Evaluation Minutes – International Architecture Competition for the Museum of History and the Future

Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva, eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.

Turku is an interesting and boldly evolving European city of universities and culture, and a good place for people to live and succeed together.

50 000 opiskelijaa students

1229 per. est.

161 julkista taideteosta public artworks

Turku, maailman kauneimman saariston pääkaupunki

Turku, capital of the most beautiful archipelago in the world

13 ammatillisesti hoidettua museota professional museums

30 kaupunkipuistoa city parks

130 kansallisuutta nationalities

1 Aurajoki Aura River

000 asukasta residents

Turku on Suomen vanhin kaupunki, jossa historia on vahvasti läsnä. Samalla se on yksi elinkeinoelämän, tieteen ja kulttuurin keskuksista Suomessa.

Turku alkoi kasvaa jo 1200-luvulla Aurajoen suistoon. Aurajoki on Turun sydän: jokivarsi on suosittu ulkoiluympäristö ja joen varrella on monia tunnettuja nähtävyyksiä, arvostettuja ravintoloita ja viihtyisiä oleskelupaikkoja. Joki on myös väylä Turun edustan ainutlaatuiseen saaristoon. Saaristomeren 40 000 saarta ja luotoa tekevät Ruotsiin johtavasta merireitistä hivelevän kauniin.

Merellisen sijainnin ansiosta monet uudet aatteet ja suuntaukset ovat saapuneet Euroopasta ensimmäisenä Turkuun. Täällä ne on omaksuttu ja täältä ne ovat levinneet muualle Suomeen.

6 korkeakoulua institutes of higher education

Tämän päivän Turku on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kaupunki. Turku on tunnettu

erityisesti vahvasta meri- ja valmistavasta teollisuudesta, lääkekehityksestä, bio- ja kiertotaloudesta sekä luovista aloista.

Turussa yhdistyvät suuren kaupungin monipuoliset palvelut ja pikkukaupungin elämisen helppous: laaja-alaiset työ- ja opiskelumahdollisuudet, tasokkaat palvelut, lyhyet välimatkat ja edullinen asuminen. Kaupungin keskustaa kehitetään viihtyisänä ja elinvoimaisena kohtaamispaikkana, jossa luonto ja rakennettu ympäristö sekä erilaiset elämykset ja palvelut täydentävät saumattomasti toisiaan.

Turku täyttää vuonna 2029 kunniakkaat 800 vuotta. Sama vuosi on tavoitevuosi kaupungin hiilineutraaliudelle. Turussa panostetaan kestävään kaupunkikehitykseen ja varmistetaan hyvinvoiva kotikaupunki myös tuleville turkulaisille.

Turku is Finland’s oldest city, where history is strongly present. At the same time, it is one of the centres of business, science and culture in Finland.

other parts of the country. Today, Turku is a city with a diverse economic structure. It is particularly well-known for its strong maritime and manufacturing industries, pharmaceutical development, bio and circular economy, and creative industries.

Turku began to grow already in the 13th century around the estuary of the Aura River. Aura River is the heart of Turku: the riverside is a popular environment for outdoor activities, with many well-known sights, prestigious restaurants and pleasant seating areas. The river is also a route to the unique archipelago off the coast of Turku. The 40,000 islands and islets in the Archipelago Sea make the sea route leading to Sweden breathtakingly beautiful.

Thanks to its maritime location, Turku has been the entry point for many new ideas and trends from Europe to Finland. Here they have been adopted and spread to

Turku combines the versatile services of a large city and the ease of living of a small town: extensive work and study opportunities, high-quality services, short distances and affordable housing. The city centre is being developed as a pleasant and vibrant meeting place, where nature and the built environment, as well as various experiences and services, complement each other seamlessly.

The City of Turku will celebrate its 800th anniversary in 2029. That same year is the target year for the city’s carbon neutrality. Turku is investing in sustainable urban development, ensuring a healthy hometown also for future Turku residents.

Sisällysluettelo

PORMESTARIN TERVEHDYS

1 KILPAILUN YLEISTIEDOT 8

Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus .................. 8

2 KILPAILUN TAVOITTEET .......................... 10

3 KILPAILUKUTSU ....................................... 12

Osallistuminen kilpailuun ..................................... 12

Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelma 12

Tuomaristoasiantuntijat........................................ 12

Kilpailun kulku 13

Kilpailua koskevat lisätiedot ................................. 13

Kilpailuseminaari ja tutustuminen

kilpailualueeseen ................................................. 13

Kilpailuehdotukset 13

Kilpailuehdotusten julkisuus ja kaupunkilaisten kuuleminen 13

Tuomariston työskentely ...................................... 13

4 KILPAILUEHDOTUSTEN

ARVOSTELUPERUSTEET ........................ 14

5 KILPAILUN YLEISARVOSTELU ............... 15

Kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sovittaminen 15

Sisäänkäynnit ja ulkotilat ..................................... 15

Arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut 16

Yleisöpalvelu- ja vuorovaikutustilat 16

Näyttelytilat ......................................................... 17

Pääsisäänkäynti ja huoltoreitit 17

Kokonaistaloudellisuus, edellytykset elinkaari-

tavoitteiden täyttymiseen ja ekologisuus 17

Kulttuurisen vetovoiman vahvistaminen ............... 18

Yleisökommentit 19

6 EHDOTUSKOHTAINEN ARVOSTELU ...... 20

Palkintoluokka ..................................................... 22

Yläluokka 124

Ehdotuskohtainen arvostelu ................................ 160

Kärjen töiden kustannus- ja rakennetarkastelusta ........................................... 168

7 KILPAILUN RATKAISU ............................. 170

Päätös palkintojen jakamisesta............................ 170

Tuomariston suositukset jatkosuunnitteluun ........ 171

Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus .......................... 171

Nimikuorten avaus 172

MESSAGE FROM THE MAYOR OF TURKU

1 GENERAL INFORMATION ABOUT THE COMPETITION .................................. 8

The organiser, nature and purpose of the competition ................................................... 8

2 OBJECTIVES OF THE COMPETITION .... 10

3 COMPETITION INVITATION ..................... 12 Participation

Pormestarin tervehdys

A message from the Mayor of Turku

Turku, kulttuurikaupunki

maailman kauneimman

saariston sylissä

Merellisen sijainnin ansiosta Turku on kautta historiansa ollut erilaisten ihmisten, aatteiden ja ajatusten kohtauspaikka. Kansainvälisenä kulttuurikaupunkina olemme aina paitsi ammentaneet upeasta historiastamme myös omaksuneet ennakkoluulottomasti uutta.

Me Turussa uskomme, että kulttuuri ei ole vain hyvien aikojen luksusta, vaan hyvien aikojen luoja. Uskomme kulttuurin ja taiteen voimaan luoda uudenlaista ja mielenkiintoista kaupunkia. Siksi teemme tulevien vuosien aikana kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellisen suuret strategiset investoinnit kulttuuriin. Osa tätä kokonaisuutta on myös upea Historian ja tulevaisuuden museo.

Museon poikkeuksellisen korkeatasoinen arkkitehtuurikilpailu sijoittui täysin uniikkiin ympäristöön, jossa niin historia ja tulevaisuus kuin kaupunki ja merikin kohtaavat. Kaupunkia halkova Aurajoki avautuu kilpailualueen edustalla ainutlaatuiseen ja silmiä hivelevän kauniiseen saaristoon, joka yhdistää Turun ja Suomen Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Museosta syntyykin taidokkaan arkkitehtonisen suunnittelun kautta myös luonteva osa

joen ympärille levittäytyvän Kulttuurirannan kulttuurirakennusten helminauhaa.

Arkkitehtuurikilpailu keräsi poikkeuksellisen suuren osallistujajoukon ympäri maailmaa ja palkittavat teokset valittiin peräti 401 ehdotuksen joukosta. Kaikissa palkituissa töissä yhdistyivät kunnianhimoinen ja samalla paikkaansa istuva arkkitehtuuri sekä sisätilojen eri käyttötarkoitusten toimivat järjestelyt. Kilpailuehdotukset arvosteltiin kilpailusalaisuutta noudattaen, mutta kun tuomariston jo tehtyä päätöksensä, palkittujen töiden kuoret avattiin, niin kävi ilmi, että voittajatyön taustalta löytyi turkulaisia voimia. Voittajateos käy myös vahvaa vuoropuhelua keskiaikaisen Turun linnan kanssa ja onnistui hienosti kiteyttämään alueen uniikin identiteetin.

Suomen vanhimpana kaupunkina Turku täyttää vuonna 2029 jo kunniakkaat 800 vuotta. Silti emme ole kaupunki, joka pelkästään elää historian keskellä, vaan jossa uutta ja innostavaa historiaa tehdään joka päivä. Historian ja tulevaisuuden museo onkin hieno kunnianosoitus tälle ajatukselle ja juhlavuottaan lähestyvälle Turulle.

Minna Arve Pormestari Turun kaupunki

Turku, a cultural city nestled within the world’s most beautiful archipelago

Thanks to its maritime location, Turku has historically been a meeting place for diverse people, ideas, and ideologies. As an international cultural city, we have always drawn from our rich history while also embracing new innovations with an open mind.

In Turku, we believe that culture is not merely a luxury when times are good but a generator of them. We trust in the power of culture and art to shape a vibrant and intriguing city. This is why, in the coming years, we are making exceptionally large strategic investments in culture on an international scale. Part of this endeavor is the magnificent Museum of History and the Future.

The museum’s exceptionally high-quality architectural competition was set in a truly unique environment, where history and the future, as well as the city and the sea, converge. The Aura River, which flows through the city, opens into a stunning and picturesque archipelago, linking Turku and Finland with Sweden and the rest of Europe. Through skillful architectural design, the museum becomes a natural part of the cultural buildings lining the riverbank, forming a beautiful cultural string of pearls.

The architectural competition attracted an exceptionally large number of participants from around the world, and the winning entries were selected from no fewer than 401 submissions. All the awarded works combined ambitious yet contextually appropriate architecture with well-functioning layouts for various interior purposes. The competition proposals were evaluated under strict confidentiality, but once the jury had made its decision and the envelopes of the winning entries were opened, it was revealed that the winning design came from local talents in Turku. The winning work also engaged in an intense dialogue with the medieval Turku Castle and successfully encapsulated the unique identity of the area.

As the oldest city in Finland, Turku will proudly celebrate its 800th anniversary in 2029. Yet, we are not a city that merely dwells on its history; we create new and exciting history every day. The Museum of History and the Future is a splendid tribute to this idea and to Turku as it approaches its jubilee year.

Minna Arve Mayor City of Turku

Kilpailualueen sijainti Turussa.

The location of the competition area in Turku

Kilpailun yleistiedot 1

General information about the competition

Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus

Turun kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto ry SAFA:n kanssa kaikille avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun

Historian ja tulevaisuuden museon uudisrakennuksen suunnittelusta.

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Historian ja tulevaisuuden museon toteuttamiselle arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus, jossa esteettiset, toiminnalliset ja teknistaloudelliset ratkaisut sekä kestävän kehityksen tavoitteet on sovitettu tasapainoisesti ja sijaintipaikan historiaa ja ympäristöä huomioiden.

Kilpailuohjelmassa kerrottiin, että Historian ja tulevaisuuden museo tulee olemaa Turun uudistuvan Linnanniemen alueen ensimmäisiä uudisrakennuksia. Museon päänäyttely tulisi kertomaan Turun kaupungin ja sen kaupunkilaisten historioista hyödyntäen Turun kaupungin kokoelmia, uusimpia tarinankerronnan tapoja ja teknologioita sekä tiedekeskusmaista tekemällä oppimista. Museon tuotantojen lisäksi rakennus toimisi alustana kumppaniensa tapahtumatuotannolle, juhlille, kokouksille sekä esittävälle taiteelle. Museon huoneistoalaksi osoitettiin 7 000 m² ja kilpailuohjelman tilaohjelmaa tuli noudattaa suunnittelussa.

Kilpailualueen sijainti pohjautui Linnanniemen kansainvälisen ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Kolme palaa”. Museon uudisrakennus tulisi sijoittumaan alueella kohtaan, jossa Aurajoki laskee Linnanaukon ja Pitkänsalmen merenlahtiin. Alueen tulevista muutoksista kerrottiin muun muassa Linnapuiston laajentamisesta rantaan asti, junaradan siirtämisestä puistoalueelta ja rannan kävelyreitin jatkamisen niemen kärkeen asti. Kilpailualue jatkui rantaan asti, ja sen alueelle oli mahdollista sijoittaa satama- tai hulevesiallas. Suunnittelussa tuli myös huomioida uudisrakennuksen ulkotilat ja niihin osoitetut toiminnot, sisäänkäynnit, huoltoreitit sekä osoittaa taiteen paikat.

Alue kuuluu yleiskaavan arvokkaaseen maisema-alueeseen. Museorakennus tuli suunnitella niin, että se kunnioittaisi Turun linnaa alueen kiistattomana maamerkkinä. Linnan ympäristö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kilpailualueen lähiympäristössä muita arvokkaiksi rakennettuja ympäristökohteita ovat Varrantiinimakasiini (Hotel Sea port), Linnankatu 76 ja Turun rautatieympäristöt. Museon rakentamista tulee ohjaamaan Historian ja tulevaisuuden museon kaavanmuutos.

Kilpailun voittajan esittämä ehdotus tullaan toteuttamaan allianssihankkeena, jossa kilpailun voittaja on yksi allianssin osapuolista. Kilpailuohjelmassa museon rakentamisen tavoiteaikatauluksi ilmoitettiin rakennusvaiheen aloitus vuoden 2027 aikana, rakennuksen valmistuminen 2029 ja museon avautuminen yleisölle vuonna 2030.

The organiser, nature and purpose of the competition

The City of Turku organised an international architectural competition for the design of the Museum of History and the Future in cooperation with the Finnish Association of Architects SAFA.

The purpose of the competition was to find an architecturally high-quality design totality for the implementation of the Museum of History and the Future, in which aesthetic, functional and technical-economic solutions and sustainable development goals have been balanced and which consideration is given to the history and environment of the location.

The competition programme stated that the Museum of History and the Future will be one of the first new buildings in Turku’s renewal of the Linnanniemi area of the city. The museum’s main exhibition will be a presentation of the history of the city of Turku and its inhabitants, drawing on the collections of the City of Turku, the latest storytelling methods and technologies, and sciencecentre-type learning-by-doing. Besides its own productions, the museum would serve as a platform for the event productions, celebrations, meetings and performing arts of its partners. The museum has been allocated an area of 7,000 m² and competition entries had to follow the competition programme in the planning.

The location of the competition area was based on the winning proposal of the previous international Linnanniemi idea competition, ”Three pieces”. The new museum building would be located in the place where the

River Aurajoki flows into the Bay of Bothnia and Pitkänsalmi sea bays. The future changes in the area were notified to the extent of the expansion of the Linnapuisto Park to the shore, moving the train track from the park area, and the extension of the shore’s walking route to the tip of the peninsula. The competition area continued to the shoreline, and it was possible to place within the area a harbour or stormwater basin. The outdoor spaces of the new building and the activities assigned to them, entrances, service routes and the locations of artworks were also requested to be taken into account in the plan.

The area is part of the valuable landscape area in the local master plan. The museum building had to be designed in such a way that it would respect Turku Castle as the undisputed landmark in the area. The surroundings of Turku Castle are a Nationally Significant Built Cultural Heritage Site. Other valuable environmental sites in the vicinity of the competition area include Varrantiinimakasiini (Hotel Sea port), Linnankatu 76, and the Turku railway environments. The construction of the new museum will be guided by the plan change for the Museum of History and the Future.

The winning competition entry will be implemented as an alliance project, in which the winner of the competition is one of the alliance parties. In the competition programme, the target timetable for the start of the construction of the museum was announced to be during 2027, the completion of the construction in 2029, and the opening of the museum to the public in 2030.

Uusi museo tulee sijoittumaan Aurajoen rantaan.

The new museum will be situated on the bank of the Aura River.

2

Kilpailun tavoitteet

Objectives of the competition

Vetovoimainen kohde arvokasta ympäristöä ja sen historiaa kunnioittaen

Kilpailun tavoitteena oli löytää kansainvälisesti kiinnostava ja arkkitehtonisesti poikkeuksellinen Historian ja tulevaisuuden museo, joka sijoittuu alueelle kokonaiskehitystä tukevalla tavalla. Lähellä toisiaan sijaitsevat Merikeskus Forum Marinum, Turun linna ja uusi museo tulevat muodostamaan uuden vetovoimaisen museokeskittymän.

Museo osana kaupunkikuvaa

Uusi museo sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja tulevaisuudessa myös kansalliseen kaupunkipuistoon. Suunnittelun lähtökohtana oli muodostaa museon uudisrakennuksesta ja Turun linnasta alueen identiteettiä merkitsevä kokonaisuus niin, että uusi museo kunnioittaa Turun linnaa alueen historiallisena maamerkkinä, ja asettuu luontevasti osaksi uudistuvaa korttelirakennetta.

Tilaa uudenlaiselle

museotoiminnalle

Historian ja tulevaisuuden museo katsoo mahdollisiin tulevaisuuksiin historian avulla ja tarkastelee historiaa rohkeasti tulevaisuuden näkökulmista. Historian ja tulevaisuuden museon toiminnan lähtökohdaksi nimitettiin kilpailuohjelmassa laajaa yleisöä kiinnostava kohtaamisen paikka, turvallinen, esteetön ja

yhdenvertaisuutta tukeva rakennus, jonka tilat joustavat monenlaisiin käyttötarkoituksiin ja tilanteisiin.

Ilmastokestävästi rakennettu museo

Museohankkeessa täytetään Turun kaupungin ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelman 2029 tavoitteet, joissa uusien toimitilojen hankinnassa energiatehokkuus on nostettu yhdeksi ratkaisevaksi kriteeriksi. Museon suunnittelussa tuli huomioida elinkaaren hiilijalan- ja hiilikädenjälki, energiatehokkuus ja siniviherkerroin, sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvät ratkaisut meriveden nousun ja hulevesien osalta.

Saavutettavuus sekä

turvallinen ja sujuva liikkuminen

Museon uudisrakennuksen suunnittelussa tuli huomioida esteettömyys sekä yhdenvertaisuuden tukeminen. Kilpailuohjelmassa kerrottiin, että museorakennuksen tulee olla saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja joukkoliikenne, kävely ja pyöräily tulevat olemaan keskeisimpiä liikkumismuotoja alueelle. Museorakennuksen tulisi liittyä luontevasti jokirannan ja Toisen poikkikadun jalankulun ja pyöräilyn väliin, sekä huomioida jokiliikenteen yhteydet. Näiden lisäksi myös huoltoliikenne tulisi olla turvallisesti ja toimivasti otettu suunnittelussa huomioon.

An attractive site, respecting the valuable environment and its history

The aim of the competition was to find an internationally interesting and architecturally exceptional Museum of History and the Future, which would find its place in the area in a manner that supports the overall development. Forum Marinum Maritime Centre, Turku Castle and the new museum are close to each other and will form a new attractive museum cluster in Turku.

Museum as part of the cityscape

The new museum will be part of a nationally valuable landscape area and, in the future, also part of a national urban park. The starting point for the design was to combine the museum’s new building and Turku Castle as an entity signifying the identity of the area, so that the new museum would respect Turku Castle as the historic landmark of the area and naturally become part of the renewal of the block structure.

Space for new types of museum activities

The Museum of History and the Future looks at possible futures through history and boldly examines history from the perspective of the future. The competition programme stated that at its core the Museum of History and the Future should be an interesting

meeting place for a wide audience and a safe, accessible and equality-promoting building, the facilities of which are flexible for various purposes and situations.

Climate-resiliently built

museum

The museum project meets the objectives of the City of Turku Sustainable Energy and Climate Action Plan 2029, in which energy efficiency has been highlighted as one of the key criteria for new premises. The planning of the museum had to consider its life cycle’s carbon footprint and carbon handprint, energy efficiency and blue-green coefficient, as well as solutions related to climate change preparedness for the rise of the sea level and stormwaters.

Accessibility and safe and smooth mobility

Accessibility and the support of equality had to be given consideration in the planning of the new museum building. The competition programme stated that the museum building must be accessible by all modes of transport, and public transport, walking and cycling will be the most important modes of transport in the area. The museum building should fit naturally between the riverbank and the pedestrian and cycling paths of Toinen poikkikatu and should take into account the river traffic connections. In addition to these, maintenance traffic should also be taken into account in planning safely and effectively.

Kilpailukutsu 3 Competition invitation

Osallistuminen kilpailuun

Kilpailu oli kaikille avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuun saivat osallistua yksittäiset henkilöt ja työryhmät. Kilpailukielinä toimivat suomi ja englanti.

Vähintään yhdellä työryhmään kuuluneella henkilöllä tuli olla oikeus harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan. Kilpailun jälkeisessä suunnitteluvaiheessa työryhmässä vaaditaan olemaan mukana henkilö, jolla on pätevyys toimia hankkeen pääsuunnittelijana sekä suomen kielen taitoinen henkilö.

Kilpailun palkintolautakunnan jäsenet, sihteeri ja näiden yhtiökumppanit olivat esteellisiä osallistumaan kilpailuun. Esteellisiä ovat myös kilpailuhankkeen valmisteluun tai siihen liittyvään osallistuneet henkilöt ja heidän yhtiökumppaninsa.

Kilpailun osallistuessaan kilpailuehdotuksen tarjoajan tuli vakuuttaa, ettei Euroopan unioni tai Yhdistyneiden kansakunnat ole asettanut pakotteita, jotka kohdistuisivat tarjoajaan tai tulevaan työhön välittömästi tai välillisesti.

Kilpailu oli Suomen hankintalain mukainen suunnittelukilpailu. Kilpailusta julkaistiin hankintailmoitus TED-tietokannassa osoitteessa ted.europa.eu.

Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelma

Kilpailussa noudatettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä. Kilpailuohjelma liitteineen oli kilpailun järjestäjien, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliito SAFA:n kilpailutoimikunnan hyväksymä.

Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen verkkosivut: historianmuseo.fi

Tuomaristoasiantuntijat

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat:

Kilpailun järjestäjän nimeäminä:

• Minna Arve, pormestari, tuomariston puheenjohtaja

• Ulla Achrén, Turun kaupunginhallituksen jäsen

• Alice Girs, Turun kaupunginvaltuuston jäsen

• Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

• Paula Keskikastari, kaavoituspäällikkö

• Anu Laitila, kulttuurijohtaja

• Leevi Luoto, tilapalvelujohtaja

• Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja / Petteri Järvi, museopalvelujohtajan sijainen (tuomaristossa 1.4.2024 alkaen)

• Kimmo Suonpää, kaupunkirakentamisjohtaja

• Mari Virtanen, arkkitehti

Participation in the competition

The competition was an open international architectural competition. Both individuals and teams were allowed to participate in the competition. The competition languages were Finnish and English.

At least one member of the team had to have the right to practise the profession of architect in their own country. In the postcompetition planning phase, the working group is required to include a person who is qualified to act as the main designer of the project as well as a person with Finnish proficiency.

The members and secretary of the competition jury and their partners were disqualified from participating in the competition. Persons involved in the preparation of the competition project or related decision-making, as well as their partners, were also disqualified.

To participate in the competition, the participant had to declare that neither the European Union nor the United Nations had imposed sanctions directly or indirectly on the tenderer or on their future work.

The competition was a design competition in accordance with the Finnish Act on Public Procurement and Concession Contracts. A contract notice was published in the TED database at ted.europa.eu.

Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä:

• Claudia Auer, arkkitehti SAFA

• Simo Paavilainen, arkkitehti SAFA, professori emeritus

Competition rules and the competition programme

The competition complied with the competition rules of the Finnish Association of Architects (SAFA). The competition programme and its attachments were approved by the competition organisers, the competition jury and the Finnish Association of Architects’ competition committee.

The website of the Museum of History and the Future project: historianmuseo.fi

The competition jury

The competition jury was comprised of the following members:

Appointed by the competition organiser:

• Minna Arve, Mayor, Chair of the jury.

• Ulla Achrén, member of Turku City Board.

• Alice Girs, member of Turku City Council.

• Timo Hintsanen, Director of Urban Planning.

• Paula Keskikastari, Planning Manager.

• Anu Laitila, Director of Culture.

• Leevi Luoto, Facility Services Manager.

• Juhani Ruohonen, Director of Museum Services / Petteri Järvi, Deputy Director of Museum Services (jury member since 1 April 2024)

• Kimmo Suonpää, Manager of Urban Construction.

• Mari Virtanen, architect.

klo 10-12, joka myös välitettiin verkkolähetyksenä. Tilaisuuden jälkeen paikallaolijoilla oli mahdollisuus tutusta kilpailualueeseen klo 13-14 välillä järjestetyllä kiertokäynnillä.

Tuomariston vaitiolovelvollisena sihteerinä toimi arkkitehti Jussi Vuori, JADA oy.

Tuomariston jäsenistä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusääntöjen tarkoittamia ammattijäseniä ovat Timo Hintsanen, Paula Keskikastari, Leevi Luoto, Kimmo Suonpää, Mari Virtanen, Claudia Auer ja Simo Paavilainen. SAFA:n kilpailusääntöjen mukaisesti äänten enemmistö oli ammattijäsenillä.

Kilpailun kulku

Kilpailu alkoi 4.9.2023 ja päättyi 16.1.2024.

Kilpailua koskevat

kysymykset ja lisätiedot

Kilpailijoilla oli mahdollisuus esittää kilpailua koskevia kysymyksiä. Kysymykset tuli esittää 20.10.2023 klo 14.00 mennessä kilpailun verkkosivujen kautta. Määräaikaan mennessä kysymyksiä saapui 334 kappaletta. Kaikki kysymykset ja kilpailun järjestäjien niihin antamat vastaukset julkaistiin kilpailun verkkosivuilla 24.11.2023.

Kilpailuseminaari ja tutustuminen kilpailualueeseen

Kilpailijoille järjestettiin englanninkielinen kilpailuseminaari Turun linnassa 28.9.2023

Kilpailuehdotukset

Määräaikaan mennessä verkkopalvelun kautta kilpailuun toimitettiin 404 ehdotusta, joiden joukossa oli kolme aineistoltaan hyvin puutteellista ehdotusta, nämä hylättiin. Arvosteluun hyväksyttiin 401 edotusta.

Kilpailuehdotusten

julkisuus ja kaupunkilaisten kuuleminen

Kaikki hyväksytyt kilpailuehdotukset julkaistiin

13.3.2024 Kerrokantasi-verkkopalvelussa, jossa kaikki kilpailuun hyväksytyt 401 ehdotusta olivat esillä ja kommentoitavissa välillä 13.3.-7.4.2024. Kuulemisesta saadusta palautteesta kerrotaan luvussa 5.

Tuomariston työskentely

Tuomaristo kokoontui viisi kertaa 30.1.2024, 20.3.2024, 8.4.2024, 18.4.2024, 3.5.2024 sekä 17.5.2024. Tämän lisäksi arviointia edistettiin lukuisissa pienempien ryhmien tapaamisissa eri asiantuntijoiden kanssa.

Tulosten julkistustilaisuus pidettiin maanantaina 17.6.2024 Turun linnassa.

Appointed by the Finnish Association of Architects:

• Claudia Auer, Architect SAFA

• Simo Paavilainen, Architect SAFA, Professor Emeritus

The secretary of the jury, with professional secrecy, was architect Jussi Vuori, JADA Oy.

Of the members of the jury, the following were professional members referred to in the competition rules of the Finnish Association of Architects SAFA: Timo Hintsanen, Paula Keskikasri, Leevi Luoto, Kimmo Suonpää, Mari Virtanen, Claudia Auer and Simo Paavilainen. In accordance with the competition rules of SAFA, the majority of votes was held by the professional members.

Competition process

The competition began on 4 September 2023 and ended on 16 January 2024.

Questions about

the competition and additional information

Competitors had the opportunity to ask questions about the competition. The questions had to be submitted by 14:00 on 20 October 2023 via the competition website. A total of 334 questions were received by the deadline. All questions and responses to them were published on the competition website on 24 November 2023.

Competition seminar

and a walking tour in the competition area

An English-language competition seminar was organised for the competitors in Turku

Castle on 28 September 2023 at 10:0012 :00, which was also broadcast online. After the event, the participants had the opportunity to become acquainted with the competition area during a tour held at 13:00 -14:00.

Proposals

A total of 404 proposals were submitted to the competition via the online service by the deadline, including three proposals with very incomplete material, which were disqualified. A total of 401 entries were accepted for the evaluation.

Publicity

of the competition proposals and consultation of city residents

All approved competition proposals were published on 13 March 2024 via the Kerrokantasi online service, where all 401 proposals approved for the competition were presented and could be commented on between 13 March and 7 April 2024. For more information on the feedback received from the consultation, see Chapter 5.

Competition

jury work

The competition jury met five times: on 30 January 2024, 20 March 2024, 8 April 2024, 18 April 2024, 3 May 2024 and 17 May 2024. In addition, the evaluation progressed in numerous meetings of smaller groups with different experts.

The event for the publication of the results was held in Turku Castle on Monday 17 June 2024.

Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet 4

Evaluation criteria for competition entries

Kilpailuehdotuksilta odotettiin korkeaa arkkitehtonista laatua ja niiden toivottiin olevan esitettyjen tavoitteiden ja suunnitteluohjeiden mukaisia. Kilpailuehdotuksia arvoitiin seuraavien perusteiden mukaisesti:

Kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sovittaminen

• Istuminen kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuminen.

• Kulttuurirantakokonaisuuteen iittyminen kiinnostavasti.

• Turun linnan historiallisen arvon huomioiminen.

• Rakennuksen sijoittaminen tontille, massoittelu, mittakaava ja ulkotilojen jäsentely.

Arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut

• Kokonaisratkaisun toimivuus ja selkeys sekä museokokemuksen elämyksellisyys.

• Maisemien hyödyntäminen rakennuksessa ja tilojen monikäyttöisyys sekä muuntojoustavuus.

• Tontin kokonaisvaltainen suunnittelu.

Kokonaistaloudellisuus, edellytykset elinkaaritavoitteiden täyttymiseen ja ekologisuus

• Kokonaistaloudellisuus ja kokonaiskustannustasoon pääseminen

• Kilpailuehdotuksen jatkokehityskelpoisuus allianssimallissa.

• Ehdotuksen ylläpidettävyys, toteutettavuus ja pitkäaikaiskestävyys.

• Edellytykset energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen ja kehityskelpoisuus Turun ilmastotavoitteiden mukaisena rakennushankkeena.

