Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.
Älä menetä eläke-etuasi
Vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä siihen asti, kun eläkkeensaaja täyttää eläkkeen kertymisen ylärajan. Mutta eläkkeensaajien on syytä tiedostaa, että tämä uusi eläke pitää muistaa hakea yläikärajan tultua täyteen.
Eläkkeen kertymisen yläikäraja on ennen vuotta 1958 syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962–1964 syntyneillä 70 vuotta.
Aihe onkin herättänyt keskustelua julkisuudessa, kun on ilmennyt, että eläkkeensaajat eivät ole olleet tietoisia työskentelystä kertyneen eläkkeen hakemisesta ja tästä on seurannut uuden kertyneen eläkkeen menetyksiä.
Kun henkilö hakee vanhuuseläkettä ensimmäistä kertaa Omat eläketietosi -palvelussa, hän voi antaa suostumuksen suoraan hakemuslomakkeella. Tämän voi tehdä, vaikka ei olisikaan varma siitä, aikooko työskennellä eläkkeen aikana vai ei.
Kun suostumuksen on antanut, eläkettä ei tarvitse enää hakea erikseen eläkkeen kertymisen yläikärajassa.
Jos suostumusta ei ole tehnyt ja henkilö on täyttänyt eläkkeen kertymisen yläikärajan, eläke pitää hakea vanhuuseläkehakemuksella.
Lisää tietoa työeläkkeistä, hakemisprosesseista ja eläkkeiden kertymisestä löytyy muun muassa verkkosivuilta: tyoelake.fi ja keva.fi. Marko Vuosjoki
SEUTU
Muistathan varata mainospaikkasi
n
PÄÄKIRJOITUS n KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA
Mitä kuuluu suomalaiseen jouluun?
Tämän lehden ilmestyessä jouluun on enää vajaa viikko. Myös me Turun Seutusanomissa rauhoitumme joulun viettoon ja palaamme työn touhuun vuoden vaihduttua.
Joulu on monissa suomalaisissa kodeissa vuoden suurin päivä. Perheet kokoontuvat yhteen, kuuntelevat Turun joulurauhan julistuksen ja valmistelevat yhdessä illan kohokohtia; jouluruokailua ja lahjojen jakamista. Toivottavasti joulu sujuu näin mukavasti myös Turun Seutusanomien lukijoiden kodeissa.
Tilastokeskus on koonnut jouluun liittyviä tilastoja, jotka paljastavat varsin hyvin, miten jouluperinteet pitävät Suomessa pintansa.
Joulupuuseuran arvioiden mukaan Suomessa pystytettiin viime vuonna 1,4 miljoonaa joulukuusta, ja esimerkiksi Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan yli kaksi kolmannesta suomalaisista kertoo hankkivansa kuusen jouluksi.
Kuusen ohella koristeina suositaan kynttilöitä, eikä esimerkiksi amerikkalaisen perinteen mukaiset joulusukat ole lähelläkään kynttilöiden ja kuusen suosiota, vaikka onkin löytänyt tiensä joihinkin suomalaisiin koteihin. Joulukukat myös pitävät pintansa, sillä esimerkiksi joulutähti kuuluu noin joka kolmanteen suomalaiseen joulusisustukseen. Jouluruoista kinkku on edelleen pöydän kunkku, mikä paljastui myös Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa. Samassa gallupissa – kuten myös monissa jouluruokien suosiota mittaavissa tutkimuksissa – kinkun lisäksi suomalaiset haluavat joulupöytään laatikoita ja erilaisia kaloja. Perinteet siis jylläävät myös jouluruoissa. Entäs ne joululahjat? Vieläkö perinteisiin kuuluu antaa läheisille joululahjoja? Todellakin. Viime vuonna tehtyjen tutkimusten mukaan 90 prosenttia suomalaisista antaa joululahjoja. Suosikkeja ovat suklaa, kodintekniikka, sisustustuotteet ja lelut.
Perinteistä ei siis olla Suomessa hevin luopumassa. Turun Seutusanomat haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen oikein mukavaa ja rauhallista joulua sekä hauskaa ja turvallista uutta vuotta!
Marko Vuosjoki päätoimittaja
Paras joululahja on pieni ele, joka tuo toivoa
Joulun lähestyessä joulumieli ja vapaapäivät alkavat siintää monien toiveissa. Liian monelle joulu tarjoaa kuitenkin niukkuutta, yksinäisyyttä ja apeaa mieltä. Onneksi meillä on aktiivinen järjestökenttä, jonka vapaaehtoiset luovat joulumieltä myös heikommassa tilanteessa oleville, vähävaraisille perheille ja yksineläville. Olen hyvinvoinnin apulaispormestarina päässyt kiertämään järjestökenttää kuluneen vuoden aikana. Olen ollut vaikuttunut siitä monipuolisesta työstä, mitä järjestöissä vapaaehtoisvoimin tehdään. He tekevät pyyteetöntä työtä, haluavat auttaa muita ja ovat valmiita antamaan omaa aikansa toisten hyväksi. Mikä valtava voimavara se onkaan kaupunkilaisille ja yhteisöllemme. Turun kaupunki tukee ja mahdollistaa järjestöjen toimintaa avustuksilla ja muun muassa testamenttivaroista. Erityisesti ruoka-aputoiminnassa järjestöt ovat vahvasti mukana: kesäajan puistoruokailukokeilut on aloitettu Halisissa ja PernoPansiossa, ja SPR on aloittanut koulujen ylijäämäruuan jakelun usealla eri koululla. Operaatio Ruokakassi järjestää jälleen vapaaehtoisten voimin joulujuhlat vähävaraisille Logomossa, useat järjestöt keräävät lahjoja ja varoja vähävaraisille perheille. Urheiluseurat tarjoavat maksutonta liikuntaa vähävaraisille nuorille, ja auttavat hankkimaan varusteita harrastuksen tueksi.
Ikäihmisille Turku on yhdessä järjestöjen kanssa tarjonnut kerhoja ja harrastustoimintaa Ruusukorttelissa ja Lehmusvalkamassa. Kaupunki on myös avannut alueolohuoneita ympäri kaupunkia. Järjestöjen ylläpitämiin kohtaamispaikkoihin voi mennä maksutta juomaan kupposen kahvia ja juttelemaan tuttujen kanssa.
Turku ja Turun seutu on parhaimmillaan yhtä kuin sen vireä järjestökenttä. Lämmin kiitos kaikille sadoille vapaaehtoisille, jotka olette tänäkin vuonna antaneet suuren avun ja tuen paikallisen yhteisön ja ihmisten hyväksi.
Hyvinvointiyhteiskunta
Minua häiritsee, ellei peräti kiukuta se, miten kovasti halutaan juhlapuheissa muistaa ja kiittää ikäihmisiä tämän maan rakentamisesta, mutta arjen puheissa ja teoissa toimitaan vallan toisin!
Nyt kun olemme juuri viettäneet itsenäisyyspäivää ja taas on presidenttiä myöten monin kaunein sanoin kiitelty ikäihmisiä juhlapuheissa. Ihan syystä! Puhutaan siitä, miten nämä ihmiset ovat sotineet maamme itsenäisyyden puolesta, huolehtineet yhteiskunnan toiminnoista kotirintamalla sodan aikana ja rakentaneet sodan runteleman maamme uudelleen. He ja heidän jälkeensä tulleet ikäihmiset ovat työllään punoneet myös yhteiskunnan turvaverkot meidän kaikkien turvaksi. Heille toden totta kuuluu kiitokset ja arvostus! Mutta, osoitetaanko tämä kiitollisuus myös teoin?
Moni näistä ikäihmisistä saa eläkettä, jolla tulee juuri ja juuri toimeen, jos ollenkaan. Nyt kun meneillään on hallituksen valtavat säästötoimet, jäävät siinä vanhuksetkin jalkoihin muiden mukana. Heidän tuloistaan voi mennä isostikin lääkkeisiin ja lääkärissä käynteihin, kotipalveluun jne. Terveydenhuollon asia-
Mirka Muukkonen
Hyvinvoinnin apulaispormestari Turku
n MIELIPIDE
Hallituksen päätökset vaarantavat erityisnuorten tulevaisuuden
Eduskunta hyväksyi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2024 hallituspuolueiden enemmistöllä kaksi lakia, jotka heikentävät merkittävästi erityislasten tilannetta. Erityisesti lait kuntoutusetuuksien alaikärajan nostamisesta 16 vuodesta 18 vuoteen sekä Nuotti-valmennuksen rajaamisesta kuntoutusrahan ulkopuolelle ovat päätöksiä, jotka kohdistuvat erityisen raskaasti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Vaikka tavoitteena on selkeyttää järjestelmää ja säästää valtion menoja, lakien vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömiä.
