiakkaalle ja perimme viiden euron kuljetusmaksun, Pekkola jatkaa. Essi Heinonen

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä häirintä halutaan kouluissa kuriin Tasa-arvolaissa on edellytetty, että kaikissa Suomen peruskouluissa tulee olla nykyään koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulun arjessa. Samalla varmistetaan, että oppilaitoksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Aikataulut ovat venyneet lähes kaikkialla Suomessa, mutta esimerkiksi Maskussa ja Raisiossa ollaan juuri saatu suunnitelmat valmiiksi.

”Mä oon tärkeä, säkin oot.” ”Oot just hyvä noin.” Tällaisia kortteja jaetaan Piikkiössä maanantaina osana valtakunnallista ISOT-hanketta, joka pureutuu itsenä olemisen tärkeyteen. Sen tavoitteena on synnyttää monimuotoista ja -äänistä keskustelua tasa-arvosta ja itsenä olemisen tärkeydestä erityisesti koulumaailmassa.

LAPSET JA NUORET. Kun Turun seudun opettajille ja opetushallituksen jäsenille esiteltiin viime vuonna Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa, moni yleisössä kyseenalaisti tarpeen edistää tasa-arvoa kouluissa. Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempinen näki tämän hyökkäyksenä paitsi tasa-arvolakia ja yhdenvertai-

suuslakia vastaan myös voimassa olevaa opetussuunnitelmaa vastaan. Vuodessa on päästy kuitenkin paljon eteenpäin – paitsi asenteissa myös käytännöissä. Tasa-arvosuunnitelmat tulivat pakollisiksi peruskouluihin jo 1.1.2017 ja nyt alkaa olla valmista. Aikataulut ovat venyneet maaliskuulle lähes kaikkialla Suomessa, mutta se ei Lempis-

tä haittaa. – Tärkeintä on se, että työ on nyt käynnissä ja että suunnitelmat tehdään kunnolla eikä hätiköiden. Moni kunta halusi antaa kouluilleen yhtenäisen ohjeistuksen, jotta suunnitelmia on helpompi hallinnoida myöhemmin. Siksi kouluille ei jäänyt riittävästi aikaa saada koulukohtaista työtä valmiiksi vuoden vaihteeseen mennessä,

taustoittaa Lempinen. Tasa-arvovaltuutettu tulee aikanaan kartoittamaan kokonaiskuvaa kuntien antamista ohjeistuksista, kouluissa tehtävästä tasa-arvon edistämistyöstä sekä kuntien ja koulujen vuorovaikutuksesta asian tiimoilta. – Tänä vuonna sitä ei kannata vielä tehdä. Vasta sitten, kun prosessit ovat kunnolla liikkeellä, voidaan saada tilastoa tuloksista, Lempinen pohtii. Odotukset ovat korkealla, sillä nyt koulumaailmassa siirrytään erojen häivyttämisestä niiden tiedostamiseen. Lempinen toivoo, että nyt tehtävällä työllä saadaan kuriin myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä kiusaaminen eli häirintä. – Esimerkiksi homottelu ja huorittelu ovat kouluissa arkipäivää. Se on ollut suuri ongelma jo pitkään ja sillä on vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja koulumenestykseen, hän toteaa. Miksi kaikkien pitäisi olla feministejä? Valtakunnallisella tasolla tasaarvoa on edistetty tänä keväänä

Tiesitkö? Peruskoulujen koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulivat pakollisiksi 1.1.2017. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio toteutumisesta ja tuloksista. Suunnitelma laaditaan lähtökohtaisesti vuosittain. Jos tasa-arvosuunnitelma on laadittu kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi, toimenpiteiden toteutumista kannattaa seurata vuosittain. Oppilaiden ja opiskelijoiden tulee osallistua oppilaitoksessa tehtävään suunnitelmalliseen työhön alusta lähtien. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistettäessä oppilaitoksissa on otettava huomioon lasten ikä ja kehitys. Koulujen tasa-arvoa edistävässä työssä tulee kiinnittää eritystä huomiota oppilaiden arviointiin, oppimiseroihin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

myös esimerkiksi jakamalla 69 000 ysiluokkalaiselle Chimamanda Ngozi Adichien kirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Adichie tunnetaan parhaiten romaanistaan Puolikas keltaista aurinkoa. Hänen uusi teoksensa perustuu hänen pitämäänsä TEDx-luentoon ja käy läpi hänen kokemuksiaan naisena Afrikassa. Tekstissään hän perustelee, miksi kaikkien pitäisi olla feministejä. Moni nimittäin puhuisi mieluummin yleisesti ihmisoikeuksista.

– Naisten oikeudet kuuluvat tietenkin yleisiin ihmisoikeuksiin, mutta jos viittaa epämääräisesti ihmisoikeuksiin, kiistää sen, että ongelmia tuottaa nimenomaan ja erityisesti sukupuoli. Se on yksi tapa teeskennellä, ettei naisilta ole kielletty vuosisatojen ajan miehille suostuja oikeuksia, hän linjaa tekstissään. Janica Vilen

Raision Vaisaaressa halutaan vähentää sukupuolten segregaatiota RAISIO. Raisiossa kaupunki ei tehnyt valmista ohjeistusta kouluille, vaan koulut saivat tehdä tasa-arvosuunnitelmansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaisaaren yläkoulussa tehtiin yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Vaisaaressa tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan kattotermillä tasavertaisuus. Nyt Vaisaaren tasavertaisuussuunnitelma on valmis. Suunnitelmaa on tehty vuoden ajan isolla porukalla henkilökunnan ja oppilaiden voimin apulaisrehtori Tarja Hannukselan johdolla. – Perustimme viime vuoden alussa tasavertaisuustyöryhmän, johon kuului yhdeksän jäsentä. Mukana oli minun lisäkseni koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, yhteisöpedagogi, oppilaanohjaaja ja opettajia. Aluksi koko henkilökunta orientoitiin ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta ja niihin liittyviä käsitteitä, kertoo apulaisrehtori. Sen jälkeen oppilaat otettiin mukaan suunnittelutyöhön. Aluksi perehdytettiin

oppilaskunnan edustajat, tukioppilaat ja Vertit eli vertaistiedotuksesta vastaavat oppilaat. Joulukuussa Vaisaaressa pidettiin luokkakohtaiset oppitunnit, joiden jälkeen oppilaat ja henkilökunta pääsivät vastaamaan Wilmassa kyselyyn, joka kartoitti koulun tämänhetkistä tasavertaisuustilannetta. – Yleisesti sekä oppilaat että opettajat kokivat koulun tasaarvoiseksi ja yhdenvertaiseksi. Oppilaat tosin olivat kokeneet, että opetuksessa näkyy jonkin verran kaavamaisia sukupuolirooleja, avaa apulaisrehtori. Lähes puolet oppilaista oli sitä mieltä, että koulussa opettajat luokittelevat tytöt ja pojat tietynlaisiksi. Kyselyn tulosten perusteella Vaisaaressa on sukupuolten välistä segregaatiota. Kouluissa sukupuolten segregaatiolla tarkoitetaan sukupuolten välistä eriytymistä ja epätasapainoa, joka ilmenee muun muassa oppiainevalinnoissa, käytännön opetuksessa, oppimistuloksissa, oppilaiden arvioinnissa sekä koulu- ja opetushenkilökunnan koostumuksessa. Kyselyn jälkeen tehtiin ta-

Arkistokuva Raision Vaisaaren koulusta.

savertaisuussuunnitelma, jossa on lista toimenpiteistä, joiden avulla Vaisaaressa pyritään edistämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ohjelmassa nostetaan esiin kaksi toimenpidettä: sukupuolten välisen segregaation vähentäminen ja tietoisuuden lisääminen. Tasavertaisuuskysymyksiä käsitellään jatkossa luokanvalvojan tunneilla, joilla perehdytään tarkemmin tasavertaisuussuunnitelman sisältöön sekä koulun uusiin järjestyssääntöihin, joihin kirjataan tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.

Jokainen opettaja kantaa vastuunsa Opettajien perustehtävänä on oman aineensa opettamisen lisäksi oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tukeminen, jonka keskipisteenä on oppilaan jatkokoulutus ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tasavertaisuussuunnitelman myötä tätä puolta opettajan tehtävistä korostetaan Vaisaaressa. Opettajat esimerkiksi laativat luokkiinsa huoneentaulut, joihin kirjataan asioita, joiden avulla tasavertaisuutta edistetään juuri omassa oppiainees-

sa. Lisäksi luokkiin laaditaan Seksuaalisen suuntautumisen sanakirja, joka on kaikkien oppilaiden luettavissa, Tarja Hannuksela kertoo. – Sukupuolten, seksuaalisuuksien ja kulttuurien moninaisuus ovat tänä päivänä pinnalla. Vaisaaressa oppilaat ovat juuri siinä iässä, että he etsivät itseään. Nuorilla on paljon tietoa ja tietoisuutta. He ovat todella hyväksyviä, se on myös vähän tämän ajan trendi. Mutta silti koulussamme on ongelmia ja kiusaamista, mikä on johtanut esimerkiksi masennukseen ja poissaoloihin, apulaisrehto-

ri sanoo. Hänen mukaansa kiusaaminen ja esimerkiksi sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä häirintä on vaikea saada kuriin ennen kaikkea siksi, että se tapahtuu nykyään suureksi osaksi sosiaalisessa mediassa. – Monella nuorella on sellainen käsitys, että somessa voi sanoa ja tehdä mitä tahansa. Tuntuu, etteivät vanhemmatkaan ole vielä kunnolla heränneet tähän asiaan, hän harmittelee. Vaisaaressa on aiemminkin panostettu tasavertaisuustyöhön, mutta lähinnä satunnaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lisäksi on tehty yksittäisiä tasa-arvoa tukevia tekoja. Koulussa ollaan esimerkiksi tietoisesti muutettu tyttöjen ja poikien vessat kaikille sukupuolille yhteisiksi vessoiksi. Tällä toimenpiteellä ollaan haluttu huomioida sukupuolivähemmistöt. Tulevaisuudessa tasavertaisuustyö on Vaisaaressa jatkuvaa. Tasavertaisuussuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään joka kolmas vuosi. Janica Vilen