Kilpailun yleisarvostelu 5

Overall review of competition entries

Kulttuurisen vetovoiman vahvistaminen

• Ehdotuksen soveltuvuus Turkuun ja kaupungin ilmentäminen.

• Turun kulttuurikaupungin aseman ja kulttuurimatkailun vahvistaminen.

• Potentiaalisuus merellisen Linnanniemen uutena maamerkkinä.

• Liittyminen kaupungin arkkitehtoniseen kulttuuriperintöön.

The competition proposals were expected to be of a high architectural quality and were hoped to meet the objectives and planning instructions presented. The competition proposals were evaluated on the basis of the following criteria: Adaptation to the cityscape and urban structure

• Fitting in the cityscape and suitability for the environment.

• Linking in an interesting way with the totality of the Cultural Riverbank.

• Consideration for the historical value of Turku Castle.

• The placement of the building on the plot, and the massing, scale and structuring of outdoor spaces.

Architectural and functional solutions

• Functionality and clarity of the overall solution and the memorable experience of museum visits.

• Utilisation of landscape in the building and the versatility and adaptability of the facilities.

• Comprehensive site planning.

Overall economic efficiency, preconditions for meeting life-cycle targets and ecological aspects

• Total economic efficiency and achieving the total cost level.

• Feasibility for further development of the competition proposal in the alliance model.

• Maintenance, feasibility and long-term sustainability of the proposal.

• Prerequisites for achieving energyefficiency targets and development eligibility as a construction project in line with Turku’s climate targets.

Enhancing cultural appeal

• Suitability of the proposal in Turku and in representing the city.

• Strengthening the position of Turku as a City of Culture and cultural tourism.

• Potential as a new maritime landmark in Linnanniemi.

• Adding to the city’s architectural cultural heritage.

Kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sovittaminen

Suhde ympäristöön Kilpailualue sijaitsee näkyvällä paikalla osana kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Siksi on tärkeää, että museorakennus sopii yhteen ympäristön kanssa ja täydentää kiinnostavasti ranta-alueen muodostamaa kokonaisuutta. Useat parhaista ehdotuksista hyödyntävät alueen historiaa ja viittauksia nykyisiin rakennuksiin, muun muassa Turun linnan kuparikattoon, puutaloihin sekä vanhoihin makasiineihin.

Linnanniemen nykyiset korttelit noudattavat ruutukaavaa. Se on luonteva lähtökohta myös uudelle museolle, joskin liika laatikkomaisuus tekee joidenkin ehdotusten muodosta yksitoikkoisen. Vapaamuotoisemmat ratkaisut ovat parhaimmillaan mieleenpainuvia. Niiden sovittaminen kaupunkikuvaan on kuitenkin haastavaa, koska osa niistä poikkeaa ympäristöstä paljon ja luo mielikuvia aivan muista alueista.

Erityisen oleellista on huomioida suhde Turun linnaan. Onnistuneimmissa suunnitelmissa museon arkkitehtuuri ei kilpaile linnan kanssa, vaan linna säilyy alueen maamerkkinä. Joissakin ehdotuksissa esimerkiksi kattomuoto vie kuitenkin huomiota linnalta tai museo on korkeampi kuin alustava luonnos kaavaehdotuksesta sallii.

Monet kilpailijat ovat muotoilleet rakennuksen niin, että se näyttää koostuvan useasta osasta. Pienipiirteisyys vähentää museon hallitsevuutta ja helpottaa sen muuntamista tulevaisuudessa.

Sisäänkäynnit ja ulkotilat

Linnanniemen maankäyttöluonnoksissa museota lähestytään monesta suunnasta. Tavoitteena on, että Toisesta poikkikadusta tulee keskeinen kävelykatu, jota pitkin matkailijat pääsevät museolle uudelta terminaalilta ja joukkoliikennepysäkeiltä.

Toinen tärkeä saapumissuunta on rannalle suunniteltu kävely- ja pyöräilyraitti. Useammassa kilpailuehdotuksessa yleisöliikenne on ohjattu Satamakatua pitkin, jolloin on pyritty hyödyntämään Linnanpuiston ja Turun linnan läheisyyttä. Kulkureittien kannalta toimivimpia ovat ratkaisut, joissa museoon on monta sisäänkäyntiä tai tulijat johdatetaan ovelle selkeästi esimerkiksi istutusten ja rakennuksen muodon avulla.

Arvosteluperusteisiin kuului myös ulkotilojen jäsentely. Monessa ehdotuksessa ulkoalueiden suunnitteluun ei ole panostettu, mutta osa kilpailijoista on suunnitellut ne hyvinkin huolellisesti tai esittänyt oleskelupaikkoja jopa rakennuksen katolle. Viherkaton avulla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta, viivyttää hulevesiä ja muodostaa museosta jatke Linnanpuistolle. Oleskelukaton tuoma lisäarvo on kuitenkin kilpailualueella vähäisem-

Adaptation to the cityscape and urban structure

Relationship with the environment

The competition area is located in a visible location, as part of a culturally and historically valuable environment. For this reason, it is important that the museum building is compatible with the environment and that it is an interesting supplement to the totality formed by the shore area. Many of the best proposals utilise the history of the area and references to existing buildings, such as the copper roof of Turku Castle, wooden houses and old storehouses.

Linnanniemi’s current housing blocks follow the grid pattern. It is a natural starting point also for the new museum, although the proposals that were shaped too much like a box made them look monotonous. At best, the more informal solutions are memorable. Adapting them, however, to the cityscape proved challenging, as some of them are very different from the environment and create images of entirely other areas.

It is particularly important to take into account the museum’s relationship with Turku Castle. In the most successful plans, the museum’s architecture does not compete with the castle. Instead, the castle remains the main landmark of the area. In some proposals, factors such as the roof shape distract from

the castle, or the museum is taller than permitted in the preliminary draft plan.

Many competitors have shaped the building in a way that it appears to consist of several parts.

A subtle appearance reduces the dominance of the museum and facilitates its modification in the future.

Entrances and outdoor spaces

In the Linnanniemi land use drafts, the museum is approached from several directions. The aim is that the Toinen poikkikatu would become a key pedestrian street, through which visitors can reach the museum from the new terminal and public transport stops. Another important direction of arrival is a pedestrian and cycling path planned for the shoreline. In several competition proposals, public transport has been guided along Satamakatu, in which case an effort has been made to utilise the vicinity of Linnanpuisto and Turku Castle. Solutions that include multiple entrances to the museum or in which the visitors are clearly lead to the door, for example through flowerbeds and the shape of the building, are the most functional solutions for the routes.

The criteria also included the structuring of outdoor spaces. Many of the proposals have not put any effort in the planning of outdoor areas, while other competitors have planned them very thoroughly or even proposed places for lounging on the roof of the building. A green roof can be useful in improving biodiversity, delaying

pi kuin se voisi muualla olla, koska museon viereen on suunnitteilla laaja puisto ja meri näkyy hyvin myös maantasolta.

Puiston lisäksi merkittäviä ulkotiloja ovat rantaraitti ja museon viereen tehtävä aukio. Kilpailijat ovat ilahduttavasti esittäneet näiden tilojen reunalle suojaisia oleilusopukoita, terasseja, leikkipaikkoja ja tapahtuma-alueita sekä avanneet ikkunanäkymiä muun muassa meren suuntaan. Osassa ehdotuksista museo on kuitenkin varsin sulkeutunut yhdeltä tai useammalta sivulta, mikä vähentää kaupunkitilan elävyyttä. Eräs syy siihen on museolle tarvittava laajennusvaraus.

Museon avautumista ulkotilaan hankaloittaa myös se, että lattian on oltava tulvariskin vuoksi korkeammalla kuin museon ympäristö. Kilpailijat ovat ratkaisseet tasoerohaasteen portailla, luiskilla ja maanpinnan kaltevuudella. Porrasaskelmat sopivat paikaksi istuskeluun ja ovat mainio keino päästä lähemmäs vettä. Istuinportaita lukuun ottamatta ranta-alueen käsittely on enimmäkseen vielä luonnosmaista mutta tarkentuu varmasti kilpailun jälkeen.

Arkkitehtoniset ja

toiminnalliset ratkaisut

Kilpailuohjelmassa museorakennuksen sisätilojen suunnitteluohjeiksi annettiin tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus, ekologisuus, kestävyys, turvallisuus, esteettömyys sekä selkeys asiakaskokemuksen näkökulmasta ja sisäisen logistiikan osalta.

Hyvin ratkaistuissa ehdotuksessa oli huomioitu rakennuksen toiminnalliset tavoitteet sekä julkisen rakennuksen olemus ja hahmo osana satama-alueen rakennetta. Ratkaisussa tila oli otettu haltuun arvokkaasti ja kuitenkin mielenkiintoisesti lisäarvoa ympäristöön tuottaen. Vuoropuhelu tulevan, nykyisen ja

vanhan ympäristön välillä toimii kokonaisuutena. Toimiva suunnitelma ei ole yliampuva eikä vieras, mutta ei myöskään alistu vaan istuu hallitusti rakennuspaikkaansa. Ehdotus museosta tulevaisuuden museona kertoo rakennuksen käytöstä ja toiminnasta julkisena rakennuksena. Hallittuun ja korkealaatuiseen arkkitehtoniseen ratkaisuun vaikutti erityisesti ehdotuksen massoittelun oikea mittakaava, jossa rakennuksen pinta-alatavoite oli saatu sovitettua paikkaan oikeankokoiseksi. Yksikerroksinen ratkaisu luo hyvät edellytykset turvalliseen, esteettömään ja muuntojoustavaan museotoimintaan.

Yleisöpalvelu- ja vuorovaikutustilat

Näyttelytilojen sekä yleisöpalvelu- ja vuorovaikutustilojen osalta suunnittelijat olivat päätyneet varsin erilaisiin ratkaisuihin. Onnistuneimmissa ehdotuksissa pyrittiin selkeisiin ja yksinkertaisiin tilan jaotteluihin, joissa asiakkaiden polku rakennuksessa oli mietitty alusta loppuun asti. Näissä ehdotuksissa asiakkaan johdattaminen pihalla sisäänkäynnin tai -käyntien luokse, lipunmyynnin, vaatesäilytyksen ja yleisö-wc:iden sijainti osana rakennusta ja eri yleisötilojen sijainti suhteessa aulatilaan oli selkeästi ratkaistu. Parhaissa ehdotuksissa asiakkaan reitit olivat loogisia ja eri tilat oli jaoteltu omiksi kokonaisuuksikseen, jotka saa myös tarvittaessa suljettua muilta toiminnoilta.

Yleisötilojen sijoittelussa oli pääsääntöisesti hyödynnetty hyvin ympäristön kiinnostavia elementtejä kuten viereistä Aurajokea sekä näkymää Turun linnan tai tulevan Linnanpuiston laajennuksen suuntaan. Onnistuneimmissa ehdotuksissa ulkotilat oli kytketty luontevasti osaksi sisätilojen toimintoja. Ehdotuksissa mukana olevat ulkoterassi-, tapahtuma- ja leikkialueet oli yleensä luontevasti sijoitettu tulevan Linnanpuiston

stormwaters and making the museum an extension to the Linnanpuisto park. However, the added value of a roof accessible to the public is lower in the competition area than it could be elsewhere, as an extensive park is planned next to the museum and the sea is easily visible also from the ground level.

In addition to the park, significant outdoor spaces include the shoreline path and the square that will be built next to the museum. It has been a delight to see that the competitors have planned for sheltered spots for lounging and sitting, terraces, children’s playgrounds and event areas on the edges of these spaces and opened views from the windows towards the sea. However, in some of the proposals, the museum has been quite closed on one or more sides, which reduces the liveliness of the urban space. One reason for this is the extension reservation required for the museum.

The opening of the museum to the outdoor space is also hampered by the fact that the floor must be higher than the museum’s surroundings, due to the risk of flooding. Competitors have solved the challenge of level differences with stairs, ramps and sloping ground. Steps are a suitable solution for sitting and an excellent way to get closer to water. With the exception of sitting stairs, the ideas about the shore area are still mostly sketches, but these will certainly be specified after the competition.

Architectural and functional solutions

In the competition programme, the design instructions for the museum’s indoor spaces included the versatile use and adaptability of the facilities, ecological aspects, sustainability, safety, accessibility and clarity from the perspective of customer experience and internal logistics.

The well-constructed proposals had taken into account the operational objectives of the building and the essence and character of the public building as part of the structure of the port area. The solutions utilised the space with dignity while adding interesting added value in the environment. The dialogue between the future, current and old environments works as a whole. A well-functioning plan does not overachieve nor estrange, and neither is it subservient, but rather it finds its place on the site in a controlled manner. The proposal for the museum as a “museum of the future” describes the use and operation of the building as a public building. A controlled and high-quality architectural solution was particularly achieved by the correct scale of the massing of the proposal, in which the building’s target surface area had been adjusted to the correct size of the site. A one-storey solution provides good conditions for safe, accessible and adaptable museum activities.

General public service and interaction facilities

With regard to exhibition spaces and public service and interaction spaces, the designers had come up with quite different solutions. The most successful proposals aimed at clear and simple divisions of space, in which the visitor’s path in the building had been considered from start to finish. In these proposals, guiding the visitor to the entrance(s) through the yard, the location of the ticket sales, cloakroom and public toilets as part of the building, and the location of different public spaces in relation to the lobby space had been resolved clearly. In the best proposals, the visitor routes were logical and the different facilities were divided into separate entities, which can also be closed to other functions if necessary.

As a rule, the interesting elements of the environment, such as the adjacent River Aurajoki and the view towards Turku Castle or the future expansion of the Linnanpuisto park, had been

laajennuksen puolelle. Useissa ehdotuksissa oli hyödynnetty jokirantaa oleskelutilana tai muuten ajanviettoon aktivoivana alueena.

Näyttelytilat

Näyttelytilojen ryhmittelyssä oli suuria eroja eri ehdotusten välillä. Osassa ehdotuksista etenkin päänäyttelytila oli jaettu eri rakennusosiin tai kerroksiin. Joissakin ehdotuksissa oli toiminnot sijoitettu yhteen kerrokseen, joka tukee tilojen saavutettavuutta ilman portaita ja hissiä. Myös suurikokoisten näyttelyesineiden, kuten kulkuneuvojen, kuljetus näyttelytilaan onnistuu helpommin, kun kyseiset tilat sijaitsevat maantasossa. Muuntojoustavuus, joka mahdollistaa useita erilaisia tilan jakamiseen ja näyttelykiertoon liittyviä ratkaisuja, oli useimmissa ehdotuksissa mietitty varsin hyvin. Joissain ehdotuksissa voimakkaan arkkitehtoniset ratkaisut vaikuttivat vievän turhan paljon huomiota tilan pääkäyttötarkoituksesta: näyttelyiden sisältöjen esittelyltä. Luonnonvalon käsittely osana näyttelytiloja oli useassa ehdotuksessa ongelmallinen. Kilpailuohjelmassa mainittu mahdollisuus luonnonvalon hyödyntämiseen oli joissain ehdotuksissa saanut liian korostetun aseman osana kokonaisarkkitehtuuria. Onnistuneimmissa suunnitelmissa luonnonvalon ja näkymien avaaminen museon ympäristöön oli mahdollista, mutta lähtökohtaisesti siten, että luonnonvalo voidaan helposti sulkea pois ilman, että rakennuksen kokonaisarkkitehtuuri siitä kärsii. Moni kilpailija oli suunnitellut kuin taidemuseota, vaikka tehtävänä oli ensisijaisesti valolta suojattu esinemuseotila.

Suurten muuntojoustavien näyttelytilojen ja kantavien rakenteiden yhdistäminen on tuottanut osalle kilpailijoista ongelmia. Lähtökohtaisesti muuntojoustavissa näyttelytiloissa ei tulisi olla tilaa jakavia pilaririvistöjä tai muita kiinteitä tilan käyttöä määritteleviä elementtejä. Osassa ehdotuksista pilareiden

suuri määrä tai liian suuri luonnonvalon lähde näyttelytiloissa olivat ratkaisevia tekijöitä toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa.

Pääsisäänkäynti ja huoltoreitit

Suurimassa osassa ehdotuksia museon pääsisäänkäynti tai -käynnit on sijoitettu jokirannan tai Linnanpuiston puolelle, vaikka suurin osa asiakkaista saapuu todennäköisesti Linnanniemen suunnasta pysäköintilaitoksesta tai joukkoliikennepysäkiltä. Huoltoliikenne on ehdotuksissa sijoitettu yleensä Toisen linjan puolelle. Osassa ehdotuksia ajoreitti lastaustilaan on suora, mikä on suositeltavaa tilankäytön ja turvallisuuden kannalta.

Huoltoreitit lastaustilasta näyttelytiloihin on suurimmassa osassa ehdotuksia mietitty hyvin. Reitit ovat selkeitä ja tilaa siirrellä suurempiakin esineitä on riittävästi. Tavarahissit on sijoitettu ehdotuksissa loogisesti ja niiden ympärille on varattu tarpeeksi tilaa.

Kokonaistaloudellisuus, edellytykset elinkaaritavoitteiden

täyttymiseen ja ekologisuus

Kilpailualueen vaativat pohjaolosuhteet vaikuttavat ehdotusten toteutuskustannuksiin. Tontille sijoitettavat rakennukset vaativat lyöntipaalut noin 50 metriin sekä avustavan porauksen täyttömaan läpi. Tontin vanhalle täyttömaalle tulisi tehdä keventävä massanvaihto esimerkiksi kevytsoralla tai vaihtoehtoisesti stabiloida täytön alapuoleista savimaata.

Tulevan museorakennuksen keskeisen sijainnin vuoksi kilpailuvaihtoehdoissa on haluttu panostaa laadukkaisiin materiaalivalintoihin ja arkkitehtuurin ainutlaatuiseen olemukseen. Tästä syystä ehdotuksiin valitut julkisivumate-

utilised well in the placement of public spaces. In the most successful proposals, outdoor spaces were naturally integrated with indoor activities. The outdoor terrace, event and children’s play areas included in the proposals were usually naturally located on the side of the upcoming Linnanpuisto expansion. Many of the proposals had utilised the riverbank as a lounging area or otherwise as an area that invited visitors to spend time there and relax.

Exhibition facilities

There were major differences in the grouping of exhibition spaces between the different proposals. In some of the proposals, the main exhibition space in particular was divided into different building elements or floors. In some proposals, the activities were placed on a single floor, which supports the accessibility of spaces without stairs and lifts. Large exhibition items, such as vehicles, can also be transported into the exhibition space more easily when the spaces are located on the ground level. In most of the proposals, adaptability – which enables several different solutions for space division and touring the exhibition – had been considered fairly well. In some proposals, strong architectural solutions seemed to distract too much from the main purpose of the space: the presentation of the contents of exhibitions. The handling of natural light as part of the exhibition facilities was problematic in several proposals. In some of the proposals, the possibility of utilising natural light, something which was mentioned in the competition programme, had been overemphasised as part of the total architecture. In the most successful designs, it was possible to include natural light and views out to the museum surroundings, but in such a way that natural light could be easily shuttered without the building’s overall architecture suffering. Many competitors had designed the building like designing an art museum, even though the task was primarily to create

a museum displaying artefacts protected from daylight.

Combining large, flexible exhibition spaces and load-bearing structures created problems for some competitors. As a rule, adaptable exhibition spaces should not have rows of pillars or other fixed elements that divide the space and define the use of the space. In some of the proposals, the large number of pillars or an excessive source of natural light in the exhibition spaces were crucial factors in assessing their feasibility.

Main entrance and service routes

In most of the proposals, the main entrance(s) to the museum are located on the river bank or Linnanpuisto sides, even though most of the visitors are likely to arrive from the Linnanniemi parking area or public transport stop. In the proposals, service routes are commonly placed on Toinen linja. Some suggestions include a direct route to the loading facility, which is recommended for space use and safety.

In most of the proposals, the maintenance routes from the loading facility to the exhibition facilities have been well thought out. The routes are clear and there is sufficient space to move larger objects. In the proposals, goods lifts are logically placed and have sufficient space around them.

Overall economic efficiency, preconditions for meeting life-cycle targets and ecological aspects

The demanding foundation conditions of the competition area affect the implementation costs of the proposals. The buildings that will be placed on the plot require driving piles to about 50 metres and assisted drilling through the fill. A lightening soil change should be carried out

riaalit sekä rakennusten monimuotoisuus nostavat kustannuksia useimmissa ehdotuksissa. Myös energiatehokkuus sekä toisaalta museotiloissa tarvittavat erikoisolosuhteet nostavat talotekniikan vaatimuksia ja rakennuskustannuksia tavanomaiseen rakentamiseen nähden

Kilpailuehdotuksissa rakentamisen ekologiset ulottuvuudet on huomioitu vaihtelevasti.

Ekologisuutta ja elinkaaritavoitteiden toteutumista edistävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa muun muassa esi-, infra- ja talonrakentamisen päästöihin, energiatehokkuuteen, sään ääri-ilmiöihin varautumiseen, kestävän liikkumisen edistämiseen tai viheralueiden monimuotoisuuteen ja kytkeytyneisyyteen.

Haastavien perustamisolosuhteidensa vuoksi alueen rakentamisen ympäristökuormaa on joissain kilpailuehdotuksia pienennetty arkkitehtonisilla ratkaisuilla, joissa painumattomien rakenteiden pinta-ala on minimoitu ja tontille jätetty runsaammin tilaa esimerkiksi viheralueille.

Ilmastovaikutuksia on osassa ehdotuksia pienennetty käyttämällä rakennuksen rungoissa, julkisivuissa ja sisustuksessa kestäviä, vähähiilisiä ja kierrätettäviä materiaaleja, kuten puuta. Energiatehokkuutta voivat parantaa esimerkiksi tilojen suojaaminen liialta paahteelta, aurinkoenergian tuotantoon optimoidut kattopinnat ja maalämpökaivojen sisällyttäminen suunnitelmaan. Selkeät kulkureitit sekä ulko- että sisätiloissa edistävät puolestaan kestävää liikkumista alueella vaativissakin sääolosuhteissa. Monimuotoiset sini- ja viheralueet ekologisine yhteyksineen sekä lintuturvalliset julkisivut palvelevat muunlajisten tarpeita. Viherrakenteet voivat samalla hyödyttää myös hulevesien hallintaa tontilla sekä luoda uudenlaisia luonnon ja ihmisten kohtaamispaikkoja tiivistyvässä kaupungissa.

Kulttuurisen vetovoiman vahvistaminen

Kilpailuehdotuksissa on hyvin laajasti löydetty luontevia lähestymistapoja uudisrakennuksen sijoittamiseksi Turkuun ja ennen kaikkea kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaaseen Linnanniemen ympäristöön. Se miten Historian ja tulevaisuuden museosta syntyy osa Turun rannoilla sijaitsevien kulttuurirakennusten helminauhaa ei ole osoittautunut kompastuskiveksi. Vain muutamissa ehdotuksissa on virheellisesti liian alleviivaten joko kopioitu elementtejä muista rakennuksista tai haettu yliampuvaa wau-efektillä itsetarkoituksellisesti tavoittelevaa erottautumista.

Kulttuurisen vetovoiman vahvistamisen kannalta onnistuneemmaksi lähestymistavaksi on osoittautunut avoin ja ihmisen mittakaavainen ratkaisu kuin komeutta ja monumentaalisuutta tai sulkeutuneisuutta korostava lähestymistapa. Avoimet ja helposti lähestyttävät museoehdotukset luovat parhaimmillaan yhteisöllisyyden ja matalakynnyksisen yhteiseksi koettavan kulttuurin tuntua.

Kilpailuohjelmassa on esitetty Historian ja tulevaisuuden museolle roolia merellisen Linnanniemen maamerkkinä. Kilpailu osoittaa, että maamerkin roolin voi lunastaa muullakin keinoin kuin koolla, monumentaalisuudella tai ympäristöstään radikaalisti erottumalla. Kulttuurisesti arvostettavimpia ovat hienovaraisin elein kulttuurisuutta ja maamerkkimäisyyttä edustavat ehdotukset. Ne ikään kuin yhdessä ympäröivän kaupunkiympäristön kanssa nostavat uudisrakennuksen maamerkkimäiseen asemaan. Voisi jopa todeta, että olennaisinta on laadukkaan arkkitehtuurin viesti kulttuurirakennuksesta. Laadukas arkkitehtuuri itsessään linkittää uudisrakennuksen upeaan kulttuurirantaan. Ehdotusten monipuoliset ideat museotoiminnan jatkamiseksi läheisiin julkisiin kaupunki-

on the old fill of the plot, for example with light gravel or alternatively, the clay soil below the fill should be stabilised.

Due to the central location of the future museum building, the competition proposals have wanted to invest in high-quality material choices and unique architecture. For this reason, the facade materials selected for the proposals and the diversity of buildings will increase costs in most of the proposals. Energy efficiency and the special conditions required in museum facilities also increase construction engineering requirements and construction costs compared to normal construction.

In the competition proposals, the ecological aspects of construction have been taken into account to varying degrees. Solutions that promote ecological aspects and the realisation of life-cycle targets can influence, for example, the emissions from pre-construction, infrastructure and building construction, as well as energy efficiency, the preparedness for extreme weather phenomena, promoting sustainable mobility or the diversity and connectivity of green areas. Due to the site’s challenging foundation conditions, some of the proposals have reduced the environmental load of construction in the area by means of architectural solutions, in which the surface area of uncompressed structures has been minimised and more space has been left on the plot, for example for green areas.

Some of the proposals have reduced climate impacts by using sustainable, low-carbon and recyclable materials in the walls, facades and interiors of the building, such as wood. Energy efficiency can be improved, e.g., by protecting spaces from excessive sunshine, optimised roof surfaces for solar energy production, and including geothermal wells in the plan. Clear routes both outdoors and indoors promote sustainable mobility, even in demanding weather conditions. Diverse blue and green

areas with ecological connections and bird-safe facades serve the needs of other species. At the same time, green structures can also help manage stormwater on the plot and create new kinds of meeting places for nature and people in a city that is becoming more densely populated.

Enhancing cultural appeal

In the competition proposals, a wide range of approaches were found to place the new building naturally in Turku and, above all, in the culturally and historically valuable environment in Linnanniemi. Making the Museum of History and the Future a part of the series of highlights of cultural buildings along the shorelines of Turku has not proved a stumbling block. Only a few proposals have been mistaken in overly underlining either copied elements from other buildings or sought an excessive wow effect in a self-serving attempt to distinguish themselves.

An open and human-scale solution has proved to be a more successful approach to strengthening cultural attractions than one that emphasises the grandeur and monumentality or detached nature of the building. At their best, open and accessible museum proposals create a sense of community and a low threshold for sharing culture.

The competition programme presents a role for the Museum of History and the Future as a landmark for the maritime Linnanniemi. The competition shows that the role of a landmark can be fulfilled by means other than size, monumentality or radical differentiation from the surroundings. The most culturally appreciated proposals are those that represent cultural and landmark-associated aspects with subtlety. They combine, as it were, with the surrounding urban environment to elevate the new building to a landmark status. It could even be said that the most essential factor is the message of highquality architecture indicating a cultural building. High-quality architecture in itself links the new building to the fine Cultural Riverbank.

tiloihin vahvistavat kytkeytymistä paikkaansa ja kulttuurirannan ajatukseen. Tällaisia julkisia ulkotiloja, joihin museon toiminnallisuus jatkuu ovat ehdotuksissa mm. puistot, aukiot, katutilat, rantaraitti, rakentamattomiksi jäävät museotontin osat ja jopa kelluvat ratkaisut rannalla. Näiden tilojen aktivoiminen voi parhaimmillaan synnyttää kulttuurin läsnäoloa alueella ympärivuorokautisesti siis myös museon ollessa suljettuna. Ulkotilojen aktivoinnissa voidaan kilpailun tuloksen perusteella käyttää niin tilallisia ratkaisuja, kulkuyhteyksiä, näyttelyelementtejä, vuorovaikutteista digitaalisuutta kuin taidettakin.

Osassa aivan parhaissakin ehdotuksissa on kuitenkin sisä- ja ulkotilojen välinen suhde jäänyt hieman vajaasti mietityksi, mutta lähtökohdat kiinnostavaan lopputulokseen johtavalle jatkosuunnittelulle ovat olemassa.

Yksi paljon esiintyvä aihe on näkymien avaaminen myös näyttelytiloista lähiympäristöön. Usein jopa Turun linnaan. Linnanäkymistä on luontevan onnistuneitakin esimerkkejä, mutta myös hieman väkinäisiä, hankaloittavasti koordinaatistoja kääntäviä ratkaisumalleja. Näyttelyteknisesti näyttelytilat eivät kuitenkaan kovin merkittävästi voi avautua ulos sen enempää puiston kuin merenkään suuntaan koska esimerkiksi näyttelyiden ripustus- tai valaistusratkaisut eivät sitä mahdollista.

Yleisökommentit

Kuuleminen Turun kaupungin Kerrokantasi-verkkopalvelussa keräsi yleisöltä 1446 kommenttia. Yleisön kommentit ovat tuomariston arvostelusta erillisiä eivätkä ole tuomariston näkemys kilpailuehdotuksista. Keskeisiksi teemoiksi yleisökommenteissa nousivat:

• Ehdotuksen kytkeytyminen paikkasidonnaisesti kaupunkirakenteeseen.

• Historiallisesti merkittävän alueen ja Turun linnan kunnioittaminen niin, että ehdotuksessa säilyy omaleimaisuus ja ikoniseksi muotoutuvan rakennuksen potentiaali.

• Museorakennuksen harmoninen vuoropuhelu linnan kanssa ja linnan muotokielen hyödyntäminen arvokkaasti mutta uniikilla tavalla.

• Kattopuistojen ja viherkattojen viehättä vyys suhteessa toimivuuteen ja tunnistettavuuteen.

• Makasiinimaisten ehdotusten soveltuvuus linnan ja meren läheisyyteen sekä urbaaniin ympäristöön.

• Puuelementtejä hyödyntävien ehdotuksien ajattomuus suhteessa persoonallisuuteen.

• Ehdotuksen olosuhteiden kestävyys sekä mukautuminen eri vuorokauden aikoihin ja vuodenaikojen vaihteluun.

• Toteutusmahdollisuuden realistisuuden ja rohkean, kiinnostavan ja ainutlaatuisen rakennuksen toteutusmahdollisuuden suhde.

• Materiaalien kotimaisuus, ekologisuus, toimivuus ja sopivuus Turkuun.

