Turun Seutusanomien nettigallupissa kysytään, millainen kahvinjuoja sinä olet?
s. 2
Mitä mieltä?
Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.
Neljä vuodenaikaa
Pariisissa
TAI ja Raseko
toteuttavat Suomiruokaviikon Pariisin suurlähetystössä.
s. 4–5
Autoilu & liikenne
Renkaiden vaihtoaika on taas kohta käsillä.
devisol strong
Sitrukselta maistuva DeviSol Strong sisältää 50 mikrog. hyvin imeytyvää
D3-vitamiinia. 200 tabletin pakkaus.
22,90
(0,11/kpl) 30 pv alin hinta 27,41
Tarjous voimassa 31.10.2024 asti
INFLUENSSAROKOTE 39€
Apteekin influenssarokoteTervepisteestä Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita.
Onneksi on myös Drive-In Apteekki Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä Katso kaikki tarjoukset pyhahenrik.fi Yhteistyössä AboaPharm Oy
Kiertotalous on pop
Työpisteen tekstiilikirppis
Syyslomaviikolla 14.–18.10.24 tekstiilikirppiksen kaikki vaatteet ja kodintekstiilit vain 3 € / kg
Putiikissamme on hyvät valikoimat Työpisteen tuotannossa valmistettuja muun muassa mattoja, uusiotuotteita, huonekaluja ja saunatuotteita.
Syyslomaviikolla avoinna ma–to 9.00–15.30, pe 9.00–14.00
Vain korttimaksu Maksuton pysäköinti pihalla
www.turku.fi/tyopiste
Kanslerintie 19
s. 6–7
PUHUTAAN RAHASTA
Marianne Palmu ekonomisti, Inderes
Paula Palonen sijoitusasiantuntija Tuomas Salvi sijoituspäällikkö
Teemu Alanko liiketoimintajohtaja
Jani Orpana sijoituspäällikkö
Tule kuulemaan säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuista
Puhutaan rahasta -sijoitusiltaan torstaina 24.10 klo 18 Someron
Säästöpankin Turun konttorille.
Puheenvuorossa kuulemme
Someron Säästöpankin varainhoidon ammattilaisia, sekä ekonomisti Marianne Palmun katsauksen talouteen.
Illan juontaa Nelosen Raharemontista tuttu Jaana Pelkonen. Tilaisuus on maksuton.
Lue lisää ja ilmoittaudu: bit.ly/Puhutaan_rahasta_Turku
n PÄÄKIRJOITUS n MIELIPIDE
Kansalaisaktivismi hyvä, ilkivalta huono
Parin viime viikon aikana otsikoita on hallinnut ruotsalaisen Återställ Våtmarker -ympäristöliikkeen ja Suomen Elokapinan kanssa yhteistyössä suorittama Eduskuntatalon töhriminen. Ympäristöliikkeiden pääasiallisena ideana oli ilmeisesti turpeennoston vastustaminen.
Näitä töhrimistapauksia on ollut viime vuosina jo lukuisia. Yleensä niihin syyllistyvät ilmastoaktivistit pyrkivät nostamaan esiin ilmastonmuutosta ja siitä johtuvaa kriisiä sekä ilmaisemaan näkemystään, jonka mukaan poliittinen päätöksenteko ei joko kykene, tai poliittista halua ei löydy, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toki ilmastoaktivistit tällä kansalaistottelemattomuudellaan voivat nostaa esiin muitakin ympäristönsuojelun pointteja, kuten nyt Helsingissä, kun kyse oli tosiaan turpeennostosta.
Eduskuntatalon töhrintä onkin innostanut monet suomalaiset kommentoimaan tapausta. Jotkut tuomitsevat jyrkästi, toiset jopa hyväksyvät tällaisen kansalaistottelemattomuuden.
Minun näkemykseni on selvä: kansalaisaktivismi on hyvä asia, kunhan omaa narratiivia tuodaan esiin laillisin keinoin. Ilkivalta ei minun mielestäni ole koskaan oikea tapa vaikuttaa asioihin.
Minun päähäni ei mitenkään mahdu sellainen näkemys, että ilkivallan avulla saataisiin poliittiset päättäjät muuttamaan mieltään ilkivallan tekijöille edullisiksi. Jos näin tapahtuisi, miten moni kansalaisliike ryhtyisi toteuttamaan samaa toimintatapaa? Ilkivallan tekijöitä ei sovi palkita laittomista teoistaan sillä, että heidän toiveensa toteutetaan.
Olipa kyseessä ilmastoaktivistit tai mikä tahansa kansalaisliike, muutoksen aikaansaamiseen pitää löytää lailliset keinot. Yhteiskunnalle ison laskun aiheuttama julkisen paikan töhriminen ei todellakaan ole asiallinen tapa edistää omaa asiaansa.
Marko Vuosjoki päätoimittaja
Digitalisaatio on Varhan palvelujen
kehittämisessä valtava mahdollisuus
Varhan palveluverkkoa uudistetaan. Lähipalveluja tarvitaan, mutta sen lisäksi on erittäin tärkeää digitaalisten palvelutapojen laajentaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyse ei ole paperin muuttamisesta PDF:ksi, vaan uudelleenajattelusta.
Usein digipalvelut tulkitaan supeeasti lääkärin tai hoitajan vastaanoton korvaajina. Sekin voi onnistua joissakin tapauksissa, mutta on vain pieni osa digitalisaatiota.
Digipalvelut tulee ottaa laajasti käyttöön varsinkin yhteydenotoissa, hoidontarpeen arvioinnissa, palvelunohjauksessa ja seurannassa. Tätä tehdään toki jo nyt. Hyvät käytännöt kera toimivan järjestelmän tulee konseptoida läpileikkaavasti erikoissairaanhoitoon, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.
Kun mahdollisuudet ovat olemassa, ammattilaiset tietävät, milloin etäyhteys on oikea valinta asiakaspalveluun. Tarkoituksenmukaisuus on tie onnistumiseen.
Varhassa digitaaliset palvelut vaativat muutosjohtamisen taitoa. Eri tulosalueet ja eri yksiköt henkilökuntineen tulee sitouttaa uudenlaiseen tapaan toimia. Järjestelmän kilpailutus on Varhassa vihdoin saatu päätökseen ja uusi alusta luo edellytykset toimintamallien uudistamiseen. Toimivat eli sekä käyttäjä- että asiakasystävälliset sovellukset ovat onnistuneen digitalisaation edellytys.
Kaikkia asioita ja kaikkia asiakkaita ei ole tarkoitus viedä digiin. Eikä digi korvaa niitä palveluja, jotka on syytä hoitaa läsnäollen. Sen sijaan jonot purkautuvat, kun digipalveluja osataan hyödyntää tarkoituksenmukaisissa tilanteissa.
Verottajan toimistolla ei ole jonoja, sillä valtaosa asiakkaista kokee verkkoasioinnin helpoksi. Sama logiikka toimii sotessa - hyvin toimivat digipalvelut helpottavat ruuhkia ja antavat mahdollisuuden paikan päällä -asioitiin heille, jotka sitä tarvitsevat.
Tarjonta luo kysyntää. Kun digipalvelut toimivat, halukkuus niiden käyttämiseen kasvaa. Toteutetaan palvelu-uudistus asiantuntevasti yhdessä koko Varhan henkilöstön osaamista hyödyntäen ja asiakkaiden tarpeet ymmärtäen.
Kävin kesälomalla Rautjärven palaneen kirkon raunioilla. Kaksi vuotta sitten jouluna tuhoutuneen kirkon kumpu kasvoi jo armollisesti vihreää ruohoa, mutta parkkipaikan ja hautausmaan välinen kirkonmuotoinen valtava tyhjä tila kertoi karua kieltään lopullisesti menetetystä historiasta.