Erityisen huolestuttavaa on, että lakimuutokset vaarantavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden. Kuntoutusraha on ollut ratkaiseva tuki monille nuorille, mahdollistaen esimerkiksi erityisopetuksen tai toisella paikkakunnalla tapahtuvan opiskelun. Nyt alaikärajan nosto tarkoittaa, että monet nuoret menettävät tämän tuen juuri siinä elämänvaiheessa, jossa koulutus- ja kuntoutuspalvelut ovat kriittisiä itsenäistymisen ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta.
Nuotti-valmennuksen ulkopuolelle jääminen kuntoutusrahan piiristä on toinen merkittävä takaisku. Valmennus on ollut erityisesti NEET-nuorten – opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten – työllistymisen ja koulutukseen pääsyn kannalta merkittävä apu. Sen aikana nuorten kokema työkyky on usein parantunut huomattavasti. Jatkossa taloudellisen tuen puuttuminen tulee vähentämään valmennuksen saavutettavuutta. Valtiontalouden tasapainottamista ei tule tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Sen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin, jotka tukevat nuorten koulutusta, kuntoutusta ja syrjäytymisen ehkäisyä – nämä ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti. Inhimillisyys ja yhteiskunnallinen vastuu eivät saa jäädä taloudellisten säästöjen jalkoihin.
Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja (sd) Mari Lahti Turun SDP:n puheenjohtaja aluevaltuutettu
kasmaksujen isot korotukset, lääkkeiden ALV:n korotus ja lisäksi reseptilääkkeiden omavastuun korotus kolahtavat eritoten eläkeläisiin.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alentaminen tulee näkymään suoraan hoidon laadussa, sillä kiire ei anna hoitohenkilöstölle mahdollisuutta juuri muuhun kuin ihan perushoitoon. Ei taida olla enää jatkossa aikaa jutella, saati ulkoiluttaa, kun näihin ei tahdo aika riittää nytkään. No, näitä tehostetun palveluasumisen paikkojahan ollaan vähentämässä kasvavasta tarpeesta huolimatta, säästötavoitteet kun velvoittavat. Luotetaan, että omaishoitajia löytyy. Vaan löytyyköhän kaikille tarvitseville? Ei taida löytyä, ellei heidän oikeuksistaan ja eduistaan huolehdita.
Ne ikäihmiset, jotka elävät kotonaan ja joiden tulot (tai lasten tulot) riittävät avun hankkimiseen yksityisiltä markkinoilta, ovat voineet apua pärjäämiseen hankkia kotitalousvähennyksen tuella. Sen pienentäminen vaikeuttaa monen ikäihmisen kotihoitopalveluiden ostamista ja kotona pärjäämistä.
Eläkkeensaajan asumistukikin on säästöjen kohteena. Indeksijäädytys jatkuu. Vaikka hinnat ovat nousseet.
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025.
Kun vielä yleinen ALV:kin nousi, kuten muutkin hinnat, aika moni ei enää pärjää eläkkeellään näiden kaikkien yhteisvaikutuksen seurauksena, jos näitä muutoksia ennen onkin jotenkuten pärjännyt! Surullisinta tässä on se, että moni ikäihminen kokee toimeentulotuen hakemisen nöyryyttävänä tai uskoo, ettei kuitenkaan saisi. He eivät välttämättä edes osaa niitä hakea. Moni elää tilanteessa, jossa joutuu arpomaan, ostaako ruokaa vai lääkkeet ja jättää menemättä lääkäriin, kun eivät rahat riitä. Onko tämä nyt sitä kiitollisuuden osoittamista ja onko tämä se, mitä omille isovanhemmillemme toivomme?
Maaret Laakso, SDP
Liiku lähellä -toimintaan osallistuneet ovat kehuneet toimintaa erittäin hyödylliseksi, mukavaksi ja sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kehittäjäksi.
Mukavaa liikkumista yhdessä asuinalueellasi
LIIKUNTA
Maksuton Liiku lähellä -toiminta, josta on tullut tämän vuoden aikana erittäin suosittua, on kaikille ikäihmisille avointa matalan kynnyksen ohjattua liikkumista omalla asuinalueella.
Liiku lähellä -toimintakin viettää joulua rauhoittuen hetkeksi, mutta ryhmät jatkuvat taas viikolla 3. Ryhmiä on jo nelisenkymmentä, ja ryhmälistaus löytyy Turun kaupungin nettisivuilta osoitteesta www.turku. fi/liikulahella. Kyseisestä osoitteesta voi käydä katsomassa, mikä ryhmä toimii omalla asuinalueella, ja lähteä mukaan toimintaan!
Liiku lähellä -toimin-
nassa on mukana satoja ikäihmisiä. Heidän kertomuksensa ja kokemuksensa toiminnnasta todistavat, että toiminta on ollut mielekästä ja tarpeellista. Toimintaa pyörittävät Turun kaupungin ja Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen ihmiset ovat kyselleet ikäihmisiltä, miten he toiminnan ovat kokeneet. Ohessa nostoja vastauksista.
79 prosenttia vastaajista kertoo, että ryhmässä olo on parantanut mielialaa ja vireyttä. 86,5 prosenttia vastasi, että ryhmällä on ollut positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen. 92 prosenttia kertoi tavanneensa uusia ihmisiä ja saaneensa uusia ystäviä ryhmästä.
Konkreettiset hyödyt ovat siis kiistattomat, mutta miksi Liiku lähellä -toiminta on hyödyllisyyden lisäksi niin kiva juttu? Osallistujien kommentteja.
– Tänne tulo on päivän piristysruiske.
– Täällä jopa turkulainen uskaltaa puhua toiselle.
– Tämä on nimensä mukaan lähellä ja tänne on helppo tulla.
– Meidän vetäjä on aivan erinomainen ja osaa suunnitella toiminnan meidän ikäisille sopiviksi.
– Ryhmä on parantanut henkistä hyvinvointia. Saa nauraa.
– Tykkään siitä, kun tämä on maksutonta eikä tähän tarvitse sitoutua. Jos joku kerta jää välistä, niin se ei haittaa mitään.
– Yhteenkuuluvuus. Tämä on tosi hyvä tapa tutustua oman alueen seniori-ikäisiin.
– Täällä saa tehdä liikkeet omaan tahtiin eikä kukaan vertaile suorituksia. Oma lähtötaso, krempat ja päivän kunto huomioidaan hienosti. Turun kaupungin ja Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen sekä mediakumppanina toimivan Turun Seutusanomien väki kannustaakin ikäihmisiä lähtemään mukaan Liiku lähellä -toimintaan. Ryhmiin osallistuminen on maksutonta, ei vaadi ennakkoilmoittautumisia eikä sitoutumista. Ryhmien toimintaan voi siis käydä vapaasti tutustumassa.
Marko Vuosjoki
OSTETAAN
kerrostalosta tai rivitalosta 1-4 h, kunnolla ei väliä. P. 044 011 2282
MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA LEHDESSÄ TUET SUOMALAISTA TYÖTÄ JA LUOTETTAVAA JOURNALISMIA . TURUN S E U T U S A N O M AT
OLET TÄSSÄ
Niin on tämä lehtikin. Tämän
MITÄ MIELTÄ
Kysyimme Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa lukijoidemme jouluruokasuosikeista. Kinkku on perinteisesti ollut suomalaisen joulupöydän kunkku, ja niin on myös Turun Seutusanomien lukijoiden mielestä.
Mitä Mieltä -gallup jouluruoista kiinnosti lukijoitamme, sillä saimme jälleen komean määrän vastauksia – tällä kertaa 56. Vastaajat saivat valita jouluruokalistasta useamman suosikkinsa – kysymyshän kuului ”mikä ruoka ehdottomasti kuuluu joulupöytääsi?” –sekä lisäksi kertoa, jos listan ulkopuolella on joku ehdottomasti joulupöytään kuuluva ruoka. Kinkku sai gallupissa eniten kannatusta, 35 ääntä. Hyvänä kakkosena oli perunalaatikko, joka on ehdoton osa 32:n vastaajan joulupöytää. Porkkanalaatikko ja rosolli saivat kumpainenkin 27 ääntä, savu- tai uunikalat 24 ääntä, perunat 23 ääntä ja graavilohi tai -siika 22 ääntä.
