Kansanmaskin tarkoitus

n Pääkirjoitus Eläkeputkesta

Vaikka korona uhkaa edelleen voimakkaasti elinkeinoelämää Suomessa, ei hallitus voi jättää hallitusohjelmansa kärkitavoitettaan, työllisyyden parantamista, huomioimatta.

Valtiovarainministeriön virkamiesmuistossa esiteltiinkin viime viikolla uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä. Etenkin eläkeputken poistaminen on herättänyt kovasti keskustelua. Palkansaajajärjestöt eivät luonnollisesti esityksestä innostu, kun taas Elinkeinoelämän Keskusliitto seisoo vahvasti esityksen takana.

Virkamiesmuiston mukaan ”Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa esitetään Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä.”

Eli suomennettuna, niin sanottu eläkeputki poistettaisiin käytöstä.

Eläkeputkessa on kyse siitä, että työtön ikääntynyt henkilö voi saada työttömyyspäivärahaa niin sanotuilta ”lisäpäiviltä” 500 päivän täytyttyä, jos on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän työttömyyden täyttymistä. Vuosina 1957-1960 tämä ikäraja on 61 vuotta, vuoden 1960 jälkeen syntyneillä 62 vuotta. Lisäpäivät jatkuvat 65 ikävuoteen asti, jolloin työtön voi siirtyä eläkkeelle.

Ruotsissa, missä vastaavaa mallia ei ole, yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on huomattavasti Suomea korkeampi.

Eläkeputken poistamisen uskotaan vahvasti lisäävän iäkkäiden ihmisten pysymistä työelämässä, joten sillä varmasti olisi jonkinlaista vaikutusta työllisten määrään. Jos tähän lähdetään, toivottavasti satsataan voimakkaasti myös ihmisten työkyvyn säilyttämiseen ja terveyden ylläpitoon.

Poliitikot ovat olleet toistaiseksi varsin vaitonaisia esityksestä, ja mielenkiinnolla odotankin, mitä syksyn budjettiriihi tuo tullessaan.

Oma ajatukseni on, että jos eläkeputken poistosta tulee hallituksen ykkösase työllisyystilanteen kehittämiseksi, kovin helpon tien johtavat poliitikot valitsevat. Eikö työllisyyden pysyväksi parantumiseksi pitäisi luoda uusia työpaikkoja, tarjota asiantuntevaa palvelua, jotta ihmiset löytäisivät itse lleen sopivia uravalintoja ja; eikö pitäisi satsata erityisen voimakkaasti nuorten työllistymiseen – nuorillahan on edessään kymmenien vuosien työurat.