Erityisesti täällä Lounais-Suomessa on runsaasti kivikirkkoja, joiden rakentaminen periytyy keskiajalta saakka. Monia niistäkin ovat vuosisatojen aikana tulipalot runnelleet, mutta kaikkea ei ole menetetty. Juuri nämä keskiaikaiset kivikirkot ovat yksi Suomen historiallisista kulttuuriaarteista. Keskiaikaiset kirkot ovat niin vanhoja, ettei niiden tarkkaa rakentamisaikaa edes tiedetä. Joitain puutteellisia lähteitä on olemassa, mutta muuten ajoitukset ovat tutkijoiden perusteltuja arveluja ja tulkintoja. Eräässä säilyneessä keskiaikaisen kalenterin kappaleessa esimerkiksi lukee 10. lokakuuta kohdalla: “dedicacio in ecclesia renthamæky”. Siitä tiedämme, että Räntämäessä sijaitseva Maarian kirkko (nykyinen nimi tuli käyttöön vasta 1900-luvulla) on vihitty käyttöön 10.10. Vuotta kalenterissa ei ikävä kyllä ole, mutta arvellaan, että nykyinen Maarian kivikirkko on 1440-luvulta. Rakennusvuodesta riippumatta omaan kirkkoon on monella hyvin henkilökohtainen side. Se voi muodostua perhejuhlista, mutta myös hiljaisista kävelyistä kirkkomaalla tai vaikka työmatkan varrella tavattavasta tutusta hahmosta aamuruuhkassa. “Oman” ei siis tarvitse olla oman seurakunnan kirkko. Pääasia on, että kirkkorakennuksen kokee itselleen jostain syystä tärkeäksi. Tällaisessa kokemuksessa on jotain arvokasta ja ihmistä suurempaa. Parhaimmillaan se voi estää tyhjän tilan muodostumisen kirkon paikalle. Kirkkoja–uusia ja vanhoja–kelpaa siis juhlia.
Kahvi kuuluu eittämättä suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Kun ystäviä tulee kylään, heille tarjotaan tietenkin kahvia. Kahvi on myös yleisin arjen ”jälkiruoka” – juohan moni meistä ruoan päälle kahvit.
Suodatinpusseja valmistavan suomalaisyritys Fredmanin tutkimuksessa selvisi, että 45 prosenttia suomalaisista on aloittanut kahvinjuonnin jo alle 15-vuotiaana. Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista ja heistä peräti 87 prosenttia oli kahvinjuojia.
Vastanneista 42 prosenttia kertoi juovansa päivän aikana useamman kupillisen kahvia. Kolmannes kertoi juovansa vain kupin tai kaksi päivässä – ja säästävänsä
Kuten arvata saattaa, moni vastaajista oli sitä mieltä, että ilman aamukahvia tai paria päivä ei vain lähde kunnolla käyntiin.
Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa kysytään tällä kerralla meidän lukijoidemme suhdetta kahviin. Millainen kahvinjuoja sinä olet?
Onko kahvi sinulle aamunavaaja ja päivän piristäjä, juotko kahvia pitkin päivää useita kupillisia vai säästätkö sinäkin kahvikupillisen päivän hemmotteluhetkeen?
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja Linnateatterin näytöksiin.
Mitä Mieltä -nettigallup löytyy osoitteesta www. turunseutusanomat.fi. Vastausaikaa on 15. lokakuuta
Eeva-Kaisa Ahlamo Tiedottaja Maarian seurakunta
asti. Kyselyn tuloksia julkaistaan printtilehdessämme ja nettilehdessä keskiviikkona 24. lokakuuta.
Mitä mieltä?
Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.
Marko Vuosjoki
Luontopolkuja halutaan Mälikkälän ja Kuloisten metsiin
Ulkoiluyhdistys Turun
Latu ry on esittänyt Turun kaupungille merkityn luontopolun perustamista osin suojeltuun Mälikkälän metsään ja Raision Vihreät ovat jättäneet valtuustaloitteen merkityn luontopolun perustamisesta KuloistenMälikkälän metsään. Molemmilla puolilla kuntarajaa myös toivotaan, että voimia yhdistettäisiin – näin olisi mahdollista toteuttaa hieno merkitty ulkoilureitti, joka yhdistäisi Kuloisten ja Mälikkälän Impivaaran ja Härkämäen reitteihin.
Turun Ladun aloitteessa muistutetaan, että merkitty luontopolku avaisi ovet ainutlaatuiseen ulkoilupaikkaan yhä useammalle ulkoilijalle. Merkitty reitti myös ohjaa turvallisesti kulkua ja vähentää eksymisen riskiä. Ohjaamalla kulkijat merkityille reiteille, voidaan myös vähentää kulutuksen aiheuttamia vahinkoja herkille luontoalueille.
– Mälikkälän metsässä menee tällä hetkellä ristiin rastiin useita polkuja, joita voisi hyödyntää. Olisi hienoa, jos Turun lisäksi kotikaupunkini Rai-
sio ottaisi koppia luontopolun perustamisesta Raision puolelle, koska metsäalue on molempien kaupunkien alueella, toteaa Tarja Aittala, Turun Latu ry:n varapuheenjohtaja ja yksi kuntalaisaloitteen allekirjoittajista.
Mälikkälän metsän alueella kulkeva ulkoilureitti yhdistää alueen Impivaaran, Härkämäen ja Raision ulkoilureitteihin. Upea metsäalue on jo nyt suosittu ulkoilukohde, mutta merkitty luontopolku tekisi siitä vieläkin houkuttelevamman.
Mälikkälän metsän luontopolku tukisi Turun kaupungin tavoitetta edistää kestävää kaupunkikehitystä ja tarjota asukkaille mahdollisuuksia liikuntaan ja virkistäytymiseen lähiluonnossa.
Turun Latu toivoo, että Turun kaupunki näkisi luontopolun merkityksen. Uusi luontopolku olisi loistava lisä kaupungin virkistyspalveluihin ja edistäisi asukkaiden hyvinvointia.
Turun Latu ry on vuonna 1956 perustettu ulkoilua edistävä yhdistys, jonka toiminta keskittyy luonnossa tapahtuvaan liikuntaan.
Myös Raision Vihreät muistuttavat, että merkitty luontopolku edistäisi merkittävästi Kuloisten
Kuva:
metsän saavutettavuutta ja turvallisuutta ulkoilijoille.
Metsässä kulkee nyt useita polkuja, mutta monia potentiaalisia käyttäjiä polkujen runsaus voi arveluttaa eksymisriskin vuoksi. Merkitty reitti parantaisi turvallisuutta ja houkuttelisi uusia käyttäjiä, mikä puolestaan
Vuoden piispisteko 2024 -kilpailun voittaja on MBakeryn kermapiispis
Turkulainen leipomo MBakery on voittanut ensimmäistä kertaa järjestetyn Vuoden piispisteko 2024 -kilpailun luomuksellaan kermapiispis. Leivonnainen on kekseliäs yhdistelmä perinteistä piispanmunkkia ja uudenlaisia makumaailmoja, ja siinä on ainekset nousta uudeksi klassikkoherkuksi tutun piispiksen rinnalle.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kisassa oli mukana kuusi alueen toimijaa, ja yleisöäänestyksen myötä voittajaksi selviytyi leipomo MBakery.
Se palkittiin voitostaan perjantaina 4. lokakuuta Hansakorttelin Hansailmiö-tapahtumassa. Turkulaiset pääsivät samalla myös maistamaan voittoisaa leivosta, sillä sata ensimmäistä onnekasta sai maksutta herkutella voittoisalla kermapiispiksellä. – Piispis on ollut tänä syksynä kaikkien huulilla! Halusimme luoda positiivista pöhinää piispiksen ympärille ja tuottaa hyvää mieltä ihmisille. Mielestämme onnistuimme siinä erinomaisesti, summaavat kisan järjestäjät Turku Center, Ruokakaupunki Turku ja Hansakortteli.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Vuoden piispisteko 2024 -kisassa valmistui kuusi herkullista tulkintaa tutusta piispiksestä. Café Chingón valmisti kisaan nunnanmunkin, Cafe Qwensel norjanmunkin ja piispiksen yhdistävän peacepismunkin, Villa Kuuva piispanleivoksen, MBakery kermapiispiksen, ravintola Smör piispis-jälkiruoan sekä opetusravintola Taito ja kahvila Wisio piispis-cookien.
"Pist siit sit viel viis piispist!"
syventäisi muun muassa heidän luontosuhdettaan. Tämä vahvistaisi edelleen Kuloisten-Mälikkälän metsän asemaa kaupun kilaisten virkistysalueena ja tukisi heidän hyvinvointiaan.
TURUN SEUTU S A NOM AT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI
HUIPPULAATUA HUOKEIN HINNOIN Hammashoitoa 28 vuoden kokemuksella
Ensimmäinen hammasimplantti kruunuineen alk. 1595 €, seuraavat 1395 €
Kruunut alk. 595 € Maksuton konsultaatio implanteille ja protetiikalle
Nopeat Fast Braces® oikomishoidot
Jos tarvitset isompaa hammasremonttia, voit säästää paljon rahaa laadusta tinkimättä!
Ajanvaraus: 02 250 3003 aboadent.fi
KONSULTAATIOT JA IMPLANTIT hammaslääkäri
Pauli K o ss i l a Sibeliuksenkatu 3A, Turku S k ANnA a TÄStÄ PAuLILlE!
Turun Seutusanomat
Marko Vuosjoki
LUONTO
Mälikkälän metsässä kulkee jo nyt lukuisia polkuja, joita olisi helppo hyödyntää merkityn luontopolun rakentamiseen.