• Ulkotilojen hyödyntäminen niin, että ne mahdollistavat kävijöille viihtyisiä oleskelun paikkoja ja kauniita maisemia.

The versatile ideas of the proposals to extend museum activities to nearby public urban spaces strengthen their connection to their place and the idea of the Cultural Riverbank. These kinds of public outdoor spaces, which form an extension to the museum’s operations, include parks, squares, street spaces, a shoreside recreational path, parts of a museum plot that remain unbuilt and even floating solutions on the shoreline. At best, activating these spaces can give rise to the presence of culture in the area around the clock – even when the museum is closed. Based on the results of the competition, spatial solutions, transport connections, exhibition elements, interactive digitality and art can be used in activating the outdoor spaces.

In even some of the best proposals, however, the relationship between indoor and outdoor spaces has not been considered thoroughly, but the basis for further planning leading to an interesting outcome is still there.

One of the most prominent topics are the views from exhibition spaces out to the surroundings – often even to Turku Castle. There are examples of castle views that are naturally successful, but there are also contrived solutions that seem somewhat forced, turning the coordinates in a difficult manner. In terms of exhibition technology, however, the exhibition spaces cannot open out significantly in the direction of either the park or the sea because, for instance, the hanging of exhibitions or lighting solutions do not allow this.

Public comments

The call for consultation on the City of Turku’s Kerrokantasi online service received 1,446 comments from the public. The public’s comments are separate from the jury’s assessment and do not represent the jury’s views of the competition proposals.

• Linking the proposal to the urban structure in a location-specific manner.

• Respecting the historically significant area and Turku Castle, while preserving the originality of the proposal and the potential for the building to become iconic.

• A harmonised dialogue between the museum building and the castle and the utilisation of the castle’s form language in a dignified but unique manner.

• The charm of rooftop gardens and green roofs in relation to functionality and recognisability.

• The suitability of warehouse-like proposals in the vicinity of the castle and the sea as well as in the urban environment.

• The timelessness of proposals utilising wood elements in relation to their uniqueness.

• The sustainability of the conditions of the proposal and its adaptability to different times of the day and seasons.

• The relationship between the realism of the proposal’s feasibility and the possibility of realising a bold, interesting and unique building.

• The Finnish origin, ecological nature, functionality and suitability of materials for Turku.

• Ratkaisujen turvallisuus ja saavutettavuus sekä sisä- että ulkotiloissa. Key themes in the public’s comments were:

• The utilisation of outdoor spaces to enable visitors to spend time in the surroundings and enjoy the beautiful landscapes.

• The safety and accessibility of solutions, both indoors and outdoors.

Ehdotuskohtainen arvostelu

Reviews of proposals

Palkintoluokka

Prize category

Ehdotus edustaa suurveistos-kategoriaa. Otsikko Dot Dot Dot, Dot – a museum for the city viittaa Alvar Aaltoon. Sen lähtökohtana on ajatus arkkitehtonisesta ikonista vahvan paikallisen identiteetin luojana. Ehdotuksen muodot ja yksityiskohdat ovat tarkasti harkitun taiteellisen suunnitteluprosessin tulos. Selostuksessa perustellaan rakennuksen muoto, sen suhde kaupunkitilaan, tilojen sijoittelu ja se, miten ihmiset liikkuvat rakennuksessa. Ehdotus on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja sillä on vahva oma luonne. Materiaalit ovat kauniita ja arkkitehtuuri viittaa paikkaan ja Turun identiteettiin.

Pitkä museorakennus sijaitsee keskellä aukiota, joka on käsitelty kokonaisvaltaisesti ja abstraktisti ympyräaiheisella kiveyksellä ja hulevesipuutarhoilla. Rakennus ja aukio muodostavat kokonaistaideteoksen. Arkkitehtuuri leikittelee laivatematiikalla, kuin maantasoiset yleisön tilat avautuisivat kutsuvasti ympäristöön talviteloilla olevan kuparisen laivanrungon alta. Myös sisätilojen massiiviset puurakenteet viittaavat laivanrakentamiseen. Niillä on saavutettu jännittävää tilastruktuuria ja veistoksellinen muoto. Katon molemmissa päädyissä on laivanikkunoita muistuttavia pyöreitä ikkunoita kohti merta ja Turun linnaa. Rakennuksen mittakaava on sekä inhimillinen että iso. Matala lasiseinä ja päällä oleva kuparihahmo antavat vaikutelman yksikerroksisesta rakennuksesta. Näyttelytiloja on kätketty kahteen ullakkomaisiin kerroksiin. Museo on helposti lähestyttävä joka suunnasta ja suurveistos on tunnistettava ja mielenkiintoa herättävä. Se hallitsee ympäristöään kuin keskiaikainen kirkko. Pitkä katto on jaettu neljään osaan, jolloin mittakaava sopeutuu paremmin Linnanniemen alueeseen. Kuparikate viittaa samoin linnaan. Mahdollisimman pitkäksi venytetty massa on tekijän tietoinen valinta. Ehdotus dominoi rantamaisemaa. Valitettavasti linna jää taustalle.

Myös sisätiloissa arkkitehtuuri dominoi. Puurakenteet, monimuotoiset tilat ja teknisesti riskialttiit kattoikkunat hankaloittavat näyttelytoimintaa. Lastaustila on olematon ja lastaus hissin kautta suoraan kolmanteen kerrokseen ei ole toivottu ratkaisu. Isojen esineiden näytteillepano on mahdotonta. Tavarahissi on kaukana vaihtuvien näyttelyiden tilasta, joten näyttelyn rakentamisen aikana museo ei voi olla käytössä. Näyttelytilat ovat huonosti kehitettävissä, mutta aula, kahvila ja ravintolatilat sekä auditorio ja toimintatilat muodostavat kauniin ja toimivan tilakokonaisuuden.

(280) 425282

The proposal represents the category of large sculpture. Its title Dot Dot Dot, Dot – A museum for the city refers to Alvar Aalto. It is based on the idea of an architectural icon as a creator of a strong local identity. The forms and details of the proposal are the result of a carefully considered artistic design process. The report justifies the form of the building, its relationship with the urban space, the layout of the spaces, and how people move around the building. The proposal is of high architectural quality and has a strong character of its own. The materials are beautiful and the architecture refers to the location and the identity of Turku.

The long museum building is located in the middle of a square, which has been treated comprehensively and abstractly with circular paving and stormwater gardens. The building and square form a total work of art. The architecture plays with nautical themes as if the groundlevel public spaces were opening to invite visitors to step in under the copper hull of a ship in winter storage. The massive wooden structures of the interior spaces also make references to shipbuilding. They have helped achieve an exciting spatial structure and sculptural form. Both ends of the roof have round windows resembling ship’s portal windows, facing the sea and Turku Castle. The scale of the building is both human and large. The low glass wall with a copper mass on top of it give the impression of a single-storey building. The exhibition spaces are hidden on two attic-like floors. The museum is easily approachable from all directions, and the large sculpture is easily identifiable and attracts interest. It dominates its surroundings like a medieval church. The long roof is divided into four sections, so that the scale is more in keeping with the Linnanniemi area. The copper roof is also a reference to the castle. Stretching the mass to be as long as possible is a conscious choice from the author. The proposal dominates the riverside landscape. Unfortunately, it leaves the castle in its shadow.

The architecture also dominates the interior spaces. Wooden structures, variably shaped spaces and technically risky skylights make exhibition activities more difficult. The loading area is nonexistent and loading directly to the second floor via the lift is not a desirable solution. The exhibition of large objects is impossible. The freight lift is located far from the temporary exhibition spaces, so the museum could not be used during the construction of the exhibition. The exhibition spaces are difficult to develop, but the lobby, café and restaurant as well as the auditorium and function rooms form a beautiful and functional set of spaces.

(394) Airut

Airut on ylöspäin laajenevista lohkareista rakentuva kokonaisuus. Veistoksellinen museorakennus on vaikuttava. Se sijoittuu onnistuneesti ympäristöönsä, ja sen tilasarjat ovat mielenkiintoisia ja toimivia.

Pienempiin massoihin murrettu iso museorakennus asettuu luontevaksi osaksi Linnanniemen rakennuskantaa muodostaen uuden alueen maamerkin. Julkisivumateriaalissa on viitteitä linnaan. Rakennuksella on miellyttävä mittakaava ja se luo ympärilleen monimuotoista kaupunkitilaa. Julkisivulinjojen polveilu korostaa sisäänkäyntejä ja luo pienilmastollisesti suojaisia oleiluun kutsuvia ulkotiloja. Rakennus sijaitsee kaavan mukaisesti puiston reunalla. Aukion ja vesialtaan sommittelussa toistuu trapetsin geometriaan perustuva rakennuksen muotokieli. Meriteema heijastuu monissa yksityiskohdista. Satama-altaassa on tilaa pienveneille. Saaristolaisluonto saa tilaa aukion ja ravintolaterassin niityillä. Julkisivujen terävät kärjet ja vaakajako sekä näkyvä puun käyttö sisätiloissa herättävät laivoihin ja veneisiin liittyviä mielleyhtymiä. Uniikki museorakennus vahvistaa Turun imagoa saaristolaiskaupunkina ja on omaleimainen lisäys Aurajoen kulttuurirakennusten ketjussa.

Rakennus on kutsuva ja helposti lähestyttävä. Se avautuu luontevasti kaikkiin suuntiin ja on aktiivisessa vuorovaikutuksessa lähiympäristön kaupunkitilaan. Sisäänkäynnit piirtyvät isojen lohkareiden väliin helposti hahmotettavina lasiseininä. Niiden takana sijaitsee koko taloa yhdistävä aulatila portaikoineen ja kulkusiltoineen. Ensimmäisen kerroksen yleisötilojen sarja piirtyy matalana lasiseinänä, joka tuo valoa kaupunkitilaan myös pimeinä vuodenaikoina. Ravintola on aukion ja ilta-auringon puolella, kahvila ja museokauppa elävöitävät rantapromenadia ja tapahtumatilasta on näkymä linnalle. Näyttelykierros on hyvin mietitty. Vaihtuvien näyttelyiden tilasta pääsee ensimmäisestä kerroksesta kulmaportaikon

(394) Airut

Airut is a complex of upwardly expanding blocks. The sculptural museum building is impressive. It is successfully set in its surroundings, and its sequence of spaces is interesting and functional. The large museum building, broken down into smaller masses, becomes a natural part of the buildings of Linnanniemi and forming a new landmark in the area. The facade materials reference the castle. The building has a pleasant scale and it creates a diverse urban space around it. The multiple planes of the facade emphasise the entrances and create sheltered inviting outdoor spaces. According to the plan, the building is located on the edge of the park. The composition of the square and the water basin repeats the form language of the building which is based on trapezoidal geometry. The nautical theme is reflected in many details. The harbour basin provides space for small boats. The archipelago nature is referenced through the meadow plantings on the square and restaurant terrace. The sharp tips and horizontal division of the facades and the prominent use of wood in the interior evoke associations with ships and boats.

The unique museum building reinforces Turku’s image as an archipelago city and is a unique addition to the chain of cultural buildings along the River Aurajoki.

The building is inviting and easily approachable. It opens up naturally in all directions and interacts actively with the surrounding urban space. The entrances are easily perceivable glass walls located between the large trapezoidal blocks. Behind them is a lobby that connects the entire building via stairs and bridges. The series of public spaces on the ground floor is outlined by a low glass wall, which also brings light into the space during the darker seasons. The restaurant faces the square and the evening sun. The café and museum shop enliven the river promenade, and the event space overlooks the castle. The exhibition route is well thought out.

A corner staircase in the ground floor space for temporary exhibitions provides access to the main exhibition on the upper floor. The exhibition spaces are protected from daylight. In the public spaces the route offers views of the castle, the sea and within the building itself. Due to long wooden beams, the exhibition spaces avoid pillars, but the abundant use of wood and the slanted walls are not conducive for exhibitions.

The height of the building is slightly undersized, as the combination of long spans and the suspended floor would require more structural height. The loading area can be accessed by car from Toinen linja, but the front of the intermediate storage is cramped. Bringing large objects into a temporary exhibition requires further

-etäisyydestä riippuen alati muuttuva, tunnistettava. Arkkitehtuuri antaa

lähestyvälle kävijälle.

mittakaavallisesti Linnanniemen

sisäänkäynteineen avautuu

saapumissuuntiin, eikä rakennukselle

Pääsisäänkäynti asettuu Linnanpuiston

yleisösisäänkäynnit avautuvat

satama-altaan suunnille.

kaupunkikoordinaatistoja toistavan

Julkisivulinjojen polveilu korostaa pienilmastollisesti miellyttäviä ulkotiloja.

mahdollisuuksia kokoontumisille

katos liittää tapahtumat

sisäänkäyntiaukiolta ja linnaa pidetään avoimena

kahvilan terassit sijoittuvat

sydämessä. Infopiste ja aulan keskeiset yleisö- ja vuorovaikutustilat

Auditorion esiintyjille on varattu rakennuksen luoteisosasta oma

yksityinen sisäänkäynti, josta on pääsy näyttämölle ja taustatiloihin kulkematta yleisötilojen läpi. Auditorio on yhdistettävissä ravintolasaliin siirtoseinällä ja yhteys keittiöön on sujuva. Tekijätila on yhdistettävissä sekä aulaan että päänäyttelytilaan.

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, palkintoluokka / Reviews of proposals, Prize category

Kestävä, energiatehokas ja resurssiviisas rakennus

ähähiilisten ja uusiutuvien materiaalien painotus, kompakti pohjaratkaisu, julkisivun maltillinen aukotus sekä talotekniikan

älykkäät ratkaisut edesauttavat energiatehokkaan ja resurssiviisaan rakennuksen toteuttamista. Lämmöntuotanto toteutetaan maalämmöllä ja laajat aurinkokeräinkentät sijoittuvat hallitusti räystäsnostojen taakse. Museon kerroskorkeudet on mitoitettu väljiksi palvelemaan rakennuksen toiminnallisia ja teknisiä tavoitteita. Kaksikerroksisen rakennuksen pääkerrosten väliin on sijoitettu tekninen kerros niiden sekundääristen tilaryhmien yläpuolelle, jotka sallivat matalamman sisäkorkeuden. Väljää kerroskorkeutta pystytään hyödyntämään myös

seinäulospuhallusta. Näyttelytilojen ilmanvaihto, sähkö- ja muu tekniikka jaetaan asennuslattian kautta. Muut tekniset tilat on sijoitettu kahteen päällekkäiseen tasoon lastaustilan yhteyteen, lähelle kadulta syötettäviä tonttiliittymiä. Näiden tilojen haalaus voidaan suorittaa Rakennuksen kantavassa rungossa käytetään puun, betonin ja teräksen tarkoituksenmukaista yhdistelmää. Toisen kerroksen ulkoseinien ja yläpohjaa kannattelevan palkiston näkyvänä päämateriaalina käytetään clt-puulevyä ja liimapuuta, jotka tuovat luonteikkuutta ja vahvaa materiaalituntua näyttelytiloihin. Aula sekä siihen liittyvä yleisö- ja palvelutilat ovat niiden yksiaineisuutta korostaen puupintaisia. Julkisivun päämateriaalina on poltettu suurtiilielementti (Petersen Cover), jonka elävä sävymaailma sovitetaan Turun linnan muurien väreihin. Kerroksittain limittyvä ladonta korostaa ylöspäin kallistettujen julkisivujen veistoksellista olemusta ihmisläheisellä tavalla. Julkisivumateriaali on merellisiä olosuhteita kestävä, huoltovapaa, täysin kierrätettävissä eikä edellytä liikuntasaumoja.

Museolle ehdotetaan tähtimäistä pohjaratkaisua. Se ja vesikaton kaltevat sakarat antavat rakennukselle kiehtovan ulkomuodon. Sisäänkäyntien kaaripäätteiset aukot antavat vaikutelman, että rakennuksella olisi takanaan jo pitkä historia. Sadunomaisuutta lisäävät julkisivujen moniväriset laattakompositiot. Tähtimuotoa perustelee museon sijoittuminen lähelle Aurajoen kaarretta. Mahdollinen laajennus esitetään toteutettavaksi saman muotoisena mutta hieman pienempänä tähtenä. Tämä on ehkä tarpeetonta, koska se vie arkkitehtonista tehoa päärakennukselta. Laajennus voisi tapahtua esimerkiksi yksinkertaisella siipirakennuksella Toisen Linjan varressa.

Yleisön sisäänkäynti tapahtuu kahdesta suunnasta, mutta ennen kaikkea rannan puolelta. Sisääntuloaulasta löytyvät info ja lipunmyynti, museokauppa, auditorio, yhteistoimijoiden tilat, naulakot, sukupuolineutraalit yleisö-wc:t ynnä muut aputilat. Koko lännen puoleisen pihan varaa pitkä, kapea ja polveileva ravintola- ja kahvilatila. Pihan keskellä on tapahtumatila, sen vieressä leikkialue ja toisella puolella hulevesiallas.

Toisen Linjan puolelle sijoittuvat lastaustila varastoineen, henkilökunnan sisäänkäynti, toimistotilat sekä tekniset tilat. Sekä henkilö- että tavarahissit palvelevat kaikkia kolmea kerrostasoa moitteettomasti, mutta välivarasto menee lähes kokonaan läpikulkutilaksi.

Leveät portaat johtavat tilavasta aulasta vaihtuvien näyttelyiden tasolle ja siitä kapeammat päänäyttelyiden tasolle. Vaihtuvien näyttelyiden tila on huomattavasti korkeampi kuin pysyvien näyttelyiden tila. Sille tarvittaisiin lisää korkeutta. Hissikuljetus tekee kuitenkin suurten esineiden tuomisen mahdottomaksi. Näyttelytilojen suipposakarat vaikeuttavan näyttelyiden rakentamista, samoin kuin kattojen kaltevuus. Seinien varsin säästeliäät ikkunaaukot helpottavat niiden sulkemista ja päivänvalon torjumista.

Ekologisuus on otettu huomioon sillä, että museo on puurakenteinen. Vain perustukset ja pohjalaatta ovat betonia. Vesikatot on peitetty viherkatolla ja aurinkopaneeleilla. Tähtimuseo sopii linnan seuraan pehmentäen sen ankaruutta ja arkaaisuutta.

(364) Aura

A star-shaped floor plan solution is proposed for the museum. That together with the sloping branches of the roof give the building a fascinating appearance. The arched openings at the entrances give the impression that the building already has a long history. The multi-coloured tile compositions on the facades add to the fairytale-like character. The star shape is justified by the museum’s location close to the bend of the River Aurajoki. A potential extension is proposed as a building with the same but slightly smaller star shape. This is perhaps unnecessary as it takes away architectural power from the main building. The expansion could take place, for example, with a simple wing along Toinen Linja.

Public access is from two directions, but primarily from the water side. Information and ticket sales, museum shop, auditorium, partner facilities, cloakrooms, gender-neutral public toilets and other auxiliary facilities are located in the entrance lobby. A long, narrow and sinuous restaurant and café area takes up the entire western courtyard. An events area is located in the middle of the yard with a children’s play area next to it and a stormwater basin on the other side. The loading area with storage, personnel entrance, office space and technical facilities are located on the Toinen Linja side. Both public and freight lifts reach all three floors perfectly, but the intermediate storage becomes almost entirely a pass-through space.

Wide stairs lead from the spacious lobby to the temporary exhibitions floor, and a narrower set of stairs to the main exhibition floor. The temporary exhibitions space is considerably taller than that of the permanent exhibitions. The main exhibition space would need to be taller. However, transportation through the lift makes it impossible to bring in large objects. The narrow branches of the exhibition facilities, as well as the slope of the ceilings, make it more difficult to build exhibitions. The rather modest window openings make it easier to close them and prevent daylight from entering.

Ecological aspects have been taken into account by the fact that the museum is built of wood. Only the foundations and the base slab are concrete. The roofs are covered with green roofs and solar panels. The star-shaped museum fits in with the castle, softening its severity and archaicness.

ma sähkö käytetään valaistukseen ja ilmanvaihdon lämmönvaihtimien käytpienen hiilijalanjäljen ja ovat kierrätettävissä. Julkisivun keramiikkaverhoilu

Museon laajennus

Turun linna

Tulevaisuuden museo

Aurajoen ranta 1/1000

Historian ja tulevaisuuden museo, arkkitehtuurikilpailu AURA 3/6

1. kerros/aulatilat, ravintola, henkilökunnan

Historian ja tulevaisuuden museo, arkkitehtuurikilpailu AURA 4/6

3. kerros/päänäyttely 1/200

2. kerros/vaihtuva näyttely 1/200 apahtuma-alue ja ravintolan terassi

AURA 2/6

Asemapiirros 1/500

(209) DELOREAN

Ehdotuksessa ilmavien kuparikatosten, varsinkin rannan puoleisen taipuvan katoksen, avulla luodaan suorakaiteisesta laatikosta vaikuttava ilmestys. Se on kuin laatikko olisi juuri vapautumassa vihreistä pakkauskääreistään. Ratkaisu ottaa huomioon tasavertaisesti kaksi pääasiaa, uuden esinemuseon ja sen joenrantamaiseman. Saapuminen rakennukseen tapahtuu joen puolella olevan täysin lasiseinäisen eteisaulan kautta, tasapuolisesti sen molemmista päistä. Joki on läsnä maksimaalisesti. Kaikki museon toiminnat ovat aulan mantereen puolella: vaihtuvat näyttelyt, auditorio, kahvila, ravintola, museokauppa ja niin edelleen. Päänäyttelyn tilat ovat toisessa kerroksessa ja niiden takana yhteistyötoimijat ja monitilatoimisto. Huolto toimii Toiselta linjalta, mutta tukkii kävijäliikennettä Satamakadun suunnasta. Välivarasto ja jätehuone ovat lähellä sekä näyttelytiloja että keittiötä. Kahvila ja ravintola on sijoitettu katsomaan puiston puolelle, missä sijaitsee myös tapahtuma-aukio.

Näyttelytilat ovat avarat, mutta niiden suurin haitta ovat kattoa kantavat pilaririvit, jotka vaikeuttavat näyttelyiden suunnittelua. Yläkerran näyttelytilasta avautuu hieno näkymä linnaa kohti. Suuret ikkunat ovat kuitenkin haitta luonnonvalosta kärsiville esineille. Kuparikatoksista on hyötyä niiden varjostamisessa, ja ikkunoiden suorakaiteinen muoto helpottaa niiden pimentämistä. Näyttelytilat ovat tarpeettoman tasakorkuiset – kaivattaisiin myös korkeampia tiloja. Näyttelykierto onnistuu hyvin, ja keskellä näyttelytilaa oleva porrasaukko tekee mahdolliseksi saman näyttelyn luontevan levittämisen molempiin kerroksiin. Rakennus on konstruoitu liimapuupalkein ja teräspilarein. Olisi kaivattu näyttelytiloja esittävää mallinnoskuvaa.

Polkupyöräkatos rajaa onnistuneesti Makasiiniaukiota ja sen keskellä olevaa hulevesiallasta. Aukion suuntaan tapahtuu myös rakennuksen laajentuminen. Museo liittyy mielenkiintoisesti rannan mataliin rakennuksiin, ja katon kupariliepeet yhdistävät sen linnaan ja sen katon muotoon.

(209) DELOREAN

The proposal incorporates airy copper awnings – especially the curved one on the waterfront side – to create an impressive appearance from an otherwise rectangular box. It looks as if the box is just about to be released from its green wrapping. The solution takes equal account of the two main issues: the new artifact museum and its riverside landscape. Entry into the building from the waterfront side occurs from both ends of the building via the fully glazedwalled lobby. The river is present to the maximum. All the museum’s activities are located on the inland side of the lobby: temporary exhibitions, auditorium, café, restaurant, museum shop and so on. The main exhibition spaces are on the first floor and the partner spaces and multifunction office are located behind them. Maintenance works well from Toinen linja, but it blocks visitor traffic from Satamakatu street. The intermediate storage and waste room are close to both the exhibition spaces and the kitchen. The café and restaurant face the park side, where the event square is also located.

The exhibition spaces are spacious, but their greatest disadvantage is the rows of pillars supporting the ceiling, which make it difficult to plan exhibitions. The upstairs exhibition space offers a fine view of the castle. However, large windows are harmful to objects that are exposed to natural light. The copper awnings are useful for shading them, and the rectangular shape of the windows makes it easier to darken them. The exhibition spaces are to an unnecessary extent equally high, and taller spaces would also be needed. The exhibition route can be done smoothly, and the staircase opening in the middle of the exhibition space allows the same exhibition to spread naturally over both floors. The building is constructed with glulam beams and steel columns. An illustration of the exhibition space would have been welcome.

The bicycle shelter successfully forms a border on the Makasiiniaukio Square and its central stormwater basin. The building can also be extended in the direction of the square. The museum is interestingly linked to the low-rise buildings on the waterfront, and the copper eaves on the roof link it to the castle and its roof form.

laajennusvaraus sijoittuu rakennuksen itäpuolelle mahdollistaen näyttelytilojen tulevaisuudessa.

länsipuolelle sijoittuu tapahtuma-aukio, joka liittyy uuteen Linnanpuistoon.

esiintymislava, joka voidaan kattaa kesäisin purjekatoksella. Aukiolta avautuu hieno linnaa. länsipuolelle sijoittuu uusi Makasiininaukio, johon liittyy Toisen Linjan varressa istutuksia, erilaisia pinnoitteita ja toimintoja lapsille ja aikuisille sekä tulvapainanteena toimiva allas istuskeluportaineen.

museorakennusta olennaiseksi osaksi sekä museorakennuksen että sen ympäristön ympäröivään kaupunkitilaan on osoitettu julkisen taiteen paikkoja ja osaksi esitetään taideteosta. Sisätiloissa taiteelle on varattu paikka yhdistävään kaksi kerrosta korkeaan valoaukkoon, jossa teoksesta muodostuisi näyttelykiertoa ja museokokemusta.

linnanpuistosta on osoitettu luontevat ja turvalliset jalankulku- ja yhteydet museotontille. Pyöräpysäköinti sijaitsee Toisen Linjan varressa

järjestetty Toiselta Linjalta. Huoltopiha ja lastausalue on mitoitettu mukaisesti puoliperävaunurekalle. Huoltopiha on rajattu tapahtuma-aukiosta muurilla sekä istutuksilla.

ja tekniset ratkaisut kestävän kehityksen mukaisia teknisiä ja arkkitehtonisia ratkaisuja, kuten sisältävä liittorakennerunko, kierrätettävien materiaalien käyttö, paikallinen aurinkopaneeleilla ja tehokas julkisivujen varjostus. Lämmityksessä merilämpöä mahdollisuuksien mukaan. rakenneratkaisuna on liittorakennerunko. Välipohjana on CLT-laatta, jonka päällä on asennuslattia. CLT- Laatta on kannateltu liimapuupalkeilla ja teräspilareilla. huomioitu niiden toiminnallisuus, ominaisuudet ja erikoispiirteet. Tilat rakennuksen siten, että ne mahdollistavat taloteknisten järjestelmien, kuten tarpeenmukaisen käytön. Ilmanvaihtokonehuoneet on hajautettu useammaksi alueiden mukaan.

KILPAILUALUE

(267) EPOOKKI (1)

Museo näyttää ottavan mallia sataman vanhoista varasto- ja verstasrakennuksista. Se koostuu viidestä rantaan suuntautuvasta osasta, jotka ovat eripituisia. Niillä on kaikilla vihreäksi patinoitunut kuparinen taitekatto, joka antaa niille hieman historisoivan ulkonäön, mutta liittää ne vaivatta linnan miljööseen. Katon pitkälle työntyvät räystäät pyrkivät suojaamaan sisääntulijoita ja rakennuksen massiivisaviseiniä.

Asemakaavan toiveiden mukaan rakennus ottaa vierailijansa vastaan lännen puoleisen pihapuiston kautta. Pääsisäänkäynti on rannan suunnasta. Samalla rakennuksen pisin osa rajaa tarpeettomasti yhteyden linnan puistoon.

Avustavat tilat, eteisaula, auditorio, kahvila ja ravintola sekä erilaiset työtilat ovat alakerrassa. Kaikki näyttelytilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, mikä tekee kookkaiden esineiden, kuten esimerkiksi kulkuneuvojen, näytteille asettamisen vaikeaksi. Tilat ovat selkeitä. Harjakaton muoto ja ristikkorakenteiden näkyminen sekä lattiassa olevat aukot kuitenkin häiritsevät näyttelysuunnittelua. Myös salien päätyikkunoiden pimentäminen tuottaa ongelmia, samoin kuin päänäyttelytilan nurkkaan avattu parveke linnan suuntaan. Se on myös ongelma rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa.

Nousu toiseen kerrokseen tapahtuu pitkin tilavia istuskeluportaita. Näyttelykierto onnistuu erinomaisesti. Sen sijaan henkilöhissillä on yhteys vain vaihtuviin näyttelyihin. Pääsy päänäyttelyyn estyy, jos vaihtuva näyttely on vasta rakenteilla. Huolto rakennuksen koilliskulmasta toimii hyvin. Tavarahissi nostaa tavarat välivarastoon ja sitä kautta näyttelysaleihin ja verstastilaan.

Rakennus on ekologisesti kunnianhimoinen. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on massiivisaviseinät. Siitä ylöspäin on puurakenne käyttäen ”tapitetuin puuliitoksin koottuja liimattomia kimppupilareita ja palkkeja”. Museon pääsisäänkäynti on vaikuttava. Pihapuisto on muotoiltu ansiokkaasti, rakennuksen teemaa toistaen.

(267) EPOOKKI (1)

The museum seems to be modelled on the old warehouses and workshops in the port. It consists of five sections of different lengths that face the waterfront. Each of them has a green-patinated folding copper roof, which gives them a slightly historical appearance, but links them easily to the castle milieu. The far-obtruding eaves aim to shelter the entrances and the building’s massive clay walls.

In accordance with the stipulations of the local detailed plan, visitors approach the building via the western courtyard garden. The main entrance is on the shore side. At the same time, the longest part of the building unnecessarily limits the connection to the castle park.

The ancillary facilities, lobby, auditorium, café and restaurant as well as various workspaces are located on the ground floor. All exhibition spaces are located on the first floor, which makes it difficult to display large objects, such as vehicles. The spaces are clear. However, the shape of the ridged roof and the visibility of the trusses and the openings in the floor are a distraction to exhibition design. Darkening the end windows of the halls also causes problems, as does the open balcony in the corner of the main exhibition space facing the castle. It is also creates a problem for the building’s exterior architecture.