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Vuorovaikutteisilla toimintamalleilla kylien historia eläväksi Ruskolla järjestetyssä Kylän historia eläväksi -illassa esiteltiin tapoja, joiden avulla kylien historiaa voidaan tuotteistaa ja tehdä siitä myös matkailuvaltti. Esitelmöimässä oli edustajia eri kulttuurihistoriallisista kohteista, joissa toiminnan perustana on paljolti ollut osallistavuus ja uniikkien elämysten tuottaminen. Kohteissa vierailevien aktivoinnin on todettu olevan yksi mielekäs tapa kokonaisvaltaisten kulttuurielämysten tuottamisessa. KULTTUURI. Pitopalvelu Mattilan Navetassa vietettiin leppoisaa keskiviikkoiltaa 15.3. Paikan päällä oli kolmisenkymmentä osallistujaa seuraamassa esitelmiä neljästä eri kulttuurimatkailun kohteesta. – Historiaa on kerätty paljon. Voisiko se kiinnostaa mahdollisesti muitakin? Olisiko sillä esimerkiksi matkailullista merkitystä, avasi Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:stä illan. Kyse on omassa kylässä sijaitsevien historiallisten kohteiden tuotteistamisesta. Siinä ohessa pyritään kehittämään yhteisöllisyyttä ja saamaan kylän toimintaan myös uutta verta. Vanha tehdasmiljöö matkailukohteeksi Kyläyhdistys Emmaa ja Anselmi Ry:tä edustava Eeva Turpeinen oli kertomassa Littoisten vanhan verkatehtaan muuttumisesta monipuoliseksi matkailunähtävyydeksi. Kaikki alkoi tehdasmiljöön historiikin kirjoittamisesta yhdessä Olli Ojalan kanssa. – Minulta sitten kysyttiin, voisinko käyttää kerättyä tietoa koko kylän hyväksi, Turpeinen

valotti projektin alkua. Tästä seurasi laaja sarja tapahtumia, joka on tutustuttanut historiasta kiinnostuneita matkailijoita verkatehtaan entisaikaiseen elämänmenoon. On ollut draamallisia opastuskierroksia, perinnemarkkinoita, valokuvapolkuja ja paljon muuta. Turpeinen painottaa, että tuotteiden kehittelyssä keskeistä on muun muassa omaperäisyys ja kohteen tarjoaman autenttisuuden kunnioittaminen. – Kierroksemme ovat olleet myös interaktiivisia, korosti esitelmöitsijä yleisön mukaan ottamisen ja toiminnallisuuden merkitystä. Elävä museo John Björkman Varsinais-Suomen maakuntamuseosta oli kertomassa maaseutumuseoiden elävöittämisestä. Björkman on toiminut muun muassa Mustasaaren Stundarsissa ja Kemiössä sijaitsevassa Sagalundissa elävöittämisprojektien parissa. Vaikutteita toimintaan on haettu Tukholman Skansenista, elävien museoiden esikuvasta. – Elävät museot ovat mieluisia vierailukohteita erityisesti lapsiperheille, totesi Björkman,

John Björkmanin mukaan yhdessä tekeminen ja mahdollisuus oppia uutta ovat museoiden yleisöä aktivoivien toimintatapojen parasta antia.

sillä niissä tekemiseen on mahdollista osallistua myös itse vierailijana esimerkiksi kädentaitojen muodossa. Myös näyttelijöiden avulla toteutetut museodraamat ovat saavuttaneet suosiota. Björkman kehotti miettimään elävöittämisprojekteja

suunniteltaessa tarkasti oman museon erityisluonnetta: – Painottakaa, mikä juuri teidän museossa on ainutlaatuinen tarina, tuleva markkinointivaltti. Kylän historia eläväksi -iltojen sarja on osa VarsinaisSuomen Kylät ry:n järjestä-

mää Omalta kylältä -hanketta. Seuraava illanvietto järjestetään 27.4. Loimaan Sarka-museossa. Jaakko Virrankoski

Maskussa tehtiin yhteinen suunnitelma kaikille kouluille MASKU. Maskussa kaikki koulut ovat saaneet yhteisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty 7. helmikuuta. Se otetaan kaikissa kouluissa käyttöön rehtorien perehdyttämänä ja esittelemänä maalis–huhtikuun aikana. Maskussa projektia on vetänyt Kurittulan koulun vararehtori Miia Syrjämäki. – Oppilaat ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen oppilaskunnan edustajien kautta. Edustajille laadittiin kysely, johon he vastasivat. Vastausten perusteella valittiin kunnan koulujen tasa-arvosuunnitelmassa painotettavat asiat, vararehtori kertoo. Suunnitelmaluonnos kiersi myös koulujen vanhempainyhdistyksillä kommentoitavana. Maskun koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on otettu tavoitteeksi kaikkien samanlainen kohtelu, ymmärryksen lisääminen erilaisuudesta, yhdenvertaisuuden edistäminen myös oppimateriaaleissa, opetuksessa ja arvioinnissa sekä häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisy ja poisto.

– Oppimateriaalia on tarjolla valtavat määrät. Kaikki oppikirjat, jotka ovat uuden opetussuunnitelman mukaisia, ovat huomioineet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden erittäin hyvin. Esimerkiksi nelosen uskonnon kirjassa ohjataan oppilaita pohtimaan, millaiset harrastukset sopivat pojille ja millaiset tytöille. On hieno huomata, kuinka oppilaat ihmettelevät asiaa ja päätyvät lopulta oikeaan vastaukseen: tietysti kaikki harrastukset sopivat kaikille, Syrjämäki selittää. Häirinnän ja kiusaamisen poistamiseen tähdätään muun muassa kertomalla oppilaille tarkasti, mikä kaikki on häirintää. Suunnitelmassa listataan esimerkkeinä vihjailevat eleet tai ilmeet, epäasiallinen puhe, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskeva huomautus, seksuaalisesti värittyneet viestit, fyysinen koskettelu ja väkivalta. Vapaaksi stereotypioista Syrjämäen mukaan tasa-arvosuunnitelman myötä kouluissa korostetaan entistä enemmän,

että ei ole olemassa jaotteluja tyttöjen ja poikien asioihin esimerkiksi harrastuksissa ja ainevalinnoissa. Ei voi ajatella, että esimerkiksi kaikki kristityt toimivat tietyllä tavalla tai että ydinperheeseen kuuluu aina isä, äiti ja lapset. Myös suunnitelmaan on kirjattu, että oppilaita pitää kannustaa ja rohkaista vapautumaan stereotyyppisistä ajatusmalleista. Maskun koulujen teettämän kyselyn perusteella oppilaat ovat pääosin tyytyväisiä tasa-arvotilanteeseen, mutta nostivat esiin myös muutamia havaitsemiaan ongelmia. Pojat esimerkiksi kokivat, etteivät saa istua luokassa vierekkäin sukupuolensa takia. Syrjämäki kuitenkin vakuuttaa, että istumajärjestystä ei koskaan tehdä tarkoituksella niin, että tytöt saavat istua vierekkäin, mutta pojat eivät. – Istumajärjestys pohditaan niin, että häiriötä aiheuttavat oppilaat eivät saa istua tunnilla vierekkäin. Jossain tapauksissa nämä oppilaat saattavat olla tyttöjä ja joskus poikia. Kyselyä tehtäessä suurin osa taisi olla poikia. Tästä aiheutui op-

Arkistokuva Maskun Kurittulan koululta.

pilaiden ajatus, että istumajärjestys tehdään poikia sorsien, hän selittää. Maskun koulujen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja yhdenvertaisuuden lisääminen on perusopetuksen tärkeä tehtävä. – Tärkeintä on opettaa arvostavaa suhtautumista kaikenlaisiin ihmisiin, toisten kunnioittamista, oikeudenmu-

kaisuutta ja kertoa perustietoa sukupuolten ja ihmisten moninaisuudesta. Tarkoitus on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, eroja kuitenkaan kieltämättä. Kouluissa ei siis vaadita kaikilta samanlaisuutta, vaan pyritään luomaan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet toimia omanlaisenaan yksilönä, suunnitelmassa todetaan.

Suunnitelman toteutusta, vaikutusta ja päivityksen tarvetta seurataan Maskussa vuosittain valmisteltaessa koulujen lukuvuosisuunnitelmaa. Suunnitelman perusteellinen päivitys ja tilannekartoitus tehdään joka kolmas vuosi. Janica Vilen

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Raision Perussuomalaiset

Huolenpitoa Naantalissa

Seuraa oman kuntasi vaaliasioita www.turunseutusanomat.fi verkkosivuilla.

TODELLINEN VAIHTOEHTO 101 47 Johansson Esa sotilasmestari evp

Kallio Pauli koneistaja

51 Koivusalo Katja lähihoitaja

Kangasoja Mikko tuotantotalouden DI laatupäällikkö

Koivisto Mika insinööri kh:n jäsen

52 Lehtonen Olli sähköasentaja

Löflund Hans työnjohtaja

Teknisen työn opettaja Rymättylä-Merimaskun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja

Etusivultamme pääset Vaalikulmaan, josta löydät kuntakohtaisesti tuoreimmat mielipiteet ja kannanotot kuntasi vaaliasioista.