Maksalaatikko kuuluu lähtemättömästi 11:n vastaajan joulupöytään, lipeäkalaa äänesti kahdeksan vastaajaa ja kalkkuna sai niinikään kahdeksan kannatusääntä.
Listamme ulkopuolelta lukijamme nostivat esiin eri-
tyisesti lanttulaatikon, jonka mainitsi peräti 21 vastaajaa.
Hajaääniä saivat muun muassa erilaiset salaatit; useampi vastaaja mainitsi sienisalaatin ja myös italiansalaatti sai kannatusta. Niinikään koti-, piimä- ja leipäjuustot mainittiin, kuten myös erilaiset kalaruuoat; sillit ja lasimestarin lohi.
Joidenkin vastaajien joulupöytään kuuluu myös hieman harvinaisemmiksi jouluruoiksi ajateltuja ruokia. Yksittäisiä mainintoja saivat muun muassa ranskalaiset perunat, kana, päärynä-aurajuustosalaatti, maustetut tofuleikkeet ja lämminsavuporo.
Laatikoista vielä mainittakoon, että bataattilaatikko ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa ainakaan Turun Seutusanomien lukijoiden joulupöydässä – bataattilaatikko sai gallupissamme vain kaksi ääntä.
Kaiken kaikkiaan, vaikka uusia suosikkeja joulupöytiin tuleekin, Mitä Mieltä -gallupimme mukaan varsinaissuomalaisten joulupöytä on ruoiltaan vielä varsin perinteinen.
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi lippupakettia Linnateatterin näytöksiin. Arpaonni suosi Anneli Rosengrenia ja Henry Heleniusta.
Marko Vuosjoki
MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!
Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk
Palvelutalo Esikossa, Uittamo 20810 Turku.
VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan! Vapautumassa YKSIÖ J A KOLMI O.
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 VA PAAN A K AK
VA PAAN KOLMI O.
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!
VA PAAN A K AK S I O J A KOL M
Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.
VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMI
Lisätietoja:
Ter vetuloa tutustumaan!
VANHUSTEN TA LO VUO KO S
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
Ter vetuloa tutustumaan!
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi,
Suomen Turku julistaa joulurauhan perinteikkäästi
JOULU
Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona 24.12. kello 12.
Joulurauhan julistus on perinne, joka johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Tradition ensimmäisiltä vuosisadoilta ei ole säilynyt tarkkoja sanamuotoja, mutta sen keskeinen sisältö on säilynyt samana: ääneen luettu julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti, uhkaa rikkomuksen tekijöitä ankarilla rangaistuksilla ja toivottaa hyvää joulua.
Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistet-
Tukihenkilö merkit
Tukenasi ry:ssä vapaaehtoisina tukihenkilöinä Turun seudulla toimivat Amanda Nurmi ja Joonas Tamminen muistuttavat, että pieneltäkin tuntuva tuki voi olla iso asia nuorelle henkilölle.
VAPAAEHTOISET
Merkityksellisyyden tunne on yksi parhaista ja palkitsevimmista asioista Tukenasi ry:n TUAS-toiminnassa tukihenkilöinä toimivien Amanda Nurmen ja Joonas Tammisen mukaan. He ovat huomanneet, että yhdistyksen prioriteettina on sekä nuorten että vapaaehtoisten hyvinvointi.
ehtoisten pikkujoulut, pariskunta toteaa.
Tukenasi ry:n TUAStoiminnan vapaaehtoistyön koordinaattori Jenna Simola kertoo, että TUAS-toiminnassa vuosittain noin 40 nuorta saa oman vapaaehtoisen tukihenkilön Turun seudulla.
– Tavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti kunkin tukiparin kanssa yhdessä. Jokainen nuori saa myös oman nimetyn työntekijän. Työntekijän työparina työskentelee koulutettu vapaaehtoinen, joka tapaa nuorta viikoittain ja antaa nuorelle konkreettista arkeen jalkautuvaa tukea, Simola sanoo.
sin, vaan työntekijämme ovat päävastuullisina aina myös heidän tukenaan ja tapaamme säännöllisesti, jatkaa Simola.
tu vuodesta 1886 lähtien. Nykyinen joulurauhan julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903.
Tilaisuutta voi seurata paikan päällä sekä Yleisradion ja internetin välityksellä ympäri maailmaa. Lähetys alkaa kello 11.55. Yle Areena tarjoaa myös viittomakielisen lähetyksen.
Turun Seutusanomat
– Asiat, mitä tehdään nuoren kanssa, ovat itsellekin mielekkäitä, olivat ne sitten kotijuttuja, ulkoilua tai erilaisiin paikkoihin tutustumista. Yhdistys järjestää aktiviteetteja, kuten esimerkiksi tämänsyksyiset tukiparien teatterikäynnit ja viimeisimpänä vapaa-
– Nuoret arvostavat vapaaehtoisten tukea erityisesti siksi, että he kokevat sen perustuvan aitoon auttamiseen haluun. Säännölliset tapaamiset oman vapaaehtoisen kanssa tarjoavat kannustusta ja tärkeän kokemuksen siitä, että ongelmien kanssa ei tarvitse selvitä yksin. Vapaaehtoisetkaan eivät jää yk-
Vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa on varaa joustoon, mutta tukihenkilöksi aikovan tulee kuitenkin sitoutua tapaamaan nuorta viikon tai kahden välein. – Tukisuhteet ovat keskimäärin vuoden mittaisia, tilanteesta riippuen ne voivat olla vähän lyhyempiä ja pidempiäkin. Ensin on alkuhaastattelu ja sen jälkeen koulutus, jossa kysytään myös vapaaehtoisen toiveita tuettavan nuoren suhteen. Kutsumme sitä matchingiksi, koska mietimme tarkkaan nuoren toiveiden mukaan, millainen tukihenkilö hänelle sopii, Jenna Simola Tukenasi ry:stä toteaa. – Työntekijämme ovat koko ajan sekä tuettavan että tukihenkilön tukena. Molemmat osapuolet, niin nuori kuin tukihenkilökin, ovat mukana
Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee Suomen Turusta jouluaattona julistettavan joulurauhan. Kuva: Pasi Leino.
tävänä apuna itsenäistyvälle nuorelle
omasta tahdostaan, vapaaehtoisesti, joten meidän työntekijöiden tehtävänä on varmistaa, että tukisuhde toimii, Simola lisää.
Tukihenkilökoulutuksen jälkeen on mahdollisuus harkita tukisuhteen aloittamista. Tukenasi ry:ssä nuorten aikuisten tukihenkilöinä toimii naisia, miehiä, ystävyksiä, perheenjäseniä ja pariskuntia, joista toinen osapuoli on tullut ensin vapaaehtoiseksi ja positiivisten kokemustensa ansiosta sitten houkutellut lähimmäisensä mukaan. – Yhteydenotto tai koulutukseen osallistuminen eivät vielä sitouta mihinkään. Voin suositella osallistumista, mikäli yhtään tuntuu siltä, että aikaa liikenisi vapaaehtoistyöhön. Kaikki kelpaavat juuri sellaisina kuin ovat. Tuntuu, että tämä elämäntilanne mahdollistaa Tukenasi ry:n tukihenkilöksi ryhtymisen, Joonas Tamminen sanoo. Tamminen innostui Tukenasi ry:n tukihenkilötoiminnasta puolisonsa Amanda Nurmen kautta. – Aloitin tukihenkilönä vuonna 2019, ja näiden viiden vuoden aikana minulla on ollut kaksi tuettavaa nuorta, joista
jälkimmäisen kanssa tukisuhde on parhaillaan käynnissä, Nurmi kertoo. – Kävin tänä syksynä koulutuksen ja nyt odotan työntekijöiden löytävän sopivan tuettavan nuoren tukisuhteen aloit-
TYÖLLISYYSPALVELUIDEN
Vuoden 2025 alusta lähtien työvoimapalvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi. TE-toimistot ja kuntakokeilut lakkautetaan.
Työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut palvelevat turkulaisia 3.1.2025 alkaen ajanvarauksella Yliopistonkadulla ja ohjaus- sekä neuvonta-asioissa Kauppatorin Monitorissa. Lomakkeet, hakemukset ja muut asiakirjat toimitetaan jatkossa Monitoriin.
Vuoden vaihteen muutos ei vaadi työnhakijoilta toimenpiteitä. Löydät Turun kaupungin palvelut jatkossa nimellä Työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut.