Marko Vuosjoki

Taksia tilaamassa, part I

Tuli tuossa mieleeni, kuinka nykyaikana vääriin numeroihin soittaminen on äärimmäisen harvinaista, kun meillä jokaisella on simmit ja puhelimen muistit täynnä numeroita. Osa elämän hauskuuksista on tälläkin saralla kuollut lähestulkoon sukupuuttoon siis. Aikoinaan –silloin kun maailma oli vielä mustavalkoinen ja asioita kutsuttiin juuri niillä nimillä, joilla niitä kutsuttiin ilman, että joku jatkuvasti pahoitti mielensä– lankapuhelinnumeromme oli lähestulkoon sama kuin paikallisen taksin, ja luonnollisesti näitä vääriin numeroihin soittoja tuli paljon. Jopa niin paljon, että hetken pohdimme jo numeronvaihtoa. Puhelinnumerouudistus paikallisesti oli pelastus ja taksisoitot loppuivat. Kun näistä virhesoitoista on kulunut jo iso tovi, niin rikoksenikin kuvitteellisen taksin lähettelyistä, kun aina ei jaksanut hokea väärään numeroon soitosta mitään, on varmaankin vanhentunut. Mitäkö silloin tein. No, yksi esimerkki on yhdeltä perjantai-illalta vuodelta mämmi ja kerma: Puhelin pirisi vaativasti. – Rake puhelimessa, vastasin tavanomaisesti ja hiukan jo tulevaa mielessäni ennakoiden. – Joo… saisko taksin osoitteeseen (tähän voi kuvitella uusikaupunkilaisosoitteen). Tässä kohtaa kasvoivat ne pienet suloiset sarvet otsalohkoon meikäläisellä ja kaksitahtimopo lähti käsistä. – Vai taksia tarvitsette, kysyin kohteliaasti. – Joo, pitäisi kaupungille päästä hiukan juhlimaan, toteaa selvästi hieman perjantaifiiliksessä oleva, ilmeisesti silloinen osvalainen. Eli nykyäänhän nämä tunnetaan autotehtaan viittasankareina. – Perhana, teillä kävikin tuuri. n Mielipide Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista on mukana urheiluseurojen toiminnassa. Harrasteliikunnalla ja tavoitteellisella kilpaurheilulla molemmilla on huomattava terveydellinen merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun sekä kehitykseen. Suomessa on noin 10 000 toimivaa urheiluseuraa, joiden merkitys erityisesti lasten ja nuorten harrasteliikunnan ja kilpaurheilun mahdollistajina on nykyisin korvaamaton. Seurassa harrastaminen toimii liikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä sekä liikuntaan sosiaalistajana, millä on myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia myös lapsuus- ja nuoruusajan jälkeen. Viime vuosina liikunnan ja urheilun eettiset kysymykset ovat nousseet yleiseen keskusteluun uudella tavalla, kun Suomessa ja maailmalla on uutisoitu syrjinnästä, kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta. Myös seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallan kokemuksista on raportoitu. Väärinkäytöksiä on tapahtunut monien eri urheilulajien piirissä sekä joukkue- että yksilöurheilussa. Kohteena on ollut myös lapsia ja nuoria, joilla on aina oltava oikeus liikkua ja urheilla turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä. Lapsen suojelu väkivallalta, loukatuksi tulemiselta ja syrjinnältä on yhteiskunnan lakisääteinen velvollisuus. Valtion liikuntaneuvosto on ottanut alkuvuodesta 2020 kantaa syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käytökseen liikunnassa ja urheilussa. Liikuntaneuvosto esittää useita toimenpiteitä, jolla asiaan voidaan puuttua kaikilla toiminnan aloilla. Toimenpiteinä liikuntaneuvosto esittää mm. valmentajien – Ai niinku miten? – Meillä sattuu olemaan nyt vapaana Mersua, Saapia, Tojotaa ja Volvoa. Ainakin. – Mitä niinku sitten? Voinko mä niinku valita merkin? Tässä kohtaa lievänlainen innostus kuulsi oluthuuruisessa taksitilaajan äänessä. Selvästi piristin miestä automerkkejä listailtuani. Sellainen päivänpiristäjä kun olin jo silloin. – Kyllä. Olemme pyrkineet parantamaan asiakaspalveluamme ja nykyään maksava asiakas voi valita taksinsa merkin. Ei kai kukaan inhoamassaan automerkissä halua matkaansa taittaa. Puhelimen toisessa päässä oli hetken hiljaista. Vain pieni mumina paljasti, ettei linja ollut katkennut. – Mmmm… mmmm…. no tota… hitto… otetaan Mersu, jos sulla sellainen siellä on, ”asiakkaani” totesi myhäillen. – Selvä juttu, pistetään yksi Mersu. Ja väri oli? Nyt hiljaisuus kesti edellistä kauemmin. – Täh? Ai niinku minkä värinen mersu. Oikeestiko? Hämmentynyt, aiemmin oluthuuruinen ääni alkoi selkiytyä kuin päivä aamu-usvan jälkeen. – Mersujen osalla meillä on juuri nyt tarjolla musta, valkoinen ja limenvihreä. Valitettavasti väriskaalamme on hieman rajallinen tällä kertaa, pahoittelin, ettei minulla ollut tarjota mitään värikarttaa. – Saakelen, saakele, laita kuule musta mersu tulemaan, niin päästään baariin niinku tyylillä, mies totesi intoa uhkuen. – Joo, selvä laitetaan saman tien tilaukseen, totesin ja tein ymmärrettävästi pienen lisäyksen: – Saattaa mennä tovi, joten ei kannata hermostua. – Eii…. hyvää kannattaa aina hiukan venttailla, kuului vas

Syrjintää, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskeva toimintamalli kuntien avustusten ehdoksi

taus ennen kuin katkaisin linjan. ja seuratoimijoiden osaamisen kehittämistä koulutuksilla sekä liikunnan ja urheilun parissa toimivien henkilöiden sitouttamista sääntö- ja sopimuskäytäntein eettisesti kestäviin toimintatapoihin. Moni urheilun lajiliitto onkin jo osaltaan tehnyt näitä toimenpiteitä tai on edistämässä niitä. Valtion liikuntaneuvoston kannanoton mukaan epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä siihen puuttumiseksi julkista tukea saavilla seuroilla olisi oltava käytössä toimintamalli syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Ehdotamme, että kaikki kunnat kirjaavat syrjintää, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskevan toimintamallin laadulliseksi ehdoksi seuroille jakamiin avustuksiinsa, jotta urheiluseurat loisivat kyseisen mallin ja ottaisivat sen aktiivisesti käyttöönsä. Tällä vaikuttavalla ja lähellä käytännön seuratoimintaa tapahtuvalla toimenpiteellä voimme turvata lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukevan ympäristön harrasteliikunnassa ja kilpaurheilussa.

Iina Antinluoma Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry

Anu Aaltonen Piritan Kokoomusnaiset ry