Tarja Aittala.
RUOKA
Neljä vuodenaikaa Pariisissa
TAI ja Raseko toteuttavat Suomi-teemaisen ruokaviikon Pariisin suurlähetystössä. Culinary in Finnish Embassy -konseptin mukaista viikkoa sponsoroivat lukuisat suomalaisyritykset.
KOULUTUS
Raision seudun koulutuskuntayhtymän (Raseko) ja Turun ammatti-instituutin (TAI) ravintola- ja catering-ala suuntaa jo perinteiseksi muodostuneelle Suomi-ruokaviikolle, joka järjestetään tällä kertaa Ranskassa.
Pariisin suurlähetystön ruokaviikon teemaksi valikoitui Suomen rikas luonto ja neljä vuodenaikaa. Metsä, lähiruoka ja monipuolinen viljojen käyttö olivat selkeät valinnat, joiden kanssa tiimi voi lähteä hyvin mielin gastronomian juurille Pariisiin.
Kolme opiskelijaa, TAI:n Roosa Urmas,
Onni Lehtonen ja Pauli Hagelberg, työskentelee salissa tarjoilutehtävissä, ja kolme, Rasekon Aamu Alakruuvi, Juho Nevala ja Maija Kyyrönen, toimii
keittiön puolella. – Suurlähetystötason edustustilaisuudet ovat ainutlaatuisia paikkoja oppia ja kartuttaa kokemusta. Toteutamme isot
tilaisuudet suurlähettilään toiveiden mukaan, TAI:n ravintolapalveluiden lehtori Niina Hannuksela toteaa. Tiimin matkaa voi
seurata heidän Instagramtilillään @culinaryinfinnishembassy
Ranskan kielen taitaminen ei ollut tiimiin pääsyn vaatimuksena, mutta perusteiden opiskelu ei ole koskaan huono asia. Kaikki tiimiin valitut aloittivat ranskan kielen opinnot keväällä motivaa-
Turun Nappulaliiga siirtyi Salama-aikaan
Aluejoukkueet, tyttöfutis ja olosuhteet prioriteettilistalla.
JALKAPALLO
Turkulainen juniorijalkapalloilun instituutio, Turun Nappulaliiga, siirtyi syksyn alussa uuteen aikaan, kun Hanna Salama aloitti maakunnan suurimman jalkapalloseuran toiminnanjohtajan tehtävissä.
Salaman ja Nappulaliigan tiet yhtyivät asteittain korona-aikana, jolloin Raisio Futis toteutti Vaisaaren koulun naapurissa oman hallihankkeensa ja Turussa kenttävuorojen vajeesta kärsinyt Turun Nappulaliiga korvasi käytöstä poistuneen Poropuiston menetettyjä hallivuoroja Raision uudesta hallista. Hanna Salama oli Raision Palloiluhalli Oy:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.
RaiFussa pitkän toimihenkilökokemuksen omaava Salama näkee seuratoiminnassa tärkeänä, että valmennuksella on riittävät resurssit,
hyvät olosuhteet harjoitella monipuolisesti ja joukkueista kyetään luomaan yhteenliimattu yhteisö.
– Yksittäisen joukkueen toiminnassa on myös tärkeää turvata arjen toimintaan riittävä määrä aikuisia, muistuttaa Salama.
Sairashuoneenkadun toimitiloissa uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan.
– Jo vuosikymmeniä käytössä ollut seuraslogan “jalkapalloa lähellä kotiovea” on tänä päivänäkin ajankohtainen, kun kaupungit pyrkivät panostamaan lähiliikuntaan sekä hillitsemään lapsien harrastuskuljetuksia. Jalan tai pyörällä harrastuksiin liikkuminen on sekä hyötyliikuntaa että ekologista. Ja kun taustalla on 12 vuoden henkilökohtainen kokemus nimenomaan tyttöjoukkueen joukkueenjohtajan tehtävistä, on luonnollista, että Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä
seuran tulevaisuuden painopisteenä.
Panostus tyttöihin näkyi jo toiminnanjohtajan ensimmäisinä työpäivinä, kun Nappulaliiga järjesti 8.9. omalla Terveystalo Areenallaan tyttöfutispäivän, jossa vieraileva Helmarien päävalmentaja, niin ikään raisiolaistaustainen Marko Saloranta sai jakaa neuvoja ja kannustusta peräti 300 jalkapalloharrastusta harkitsevalle tytölle.
TuNL:ssa visioidaankin vahvaa tyttöfutiksen ja aluetoiminnan yhteistoimintaa, jossa seuran kivijalka, aluejoukkuetoiminta valjastetaan terävöittämään turkulaisen juniorijalkapallon viime vuosien kiistatonta Akilleen kantapäätä, tyttöjen jalkapalloa.
Turkulaiset jalkapalloseurat eivät ole lainkaan edustettuna naisten ylimmällä sarjatasolla Kansallisessa liigassa, eikä lounaissuomalaisia seuroja löydy myöskään valtakunnallisesta, pääkaupunkiseutulaisten seurojen dominoivasta
T18 SM-sarjasta.
Ja maan harrastajamääriltään suurimmassa seurassa Tampereen Ilveksessä on enemmän tyttöpelaajia kuin Turun seudun seitsemässä suuressa seurassa yhteensä.
Nappulaliigalla on tällä hetkellä kolme juniorityttöjoukkuetta ja yksi naisjoukkue, mutta ensi vuoden tavoitteena on startata neljä uutta alueellista tyttöjoukkuetta. Salama muistuttaa tutkitusta tiedosta, kuinka jalkapallon aloittamista helpottaa merkittävästi harrastuksen löytyminen läheltä kotia.
Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan.
Turkufutista piinaava olosuhdeongelma on erityisen tuskallinen talvella, jolloin käytössä olevien neljän ja puolen kentän pitäisi palvella kaupungin 6.000 rekiste-
röityä pelaajaa. Turun Nappulaliigan toiminnan kannalta seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille. Uusi toiminnanjohtaja vihjaa lähestyvän juhlavuoden tarjoavan mahdollisuuksia seurabrändin
kirkastukseen, mutta samalla Hanna Salama muistuttaa Nappulaliigan useiden sukupolvien jatkuvuudesta. – Yhteisöllisyys, vahva Me-henki ja Turun seurakentässä ainutlaatuinen aluetoiminta muodostavat voimavaran, jolla Nappulaliiga liikuttaa myös tulevaisuudessa menestyksekkäästi turkulaisia lapsia ja nuoria sekä edistää suomalaista jalkapallokulttuuria, toteaa Hanna Salama. Tapio Peltomaa
Rasekon Aamu Alakruuvi, Juho Nevala, Maija Kyyrönen ja opettaja Tomi Aho sekä TAI:n opettaja Niina Hannuksela, Pauli Hagelberg, Roosa Urmas ja Onni Lehtonen.
Hanna Salama haastattelemassa Helmarien päävalmentajaa Marko Salorantaa.
Neljä vuodenaikaa -teemaisen menun antia juomineen ja ruokineen valmistelevat TAI:n Onni Lehtonen, Pauli Hagelberg ja Roosa Urmas sekä Rasekon Maija Kyyrönen ja Aamu Alakruuvi.
tiokirjettä tehdessään ja haastatteluun valmistautuessaan.
Opiskelijat sanovat, että tällainen mahdollisuus näyttää kokonaisuudessaan hyvältä myös CV:ssä. Valmistautuminen työharjoitteluun pariisilaisissa kohteissa tarkoittaa muun muassa 125-sivuisen ranskankielisen perehdytysoppaan lukemista. Siinä on tarkat ohjeet esimerkiksi viiksien ja kampauksien muodoista, sopivasta vaatetuksesta, meikistä, kynsilakan väristä ja tervehtimistavoista.
Suomi-ruokaviikon
suunnittelu alkoi tuttuun tapaan valmistelevalla vierailulla, joka tapahtui Pariisissa viime maaliskuussa. – Tuolloin kartoitimme myös yhteistyökumppanit opiskelijoiden työelämäjaksoille, joka alkaa suurlähetystöviikon jälkeen, Hannuksela jatkaa.
Harjoittelupaikkoihin lukeutuvat tällä matkalla Suomen Ranskan instituutin Café Maa, yksi Pariisin vanhimmista Michelin-tason ravintoloista La Tour d'Argent sekä Pariisia halkovalla, kauniilla Champs-Élysées-kadulla
sijaitseva viiden tähden Plaza Athénée -hotelli.