The access to the first floor is via spacious seating steps. The exhibition route works excellently. On the other hand, the passenger lift only provides access to the temporary exhibitions. Access to the main exhibition space is blocked if the temporary exhibition is still under construction. Servicing from the northeast corner of the building works well. The freight lift takes goods to the intermediate storage area and then on to the exhibition halls and workshop.

The building is ecologically ambitious. The ground floor of the building has solid clay walls. Above that the building continues as a wooden structure, utilising “glue-free clustered columns and beams assembled with doweled wooden joints”. The museum’s main entrance is impressive. The courtyard gardens have been designed with merit, echoing the theme of the building.

“EPOOKKI”

Työpajat

Yhteistyötoimijat Aulatilat

Harjakorkeus +18.0

Kuparikatto ja massiivipuurakenne

Julkisivuja ja terassialueita säältä suojaavat pitkät räystäät

Ilmanvaihtokonehuoneen tilat

Näyttelytilojen lattia korossa +9.0

Tavarahissi ja varastotilat

Päänäyttely

Vaihtuvien näyttelyiden tila

Huolto

Auditorio

Ravintola

Terassialueet avautuvat sekä puiston että meren suuntaan

Pääsisäänkäynti

Rantaraitti

Paviljonki Lasten leikkialue

Tapahtumatila

(61) KHRONOS

Ehdotus ei pyri liittymään olemassa olevaan miljööseen ja rakennuskantaan. Se pikemmin levittää laajan verhon tai esiripun kätkeäkseen uuden rakennuksen. Esiripun helmaa kuitenkin kohotetaan sisäänkäyntien kohdalta, niin että yleisö pääsee sisään. Esirippu on perforoitua metallilevyä kullan tai kuparin värisenä. Se leikkii purjeen ja laivan keulan muodoilla.

Lennokkaan ulkoasun jälkeen saavutaan valkoiseksi maalattuun, ilmeisesti betonirakenteiseen sisätilaan kahden eri sisäänkäynnin kautta. Lupaavan ulkoasun jälkeen saavutaan varsin tavalliselta näyttävään arkkitehtuuriin. Vaatenaulakot joudutaan etsimään kapean ja korkean käytävän päästä. Sieltä löytyy myös porras toisessa kerroksessa sijaitseviin päänäyttelyn tiloihin. Vaihtuvat näyttelyt pohjakerroksessa ovat helpommin saavutettavissa. Ne ovat selkeät, joskin pilareiden jakamat. Kahvila ja ravintola löytyvät samasta kerroksesta, läntiseltä pihasivulta. Rakennuksen koilliskulmassa on tilava lastaustila ja jätelajittelu, jonne on hyvät yhteydet myös keittiöstä.

Toisessa kerroksessa on päänäyttelyn laajojen tilojen lisäksi toimistoja ja henkilökunnan pukutiloja sekä iv-konehuone. Näyttelytiloja jakavista pilareista päästäisiin ehkä eroon käyttämällä korkeampia palkkeja. Ongelmia aiheuttavat myös salien terävät nurkat ja laajat ikkunat. Ikkunoiden pimentämistä kuitenkin helpottaa ulkopuolinen rei´itetty metallilevy, joka estää pimentämisen näkymästä julkisivuissa. Myös kattoikkuna ja avoin parvi vaihtuvien näyttelyiden tilaan voivat aiheuttaa hankaluuksia. Näyttelykierto onnistuu vaivatta. Poistuminen päänäyttelystä tapahtuu komeita portaita sisääntuloaulaan.

Museon päälähestymissuunta on läntisen aukion kautta asemakaavan toiveiden mukaan. Kulkureitti sivuaa diagonaalisesti keskellä olevaa pienvenesatamaa. Museo on tarpeettomasti uskollinen rantarakennusten korkeudelle. Sen lennokkaat muodot ansaitsisivat hieman lisäkorkeutta.

(61) KHRONOS

The proposal does not attempt to integrate with the existing milieu and buildings. Rather, it spreads a wide theatre-like curtain to conceal the new building. However, the hem of the curtain is raised at the entrances to allow the public to enter. The curtain is made of gold- or coppercoloured perforated metal sheet. It plays with the shapes of the sails and bow of a ship.

The lofty outside leads into a white-painted, apparently concrete interior via two different entrances. After the promising exterior, one arrives at rather plain-looking interior architecture.

The cloakrooms seem to be hidden at the end of a tall, narrow corridor. This is also where the staircase leading to the main exhibition hall on first floor is located.

The temporary exhibitions located on the ground floor are more accessible. The spaces are clear, albeit divided by pillars. The café and restaurant are located on the same floor on the western side of the yard. In the northeast corner of the building there is a spacious loading area and waste sorting area, with good connections from the kitchen.

In addition to the extensive main exhibition space, the first floor comprises offices and staff facilities as well as the HVAC machine room. The pillars dividing the exhibition spaces could perhaps be eliminated by using deeper roof beams. There are also problems with the sharp corners and large windows in the exhibition halls. However, the external perforated metal plate helps conceal the black-out curtains, thus preventing the window-covering from being seen from the outside. The skylight and open balcony space for temporary exhibitions may also cause problems. The exhibition route works smoothly. The exit from the main exhibition hall is via an impressive staircase leading to the entrance hall.

The main direction of approach to the museum is via the western square, in accordance with the wishes of the local detailed plan. The access route passes diagonally adjacent to the centrally placed small boat harbour. The museum is unnecessarily loyal to the heights of the shoreside buildings. Its lofty forms would deserve some additional height.

Rakennuskorkeuksissa on noudatettu kaavaluonnosta, jotta Turun linna saa sille kuuluvan arvonsa alueen korkeimmalla kohdalla. Rakennuksen lounaisin nurkka ulottautuu vinoine ulkoverhouksineen osin rantaraitin ylle. Ulkoverhous on osin kallistettu irti lämpimästä rungosta, jotta julkisivuun on saatu draamaa ja haluttua dynamiikkaa sekä telakan historiaan sopivaa tematiikkaa. Kaarimaiset muodot vertikaalipinnoissa luovat kontrastin terävien nurkkien ja pikselimäisten ikkunamuotojen kanssa. Kappalemaisen museon veneen keulaa muistuttavat ulkonurkat ovat terävät, mutta vastapainoksi sisäänkäynnit on merkitty verhomaisiksi avauksiksi julkisivuun. Museon julkisivu toimii ikäänkuin esirippuna – verho raottuu niistä kohdista, joissa sisäänkäynnit sijaitsevat.

Pääjulkisivumateriaalina on kullan ja kuparin sävyinen perforoitu metallilevy. Perforointi mahdollistaa valon siiviöitymisen ennen museon tilaan saapumista – näin valo myös näyttelytiloissa on pehmeää. Pysyvän näyttelyn tilassa on myös pohjoiseen suunnattu kattoikkuna tuomaan epäsuoraa luonnonvaloa rakennusrungon keskelle. Museon perusratkaisut lämpimän rungon osalta ovat kustannustehokkaat ja suoraviivaiset muotokieli toteutetaan osin irti rungosta olevalla ulkoverhouksella. Museon pohjoispuolella sijaitsee huoltopiha, jonka matalat rakennusmassat ovat viherkatteisia.

Iltakäyttö museon kiinni ollessa on mahdollista niin ravintolalle erikseen kuin myös auditoriolle. Auditoriion päästää pääaulan kanssa yhteiskäytössä olevan tuulikaapin kautta ja auditorion pystyy

Pääsisäänkäynnistä päästää suoraan info-tiskille, josta lipun voi ostaa. Siitä siirrytään suoraan kumpaankin näyttelytilaan aulan käytävää pitkin, jonka varrella kävijä voi ihastella lasien takaa pajatyöskentelyä. Vaatteet jätetään aulakäytävän päässä olevien portaiden alla olevaan narikkaan. Porrasta pitkin pääsee suoraan toisessa kerroksessa sijaitsevaan pysyvän näyttelyn tilaan tai vaihtoehtoisesti portaiden vierestä alakerrassa sijaitsevaan vaihtuvien näyttelyiden tilaan. Ylhäällä näyttelykierto päättyy takaisin sisääntuloaulaan näyttäviä istuskeluportaita alas laskeutuen. Siitä kävijä voi jatkaa matkaa vaihtuviin näyttelyihin tai museokauppaan, joka on portaiden alapään lähellä. Vaihtuvien näyttelyiden kierto päättyy museokauppaan. Suunnattuja näkymiä on järjestetty vierailijoille pitkin näyttelykiertoa näistä vaikuttavin lienee ylös portaita noustessa suoraan

SELOSTUS

+2,20

+1,75

+1,20

+1,75

+2,50

rullakot

+3,00

+2,50

allaportaanvarastokaluste-24

pääsisäänkäynti kahvilaanravintolaan

+2,98

tuulikaappi

+3,00

kahvila 45

kalustevar. 20 av 8 tekn.var. 30 puk 12 puk 12 pe, wc-le wc 25 wc-m 10 wc-le pe, wc-le auditorio, esitystila 230 palvelutiski 20 ravintola 180

+2,10 +1,80

+3,00 23 pp huoltoauto

+2,90

+3,00

+1,20

monitoimi- showroom-tila 80

keittiö,liukuseinä

tapahtumatila, luokkaretki/evästila 100

teleskooppikatsomo 100 hlö suljettavissa iltakäyttöauditorion

+2,98

vaihtuvien näyttelyiden tila 003 aulatila 360 jätelajittelutila 40 lastaustila 190 hissi wc wc-le sk s+t lapset 30

tuulikaappi

valmistuskeittiö 75 sk wc tavarahissi 20 hissi museokaupan varasto 20 wc-n 14 wc-le

saapuminen,liputjainfo näyttelyihin alas tilastapäänäyttely-

varavoima.koneh. 35 spk 20 talojakamo 20 valvomo 16 var, toimipiste 28 ravintolan var 25

taideseinä näkyy aulasta sekä toisen kerroksen päänäyttelytilasta ylös päänäyttelytilaan

verstaan laajennusvaraus ennen laajennusta co-working ja henkilökunnan sisäänkäynti nosto-ovet lastaustilansisäänajo

kabinetti siirtoseinä henkilökunnan sisäänkäynti

viherkate

näkymä linnan suuntaan

co-working spaces 280

lasiseinät

+1,75 nostolava

aulan kaupan sisäänkäynti

tekijätila, työpaja 210 var 15

poistuminen vaihtuvien näyttelyiden tilasta ravintolan keittiö

vaatesäilytys 70

verstastila 50 lämmönjakelukeskus 80

+2,95 istuskeluportaat

museokauppa 80

+2,95

B siiv.var 15

liput, info 12 välivarastointitila 100

saapuminen vaihtuvien näyttelyiden tilaan

sisäyhteys päärakennukseen mahdolliselle laajennukselle

monitilatoimisto 85 kokoustila 18 tarvike arkisto, tarv. 15 pukuh. 15 wc-le taukotila 40 wc pesuh. pukuh. 15 pesuh. pukuh. 10 pe wc s+t wc sk 4 wc

aulan yläosa

näkymä pienvenesataman suuntaan taideseinä näkyy aulasta sekä päänäyttelytilasta

näkymä joelle

+2,55

näkymä joelle

+2,20

näkymätasanne

tavarahissi 20

iv-konehuone 330 wc wc-le 5 sk

päällä iv-kattopäätelaitteet

näkymä aulaan näkymä taidepuistoon katos viherkate viherkate

saapuminen päänäyttelytilaan poistuminen päänäyttelytilasta

seinässä näyttelysyvennykset ulokkeena aulan ylle näkymä taideseinälle B B

päällä iv-konehuone 170 päällä iv-konehuone 60

ylävalo kattoikkunasta

päänäyttely 997 s+t hissi hissi

näkymä aulaan portaitanoustessanäkymälinnan suuntaanavautuu

s+t 4

vaihtuvien näyttelyiden yläosa

näkymä joelle

B

(28) Kumulus

Ehdotuksen yksinkertainen, selkeä ja tunnistettava hahmo luo viitteitä cumuluspilviin tai satamahallien kaarikattoihin. Sitä voi luonnehtia myös perinteiseksi valkoiseksi museolaatikoksi. Rakennus on sekä veistoksellinen että minimalistisen hallittu. Se leikittelee symmetrian ja asymmetrian sekä suorakaiteen ja pyöreiden muotojen kanssa. Massiivinen vaalea rakennus ottaa hyvin dominoivan aseman kaupunkikuvassa, mikä on myös sen ongelma: paikkasidonnaisuutta ja innovatiivisuutta jää puuttumaan, ja suhde linnaan on ristiriitainen.

Viitteitä museon teemaan ei juurikaan ole, eikä se onnistu luomaan uudenlaista museokonseptia. Ikonografinen rakennus voisi olla taidemuseo missä tahansa maailmalla.

Museo saavutetaan kaavan mukaisesti lännestä. Kallistettu sisääntuloaukio liittyy elegantisti ja huomaamattomasti vesialtaiden sarjaan ja ympäröiviin katukorkeuksiin, ja samalla kokonaan kivetty ympäristö luo etäisen atmosfäärin. Vaaleista lasitetuista savikattotiilistä muodostuva suomumainen julkisivupinta on herkullinen, yksiaineinen ja abstrakti. Näyttelytilojen ikkunat piiloutuvat hallitusti tiilimosaiikin taakse korostaen ensimmäisen kerroksen sisäänkäyntiä ja avoimesti kaupunkitilaan avautuvia tiloja. Pääsisäänkäynti on helposti hahmotettavissa. Pieni sisäänveto muodostaa sisääntulokatoksen ja suojaisan paikan myös ravintola- ja kahvilaterassille. Vaikutelma on arkkitehtonisesti hallittu ja kaunis. Puiston suunnasta on toinen sisäänkäynti, jonka viereen katoksen alle muodostuu pieni esityslava. Rakennuksen aula on atriummainen kaksikerroksinen keskeistila. Valtava oleskeluporras yhdistää ensimmäisen kerroksen yleisön tilat toisen kerroksen näyttelytiloihin. Museokauppa ja infotiski ovat heti aukion puoleisen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Auditoriosta on näkymät jokimaisemaan, ja verstastilat avautuvat linnalle päin. Toisen linjan suuntaan sijaitsevat henkilökunnan tilat, huolto ja hissit. Näyttelytilojen pohja on selkeä ja hyvin jaoteltu. Näyttelytilojen kattokorkeus seuraa rakennuksen veistoksellista kattomuotoa ja luo taidemuseomaisia tiloja, joissa on vahva karaktääri ja kaunis valo. Visuaalisesti dominoivaa sisäarkkitehtuuria ei kuitenkaan ole toivottu. Näyttelyrakentamisen kannalta raskas profiloitu sisäkatto on vaikea. Myös tavarahissi on sijoitettu niin, että isojen esineiden siirto on hankalaa ja mutkikasta. Isot ikkunat joudutaan peittämään, joten päänäkymä linnaan voisi olla muualta kuin näyttelytilasta. Näyttelytilat ovat kuitenkin kehityskelpoisia.

(28) Kumulus

The simple, clear and recognisable shape of the proposal evokes references to cumulus clouds or the arched roofs of the port warehouses. It can also be described as a traditional white museum box. The building is both sculptural and minimalistic. It plays with symmetry and asymmetry, rectangular and circular forms. The massive, light-coloured building takes a very dominant position in the cityscape, which is also its problem: it lacks a sense of place and innovation, and the relationship with the castle is contradictory. There are few references to the museum’s theme, and it fails to create a fresh museum concept. The iconographic building could be an art museum located anywhere in the world.

According to the plan, the museum is accessed from the west. The sloping entrance square joins elegantly and unobtrusively to a series of pools and the surrounding street level, while the entirely stone-paved environment creates a remote atmosphere. The light-coloured, glazed clay roof tiles create a delicate, scale-like mono-material and abstract facade. The windows of the exhibition spaces are hidden in a controlled manner behind a brick mosaic, emphasising the ground floor entrance and the spaces that open up towards the urban space. The main entrance is easy to make out. The small entrance area also creates a canopy over the entrance and a sheltered place for the restaurant and café terrace. Architecturally, the overall impression is controlled and beautiful. There is a second public entrance from the park, next to which stands a small stage sheltered by a canopy. The building’s lobby is an atrium-like, two-storey central space. The huge staircase with seating connects the visitor facilities on the ground floor to the exhibition spaces on the first floor. The museum shop and information desk are immediately adjacent to the main entrance facing the square. There are views from the auditorium towards the river landscape, and the workshops overlook the castle. The staff facilities, maintenance and lifts are situated along

Toinen linja. The floor plan of the exhibition spaces is clear and well laid out. The ceiling heights of the exhibition spaces follow the sculptural shape of the building’s roof, creating art museum-like spaces with a strong character and beautiful light. However, a visually dominant interior architecture is seen as undesirable. The heavy profiled ceiling is problematic from the point of view of exhibition construction. The freight lift has also been placed in such a way that moving large objects would be cumbersome and complicated. The large windows would need to be covered, so the main view of the castle could be from somewhere else than the exhibition space. However, the exhibition spaces are still capable of development.

(196) MAININKI

Museon katto ottaa mallia rannan mainingeista ja liittyy siten miljööseen. Ulkonevia räystäitä kannattelevat robustit graniittilohkareet, jotka haluavat kertoa museon aihepiirin kaikenkattavuudesta. Rakennus asettuu lähelle rantanaapuriaan, vain Toisen poikkikadun erottamaksi. Museorakennus muodostaa kuitenkin pienen, miellyttävän sisäänkäyntiaukion laivaterminaalista tulijoita varten. Toinen pääsisäänkäynti on vastakkaiselta puolelta, linnan puistosta. Rakennus vetäytyy varsin kauas Satamakadun linjasta ja laajentaa näin linnan puistoa huomattavasti.

Sisäänkäyntejä yhdistää korkea ja komea aula, josta käy kulku rannan puolella vaihtuviin näyttelyihin, auditorioon, tekijätilaan ja niin edelleen. Pihan puolella päästään ravintolaan, joka täyttää koko pihasivun. Museokauppa vie aulan päädyn, josta päästään pahasti alimitoitettuihin kahvilaan ja leikkitilaan.

Kuljetukset ja huolto otetaan rakennuksen koilliskulmasta Toiselta linjalta. Lastaustila on sopiva, samoin yhteys välivarastoon, mutta matka vaihtuvien näyttelyiden tilaan kulkee koko rakennuksen läpi häiriten sen elämää. Yhteys yläkerran päänäyttelytilaan toimii tavarahissin avulla hyvin. Yleisö pääsee sinne kahta eri porrasta aulan päistä. Näyttelytilat ovat selkeitä, ja näyttelykierto onnistuu hyvin. Niiden kaartuva katto ja erityisesti vaihtuvien näyttelyiden ikkunaseinä kuitenkin vaikeuttavat näyttelyiden rakentamista, ripustamista ja luonnonvalon säätelyä. Kivilohkareita lukuun ottamatta rakennus on puurakenteinen, millä se pyrkii ekologisuuteen. Jatkuva puumateriaalin läsnäolo näyttelytiloissa kuitenkin vaikeuttaa erilaisten tunnelmien luomista.

(196) MAININKI

The roof of the museum is modelled on the shoreside waves, thus connecting it to the milieu. The protruding eaves are supported by robust granite blocks, which refer to the comprehensiveness of the museum’s theme. The building is located close to its waterfront neighbour, separated only by the Toinen poikkikatu. However, the museum building forms a small, pleasant entrance square for those coming from the ship terminal. The other main entrance is from the opposite side, from the castle park. The building is set back quite far from the line of Satamakatu and thus extends the castle park considerably.

The entrances are connected by a tall and majestic lobby, which leads to temporary exhibition spaces, auditoriums, creators’ spaces, etc. on the waterfront side. The courtyard side leads to the restaurant that fills the entire courtyard. The museum shop takes up one end of the lobby, from where one can access the severely undersized café and children’s play area.

Transportation and maintenance are placed in the northeast corner of the building on Toinen linja. The loading area is suitable, as is the connection to the intermediate storage area, but the distance to the temporary exhibition space goes through the entire building in a disruptive manner. The freight lift is well-connected to the main exhibition space upstairs. Visitors can access it via two different staircases situated at the ends of the lobby. The exhibition spaces are clear and the exhibition route works well. However, the curved ceiling and especially the window wall in the temporary exhibitions make it difficult to construct exhibitions, hang artworks, and regulate natural light.

Liittyminenkaupunkirakenteeseen 1:3000

Maininkionmerenpinnallaliikkuva loiva,tyrskytönaalto,jokaonleveä,pitkä jauseinmelkokorkea.Seontuulen nostattama,muttaaaltoanimitetään mainingiksivastatuulenlakattuatai aallonkuljettuapoistuulen vaikutusalueelta.Maininkionsiis tuulettomallamerelläliikkuvaaalto.

KAUPUNKIKUVA

Turunlinnaonmonumentti,joka ottaatilansaeikätottele kaupunkirakenteenraameja.Myös Turunlinnallealisteiseltamuseolta odotetaanmonumentaalisia piirteitä,muttasentuleetarttuaja sidostuaosaksikaupunkitilaa. Ehdotusonsidostettu kaupunkitilaanmatalillaräystäillä, joistalaineilevakattokohoaa ympäröivienkerrostalojen harjakorkoihin.Arkkitehtuuri ammentaasekäveistoksellisesta saaristoluonnostaettäintiimistä ihmisenmittakaavasta.Aaltoileva kattopiirtääjokaukaa tunnistettavanjulkisenrakennuksen siluetin.Rannanpuolellamuseo laskeutuuihmisenmittakaavaan. Kolonnadisuojaarantareittiäpitkin kulkevaavierailijaajaluoturvallista, pehmeääkaupunkitilaa.Ehdotus rajaasyliinsäilta-auringosta nauttivanmuseoaukion,joka täydentäätaidekaupunginosan julkistentilojenketjua.

Sisäänkäynnitavautuvatmuseon

huipentuunäyttävään,rakennuksen läpäiseväänkeskeisaulaan.Turun linnanniemenhistoriallinenalueon vuosisatojenaikanakohonnut Aurajoenvedestä.Historianja tulevaisuudenmuseoammentaa tästäsymboliikastajaonkuin rantakalliollenostettuaallokko.

ARKKITEHTUURIJAELÄMYKSELLISYYS

With the exception of the stone boulders, the building is built of wood, thus aiming to be ecological. However, the constant presence of wood in the exhibition spaces makes it difficult to create different atmospheres.

Sisätilojenarkkitehtuurivirittyy katedraalinomaisenkorkeanaulan sekäintiimientilasarjojenherkälle vuoropuhelulle.Kattoikkunattuovat epäsuoranluonnonvalonleikin osaksitilasarjaa.Kaarevakattoisten näyttelytilojenkiertomuovaa vierailijakokemuksesta moniulotteisen.Vaihtuvien näyttelyidentilasijoittuu maantasoonvedenäärelle.Tila punookytköksennäyttelyillesekä ympäröivällejokisuistolle.Pysyvien näyttelytilojenkiertonousee keskeisaulankummastakin päädystä.Ylävalotvalaisevat portaikkoja.Kiertoontarvittaessa rajattavissajopakolmeenerilliseen näyttelykokonaisuuteen. Rakennuksenmateriaalipalettion valikoituarvokaspatinoituminen huomioiden.Haptisetpuurakenteet, kivipaadetsekäluonnonvaloa heijastelevasavilattiatulkitsevat historiallisenrakentamisentapojaja tuovatnenykyaikaan.Raskaiden, ikiaikaistenkivipaasienpaino

Näkymänäyttelytilasta

Historianjatulevaisuudenmuseo,arkkitehtuurikilpailu– 3/6

TEKNISETRATKAISUT

TOIMINNALLISUUS

Ravintolasekäkahvilatilaomaavat erillisetluonteensajaovat rajattavissaomiksi tilakokonaisuuksikseenmuseon aukioloaikojenulkopuolella. Rakennuksenhuoltojärjestetään kootustikoilliskulmasta.Huoltoreitti eiristeävierailijaliikenteen, museoaukioneikäkävelykadun kanssa.Yhteistyötoimijoidentiloilla onomaerillinensisäänkäyntinsä. Tilatsijoittuvatmuseon välikerrokseenjaniistäaukeaa näkymiäkeskeisaulaansekä museopuistoon.

Näkymämereltä

Kilpailualueenlänsireunaan sijoittuvakompaktimassoitteluluo laajanyhtenäisenrannan viheralueen.Museonitäpuolelle avautuumuseopuisto,jota hyödynnetääntapahtumienja museopedagogiantarpeisiin. Yhtenäisenviheralueenansiosta hule-jatulvavesienhallintakyetään huomioimaankokonaisvaltaisestija

Museonkattototeutetaanpilareihin sekäjäykistäviinseiniin ripustettuinaliimapuurakenteina. Kaarevakattomuodostaa ulkovaippaasäältäsuojaavanpitkän räystään.Ilmanvaihtokonehuoneet sijoitetaanhajautetusti rakennuksenvälikerrokseen maantasonmatalientilojenylleja tekniikkanousutsijoitetaan kiinteidenporrashuoneiden yhteyteen.Rakennuksen lämmityksessäjaviilennyksessä hyödynnetäänmaalämmönja maajäähdytyksensisältävien energiapaalujenhybridiratkaisua. KESTÄVYYS

vuorovaikutustasekäfyysistäja henkistähyvinvointia.Kantava puinenpilaripalkkijärjestelmäon hiilipihiratkaisu,jokasallii näyttelytilojenlaajan monikäyttöisyyden.Tilojenjärjestely luolaajoja,muunneltavia vyöhykkeitä,jotkajoustavat monipuoliseen näyttelysuunnitteluun.Museovastaa Linnanniemenkunnianhimoisiin kestävyystavoitteisiinjaon näkyvästiluomassaalueen identiteettiäpuukaupunginosana.

Aluejulkisivumerelle

MAININKI

PÄÄNÄYTTELYYN

sisäänkäynt museoaukion uolelt to m myös rav ntolansisää käyntinä esäovet

Aluejulkisivuitään 1:1000

TAPAHTUMATILA 100

VAATESÄILYTYS 70 MUSEOKAUPPA 80

s säänkäynti co-workin & toimistotil hule edet ule de antak vit

RAV NTOL 80 SHOWROOM 80 TEKIJÄTILA 210

TEKNI KAV R. AV-T LA 3

TISKI 12 Tk Tk

TISKIVAR. 28 KAUPPAVAR. 20

AUDITORIO 230 ano aamanäkymäj k suistoon

hu o&k ittiö LEWC C UNISEX siirtoseinä rto ein s i ir t i nä i i rto ei nä YLLÄI VKH

-11m k kea muu tojou avat a ul ansekänä ly iloi autuv til on aettavissa ahd ksi105m laksi ravintolan era si k binetti atta aks lakseen iltakä öön jat vissa mak ksee käyttöön AULA 420

VERSTAS 50 JÄTE 40 LÄMMÖNJAKELUKESKUS 80 SÄHKÖPK 20 TALOJAKAMO 20 VARAVOIMATILA 35 KALUSTEVAR. 20 VA R. TE KIJ Ä T 17 SIIVVAR. 18 SPRINK PK 8 VAR+ARKISTO 20

VALVOMO 16 LASTAUSTILA 190 RAVINTOLATISK 1 9 KEITTIÖ 75 RAVINTOLAVAR. 25 VÄLIVARASTOINTI 100

sisään äyn pui ton uolelta to mii myö hvi an isäänkäy tinä

VAIHTUVATNÄYTTELYT 1000

KOKO USH. 18 TO I MI ST O 80 TAUKOTI CO-WORKING 280 IVKH 200

Näyttelytilatjaaulamuodostavat elämyksellisentilasarjan

Historianjatulevaisuudenmuseo,arkkitehtuurikilpailu–

PÄÄNÄYTTELYT 2000 ym ui oo linnalle

(266) MATKUSTAJA

Matkustaja on arkipäiväisessä estetiikassaan helposti lähestyttävä ja luontevasti läsnä kaupunkitilassa. Ehdotus koostuu kuuden paviljongin ryhmästä, joka asettuu koko tontin leveydellä diagonaalisesti suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen. Laajennuksen kaksi lisäosaa jatkavat sarjaa puiston puolella. Rakennukset ovat yksiaineiset. Kallistetut peltilapekatot kattavat tummaksi petsatut puiset rakenteet ja lautaverhoillut julkisivut, niiden pitkät räystäät varjostavat korkeita lasiseiniä ja suojaavat ravintolan terassia ja sisääntuloalueita. Rakennelman keskelle jäävät kaksi kapeaa viherpihaa, joiden kautta luonnonvalo tulvii syvän massan sisätiloihin. Asetelma on sekä dynaaminen että rauhallinen. Yksinkertaisten rakennusosien toisto ja selkeät materiaalit luovat seesteistä tunnelmaa. Museorakennus istuu paikalleen ikään kuin se olisi ollut siellä aina, se tuo mieleen venevajat ja saariston hengen, mutta myös alueella aikaisemmin olleita historiallisia satamarakenteita ja puukasoja. Julkisivujen selkeä jäsentely ja rakennuksen mittakaava kertovat julkisesta rakennuskokonaisuudesta, joka asettuu linnan eteen ikään kuin siihen kuuluvana rantakylänä. Puu materiaalina viittaa historiaan ja kestävään tulevaisuuteen. Diagonaali asetelma tarjoaa suojaisia etupihoja jokirannalle ja laajentaa Toisen linjan katutilaa pienillä puistotaskuilla. Huolto on Satamakadun päässä. Toiselta poikkikadulta tai rannan suunnasta lähestyttäessä sisääntulot löytyvät luontevasti. Siihen akseliin sijoittuvat pienen pihan ympärillä aula, ravintola, kahvila ja yhteistyötoimijoiden tilat. Diagonaalisesti sen takaa vaihtuvien näyttelyiden tila sekä päänäyttelystä ensimmäinen tila ympäröivät toisen pihan, molemmat omissa paviljongeissaan. Keskellä niiden taustalla on huolto. Päänäyttely jatkuu toisessa kerroksessa. Näyttelykierros on kaunis ja tarjoaa näkymiä linnalle ja merelle, sekä sisäpihojen läpi sisätiloihin. Korkeiden lasiseinien kautta tulviva luonnonvalo on joka paikassa keskeisessä roolissa: sekä tilojen tunnelmissa että arkkitehtuurin ilmeessä. Tämä on ehdotuksen suurin haaste. Näyttelytilojen on oltava pimeitä, lasiseinien peittäminen muuttaisi rakennuksen luonnetta huomattavasti.