Turun työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut
Yliopistonkatu 27
Asiointi ajanvarauksella Ma–pe 9.00–16.00.
Tukenasi ry:n TUAS-toiminnan vapaaehtoistyön koordinaattori Jenna Simola juttelee tukihenkilöksi kouluttautuneiden
Joonas Tammisen ja Amanda Nurmen kanssa yhdistyksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyöstä.
Kauppatorin Monitori
Aurakatu 8
Asiointi ilman ajanvarausta Ma–ke 9.00–15.30, to 9.00–14.00 ja pe 9.00–15.30.
tamiseksi. Kiinnostuin toiminnasta, sillä kuulin siitä pelkkää hyvää, Tamminen miettii.
Tukenasi ry järjestää 12.2.2025 Turussa afterwork-tilaisuuden, jossa
kuullaan vapaaehtoistyön mahdollisuuksista yhdistyksessä. Ilmoittautumislinkki tapahtumaan löytyy Tukenasi ry:n nettisivujen Ajankohtaiset-osiosta.
Katariina Mäkinen-Önsoy n TIESITKÖ?
• Tukenasi ry on Turun vanhin sosiaalialan järjestö, joka viettää ensi vuonna 145-vuotistaivaltaan. Yhdistys tarjoaa maksutonta, tavoitteellista tukea eri elämänvaiheissa ja elämänmuutoksissa nuorille aikuisille (17–29v.) sekä yli 65-vuotiaille.
• TUAS – Nuorten asumisen toiminta tarjoaa nuorille tukea itsenäistymiseen ja asumiseen. Oma Koutsi -toiminta puolestaan tukee nuoria opiskelujen etenemisessä tai loppuun saattamisessa sekä työnhakuun liittyvissä haasteissa.
• Yli 65-vuotiaiden asiakkaiden kohdalla tyypillisiä vaikeita elämänmuutoksia ovat muun muassa leskeytyminen, yksinäisyys, muutto uudelle paikkakunnalle tai eläkkeelle siirtyminen. Näihin tukea tarjoaa Senioripysäkin Voimavarapiste yli 65-vuotiaille.
+75 VoiTas-tehoryhmät
Turvallinen aloitus liikunnalle!
Haasteita tasapainossa, hiipuuko lihasvoima?
Tervetuloa voima- ja tasapainoharjoittelun tehoryhmään. Harjoittelet pienryhmässä ammattilaisen ohjaamana kahdesti viikossa kahdeksan viikon ajan. Osallistujien pitää pystyä liikkumaan harjoitustilassa ilman apuvälineitä.
Hae mukaan netissä: turku.fi/voitas tai puhelimitse 2.1. alkaen p. 044 082 0253
saman katon alta.
Meiltä laadukkaat
Pyydä tarjous: Juhani Seppälä 0400 324 702 painopalvelut@ turunseutusanomat.fi
n PORMESTARIVAALIT
Turun Seutusanomien juttusarjassa esitellään kaikki kevään 2025 pormestarivaalien ehdokkaat.
Turun kristillisdemokraatit nimesi
Tommi Terän pormestariehdokkaakseen
Huhtikuussa 2025 järjestettävät kuntavaalit ovat Turussa toista kertaa samalla myös pormestarivaalit.
Turun kristillisdemokraattien syyskokous on nimennyt Tommi Terän tulevien kuntavaalien pormestariehdokkaakseen. Syyskokousväen valinta oli yksimielinen.
Turun KD:n puheenjohtajana vuodesta 2021 alkaen toiminut Terä on varavaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen ja KD:n puoluevaltuuston jäsen. Terä on ollut useissa vaaleissa ehdolla ja oli myös mukana kevään 2023 hallitusneuvotteluissa. Hän työskentelee kristillisdemokraattisen ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtajana.
– Ensinnäkin suurkiitos Turun kristillisdemokraateille tästä upeasta luottamuksen osoituksesta. Paljasjalkaisena turkulaisena Turku on minulle aina aivan erityisen tärkeä kaupunki. Se, että saan tehdä Turun ja turkulaisten hyvän ja hyvinvoinnin eteen työtä, on etuoikeus, Terä kuvailee tuntojaan. Turun kristillisdemokraatit hyväksyy ja julkaisee loppuvuoden ai-
kana oman kuntavaaliohjelmansa, jossa tarjotaan kristillisdemokraattinen vaihtoehto ja suunta Turun kaupungille.
– Elämme haastavaa aikaa niin yleisesti kuin Turussakin. Tulevat vuodet vaativat suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea päämäärätietoista ja tehokasta päätöksentekoa, jotta haasteista selvitään.
Talous vaatii tasapainottamista, mutta samalla on löydyttävä rohkeutta tehdä niitä investointeja, jotka luovat asukkaille hyvinvointia, työpaikkoja ja varmistavat sen, että kaupunki ja sen palvelut toimivat myös tulevaisuudessa.
Synkkyyteen ei kuitenkaan ole syytä vaipua,
muistuttaa Terä. – Haasteista huolimatta Turku on upea kaupunki ja rakas koti valtavan monelle. Tämä tuntuu toisinaan kiivaiden keskustelujen lomassa unohtuvan. Kristillisdemokraatteina haluamme rakentaa Turkua, joka sekä arvostaa ja vaalii historiaansa että luo rohkeasti tulevaisuuttaan. Kaupunkia, jossa jokaisen ääntä kuullaan ja kuunnellaan. Negatiivisuuden ja uhkakuvien maalailun sijaan tarjoamme ratkaisuja haasteisiin ja tekoja, joilla rakennamme meille kaikille parempaa kaupunkia, Terä linjaa. Terä kertoo olevansa vakuuttunut, samat arvot ja periaatteet, joihin suomalainen yhteiskunta perustuu, ovat edelleen toimivia. – Olen varma, että niiden pohjalta tehtävä politiikka kykenee tarjoamaan inhimillisiä ja realistisia ratkaisuja myös
• Seuraavat kunta- ja aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025.
• Turussa kuntavaalit ovat samalla pormestarivaalit.
• Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025. n TIESITKÖ?
Turun haasteisiin, Terä toteaa lopuksi.
Tommi Terä jatkaa Turun kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Hänen lisäkseen paikallisosaston johtokuntaan syyskokouksessa valittiin Inna Nilsson, Niko Kivimäki Wilders, Michelle Kivimäki Wilders, Teemu Kivimäki, Minttu Quintana, Osmo Torkkeli ja Verneri Virtanen. Virtanen valittiin myös paikallisosaston varapuheenjohtajaksi. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi KD Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jaana Shelby.
Uudet nimetyt kuntavaaliehdokkaat ovat Jukka Hildén, Päivi Holm, Arto Kaarma, Iiris Närhi, Sami Sundström ja Jukka Virolainen. Turun kristillisdemokraatit on nyt nimennyt yhteensä 16 ehdokasta ensi kevään kuntavaaleihin.
Marko Vuosjoki
Turku Jazzin vuoden artisti 2025 on Josefiina Vannesluoma
laan myös sooloartistina, perustelee Jazz City Turku ry:n hallitus valintaa.
Vuodesta 1969 järjestetty Turku Jazz Festival on vuodesta 2009, 40-vuotisjuhlavuodestaan lähtien nimennyt vuosittain Turku Jazzin vuoden artistin. Valinnassa painotetaan aktiivisuutta erityisesti Varsinais-Suomen alueella. Tuorein valinta julkistetttin marraskuussa; vuoden artisti 2025 on Josefiina Vannesluoma – Turkulaislähtöinen laulaja ja säveltäjä Josefiina Vannesluoma tunnetaan avarakatseisena ja omaperäisenä musiikintekijänä. Josefiinan katse on vuosien varrella ulottunut jazzperinteistä brasilialaisten rytmien kautta nykymusiikkiin ja vapaaseen improvisaatioon, minkä tuloksena syntynyt kiehtova musiikillinen maailma tempaa kuulijan vastustamattomasti mukaansa. Useissa menestysyhtyeissä vaikuttanut laulaja on viime vuosina noussut valokei-
Josefiina Vannesluoma luotsaa oman Mortal Lease -sooloprojektinsa lisäksi muun muassa bossanovayhtye Nossa Bossaa sekä kahdesti Emmapalkintoehdokkuuksin noteerattua vokaaliyhtye Signeä, joille hän myös säveltää ja sanoittaa musiikkia.
Vannesluoman kuulasta ylärekisteriä kuullaan myös Teosto-palkinnon 2023 voittaneella Mikko Sarvanne Garden -yhtyeen albumilla Heräämisen valkea myrsky. Oman muusikkouransa lisäksi hän opettaa pop- ja jazzlaulua Turun konservatoriolla.