EU:n Erasmus+ -rahoitetun projektin päätavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien ammatillista osaamista ja valmiuksia monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Samalla projekti vie suomalaisia yrityksiä maailmalle opiskelijoiden mukana reissaavien raaka-aineiden ja tuotemerkkien muodossa. – Vuonna 2015 oli ensimmäinen Suomi-päivä, jota vietettiin Islannin Reykjavikissa sijaitsevassa suurlähetystössä. Siitä
TAI:n Roosa Urmas tarjoilee tässä Hyppivät Hillat / Popping Cloudberry -cocktailia, joka koostuu Gustav Lakkalikööristä, Paulig Coldbrew -kahvista, MODO popcorn-siirapista, lakkahillosta sekä kinuskilla maustetusta kermasta ja karamelli-popcorneista.
lähti kipinä Suomi-viikon kehittämiseen yhteistyössä TAI:n kanssa. Kokki- ja tarjoilijaopiskelijat olivat siis toteuttamassa ensimmäistä Culinary in Finnish Embassy -konseptin mukaista viikkoa Bangkokissa vuonna 2017, kertoo Rasekon ravintolaja catering-alan lehtori Tomi Aho.
Ahon ja Hannukselan kehittämä Culinary in Finnish Embassy -projekti syntyi intohimosta viedä suomalaista ruokakulttuuria maailmalle sekä tarjota opiskelijoille kokemusta kansainvälisissä ympäristöissä työskentelylle.
Suurlähetystöjen Suomi-ruokaviikot ovat herättäneet kiinnostusta lähetystöissä ympäri maailman. Konsepti on nyt päässyt mukaan ulkoministeriön viralliseen maakuvaohjelmaan
mallina suomalaisen gastronomian ja ammatillisen koulutuksen viennin edistämisestä. – Olemme koonneet lähetystövierailuista reseptejä yhteen sähköiseen oppimateriaaliin. E-kirja tullaan mahdollisesti myös painamaan
kirjankansiin, Aho lisää. Pariisissa sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön Suomi-viikkoa toteuttamaan lähtee kolme opiskelijaa kummastakin oppilaitoksesta opettajineen perjantaina 11. lokakuuta. Katariina Mäkinen-Önsoy
Turkulainen osaaminen taas mukana elokuvanteossa
Merihirviö Krakenista kertovaa kansainvälistä elokuvaa kuvataan parhaillaan Turussa.
ELOKUVAT
Ihan syvällä, Norjan syvimmän vuonon pohjalla, lepää myyttinen hirviö, valtava ja hengenvaarallinen olento, jota merimiehet ympäri maailman ovat pelänneet vuosisatojen ajan. Elokuva-, hirviö- ja fantasiafanit tunnistavat varmasti, mistä otuksesta on kyse; Krakenista.
Uuden suuren jännityselokuvan kuvaukset käynnistettiin Norjassa Sognevuonolla, ja Turkuun kuvaukset siirtyivät syys-lokakuun vaihteessa. Turkuun elokuvanteon on tuonut Länsi-Suomen elokuvakomissio.
– Handmade Films in Norvegian Woodsin tuottaja Einar Loftesnes esitteli elokuvan minulle Cannesin filmifestivaaleilla 2023 ja tiesin heti, että haluamme olla mukana tukemassa elokuvaa. Elokuva kertoo merihirviö Krakenista, mutta taustalla ovat ympäristöasiat ja erityisesti merten hyvinvointi, joka meille saariston rannalla asuville turkulaisille on erittäin tärkeää, elokuvakomissaari Teija
Elokuvakomissaari Teija Raninen saa iloita jälleen yhdestä kansainvälisestä elokuvasta, jota tehdään Turussa. Ranisen vierellä Nordisk Filmin tuottaja Joh Einar Hagen.
Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta sanoo. Elokuva on jo toinen Einar Loftesnesin elokuvista, jota kuvataan Turussa. Ensimmäinen
elokuva oli Flames over Jolsten (2018). Krakenin tuottavat Nordisk Film yhteistyössä Norvegian Films in Norwegian Woodsin kanssa. Osatuottajana Suomesta toimii Fireframe studios, tuotantopalveluista ja elokuvan erikoistehosteista vastaa turkulainen Filmgate Finland. Ohjaaja on Pål Øie ja apulaisohjaajana toimii
Sjur Aarthun, joka toimii myös elokuvan kuvaajana. He ovat aiemmin tehneet kriitikoiden ja yleisön suosikkeja, kuten Tunnelen (2019), Villmark (2003) ja Villmark 2 (2015). Kraken on heidän ensimmäinen hirviöelokuvansa. Päärooleissa nähdään Sara Khorami ja Mikkel Bratt Silset. Elokuvan kokonaisbudjetti on noin kuusi miljoonaa euroa. Suomessa elokuvaa rahoittavat Business Finland, Fireframe Studios ja Länsi-Suomen elokuvakomissio.
Turusta elokuva siirtyy turkulaislähtöisen Mikko Kodisojan omistamalle Fireframe-studiolle. Elokuvassa on useita haastavia kohtauksia, joissa hyödynnetään Fireframe-studion virtuaalituotantoa ja suurta LED-studiotilaa.
Turusta on muodostunut tärkeä kaupunki niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin elokuvien kuvauspaikkana, mitä osaltaan edistää turkulainen tehoste- ja studio-osaaminen.
Marko Vuosjoki
Sähköautoilijat
arvostavat
suorituskykyä ja pieniä päästöjä
Turun yliopiston tuore tutkimus tuo esiin, mitä suomalaiset ajattelevat sähköautoilusta.
AUTOILU
Turun yliopistossa toteutettiin tutkimus osana Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa Ilmastotuuppaushanketta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on sähköautoilusta, mitkä tekijät herättävät kiinnostuksen sähköauton hankkimiseen, ja keitä nykyiset sähköauton omistajat ovat.
Seutusanomien
sestä perheautosta.
Psykologian erikoistutkija Nils Sandmanin mukaan tutkimustieto osoittaa, että sähköautot tuottavat elinkaarensa aikana yleensä vähemmän ilmastonmuutosta ruokkivia kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot. – Tämän vuoksi sekä valtiot että autovalmistajat ovat viime aikoina
n VALTUUSTOALOITE
Toiveena auton vapaapäivä Turkuun
Kaupunginvaltuutettu
Anna Mäkipää (vas.) esittää valtuustoaloitteessa, että myös Turussa vietettäisiin laajasti Auton vapaapäivää.
Kansainvälistä autotonta päivää vietetään vuosittain syyskuussa. Päivän ideana on nostaa esiin ihmisten mieliin erilaiset liikkumismuodot ja niiden ympäristövaikutukset. Myös auton vapaapäivänä tunnettu päivä kehottaa siis jättämään yhtenä päivänä auton vapaalle ja kokeilemaan kestäviä liikkumismuotoja, kuten esim. pyöräilyä.
– Turussa on tehty hyvää työtä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden eteen. Autoton päivä olisi hyvä mahdollisuus nostaa asiaa esiin positiivisessä valossa ja
rohkaista kaupunkilaisia kestäviin valintoihin, sanoo kaupunginvaltuutettu Anna Mäkipää. Tänä vuonna Suomen kunnista muun muassa Kauniainen osallistui auton vapaapäivään ja on kehottanut kaupunkilaisia jättämään auton yhdeksi päiväksi kotiin. – Auton vapaapäivänä voitaisiin myös järjestää turkulaisille yhteisöllisiä tapahtumia, ulkokirppiksiä ja kulttuuriohjelmaa, ideoi Mäkipää.
panostaneet sähköautoilun kehittämiseen ja sähköautoista on tullut Suomessakin realistinen vaihtoehto polttomoot-
toriautoille suuressa osassa maata, hän kertoo yliopiston tiedotteessa. – Liikenteen sähköistymisen edistymiseen
liittyy taloudellisten ja teknisten kysymysten lisäksi kuitenkin myös psykologisia näkökulmia: ihmisten asenteet, mielikuvat ja motiivit vaikuttavat merkittävästi siihen millaisia autoja hankitaan ja miten niillä ajetaan, Sandman jatkaa.
Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet vastaajat, joilla ei ole omia kokemuksia sähköautoista suhtautuivat niihin keskimäärin melko negatiivisesti ja ajattelivat, että sähköauton lataamiseen ja toimintamatkaan liittyvät ongelmat ovat suuria. Sen sijaan sellaiset vastaajat, joilla oli omaa kokemusta sähköautoilusta, suhtautuivat sähköautoihin yleensä myönteisesti, eivätkä kokeneet lataamista ja polttomoottoriautoja lyhyempää toimintamatkaa erityisen ongelmallisina.
Nykyiset sähköauton
Liikennekäyttäytyminen vaikuttaa tasoristeysonnettomuuksiin
Kuluva vuosi tähän asti poikkeuksellinen, onnettomuuksia tavallista vähemmän.