54 Louhi Reino autoilija

Lilja Kaisa suntio

56 Mäki Jouni rakennusmestari

Jari-Antti Hörkkö

Minua kannattavat mm.: Jaakko Lehmuskoski Timo Lehmuskoski Kari Hämölä Antti Pesanto Selja Suurkaulio

LÖIMME JARRUA MAAHANMUUTTOON

VAALIKULMA

57 Nordström Jaana omaishoitaja osastosihteeri

Hyvä kuntavaaliehdokas, lähetä mielipiteesi Turun Seutusanomian Vaalikulmaan: toimitus@turunseutusanomat.fi

Nurmi Seppo eläkeläinen

Tekniikan alan suurmyymälä Auton varaosat kaikkiin automerkkeihin

Täyden palvelun AD-Autokorjaamot Turun alueella. 59 Perälahti Terttu kampaamoyrittäjä

63 Svennevig Matti täysperävaununkuljettaja

Soiniitty Tapio autonasentaja luottamusmies

Pohtio Pasi mattoasentaja

Tikkanen Eero yrittäjä

Sun-Olkkonen

Susan suunnittelija opiskelija

65 Tuhkanen Aarre linja-autonkuljettaja eläkeläinen

Vastamäki Kari toimitusjohtaja yrittäjä

TARKKAA TALOUTTA 67 Louhi Janne ylioppilas autonkuljettaja

HEIKOMPIEN PUOLESTA

AD-Erämaksulla saat 60 päivää korotonta maksuaikaa! Voimassa 1.2.-31.3.2017 tehtyihin AD-Erämaksusopimuksiin.

AD-Ajoneuvosähkö Allastie 8, 21200 Raisio Puh. 02 2394118 raisio@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–17

AD-Autokorjaamo Sherif Cars Voimakatu 6, 20520 Turku Puh. 02 468 6240 kupittaa@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–17, la 10–14

Autotalo Lehto Pajatie 5, 23100 Mynämäki Puh. (02) 4308 480, 044 972 8700 mynamaki@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–to 8–18, pe 8–15

AD-Autohuolto Suvanto Terätie 4, 20760 Kaarina (Piispanristi) Puh. 02-2366426 kaarina@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–16

AD-Autokorjaamo Special Service Yrittäjäntie 8, 21360 Lieto Puh. 050 317 8110 liedonasema@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–16

Autoverkstad A & A Hellberg Oy Sivutuuli 21, 21600 Parainen Puh. 02 458 3540 parainen@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–16

AD-Autokorjaamo JSM Uusialhontie 9, 21200 Raisio Puh. 0400 819210 petasmaki@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 6–17

AD-Autokorjaamo Takatalo & Saari Helsingintie 32, 24100 Salo Puh. 02 7272 435, 0407318149 salo@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 7.30–17

AD-Autokorjaamo Kemiö Kapakkakuja 9, 25700 Kemiö Puh. 044 210 1111, 040 574 6574 kemio@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–17

AD-Avantin Auto Oy Pääskykalliontie 6, 21420 Lieto Puh. 040 738 9188 avanti@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–17

AD-Autokorjaamo L. Hintukainen Oy Polttolaitoksenkatu 7, 20380 Turku Puh. 010 8202 400 oriketo@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–to 8–16.30, pe 8–15

AD-Bilverkstad Mariehamn Gamla Godbyvägen 11 22100 Mariehamn Puh. 040 729 4200 mariehamn@ad-bilverkstad.fi Avoinna ma–pe 8–17

AD-Autokorjaamo Osahankinta Nuppulantie 31, 20320 Turku Puh. 02 277 9700 osahankinta@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–17

AD-Maxiwash Raisio Vehnätie 15, 21200 Raisio Puh. (02) 2443 100 raisiokeskusta@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–16

AD-Erämaksul saat 60 päivä korotonta maksu Kaarinan AD-Autoveljet Lautamiehenkatu 3 20780 Kaarina (Krossi) Puh. 040 192 6051 krossi@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 7.30–17.30

AD-Erämaksu mahdollistaa kuluttaja-asiakka jaLiedon joustavan vaihtoehdon autohuoltojen t AD-Autohuolto rahoittamiseen Rengaskuja 4 yhdessä tai useammassa

Voimassa 1.2.(Vanhalinna) – 31.3.2017 tehtyihin AD-Erämak 21410 Lieto

Puh. 02 4871 222 lieto@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 8–16

Mainoksen maksaja: Raision Perussuomalaiset ry

Palvelun tu Lis

Mälikkälän AD-Autohuolto Nuppulantie 33, 20320 Turku Puh. 040 559 4100, 02 2547410 malikkala@ad-autokorjaamo.fi Avoinna ma–pe 7.30–17 AD-Autokorjaamo

www

AD-Turku Oy

raisio.perussuomalaiset.fi

Edellyttää my

Kuloistentie 3, 21280 Raisio Puh. 020 7463 861 Palvelemme Myllyn alueella ark. 7–18, la 9–15

www.ad-turku.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Seutusanomien vaalipaneeli Ruskolla kirvoitti paljon yleisökysymyksiä

Taitoa, tietoa, kokemusta.

Ruskon kuntavaalipaneelissa keskusteltiin sotesta ja kunnan tehtävistä suuren sote-uudistuksen jälkeen. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että moni Ruskon ongelmista ratkeaa sillä, että kuntaan saadaan lisää asukkaita. Yleisö haastoi ehdokkaat pohtimaan muun muassa varhaiskasvatusta, nuorten osallistamista, yritysten tukemista ja vanhusasioita.

Taito Kuntavaalit: Ylhäinen 9.4.2017

yrittäjä ennakko: 050 569 147529.3.-4.4.2017 Louhisaarentie 229

Taitoa, tietoa, kokemusta.

• Palvelu- ja joukkoliikenne • Palvelu- ja joukkoliikenne kaikkien kuntalaisten ulottuville. kaikkien kuntalaisten ulottuville. • Lääkäripalvelut helpommin saavutettaviksi. • Koululaisille asianmukaiset opiskelutilat • Lääkäripalvelut helpommin saavutettaviksi. – päästävä pois parakeista. • Koululaisille asianmukaiset •opiskelutilat Kotimainen energia käyttöön kunnan kiinteistöissä. – päästävä pois parakeista. • Kotimainen energia käyttöön kunnan kiinteistöissä. Masku Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaat Maskussa

Marko Hurula (Keskusta), Anu Tuominen (Kokoomus), Tarja Helenius (SDP), Eero-Tapani Hynynen (Vasemmistoliitto) ja Tuula-Marja Mantere (Vihreät) keskustelivat Ruskolla Turun Seutusanomien vaalipaneelissa.

RUSKO. Turun Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin Ruskolla torstaina 16. maaliskuuta. Paneelissa oli viisi kuntavaaliehdokasta: Marko Hurula (Keskusta), Anu Tuominen (Kokoomus), Tarja Helenius (SDP), Eero-Tapani Hynynen (Vasemmistoliitto) ja Tuula-Marja Mantere (Vihreät). Paneelin juonsi Seutusanomien päätoimittaja Kimmo Muttilainen ja avaussanat lausui Ruskon uusi kunnanjohtaja Harri Hiitiö. Ensimmäiseksi ehdokkaat pääsivät ruotimaan sote-uudistusta. Onko se Ruskon palveluille uhka vai mahdollisuus? Marko Hurula näkee sen mahdollisuutena. Hänen mukaansa Ruskolla on positiiviset kokemukset yhteistyöstä Raision kanssa eikä hän näe syytä, miksi yhteistyö ei voisi toimia myös maakuntatasolla. – Täällä maaseudulla olemme myös tottuneet liikkumaan, eli palvelujen sijainti ei ole meille se suurin kysymys. Ja niille, joille liikkuminen on haaste, pystytään järjestämään kuljetusmahdollisuuksia. Anu Tuominen näkee puolestaan uhkakuvia. – Mikään ei takaa, että Ruskon terveyskeskus säilyy. Meidän terveyskeskus on yksi kustannustehokkaimmista. Yhteistyö Raision kanssa on jo vienyt palveluita hyvään suuntaan. Miksi ei jatkettaisi samaan malliin? Tuula-Marja Mantere vastaa sekä että. – Pelkona on se, että lähipalvelut katoavat. Se olisi haasteellista erityisesti hammashuollolle ja neuvolalle, jotka olisi tärkeä olla lähellä. Pelkään myös, että jos palveluita siirtyy Turkuun, jonotusaika

kasvaa. Julkisella liikenteellä ei tällä hetkellä pääse joka paikasta palveluiden pariin. Toisaalta pian on mahdollisuus muiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, kun sote siirtyy pois kuntien vastuulta. Ruskon tulevaisuuden tehtävät puhuttavat Sote-keskustelun jälkeen panelistit pääsivät linjaamaan Ruskon tulevaisuuden tärkeimpiä tehtäviä ja ideoimaan, miten Ruskolle saataisiin lisää elinvoimaa. Tarja Helenius nostaa esiin hyvien elinmahdollisuuksien turvaamisen perheiden koko elinkaaren aikana alkaen asuntopolitiikasta. Lisäksi hän haluaa varmistaa julkisen liikenteen toimivuuden, koulutuksen resurssit ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidon, josta yhtenä esimerkkinä on Ruskolle tuleva uusi ulkoilualue. Lisäksi hän haluaisi Ruskotalon parempaan kuntoon ja nostaa esiin kunnan roolin hyvänä työnantajana. Eero-Tapani Hynynen näkee, että Ruskon tulisi nyt iskeä kiinni Varsinais-Suomen maakunnan hyvään nosteeseen. – Hankitaan lisää asukkaita, teollisuutta ja työpaikkoja. Suomi tyhjenee tällä hetkellä pohjoisesta etelään. Houkutellaan ne etelään muuttajat tänne Ruskolle. Nyt on sellainen iskun paikka, jota ei kymmeneen vuoteen ole ollut. Marko Hurulan mielestä taloudellisesti vahva kunta on elinvoimainen. – Tarvitaan uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja uusia asukkaita. Sitä kautta voidaan tuottaa hyviä palveluja. Meillä on hyvät liikenneyhteydet. Seuraavaksi pitäisi tehdä erilaisia yritystontteja, koska yri-