Josefiina Vannesluoma iloitsee saamastaan tunnustuksesta ja korostaa Turussa vietetyn nuoruuden kokemusten tärkeyttä musiikkiurallaan.
– Olen todella otettu nimityksestä vuoden artistiksi! Odotan innolla maaliskuun festivaalia,
jonne saan toteuttaa visioni kamarijazz-konsertista, jossa Mortal Lease -kokoonpanomme laajenee jousikvartetilla ja konserttiharpulla, kertoo vuoden artisti.
Artisti muistaa myös kiittää Turussa saamaansa oppia muusikon uralle. – Turun musiikkiluokat ja siellä syntyneet ystävyydet ovat olleet ehdottoman tärkeä alusta, jolla luontainen uteliaisuuteni on päässyt virtaamaan. Olen ollut onnekas saadessani musisoida, testata ja toteuttaa ideoitani taitavien kanssamuusikoiden kanssa alusta alkaen. Oman taiteilijuuteni ohella tehtäväni on toimia sillanrakentajana myös musiikin opiskelijoiden ja ammattielämän välillä. Olen ylpeä saadessani tukea Turun konservatorion opiskelijoita löytämään ja vahvistamaan omaa ääntään.
Turku Jazz Festival järjestetään 3. maaliskuuta – 9. maaliskuuta 2025. Turun Seutusanomat
VAALIT
Turun KD:n puheenjohtaja Tommi Terä on puolueen yksimielinen valinta ehdokkaaksi.
MUSIIKKI
Josefiina Vannesluoma on Turku Jazzin vuoden artisti 2025. Kuva: Venla Helenius / Jazz City Turku.
Myymälän ja verhoomoompelimon palvelut yhdistävän OteShopin lähes sataprosenttisesti kotimaisiin tuotteisiin kuuluu muun muassa ekologisia sisustustavaroita, leluja, vauvan tarvikkeita, luonnon kosmetiikkaa sekä Ote-säätiön työpajoissa syntynyttä omaa tuotantoa.
– Uuden paikan myötä palvelumme ovat helpommin tavoitettavissa tiloissa, jotka ovat myös esteettömät, Ote-säätiön OteShopin ja kädentaitopajan ohjaajana toimiva Azemina Salihovic kertoo.
– Aloitimme OteShopin pari vuotta sitten Raisiontorin puolella toisessa kerroksessa, jonka myötä heräsi toive tiloista katutasossa. Tämä sijainti toisella puolella Raision-
tietä on nyt katutasossa ja palvelee muutenkin tarkoitusta edellisiä tiloja paremmin, Salihovic esittelee helposti saavutettavaa toimipaikkaa. OteShopin uusien tilojen avajaisia vietettiin Valitse työtä Suomeen -päivänä. Suomalainen työ ry:n kymmenettä kertaa järjestämän kampanjan tarkoituksena on nostaa kotimaisen työn merkitystä ja muistuttaa, miten suuri merkitys kotimaisilla kulutusvalinnoilla on maan taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille.
OteShopin verhoomoompelimo palvelee yksityisasiakkaita ja yrityksiä. Myymälän palveluihin kuuluvat myös kuljetuspalvelut sekä It-huoltotyöt. Toimintaa pyörittävän Ote-säätiön psyykkisen hyvinvoinnin keskus Oteklinikka sijaitsee Turussa. Säätiö järjestää lisäksi valmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja järjestetään Turun ja Raision alueella.
– Ote-säätiön työpajoista yksi on Raision Tornikadulla, jossa myymälän yhteydessä toimii
makramee- ja korupaja. Rasekossa liiketoiminnan perus- ja ammattitutkintoa suorittavat tekevät asiakaspalvelu-, kassa- ja myyntityötä sekä osallistuvat somistukseen, hinnoitteluun ja verkkokaupan ylläpitoon OteShopissa, Azemina Salihovic toteaa.
– Raision Huhkotalolla toimii ompelimo, jossa tehdään vene- ja huone-
kaluverhoilua. Siellä ovat myös Ote arjessa -asiakkaamme. Työtoiminta parantaa sosiaalisia valmiuksia ja arjenhallintaa, tarjoaa merkityksellistä tekemistä päiviin sekä orientoi opintoihin ja työelämään, Salihovic jatkaa.
Vuonna 1997 perustettu Ote-säätiö tuottaa varsinaissuomalaisille
työllisyyttä ja koulutusta tukevia palveluita ja valmennusta. Toiminnan tarkoituksena on edistää vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien kuntoutusta. Sosiaalipalvelusäätiölle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja sen palveluille Avainlippu -merkki.
Kestävää kehitystä edistävässä Ote-säätiön toiminnassa tuodaan esiin luonnon merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Luontolähtöisinä ja -tarpeisina keinoina säätiön valmennuksessa ovat muun muassa luonnossa liikkuminen. Näiltä retkiltä kerätään myös materiaaleja kädentaitopajassa valmistettaviin tuotteisiin.
Ote-säätiö tekee työtä myös vähäpäästöisyyden eteen tapahtumien hiilijalanjäljen laskennan, tehostetun kierrätyksen ja logistiikan, kunnostus- ja korjaustoiminnan sekä materiaalien uusiokäytön kautta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
KUKKATALO
JOULU
Suositulla makramee-tekniikalla syntyy kauniita kodin somisteita ja koruja.
Joulukuusi vaatii runsaasti vettä
Kuusta ei sovi päästää kuivumaan, ellei halua siivota jatkuvasti varisevia neulasia.
Osa suomalaisista on vaivattomuuden vuoksi siirtynyt muoviseen joulukuuseen, mutta joidenkin mielestä ainoa oikea joulukuusi on aito perinteinen elävä kuusi. Perinteinen kuusi vaatii hieman vaivannäköä, jotta sen saa kukoistamaan eikä se pudota valtavaa määrää neulasiaan.
Ensinnäkin kuusi on sulatettava kunnolla ennen sisätilaan asentamista. Jos kuusi on jäässä, sitä on sulatettava hitaasti – paras tila sulatuksel-
le on viileä tila kuten varasto tai autotalli, jossa on muutama lämpöaste. Jotkut sulattavat kuusen pesutiloissa – silloin tulee suihkuttaa neulasto kylmällä vedellä heti sulatuksen aluksi ja toistaa kuusen suihkutus muutaman tunnin kuluttua.
Kuusen runko tulee sahata heti muutaman sentin matkalta ja tyvi laitetaan veteen – näin kuusi kestää pidempään. Verkkoon pakattu kuusi kannattaa sulattaa verkon kanssa.
Parin-kolmen päivän sulatuksen jälkeen kuusi ravistellaan roskista ja asennetaan kuusenjalkaan.
Pesutiloissa kuusi sulaa nopeammin, alle vuorokaudessa.
Kuusenjalkaan asennettaessa kuusi sahataan tyvestä sopivan mittaiseksi, mutta runkoa ei kannata ohentaa, sillä kuori suojaa puuta ja auttaa kestämään pidempään.
Etenkin parin ensimmäisen päivän aikana on syytä useasti päivän aikana tarkastaa, että kuusenjalassa on runsaasti vettä. Kuusi on nimittäin janoinen ja saattaa hörpätä jopa nelisen litraa vettä vuorokaudessa.
Jos kuusi kuivuu, se ei enää toivu, vaan varistaa neulasiaan roimasti.
Lämpötila on myös merkittävä – kuusta ei sovi sijoittaa lähelle takkaa tai lämpöpattereita.
Joulukuusen hävittäminen vaihtelee asunnoittain ja asuinalueittain. Kuusi kannattaa oksasahan ja -saksien avulla leikellä pieniin osiin ja kuljettaa ulos esimerkiksi paperisäkissä.
Kuusen voi pieninä paloina polttaa tai hakettaa ja kompostoida. Sekajätteisiin kuusi ei kuulu edes pilkottuna.
Kerros- ja rivitaloissa pitää tarkistaa taloyhtiön ohjeet joulukuusten hävittämiseen. Myös omakotitaloalueilla on nykyisin maksuttomia, keskitettyjä joulukuusten keräyksiä.
Marko Vuosjoki
Joulukuuselle on annettava reilusti vettä, muuten se kuivahtaa ja pudottaa neulasensa.