Muuten näyttelytilat ovat selkeitä, vaihtuvaan näyttelyyn voisi pienillä muutoksilla tuoda helposti myös suurikokoisia esineitä. Päänäyttely olisi paremmin yhdellä tasolla ja mieluiten vain yhdessä suuremmassa tilassa.

Huollon järjestely on toimiva, näyttelyiden rakentaminen ja tilojen käyttö onnistuu joustavasti.

(266) MATKUSTAJA

With its everyday aesthetics, the entry Matkustaja is easily approachable and has a natural presence in the urban space. The proposal consists of a group of six pavilions, which are diagonally positioned along the entire width of the plot in relation to the rest of the urban structure. The two extensions continue the series of buildings in the park. The buildings are mono-material.

Tilted sheet-metal roofs cover the dark-stained wooden structures and boarded facades, and their long eaves shade the tall glass walls and shelter the restaurant’s terrace and entrance areas.

Two narrow green courtyards in the centre of the structure allow natural light to flood into the deep mass of the interior. The layout is both dynamic and calm. The repetition of simple building elements and clear materials create a serene atmosphere. The museum building sits in place as if it had always been there, evoking the boat sheds and the spirit of the archipelago, but also the historical port structures and lumber piles that previously stood in the area. The clear articulation of the facades and the scale of the building suggest a public building complex that sits in front of the castle as if it were a shoreline village that was part of it. As a material, wood refers to both history and a sustainable future. The diagonal design offers sheltered front yards on the riverside and extends the Toinen linja street space with small park pockets. Maintenance is at the end of Satamakatu. The entrances are easily accessible when approaching from Toinen poikkikatu or the shoreline. The lobby, restaurant, café and partner spaces are located on that axis around the small courtyard. Diagonally behind it, the space for temporary exhibitions and the first space of the main exhibition surround the second courtyard, both in their own pavilions. In the middle, behind them, are the maintenance facilities. The main exhibition space continues on the first floor. The exhibition route is beautiful and offers views of the castle and the sea, as well as glimpses into the interior spaces through the inner courtyards. Natural light flooding through the high glass walls plays a central role in all areas; both in the atmosphere of the spaces and in the architectural expression.

This is the main challenge of the proposal. The exhibition spaces must be dark, and covering the glass walls would significantly change the character of the building. Otherwise, the exhibition spaces are clear, and with small changes large objects could easily be brought into the temporary exhibition. The main exhibition would be better on one level and preferably only in one larger space. The organisation of the maintenance is efficient, and there is flexibility in both the construction of exhibitions and the use of space.

(173) Muistipalatsi

Ehdotus on kiehtova minimalistinen laatikko, jota asiakas lähestyy kaavan mukaisesti sisääntuloaukion kautta. Pääsisäänkäynnin valtavan portin läpi vierailija häviää Muistipalatsin uumeneen. Ilmestys on hyytävän kaunis ja jopa pelottavan jännittävä. Olemus kaupunkikuvassa on monumentaalinen ja sen vetäytyvä vähäeleinen luonne ja jokijulkisivun tiukka vaakajako jättää tilaa Turun linnalle. Kompaktiutensa ansiosta rakennus irtautuu takana olevasta korttelirakenteesta ja muodostaa aukiolla vapaasti seisovan arkistopalatsin. Laajennukselle jää tilaa rakennuksen taakse. Kivetty aukio integroi vesialtaan, geometriset viherraidat ja taideteokset museorakennuksen kanssa abstraktiksi ympäristötaideteokseksi, ja luo tila istuskelulle, toritoiminnalle ja kahvion terassille. Ympäristön korkoasemaan tekijä ei ota kantaa. Tekstistä ei myöskään ilmene rakennuksen materiaalia. Perspektiivikuvat kertovat puhdasvalubetonipintaisistä seinistä sekä ulko- että sisätiloissa. Julkisivut jakaa ylhäältä alaspäin syvenevä pystyprofilointi, joka rytmittää julkisivua lasiseiniä ja opastetekstiä myöten. Se tuo herkkyyttä ja antaa auringon piirtää jatkuvasti vaihtuvan varjokuvion muuten sokeille julkisivupinnoille. Ainoa ihmisen mittakaavan omaava elementti on rantajulkisivun ja puiston puoleinen matala aaltoileva lasiseinä. Ravintolan, leikkialueen ja yhteistyötoimijoiden alue vuorovaikutteisina tiloina korostuu museon näyteikkunana rantapromenadin päin. Auditoriosta aukeaa näkymä linnalle. Korkea aulatila ja sen kierreporras muodostavat koko taloa yhdistävän vaikuttavan tilakokonaisuuden. Yleisötilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa, pysyvät näyttelyt toisessa ja vaihtuvat näyttelytilat kolmannessa kerroksessa. Näyttelytilojen jako erillisiin huoneisiin käytävän varrelle ei tue muuntojoustavuutta, päivänvalottomuus on toimiva ratkaisu. Isoja objekteja ei saa tuotua näyttelyyn. Huolto tapahtuu pohjoisesta, ja hissi liittyy siihen hyvin, mutta näyttelykerroksissa se jää turhan mutkan taakse.

Ehdotuksen arkkitehtuuri edustaa ajatusta rakennuksesta autonomisena, tinkimättömänä taideteoksena. Sellaisenaan se voi tulla tunnistettavaksi maamerkiksi, joka ajan myötä liittää itsensä osaksi Turkulaisten identiteettiä. Museokeskuksen uudenlaiselle toimintafilosofialle Muistipalatsi muodostaa vanhanaikaisen vastakohdan. Turkulaista atmosfääriä ehdotus hakee lähinnä sukulaisuudestaan Pekka Pitkäsen hautauskappelin kanssa.

(173) Muistipalatsi

The proposal is a fascinating minimalist box that, according to the site plan, the visitor approaches via an entrance square. Through a huge gate at the main entrance, the visitor disappears into the “memory palace”. The revelation is sublime and even scarily exciting. The building’s presence in the cityscape is monumental and its retreating, unassuming character and the tight horizontal lines of the river facade does not crowd Turku Castle. Thanks to its compactness, the building detaches itself from the urban block structure behind it and forms a free-standing archive palace in the square. There is room for expansion behind the building. The stone-paved square integrates the water basin, geometric green strips and artworks with the museum building to create an abstract environmental artwork and a space for sitting, market-place activities and a terrace café. The proposal’s author does not comment on the height elevation of the environment. The text also does not indicate the material of the building. The images indicate walls made of fair-faced concrete in both the exterior and interior. The facades are divided by a vertical profile running from top to bottom, which gives the facades, including the glass walls and the signage, good proportions. It adds sensitivity and allows the sun to cast a constantly changing shadow pattern on the otherwise blind façade surfaces. The only element in human scale is the shallowly undulating glass wall on the waterside facade and park side. The area comprised of the restaurant, children’s play area and partner facilities is highlighted as a museum display window facing the river promenade. The auditorium provides a view of the castle. The high-ceilinged lobby and its spiral staircase form an impressive spatial series that connects the whole building. The public spaces are located on the ground floor, the permanent exhibitions on the first floor and the temporary exhibition spaces on the second floor. The division of exhibition spaces into separate rooms along a corridor does not support adaptability, though the lack of daylight is a functional solution. Large objects cannot be brought into the exhibition space. Maintenance is carried out from the north side, and the lift is well located in relation to maintenance, but on the exhibition floors it remains located behind an unnecessary corner.

The architecture of the proposal represents the idea of the building as an autonomous, uncompromising work of art. As such, it can become an identifiable landmark that over time will integrate itself as a part of the identity of the residents of Turku. Muistipalatsi is an old-fashioned antithesis to the museum’s new operating philosophy. The proposal seeks its Turku-based identity mainly through its affinity with Pekka Pitkänen’s funeral chapel.

(247) NOUSU TYRSYKALLIOILLE

Kilpailuehdotuksen Nousu tyrskykallioille ansioita ovat sen orgaaninen muotokieli, vähähiilisten ja luonnonmateriaalien käyttö sekä hienovarainen yksilöllisyys. Kilpailuehdotus on tyylissään ainutlaatuinen ja kiinnostava ja muodostaa siirtymän sataman ja linnan välille. Poikkeuksellisella ehdotuksella on mahdollisuus muodostua ikoniseksi ja vetovoimaiseksi rakennukseksi osana Linnanniemeä.

Matala aaltoileva puistokansi muodostaa subtiililla tavalla tunnistettavan ja elämyksellisen maamerkin heikentämättä Turun linnan maisemalista dominanttia. Museon viherkatto levittäytyy koko tontille ja muodostaa joelle päin avaavan komean katoksen, jonka alle ja eteen syntyvät auringonvalossa kylpevät suojaisat oleskelutilat. Linnanpuistosta päin katsoen iso rakennus kätkeytyy rantadyynimaisemaa muistuttavan puistokantensa alle. Kattomaisema on saavutettavissa myös museon ollessa kiinni. Maisemakaton yli kulkevat polut tarjoavat jännittäviä näköalapaikkoja sekä linnalle että merelle päin. Myös muunlajisille katto tarjoa oleskelupaikkoja ja elinympäristöä. Katon reiteistä toivoisi laajempaa esteetöntä saavutettavuutta. Porttimaisesti rantareitin yli kurottava porras on jännittävä ja veistoksellinen, mutta esitetyllä tavalla rakenteellisesti melko toteutuskelvoton.

Sisääntulo on helposti hahmotettavissa satamakadun ja linnan suunnasta, ja sisääntulosta aukeaa talon läpi kaunis näkymä Aurajoen maisemaan. Aulan ja asiakaspalvelutilojen kokonaisuus on toimiva ja looginen. Infotiski, museokauppa ja kahvila liittyvät kauniisti aulaan. Auditorion ja ravintolan sijainti on hyvä, ja niiden herkästi suunnitellut ulkotilat kutsuvat oleiluun. Vesielementit luovat yksilöllistä tunnelmaa, ja ulkotilojen luontoelementit tulevat kauniisti osaksi sisätiloja.

Tilava erikoisolosuhdetila on keskeisellä paikalla ja kulku vaihtuvien näyttelyjen tilaan on toimiva, mutta tilan kolmiomalli on hankala. Näyttelytilojen laajat lasiseinät eivät sovi herkkien kokoelmien näyttelytiloihin ja puiset varjostusluukut olisivat käytännössä jatkuvasti kiinni. Päänäyttelyn toisessa kerroksessa sijaitseva pitkulainen ja kapea galleriatila ei ole kovin joustava. Pitkä kapea käytävä lastaustilan ja näyttelytilojen välissä on huono. Näyttelytilojen kokonaisuus vaatii kehittämistä.

Rakennuksen ekologisen jalanjäljen laajuus ja katoksen aaltoilevat paikallavalurakenteet tekevät ehdotuksesta kustannustehottoman. Viherkatto vaatii myös huomattavaa ylläpitotyötä ympärivuotisesti ja saattaa olla riskitekijä päänäyttelyn yläpuolisena elementtinä.

(247) NOUSU TYRSYKALLIOILLE

The merits of the competition proposal Nousu tyrskykallioille lie in its organic form, the use of lowcarbon and natural materials and its discreet individuality. The competition proposal is unique and interesting in its style and establishes a transition between the port and the castle. The exceptional proposal has the potential to become an iconic and attractive building as part of Linnanniemi.

The low, wave-like park deck forms a subtly recognisable and evocative landmark without detracting from the dominant landscape of Turku Castle. The museum’s green roof extends over the entire plot, forming an impressive canopy with views towards the river and with sheltered seating areas bathed in sunlight below and in front of it. Looking from the Linnanpuisto park, the large building is hidden under the park deck, reminiscent of a coastal dune landscape. The roof landscape is also accessible when the museum is closed. The paths across the landscape roof offer exciting viewpoints for both the castle and the sea. The roof also offers a habitat and resting places for other species. Greater accessibility of the roof routes would be desirable. The stairs that cross the coastal route in a gated fashion is exciting and sculptural, but structurally rather unfeasible in the way it is presented.

The entrance is easy to see from the direction of Satamakatu and the castle, and a beautiful view of the Aura River opens up from the entrance through the building. The lobby and visitor service facilities are functional and logical. The information desk, museum shop and café are beautifully connected to the lobby. The auditorium and restaurant are well located, and their sensitively designed outdoor spaces invite people to spend time there. The water elements create a unique atmosphere, and the nature elements in the outdoor spaces are beautiful integrated into the indoor areas.

The spacious special conditions space is centrally located, and access to the temporary exhibitions is functional, but the triangular shape of the space is awkward. The wide glass walls of the exhibition spaces are not suited for the display of sensitive collections, and the wooden window shutters would practically always be closed. The elongated and narrow gallery space on the first floor of the main exhibition space is not very flexible. The long and narrow corridor between the loading area and the exhibition spaces is poorly planned. The exhibition space as a whole requires further development.

The extent of the building’s ecological footprint and the undulating cast-on-site structures of the canopy make the proposal cost-effective. The green roof would also require significant all-year-round maintenance and may prove to be a risk factor as it is located above the main exhibition.

Talvinäkymä merenpuoleiselle sisäänkäynnille

jätepuristin

jätelajittelu40

huoltosiskäynti

-

siivous

päänäyttely 210tekijätila-työpaja

päänäyttely1krs1600(+2krs400) vaihtuvatnäyttelyt/erikoisolosuhteet250

pääsisäänkäynti museokauppa100

aula350 i nfopiste 20 ravintola180+20 kahvila45

tarjtiskit

viheraihe

vaatesäilytys70

yhteistyötoimijat spk20 varavoimakh35

keittiöjaaputilat109

paikatpolkupyörä 20kpl leikkialue30 kattolyhty säilytysulkokalust

penkki penkki

lämmönjakelukeskus80

kaluste - var20 wc välivarasto100 verstas50 le-wcsuihku15+asiakas-wc:t20 jäte sostilat60

yhteistyötoimijat280 luokkaretkitapahtumatila100

pelimoottotillaohjtaustaseinä

penkki penkki

auditorio230

teleskooppikatsomo100p

minikeittiö monitoimitila -showroom100 l ämpiö75

keittiönrullakot

monitilatoimisto85 taukotila40 pukut35

tarkisto5+15 arvikevarasto

hiljentymistilat

sisäänkäyntityöntekijöiden

(355) Poetic Natures

Poetic Natures on herkkä ja ainutlaatuinen ehdotus, joka poikkeaa museofilosofialtaan täysin kaikista muista ehdotuksista. Museokeskus muodostuu avoimeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu näyttelytilarakennuksesta, matalista paviljongeista ja lukuisista erilaisista puutarhoista. Museo kietoutuu puiston kanssa poeettiseksi kaupunkikudokseksi. Se juhlii yhteisön avointa ja integroivaa kommunikaatiota, dialogia sekä yhteenkuuluvuutta luontoon ja muodostaa alustan, jossa voidaan yhteisesti luoda tulevaisuuden narratiiveja ja ideoida. Museo ei yritä näyttää instituutiolta, vaan hahmottuu lähinnä kutsuvaksi kesäpaviljonkien kyläksi Aurajoen varrella. Keskellä olevassa kolmekerroksisessa näyttelykuutiossa voi vierailla, ja sen jälkeen yhteisöllisesti reflektoida nähtyä. Museoon voi myös poiketa askartelemaan, juomaan kahvia, tai vaikkapa nauttimaan luonnosta. Paviljonkien kokonaisuus tarjoa erilaisia vaihtoehtoja. Valkoinen näyttelykuutio, suorakaiteen muotoiset lasiset yleisötilojen paviljongit sekä puiset, orgaaniset aputilaelementit ja poeettiset puutarhat luovat ainutlaatuisen, inspiroivan kaupunkitilaveistoksen ja tunnistettavan paikan linnan läheisyyteen. Herkkyydellään, avoimuudellaan ja viehättävän pienellä mittakaavallaan ehdotus muodostaa runollisen maamerkin. Ehdotuksella on kiinnostava arkkitehtuurikonsepti, sen tilaohjelma piirtyy veistoksellisina muotoina maisemassa.

Rakennuksissa yleensä piilossa olevat aputilat muodostavat yllätykselliset puiset veistokset, jotka liittävät muut tilat yhteen. Ehdotukseen liittyy linnanpuiston kokonaisvaltainen suunnittelu. Se koostuu erilaisista toiminnallisista ulkoalueista, puutarhoista, paikoista taiteelle ja leikille. Mereltä päin museo näyttää minimalistiselta valkoiselta laatikolta, joka leijailee matalan paviljonkien ja kasvillisuuden luoman alustan yllä.

Rakeisuus ja pieni mittakaava luovat yhteyksiä Linnanniemeen. Yksinkertaisista geometrisista muodoista koostuvassa additiivisessa rakennuskompleksissa pihoineen voi nähdä sukulaisuutta linnaan.

Rakennuksen hoikat rakenteet ja lukuisat ulkoseinät soveltuvat huonosti suomalaiseen arktiseen ilmastoon. Kaikkiin tiloihin ei ole sisäyhteyttä. Kaunis tilakokonaisuus on käytössä sekava ja huonosti saavutettava, ja yleisön ohjaaminen on vaikeaa. Kapeat välitilat hankaloittavat näyttelytilojen huoltoa. Ikkunattomat näyttelytilat ovat toimivat, mutta osittain liian matalat.

(355) Poetic Natures

Poetic Natures is a sensitive and unique proposal that is completely different from all the other proposals in its museum philosophy. The museum centre forms an open complex consisting of an exhibition building, low pavilions and numerous different gardens. The museum is interwoven with the park in a poetic urban fabric. It celebrates the community’s open and integrative communication, dialogue and cohesion with nature, and forms a platform for jointly creating future narratives and ideas. The museum does not try to look like an institution, but rather poses itself as an inviting village of summer pavilions along the River Aurajoki. One can visit the three-storey exhibition cube in the middle, and then communally reflect on what one has seen. One can also visit the museum to undertake crafts, have a coffee or just enjoy nature. The group of pavilions offers different options. The white exhibition cube, rectangular glass pavilions for public spaces and wooden, organic auxiliary elements and poetic gardens create a unique and inspiring urban installation artwork and an identifiable place near the castle. With its sensitivity, openness and charmingly small scale, the proposal forms a poetic landmark. The proposal has an interesting architectural concept, forming sculpture-like forms in the landscape.

The auxiliary spaces, usually hidden in buildings, form surprising wooden sculptures that connect the other spaces. The proposal involves comprehensive planning of the castle park. It consists of different functional outdoor areas, gardens, places for art and play. From the sea, the museum looks like a minimalist white box floating over a platform of low pavilions and greenery. The granularity and small scale create connections to Linnanniemi. In the additive building complex of simple geometric shapes and courtyards, one can see a kinship with the castle.

The building’s slender structures and numerous exterior walls are poorly suited to the Finnish Arctic climate. Not all facilities have indoor connections. The beautiful spatial totality is confusing in practice and poorly accessible, making it difficult to direct visitors. The narrow intermediary spaces make the maintenance of the exhibition spaces more difficult. The windowless exhibition spaces are functional but in some cases too low.

(258) SKOPEO

Ehdotus ottaa mielenkiintoisesti bastionin hahmon käyttäen Turun korttelirakenteesta löytyviä suuntia. Syntyvää tähtimuotoa perustelee Aurajoen lähellä tapahtuva kaartuminen. Seinät, niin sisällä kuin ulkonakin, on tehty tiilestä käyttäen niin sanottua sutimestarin saumaa. Muuten on käytetty puuta ja alapohjassa ontelolaattoja. Bastionimaisesta muodosta johtuu, että museo näyttää hieman sulkeutuneelta. Kohtuullisen kokoisista ikkuna-aukoista seuraa, että ne on helppo pimentää.

Saapuminen museoon tapahtuu yksinomaan läntisen aukion kautta. Aukiota kalustaa laaja satama-allas ja rajaa pohjoispuolella torikatos. Kaikki avustavat tilat, kuten museokauppa, auditorio ja ravintola, sijoittuvat sisääntuloaulan ympärille. Varsinaiset näyttelytilat täyttävät kaksi ylempää kerrosta. Niitä yhdistää rakennuksen keskellä oleva kaareva, hyvin valaistu porras.

Portaan yläikkunat, joita on hankala pimentää, valaisevat sekä päänäyttelyn että vaihtuvien näyttelyiden tiloja. Rakennuksen jokaisessa sakarassa toistuu noin 200 neliömetrin suuruinen suorakaiteinen sali, mihin toivoisi variaatiota. Niiden vastakohtana on liiankin rikasmuotoinen hallitila, jonka teräväkärkisiä kulmauksia on vaikeata näyttelyissä käyttää. Sisäseinien tiilimateriaali on kiinnityspintana hankala ja epäkäytännöllinen. Näyttelytilat ovat hieman liian matalia, Niiden lisäksi löytyy vain yksi kaksi kerrosta korkea tila. Näyttelykierros onnistuu, ja yhdistävä porras tekee mahdolliseksi koko rakennuksen täyttävät suurnäyttelyt. Auton peruutus kapeaan lastaustilaan on hankalaa. Huolto toimii sekä lähellä olevaan ravintolaan että tavarahissin avulla molempiin näyttelykerroksiin.

Museon bastionimainen muoto ja sen karhea materiaali ovat hyvää seuraa Turun linnalle. Muoto kuitenkin vaikeuttaa luontevan laajennuksen rakentamista.

(258) SKOPEO

The proposal takes an interestingly bastion-like form using the alignments from the urban block structure of Turku. The resulting star shape is justified by the adjacent curve of the River Aurajoki. The walls, both inside and outside, are made of brick finished with the so-called smear technique. Otherwise, wood has been used and the base floor utilises hollow core slabs. As a result of the bastion-like form, the museum looks slightly closed-off. The reasonably-sized window openings make it easy to cover them.

Entry to the museum takes place exclusively through the western square. The large harbour basin forms an element in the square, which is bordered on the north side by a market-square canopy. All ancillary facilities, such as the museum shop, auditorium and restaurant, are located around the entrance lobby. The actual exhibition spaces take up the two upper floors. They are connected by a well-lit circular staircase placed in the middle of the building.

The skylight above the staircase, which would be difficult to darken, illuminates both the main exhibition and the temporary exhibition spaces. Repeated in each branch of the star is a rectangular hall of about 200 square metres, though more variation would have been desirable. In contrast is the excessively variedly shaped main hall space, whose sharp corners would be difficult to use in exhibitions. The brick interior walls would be difficult and impractical in terms of hanging artworks. The heights of the exhibition spaces are slightly too low, and with only one space that is two storeys high. The exhibition route can be managed, and the connecting staircase makes it possible to organise large exhibitions that take up the entire building. Reversing a vehicle into the narrow loading area is difficult. Maintenance works both in the nearby restaurant and via a freight lift to both exhibition floors.

The museum’s bastion-like shape and its rough materials are in good company with Turku Castle. However, the form would make it difficult to build a natural extension.

Rakennuksen muoto perustuu kahteen päällekkäiseen neliöön joista toinen on Satamakaupungin kortteleiden koordinaatistossa ja toinen käännetty 35 astetta Turun ruutukaavan koordinaatistoon. Koordinaatistojen yhdistäminen mahdollistaa optimaaliset näkymäsuunnat rakennuksesta kiinnostavimpiin suuntiin; kohti Turun linnaa, jokea pitkin, puistoon sekä merelle. Käännettyjen massojen yhdistelmä luo samalla rakennukselle voimakkaan veistoksellisen hahmon. Syntyy selkeä kontekstisidonnainen maamerkki joka toimii kiinnostavana parina Turun linnalle. Julkisivun taitteiden ansiosta julkisivupinnat ovat kapeita ja korkeita joka luo suhteellisen matalalle mutta isolle rakennukselle pystysuuntaisen ilmeen. Taitteiden kulman ja pintojen leveyden vaihtelun ansiosta rakennuksen ilme muuttuu jatkuvasti rakennuksen ympäri kuljettaessa. Maantasokerroksessa julkisivua on aukotettu laajoilla vaakaikkunoilla, jotka näyttävät rakennuksen toimintaa ulospäin. Ylempiin näyttelykerroksiin on sijoitettu harkitusti kapeampia maisemaikkunoita jotka kehystävät näkymiä ympäri kaupunkia ja sitovat talon osaksi historiallista ympäristöään. Ikkuna-aukkojen päällä järeät betonipalkit kannattelevat yläpuolista tiiliseinää.

ULKOTILAT

Rakennuksessa on yksi pääsisäänkäynti luoteissivulla, joka on helposti hahmotettavissa ja saavutettavissa joka suunnasta.

Julkisivun taitokset jäsentävät ulkotiloja luoden pihalle suojaisia ja aurinkoista ulkotiloja joissa sijaitsevat mm. sisäänkäynnit, ravintolan terassia, ja leikkipaikka. Piha-alueet on ovat pääosin kivettyjä tasaisia pintoja, mahdollistaen monipuolisen toiminnan sekä toimien jalustana museorakennukselle. Suunnitelmassa on esitetty pienveneiden satama-allas, mutta suunnitelman kannalta sen toteutuminen ei ole välttämätöntä.

SISÄTILAT JA TOIMINNALLISUUS

Tilallisesti rakennus koostuu suorakaiteen muotoisten tilojen muodostamasta kehästä, joka sulkee sisäänsä väljästi soljuvan aulatilan. Näyttelytilat sijaitsevat 2. ja 3. kerroksessa.

Maantasokerroksessa ulkokehän tilat ovat avoimia, luoden näkymiä aulasta tiloihin, sekä aulasta tilojen kautta ulos. Käännettyjen massojen väliin jäävät välitilat toimivat eri toimintojen ns. eteistiloina, esimerkiksi auditoriolle muodostuu välitilaan oma lämpiö. Rakennuksen sydämenä on keskellä oleva pyöreä aukko joka lävistää koko rakennuksen. Aukon lasikatto tuo luonnonvaloa syvärunkoisen rakennuksen keskelle. Aukon reunaa pitkin nousee veistoksellinen puurakenteinen pääporras

Ehdotus ottaa lähes koko tontin museon käyttöön. Rakennus jaetaan seitsemään samanmuotoiseen ja eripituiseen yksikköön, joilla on samanlainen harjakatto. Museo näyttää hakevan ideansa sataman entisistä varasto- tai venevajarakennuksista. Yksiköiden muoto ei kuitenkaan ole täysin perinteinen, vaan harjan huippu on leikattu pois, mikä antaa rakennuksille modernin ilmeen. Rakennusten päädyt merelle saavat aikaan mielenkiintoisen ja uteliaisuutta herättävän julkisivun. Päädyt työntyvät ja vetäytyvät taitavasti järjestäen suojaisia kulmauksia oleskelua varten. Suunnitelma hylkää ajatuksen läntisestä Makasiiniaukiosta ja esittää sitä museon laajennuksen paikaksi. Museon pääsisäänkäynti on Satamakadun päässä linnan puiston puolella. Vastaan on ottamassa loivasti kohoava saattoliikenteen aukio ja museon lasipäätyinen pääsisäänkäynti, jonka läpi on hieno näkymä merelle. Poistuessaan vierailija kulkee pitkin puiston laitaa ja katselee linnaa. Ratkaisu on hieno, mutta ei suunnitellun asemakaavan mukainen.

Sisääntuloaulan puiston puolella on ravintola, joka voi toimia myös museon ollessa suljettuna. Oikealle avautuu pitkä sisäkatu, joka johtaa vaihtuvien näyttelyiden tilaan. Käytävän varressa on käynnit kahteen päänäyttelytilaan ja auditorioon. Meren puolella ovat yhteistyötoimijat, tapahtumatila ja infokauppa, joiden lasiseinien läpi näkyy meri. Näyttelytilat ovat korkeita ja pitkiä. Kahden päänäyttelytilan välistä seinää olisi syytä avata, jolloin näyttelykierto toimisi moitteettomasti. Näyttelytilojen korkeus antaa mahdollisuuden suurtenkin esineiden, kuten esimerkiksi vanhan raitiovaunun, näytteille tuomiseen varsinkin, jos salin pääty varustetaan tarvittavan kokoisella portilla. Tilan korkeutta voidaan myös laskea välipohjalla, jolloin saadaan tasakattoinen tila. Yläkertaan saadaan lisää tilaa näyttelyille, varastoille tai konehuonetta varten. Suunnitelma osoittaa, että näyttelytilat voidaan rakentaa umpinaisina tai aukottaa ikkunoilla tarpeen mukaan. Museon rakenne on puuta, mutta se on suojattu kuparipaanuilla, mikä antaa julkisivuille elävän pinnan.

Huollon on ilmeisesti ajateltu tapahtuvan suoraa ulkoa Toiselta linjalta. Tämä tuskin toimii lopullisena ratkaisuna, vaan vaatii jatkosuunnittelua ja ehkä levittäytymistä viereiselle paikoitusalueelle. Muuten huolto toimii, paitsi että keittiölle tulee järjestää jätetila lähempää. Välivaraston sijainti on hyvä eikä tavarahissiä tarvita yksikerroksisuuden vuoksi.

(294)

Squāma

The proposal takes over almost the entire plot for the museum. The building is divided into seven evenly shaped units of different lengths with the same ridged roof. The museum seems to be inspired by the former warehouses or boathouses in the port. However, the shape of the units is not entirely traditional, with the top of the ridge cut off to give the buildings a modern look. The ends of the buildings facing the sea create an interesting and curious facade; they protrude and retreat skilfully, providing sheltered corners for spending time in. The proposal rejects the idea of the western Makasiiniaukio Square and instead presents it as a space to extend the museum.

The main entrance to the museum is from the castle park, at the end of Satamakatu. Visitors are greeted by a gently rising entrance square and the museum’s glass-fronted entrance with a fine view of the sea. When exiting, the visitors walk along the edge of the park and get a view of the castle. The solution is elegant, but not in accordance with the local detailed plan.

There is a restaurant on the park side of the entrance lobby, which can also operate when the museum is closed. To the right of the lobby is a long interior passage leading to the temporary exhibitions. On one side of the passage are the entrances to two main exhibition spaces and the auditorium. On the other side are the partner facilities, the events space and information desk and shop, with the sea visible through the glass walls. The exhibition spaces are tall and long. The wall between the two main exhibition spaces should be opened up so that the exhibition route would work smoothly. The height of the exhibition spaces makes it possible to display large objects, such as an old tram, especially if the end of the hall is equipped with a gate of the required size. The height of the space can also be lowered with an intermediate floor to create a space with a flat ceiling. More space is made available on the upper floor for exhibitions, storage or the engine room. The plan shows that the exhibition spaces can be windowless or with windows as necessary. The museum’s structure is built of wood, but is protected by copper shingles, which gives the facades a lively surface.