tysten tarpeet ovat hyvin erilaisia. Asiointi kunnan kanssa tulisi olla sujuvaa, on kyse sitten uudesta perheestä tai yrityksestä. Meidän tulee myös mahdollistaa asukkaiden sujuva arki varmistamalla, että täällä on riittävästi hoitopaikkoja ja kouluissa sopivat ryhmäkoot. Infrasta tulee huolehtia ja kaavoitusta suunnitella niin, että liikenne on sujuvaa ja turvallista, Hurula listaa. Tuula-Marja Mantere lisäisi elinvoimaa pienillä konkreettisilla asioilla. – Tehdään kirjastosta tai jostain muusta tilasta kuntalaisten olohuone, joka olisi auki myös viikonloppuisin. Lisäksi tänne pitäisi rakentaa pieniä vuokraasuntoja, hän listaa. Yleisö tenttasi aktiivisesti Ruskon paneelia oli seuraamassa aktiivinen yleisö. Kysymyksiä esitettiin muun muassa kuntalisästä ja varhaiskavatuksesta, hyvinvoinnista, nuorten mielipiteistä, kuntalaisten aktivoinnista, vanhusten hoidosta, yrittäjyyden tukemisesta ja kulttuurista. Tällä hetkellä Ruskolla helpotetaan päivähoidon painetta maksamalla kotihoidontukeen 108 euron kuntalisää per nuorin alle 3-vuotias lapsi kuukaudessa. Muista perheen kotihoidossa olevista lapsista maksetaan 50 euroa. Yleisöstä kysyttiin, kasvattaisivatko panelistit kuntalisää. Paneelin miehet ovat nostamisen kannalla, naiset taas eivät. – Alkutaipaleella perheellä on kaikenlaista hankintaa ja menoerää. Tämä on imagojuttu, perustelee Hurula. – Väestö, väestö ja väestö! Peitto ei heilu nyt tarpeeksi,

vitsailee puolestaan Hynynen. Tuomisen mukaan taas Ruskolla syntyy vauvoja ihan hyvin ja päiväkodit pullistelee. Helenius perustelee kielteistä kantaansa sillä, että Ruskolle ollaan rakennettu niin hyvät päiväkodit, ettei kunnan kannata tukea lasten hoitamista kotona. Nuoret mukaan päätöksentekoon! Yhdeksi teemaksi nousivat nuoret. Heille halutaan paikkoja viettää aikaa ja harrastaa. Kaikki eivät viihdy nuorisotalolla ja kokoontuminen koulujen pihoilla on tuonut mukanaan lieveilmiöitä kuten melua ja roskaamista. Yhtenä ratkaisuehdotuksena nähtiin jonkin uuden tilan perustaminen, joka voisi palvella päivisin ikäihmisten kohtaamispaikkana ja iltaisin nuorison. Paneelia oli kuuntelemassa myös Ruskon nuorisovaltuuston puheenjohtaja Pinja Peltoluhta, joka kysyi, mitä poliitikoille merkitsee nuorten mielipiteet. Hurula vastaa käytännön esimerkillä: – Pohdimme juuri teknisessä lautakunnassa, haluavatko yläkouluikäiset vielä keinuja. Olisi hyvä, että nuoret saisivat sanoa nämä asiat lautakunnissa itse. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi olla nuorten edustaja mukana. Tehkää rohkeasti aloitteita, hän kannustaa. Ruskon kuntavaalipaneeli järjestettiin osana Seutusanomien kuntavaalikiertuetta, jonka aikana pidetään vaalipaneeli yhteensä kymmenessä Turun seudun kunnassa. Kaikki vaalipaneelit ovat katsottavissa myös jälkikäteen Turun Seutusanomien Youtube-kanavalla. Janica Vilen

1 Esa Tapani Hietanen LVI—Asentaja Masku

Tiina Hurme

Aki Kaisalmi

Levyseppä

Apulaisrehtori

Askainen

Eläkeläinen

Masku

Jukka Silvonen

Kari Suominen

Leipuri Rakennusinsinööri Varatyösuojeluvaltuutettu Lemu

6 Isto Virtanen Levyseppä-hitsaaja Varapääluottamusmies

Masku

Askainen

Turun Seutusanomat Paikallisuutisia maksutta jokaiseen kotiin, koska meille tieto on

KUNTALAISOIKEUS!

TURUN

Huolenpitäjiä Huolenpitäjiä kunnassa x enpitäjiä Naantalissa nnassa x 14

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Inhimillinen ote!

VAALIKULMA

99123

Altonen Marko

Etunimi Sukunimi

liikkeenharjoittaja

Arvonen Eija

ammatti, tutkinto Koisaari www.ehdokas.fi

123 101

Hörkkö Jari-Antti

Etunimilehtori, KM Sukunimi

yrittäjä, ekonomi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

100

103ammatti, tutkinto 104 Kustonen www.ehdokas.fi

Elina

kotitalousopettaja

FM, yrittäjä Etunimi Sukunimi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

Jalkanen Heini

Maksaja: Kunnallisjärjestön nimi tähän

102

105

ammatti, tutkinto

Seppo

Liitola www.ehdokas.fi Liitola Atte Tuomas

koulunjohtaja, eläkeläinen

maatalousyrittäjä

ELIISA ANSAMAA 65v. Hellemäentie 6, Merimasku lastenhoitaja, eläkkeellä

Naantali

Pidetään kaikki mukana!

Etunimi Sukunimi

Etunimi Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Sukunimi

Heini Jalkanen

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

Etusivultamme pääset Vaalikulmaan, josta löydät kuntakohtaisesti tuoreimmat mielipiteet ja kannanotot kuntasi vaaliasioista.

160

Maksaja: Kunnallisjärjestön nimi tähän

Seuraa oman kuntasi vaaliasioita Turun Seutusanomien nettilehdessä: www.turunseutusanomat.fi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Naantalin RKP:n kuntavaaliehdokkaat.

FM, yrittäjä valtuuston 2. varapj.

106

mylläri, liikunnanohjaaja

102 Etunimi Sukunimi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

yrittäjä

Paasikivi Sini

108

KM, luokanopettaja

Etunimi Sukunimi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Saarinen Heikki

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

Santalahti Samuli

Etunimi Sukunimi ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Suovanen Kaisa

112

Seulanto Matti

113

Valtonen Lasse (sit.)

ammatti, tutkinto Tuhkio Hanna

sairaanhoitaja

maatalousyrittäjä

Vehmanen Pasi

l hyvät lähipalvelut

Suominen Pertti (sit.)

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Törne Mika

117

Urpolahti Annika

lennonjohtaja, flygledare eläkeläinen

Etunimi Sukunimi ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Märta Marjamäki

terveystieteen tri, dr.i hälsovetenskap

Etunimi Sukunimi

203

Hannele Vienonen Perushoitaja, eläkeläinen

118

Mahdollisesti tilaa kaupunki kohtaiselle Sisulla ja nostolle tms sydämellä.

maanviljelijä, isännöitsijä

114

Etunimi Sukunimi

115 www.ehdokas.fi 116

Elina Leino

Naantali

Etunimi eläkeläinen, taksinkuljettaja Sukunimi

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

yrittäjyys

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

Mahdollisesti 119 laa kaupunki kohtaiselle nostolle tms

ammatti, tutkinto l paikallinen www.ehdokas.fi

Etunimi Sukunimi

maatalousyrittäjä, kokki

110

Etunimi Sukunimi

pankkineuvoja

FT, dosentti

maaseutuyrittäjä, eläkeläinen kohdepäällikkö, maanviljelijä eläkeläinen

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

Puhakka Pia

Poussu-Olli Hanna-Sofia (sit.)

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

111

ammatti, tutkinto

www.ehdokas.fi 109

Etunimi Sukunimi l terve talous

puutarhuri, yrittäjä

120

NAANTALI

ammatti, tutkinto www.ehdokas.fi

168

Ann-Mari Kymäläinen Yrittäjä

169 Hilma Kymäläinen Opiskelija

Kolme sukupolvea. Kolme eri näkökulmaa. Yhteinen tavoite; tasa-arvoinen ja turvallinen Naantali

INHIMILLISESTI RYMÄTTYLÄSTÄ

maatalousyrittäjä, yhteyspäällikkö

Kuntavaalit 2017 | Kunnan nimi | Suomen Keskusta r.p. Naantali Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3. – 4.4.2017 | Vaalipäivä 9.4.2017

Maksaja: Naantalin Keskusta

Mäkelä Tero

107

Etunimi Sukunimi

Maksajana NTY

Etunimi Sukunimi

Lauri Laine

171

Seija Salminen

190

Sari Ahonen

158

Jarmo Lehtonen

174

Työ, tasa-arvo ja turvallisuus Maksaja: Naantalin työväenyhdistys

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Kevään merkkejä ilmassa Turun Seutusanomien toimitusharjoittelija Teemu Heinonen kävi katsomassa joko löytyy kevään merkkejä. Katso kuvat ja tee omat päätelmät, joko kevättä on jo ilmassa.