Sanomalehdet ovat erityisesti nuorten mielestä ylivoimaisesti
yleissivistävin media
MEDIA
Tuoreen Suomalaisten uutismedia 2024 -tutkimuksen mukaan 92 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista pitää yleissivistyksen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille erittäin tärkeänä.
Tutkimuksen toteutti lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta Iro Research.
Samaan aikaan entistä useampi, 78 prosenttia, on huolissaan suomalaisten sivistystasosta. Huolestuneiden osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta.
Yleissivistyksen kannalta tärkeimmät mediat suomalaisten mielestä ovat painetut ja digitaaliset sanomalehdet. Ne arvioi tärkeimmiksi 86 prosenttia suomalaisista.
Mediakentällä on oltu huolissaan nuorten lukutottumuksista.
Yleisesti ajatellaan, että nuori väestö käyttää vain kännykkää, eikä tartu sanomalehtiin juuri lainkaan.
Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sano-
malehtien ylivoima yleissivistykselle tärkeimpänä mediana korostuu mitä nuorempi vastaaja on. 15–24 -vuotiaista peräti 82 prosenttia nimeää sanomalehdet tärkeimmäksi, ja ero toiseksi sijoittuneisiin televisioon (52 %) ja Googleen (52 %) on peräti 30 prosenttiyksikköä. Iän lisääntyessä sanomalehtien ja television ero kaventuu, mutta kaikissa ikäryhmissä sanomalehdet ovat yleissivistyksen kannalta selvästi tärkein media.
Kaikkien yli 15-vuotiaiden arvioissa toiseksi tärkeimmäksi sijoittuu televisio verkkopalveluineen tuloksella 72 prosenttia ja kolmanneksi radio (55 %). Kun Google sijoittui nuorimmissa jaetulle kakkostilalle, muiden ikäryhmien kohdalla sijoitus on selvästi heikompi.
Vähiten tärkeimpiä yleissivistyksen kannalta tutkimuksen mukaan ovat blogit (4 %), verkossa olevat uutisportaalit, kuten Ampparit (7 %), sosiaalinen media (15 %) ja Google (23 %).
– Yleissivistys auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä, tukee
osallisuuttamme yhteiskunnassa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Onneksi suomalaisten mielestä yleissivistys ei ole jokin muinaishistoriallinen, arkistoissa pölyttyvä sana, vaan meille kaikille erittäin tärkeää elämäntaitoa, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
– Hyvä yleissivistys myös vahvistaa kykyämme arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta. Tämä taito on entistä kriittisempää pahantahtoisen disinformaation ja aiempaa taidokkaampien manipulatiivisten tekniikoiden käytön lisääntyessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi.
– Sanomalehdet ovat jo muutaman sata vuotta olleet sivistyksen tukijalkoja ja tulevat olemaan sitä jatkossakin. Suomalaiset ovat tässä tutkimuksessa osoittaneet tunnistavansa painettujen ja digitaalisten sanomalehtien tärkeän roolin yhteiskuntamme sivistystason vahvistajina, Kirjonen kommentoi.
Marko Vuosjoki
Tanssiva Joulukalenteri näkyy some-kanavissa ja livenä Turun seudulla
JOULU
Joulun odotuksesta tanssia tekevä Tanssiva Joulukalenteri avaa luukkunsa jo 26:tta kertaa. Joulukalenterin tuotannosta vastaa Läntinen tanssin aluekeskus yhteistyössä alueen tanssin toimijoiden kanssa. Tänä vuonna Läntinen tanssin aluekeskus juhlistaa 20-vuotista taivaltaan tanssitaiteen saatavuuden ja saavutettavuuden, sekä tanssitaiteilijoiden työllistymisen edistämisen parissa. Tanssivan Joulukalenterin vuoden teemana onkin Juhlat! Kaikkiin luukkuihin on vapaa pääsy, ja niitä voi seurata niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa Tanssivan Joulukalenterin Instagramissa ja Facebookissa, sekä Läntinen tanssin aluekeskuksen YouTube-kanavalla. Tanssivassa Joulukalenterissa on joulukuun aikana tähän mennessä nähty muun muassa Turun Seudun Tanssioppilaitoksen Turun toimipisteen tanssijoiden esitys ja Annastiina Loven Satariemu Kauppakeskus Skanssissa, Jonna Aaltosen Surujenkerää-
jä Vanhan Suurtorin Joulussa ja Hansakorttelissa sekä Tanssiteatteri ERIn otteita teoksesta Lahjojen aika ja Anniina Ukkosen Hönttä ”Hönttis” Hilpuraisen jouluseikkailu Kauppakeskus Myllyssä.
Turun Kirjastosilta on esimerkiksi myös ollut monen tanssitaiteilijan estradina Tanssivassa Joulukalenterissa. Lisäksi Läntinen tanssin aluekeskuksen Tanssikummit ovat kohdanneet Kulttuuritehdas Manillan kävijöitä ja jakaneet pieniä liikkeellisiä joululahjoja, jouluaiheisten sanojen inspiroimana.
18. Joululuukun tanssit tarjoilee Tanssistudio Centro Hansakorttelin Thaliatorilla. Veivi Kollektiivin Pelko tekee rohkeuden -esitys avautuu luukusta numero 19 Kauppakeskus Myllyn toisessa kerroksessa.
20. luukku tuo Ira Tuppuraisen Tulikko juhlatunnelmissa Turun lentoasemalle. Kirjastosillan itäisessä päädyssä päästään ihailemaan Henna-Maria Hanhinevan Lyhdynkantajaa 21. päivä. Rianna Rintamäki ja Amanda Vuori esittävät teoksensa Kalas 22. joulukuuta Apteekkimuseon
Koreografi–tanssija Jonna Aaltosen Surujenkerääjä on keijun ja enkelin välimuoto, joka haluaa jättää jälkeensä rauhaa, harmoniaa ja iloa, keveyttä ja kiireettömyyttä. Kuva: Riikka Campomanes.
Tanssiva Joulukalenteri huipentuu jouluaattona Reino-kollektiivin Eiran ja Kalevin joulurauhan toitotukseen Kirjastosillan läntisessä päädyssä tuntia ennen kuin Suomen Turku julistaa joulurauhan läheiseltä Brinkkalan parvekkeelta. Kalenterin visuaalisesta ilmeestä vastaa tänäkin vuonna Läntinen tanssin aluekeskuksen yhteistyökumppani Mainostoimisto Knok.
Katariina Mäkinen-Önsoy
JOULU
Turun Ekumeenisen joulun teemana Usko tulevaisuuteen!
rauhanvetoomuksen.
Humanitaarisen viestin tuojana on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen: ”On tärkeää tarjota resursseja ja mahdollisuuksia, jotta nuoret voivat olla osaltaan rakentamassa kestävää tulevaisuutta.”
Perinteikäs Ekumeeninen joulu Suomen Turussa -tilaisuuden taltiointi esitetään TV1:ssä jouluaattona ennen joulurauhan julistusta ja on nähtävissä sen jälkeen myös Yle Areenassa.
Usko tulevaisuuteen! -teemaisessa jouluisessa tilaisuudessa kirkkokuntien piispat ja johtajat esittävät ajankohtaisen
Ekumeenisen joulun teema korostaa meidän kaikkien vastuuta paremmasta huomisesta. Kirkkokuntien ekumeenisen rauhanvetoomuksen Tuomiokirkossa esittävät Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin ja koko Suomen ortodoksisen kirkon uusi arkkipiispa, Suomen katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrola sekä Suomen metodistikirkon piirikunnanjohtaja Soile Kasi.
Humanitaarisen viestin tuojana on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Lapsiasiavaltuutettu on oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka huolehtii siitä, että lasten oikeudet ja asema otetaan
Joulupataan
huomioon lainsäädännössä ja päätöksenteossa. – Tässä geopoliittisten konfliktien, ekologisen kriisin ja jatkuvan epävarmuuden ajassa tarvitsemme lapsia ja nuoria enemmän kuin koskaan – niin talouden ja hyvinvointivaltion kuin ilon ja toivon vuoksi. Siksi meidän on kasvatettava hellyydellä lapsia ja nuoria, jotka huolehtivat toisistaan ja ympäristöstään kestävästi ja hyvin. Sillä ilman tulevia sukupolvia meillä ei ole mitään, Pekkarinen sanoo.
Nuoret kohtaavat epävarmuutta tulevaisuudestaan, mikä näkyy osalla huolena ja mielenterveysongelmina. Menestymisen paineet ja oman paikan löytäminen kuormittavat monen arkea. Tulevaisuuden näkymät
voi tehdä raha- ja tavaralahjoituksia
Perinteiset Pelastusarmeijan Joulupadan keräyspisteet ovat avoinna aatonaattoon asti.