It seems that maintenance is intended to be carried out directly from the outside, from Toinen linja. This is hardly a suitable final solution, but would require further planning and perhaps an extension to the adjacent parking area. Otherwise, the maintenance works well, except that the kitchen must have a waste facility closer to it. The location of the intermediate storage is good and there is no need for a freight lift due to the single storey.

Museon pääsisäänkäynti Satamakadun päätteemä ja aukiosta avautuu näkymä Turun linnalle. Toiminnot avautuvat joelle

Uusi Museo luo viihtyisän kulttuuriympäristön jokirantaan. Tarvittaessa museo voidaan laajentaa luontevasti lisäämällä yksi “harja”.

Museorakennus joelta

Muotokieli osana Linnanniemen identiteettiä. Suuri rakennusmassa jaettu pienempiin osiin.

Historian

arkkitehtuurikilpailu

Luonaisjulkisivu merelle

Koillisjulkisivu Toiselle linjalle

Historian

museo, arkkitehtuurikilpailu

Luoteisjulkisivu raitille

Kaakkoisjulkisivu Linnanpuistoon

Monesta aumakattoisesta rakennuksesta muodostuu pieni kylä, jonka on helppoa liittyä viereisten matalien rakennusten seuraan. Samasta syystä museolla ei ole vaikeuksia alistua linnan ylivaltaan. Esitetty teräspelti julkisivumateriaalina on edellytys aumakattorakennuksen räystäättömyydelle. Teräspelti antaa rakennuksille modernia ilmettä, mutta myös muistuttaa alueen teollisesta menneisyydestä. Museon ulkonäkö herättää todennäköisesti ohikulkijoissa uteliaisuutta ja mielenkiintoa.

Museon yleisösisäänkäynnit ovat sekä puiston että satamaterminaalin suunnasta, ja niitä yhdistää aula eli sisäkatu, jolta nousee kahdet hieman vaatimattomat portaat näyttelytiloihin. Suurimpia ongelmia on näyttelytilojen jakautuminen useaan eri saliin, jolloin suurten näyttelyiden toteuttaminen vaikeutuu. Lisäksi yhteen saliin joudutaan nousemaan muutamia portaita, mikä on vaikeata liikuntaesteisille. Sen enempää yleisö- kuin tavarahissikään ei ulotu tälle tasolle. Näyttelytilojen sisäkorkeus on kiitettävä ominaisuus, mutta kattoikkunoiden ja seinän kokoisten ikkunoiden runsaus tekee esinemuseon näyttelyiden toteuttamisesta vaikeata. Runsas pimennysverhojen käyttäminen haittaa näyttelyn tunnelmaa ja pilaa myös rakennuksen ulkoarkkitehtuuria.

Rakennuksen jakautuminen useaan osaan antaa myös mahdollisuuksia. Huoltopihalle tarjoutuu hyvä paikka kahden yksikön välissä. Huolto toimii, mutta välivaraston käyttäminen läpikulkutilana heikentää sitä. Museon rakenteesta ei ole selvitystä. Sisäkuvat kertovat runsaasta puun käytöstä sisäverhouksissa, mutta eivät konstruktiosta. Vesipeilin ulottaminen infotiskin lähelle on hieno mutta arvokas ele. Tapahtuma-aukio on esitetty museon laajentumisen paikaksi. Ehkä siitä syystä aukion suunnittelu on jäänyt vähäiseksi.

(2) Talas

Several buildings with hipped roofs together form a small village that blends in easily with the adjacent low buildings. For the same reason, the museum has no difficulty in being deferential to the dominance of the castle. The proposed use of sheet steel as the facade material is a precondition for the eaves-free design of the hipped roof. The sheet steel cladding gives the buildings a modern look but is also a reminder of the area’s industrial past. The museum’s appearance is likely to arouse the curiosity and interest of passers-by.

The public entrances to the museum are from both the park and the port terminal sides, and are connected by the lobby, i.e. the internal street from which two rather unassuming staircases ascend to the exhibition spaces. One of the proposal’s biggest problems is that the exhibition spaces are spread between several halls, which makes it more difficult to organise large exhibitions. In addition, visitors have to climb a number of stairs to enter one of the halls, which is difficult for people with reduced mobility. Neither the public lift nor the freight lift can access this level. The interior height of the exhibition spaces is a commendable feature, but the abundance of skylights and wall-sized windows makes it difficult to organise exhibitions in the artifact museum. Extensive use of blackout curtains detracts from the atmosphere of the exhibition and also spoils the external architecture of the building.

The division of the building into several parts also provides opportunities. A space between two units offers a good place for the maintenance yard. Maintenance can be managed but using the intermediate storage as a pass-through space weakens it. The proposal does not include any explantion on the structure of the museum. Images of the interior indicate the abundant use of wood in the interior panelling, but no information is provided on the construction. Extending the mirror of water close to the information desk is an elegant but expensive gesture. The event square has been proposed as a place for the museum’s future expansion. That is perhaps the reason why the planning of the square has been limited.

Asemapiirros 1:500

TALAS

KAUPUNKIKUVA JA LIITTYMINEN LINNANNIEMEN YMPÄRISTÖÖN

Uusi Historian ja tulevaisuuden museo asettuu osaksi Linnanniemen taidekaupunginosan arkkitehtuuria. Sen rauhallinen ja juhlava massoittelu jatkaa ja yhdistää luontevasti ympäröivän rakennuskannan mittakaavaa.

Useasta rakennusmassasta koostuva museokortteli kunnioittaa rakeisuudellaan Linnanniemen pienimittakaavaisia puutalokortteleita. Kylämäinen rakennusryhmä on kutsuva ja luo erilaisia julkisivuja eri lähestymissuuntiin. Juhlavat yksiaineiset teräslasijulkisivut puolestaan liittävät uuden museokorttelin sataman mittakaavaan ja luovat museolle rohkean julkisen rakennuksen hengen. Uuden museokorttelin läpäisee maantason sisäkatu, joka avautuu kohti laajenevaa Linnanpuistoa ja satamaa. Museon pohjakerroksesta tulee osa Linnanniemen esteettömien ulkotilojen sarjaa, ja museon läpi on luontevaa poiketa rantabulevardilta. Museolla on useita sisäänkäyntejä, ja siihen on helppo saapua ei suunnista. Sisäänkäynnit avautuvat Toisen poikkikadun ja jokirannan kulkureiteille. Pyöräpysäköinti jakautuu eri sisäänkäynneille, ja kaikki yleisösisäänkäynnit ovat esteettömiä. Näin museosta tulee tärkeä kohtaamispaikka Linnanniemen julkisten tilojen sarjassa.

Museokorttelin mittakaava laskeutuu satamasta kohti puistoa. Näin museo antaa maisemassa tilaa Turun Linnalle ja asettuu osaksi puistoympäristöä. Julkisivun sisäänvedot rakennusnoppien välillä kutsuvat kävijöitä suojaisille sisäänkäyntiaukioille, joille voidaan myös sijoittaa taidetta.

ULKOTILAT

Uutta museota ympäröivät ulkotilat jakautuvat neljään vyöhykkeeseen:

1. Matkustajien saapumien, tapahtuma-aukio (laajennuksen jälkeen)

2. Pääsisäänkäynti

3. Yritystapahtumat

4. Tapahtuma-aukio, ravintolaterassit, festivaalit (ennen laajennusta)

Ulkotilan tilallisena sydämenä on laaja aukio, joka mahdollistaa taidetapahtumat ja joka palvelee koko Linnanniemen taidekaupunginosaa. Sataman avaraa mittakaavaa pidetään aukion suunnittelussa lähtökohtana ja vahvuutena. Aukion maisemaarkkitehtuuriin voidaan yhdistää taidetta esimerkiksi aukiopinnassa. Laajennuksen toteuduttua aukio rajautuu tiiviimmäksi, mutta tapahtumakäyttö säilyy aukion pohjoiosassa.

Julkisivunäkymä lounaaseen merelle P

Pienimittakaavaisina ulkotiloina rakennuksen lähellä ovat suojaisat sisäpihasyvennykset, joihin avautuu näkymiä museon sisätiloista sekä mahdollisesti museon kokoelman teoksia. Meren puolen sisäpihalle on suunniteltu meren vesipeiliä toistava matala vesiaihe, jonka pinta väreilee elävästi museon julkisivusssa. Vesiaiheen vaihtoehtona paikalle voidaan tutkia myös kivipuutarhaa tai istutuksia, jotka suunnitellaan pelaamaan yhteen peilaavan julkisivun kanssa. Asemapiirros 1:500

Aluejulkisivu merelle 1:1000

Historian ja tulevaisuuden museo, arkkitehtuurikilpailu Talas 2/6

1. kerroksen pohjapiirros 1:200 näyttelykiertoa varten. Näin jokainen näyttelysali voidaan haluttaessa jakaa myös kahtia pienempiin näyttelytarpeisiin, kun kulkuyhteys sijoittuu talon keskilinjaan.

Kaikki näyttely- ja tekijätilat ovat samassa tasossa. Näyttelytilat on mahdollista huoltaa ja rakentaa saman tilavan aulan kautta. Näyttelyitä valvova henkilökunta pääsee kulkemaan portaita pitkin kuhunkin näyttelysaliin.

Henkilöhissi on keskitetty yhteen aulaan. Museokierros onnistuu täysin esteettömästi ja tasa-arvoisesti kaikille samaa näyttelykiertoa pitkin.

MUSEON LAAJUUSTIEDOT:

Hyötyala 5493 hym2

Huoneistoala 6073 htm2

Sisäpinta-ala yhteensä 7188 m2

Bruttoala 8523 brm2

(343) VIRTA

Virta rakentaa narratiivinsa kahden eriluonteisen osan yhdistämisestä. Korkeampi kaksikerroksinen puurakenteinen massa asettuu katulinjaan kiinni ja jatkaa pitkien satamarakennusten sarjaa. Matalampi aaltoileva maisemakansi houkuttelee raikkaalla ja modernilla ilmeellä ohikulkijan museokeskuksen tarjonnan ääreen. Puisen osan molemmissa päissä syntyvät sisääntuloaukiot, joilta maisemaportaiden alumiinipintaiset tentaakkelit pyydystävät katuja pitkin saapuvia asiakkaita museoon sisään. Tyylikäs ja trendikäs rakennus on voimakasmuotoinen ja vuorovaikutteinen jokimaisemassa, mutta kääntää selkäänsä Linnanniemeen päin. Suhde lähiympäristöön sekä profiili kaupunkiin päin eivät ole tasapainoiset ja mittakaavaltaan pienempi uusi asuinalue saa eteensä umpinaisen sulkeutuneen seinän. Rantapromenadin puoleinen veistoksellisuus ja puisen massan kahtiajako sokkeliin ja kattoosaan olisi voinut jatkua talon ympärille. Mereltä päin katsoen museokeskuksen vaakasuuntainen linjakas geometria herättää huomiota. Alumiini ja ylösalaisin käännetty puinen pyramidimuoto

(343) VIRTA

Virta builds its narrative by combining two distinct parts. The taller two-storey wooden mass is attached to the street line and continues the series of long port buildings. The lower undulating landscaped viewing deck, with its fresh and modern look, draws passers-by to enjoy what the museum has to offer. The entrances at both ends of the wooden section form entrance squares, from where the aluminium tentacles of the landscaped viewing stairs entice visitors from the streets into the museum. The elegant and trendy building has an intense and interactive presence in the river landscape, but turns its back on Linnanniemi. The relationship with the surrounding environment and the profile towards the city are not balanced, and the smaller scale of the new residential area would face a closed wall. The sculpturality of the riverside promenade and the division of the wooden mass into a plinth and roof could have continued around the building. Seen from the sea, the museum’s horizontally linear geometry is striking. The aluminium and inverted wooden pyramid form contrasts with the castle’s vertical walls and copper hipped roofs. The

Historian ja tulevaisuuden museo Arkkitehtuurikilpailu VIRTA

Asemapiirustus 1:500

museo uk o A -

hu e es a as k vey

m R O S m K 1 pp s u u n y

mon a e s ukse o o- n -

pääs sään äyn

3 k t ö n S W C C M W U N C N

O - A H W O

m U U U O A Ö m R m W S m R O m W

D m W S U

K m R W P A L V E L U T S K

m Ä M U S

O O H m P U m K K S D m P m K m A M O S

O O m S O R M m R C Ä m O A N

m P M S U A AV M N VA- A

mo a se u ukse k y ö

W U W W -

u konä e

koh aam se

mon a se u ukse

a e a e

Suorakaiteen muotoista rakennusta ympäröi kolmella sivuilla pylväshalli. Selkeä ja rauhallinen ilmeisesti luonnonkivinen monumentaalirakennus määrittelee Aurajoen rannalla Linnanniemen alueen nurkkapistettä ja sen itäpuolelle jää kaavanmukainen sisääntuloaukio. Museo ja sen ulkotilat liittyvät välittömästi rantaraittiin. Torinpuoleisella nurkalla löytyy ravintola aurinkoisella terassilla. Sisääntulo on keskeisesti rannan puolelta. Pylväsrivi viittaa hennosti historiaan, mutta paikkasidonnaisuutta jää puuttumaan. Geneerisenä museorakennuksena ehdotus ei edusta tulevan museon identiteettiä, eikä se keskustele linnan kanssa muuten kuin materiaalisuudellaan.

Klassisistinen arkkitehtuuri muodostaa linnan kanssa kauniin mutta ristiriitaisan parin. Tilat ovat väljät ja selkeät, sisäpinnat antavat arvokkaan vaikutelman. Aula on keskeisellä paikalla ja siitä aukeaa näkymiä lähisaaristoon. Tapahtumatilasta, auditoriosta ja työpajasta näkee linnan puistoon. Kahvila ja yhteistoimijoiden tilat liittyvät aukioon. Info ja museokauppa sijaitsevat keskeisesti aulan takana. Huolto on toisen linjan suunnalta, lastausalue jää hieman kapeaksi. Näyttelytilat sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa monissa erillisissä tiloissa, päänäyttely on jaettu kahteen kerroksiin. Muuntojoustavuus ja selkeä kierros uupuu.

Näyttelykokonaisuus vaikuttaa taidemuseolta. Näyttelyrakenteiden sijoittaminen on hankalaa, koska betonikasettivalokattoon ei voi ripustaa rakenteita, ja valoherkkiä esineitä täytyy suojata valolta. Kauniit, arvokkaat seinäpinnat jäisivät peittoon pimennetyissä tiloissa.

(273) 132986

The rectangular building is surrounded on three sides by a colonnade. The clear and peaceful monumental building, which appears to be built of natural stone, defines the corner of the Linnanniemi area on the banks of the River Aurajoki and leaves an entrance square to the east, as requested in the city plan. The museum and its outdoor spaces join directly with the coastal path. A restaurant with a sunny terrace has been placed in the corner of the square. The entrance is centrally from the shore side. The row of columns makes a subtle reference to history, but lacks a sense of place. As a generic museum building, the proposal does not represent the identity of the future museum, nor does it interact with the castle except through its materials.

The classic architecture forms a beautiful but contradictory pair with the castle. The facilities are spacious and clear, and the interior surfaces give a dignified impression. The lobby is centrally located and offers views of the nearby archipelago. Visitors can see the castle park from the event room, auditorium and workshop. The café and partner facilities are connected to the square. The information point and museum shops are centrally located behind the lobby. Maintenance takes place from Toinen linja; the loading area is slightly too narrow. The exhibition spaces are located on the first and second floors in several separate spaces, and the main exhibition is divided between two floors. The museum is lacking in terms of adaptability and a clear exhibition tour.

The exhibition building as a whole seems like an art museum. Placing exhibition structures is difficult because it is not possible to hang structures from the luminous ceiling made of concrete coffers, and light-sensitive objects must be protected from daylight. Beautiful, elegant wall surfaces would remain hidden in darkened spaces.

(332) 15012024

Ehdotus hakee inspiraationsa saaristosta ja sen kalliomuodostelmista sekä museon paikasta kaupungin ja saaristomaiseman rajakohdassa, jossa merimaiseman suurmittakaava ja urbaani mittakaava kohtaavat. Uuden museon siluetti pyrkii olemaan kuin pyöristetyn rantakallion heijastuma kaupunkirakenteessa. Kuusikulmaisen museorakennuksen verkkomainen ulkokuori kätkee sisäänsä ristin muotoisen rakennuksen sekä neljä pientä pihaa, joiden kautta vierailijat saapuvat museoon. Rakennuksen ilme on monumentaalisen abstrakti ja pihojen integroiminen rakennuksen ulkokuoreen luo vaihtelevissa sääolosuhteissa kiinnostavaa valo- ja varjopeliä.

Keraamisen hunnun helman alla rakennus paljastaa muotonsa ja sisätilansa. Kuusikulmainen muoto irrottaa kaavan mukaisesti asetetun rakennuksen naapurikortteleista, ja ympärille jää tilaa puistomaisemalle ja toiminta-alueille. Kuusitoista betoniblokkia kantavat rakennuksen modulaarisen puurakenteisen välipohjan ja ulkokaton ja luovat arkkitehtonisen struktuurin ja pilarittomia tiloja. Aputilat ja portaat ovat kätkettynä blokkeihin, joiden välissä on puulasiseinät.

Puiset kattorakenteet luovat komeaa sisäarkkitehtuuria. Rakennuksen ristinmuotoinen pohjaratkaisu on erittäin hyvin suunniteltu ja looginen. Kahvila- ja ravintola-alue, yleisötilat, yhteistyötilat ja huoltoalue muodostavat keskeisaulan ympärille omat alueet, jotka hyödyntävät näkymät ympäristöön ja paikan kaupunkirakenteeseen. Toisessa kerroksessa viidestä vapaasti toisiinsa liittyvistä näyttelytiloista aukea laajat näkymät ympäristöön, ja katon kautta tulvii valoa. Siksi tilat eivät sovellu (museon) näyttelytoimintaan.

(332) 15012024

The proposal draws inspiration from the archipelago and its rock formations as well as the museum’s location at the border between the city and the archipelago, where the large-scale seascape and the urban scale meet. The silhouette of the new museum building aims to be like the reflection of a rounded shoreline boulder in the urban structure. The web-like exterior of the hexagonal museum building conceals a cross-shaped building and four small yards through which visitors enter the museum. The appearance of the building is monumentally abstract and the integration of the yards into the outer shell of the building creates an interesting interplay of light and shadow in varying weather conditions.

Under the skirt of the ceramic veil, the building reveals its form and interior. Even though the proposal follows the city plan, the hexagonal shape detaches the building from the neighbouring blocks, and there is space left for a park and activity areas. Sixteen concrete blocks support the building’s modular wooden-framed intermediate floor and roof, creating an architectural structure and column-free spaces. Auxiliary spaces and stairs are hidden inside blocks with wood and glass walls between them.

The wooden ceiling structures create a handsome interior architecture. The building’s cross-shaped floorplan is very well designed and logical. The café and restaurant area, public spaces, partner facilities and maintenance area form their own blocks around the main lobby, taking advantage of the views of the surroundings and the urban structure of the area. On the first floor, five of the freely interconnected exhibition spaces offer sweeping views of the surroundings, and light floods in through the roof. The spaces are therefore not suitable for the museum’s exhibition activities. 6

säilytämme sen mitä rakastamme

Ehdotus näyttää, kuinka yksinkertaisestikin suunnittelutehtävän voi ratkaista. Se esittää suuren loivasti harjakattoisen peltihallin, jossa ei ole muuta erityistä kuin, että se on verhottu kauttaaltaan kuparilla. Se myös seisoo arvokkaasti keskellä tilaa ja terassille kohotettuna. Keskellä päätyjä on yksinkertaiset oviaukot, rannan suunnalta kyllä myös lasisempi. Rakennuksen päädyt muistuttavat mitoiltaan ja muodoltaan kreikkalaista temppeliä, vaikkakin ilman pylväitä. Tunnelma on arvokas, ja katon muoto ja materiaali liittävät museon linnaan.

Rakennus on kaksikerroksinen. Alakerrassa ovat kaikki avustavat tilat laajan keskushallin molemmin puolin, järjestyksessä kuin kauppahallissa. Halli saa päivänvaloa, koska suuri osa tiloista on lasiseinäisiä sekä sisään että ulos päin.

Museo on teräsrakenteinen ja se tarjoaa kevytrakenteiset katokset molemmille pitkille sivuilleen, niin ravintolan terassin kuin huoltopihankin ylle.

Hallin molemmista päistä nousee ilmeisen ahtaat ja päivänvalottomat portaat ja hissi toiseen kerrokseen. Koko kerros on näyttelytilaa, joka voidaan jakaa tilapäisellä väliseinällä vaihtuviin ja päänäyttelytiloihin tarpeen mukaan. Näyttelykierron onnistumisessa ei ole ongelmia. Sisäkattoa hallitsevat teräksiset kattoristikot, jotka vaikeuttavat väliseinien ulottamista kattoon saakka ja kattoikkunoiden pimentämistä.

Joelta katsottuna museo vaikuttaa itsetietoiselta ja hieman torjuvalta.

(105) MMXXIV – säilytämme sen mitä rakastamme

The proposal shows how simple it is to solve a design task. It presents a large sheet-metal hall with a pitched roof, which has no special features other than it is clad throughout in copper. Also, it stands elegantly in the middle of the space and raised up on a podium terrace. Simple doorways are placed in the middle of the end walls, though the one towards the shoreline seems to have more glass. The end walls of the building resemble a Greek temple in their dimensions and shape, albeit without columns. The atmosphere is elegant, and the form and material of the roof connect the museum to the castle.

The building has two storeys. All the ancillary spaces are located on the ground floor on both sides of a large central hall, with their order resembling a market hall. The hall receives daylight because most of the spaces have glass walls both inwards and outwards.

The museum has a steel structure and with lightweight canopies along both long sides: one sheltering the restaurant terrace and one over the maintenance yard.

At both ends of the hall, there are narrow and daylightless staircases and a lift to the first floor. The entire first floor is an exhibition space that can be divided into temporary and main exhibition spaces with a temporary partition wall as necessary. There are no problems with the exhibition route. The ceiling is dominated by steel trusses, which make it difficult to extend the partitions up to the ceiling or black out the rooflights.

Viewed from the river, the museum appears self-assertive and somewhat forbidding.

(397) aib61

Ehdotuksen pitkähkö rakennus sijaitsee toisen linjan katulinjassa niin, että rannan puolelle jää reilusti tilaa aurinkoiselle ranta-aukiolle ja viheristutuksille. Myös toisen poikkikadun jatkeena on sisääntuloaukio sekä kaavan mukainen satama-allas. Rannalle on erikoisuutena sijoitettu puinen jokiuimala. Satamakadun kohdalla on lastausalue, ja rakennus ulottuu puistoon saakaan.

Ensimmäinen kerros on joka paikassa vedetty julkisivulinjasta sisään, niin että syntyy pieni katos puulasiseinän eteen. Toisen kerroksen veistoksellinen näyttelytilamassa on verhoiltu beigen värisellä uusiokäyttömateriaalilla. Muutama harkitusti sijoitettu ikkuna-aukko avaa näkymät museosta ympäristöön. Rakennuksen räystäslinjassa piirtyy ylävalolinjojen kampaa. Talon puinen runko ja sisäkatto dominoivat sisäarkkitehtuuria ja luovat viihtyisää, kirjastomaista ja hieman arkista tunnelmaa, mikä tekee tiloista helposti lähestyttäviä. Ensimmäisen kerroksen lasiseiniltä avautuvat näkymät joka suuntaan. Toisessa kerroksessa julkinen olohuone kiertää keskellä olevat näyttelytilat. Museo tarjoa reilusti kohtaamispaikkoja monenlaisille käyttäjille. Täten museo on malliesimerkki modernista, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan julkisesta rakennuksesta, joka palvelee yhteisöä monin tavoin. Näin ollen ehdotus edustaa myös uudenlaisen museon toimintafilosofiaa. Tilojen sijoittelu on toimivaa ja loogista, ja näkymät merelle ja linnalle ovat yleisistä tiloista. Lastaus ja huolto toimivat. Näyttelytilat ovat selkeät, ikkunattomat ja pilarittomat tilat, mutta ylävaloratkaisu ei sovellu valoherkille esineille.

(397) aib61

The elongated building of the proposal is located parallel to Toinen linja, leaving ample space on the waterfront for a sunny square and greenery. The entrance square and the port basin, in accordance with the city plan, are also placed as an extension to Toinen poikkikatu. A special feature of the design is the wooden deck on the seafront with a swimming area. The loading area is located on Satamakatu, and the building extends into the park.

All around the building, the ground floor has been pulled in slightly from the upper floor facade line, thus creating a narrow, sheltered area in front of the wood and glass facades. The sculptural exhibition spaces on the first floor are clad with beige-coloured recycled material. A few thoughtfully placed windows open up views from the museum out to the surroundings. The building’s eaves are in a comb-like pattern following the same formation as the rows of skylights. The wooden structural frame and ceiling dominate the interior architecture, creating a pleasant, library-like and slightly casual atmosphere, which makes the spaces easily approachable. Views through the glass walls on the ground floor open in all directions. On the first floor, a public living room wraps around the centrally placed exhibition spaces. The museum offers plenty of meeting places for a wide range of users. The museum is thus a model example of a modern public building in the Nordic welfare society that serves the community in many ways. The proposal therefore also represents the operating philosophy of a new type of museum. The placement of the facilities is functional and logical, and the views of the sea and castle are from the public spaces. Loading and maintenance work well. The exhibition spaces are clear, windowless and free of pillars, but the skylight solution is not suitable for light-sensitive objects.

(331) ARCHI_PELAGO

Ehdotus ARCHI_PELAGO asettuu Aurajoen rannalle kuin salaperäinen futuristinen majakka. Läpikuultavan kuoren sisällä museotilat jäsentyvät saaristomaisesti vapaan tilan prinsiipin mukaisesti neliömäisen kentän alueella veistoksellisen puurakennehärvelin alle. Rakennuksen monikulmainen pintastruktuuri ja sen orgaaninen vaippa antavat arkkitehtuurille maanläheisen ja kevyen vaikutelman. Kiinnostusta herättävä maamerkki viittaa sekä historiaan että tulevaisuuteen abstraktina vastaparina linnalle. Museon sijainti suhteessa ympäristöön on hyvä. Sisäänkäynti saavutetaan kaavan mukaisen aukion kautta, jonka rantaniityllä on leikkipaikka. Ravintola ja sen terassi ovat rannan puolella. Rantaraitin varrelta on toinen sisäänkäynti. Rakennus on näkyvissä myös Satamakadulta lähestyessä, ja siellä sijaitsee huolto. Koko museo hahmottuu yhtenä suurena tapahtumatilana ja kohtaamispaikana. Yleisötilojen ja näyttelytilojen toiminnot muodostavat joustavan vapaan tilan virran, jossa ”kiinteät” suljettavissa olevat tilat sijaitsevat kuin rakennukset rakennuksessa.

Ehdotuksen kiehtova konsepti on ristiriitainen museotoiminnan todellisuuden kanssa. Näyttelytilojen on oltava täysin pimennettävissä, koska herkkää esineistöä on suojeltava luonnonvalolta. Näyttelyt eivät voi sijoittua vapaaseen tilaan, joka kylpee luonnonvalossa. Museorakennuksessa luonnollinen ilmanvaihto ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen läpikuultavan kuoren kautta ovat Suomen arktisissa oloissa melko mahdottomia ratkaisuja.

(331) ARCHI_PELAGO

The proposal ARCHI_PELAGO sits on the banks of the River Aurajoki like a mysterious futuristic lighthouse. Inside the translucent shell, the museum spaces are structured like an archipelago following the principle of free space in a square-shaped field under a sculptural wooden structure. The polygonal surface structure of the building and its organic envelope give the architecture an earthy and lightweight appearance. The interesting landmark refers to both history and the future as an abstract counterpart to the castle. The location of the museum in relation to its surroundings is good. The entrance is accessed, in accordance with the city plan, through a square, where a children’s play area has been placed on the riverbank meadow. The restaurant and its terrace are placed on the shoreside, where there is also another entrance. The building is also visible when approaching it from Satamakatu, where the maintenance is located. The entire museum is perceived as one large event space and meeting place. The functions of the public spaces and exhibition spaces form a flow of flexible free space, where ”fixed” enclosable spaces are located like buildings within a building.

The fascinating concept of the proposal conflicts with the reality of museum activities. It must be possible to completely darken the exhibition spaces as sensitive objects must be protected from natural light. The exhibitions cannot be located in a free space that is bathed in natural light. In a museum building, natural ventilation and the utilisation of passive solar energy through the translucent exterior are quite impossible in Finland’s Arctic conditions.

(278) Aura Temporis

Matalaa puurakenteista paviljonkia kruunaavat lukuisat purjetta muistuttavat ylävalorakenteet. Aura Temporis on ajan hengessä kiinni. Sen museokonsepti poikkeaa täysin vanhanaikaisesta suljetusta museolaatikosta, jonka päätarkoitus oli säilyttää ja esittää esineistöä. Uusi museo on kohtaamispaikka, viihtymiseen soveltuva monenlaisten käyttäjien esteetön ja saavutettava julkinen olohuone. Rakennuksen modulaarinen puurakenne, kantava ulkoseinä ja puinen kasettikatto mahdollistavat pilarittomia alueita ja näyttelytilojen joustavaa jäsentelyä. Museon näyttelytoiminta ja siihen liittyvät tilat sijaitsevat Toisen linjan puolella koko korttelin leveydeltä.

Päänäyttelytila on sataman puolella ja vaihtuvien näyttelyiden tila linnan puolella. Kumpikin sijaitsee yhdessä isossa tilasssa. Maantason näyttelytilaan voi tuoda myös isompia esineitä, mutta ylävalot häiritsevät. Rantapromenadin lohkossa sijaitsevat ravintola ja kahvila, joista on näkymä linnalle ja joelle, yhteistyökumppaneiden tilat sekä keskellä auditorio, kauppa ja sisäänkäynti rannalta. Rakennuksen keskellä sen kapeassa osassa on aula ja siihen liittyvät yleisöpalvelu- ja vuorovaikutustilat. Sekä itään että länteen sijoittuvat puoliellipsin muotoiset sisäpihat, joiden kautta saavutaan rakennukseen.

Pohjaratkaisu on erittäin toimiva. Arkkitehtuurissa dominoivat säännölliset puurakenteet, ympäristöystävälliset materiaalit ja pyöristetyt muodot. Tilojen vaikutelma on lempeä. Ylävalojen runsaus tuo kontrastin muuten rauhallisesti rantamaisemaan asettuvaan paviljonkiin.