Näin karsit pensaat ja puut oikeaoppisesti

KAIKILLE HYVÄ

RAISIO

Maaliskuun yöpakkaset alkavat hellittää ja kevätaurinko herättelee uuteen kasvukauteen. Termisen kevään alkaessa on otollisin aika pensaiden ja puiden kevätleikkauksille. PIHA. Hyvin hoidettuna ja säännöllisesti leikattuna kasvit kasvavat paremmin ja pysyvät pitempään hyväkuntoisina. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden onnistunut leikkaaminen pitää kasvin hyvänmallisena ja satoisana pitkään. Lisäksi leikkaus parantaa esimerkiksi omenien kypsymistä ja helpottaa korjuutyötä. Pienten pi-

hojen puut ja pensaat saadaan pidettyä leikkaamalla sopivan kokoisina ja niiden varjostavaa vaikutusta voidaan vähentää. Usein kannattaa houkutella naapuri mukaan talkoisiin, jolloin yhteisymmärryksessä syntyy paras näkemys. Vuosittain kannattaa leikata vain muutamia oksia kasvia kohden, jolloin urakasta ei tule

liian suurta tekijän ja kasvin kannalta. Ilman asiantuntijan apua ei kannata leikata halkaisijaltaan yli viiden sentin oksia. Myös kivelliset hedelmäpuut kuten kirsikka ja luumu sekä koivu, vaahterat ja hevoskastanjat jätetään leikkaamatta keväällä, koska leikkaushaavan nestevirtaus heikentää kasvia.

Perusohjeet leikkaajalle

Huonokuntoiset ja kuolleet oksat leikataan aina ensin pois. Sitten latvusta tai pensasta kevennetään niin, että sisäänpäin kasvavia oksia poistetaan. Puista kannattaa poistaa myös ohuita, pitkiä vesiversoja, jotka kasvavat suoraan ylöspäin. Hyvin teräväkulmaiset, ylös-

#TEHDÄÄNYHDESSÄ

päin kasvavat oksat poistetaan jo nuorena, sillä ne aiheuttavat myöhemmin puun rungon repeämisvaaran tai muodostavat kilpalatvan. Riittävän ajoissa aloitetulla leikkauksella puun ja esim. pensasaidan korkeutta voidaan hallita. Puita ei saisi koskaan leikata ns. tappiin, jolloin menetetään puun luonnollinen kasvutapa. Havupen-

saiden leikkauksissa kannattaa olla varovainen. Suositus on, että ainoastaan saman vuoden uutta kasvua typistetään ja latva katkaistaan vasta, kun toivottu kasvukorkeus on saavutettu.

KAIKILLE HYVÄ RAISIO 140

142

Omien, laadukkaiden sosiaalija terveyspalvelujen puolesta.

Veronmaksajan asialla.

Heikki Laine

Ari Leinonen

www.kokoomus.fi

140

Heikki Laine

Omien, laadukkaiden sosiaalija terveyspalvelujen puolesta. kaupunginvaltuutettu, sos.-terveyslautakunnan puheenjohtaja

RAISIOLAISTEN ARJESSA MUKANA

142

Ari Leinonen

Veronmaksajan asialla. kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen puh.johtaja

TSS

RAISIO KAIKILLE HYVÄ RAISIO

TURUN

SEUTUSANOMAT

KAIKILLE HYVÄ

23. maaliskuuta 2017

RAISIO

#TEHDÄÄNYHDESSÄ

131

Jyrki Aaltonen

73 v, FK, eläkeläinen Ihala

132

133

134

135

136

137

138

59 v, työnjohtaja Petäsmäki

57 v, osastonhoitaja, opetushoitaja Kuloinen

36 v, myyjä Kerttula

45 v, tietojärjestelmäasiantuntija Ihala

33 v, suunnitteluinsinööri Kaanaa

40 v, tulkki Keskusta

33 v, kiinteistönvälittäjä Tikanmaa

Raino Aitamaa

131

Jyrki Aaltonen

73 v, FK, eläkeläinen Ihala

Pipsa Allén

136

137

138

59 v, työnjohtaja Petäsmäki

57 v, osastonhoitaja, opetushoitaja Kuloinen

36 v, myyjä Kerttula

45 v, tietojärjestelmäasiantuntija Ihala

33 v, suunnitteluinsinööri Kaanaa

40 v, tulkki Raision keskustan alue

33 v, kiinteistönvälittäjä Tikanmaa

Arttu 58 v, hammaslääkäri Ihala Lahti

48 v, Heikki yrittäjä, yo-merkonomi Inkoinen Laine

147

Lassi Lehtinen

143

Markus Maunula

Tuija Hyytiä

145

Jonni 39 v, myyntijohtaja, insinööri Ihala Moislahti

53 v, Reijo konsultti Keskusta Paju

Jonni Moislahti

58 v, hammaslääkäri Ihala

48 v, yrittäjä, yo-merkonomi Inkoinen

56 v, kiinteistönvälittäjä, yrittäjä Kauri

34 v, KHT-tilintarkastaja, KTM Ihala

39 v, myyntijohtaja, insinööri Ihala

149

150

151

152

148

45 v, komentajakapteeni, meriupseeri Ihala sit.

54 v, koulutus- ja tutkimusvastaava, KTM Tahvio

Pasi Puoskari

45 v, komentajakapteeni, Jukka meriupseeri Ihala Rantala sit.

Lassi Ari Markus 56 v, kiinteistönvälittäjä, yrittäjä 34 v, KHT-tilintarkastaja, KTM Kauri Ihala Lehtinen Leinonen Maunula

150

Jukka Rantala

Tero Reunanen

54 v, koulutus- ja tutkimusvastaava, KTM Tahvio

37 v, koulutus- ja tutkimusvastaava, DI Kauri

151

Tero Reunanen

Jari Salonen

37 v, koulutus- ja tutkimusvastaava, DI Kauri

Jari Salonen

51 v, toimitusjohtaja Kauri

Ebrahimi Kordnejad

144

143

44 v, kauppias, yrittäjä Ihala

144

Reijo Paju

Tanja

146 Parkko

53 v, konsultti Raision keskustan alue

30 v, projektipäällikkö, DI Inkoinen

153

42 v, kansalaistoiminnan johtaja, VTL Kuloinen

64 v, kuntoutusohjaaja, työfysioterapeutti, eläkeläinen Pirilä

v, kansalaistoiminnan Tuuli 42johtaja, VTL Kuloinen Salospohja

146

145

152

Tuuli Salospohja

Sanna Kuusela

Eeva Savola

64 v, kuntoutusohjaaja, työEeva fysioterapeutti, eläkeläinen Pirilä Savola

Tanja 30 v, projektipäällikkö, DI Inkoinen Parkko

154

Seija Sorsavirta

erityisopettaja, KM Kauri

155

156

157

158

159

160

161

162

49 v, yrittäjä, DI Ihala

18 v, opiskelija, Turun nuorisovaltuutettu Petäsmäki

47 v, kiinteistönvälittäjä, liikuttaja Merinuorikkala

57 v, rakennustarvikemyyjä Varppeenseutu

32 v, liikennöitsijä Tikanmaa

56 v, hankintapäällikkö Kaanaa

51 v, kenttärovasti, TM Tikanmaa

64 v, opetusneuvos, insinööri AMK Ihala

Jan Stenlund

Jade Tähtinen

155

156

157

49 v, yrittäjä, DI Ihala

18 v, opiskelija, Turun nuorisovaltuutettu Petäsmäki

47 v, kiinteistönvälittäjä, liikuttaja Merinuorikkala

Jan Stenlund

Ari Leinonen

Karipekka Hyytiä

142

149

Pasi 44Ihalav, kauppias, yrittäjä Puoskari

142

Minna Antila

141

148

Niina Puoskari

Pipsa Allén

140

147

Niina Puoskari

Sanna Kuusela

135

27 v, työnsuunnittelija Keskusta

27 v, työnsuunnittelija Raision keskustan alue

Ebrahimi Kordnejad

134

141

139

Tuija Hyytiä

133

140 Heikki Laine

Karipekka Hyytiä

132

Raino Aitamaa

139 Arttu Lahti

Minna Antila

Jade Tähtinen

Minna Urpo

Jari Valkeapää

Juha Virtanen

Elisa Vuorinen

158

159

160

161

57 v, rakennustarvikemyyjä Varppeenseutu

32 v, liikennöitsijä Tikanmaa

56 v, hankintapäällikkö Kaanaa

51 v, kenttärovasti, TM Tikanmaa

Jari Valkeapää

Juha Virtanen

Elisa Vuorinen

163

Helena Sukari

52 v, tuontiassistentti Kaanaa

Timo Waris

WWW.KOKOOMUSRAISIO.FI

163

Helena Sukari

52 v, tuontiassistentti Kaanaa

MAKSAJA: KOKOOMUKSEN RAISION KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Timo Waris

Harri Seikola

162

Harri Seikola

64 v, opetusneuvos, insinööri AMK Ihala

VÄLITTÄVÄ VASTUULLINEN VA UUDISTA ÄVÄ VÄLITT

VASTUULLINEN

Maksaja: Kokoomuksen Raision kunna

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

Taiteen, antiikin ja kädentaitojen messukokonaisuus houkutteli 8700 kävijää Turun Messukeskuksessa 18.–19.3. avautunut Turun Kädentaitomessujen ja Turun Taide- ja Antiikkimessujen kokonaisuus käsitti kaksi hallillista taidetta, antiikkia, numismaatikkojen aarteita ja vanhoja leluja sekä yhden hallillisen värien, materiaalien ja kuosien lumoa, jossa on tarjolla sekä valmiita käsitöitä että ideoita ja tarvikkeita omiin askartelutuokioihin.