LIIKENNE
Turun Seutusanomat
Tasoristeysonnettomuuksien taustalla on useimmiten tasoristeystä ylittävän tienkäyttäjän toiminta. Suomessa on tapahtunut vuosittain 13–29 tasoristeysonnettomuutta, mutta vuonna 2024 niitä on toistaiseksi sattunut selvästi vähemmän eli ainoastaan kuusi. Tienkäyttäjien havaintovirheet ovat usein tasoristeysonnettomuuksien taustalla. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat tasoristeykset, joissa ei ole tasoristeyslaitosta kuten esimerkiksi puomeja varoittamassa radalla liikkuvasta kalustosta. Näissä kohteissa tienkäyttäjien valppaus korostuu entisestään. Tällä hetkellä noin 71 prosenttia tasoristeyksistä on ilman tasoristeyslaitosta.
– Juna ei voi väistää. Tasoristeysonnettomuus voi sattua kenelle tahansa tiellä liikkuvalle: pyöräilijälle, autoilijalle, mopoilijalle tai jalankulkijalle. Tasoristeyksessä on toimittava kuten liikenteessä muutenkin: ennakoi ja pohdi, ehditkö ja mahdutko turvallisesti yli. Jos juna on jo tulossa tai puomit laskeutumassa, on aivan liian myöhäistä lähteä ylitykseen, muistuttaa turvallisuusasiantuntija Kaisa-Elina Porras Väylävirastosta.
Tuttu tasoristeys henkilöliikenteen vakioaikatauluineen voi olla petollinen, sillä rataverkolla liikkuu lisäksi tavarajunia sekä esimerkiksi kunnossapidon kalustoa, jonka aikataulut vaihtelevat.
– Liikennekäyttäytymisellä on suora vaikutus tasoristeysonnettomuuksiin. Kenelläkään ei saa olla niin kiire, että ylittäisi rautatien riskillä. Jos esimerkiksi tasoristeyksen eteen muodostuu
omistajat on mahdollista jakaa karkeasti kahteen ryhmään autojen ominaisuuksien arvostamisen perusteella: ensimmäinen ryhmä piti tärkeänä auton pieniä päästöjä ja edullisia käyttökustannuksia. Toinen ryhmä piti tärkeänä auton suorituskykyä ja ominaisuuksia, kuten nopeaa kiihtyvyyttä ja tyylikästä ulkonäköä. – Sähköautot vaikuttavat kiinnostavan siis hyvinkin erilaisia ihmisiä: sekä elämäntavoista syntyvistä päästöistä kiinnostuneita, että auton suorituskyvystä kiinnostuneita, Nils Sandman sanoo.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu vuonna 2022 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi yhteensä 3857 suomalaista aikuista.
Katariina Mäkinen-Önsoy
jonoa, on jokaisen kuljettajan varmistettava oman ylityksensä turvallisuus itse, Porras sanoo.
Väylävirasto on sitoutunut tasoristeysturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, sillä tasoristeykset ovat viime vuosina parantuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta merkittävä riski liikenteessä. – Tänä vuonna tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut toistaiseksi vain kuusi, joten tilanne näyttää selvästi keskimääräistä paremmalta. Tavoitteenamme kuitenkin on, ettei onnettomuuksia tapahtuisi ollenkaan. Turvallisten tasoristeysympäristöjen rakentamisella on iso rooli positiivisen kehityksen jatkumisessa, mutta vähintään yhtä tärkeää on tienkäyttäjien toiminta, Porras toteaa. Suomen valtion rataverkolla on tällä hetkellä noin 2.460 tasoristeystä. Näistä kymmeniä poiste-
Tällä liikennemerkillä varoitetaan tasoristeyksestä, jossa ei ole puomeja.
Tämä liikennemerkki varoittaa tasoristeyksestä, jossa on puomit.
taan tai parannetaan joka vuosi Väyläviraston tasoristeysohjelmassa sekä muiden hankkeiden yhteydessä. Poistamisen lisäksi turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla tasoristeyksiin tasoristeyslaitoksia; puomit tai äänija/tai valovaroituslaitos. Tasoristeysten poistoon ja parantamiseen käytetään vuosittain noin 15 miljoonaa euroa.
Marko Vuosjoki
Turun
alkuvuodesta koeajama Citroën ë-C4 X on hyvä esimerkki täyssähköi-
Rengasralli on pian alkamassa
Nastarenkailla saa ajaa kun keli sitä edellyttää, mutta kelistä riippumatta marraskuun alusta maaliskuun loppuun.
LIIKENNE
Uusi tieliikennelaki on ollut voimassa jo nelisen vuotta, mutta talvi- ja nimenomaan nastarenkaita koskevat säännöt eivät vieläkään ole kaikille tuttuja.
Nykyinen tieliikennelaki sanoo,että talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Talvirengaspakko ei siis marraskuun alusta astu automaattisesti voimaan, vaan keli vaikuttaa asiaan.
Talvirenkaitahan on sekä nastallisia että nastattomia. Nastarenkailla saa ajaa marraskuun alusta maaliskuun loppuun kelistä riippumatta. Lokakuun puolella voi kuitenkin vaihtaa nastat alle, jos kelit sitä edellyttävät. Ja samoin keväällä
– nastarengaskautta voi jatkaa huhtikuun puolelle, jos liukkaita kelejä vielä on.
Neljä vuotta voimassa ollut tieliikennelaki on siis joustava ja ottaa huomioon keliolosuhteet.
Lain mukaan talvirenkaan kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään kolme millimetriä. Useat rengasvalmistajat kuitenkin suosittelevat renkaiden käyttörajaksi neljää millimetriä. Uudessa talvirenkaassa urasyvyys on noin
kymmenen millimetriä. Traficom suosittelee puolestaan, että loskaisella tai lumisella kelillä, tai muuten vaikeissa olosuhteissa talvirenkaiden kulutuspinnan syvyys olisi hyvä olla vähintään viisi millimetriä. Talvirenkaita on
käytettävä muun muassa henkilöautoissa, pakettiautoissa, moottoripyörissä, mopoissa, kolmipyörissä, nelipyörissä sekä niillä vedettävissä perävaunuissa, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on 0,75 – 3,5 tonnia. Myös ulkomailla rekis-
teröityjen ajoneuvojen on käytettävä Suomessa talvirenkaita. Parhaiten talvirenkaat tunnistaa 3PMSF-rengasmerkinnästä (lumipitomerkintä).
Talvirenkaat voivat siis olla nastattomia tai nastallisia. Nastattomia talvirenkaita, jotka ovat viime vuosina kovasti yleistyneet, kutsutaan kitkarenkaiksi. Niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan lumisella tiellä, mutta esimerkiksi jäisellä tiellä nastarenkaiden pitävyys on huomattavasti parempi. Nastarenkaat ovat siis turvallisuuden kannalta varmemmat vaihtoehdot, mutta niiden teitä kuluttava vaikutus on kitkarenkaita suurempi. Lisäksi nastat irrottavat tienpinnasta pienhiukkasia, jotka aiheuttavat ihmisille terveyshaittoja.
Pyörämatkailureitit pakettiin ja markkinointiin –KAPU-hanke yhteistyöllä käyntiin
Turun AMK:n, Valonian, Saariston Rengastien varrella olevien kuntien sekä Bikelandin hankkeessa kehitetään konkreettisia työkaluja pyörämatkailun kehittämiseen.
MATKAILU
KAPU – Kattavammat pyöräilyverkostot ja palvelut yhteistyöllä -hanke sai alkusysäyksensä Maskun Askaisissa syyskuun alussa järjestetyssä kick off -tilaisuudessa. Kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen Valoniasta alusti Turun AMK:n projektikoordinaattori
Heidi Heikkilän kanssa KAPU- ja BAB-hankkeiden tavoitteista tuoda kunnille työkaluja pyörämatkailun edistämiseen.
Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun KAPU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja välittää tietoa pyörämatkailijoi-
den ja arkipyöräilijöiden matkojen keskeisimmistä kehittämistarpeista kunnille, yrityksille sekä pyörämatkailun ja -liikenteen kehittäjille.
Pyöräystävälliset yritykset löytyvät kartalta bikeland.fi-palvelusta. Valtakunnallinen Pyörämatkailukeskus lanseerasi Suomen Welcome Cyclisteli Tervetuloa Pyöräilijä -tunnuksen vuonna 2020. – Tervetuloa Pyöräilijä -tunnus on ollut tähän mennessä ilmainen. Ensi vuonna siihen tulee pieni maksu. Ohjelmaan mukaan lähteneitä yrityksiä on 650 ja käsittelykulut ovat sellaisia, että tunnukselle täytyy asettaa muutaman kymmenen euron maksu, Pyörämatkailukeskuksen koordinaattori Heli Laukkanen toteaa.
Yhteneväisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi on hyvä kertoa lähiseudun palveluista ja aukioloajoista. Yhdellä
toimijalla ei ole pakko olla kaikkia palveluja, mutta tieto siitä, mistä niitä saa, on hyvä olla ajantasainen. – Tieto lähimmästä vesipisteestä, jossa voi täyttää juomapullonsa tai ostaa vettä, sekä sähköpyörän latauspisteestä ovat tärkeitä. Yleensä asiakkaalla on oma laturi mukana, joten pistorasia riittää. Matkailijoille tarjolla olevien ruoka- ja majoituspalveluiden, turvallisen pyöräpysäköinnin sekä pyörän huollossa käytettävien perustyökalujen lisäksi pyörävuokrausta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, jatkaa Laukkanen.
Vuosina 2022–2024 toteutetussa BikeMenu2hankkeessa kartoitettiin uusia pyöräreittejä yli 2 000 kilometriä lounaisen Suomen alueella. Hankkeessa järjestettiin työpajoja ja opintomatkoja, kehitettiin lähiruualla herkuttele-
va bikemenu sekä kutsuttiin kokoon Suomen ensimmäinen pyörämatkailufoorumi. Pyörämatkailufoorumin on tarkoitus jatkua ensi keväänä.
– Jonkun verran on jo valmiita pyörämatkailureittejä, joista osa niistä on merkitty. Osasta on olemassa reittiselostuksia. Jatkossa tarvitsemme monikanavaista informaatiota reiteistä viestimiseksi, BikeMenuhankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen sanoo.
– Seuraavaksi lähdemme paketoimaan ja markkinoimaan reittejä. Hankkeiden tuotteistaminen onnistuu yhteistyöllä toimijoiden kesken. Tulee löytää yhteinen linja niin valtakunnan tasolla kuin kuntien ja maakuntien välillä, lisää Parviainen.
Alueella on muun muassa pyhiinvaellusreittejä, Suuri Postitie, Hämeen Härkätie, läntisen
Turun runkoreitit, Maskusta Mynämäkeen ulottuvat Akseli-reitit, Kaarinan, Paimion, Liedon ja Sauvon alueella kulkevat Tammireitit, EuroVelo10 (Vehmaa-Mynämäki-Askainen-Naantali-Turku) sekä Saariston Rengastie. KAPU-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta.
Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun hankkeen kuntakumppaneita ovat Masku ja Naantali. Hanketta tukevat myös Kustavi, Mynämäki ja Parainen sekä valtakunnallinen Pyörämatkailukeskus.
Katariina Mäkinen-Önsoy
n TIESITKÖ?
• Suomessa on mahdollista hyödyntää EU-rahaa, kuten esimerkiksi EU:n maaseuturahoitusta, pyörämatkailun kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.
• Elokuuhun 2025 asti käynnissä oleva BAB-hanke auttaa alueen viranomaisia yhtenäistämään Itämeren ympäri kulkevan EuroVelo10-pyöräilyreitin infrastruktuurin kehittämistä ja edistämään alueen pyöräilymatkailua.
Marko Vuosjoki
Renkaiden vaihtoaika on taas kohta käsillä.
Hannu Ilola esittää Bach-konserttisarjan
Taidekappelin virtuaaliuruilla
Urkutaiteilija Hannu Ilola esittää kolmen konsertin sarjan virtuaaliuruilla Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 12. lokakuuta, seuraavat 2. marraskuuta ja 30. marraskuuta. Urkutaiteilija Hannu Ilola on tehnyt työuransa kirkkomuusikkona Turun Maarian ja Koski Tl:n seurakunnissa sekä urkujensoiton lehtorina Turun konservatoriossa. Tällä hetkellä hän opettaa urkujensoittoa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Hän aloitti urkujensoiton Salon musiikkiopistossa ja jatkoi SibeliusAkatemiassa. Hän on täydentänyt opintojaan useiden maineikkaiden urkurien johdolla ja konsertoinut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilola on levyttänyt muun muassa Bachin musiikkia.
Hannu Ilola kertoo Bachin musiikin olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.
Kuva: Aira Kuvaja.
Kuten monelle kirkkomuusikolle ja urkurin koulutuksen saaneelle, Bach on erityisen lähellä Ilolan sydäntä. – Nuorena musiikkiopistolaisena minulle oli tajunnan räjäyttävä kokemus, kun urkujen opettajani Seppo Linjama soitti Bachin Toccata ja fuuga d-mollin, joka onkin yksi maailman kuuluisimmista urkuteoksista, Ilola kuvailee.
Johann Sebastian Bachin sanotaan olleen musiikissaan teologi, matemaatikko ja filosofi. – Bachin musiikissa voi ihailla niin monia asioita. Hän oli syvällinen kristitty, mikä heijastuu hänen musiikissaan. Musiikin matemaattiset rakenteet ovat hyvin tarkasti ja välillä monimutkaisesti, mutta kuitenkin loogisesti toteutettuja. Filosofinen ominaisuus vie kuulijan pohtimaan omasta näkökulmastaan elämän suuria kysymyksiä.
Ilola onnittelee Taidekappelia Mistuurvirtuaaliurkujen hankinnasta, joka mahdollistaa korkealaatuisen
Turun Urheiluliitolle Kalevan Malja Sibeliusta
YLEISURHEILU
Turun Urheiluliitto voitti yleisurheiluseurojen välisen Kalevan malja -kilpailun, joka päättyi syyskuussa viestinjuoksun SM-kilpailuissa Espoossa.
Kalevan maljan voittaa vuosittain ulkoratojen Suomen mestaruuskilpailuissa eniten SM-pisteitä kerännyt seura.
Turun Urheiluliitto keräsi Kalevan malja -kilpailussa 417 pistettä. Vuosi sitten kilpailun voittanut Lahden Ahkera oli toinen 382 pisteellä ja Jyväskylän Kenttäurheilijat kolmas 366,5 pisteellä.
Turun Urheiluliitto juhli Espoossa Kalevan Maljan voittoaan. Kuva: Suomen Urheiluliitto.
urkusoinnin erilaisiin kappelissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Uudet urut vihittiin käyttöön heinäkuussa. – Virtuaaliurut ovat valtava edistysaskel verrattu vanhempiin elektronisiin ja digitaalisiin urkuihin. Teknologia on suhteellisen uutta, suomalainen Mixtuur Oy on toiminut reilut kymmenen vuotta, Ilola kertoo.
– Virtuaaliuruissa on useampi urkusoitin käytössä, parilla napin painalluksella voidaan siirtyä Saksasta Ranskaan, Hollantiin, Italiaan... Soittimessa pystytään tarjoamaan niin aito urkusointi kuin ylipäätään on mahdollista menemättä paikan päälle siihen kirkkoon, jossa urkujen äänet on tallennettu yksi urkupilli kerrallaan. Ilola muistuttaa, että laadukkailla kaiuttimilla on suuri merkitys. Taidekappelin virtuaaliurut on kytketty korkeatasoisiin suomalaisiin Geneleckaiuttimiin, jotka on optimoitu kappelin akustiikkaan.
Turun Seutusanomat
kriittisesti
-pianokvintettokonsertti lauantaina
MUSIIKKI
Turun Urheiluliiton edellinen Kalevan maljan voitto oli vuodelta 2013.
Kalevan Maljan toi Turkuun seuran tasaisuus eri SM-kilpailuissa.
Kalevan malja on ikuisesti kiertävä kiertopal-
– Paljon onnea Turun Urheiluliitolle. Turussa tehdään hyvää ja pitkäjänteistä työtä, totesi Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen, joka oli luovuttamassa Kalevan maljaa Turun Urheiluliitolle Espoossa.
kinto, jonka lahjoittivat Vakuutusyhtiö Kalevan miespuoliset työntekijät joulukuussa vuonna 1909. Kalevan Malja -kilpailun voittanut seura saa Suomen Urheiluliitolta 5 000 euron palkinnon.
Kalevan Malja 2024: 1) Turun Urheiluliitto 417 pistettä, 2) Lahden Ahkera 382, 3) Jyväskylän
Kenttäurheilijat 366,5, 4) Helsingin Kisa-Veikot 357, 5) Tampereen Pyrintö 322, 6) Espoon Tapiot 252, 7) Joensuun Kataja 182, 8) Kenttäurheilijat -58 Vantaa 157, 9) Lappeenrannan Urheilu-Miehet 144,5, 10) Lempäälän Kisa Yleisurheilu 142,5.