(278) Aura Temporis

The low, wooden pavilion is crowned by several skylight structures that resemble ship’s sails. The proposal Aura Temporis is in tune with the spirit of the time. Its museum concept differs from a completely old-fashioned closed-off museum box, whose main purpose was to store and display objects. The new museum is a meeting place, a welcoming and accessible public living room suitable for a wide range of users. The building’s modular wooden structure, the loadbearing exterior wall and the wooden coffered ceiling make it possible to create spaces without pillars and divide exhibition spaces in a flexible manner. The museum’s exhibition activities and related facilities are located on the Toisen linja side, along the entire length of the building. The main exhibition space is on the port side and the temporary exhibitions on the castle side. Both are located in a single large space. Larger objects can also be brought into the ground level exhibition space, but the skylights are disturbing. The section of the building along the waterfront promenade houses a restaurant and café with a view to the castle and river, partner facilities, and, in the middle, the auditorium, museum shop and waterfront entrance. In the middle of the building, at the narrowest part, is the lobby and the related public service and interaction areas. On both the east and west sides are semi-elliptical courtyards with entrances into the building.

The floorplan functions very well. The architecture is dominated by regular wood structures, environmentally-friendly materials and rounded shapes. The spaces have a gentle feel. The abundance of skylights contrasts with the otherwise peaceful setting of the pavilion in the shoreline landscape.

(197) Corundum

Ehdotus esittää museoksi hauskasti epämuotoisen ja iloisesti punaisen, betoniseinäisen rakennuksen, joka poikkeaa täysin ympäristöstään. Värityksellään se tuo mieleen lähinnä maaseudun punamullatut rakennukset. Museo asettuu selkeästi ympäröivien kortteleiden linjoihin ja jättää länsisivulleen kauniin aukion ja sen keskelle miellyttävän satama-altaan. Museo tarjoaa peräti neljä erimuotoista sisäänkäyntiä yhteiseen aulaan, mikä on tarpeetonta ja valvonnan kannalta liikaa. Niin päänäyttelyiden kuin vaihtuvienkin näyttelyiden tilat ovat toisessa kerroksessa. Ensimmäinen kerros on varattu avustaville ja oheistoiminnoille. Näyttelytilat ovat selkeät, mutta päänäyttelyiden tilaa jäykistää ja vaikeuttaa pilaririvi ja siihen tukeutuvat seinämät. Päänäyttelyiden tila on tarpeettoman korkea ja harjakattoinen, mikä vaikeuttaa ripustamista. Vaihtuvien näyttelyiden sijoittaminen rakennuksen kolmikerroksiseen osaan on pihatilaa säästävä ratkaisu, mutta aiheuttaa liian matalan salin. Näyttelyiden suunnittelua ja rakentamista vaikeuttavat ikkunat niin katoissa kuin seinissäkin. Näyttelykerroksen ainoa ikkuna, joka saa kiitosta, on portaan päätteenä. Huollon järjestämisessä on toivomisen varaa. Huoltosisäänkäynnin liikenne risteää yhden museon pääsisäänkäynnin kanssa. Kulku tavarahissiin on mutkikas, ja välivarasto löytyy vasta toisesta kerroksesta. Verstastila on alimitoitettu. Ehdotus esittää hyvin valaistun taidemuseon, kun tavoitteena piti olla päivänvalolta suojattu esinemuseo. Punainen betoni on suunniteltu valettavaksi käyttäen lisäaineena marmoria, joka on ´vihreän´ betonin keskeinen komponentti.

Museota leimaa iloinen ja valoisa optimismi niin värin valinnassa, sisäänkäyntien muodoissa kuin ikkunavalikoimassakin

(197) Corundum

The proposal is a delightfully amorphous and cheerfully red, concrete-walled building that is completely different from its surroundings. Its colouring brings to mind the red-ochre buildings in rural areas. The museum clearly follows the lines of surrounding housing blocks, leaving a beautiful square on its western side and a pleasant harbour basin in the middle.

The museum offers no fewer than four different entrances to the common lobby, which is unnecessary and too much in terms of monitoring. Both the main exhibitions and the temporary exhibitions are on the first floor. The ground floor is reserved for auxiliary and ancillary functions.

The exhibition spaces are clear, but the space for the main exhibitions is made more rigid and awkward by row of pillars and the partition walls that are supported by them. The main exhibition space is unnecessarily tall and has a pitched ceiling, which makes the hanging of works difficult.

The placement of the temporary exhibitions in the three-storey part of the building is a solution that saves yard space but creates an exhibition hall that is too low. Windows in both the ceilings and walls complicates the planning and construction of exhibitions. The only window on the exhibition floor that receives praise is at the end of the stairs. There is room for improvement in the organisation of maintenance. Service entrance traffic intersects with one of the main entrances to the museum. The route to the goods lift is complicated and the intermediate storage area is placed on the first floor. The workshop space is undersized. The proposal presents a well-lit art museum, whereas the aim was to have a museum displaying artefacts protected from daylight.

The red concrete is designed to be cast using marble as an additive which is a key component of ”green” concrete.

The museum is characterised by a pleasant and bright optimism in its choice of colour, in the shapes of the entrances and choice of windows.

(118) Cu

Salaperäinen neliöpohjaan perustuva kuparinen laatikko kätkee sisälleen pienimittakaavaisen sisätilojen ja pihojen kudelman. Ehdotus Cu on kaavan mukainen. Aukioon liittyy vesiallas, sisäänkäynnit ovat aukion ja rannan puolelta - huolto Satamakadun lähellä toisen linjan puolella.

Hillitty ulkoarkkitehtuuri antaa Turun linnalle sen tarvitseman tilan kaupunkitilassa ja kertoo kuparijulkisivun perforointikuvion kautta kaupungin historiasta. Tämä on hieno viite keskiaikaan, jolloin kivikirkkojen kuviointi toimi yhteisölle tarinankertojana. Myös kupari viittaa linnaan ja sen kattomateriaalin. Toisaalta arkkitehtuurin luonne on abstrakti, moderni ja uteliaisuutta herättävä.

Ainoat selkeästi hahmottavat aukotukset julkisivussa ovat sisäänkäyntien ja ravintolan kohdalla.

Kuparihuntu kätkee kaikki muut ikkunat taaksensa. Laatikon sisälle piilotettu harjakattojen ja pienten pihojen tilakokonaisuus on arkkitehtonisesti yllättävä seikka, joka luo kokemuksellisia jännitteitä. Kaupunkikuvassa suurmittakaavainen melko minimalistinen arkkitehtuuri muuttuu sisätiloissa ihmisten mittakaavan omaavaksi monimuotoiseksi tilakokemukseksi, johon liittyy pienet intiimit viherpihat. Näyttelykierros on labyrinttimainen.

Ehdotuksen arkkitehtuuri on poeettinen, mutta sen tilat ovat turhan ahtaita. Yleisötilat sekä info-ja lipunmyynti ovat vaikeasti hahmottavissa ja kulkuväylät ovat liian kapeat. Näyttelytilojen monimuotoisuus ja jako moniin pieniin tiloihin ei tue joustavaa näyttelyrakentamista. Myös päivänvalo ei ole toivottua, joten sisäpihojen tuoma kaunis elementti ei palvelee tarkoitustaan.

(118) Cu

A mysterious copper box with a square foundation conceals a small-scale weave of interior spaces and courtyards. The proposal Cu follows the city plan. The square includes a water basin. The entrances are from the square and the shore sides, and maintenance access near Satamakatu from Toinen linja. The restrained exterior architecture gives Turku Castle the space it needs in the cityscape and presents the history of the city through the perforation pattern on the copper facade. This provides a fine reference to the Middle Ages, when the patterning of stone churches was used to narrate stories to the community. Copper also refers to the castle and its roof material. On the other hand, the character of the architecture is abstract and modern and evokes curiosity. The only clearly visible openings in the facade are for the entrances and restaurant. The copper veil hides behind it all the other windows. The complex of pitched roofs and small courtyards hidden within the box is an architecturally surprising feature that creates experiential tensions. The architecture, which appears in the cityscape as something largescale and somewhat minimalist, becomes in the interior a human-scale and diverse spatial experience, with small intimate green courtyards. The exhibition route is labyrinthine. The proposal’s architecture is poetic, but its spaces are unnecessarily cramped. The public areas and information and ticket sales are difficult to perceive and the passageways are too narrow. The diversity and division of the exhibition spaces into many small spaces does not support flexible exhibition construction. Daylight is also undesirable, so the beautiful element provided by the courtyards does not serve its purpose.

(174) CULTURAL WAREHOUSE TEAM

Suorakaiteinen museo jakautuu noin 12 metriä leveisiin kaistoihin, jotka muodostavat diagonaalisen ruudukon. Pääsuunta on museotontin rannalta kohti linnaa. Sen kanssa suorassa kulmassa on pääsisääntulon suunta Toisen linjan ja Toisen poikkikadun risteyksestä rantaan. Rakennelmaa peittää linnaa kohti suuntautuva harjakattojen sarja. Julkisivut aaltoilevat lähes kuin katot. Rakennus on tarkoitus toteuttaa puusta CLT-teknologiaa käyttäen.

Valitusta rakenteesta johtuu, että rakennuksen kaikki tilat ovat maksimissaan 12 m leveitä. Tämä koskee niin auloja kuin näyttelysalejakin. 12 metrin sisällä voidaan jakaa pienempiä tiloja. Vaikutelmana rakennuksessa on, kuin olisi jatkuvasti pitkillä risteävillä käytävällä. Museo on kaksikerroksinen. Alakerrassa ovat sisääntulo- ja vastaanottotilat, auditorio, ravintola ja vaihtuvat näyttelyt sekä huolto ja lastaus. Tavaroiden matka välivarastoon ja sieltä tavarahissiin kulkee työhuoneen läpi. Yläkerran valtaa päänäyttely, jossa käytävien päissä on seinän kokoiset ikkunat ja katossa kattoikkunat. Myös alakerta saa päivänvalon käytävien päistä ja välipohjassa olevien aukkojen kautta kattoikkunoista. Näyttelyiden rajaaminen ja valaistuksen säätely on vaikeaa. Täydellisesti puupintaiset sisätilat hankaloittavat muunlaista tunnelmaa vaativien näyttelyiden rakentamista.

Museon aaltoileva hahmo liittää sen varsin hyvin ympäröivään miljööseen. Kuitenkin museon tilat näyttävät palvelevan enemmän läpikulkua kuin näyttelyitten rakentamista ja katsomista.

(174) CULTURAL WAREHOUSE TEAM

The rectangular-shaped museum is divided into approximately 12-metre-wide lanes, which form a diagonal grid. The main direction of the grid is oriented from the shoreline of the museum plot towards the castle. At right-angles to this is the main entrance from the junction of Toinen linja and Toinen poikkikatu to the waterfront. The structure is covered by a series of pitched roofs facing towards the castle. The facades undulate, almost like rooftops. The building is intended to be made of wood using CLT technology.

As a result of the chosen structure, all the spaces in the building are at most 12 metres wide. This applies to both lobbies and exhibition halls. Those 12 metres can be divided into smaller spaces. The impression of the building is a collection of continuous, long intersecting corridors. The museum comprises two storeys. On the ground floor are the entrance and reception areas, the auditorium, restaurant and temporary exhibitions as well as the maintenance and loading areas. The goods travel to the intermediate storage and from there to the goods lift through the workshop space. The first floor is dominated by the main exhibition with wall-sized windows at the ends of the corridors and skylights in the ceiling. The ground floor also receives daylight from the ends of the corridors and through the openings in the intermediate floor from the skylights. Dividing the exhibitions and regulating the light is difficult. The entirely wooden interior makes it difficult to build exhibitions that require a different atmosphere.

The undulating form of the museum connects it quite well to the surrounding milieu. However, the museum’s spaces seem to better serve more for transit than the construction and viewing of exhibitions.

(24) Epookki (2)

Ehdotus jakaa tilaohjelman neljään erilliseen rakennukseen, jotka kiertävät pientä suojaisaa tapahtumapihaa. Rakennukset kytketään toisiinsa lasisilla välikkeillä. Rakennukset noudattavat perinnäistä harjakattoarkkitehtuuria, jonka on tarkoitus liittää ne paitsi linnaan, myös vieressä syntyvään asuntoalueeseen.

Sisäänkäynti tapahtuu Toisen linjan ja Toisen poikkikadun risteyksestä yllättävän temppelimäisen porttiaukon kautta. Talojen alakerrassa ovat kaikki apu- ja oheistilat, yläkerrassa kaikki näyttelytilat. Eteisaulan päätteenä on auditorio. Sen vierestä päästään ravintolaan, joka on rannan puoleisessa talossa, ja sen pilareiden reunustamalle terassille. Huolto tapahtuu pohjoisen talon alakerrassa. Itäisin talo sisältää yhteistyötoimijat ja IV-tekniikkaa.

Portaat ja hissit yläkertaan nousevat eteisaulasta. Näyttelytilat jakautuvat kolmeen suunnilleen samankokoiseen osaan, joista kaksi on päänäyttelyä ja yksi vaihtuvia näyttelyitä varten. Kussakin tilassa on yksi kookas ikkuna, jonka pimentäminen on ehdotuksessa ansiokkaasti tutkittu.

Tavarahissin sijoittaminen keskelle vaihtuvia näyttelyitä pilaa sen käyttökelpoisuutta, kun taas kattoa kannattelevat pilarit hankaloittavat kaikkien näyttelytilojen käyttöä.

Toteutuksessa ovat kierrätys ja ekologia voimakkaasti mukana. On tarkoitus käyttää mm. kierrätettyjä betonipaaluja, massiiviolkielementtejä ja suojana kierrätystiilikerrosta.

Pyrkimys käyttää viereen nousevan asuntoalueen muotokieltä paljon kookkaampiin rakennuskappaleisiin tekee lopputuloksesta hieman ´ylipainoisen´.

(24) Epookki (2)

The proposal divides the room programme into four separate buildings which surround a small, sheltered event square. The buildings are connected by glazed passageways. The buildings follow the traditional pitched-roof architecture, which is intended to connect them not only to the castle but also to the neighbouring residential area.

The entrance is located at the intersection of Toinen linja and Toinen poikkikatu via a surprisingly temple-like gateway. All auxiliary and ancillary spaces are on the ground floor and all exhibition spaces on the first floor. The entrance hall ends in an auditorium. Next to it, is the restaurant, which is in the building facing the shore and lined with a colonnade. Maintenance takes place on the ground floor of the northern building. The easternmost building includes partner spaces and the IV technology machine rooms.

The stairs and lifts to the first floor are located in the entrance hall. The exhibition spaces are divided into three parts of approximately the same size, two of which are for the main exhibition and one for temporary exhibitions. Each space has one large window, the covering of which has been admirably examined in the proposal. The placement of the goods lift in the middle of the temporary exhibitions impairs its usability, while the pillars supporting the ceiling make the use of all exhibition spaces more difficult

Recycling and ecology are strongly involved in the implementation. The purpose is to use recycled concrete piles, and solid straw elements with a protective layer of recycled brick, among other materials. The attempt to use the form language of the residential area that will be constructed next to it for the much larger building blocks makes the end result somewhat ”overweight”. 6

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

(123) GoMuHiFu

Uusi museorakennus asettuu rantaviivalle kuin satamaan rantautunut laiva. Mereltä päin lähestyessä näkymä linnalle ei peity ja uusi museo muodostaa selkeän maamerkin – portin Aurajoelle. Pitkähkö rakennus on saanut vaikutteita satamarakennuksista. Sen harjamuodot viittaavat Linnanniemen pienempään rakennuskantaan ja antavat museolle tunnistettavan muodon. Laivanomainen olemus liittyy vahvasti paikkaan ja Turun historiaan, kun taas sähkölasijulkisivu on futuristinen ilmentymä, joka muuttuu läpikuultavasta läpinäkyväksi sääolosuhteiden mukaan. Museon viereen jää tilaa laajalle puistoalueelle ja sisääntuloaukiolle.

Pääsisäänkäynti ja rantaan ulottuva aula löytyvät rakennuksen lounaspäässä; ravintola ja sen terassi vastaanottavat idässä rantapromenadia pitkin kulkevat asiakkaat. Valitettavasti suurin osa puiston ja aukion puoleisesta julkisivusta on varattu huollolle ja teknisille tiloille. Kahvila, kauppa ja kaikki julkiset toiminnot aukeavat lasiseinän välityksellä suoraan merelle, jolloin museo kääntää selkänsä kaupungille ja aktiivinen vuorovaikutus aukion ja puiston kanssa uupuu. Tämä on ristiriidassa rakennuksen transparentin luonteen kanssa. Näyttelytilat ovat toisessa ja kolmannessa kerroksessa liian pirstaloituneet. Huolto päänäyttelyn tilan kautta on virhe; vaihtuvien näyttelyiden rakentaminen ei onnistu. Lasitalo ei ole sopiva ratkaisu museolle, sillä valoherkät näyttelyesineet eivät kestä päivänvaloa, eikä luonnollisella ilmanvaihdolla saavuteta museolle sopivia olosuhteita. Suuret lasipinnat aiheuttavat ylilämpenemistä ja ovat linnuille vaaraksi.

(123) GoMuHiFu

The new museum building lies on the shoreline like a ship docked in the port. When approaching from the sea, there is an unobscured view of the castle, and the new museum forms a clear landmark: a gateway to the River Aurajoki. The elongated building has been inspired by harbour buildings. Its pitched-roof forms are a reference to the smaller building stock in Linnanniemi and give the museum an identifiable form. The ship-like character links it strongly to the location and the history of Turku, while the smart-glass facade is a manifestation of the future that changes from translucent to transparent according to the weather conditions. There is space next to the museum for a large park and entrance square.

The main entrance and the lobby extending to the shoreline can be found at the southwest end of the building. In the east, the restaurant and its terrace receive customers from the waterfront promenade. Unfortunately, most of the facades facing the park and the square are reserved for maintenance and technical facilities. The café, museum shop and all public functions face directly out to the sea through a glass wall, leaving the museum with its back to the city and lacking active interaction with the square and park. This contradicts the transparent character of the building. The exhibition spaces on the first and second floors are too fragmented. Service routes through the main exhibition space are a mistake; temporary exhibitions cannot be built. A glass building is not a suitable solution for the museum, as light-sensitive exhibitions cannot withstand daylight, and natural ventilation does not provide suitable conditions for the museum. Large glass surfaces cause overheating and pose a risk to birds.

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

(377) Imaginary Time

Vesirajaa pitkin asettunut metallisen kiiltävä putki on nostettu niin, että taakse jäävältä aukiolta säilyy visuaalinen yhteys rantaan. Imaginary Time on futuristinen aikakone. Ympäristöstä poikkeavaa muotoa ei voi olla huomaamatta, ja erilaisuutensa ansiosta se jättää linnalle oman arvonsa. Horisontaalinen, linjakas ja teollinen muoto toimii uutena Linnanniemen ja satamaalueen maamerkkinä, mutta valitettavasti se peittää linnan tehokkaasti mereltä päin. Tontin äärirajoihin venytetty museoputki vie kaiken huomion, mutta ehdotuksen ikoninen olemus epäilemättä tekisi uuden turkulaisen museon tutuksi myös Suomen ulkopuolella.

Museon pääsisäänkäynti on rantapromenadin jatkeena idästä linnanpuiston puolelta. Huolto toimii toiselta poikkikadulta. Aulan ja lastauksen lisäksi yhteistyötoimijoiden tilat sijoittuvat ensimmäiseen kerrokseen, ja kaikki muut tilat ovat toisessa ja kolmannessa kerroksessa –putkessa. Ravintolasta on kaunis näköala merelle ja yhteys kattoterassille. Rakennus ei elävöitä lähiympäristöään, ja iso aukio jää vaille toimintaa. Edes kahvila olisi voinut olla ensimmäisessä kerroksessa. Nyt uuden museon varjoon muodostuu tyhjä ja kolkko monumentaaliaukio. Ehdotus ei edusta kutsuvan museon toimintaideaa. Päätilojen nostaminen pois maantasaisesta kerroksesta estää avointa vuorovaikutusta ja saavutettavuutta sekä vaikeuttaa joustavaa näyttelytoimintaa.

(377) Imaginary Time

The shiny metallic tube placed along the water’s edge has been raised off the ground so that the square left behind it maintains a visual connection with the shore. The proposal Imaginary Time is a futuristic time machine. Its form, which differs from its surroundings, cannot be overlooked, and its difference lets the castle retain its own value. The horizontal, linear and industrial form serves as a new landmark for Linnanniemi and the port area, but unfortunately it effectively obscures the castle from the sea. The “museum tube” stretched to the extreme boundaries of the plot grabs all the attention, but the iconic character of the proposal would undoubtedly make Turku‘s new museum known also outside Finland.

The main entrance to the museum is an extension to the waterfront promenade from the east, on the castle park side. Maintenance works from Toinen poikkikatu. In addition to the lobby and loading area, the partner spaces are located on the ground floor, while all other spaces are located on the first and second floors – in the tube. The restaurant offers a beautiful view of the sea and access to a roof terrace. The building does not enliven its surroundings, and the large square remains devoid of activity. At least the café could have been on the ground floor. Now the new museum overshadows an empty and austere monumental square. The proposal does not represent the operating idea of an inviting museum. Raising the main spaces off the ground prevents open interaction and accessibility and makes flexible exhibition activities more difficult.

(279) JATKUMO

Museo on kaksinainen ja ristiriitainen. Merelle se näyttää hyvin kevyeltä ja eteeriseltä huolimatta graniitilla verhotusta katostaan. Julkisivut ovat tähän suuntaan pelkästään lasia. Linnan ja Toisen linjan suuntaan seinät on verhottu graniitilla.

Rakennus koostuu neljästä harjakattoisesta puikosta, joista kolme sisältää pitkän näyttelytilan ja yksi kapeampi, jossa on tekijä- ja yhteistyötiloja. Näyttelytiloja erottaa toisistaan kapeampi pienten näyttely- ja teknisten tilojen vyöhyke. Niiden läpi pääsee kuitenkin kulkemaan, mikä mahdollistaa laajojen, koko museon käsittävien näyttelyiden toteuttamisen. Huolto toimii hyvin Toiselta linjalta. Siitä on lyhyt matka myös keittiöön. Eikä vaihtuvien näyttelyiden rakentaminen häiritse päänäyttelyitten katsojia.

Museon julkisivu on yllättävän sulkeutunut linnan puistoon päin. Siellä on pari hulevesiallasta, joita katsoo kolmiomaiset ikkunat. Saman muotoiset ikkunat aikaan saavat eräänlaisen ornamentin Toisen linjan varteen. Ornamentti on tarpeeton ja aiheuttaa vaikeasti pimennettävät ikkunat.

Museo on varsin toimiva, myös näyttelykierron kannalta. Se jatkaa hyvin rannan matalaa rakentamista. Kuitenkin mereltä katsottuna sen mataluus ja lasisuus tekee siitä pelkän näyttelyhuoneiston, jolla ei ole tekemistä linnan kanssa.

(279) JATKUMO

The museum shows duality and contradiction. From the sea, it looks very light and ethereal despite its granite-clad roof. The facades facing that direction are completely of glass. But seen from the castle and Toinen linja, the walls are clad in granite.

The building consists of four gable-roofed wings, three of which comprise a long exhibition space and one narrower one with DIY workshops and partner facilities. The exhibition spaces are separated by a narrower zone of small exhibition spaces and technical spaces. Passing through them, however, is easy, which makes it possible to create extensive exhibitions covering the entire museum. Maintenance works well from Toinen linja. The service area is also a short way from the kitchen. The construction of temporary exhibitions does not disturb the visitors to the main exhibitions.

The facade of the museum is surprisingly closed towards the castle park. There are a couple of stormwater basins overlooked by triangular windows. The similarly shaped windows create a kind ornamentation along Toinen linja. However, the ornamentation is unnecessary and the windows that are difficult to black out.

The museum is quite functional, also in terms of the exhibition route. It is a successful continuation to the low riverbank buildings. However, when viewed from the sea, its low posture and abundance of glass make it look like an exhibition showroom that has nothing to do with the castle.

(314) KAHDEKSAS KUKKULA

Rantapromenadilta rakennuksen katolle vievä ramppi - Turun kahdeksas kukkula on ehdotuksen keskeinen elementti. Yli puolet museon kattopinta-alasta on puutarhaa, joka houkuttelee kävijöitä myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Katolta aukeavat näkymät niin linnalle kuin merelle, ja se toimii alustana erilaisille ulkoilmatapahtumille. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole saavutettava ja esteetön. Rakennus on rantaviivassa kiinni, ja sen sivuille ja taakse muodostuu aukio täynnä vihersaarekkeita. Niiden välille jäävät polut vievät kävijän luontevasti rakennuksen molemmissa päädyissä sijaitseville sisäänkäynneille. Koko talon läpi menevää käytävämäistä aulaa ehdotuksen tekijä kuvailee kaupunkilaisten olohuoneeksi. Ramppi peittää näkymät aulasta joelle päin, mutta rampin alla olevista ravintolatiloista ja auditoriosta on näkymät merimaisemaan. Tilojen ryhmittely on onnistunutta, ja perinteisyydessään toimivaa. Aulasta on pääsy kaikkiin toimintoihin. Infopiste ja museokauppa löytyvät aulan keskeltä, josta on kulku vaihtuvien näyttelyiden tilaan ensimmäisessä kerroksessa. Kierreporras vie toiseen kerrokseen päänäyttelyyn. Huolto- ja henkilökunnan tilat ovat luontevasti talon keskellä, lastaustilaan ajetaan toisesta linjasta.

Huoltohissi on toimiva. Näyttelytilat ovat selkeitä yhtenäisiä tiloja, korkeus on kaikkialla viisi metriä, jossakin kohdassa olisi hyvä olla korkeampaakin tilaa. Vaihtuvien näyttelytilojen panoraamaikkuna olisi jatkuvasti peitettynä, mutta sitä voisi mahdollisesti hyödyntää suurten objektien sisäänottoon. Lasikatto on erittäin ongelmallinen päänäyttelytilassa.

(314) KAHDEKSAS KUKKULA

A ramp leading to the roof of the building – the “eighth hill of Turku” – is the key element in the proposal. More than half of the museum’s roof area is made up of a garden that also will attract visitors outside the museum’s opening hours. The view from the roof opens up to both the castle and the sea, and serves as a venue for various outdoor events. Unfortunately, however, it is not easy to access or barrier free. The building is flush with the shoreline, and a square with small green islands is formed on the sides and behind it. The paths between them lead visitors naturally to the entrances that are located at both ends of the building. A hallway-like lobby, which intersects the whole building, is described by the author of the proposal as “the city residents’ living room”. The ramp obscures the views from the lobby towards the river, but visitors can enjoy sea views from the restaurant facilities and auditorium which are below the ramp. The grouping of spaces is successful and functional in the conventional way. All functions are accessible from the lobby. The information point and museum shop are located in the centre of the lobby, which is also the access point to the temporary exhibitions on the ground floor. The spiral staircase takes visitors to the main exhibition on the first floor. The maintenance and personnel facilities are conveniently located in the middle of the building, and the loading area is accessible from Toinen linja.

The service lift is functional. The exhibition spaces are clear uniform spaces and the height is five metres throughout, although it would have been good if at some points there were some taller spaces. The panoramic window in the temporary exhibition spaces would be continuously covered, but it could possibly be used to bring in large objects. The glass ceiling in the main exhibition space is very problematic.

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

(47) Kastor

Uusi museo rakentuu neljästä puuverhoilluista lohkareesta, jotka asettuvat dynaamiseen ristin muotoon kaavan mukaisesti puiston ja aukion välimaastoon. Keskellä on veistoksellinen kahden akselin tila, joka aukeaa harkitusti kohti päälähestymissuuntia ja näkymiä. Selkeä ja hallittu ehdotus edustaa veistoksellista pohjoismaista puuarkkitehtuuria. Se on tunnistettava maamerkki ja kulttuurirakennus Aurajoen varrella, linnan vieressä. Ehdotuksen ylevässä monumentaalisuudessa piilee sekä sen vahvuus että heikkous. Museorakennuksena se edustaa perinteistä tyyliä. Sisäänkäynnit ovat aukion, rannan ja puiston suunnalta. Kahvila- ja ravintolatilat liittyvät aukioon ja rantaan, ja yhteistyötoimijoiden tiloista näkee linnalle. Huolto- ja henkilökunnan tilat sijaitsevat Satamakadun jatkeena, ja heti vieressä samassa tasossa on vaihtuvien näyttelyiden tila. Koko toinen kerros on päänäyttelyä: se on pirstaloitunut neljään tilaan, joita kapeat sillat yhdistävät. Tilat ovat hyvänmuotoiset ja pilarittomat, ja siirtymätiloista aukeaa kiinnostavia näkymiä. Kierros on toimiva. Näyttelyiden sijoittelu eri kerroksiin tuo joustoa näyttelyrakentamiseen. Niitä yhdistävä sisänäkymä jouduttaisiin kuitenkin erottamaan päänäyttelystä säännöllisin välein, koska vaihtuvien näyttelyiden rakentamisen työmaa olisi häiriötekijä. Luonnonvalo ei myöskään sovellu valoherkkiin esineisiin. Yhteys huoltoon toimii, vaikka hissin avautuminen suoraan päänäyttelytilaan onkin visualisesti häiritsevää. Samoin WCtilan ei tulisi aueta suoraan näyttelytilaan. Kokonaisuutena ehdotus on kuitenkin hyvin toimiva ja kiinnostusta herättävä museo.

The new museum is comprised of four wood-clad blocks arranged in a dynamic cross shape, in accordance with the city plan, in the area between the park and the square. At the centre is a sculptural cross-axis space which opens in a considered manner towards the main directions of approach and views. The clear and controlled proposal represents sculptural Nordic wooden architecture. It forms a recognisable landmark and cultural building along the River Aurajoki, next to the castle. The proposal’s noble monumentality is both its strength and weakness. As a museum building, it represents a traditional style. The entrances are from the square, the waterfront and the park. The café and restaurant spaces are connected to the square and waterfront, and partner facilities have a view of the castle. The maintenance and personnel facilities are located as an extension to Satamakatu, and the space for temporary exhibitions is located in its immediate vicinity on the same level. The entire first floor is dedicated to the main exhibition: it is split into four spaces that are connected by narrow bridges. The spaces are well-shaped and pillar-free, with interesting views from the transitional spaces. The exhibition route works well. The placement of exhibitions on different floors provides flexibility in exhibition construction. However, the internal views connecting them would have to be separated from the main exhibition at regular intervals, as the construction of temporary exhibitions would be disruptive. Natural light is also unsuitable for light-sensitive objects. The service connection works, although the lift opens directly into the main exhibition space is visually disturbing. Similarly, the public toilet area should not open directly into the exhibition space. Nevertheless, as a whole the proposal is a well-functioning museum that attracts interest.