Grails Antique & Vintage Jewelleryn gemmologi Ilse Gröndahl-Ahlqvist. Kuva: Ragip Önsoy.

Nuppu Print Companyn yrittäjät Jenni Salminen (vas.) ja Satu Kontinen. Kuva: Taina Pärkö-Luotonen / Turun Messukeskus.

Naantalilaisen akvarellisti Tapani Kiipan näyttelyosastolla on esillä herkkiä ja valoisia meri-, saaristo- ja veneaiheisia akvarelleja. Kuva: Ragip Önsoy.

Anjo Alleen Anita Jokinen vakuuttaa, että hattu on nautinto. Hattutrendi on nousussa, mutta tekijöitä on vähän. Kuva: Ragip Önsoy.

MESSUT. Turun Messukeskuksen viestintäpäällikkö Taina Pärkö-Luotonen on tyytyväinen viime viikonlopun Turun Taide- ja Antiikkimessuihin ja Kädentaitomessuihin. – Messut menivät hienosti. Kasvatimme kokonaiskävijämäärää, joka oli 8700, PärköLuotonen sanoo. Mediapro Messujen järjestämät Turun Kädentaitomessut houkuttelivat tuttuun tapaan niin uudempia yrittäjiä kuin pidemmän linjan ammattilaisia kädentaitojen saralta saman katon alle. Tuoreemmista tekijöistä mukana olivat tänä vuonna esimerkiksi Nuppu Print Companyn yrittäjät Jenni Salminen ja Satu Kontinen. Vuoden ikäiselle yritykselle, joka operoi verkkokauppansa myötä ympäri maan ja rajojen ulkopuolellekin, messut ovat tärkeä tapahtuma esit-

ja ja jalokiviä arvioivat Hans Tritzschler, Tuija Peltomaa ja Ilse Gröndahl-Ahlqvist. Vanhoja koruja ja jalokiviä arvioivan Grails Antique & Vintage Jewelleryn gemmologi Gröndahl-Ahlqvistin erikoisalaa ovat antiikki ja myöhäinen vintage. Hän kertoo, että viimeisen 30 vuoden aikana vanhojen korujen arvo on kasvanut jopa 80 prosenttia. – Vanhat korut siirtyvät omistajalta seuraavalle yleensä perintönä, jolloin tärkeintä on tunnearvo. Tällöin asiantuntija-arviotakin kallisarvoisempaa on koruun liittyvä historia, Gröndahl-Ahlqvist sanoo. – Nuoret ovat tänä päivänä kiinnostuneita ekologisuudesta, kierrätyksestä ja korujen muokkaamisesta omannäköisekseen, lisää Gröndahl-Ahlqvist. B-hallista löytyivät myös

täytyä. Pääkaupunkilaistunutta yrittäjäkaksikkoa kiehtoo erityisesti Turun seutu uutena valloituskohteena. Myös henkilökohtaisia kytköksiä lounaiseen Suomeen löytyy: Jenni on nimittäin kotoisin Paimiosta. – Tutustuimme alun perin tietokirjojen parissa, kun työskentelin kustannustoimittajana ja Satu sen sijaan graafisena suunnittelijana. Yllättäen meitä yhdisti paitsi rakkaus kukkiin myös unelma omasta paperituote- ja kangasmallistosta. Nuppu yrityksen nimessä kuvastaa tuotteissamme toistuvaa kuosia ja meitä, kukkaihmisiä, Jenni Salminen sanoo. Satu Kontinen suunnittelee ja maalaa käsin kaikki Nupun kuosit ja loihtii niille värimaailmat. Hän myös hallinnoi Nupun brändiä ja sen kertomaa tarinaa. Salminen sen sijaan hoitaa myynnin, markki-

noinnin ja tilausten hallinnan sekä ompelee. – Julkaisimme ensimmäisen mallistomme viime syyskuussa, ja nyt on toisen malliston aika. Turun Kädentaitomessuilla lanseerattu Kevätlaulu syntyi siitä tunteesta, kun kevät saapuu; linnut laulavat ja aurinko valaisee pitkän pimeän jälkeistä aikaa, Satu Kontinen toteaa. Aarteet arvioitavana Turun Taide- ja Antiikkimessujen puolella oli mukana useita isompia ja pienempiä näyttelykokonaisuuksia, kuten lähes 30 vuotta Alvar ja Aino Aallon tuotantoa keränneen Pertti Männistön aaltodesigncollection ja Sisustuskonttori Vintage Goes Maricken -näyttely. Messualueella oli tarjolla myös maksutonta arviointia. Antiikkia, taidetta, koru-

Lelumarkkinat ja Nukkekotija Nukkemessut, joissa kummassakin on noin 30 näytteilleasettajaa. Kotimaisen taiteen näytös Messuilla oli mukana kuvataiteilijoita, kuten esimerkiksi Milla Karppinen, Mari Metsämäki, Mari Teerinkoski, Terhi Hulkko ja Tapani Kiippa, omilla osastoillaan. Naantalilainen akvarellisti Tapani Kiippa esitteli osastollaan herkkiä ja valoisia meri-, saaristo- ja veneaiheisia akvarelleja. Kotimaisen taiteen verkkokauppa Taikon, jonka kaarinalaispari Pia ja Patrik Edman perustivat viime marraskuussa, osastolla esittäytyivät taidemaalarit Kaj Stenvall ja Elisa Kaikkonen, valokuvataiteilija Vesa Aaltonen ja taidegraafik-

ko Lotta Leka. Taiko on verkossa toimiva kuvataidekauppa, jossa on maalauksia, grafiikkaa, valokuvia ja veistoksia liki 400 ammattitaiteilijalta ympäri maan. – Ostokäyttäytyminen on muuttunut ja digitalisaatio vie palveluja nettiin helposti saataville, mutta taidemyynti on ollut pitkään lapsen kengissä. Taikon kautta taidetta voi paitsi ostaa vuorokauden ympäri, myös testata teosten sopivuutta sisustukseen lataamalla palveluun kuva huoneesta, johon taidehankintaa suunnitellaan, esittelivät Edmanit Seutusanomille elokuussa 2016 antamassaan haastattelussa. Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

n Menovinkit MASKU To 23.3. klo 17–18 Ilmaista lakineuvontaa Maskun asukkaille ja yrityksille, Asianajajat Maija Halkosaari-Mäki tai Toni Läspä, pääkirjasto, Järj. kirjastopalvelut La 25.3. klo 10–14 Minimessut, Niemenkulman vanha koulu, Kelhoistentie 4, Järj. Niemenkulman Martat ry

23. maaliskuuta 2017

RaisioRace tuo mäkiautot kisaamaan Pahtanmäkeen Kierrätysmateriaaleista auton nikkaroineet tiimit voivat ilmoittautua ensimmäiseen #RaisioRace-tapahtumaan 15. huhtikuuta mennessä. Kriteerinä on, että auto on paitsi rakennettu itse, myös suurin osa sen rakentamiseen käytetyistä materiaaleista tulee olla kierrätettyjä.

NAANTALI Tiistaisin klo 18 bingo Askaisten työväentalolla, järj. Askaisten-Merimaskun karjalaiset ry. To 23.3. klo 18- Vaelluskirjailija Harri Ahosen KeskiSkandinavian vaellusreiteistä kertova luento upeine kuvineen, Naantalin kaupunginkirjasto, Tullikatu 11, järj. Kirjastopalvelut Ti 28.3. klo 16-18 Avoimet ovet –tilaisuus Srk-talon kohtaamispaikalla. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja yhdistyksen jäseniin. Kakkukahvit, järj. Eläkeliiton Naantalin yhdistys. Ke 29.3 klo 12 Tarinatuokio Naantalin Urheilutalolla, ohj. mm. Erkki Leppäkosken esitelmä,”Naantalin linnusto 60-vuoden aikana”, Ruusunmarjat, Soitinryhmä Nytky, Airi Helena; Hattuja, huiveja, käsineitä, Arpajaiset ja bingo. Järj. Naantalin Eläkeläiset ry. 31.3. asti Naantalin Kulttuuritaloyhdistyksen Torstaimaalareiden töiden näyttely Aahollissa, Kirjalan kirkkotie 2, järj. R/S Perinne ry NOUSIAINEN Pe 24.3. klo 17.30-18.30 Lukupiiri kirjastolla, käsittelyssä Aino Kallaksen tuotantoa.,Järj. kirjastotoimi Ti 28.3. klo 9.30-10.30 Samettipupu. Nukketeatteri Piirongonlaatikko esiintyy kirjaston auditoriossa. Järj. kirjastotoimi Maaliskuun ajan ke ja to klo 13-14 Tiltu Nurmisen akvarelleja ja Satu Haapalan runoja, Kirjaston galleriassa ja kirjastosalissa Britt Tammen taidetta, järj. kirjastopalvelut RAISIO La 25.3. klo 10-12 Marianpäivän markkinat, Krookilan koulu, Inkoistenkatu 28, monipuolista ohjelmaa, järj. Krookilan koulut oppilaat, vanhemmat ja opettajat Ti 28.3. klo 12-14.30 Näppärästi netissä – atk-neuvontaa, Kirjastotalon lehtiosasto, Eeronkuja 2, järj. Kirjastopalvelut Ke 29.3. klo 18- Urkuja ja miesääniä – mieskvartetti Delicato esiintyy, Raision kirkko, järj. Delicato ry ja Raision srk To 30.3. klo 12-16 Raisiokeskus pop up ”100 lasissa kohti uutta sataa vuotta”, Raision kaupungintalo, järj. Raisiokeskus Maaliskuun ajan Kameralla ja pensselillä -näyttely, Raision kirjastotalon Aulagalleria, Järj. Raision Kamerat ja Raision seudun taideyhdistys 3.4. asti Raisiolaisen Riitta Nylanderin näyttely Kasvot kertovat – akvarellimonotypioita, kirjastotalon näyttelytilassa, järj. Kirjastopalvelut Ma 3.4. klo 18-19.30 Lintujen tunnistusilta, Luontotarha Lumikko, Hulvelankatu 35, esittelijänä toimii Satu Eklund, erä- ja luonto-opasopiskelija, kahvi- ja mehutarjoilu, järj. Raision Rinkka r.y. Ma 3.4. klo 17.30-19 Avoin toimintapaja- lapsille ja perheille, pääsiäisjuttujen huovutusta, Nuorisokeskus NOPPA, Juhaninkuja 3, (vanha kauppis), järj. Raision Nuoret Kotkat ry Turun Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia t¨’ja kaikille avoimia tapahtumia!