HYVÄNTEKEVÄISYYS
Pelastusarmeijan Joulupadat ovat kaduilla 13.–23. joulukuuta arkisin ja lauantaisin. Tavaralahjoitukset toivotaan toimitettavan suoraan Joulupadan keräyspisteinä toimiviin Pelastusarmeijan iCare- ja kirpputorimyymälöihin. Paikalliset raha- ja tavaralahjoituksia vastaanottavat joulupadat löytyvät iCare Turku Puutarhakadulta ja iCare Turku Viilarinkadulta.
Turun seudulla rahalahjoituksia otetaan vastaan Finnkinon Luxe Mylly Raisiossa, Hansakorttelissa, K-Citymarket Länsikeskuksessa, K-Supermarket Kivikukkaron edustalla, Prisma Itäharjussa, Sokos Wiklundilla, Suomalaisessa Kirjakaupassa Kauppakeskus Hansassa ja Kauppakeskus Myllyssä sekä Åbo Svens-
ka Teaterissa. Rahalahjoituksia keräykseen voi tehdä koska tahansa osoitteessa joulupata.fi. Sähköiset lahjoitustavat ovat aina voimassa. Vaikka merkittävä määrä apua jaetaan ennen joulua, jäljelle jääneillä varoilla jatketaan hyväntekeväisyystyötä ympäri vuoden.
Joulupataan kerätyt varat jaetaan ruokatarvikkeina ja lahjakortteina vähävaraisille lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille sekä muille avuntarvitsijoille ympäri Suomea.
Varoja käytetään myös erilaisiin tukitoimiin, kuten lasten leireihin sekä harrastustoimintaan ja -välineisiin. Tärkeitä ovat myös yhteisöruokailut, kuten jouluateriat, sekä joululahjat lapsille. Säästötoimet ja leikkaukset ovat tuoneet Pelastusarmeijalle lisää avustusten hakijoita. Entistä useammat ihmiset kääntyvät Pelastusarmeijan puoleen voidakseen jär-
ovat epäselvät ja ilmastonmuutos sekä taloudelliset haasteet lisäävät epävarmuutta.
Ekumeeniselle joululle tunnusomaista on upea musiikki. Turun filharmonista orkesteria johtaa TFO:n uusi kapellimestari John Storgårds ja solistina kuullaan sopraano Iirisilona Segerstamia, joka voitti viime vuonna Timo Mustakallio -laulukilpailun.
Musiikista vastaavat heidän lisäkseen Puolalanmäen musiikkilukion Chorus Iucundus -kuoro johtajanaan Timo Lehtovaara sekä kanttori Jukka Pietilä ja urkuri Markku Hietaharju. Yhteislaulujen aikana kerättävä kolehti ohjataan Kirkon Ulkomaanavulle.
Katariina Mäkinen-Önsoy
HENRIKINSEURAKUNTA
jestää joulun perheelleen. Usein kyse on yksinkertaisista perusasioista – ruokaa joulupöytään ja kenties lapsille joululahja.
Suomen perinteisin joulukeräys kotimaan vähävaraisten auttamiseksi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1906 Helsingissä. Siitä lähtien Pelastusarmeijan joulupadat ovat joka joulu keränneet apua tarvitseville ympäri Suomen.
Keräyskulut ovat jokaisessa kaupungissa pienet, sillä suuri osa työstä tehdään talkoovoimin ja vapaaehtoisten avulla. Joulupata-keräys tuottaa vuosittain noin miljoona euroa, ja sillä autetaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ympäri Suomea.
Pelastusarmeija (The Salvation Army) on kansainvälinen, kristillinen yhteisö ja hyväntekeväisyysjärjestö, joka tekee monipuolista auttamistyötä. Vuonna 1865 perustettu Pelastusarmeija on edelleen yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä, joka toimii
Vuosikymmenien saatossa Pelastusarmeijan Joulupadoista on tullut tuttu näky jouluisessa katukuvassa, ja antamisen ja auttamisen tarve elää yhä vahvana. Kuva: Pelastusarmeija.
nyt 134 maassa. Suomessa Pelastusarmeija täytti juuri 135 vuotta, ja toimintaa on yli 20 paikkakunnalla. Joulupata-keräys järjestetään yli 30 maassa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Messut ja muut jumalanpalvelukset Henrikinkirkko (Peltolantie 2) su 22.12. klo 11 Messu, ti 24.12. klo 14 Aattohartaus, ke 25.12. klo 9 Joulukirkko ja to 26.12. klo 11 Tapaninpäivän messu Ylösnousemuskappeli (Hautausmaantie 21) ti 24.12. klo 15 Aattohartaus Joulun sanoma ikoneissa -näyttely Henrikinkirkossa loppiaiseen asti, Leena Törmän maalaamat ikonit nähtävänä kirkon aukioloaikoina Muut tilaisuudet kirkolla to 19.12. klo 11–13 Joulupuurolounas, avoin ja maksuton to 19.12. klo 18 Lapsikuoro Satakielen joulukonsertti pe 20.12. klo 18 Turun NMKY:n seniorikuoron ja lauluyhtye SONO:n joulukonsertti, joht. Virpi Vähäpassi, vap.eht. ohjelmamaksu 20€ su 22.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Koivulan seurakuntakoti (Sävelkuja 3) to 19.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut www.henrikinseurakunta.
NETTISIVUILLAMME
Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella
Maalaa hiirellä uutisen teksti.
Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.
Lue uutiset isompana
Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.
Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!
Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Papin päivystys joka päivä klo 15-17 (myös jouluna)
Sunnuntaisin klo 10 Messu (Myös netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi)
Joulu Turun tuomiokirkossa
Jouluaatto 24.12. klo 11 Kaksikielinen (su-ru) musiikkihartaus klo 13.30-15.30 Domcafé auki, tervetuloa glögille! klo 16 Arkkipiispan jouluaaton hartaus, seurattavissa myös netissä: virtuaalikirkko.fi
klo 22 Jouluyön messu
Joulupäivä 25.12. klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus klo 10 Kauneimmat Joululaulut -messu klo 21 Jouluyön musiikki, klo 23 Musik i juldagsnatten
Tapaninpäivä 26.12.
klo 10 Tapaninpäivän jumalanpalvelus
Uudenvuodenaatto 31.12.
klo 23.30 Hartaus uuden vuoden kynnyksellä
Uudenvuodenpäivä 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus Loppiainen 6.1.
klo 10 Messu, saarna: Pauliina Parhiala (SLS)
TAPAHTUMAT
Behbodi esittäytyi
Häkellyttävä
LUMIKUNINGATAR
Tämänvuotisen Lumikuningatar-äänestyksen voittaja Aram Behbodi esittäytyi valtavalle yleisöjoukolle lauantaina 30. marraskuuta, kun vietettiin Turun kaupungin
n LYHYESTI
joulunavaus jätti tuhansia muistoja
suurta joulunavauspäivää. Turun Seutusanomien ja Turku Centerin järjestämän Lumikuningatarkilpailun voittanut Aram Behbodi kertoi joulunavauspäivän olleen todella jännittävä. – Aluksi minua jännitti
aivan kamalasti. Onneksi sain hetken istahtaa alas ja rauhoittua ennen jouluparaatia. Silti, kun näin sen valtavan ihmismäärän, joka oli tullut joulunavausta katsomaan, olin aivan häkeltynyt. Siinä piti hetken keräillä it-
seään, kertoi Aram ainutlaatuisesta tilanteesta. Aram kuitenkin korosti, että tilanteen jännittävyydestä huolimatta, kun jouluparaati pääsi liikkeelle, fiilikset nousivat ja päivästä jäi upeita muistoja.
– Oli niin ihanaa nähdä, miten hyvällä tuulella ja iloisia kaikki ihmiset olivat. Ja ne monet ihanat söpöt lapset, joille Lumikuningattaren näkeminen oli varmasti jotain aivan taianomaista!, hehkutti Aram.
Kuntien rooli uusiutuvan energian edistämisessä on merkittävä
Ensi kevään kuntavaaleissa päätetään paitsi suomalaisten uusiutuvan energian hankkeiden, myös Suomen talouskasvun tulevaisuudesta, muistuttaa Suomen uusiutuvat ry.