Turun Seutusanomat
Kansalliskirjaston Jean Sibelius Works -projektissa (JSW) julkaistaan kriittiset editiot Jean Sibeliuksen koko tuotannosta. JSW on perinteisesti järjestänyt niteiden julkaisutilaisuudet Kansalliskirjastossa Helsingissä, mutta koska Sibeliuksen pianokvintetolla on poikkeuksellisen vahvat siteet sekä Turkuun että Sibelius-museoon, järjestetään teoksen kriittisen edition julkaisukonsertti poikkeuksellisesti Sibelius-museossa museon, JSW:n ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistyönä. Teoksen jousistem-
mojen ainoat säilyneet kopiot kuuluvat Sibeliusmuseon kokoelmiin, alkuperäiset ovat kadonneet. Kvintetto esitettiin finaaliosaa lukuun ottamatta Turussa jo sävellysvuonnaan 1890, ja koko teos esitettiin ensimmäistä kertaa konsertissa Turun musiikkijuhlilla 1965. Konsertti sisältää koko kvinteton esityksen sekä teoksen ja uuden kriittisen edition esittelyn. Erikoisuutena on se, että konsertissa kuullaan teoksen scherzo-osa sekä sen alkuperäisessä että lopullisessa muodossaan.
Turun Seutusanomat
MUSIIKKI
Satu Haapalan runous ja musiikki henkivät valoa, lohtua ja kiitollisuutta Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin tilaisuudessa.
Valon lauluja ja runoja
Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa 9. lokakuuta Satu Haapalan runous ja musiikki kohtaavat hiljaisuuden. Hiljaisuudesta nousee kiitollisuuden ääni – Valon lauluja ja runoja -konsertti alkaa kello 18.
Osa lauluista on saanut vaikutteita keskiaikaisesta kirkkomusiikista. Lisäksi kuullaan varhaiskeskiajan tunnetun abbedissan, säveltäjän ja kirjailijan Hildegard Bingeniläisen (1098–1179) laulu "Karitas habundat in omnia".
– Lauluissa on vaikutteita myös yksinkertaisista, melodisista Taizé-
lauluista. Säestän lauluja 5-kielisellä kanteleella sekä äänimaljalla, Satu Haapala kertoo. Runojen ja laulujen tunnelmat ja kuvat kietoutuvat toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Kokonaisuus täyttää kuulijansa rauhalla. Haapala on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja opiskellut laulua useiden opettajien johdolla 1990-luvulta saakka. Hän on aiemmin pitänyt oman sävellyskonsertin.
Tapahtuman järjestävän Resonoiva Ääni -toi-
Satu Haapala on kotoisin Maskun Lemun kunnanosasta.
Luentosarja sukeltaa eri uskontojen maailmaan
minimen takana on Satu Haapala, Runo- ja äänimeditaatio Resonanssin® kehittäjä, viestintävastaava, kv-koordinaattori, runoilija ja lauluntekijä, Maskun Lemusta. Konserttiin tulee saapua tuoksutta, jotta myös tuoksuherkillä on mahdollisuus osallistua. Liput 10/5 euroa ovelta. Puolet lipputuloista käytetään Taidekappelin hyväksi.
Rakkaamme
Disa ”Mami” Anita Holmberg (os. Abrahamsson)
s. 18.1.1931 Pori k. 18.8.2024 Raisio
Syvästi kaivaten
Boe ja Anneli
Lastenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät
Kuolema kutoo sukkaa, kuolemalla on lempeät kasvot ja lämpimät kädet. Se katsoo silmiin ja sanoitta kysyy, onko jo aika ?
Monitoimitalo Riimissä Runosmäessä järjestetään kolmiosainen luentosarja, jossa pureudutaan eri uskontoihin mielenkiintoisista näkökulmista.
Sunnuntaina 13.10. TT
Seppo Rissanen kysyy, onko kristityillä ja muslimeilla sama Jumala, kun taas sunnuntaina 10.11. FT, dos. Johannes Cairns puhuu buddhalaisuudesta ja ympäristökriisistä.
Viimeisellä kerralla sunnuntaina 17.11. TT Pekka Lindqvist tulkitsee Jeesus-uskoa juutalaisin silmin. Kaikki luennot alkavat Riimin messun jälkeen klo 16.30. Luentosarja on suunnattu kaikille, jotka ovat
valmiita kuulemaan toisista uskonnoista avoimin mielin ja ovat kiinnostuneita oppimaan niistä jotain. Sarja on hyvin ajankohtainen, sillä tässä maailman tilanteessa ymmärrys erilaisuutta kohtaan on erityisen merkityksellistä. – Eri uskonnot ovat lähellämme ja on tärkeää kunnioittaa toisten vakaumuksia, jotta voimme elää sovussa ja rauhassa erilaisuudesta huolimatta. Uskonnonvapaus on tärkeä ihmisoikeus ja sitä on varjeltava myös yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi, sanoo Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka – Tutustutaan toisiimme ja eletään sovussa rinnakkain, kuuluu tämän
luentosarjan viesti osallistujille.
Runosmäen uuden monitoimitalo Riimin tilat ovat pikkuhiljaa muotoutumassa monenlaisten eri tilaisuuksien pitopaikaksi. Maarian seurakunnan puolella onkin jo järjestetty runsaasti ohjelmaa. – Toivon, että Riimin seurakunnalliset tilat profiloituvat monipuolisiksi ja sellaisiksi, jonne kaikkien on helppo tulla, vaikka me ihmiset olemme monin tavoin erilaisia, Latikka sanoo. Ilahduttavaa on, että kävijät ovat löytäneet ja vastaanottaneet Riimin hyvin. Tilaisuuksissa on käynyt runsaasti väkeä, ja se rohkaisee järjestämään lisää tapahtumia. Latikka näkeekin, että tiloissa voi
järjestää jatkossakin tapahtumia laidasta laitaan. Messujen lisäksi Riimissä pidetäänkin esimerkiksi konsertteja, luentoja ja juhlia.
Luentosarja eri uskonnoista monitoimitalo Riimissä Runosmäessä (Stoltinkatu 9, sisäänkäynti Friskinpolulta, ovi E2) sunnuntaisin 13.10., 10.11. ja 17.11. messujen jälkeen klo 16.30.
Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.
Se koskettaa hiljaa lähtijän jalkaa. Sukka on valmis. Matka voi alkaa.
Siunaus toimitettu 21.9.2024 läheisten ja ystävien läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.
Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.
Katso tarkemmin verkkosivuiltamme kohdasta Kuolinilmoitukset.
Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.
Katso tarkemmin verkkosivuiltamme kohdasta Kuolinilmoitukset. TURUN S E U T U S ANOM AT
Katso tarkemmin verkkosivuiltamme kohdasta
S E U T U S ANOM AT
Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Papin päivystys joka päivä klo 15-17
TURUN
Sunnuntaisin klo 10 Messu (Myös netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi)
S E U T U S ANOM AT
La 2.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu / klo 18 Pyhäinpäivän muistoillan kynttilähartaus Viikkomessut ke klo 8, to klo 12 ja la (ei 2.11.) klo 18 Service in English Sundays at 4 p.m. L’office de vêpres en français Jeu 10.10., 24.10. à 17h
Su 27.10. klo 16 Luottamuksen messu Joka pe klo 18 Arki-illan meditaatio
Joka su klo 12-13.30 Pyhästä – Tutkimusmatka kristinuskoon Keskustelua pyhästä, kristityn elämästä ja uskosta sakariston ullakolla. Suunnattu erityisesti niille, jotka etsivät tietoa.
La 2.11. klo 15 Mozart: Requiem Perinteinen pyhäinpäivän konsertti. Liput: 28€/24€/15€ Tuomiokirkon infosta
turuntuomiokirkkoseurakunta.fi
Katariina Mäkinen-Önsoy
TAPAHTUMAT
Turun Seutusanomat
Lounais-Suomen Diabetes ry
To 10.10. klo 13.30 Lukupiiri Aseman Sali, kirjana Hildur. Tulevaisuuden tyypit, tyypin 2 diabeetikoiden suljettu keskustelu-/vertaiskerho, aloittaa tammikuussa 2025. Ilmoittaudu mukaan ryhmävalintaa varten, mahdollisimman pian. Jäsenyyttä ei vaadita. Toimiston puh. 0407585113.
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia.
To 10.10. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 14.10. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs., Ateneumin taiteen innostama runohetki. Ma 21.10. klo 17 ystäväilta, testamentti ja edunvalvontavaltuutus, osastolla 2. krs.
Ma 21.10. klo 18–19.30 Validian kerho, Hippoksentie 29.
Ke 23.10. klo 12 digiapu osastolla, 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@ sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus.