RaisioRace-mäkiautokilpailun järjestäjinä ovat Raision kaupungin liikuntaja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinta (vas.) ja Raision Pinskujen Pia Vihermaa, Sanni Karlström ja Risto Rihko. Kisaan osallistujilta peritään maksu, mutta yleisölle tapahtuma on ilmainen. Kuva: Ragip Önsoy.

RAISIO. Raision Pinskut, Raision kaupungin nuorisopalvelut ja Raision työväenopisto järjestävät yhteistuumin 13. toukokuuta RaisioRace-mäkiautokilpailun. Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teemaa kunnioittaen ideana on, että kisaan osallistuvat mäkiautot rakennetaan yhdessä, joko Raision Pinskujen mäkiautokerhossa tai omassa autotallissa. – Kerhossa suunnitellaan ja rakennetaan alusta asti itse mäkiauto sekä valmistaudutaan koko perheen vauhtitapahtumaan. Toki auton voi rakentaa myös kerhoon osallistumatta, mutta kriteerit tulee täyttyä, jos kisaamaan mielii, vastuuohjaaja Risto Rihko kertoo. Kriteerit ovat tiukat mutta selkeät: Mäkiauton tulee olla itse tehty ja sen rakentamiseen käytetyistä materiaaleista 70 prosenttia kierrätysmateriaaleja. – Mahdolliset vilpit huomataan ennen varsinaista kisalaskua mäkiautoille suoritettavassa virallisessa katsastuksessa. Turvallisuus on aina ensisijalla, vaikka leikkimielisestä kilpai-

lusta onkin kyse, Rihko muistuttaa. Mäkiautoilu yhdistää sukupolvia Mäkiautokilpailu on osa lukemattomia paikallistapahtumia, jotka järjestetään Suomi 100 Raisiossa -ohjelman nimissä. Raision kaupungin liikuntaja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinta innostui ideasta, kun Pinskut esittelivät sen loppuvuodesta järjestetyssä yhdistyksille suunnatussa infotilaisuudessa. Kaupunki on hyvillä mielin tukemassa yhdistysten ponnistuksia luomalla edellytyksiä tällaisille avoimille hyvän mielen tapahtumille. – Mäkiautot puhuttelevat erityisesti 50–60-luvun lapsia. Tapahtuma on valmistautumisineen siitä hieno, että auton rakenteluun voivat osallistua kaikki perheenjäsenet ikään tai sukupuoleen katsomatta, Hakorinta iloitsee. – Vaikka pilke silmäkulmassa kisataankin, hifistelijöitäkin varmasti löytyy osallistujien joukosta. Toukokuun puolen-

Kivikylän kotipalvaamo: Lihanjalostustuotteet. Torikahvila ja -toimisto KaffeBoXi ma-la klo 8.30-14 (p. 044 506 7986)

Keskiviikkoisin Haunisten verstaalla kokoontuvassa maksuttomassa mäkiautokerhossa valmistuu jo kovaa vauhtia muutama mäkiauto kisapäivää varten. Kuva: Sanni Karlström/Raision Pinskut.

noo.

musiikkia soittava Rokki-Kokki Duo, Karlström toteaa. – Yhteistyökumppaninamme toimii Raision Ekotori, josta osallistujat voivat noutaa kierrätettyjä osia edullisesti tapahtumakoodin ilmoitettuaan. Kierrätysteema tukee osaltaan Vihreä lippu -ohjelman mukaista ympäristöystävällistä toimintaamme, jatkaa Karlström.

Tiimejä kaivataan mukaan Raision Pinskujen toiminnanjohtaja Sanni Karlström toivoo, että mukaan kisaan lähtee kymmenkunta autoa. – Toivottavasti mahdollisimman moni innostuisi kilpailemaan mäkiautoilla. Lisäksi kutsumme mukaan kisayleisöä sankoin joukoin, innostaa Karlström.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi

toimitus@turunseutusanomat.fi

KLO 8–14 MYYVÄT TUOTTEITAAN

Kilpailukeskuksena toimii koko Vaisaaren koulun alue molemmin puolin Pahtanmäkeä sijaitsevine urheilukenttineen. – Kilpailukeskuksessa on oma Junior RaisioRace -alue, pomppulinna, kasvomaalausta ja liikennepuisto, jossa pääsee kisatunnelmaan myös perheen pienimmät potkuautoilla. Mukana menossa on myös Raision Urheiluautoilijat ry. Lisäksi tapahtumassa esiintyy lasten-

Suomalainen kalanperkuutyökalu, 3 työkalua yhdessä. ®

Lähetä vinkkisi osoitteeseen:

TORSTAINA 30.3.

välin säätä kun ei voi ennustaa, keli voi olla hyvinkin kaunis tai sitten todella sateinen. Silloin jollain saattaa olla mukana sekä kuivan- että sadekelin renkaat, Hakorinta lisää hymyillen. Hakorinta pitää tärkeänä myös tapahtuman liikunnallista aspektia: – Jotta päästään laskemaan Pahtanmäki alas, tulee mäkiauto ensin työntää tiimin jäsenten voimin mäen päällä sijaitsevalle starttialueelle, Hakorinta sa-

O J E N T A M I N E N

S A N A A U L O T A

S A R K V A K E N O T S I A R A N A K L T U L I O I T K I A N A T A

A K A A A L T A I A R T O

P A N D A

I N K I N E A N A T T O O R A O N K P I

S A A T A V A T V A S T U S

K A A I S I S A T T A A U A L U N U T T I U N T O

A H A U L L A S U T U H N K A T A I R U T H U K A U U S I S S E T I N T O L O S O T A N T T A A I A L A S A R I K I S M I

V A L O T O R I K A T A

A V A T A

L A R S S O I N I L A I L U I K I S V E O T

S E N T T E R T I I U S T A P K A O T R I I T L I I A T

Syksyn kalareissuille! Kevään siikakelit alkavat ! aisen n ja -nkaapimiseen munuaisten i! Kalamiehe inkk Pyöreä kärki av paras lahj

Kesänwww.ricu.fi kalareissuille! ! Katso kalankäsittelyvideo

vatsan avaamiseen Suojaan kääntyvä terä

kalastusalan erikoisliikkeissä. ja marketeissa sekä varustetuissantavarataloissa -naisen iehe jaHyvin Saatavana: Kalam avinkki!

paras lahj

UVA! KELLpinta ! KELLU

® ®

Suomustus-

Suomustuspinta Suomustuspinta

KELLU

www.ricu.fi! Katso kalankäsittelyvideo

VA!

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

paras lahj avinkki! Kalam Saatavana: iehen ja Hyvin -naisen varustetuissa tavarataloissa

Syksyn kalareissuille! Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä. www.ricu.fi

Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi

SUOMALAINEN LAATUTUOTE • Valmistaja Ricu-tuotteet Oy, Merimasku

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

n Viikon positiivisin

Muotojen maailmassa Naantalilainen Juhani Salovaara sai viime vuonna arvostetun Kaj Franck -muotoilupalkinnon. Nykyisin eläkkeellä oleva Salovaara on tehnyt pitkän päivätyön teollisena muotoilijana. – Kerkesin olla siellä kuitenkin vain vuoden verran, kun hollantilaisen Philipsin norjalainen muotoilujohtaja kiersi Skandinaviaa etsimässä uusia kykyjä. Haastattelun jälkeen sain lentoliput käteen ja lopulta asuin kaksi vuotta Eindhovenissa tehden pääasiassa sairaalalaitteita, Salovaara sanoo. Salovaara palasi Suomeen vuoden 1970 syksyllä. Hän pääsi töihin Turussa toimineeseen Wallaciin, joka valmisti laboratorioanalyysilaitteita. Vajaata kolmea vuotta myöhemmin Salovaara perusti jo ensimmäisen oman yrityksensä. – Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja kaipa se yrittäjyys on sieltä tullut verenperintönä. Sitten sain sellaisen tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Suomeen rakennettiin terveyskeskusverkostoa ja siinä oli heti kättelyssä kolmen vuoden työt, kun Valmet päätti kehittää tuontia korvaavia röntgenlaitteita terveyskeskusverkostoa varten. Sain sitten yhtiökumppanikseni Heikki Kiisken, joka tunnettiin muun muassa Saloran ensimmäisenä palkkamuotoilijana, Salovaara kertoo.

Naantalissa asuva Juhani Salovaara kuuluu Suomen arvostettuimpien muotoilijoiden joukkoon.