Kunnissa päätetään suoraan monista uusiutuvan energian hankkeille keskeisistä asioista ja Suomen uusiutuvat ry näkee, että kuntien päätös- ja vaikutusval-
lan tulee jatkossakin säilyä vahvana hankkeiden valmistelussa. Näin myös jokaisella kunnalla on mahdollista hyötyä energiahankkeiden tuomista eduista.
Suomen uusiutuvat ry on yhdistys, joka haluaa edistää vihreää siirtymää Suomessa. Yhdistys edustaa tuuli- ja aurinkovoiman investoijia.
Uusiutuvat ry:n mukaan tuuli- ja aurinkovoi-
mahankkeiden tuomat edut tuntuvat kunnissa, joissa ne tuovat piristystä talouteen muun muassa kiinteistöverotulojen, työpaikkojen ja muiden investointien houkuttelun muodossa. Uusiutuvan energian hankkeiden suurin hyöty kunnissa kerätään kiinteistöverotuloista. Vuonna 2024 Suomessa on 33 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kun-
n MIELIPIDE
nan kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia. Suurimmillaan osuus on Simossa, jossa vuonna 2024 noin 69 prosenttia kunnan kiinteistöveroista saatiin tuulivoimaloista.
Suomessa kuntien rooli vihreän siirtymän etenemisessä on merkittävä. – Uusiutuvan energian ja kuntien kumppanuudessa voimme todeta olevamme parempi
– Joulunavauspäivästä jää minulle valtava määrä aivan upeita, ihania muistoja. Ehdottomasti kannatti lähteä mukaan Lumikuningatar-kilpailuun, huokaisi Aram Behbodi.
Marko Vuosjoki
kuin naapurimme Ruotsi – etenkin kun puhutaan tuulivoimasta. Suomessa kunnan paikallisella demokratialla valmistellaan tuulipuiston kaavoitus, kun Ruotsissa kunnalle jää hankkeeseen vain veto-oikeus. Ansioitamme on myös kiinteistöveron Suomen malli, jossa vero kannetaan sinne, jossa uusiutuvan energian tuotanto ja sen haitat ovat. Ruotsissa vero menee valtiolle, joka tosin on ymmärtänyt nyt ottaa mallia verotuksen uudistamiseen Suomesta, edunvalvontajohtaja Matias Ollila valaisee. Suomen uusiutuvat kannustaa huomioimaan tulevien kuntavaalien vaalikeskusteluissa uusiutuvan energian merkityksen kunnille ja koko Suomelle.
Varsinais-Suomen Kokoomus ei kannata Varha-päättäjien palkkioiden korotuksia
Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen puheenjohtajisto ei kannata Turun Sanomien uutisoimia Varhan luottamushenkilöiden palkkioiden suuria korotuksia.
Hyvinvointialueilla, niin myös Varhassa, taloudellinen tilanne on erittäin haastava. Pelkästään kuluneena vuotena on käyty useita yt-neuvotteluja, yhdet alkuvuodesta ja kolmet syksyllä.
Tälläkin hetkellä ikääntyneiden palveluissa on käynnissä yt-menettelyt. Samaan aikaan on toteutettu mittavia taloudellisuus- ja tuotannollisuushankkeita, joista seuraavat ovat jo näköpiirissä.
Puheenjohtajisto näkee, etteivät suuret korotukset luottamushenkilöpalkkioihin ole perusteltuja hyvinvointialueen nykyisessä tilan-
teessa. Lisäksi nähdään, että istuvien päättäjien ei tulisi valmistella palkkioita, vaan valmisteluja tulisi tehdä puolueiden kesken ja päätöksenteon tapahtua ennen seuraavan vaalikauden alkua ja koskea tulevaa vaalikautta. Palkkioiden korotusten kanssa samaan aikaan on uutisoitu mittavista säästötoimista ikääntyneiden palveluissa. Kokoomuk-
Marko Vuosjoki
sen piirihallituksen puheenjohtajisto ei hyväksy julkisuudessa esillä olleita korotusesityksiä. Puheenjohtajisto korostaa neutraliteettia. Tulevaisuudessa palkkioiden määrittelyssä tulisi huomioida hyvinvointialan yleinen palkkiokehitys.
Anna-Leena Yli-Jama, pj Janne Aso, varapj Sauli Seittenranta, varapj Juha Rantasaari, tj
Aram
suurelle yleisölle Lumikuningattarena Turun kaupungin suuressa joulunavausjuhlassa. Kuvat: Timo Jakonen.
Lemmenvirastosta ei tunteita puutu
TEATTERI
Turun oopperataide ry valmistelee parhaillaan kahta kantaesitystä. Musiikkikomedia
Lemmenvirasto saa ensiesityksensä tammikuussa ravintola Submarinassa. Sen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Katriina Virta ja Anna Tuukkanen. Esityksessä kuullaan musiikkia renessanssiajalta nykypäivään. Osan lauluista Virta ja Tuukkanen ovat säveltäneet näytelmää varten, osa on heidän tekemiään kuorosovituksia eri aikakausien laulu- ja instrumentaalimusiikista. Kappaleiden tyylit ja tunnelmat vaihtelevat ylevästä kansanomaiseen ja haikeasta riehakkaaseen.
Luvassa on muun muassa räppiä, marssia, jenkkaa, vuorolaulua ja balladeja. Lemmenvirasto kertoo siviilivihkijä Maikun arjesta Digi- ja väestötietovirastossa. Maikku on eronnut kolmen teiniikäisen tyttären äiti, joka on pettynyt rakkaudessa. Hän vierastaa romanttista hömpänpömppää,
Lemmenviraston päärooleissa nähdään tenori Teemu Mustonen ja näyttelijä Tarja Hemminki. Kuoro-osuuksia laulavat Turun oopperakuoro ja Turun konservatorion lauluryhmä. Kuva: Maija Kantola.
ja vaikuttaa olevan immuuni flirttailulle. Maikkua tavoittelee Hane, tietokonepelien parissa viihtyvä hupparityyppi, joka ratkoo työkseen virkamiesten IT-pulmia. Hane hallitsee koodikielen, mutta hänellä on vaikeuksia sanoittaa omia tunteitaan. Juonenkäänteisiin liittyvät myös Maikun exä, Maikun kollegat ja Virastotalon muut työntekijät, kirjava joukko vihittäviä pareja sekä tietenkin hyvä haltijatar.
Vuonna 2026 nähdään niin ikään Turun oopperataide ry:n tuottama kantaesitys. Honeybunnies-oopperan libretosta
vastaa Maarit Lalli ja sävellyksestä Atso Almila. Sävellys on Almilan kolmas kantaesitettävä ooppera Turun oopperataide ry:lle.
Turun oopperataiteen edelliset kantaesitykset ovat Putkiremonttiooppera vuonna 2011, Salapoliisiooppera vuonna 2014, Kohtaamisia itsenäisyyden ajan Turussa vuonna 2017 sekä Viemäreitä ja toimareita -slapstickooppera vuonna 2020. Mikä voisi olla romanttiselle tarinalle sopivampi ympäristö kuin valtion virastotalo Turussa? Lemmenviraston esityskausi: 10.–30. tammikuuta 2025. Katariina Mäkinen-Önsoy
PALELTAAKO?
Älä palele enää! Tee oikea valinta!
Valitse Woolpower!
Woolpowerin alus- ja välikerrosvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original. Tämä materiaali kehitettiin 1970-luvun alussa yhteistyössä Ruotsin armeijan, tutkijoiden, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Nykyään Woolpowerin tuotteita käyttävät puolustusvoimien ja poliisin yksiköt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa
Ullfrotté Original on ainutlaatuinen ja kestävä tekstiili, joka on valmistettu hienokuituisesta merinovillasta, polyamidista ja polyesteristä. Kankaan tekee erityiseksi se, että noin 80 % materiaalin tilavuudesta on ilmaa. Ilma on ihanteellinen eriste, jolla on valtava rooli kankaan toiminnallisessa rakenteessa. Ilma lukitsee kehon oman lämmön kankaaseen. Samalla ilmava materiaali antaa kosteuden haihtua täydellisesti ja ohjaa sen pois ihon pinnalta. Tiheästi neulotun kankaan pinta on sileä eikä kutita ihoa. Ullfrotté Original pitää kehon lämmön jopa märkänä. Woolpower Ullfrotté Original -kankaasta valmistetuilla tuotteilla on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; ne ovat antibakteerisia ja vaativat vain vähän huoltoa. Yleensä pelkkä tuuletus riittää, mutta vaatteet kestävät myös konepesua max 60 asteessa sekä rumpukuivausta.