Ma 14.10. klo 13.30–15.30 Kuulolähipalvelua / Turun Kuuloyhdistys ry. Henkilökohtaista neuvontaa kuulolaiteasioissa.
Ti 22.10. klo 13–14.30 Luut lujiksi elämäntavoilla! Yleiskatsaus luustoterveyteen ja osteoporoosin ehkäisyyn. Fysioterapeutti
TULE-tietokeskuksesta luennoi. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595.
Pe 25.10. klo 14–15.30 Edunvalvontavaltuutus – varautuminen tulevaan. Asianajaja Sanna Joki kertoo, miksi kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus, mitä edunvalvontavaltakirja sisältää ja mitä siinä kannattaa ottaa huomioon. Myös etänä, kysy p. 040 683 9595. Tilaisuudet avoimia ja maksuttomia. Omaishoitokeskuksesta saatavilla myös ohjausta sekä vertaistukiryhmiä läheistään hoitaville. Vanha Hämeentie 105, p. 040 681 4965.
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Turussa Ti 15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12. klo 11 – 13, os. Muistiyhdistyksen toimisto, Varusmestarintie 15. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829. Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön alle 30-vuotiaille lapsille ja läheisille: Turussa To 17.10., 21.11. ja 12.12. klo 18 – 19.30, os. Muistiyhdistyksen toimisto, Varusmestarintie 15. Näihin tapaamisiin on ilmoittauduttava etukäteen puh. 040 673 3829.
Yhdistystoimintapalstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat. fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.
Turkulainen Markku Vanhanen on Mr. Grand Finland
Mr. Finland 2024 -kilpailussa finaalissa jaettiin kaksi ykkössijan palkintoa. Ensimmäistä kertaa kisassa tavoiteltavana oli Mr. Finlandin lisäksi Mr. Grand Finland -titteli.
TAPAHTUMAT
Suomen vanhimman ja suurimman yhtäjaksoisesti järjestetyn miesmallikilpailun finaali käytiin Helsingin Apollo Live Clubilla 21. syyskuuta. Silloin kruunattiin kaksi Mr. Finlandia kilpailun järjestäjän tekemän uudistuksen mukaisesti.
Mr. Grand Finland -titteliä kantaa nyt kahden vuoden ajan turkulainen
Markku Vanhanen
– Ensimmäistä kertaa kruunattiin siis alle 30-vuotiaan Mr. Finlandin lisäksi yli 30-vuotias Mr. Grand Finland. Olen siitä ylpeä ja kannan mielelläni historian ensimmäisen Mr. Grand Finlandin titteliä seuraavaan valintaan, eli vuoteen 2026, saakka, 36-vuotias Vanhanen iloitsee.
Kun valtakunnan komeimmat miehet piti laittaa järjestykseen, mistereiden finaalilavalle nousi salskeita miehiä, joista reilu puolet kilpaili yli kolmekymppisten sarjassa.
– Mr. Finland -kisat ovat mielenkiintoinen konsepti, siellä on aina loistava ja kannustava tiimihenki. Varsinaisia kilpakumppaneita siellä ei olla, vaan kaikki tsemppaa toistensa suorituksia ja jännittävät koreografioiden onnistumista takahuoneessa, hän kertoo.
– Mr. Finlandiksi valittiin 27-vuotias Valtteri Rytinki. Vaikka usein mallipiirit tuntuvat olevan Suomessa melko pieniä, tunsin finalistiporukasta ennestään ainoastaan juuri hänet. Meitä voi nähdä yhteistyötehtävissä jatkossa, hän lisää.
Tulevista Mister-esiintymisistä tullaan Markku Vanhasen mukaan keskustelemaan kisojen turkulaisen organisaattorin Timo Salmesmaan kanssa lähiaikoina.
– Turun seudullakin tulee varmasti olemaan edustustehtäviä, mutta niistä sovitaan paremmin, kunhan järjestäjätaho on saanut pidettyä pienen tauon kiireisen Misterkilpailurupeaman jäljiltä. Kilpailujen organisointi on hyvin hektistä puuhaa – olen siitä saanut monipuolisen käsityksen muotinäytösten lava-
shown ja koreografioiden suunnitteluun sekä mentorointiin osallistuessani, Vanhanen sanoo. Paljasjalkaiseksi turkulaiseksi tunnustautuva mies on tehnyt mallintöitä 16 vuotta. Misterkilpailutkaan eivät Vanhaselle ole aivan uusi asia. Vuonna 2007 hänet valittiin Mr. Young Finlandiksi.
Mr. Finland on vuodesta 1987 lähtien järjestetty suomalainen miesten mallikilpailu, jonka perustajana ja organisaattorina toimii Timo Salmesmaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
– Olin Mr. Finland -kisojen kokenein malli. Olen työskennellyt mallina myös muun muassa Filippiineillä, jossa se on aivan oma maailmansa, ja siellä erityisesti titteleillä on väliä, hän toteaa. – Vapaa-ajasta on toki pulaa, mutta toisaalta olen löytänyt treenistä tavan rentoutua. Se on paras mahdollinen tilanne, jos saa työn ja huvin yhdistettyä tällä tavalla, treenaaminen kun on tärkeä osa työtä, jatkaa Vanhanen.
Kaikkien aikojen ensimmäiseksi Mr. Grand Finlandiksi kruunattiin 21.9. Markku Vanhanen Turusta. Kuva: Ville Virolainen.
La Dolce Diva – Anneli Saaristo juhlii
Taidekappeli juhlakonsertin paikkana.
TAPAHTUMAT
Anneli Saaristolla on syytä kolminkertaiseen juhlaan vuonna 2024, sillä 75-vuotissyntymäpäivänsä ohella hän on ollut estradilla 55 vuotta. Lisäksi ikonisen La Dolce Vitan euroviisuesityksestä tulee kuluneeksi 35 vuotta. Anneli Saaristo on toiminut laulajattaren uran ohella myös näyttelijänä muun muassa Turun kaupunginteatterissa. Vuonna 2005 hän näytteli Timo Koivusalon elokuvassa Kaksipäisen kotkan varjossa.
Turkuun 3. marraskuuta saapuva juhlakonsertti kantaa nimeä La Dolce Diva. Suloinen diiva – silmäniskulla – antaa musiikillisen lahjan kuulijoiden avattavaksi: luvassa on suuria tunteita, unohtumattomia ja rakastetuimpia kappaleita koko Annelin pitkältä levytysuralta, kuten Evakon laulu, Appelsiinipuita aavikkoon, Sinun kanssasi, sinua ilman – ja luonnol-
lisesti La Dolce Vita, joka vuoteen 2023 asti oli Suomen kaikkien aikojen menestynein suomen kielellä laulettu euroviisukappale. Laulujen välissä kuullaan tarinoita kappalei-
den takaa Saariston pitkän uran varrelta.
Anneli Saaristoa säestää pianisti Eliina Mäkiranta Taal. Eliina on musiikin maisteri ja pianopedagogi, freelance-
pianisti, joka rakastaa jazzmusiikkia, mutta toimii myös laajasti erilaisissa yhtyeissä ja säestystehtävissä kevyen musiikin saralla.
Turun Seutusanomat
Aivoliiton Turun seudun AVH-yhdistyksen harrasteryhmä Afan Angelot, jonka alueena on kuvataide, on toiminut jo yli 20 vuotta, ja sen jäsenet ovat aktiivisia harrastajia. Ryhmän ohjaajana on toiminut kuvataiteilija Jarkko Rantanen.
Runsas ja monipuolinen joulupöytä 38 € / hlö
TILAA R U OAT KOTIIN JO U LUK S I! 16.12.2024 mennessä ISOT JA PIENET JUHLAT! Palvelemme koko Turun seudulla ympäri vuoden kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Meiltä löydät kaiken mitä tarvitset: ruoat, astia, tarjoilun.
Tutustu laajaan
Anneli Saaristo on ilahduttanut suomalaisia peräti 55 vuoden ajan. Jo monen seurana aamukahvilla.
Harrasteryhmä järjestää 7.10.–10.11. välisenä aikana Lounatuulen yhteisötalossa Läntisel lä pitkäkadulla myynti näyttelyn, jossa on esillä ryhmän jäsenten tekemiä töitä. Tarkoituksena on kerätä varoja ryhmän toi mintaan, ja saadut varat menevät lyhentämättö mänä muun muassa tar vikekustannuksiin.
Näyttely on avoinna maanantaista perjantai hin, kello 8–20 ja sinne on vapaa pääsy. Turun Seutusanomat
TAPAHTUMAT Harrasteryhmän myyntinäyttely Lounatuulen yhteisötalossa Jotain pataan
Jakelumäärä aina 125 422 kpl!
Uudet talvitakit ovat saapuneet Älä odota enää, hanki heti PARAS !