Jorma Kemppainen 2017

RAISIO. Professori, teollinen muotoilija Juhani Salovaara oli äimän käkenä mennessään käymään Design Forum Finlandin toimistolla Helsingissä. Ihmiset olivat häntä vastassa kuohuviinilasit käsissään, eikä Salovaara alkuun tiennyt mistä on kyse. Lopulta selvisi, että hänelle tultaisiin myöntämään järjestyksessään 25:s Kaj Franck -muotoilupalkinto, joka on yksi alan arvostetuimmista tunnustuksista. – Minulle ei kerrottu siitä

etukäteen, joten olihan se suuri yllätys. Siinä piti sitten alkaa etsiä vanhoja tavaroita 40 vuoden takaa näyttelyä varten, Salovaara muistelee. Juhani Salovaaran muotoilemia tuotteita oli nähtävillä Helsingissä Designmuseossa viime vuoden marraskuusta aina tammikuun puoliväliin saakka. Palkintojury osasi arvostaa Salovaaran monipuolista ja pitkää uraa muotoilijana. – Ehkä siitä oli apua, että minulla on ollut toimeksiantajia

ARVOPAPERI ”

VELKOJILLA

päissä CA

”

”vuoristo

”

T kierrätystä

im a vo Nyberg

kolonisoida

MOKA

EXIT gallupilla

Algeria

Jalmari Timo

Biaudet Polttila

kosmonautti

HEITTIÖ

vaihe

lähetti

23.06.

tasoitjuh-taa lallisia

2018

törsääviä

patriisit plebeijit

Singh

kerhoravintola

Kimmo Muttilainen

varatuomari, KTM kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen pj

ai KESKUSStig rtik HYÖKKÄÄJÄ Hen

desinfiointiainekin HÖLLYYTTÄ

1980-luvulla hän sai tehtäväkseen muotoilla Irakin hallitsija Saddam Husseinille loistokkaan huvialuksen. Laiva rakennettiin tuolloin Turun Aurajoessa. Alus toimitettiin Persialahden sodan jo puhjettua ja Salovaaralta löytyy kätköistään myös valokuva, jossa Yhdysvaltojen joukot ovat upottaneet sen. Kertaalleen presidentinlinnassa käynyt Salovaara on tehnyt pitkän päivätyön nimenomaan teollisena muotoilijana, joten hän ei pidä itseään puhtaasti taiteilijana. – Pienen pieni insinööri on ehkä hypännyt povitaskuuni, kun olen saanut työskennellä niin paljon teknisten laitteiden parissa, Salovaara tuumaa leikkisästi.

MARKKU TUUNA

Erilaisia laitteita Salovaaran 40 työvuoteen mah-

vara-

Monipuolista muotoilua Salovaara on asunut Naantalissa lähes kolmen täyden vuosikymmenen ajan, mutta hänen ensimmäinen työpaikkansa muotoilijana oli Lahdessa Upo Oy:ssa.

Matti tai Pietari

Hyi Tessu!

e Jem

laidasta laitaan ja töissäni näkyy Suomen koko teollisuuden kehityskaari Kekkosen aikakaudelta lähtien. Myös suomalaisen elektroniikkateollisuuden nousu ajoittuu samaan aikakauteen, Salovaara kertoo.

tuu mitä moninaisempien laitteiden muotoilemista. Hän nostaa niistä esille muutaman. – Röntgengeneraattorin ohjauspöytä vuodelta 1973 oli lajissaan maailman ensimmäinen digitaalinen ja sitä kopioitiin maailmalla. Kun olin kahdeksan vuotta sitten Paimiossa polvileikkauksessa, huomasin että siellä oli yhä samainen laite käytössä, Salovaara hymähtää. – Sitten Puustelli Miinus -keittiön muotoilu kehitettiin tilaustyönä, kun omistajat halusivat vähentää keittiöidensä hiilijalanjälkeä. Kokosin monialaisen tutkija- ja kehitystyöryhmän, jonka kanssa emme käyttäneet keittiön tekemiseen lastulevyä laisinkaan, muotoilija jatkaa. Salovaara on hieman varovainen kertoessaan eräästä muotoiluprojektistaan, sillä

lepopäiviä

NAANTALI

www.markkutuuna.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. maaliskuuta 2017

PIHA & PUUTARHA ON PAIKKA INSPIRAATIOLLE! 31.3.–2.4.

RAISIOSSA

Tule ihastelemaan näyttäviä istutuksia ja kuulemaan ammattilaisten parhaat vinkit! Ohjelmassa mm. puutarhuri-hortonomi Paula Ritanen-Närhen luentoja sekä Minna Toivasen työnäytöksiä esim. aiheista moderni suomalainen kesäkukkaistutus, tuoksuva syreeni-istutus ja omenapuun leikkaaminen.

RAISION HINTARALLI 23.-26.3.2017 Avoinna to–pe 10–20, la 10–18, su 12–18

Huolenpitäjiä Raisiossa 5€ 10€ 19€ 10€ Huolenp -3 € Raisio 10€ 25€ 10€ 29€ Kuninkojan Kotikeskus, Itäniityntie 14, 21280 Raisio

LUHTA LUHTA naisten naisten toppatakki samettihousut

TORSTAI naisten takki

LISÄKSI: Ammattiopisto Livian suunnittelema ja toteuttama yleiskoristelualue Koti puutarhassa -teemalla • 8-metrinen parvekenäyttely • Kaupunkiviljelypäivä • Unelmien viljelylaatikko -blogihaaste

SKILA naisten nilkkurit

erä

SINISALO ajovarusteita

LIPUT ENNAKKOON VERKOSTA

LUHTA tyttöjen toppatakki

ICEPEAK miesten sadehousut

alk.

30.3. SAAKKA.

113

Yhteistyössä Erkki Haavisto

Lounais-Suomen Puutarhayhdistys

JAMES miesten collegepaita

LUHTA HOME ICEPEAK LI-NING 116 114 115 käsipyyhe lasten lasten urheiluMikko Olli Lauri (50x70cm) Kaamanenkerrastoja Kauppilavaatteita Laukkanen

5€

agronomi

metsätalousinsinööri YAMK

asentaja

alk.

2€

agronomi

CASA 117 kylpypyyhe Anneli Minks

5€

9€

erityisopettaja, FM

alk.

HUOM! Tarjoustuotteita on rajoitetut uusia tuotteita. 113 erät. Joka päivä 114

AVOINNA pe–la 10–18, su 10–17 LIPUT 16 / 13 / 5 € Katso koko ohjelma ja näytteilleasettajat PIHAPUUTARHAMESSUT.FI

TUHANSIA HINNOILLA, Olli Erkki TUOTTEITA Mikko Haavisto Kaamanen Kauppila JOITA ET agronomi NÄE TÄMÄN JÄLKEEN MISSÄÄN! metsätalousinsinööri YAMK asentaja

118

119

120

121

Huolenpitäjiä Raisiossa Matti Mustajärvi

Kalle Myllymäki

luovan alan yrittäjä

Merja Niemi

maahanmuuttopäällikkö

sairaanhoitaja YAMK, kuntoutuksen suunnittelija

Tuija Nummela

kampusmanageri, rakennusinsinööri

Matti Mustajärvi

123 Erkki Haavisto

114

Mikko Kaamanen

metsätalousinsinööri YAMK

agronomi

Juha Tikka

124 Olavi

Olli Kauppila

huoltomestari

Vainio 116

pankkitoimihenkilö Lauri Anneli Laukkanen Minks

diplomi-insinööri

asentaja

agronomi

119

Kalle Myllymäki

maahanmuuttopäällikkö

Merja Niemi

120

sairaanhoitaja YAMK, kuntoutuksen suunnittelija

tekninen koneenhoitaja, varapääluottamusmies

Tuija Nummela

121

Eero Vainio

117

kiinteistönvälittäjä, yrittäjä

erityisopettaja, FM

127 Nina Varjonen

118

logistiikan toimihenkilö Matti Mustajärvi

124

Olavi Tuomi

Juha www.keskusta.fi/raisio Tikka

huoltomestari

128

Kuntavaalit 2017 | Raisio | Suomen Keskusta r.p. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3. – 4.4.2017 | Vaalipäivä 9.4.2017

pankkitoimihenkilö

Eero Vainio

kiinteistönvälittäjä, yrittäjä

126

Nina Varjonen

127

logistiikan toimihenkilö

Tuure Vepsä

128

tekninen koneenhoitaja varapääluottamusmies

124

#huolenpito #huomennak

diplomi-insinööri

tekninen koneenhoitaja, varapääluottamusmies

125

pankkitoimihenkilö

Olavi Tuomi

Tuure Vepsä

Anneli Vainio

125

Anneli Vainio

diplomi-insinööri

#huolenpitoa #huomennakin 122 123

liiketoimintajohtaja työsuojelupäällikkö www.jukkarantala.com

kampusmanageri, rakennusinsinööri

sairaanhoitaja YAMK, kuntoutuksen suunnittelija

luovan alan yrittäjä

123

Jukka Rantala

Merja Niemi

126

huoltomestari

128

120

maahanmuuttopäällikkö

Juha Tikka

Tuure Vepsä

119

125 Anneli

115 Tuomi

122

liiketoimintajohtaja, työsuojelupäällikkö www.jukkarantala.com

Kalle Myllymäki

luovan alan yrittäjä

115

Jukka Rantala

118

113

Maksaja: Raision Keskustan kunnallisjärjestö

SAMALLA LIPULLA MYÖS MÖKKI & MERI -TAPAHTUMA!

Kuntavaalit 2017 | Raisio | Suomen Keskusta r.p. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3. – 4.4.2017 | Vaalipäivä 9.4.2017

www.keskusta.fi/raisi Maksaja: Raision Keskustan kunnallisjärjestö