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

(134) KUAKKA

Suunnitelma esittää ratkaisuksi suurta epämuotoista suorakaidetta, jonka kärki osoittaa kohti linnaa. Julkisivut on verhottu kauttaaltaan tervatuilla paanuilla. Rakennus on tarkoitus pystyttää käyttäen vähähiilisiä puu- ja teräsrakenteita. Ainoan poikkeuksen muodostaa kivestä ja savesta valettu porrastorni, joka sisältää myös yleisöhissit.

Paanujulkisivua kohotetaan sen verran, että saadaan pääsy ja päivänvaloa laajaan sisääntuloaulaan. Aulan avariin tiloihin on sijoitettu, paitsi info- ja lipputiski, myös lasten leikkialue sekä kahvila ja ravintola. Takaseinällä ovat hyvässä järjestyksessä työpaja, auditorio, museokauppa ja keittiö. Käynti vaatesäilytykseen ja yleisön käymälöihin tapahtuu museokaupan kautta, mikä häiritsee sen toimintaa. Huolto ja lastaus tapahtuvat rakennuksen länsisivulta, josta niillä on hyvät yhteydet keittiöön, Toisen linjan varressa oleviin tekniikkatiloihin ja yläkerran näyttelysaleihin.

Niin päänäyttelyn kuin vaihtuvienkin näyttelyiden salit ovat yksinkertaisia selkeitä suorakaiteita, jotka valaistaan tasaisesti katosta syvän kattoritilän avulla. Ongelmana on näyttelyn pimentäminen ja liiallisen päivänvalon estäminen, kun kyseessä ovat valolle arat esineet.

Kaikkien näyttelytilojen sijainti toisessa kerroksessa estää suurten esineiden kuten kulkuneuvojen esillepanon. Vaihtuvat näyttelyt sijaitsevat nyt päänäyttelyn takana. Olisi parempi, jos järjestys olisi päinvastainen, koska vaihtuvissa näyttelyissä vieraillaan enemmän. Suunnitelma on selkeä, mutta suurilinjaisuudessaan hieman mittakaavaton ja vieras. Laajennusvaraus rantaan ei tunnu järkevältä.

(134) KUAKKA

The plan proposes a large, irregular rectangle, the tip of which points toward the castle. The facades are clad throughout with tarred shingles. The plan is to construct the building using low-carbon wood and steel structures. The only exception is the staircase tower cast from stone and clay, which is also where the public lifts are located.

The shingled facade is raised enough to provide access and daylight into the large entrance hall. The spacious entrance hall comprises not only the information and ticket sales desk but also the children’s play area, café and restaurant. Arranged neatly in order along the rear wall of the space are the workshop, auditorium, museum shop and kitchen. Access to the cloakroom and public toilets is through the museum shop, which interferes with its activities. Maintenance and loading take place on the west side of the building, with good connections to the kitchen, the technical facilities along Toinen linja and the first-floor exhibition halls.

Both the main exhibition and the temporary exhibition halls are simple, clear rectangles that are evenly illuminated from the ceiling using a deep ceiling grid. The problem is how to darken the exhibition space and prevent excessive daylight in the case of sensitive objects.

Locating all the exhibition spaces on the first floor prevents the display of large objects, such as vehicles. The temporary exhibitions are presently located behind the main exhibition. It would be better if the opposite were the case, because more people visit the temporary exhibitions. The design is clear, but somewhat out of scale and alien in its broad lines. The extension reservation on the waterfront does not seem sensible.

(245) KUJA

Mereltä katsottuna museo muodostaa rikkaan, monitahkoisen kokonaisuuden, jonka kruunaa monihuippuinen katto. Rakennus jakautuu kahteen osaan, museoon ja pienempään osaan, joka sisältää ravintolan, auditorion ja museokaupan. Näitä yhdistää lasikattoinen sisääntuloaula, joka sijoittuu taitavasti Satamakadun jatkeeksi niin, että ravintola- ja kahvilaosa työntyvät linnan puistoon. Museorakennus on puurakenteinen, ja sen julkisivut on verhottu puupaanuilla. Ratkaisu kiinnittää sen vanhaan rakennusperinteeseen ja parantaa talon ekologisuutta. Lastaus onnistuu Toiselta linjalta. Kuitenkin tavarahissi on paikassa, josta kuljetukset vaihtuvien näyttelyiden tilaan joutuvat kulkemaan päänäyttelyiden läpi. Kaikenlaiset avustavat tilat sijoittuvat alakertaan ja kaikki näyttelytilat toiseen kerrokseen.

Taidokas porras johtaa ala-aulasta näyttelykerrokseen. Päänäyttelyiden ja vaihtuvien näyttelyiden tilaa ei ole erotettu toisistaan, joten se täytyy tehdä irrallisilla seinäkkeillä. Näyttelykierto onnistuu hyvin. Tilojen seinät vaihtavat jatkuvasti suuntaa, katot kallistelevat ja pilarit jakavat tilaa. Kaikkialla on teräviä nurkkia. Tämä tekee näyttelyiden suunnittelemisesta ja rakentamisesta hankalaa. Lisäksi päivänvaloa on liikaa, ja suuret kaltevareunaiset ikkunat tekevät niiden pimentämisen vaikeaksi. Hienot puulla verhotut sisäseinät rajoittavat monien näyttelyiden vaatimaa erityisen tunnelman luomista. Kahvila ja ravintolaosalla näyttää olevan rakennuksen suurin huonekorkeus, kun sitä tarvittaisiin näyttelykerroksessa.

Museorakennus on tiloiltaan ja ulkoasultaan rikas ja kiehtova, mutta näyttelyiden kannalta hankala ja vaikea käyttää.

(245) KUJA

Viewed from the sea, the museum forms a rich, multifaceted totality crowned by a multi-ridged roof. The building is divided into two parts: the museum and a smaller section comprising the restaurant, auditorium and museum shop. These are linked by a glass-roofed entrance lobby, which is skilfully placed as an extension to Satamakatu, so that the restaurant and café protrude into the castle park. The museum building has a wooden construction and with its facades clad with wooden shingles. The solution connects it to the old building tradition and improves the ecological quality of the building.

Loading is possible from Toinen linja. However, the goods lift is located in a place where transport to the temporary exhibition space must pass through the main exhibition spaces. All ancillary facilities are located on the ground floor and all exhibition facilities are located on the first floor. A skilfully designed staircase leads from the lower lobby up to the exhibition floor. The space for the main exhibitions and the temporary exhibitions is not separated, so this must be done with separate partitions. The exhibition route can be easily managed. The walls of the spaces continuously change direction, the ceilings are tilted and the pillars divide the space. There are sharp corners everywhere. This makes it difficult to plan and build exhibitions. In addition, there is too much daylight, and large windows with oblique reveals make it difficult to darken them. The beautiful, wood-panelled interior walls restrict the creation of a special atmosphere required by many exhibitions. The café and restaurant section seems to have the tallest room height in the building, even though it would be needed on the exhibition floor.

The museum building has rich and fascinating facilities and appearance, but awkward and difficult to use for exhibitions.

(95) LANTERNI

Ehdotus on selkeä ja yksinkertainen. Se koostuu kaksikerroksisesta keskusosasta ja sitä kiertävästä yksikerroksisesta osasta. Pohja on täydellinen neliö. Kaiken keskellä ovat vaihtuvat näyttelyt, jonka korkea tila jatkuu läpi yläkerran päänäyttelyiden koko katon täyttävään kattoikkunaan. Alakerrassa avustavat ja oheistilat kiertävät vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

Meren puolella ovat sisääntuloaula, museokauppa, showroom, leikkialue, kahvila ja ravintola.

Mainitut tilat avautuvat, showroomia lukuun ottamatta, seinän täydeltä ikkunan kautta merelle.

Museon huolto tapahtuu rakennuksen luoteiskulmasta Toiselta linjalta, josta tavoitetaan sekä näyttelyt että keittiö. Yksikerroksisen osan tasakatto on tarkoitus peittää viherkatolla ja käyttää ulkonäyttelytilana ja näköalaterassina.

Luonnonkivijulkisivuista huolimatta selostusteksti vakuuttaa rakenteen olevan puuta. Kuvat puhuvat pikemmin betonirakenteen puolesta.

Laajat lasipinnat niin julkisivuissa kuin salitilojen välilläkin sekä kattoikkuna vaikuttavat siihen, että rakennus toimisi hienosti taidemuseona, esimerkiksi korkea tila veistoksille ja matalat tilat maalauksille. Se ei kuitenkaan toimi esinemuseona, jossa on tärkeätä suojata näyttelykohteet päivänvalolta ja rajata eri aikakaudet selkeästi toisistaan. Museon arkkitehtuuri on itseensä tyytyväistä eikä pyri ottamaan kontaktia ympäristöönsä.

(95) LANTERNI

The proposal is clear and simple. It consists of a two-storey central section encircled by a singlestorey section. The base is a perfect square. At the very centre is the temporary exhibitions space, with its tall space continuing through to the main exhibitions on the first floor and the skylight that fills the entire ceiling. On the ground floor, auxiliary and ancillary facilities circulate around the temporary exhibitions’ space. On the shoreline side are the entrance hall, museum shop, showroom, children’s play area, café and restaurant. Other than the showroom, these spaces have a view towards the sea through fully glazed walls. Maintenance for the museum is organised from the north-west corner of the building, from Toinen linja, from where both exhibitions and the kitchen can be accessed. The flat roof of the one-storey section is covered with a green roof and used as an outdoor exhibition space and a viewing terrace. Despite the natural stone facades, the explanatory text confirms that the structure is made of wood. The images seem more like a concrete structure.

Th extensive glass surfaces both on the facades and between halls as well as the skylight would make the building an ideal art museum: the tall space for sculptures and the low spaces for paintings. This does not work, however, as a museum displaying artefacts, in which it is important to protect the exhibitions from daylight and to clearly distinguish between different time periods. The architecture of the museum is self-satisfied and does not seek to seek to make contact with its surroundings.

(299) Longhouse Platform

Ehdotus saa ideansa horisontaalisista laivoista ja niiden vertikaalisista mastoista. Tästä seuraa, että museo ei pyri liittymään ympäristöön tai linnaan. Se asettuu jäykästi, mutta kevyen näköisenä lähelle rantaa ja muodostaa pihansa Toisen linjan varteen. Mastoja edustavat ilmeisesti ulkokatosten kannatinteräkset. Sisäänkäynti otetaan pohjoispuolelta, keskeltä symmetristä julkisivua. Huolto toimii Toisen poikkikadun suunnasta, josta se hallitsee hyvin niin näyttelyt kuin ravintolan keittiönkin. Päänäyttelyt ja vaihtuvat näyttelyt täyttävät pitkänä suorakaiteena rakennuksen meren puolen. Niitä ei ole erotettu väliseinällä. Rakennuksen pohjoisessa puolikkaassa, joka on osittain kaksi- tai kolmikerroksinen, ovat avustavat ja oheistilat, kuten esim. museokauppa, kahvila, ravintola ja auditorio. Näiden yläpuolella ovat sosiaalitilat ja toimistot, ja vielä niiden yläpuolella tekniikan tiloja. Näyttelytilat ovat 8 m korkeita. Julkisivut ovat lasitiiltä, paitsi alin 2,5 m, joka on kirkasta lasia. Rakenne tehdään puupilarein ja teräsristikkopalkein.

Mereltä katsottuna museo on kevyt, liitävä ja kaunis, kun julkisivu iltavalaistaan. Toisaalta vaatimukset näyttelytilojen pimennettävyydestä ja päivänvalon hallinnasta jäävät toteutumatta. Ulkotilojen suuntaaminen osoittaa, että pohjoinen sijainti on unohtunut.

(299)

Longhouse Platform

The proposal gets its ideas from horizontal ships and their vertical masts. As a result, the museum does not seek to relate to its surroundings or the castle. It settles rigidly yet lightly close to the shore and forms a yard along Toinen linja. The masts are apparently represented by the supporting steel elements of the external canopies. The entrance is from the north, in the middle of the symmetrical facade. Maintenance works well from the direction of Toinen poikkikatu, from which it has good access to both the exhibitions and the restaurant kitchen.

The main exhibitions and temporary exhibitions fill the waterfront side of the building in a long rectangle. They are not separated by a partition wall. The northern half of the building, which is partly two or three storeys, comprises the ancillary and auxiliary facilities, such as a museum shop, café, restaurant and auditorium. Above these are social facilities and offices, and above them the technical facilities. The exhibition facilities are 8 metres high. The facades are made of glass brick, except for the lowest 2.5 metres, which is clear glass. The structure is constructed of wooden pillars and steel cross beams.

Seen from the sea, the museum appears light, airy and beautiful when the façade is illuminated in the evening. On the other hand, the requirements concerning the ability to darken the exhibition facilities and controlling daylight remain unfulfilled. The orientation of the external spaces shows that the northern location has been forgotten.

(369) MAKASIINI

Rakennus koostuu kahdesta peräkkäisestä osasta, joiden porrastettuja harjakattoja peittää muhkea kasvillisuus. Pitkä rannalla sijaitseva museo muistuttaa nimensä mukaisesti satamarakennuksia. Toisen poikkikadun päässä syntyy viihtyisä pienimittakaavainen sisääntuloaukio. Idässä vaalea tiilirakennus työntyy Satamakadun eteen, linnanpuistoon asti, missä on toinen sisäänkäynti aulaan. Rantapromenadille pääsee myös kahvilaterassin kautta.

Rakennuksen taakse syntyy pitkä puistomainen aukio, jolta on yhteys lastausalueeseen. Vaikka museo levittäytyy tontille koko rantalinjaa pitkin, se ei kuitenkaan peitä näkymää linnalle. Matala vaalea tiilirakennus viherkattoineen näyttää mereltä päin katsoen melkein rantapenkereeltä, jonka takana linnan vertikaali siluetti kohoaa. Rakennuksen tilat asettuvat paikalle loogisesti suhteessa ympäristöön, ja rakennus on helposti saavutettava. Ylävalollinen keskeisaula yhdistää kaikkia toimintoja. Ravintolasta, kahvilasta, kaupasta ja auditoriosta on näkymä rannalle. Työpaja ja yhteistyötoimijoiden tilat liittyvät aukioon. Vaihtuvien ja päänäyttelyyn tilat sijaitsevat helposti saavutettavina aulan takana, molemmin puolin lastausaluetta. Esineiden tuominen näyttelyyn onnistuu vaivatta – myös ulkoa yksittäisen ison ikkunan kautta. Näyttelytiloissa ei ole pilareita, ja niiden kaareva katto kohoaa keskellä ylävaloa kohti. Tilat ovat kauniita, mutta näyttelyrakenteiden ripustaminen on hankalaa, ja ylävalot joudutaan peittämään valoherkkien esineiden takia. Museon sisätilat ovat mielenkiintoiset ja niissä on erittäin miellyttävä sopusuhtainen mittakaava.

(369) MAKASIINI

The building consists of two back-to-back sections, the stepped gabled roofs of which are covered with lush vegetation. The long museum building on the shoreline resembles the port buildings, as its Finnish name [meaning “warehouse”] suggests. A pleasant, small entrance square is formed at the end of Toinen poikkikatu. On the east side, the light-coloured brick building protrudes in front of Satamakatu, all the way to the castle park with another entrance to the lobby. The shoreline promenade can also be accessed via the café terrace.

Behind the building is a long park-like square which connects to the loading area. Although the museum spreads out along the entire shoreline, it does not obscure the view of the castle. Seen from the sea, the low, pale brick building with its green roof looks almost like a sea wall, behind which the vertical silhouette of the castle rises. The building’s spaces are logically located in relation to the surroundings, and the building itself is easily accessible. The central lobby, lit by a skylight, links all the functions. The restaurant, café, shop and auditorium have views towards the water. The workshop and partner facilities are linked to the square. Both the temporary and main exhibition spaces are easily accessible behind the lobby, on either side of the loading area. Bringing objects into the exhibition spaces is easy – even from the outside through a single large window. There are no pillars in the exhibition spaces and their curved ceiling rises in the middle towards the skylight. The spaces are beautiful, but hanging exhibition structures is difficult, and the skylights would need to be covered due to light-sensitive objects. The museum’s interior is interesting and has a very pleasant harmonious scale.

(112) MALMIEN KIILTO

Malmien kiilto koostuu ylöspäin laajenevista osista. Suomumaiseen julkisivukäsittelyyn piilotetut ikkunat ja viherkatto sekä aaltoileva räystäslinja ja lohkaremaiset massat herättävät ajatuksia maisemaelementistä. Yksiaineisissa puupaneelijulkisivuissa kulkuaukot korostuvat. Ainoastaan kahvilalla ja ravintolalla on lasiseinät, joista näkymät ympäristöön avautuvat. Rakennus on veistos maisemassa, ja sen ekologiset ratkaisut viittaavat tulevaisuusteemaan, mutta viitteitä linnaan ei löydy. Kaksikerroksisen rakennuksen mittakaava on ympäristöön sopeutuva ja miellyttävä. Kaavan mukaisen ehdotuksen erikoisuus on, että ohikulkija voi kävellä pitkin kapeaa kujaa diagonaalisesti museorakennuksen läpi, aukiolta puiston puolelle ja rantaraitille. Sisäänkäynti museoon löytyy museon keskeltä puolilämpimän tapahtumatilan kautta. Ravintola ja kahvila sijoittuvat rannan puolelle, ja auditorio on ravintolan päällä. Huolto tapahtuu puiston puolelta.

Päänäyttely alkaa ensimmäisessä kerroksessa ja jatkuu kahdessa tilassa toisessa kerroksessa, mistä löytyvät myös vaihtuvien näyttelyiden tilat. Näyttelytilat ovat pienet ja erillään toisistaan. Niitä yhdistävät kapeat käytävät ja sillat, jotka tekevät esineiden siirron tavarahissiltä hankalaksi. Näyttelykierros ei ole kovin selkeä.

Päänäkymät linnalle ovat ainoastaan näyttelytiloista, joissa perspektiivikuvan perusteella on näkyvät puiset kattorakenteet ja lasikatto. Isot ikkunat ja ylävalo joudutaan kuitenkin peittämään valoherkkien esineiden takia.

(112) MALMIEN KIILTO

The proposal Malmien Kiilto consists of several upwardly expanding parts. Windows and a green roof are concealed behind scale-like facades, as well as the undulating eaves line and boulder-like masses, evoke the idea of the building as an element of the landscape. The monomaterial wood panelled facades emphasise the passageways. Only the café and restaurant have glass walls, which offer views of the surroundings. The building is a sculpture in the landscape, and its ecological solutions refer to the theme of the future, but there are no references to the castle. The scale of the two-storey building adapts to the surroundings and is pleasing to the eye. The special feature of the proposal – in accordance with the city plan – is that passersby can walk along a narrow alley that cuts diagonally through the museum building, from the square to the park and the waterfront path. The entrance to the museum is located in the middle of the building through the semi-heated event space. The restaurant and café are located on the waterfront side, and the auditorium is above the restaurant. Maintenance takes place from the park side. The main exhibition space starts on the ground floor and continues on the first floor in two separate rooms, adjacent to which is the temporary exhibitions space. The exhibition spaces are small and separate. They are connected by narrow corridors and bridges that make it difficult to move objects from the goods lift. The exhibition route is not very clear.

The main views to the castle are only from the exhibition spaces which, according to the perspective image, incorporate a wood and glass ceiling structure. However, large windows and the skylight would have to be covered because of the light-sensitive objects.

(56) Maritime Pine

Museoehdotus vie ajatukset muinaisiin aikoihin ja sopii kiistatta linnan seuraan. Sillä on ristikkäisistä tukkipuista tai liimapuupilareista koostuva rakenne, joka näyttää toistuvan loputtomiin. Hienoa konstruktiota suojaavat ainoastaan katon pitkälle ulottuvat räystäät.

Rakennus on suuri suorakaide, joka työntyy linnan puistoon ottaakseen vierailijansa vastaan Satamakatua pitkin. Toisen poikkikadun puolella on satama-allas ja tila lisärakennukselle.

Yllättävä on pohjoista ja eteläistä sisäänkäyntiä yhdistävä diagonaalinen käytävä rakennuksen sisällä. Keskellä kulkee mäntyjen jono ja sen edellyttämä ulkotila. Se sekä muut pienemmät ulkotilat keskellä rakennusta vahvistavat vaikutelmaa metsästä.

Avustavat ja oheistoiminnat, kuten kahvila, auditorio ja työtilat, sijaitsevat pohjakerroksessa.

Niille luvataan runsaasti kääntöovia suoraa ulos, mikä on valvonnan kannalta hankalaa. Sekä päänäyttelyn että vaihtuvien näyttelyiden tilat ovat toisessa kerroksessa, jossa niitä voidaan jakaa ja pimentää liukuseinien avulla. Kolmannessa kerroksessa katolla on ravintola, sen laajat ulkoterassit sekä yhteistyötoimijoiden tilat. Huollon on ajateltu toimivan pelkän räystään suojaamana Toiselta linjalta.

Näyttelykerroksessa yllättää puuseinien yksityiskohta. Ne on irrotettu pienellä raolla sekä katosta että lattiasta, mikä merkitsee, että tilojen täydellinen pimentäminen on työlästä. Totaalinen puunkäyttö vaikuttaa myös näyttelyiden laatuun ja tunnelmaan, mitä museossa voidaan esittää. Suunnitelma on vaikuttava ja mielenkiintoinen, mutta toimisi paremmin metsäkeskuksena kuin esinemuseona.

(56) Maritime Pine

The museum proposal reminds one of ancient times and undoubtedly is in keeping with the castle. It has a structure consisting of crossed logs or glulam columns that seem to repeat into infinity. The only protection of the elegant construction are the long roof eaves. The building is a large rectangle that protrudes into the castle park to receive its visitors from Satamakatu. On the other side of Toinen poikkikatu there is a harbour basin and space for an additional building.

The diagonal corridor connecting the north and south entrances inside the building is surprising. Running through the middle is a line of pine trees and and the outdoor space they require. This along with other smaller outdoor spaces in the middle of the building reinforces the impression of a forest.

Auxiliary and ancillary activities, such as the café, auditorium and workspaces, are located on the ground floor. Multiple revolving doors giving direct access to the outside are planned for them, which is difficult to monitor. Both the main exhibition space and the temporary exhibition spaces are located on the first floor, where they can be divided and darkened using sliding walls. The second floor is a rooftop with a restaurant, its extensive outdoor terraces and the partner facilities. The maintenance traffic would take place from Toinen linja, protected only by the roof eaves. The wooden wall detail on the exhibition floor is surprising. They are separated by a small gap from both the ceiling and the floor, which means that it would be difficult to completely black out the spaces. The dominant use of wood also affects the quality and atmosphere of exhibitions that can be presented in the museum.

The design is impressive and interesting, but would work better as a forest centre than as a museum displaying artefacts.

(235) ORION

Tilaohjelma on hajotettu ikään kuin pieneksi kyläksi neliömäisiä ja suorakaiteisia tiloja. Ne sijoittuvat suuren lasiseinäisen suorakaiteen sisään. Jotkut työntyvät kuitenkin umpiseinäisinä lasilaatikosta ulos. Kaiken keskellä on vielä lasiseinäinen ulkotila. Kokonaisuus työntyy puoliksi linnan puistoon jättäen pienen puistotilan myös museon länsipuolelle. Yleisösisäänkäynti on yksiselitteisesti rannalta keskeltä julkisivua. Henkilökunta ja yhteistyötoimijat voivat käyttää kätketympää sisäänkäyntiä Toiselta linjalta.

Kaikki tilayksiköt, niin vaihtuvat näyttelyt, päänäyttelyt, auditorio kuin huoltokin kelluvat ikään kuin vapaassa tilassa. Tilakappaleiden väleihin muodostuu runsaasti käytävän pätkiä, mutta myös vapaata oleskelutilaa, jonka puitteissa hoidetaan informaatio ja lipun myynti, museokauppa, ravintola ja kahvila sekä luokkaretkien evästila.

Vaihtuvat näyttelyt saavat yhden kookkaan ja selkeän salin, mutta päänäyttely on pilkottu useaksi pienemmäksi saliksi. Päänäyttely voi levitä aulatilaan, mutta jako vaikeuttaa suurten yhtenäisten näyttelyiden tekemistä. Sekä vaihtuvat näyttelyt että päänäyttelyitten suurin sali saavat hyvän valaistuksen kattoikkunoista, mutta niiden täydellinen pimentäminen on vaikeata.

Suunnitelma esittää museon, joka on toimiva ja vapautunut, mutta anonyymi ja vailla elettäkään liittyä linnan seuraan.

(235) ORION

The spaces have been broken down into a small “village” of square and rectangular spaces. They are set within a large glass-walled rectangle. Some spaces, however, protrude out of the glass box as solid walls. In the middle of everything is also a glass-walled outdoor space. The complex extends halfway into the castle park, leaving a small park space also to the west of the museum. The public entrance is unambiguously located on the shore side, in the middle of the facade. Staff and partners can use the more concealed entrance from Toinen linja.

All the space units, whether the temporary exhibitions, main exhibitions, the auditorium or maintenance, float as if in a free space. Between the space units are numerous corridor sections, but also a free space for information and ticket sales, the museum shop, restaurant and café as well as a lunchroom for school field trips.

The temporary exhibitions get one large and distinct hall, but the main exhibition is divided into several smaller halls. The main exhibition can even be spread out in the lobby area, but the division makes it difficult to create large, coherent exhibitions. Both the temporary exhibitions and the largest hall of the main exhibitions are well lit by skylights, but it is difficult to black them out completely.

The design presents a museum that is functional and liberated, but anonymous and devoid of any gesture towards the castle.

(232) Polychromatic Superbox

Plolychromatic superbox on sekä modernistinen että hieman arkinen puurakenteinen laatikko. Konstruktivistisessa museorakennuksessa yhdistyvät selkeä modulaarinen pohja, konstailematon säännöllinen puurakenne ja hillitty monivärinen lautaverhous. Ulkoarkkitehtuurin lippakatos ja teollinen luonne liittävät museon satamarakennusten sarjaan. Näin rakennuksesta tulee vahvasti osa Linnanniemen aluetta. Linnasta se ottaa etäisyyttä, ikään kuin se ei kuuluisi samaan osaan kaupunkia. Keveydessään ja rationaalisessa arkisuudessaan ja avoimuudessaan museo on helposti lähestyttävä – ikään kuin käyttöä varten tehty väliaikainen rakennus. Se ei tee suurempaa numeroa itsestään, mutta sen detaljit ja ratkaisut kertovat kevytrakenteisesta ja laadukkaasta, kestävään kehitykseen nojautuvasta arkkitehtuurista. Tulevaisuudessa rakennus on helposti muunneltavissa, laajentavissa, purettavissa ja uudelleenkäytettävissä. Kiinnostavaksi kulttuurirakennukseksi se on hieman vaatimaton. Pääsisäänkäynti on kaavan mukaisesti aukiolta. Ravintolan kautta on rannalta päin toinen sisäänkäynti. Siihen liittyy myös auditorio. Kaikki yleisötilat ja toisessa kerroksessa yhteistyötilat ovat aukion puolella, huolto toimii Toiselta linjalta.

Näyttelytilat muodostavat yksikerroksisen, modulaarisen ja joustavan tilakokonaisuuden, johon voi tuoda myös suuria esineitä. Palkkipilarirunko kuitenkin häiritsee jonkin verran näyttelyrakentamista. Ehdotus on yksinkertaisuudessaan toimiva, mutta paikkasidonnaisuutta puuttuu eikä sen arkkitehtuuri luo museon identiteettiä ja kulttuurista vetovoimaa vahvistavaa maamerkkiä.

(232) Polychromatic Superbox

The proposal Polychromatic Superbox is both a modernistic and somewhat mundane wooden box. The constructivist museum building combines a clear modular foundation, a straightforward, regular wood structure and a restrained polychrome timber cladding. The deep eaves of the roof and industrial character of the exterior architecture link the museum to the series of port buildings. The building thus becomes a strong part of the Linnanniemi area. It distances itself from the castle, almost as if it did not belong in the same part of the city. In its lightness, rational everydayness and openness, the museum is easily approachable – as if it were a building meant for temporary use. It does not make a big deal of itself, but its details and solutions are indicative of lightweight, high-quality architecture based on sustainable development. In the future, the building will be easily adaptable, expandable, demountable and reusable. For an interesting cultural building, it is somewhat modest. The main entrance, in accordance with the city plan, is from the square. There is another entrance from the shore side through the restaurant. This also links to the auditorium. All public and partner spaces on the first floor are on the square side, and maintenance is organised from Toinen linja.

The exhibition spaces form a single-storey, modular and flexible space that can also accommodate large objects. However, the structural pillars cause some disturbance to exhibition construction. The proposal is functional in its simplicity, but it lacks a sense of place and its architecture does not create a landmark that would strengthen the museum’s identity and cultural appeal.

6

(83) Rantakallio

arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

Ehdotuksen tekijä on kiinnostunut Suomen jääkaudesta, sen vaikutuksesta maaperään ja maannousuun. Sen seurauksena museo pitäisi rakentaa suomalaisesta graniitista. Suunnitelman mukaan rantaan syntyisi suuri graniittiladelma, joka rikkonaisuudessaan muistuttaisi pikemmin antiikin raunioita. Mereltä päin vaikutelmaa vielä vahvistavat sisäänkäynnin viereisen ja ylimmän kerroksen aulan pilariston näkyminen maisemassa. Koko rakennelman asettuminen vinottain rantaan ja ympäröivään rakennuskantaan nähden lisää rikkonaisuuden vaikutelmaa. Sisäänkäynti museoon on poikkeuksellinen. Ensin saavutaan museokauppaan, joka on pyöreä rotonda. Sitä kiertäen päästään toiseen kerrokseen, jossa ovat sekä päänäyttelyiden että vaihtuvien näyttelyiden salit. Kolmella suurimmalla salilla on vielä vastaavan kokoiset mutta matalammat salit kolmannessa kerroksessa, jonne päästään nousemaan ala-aulasta lähteviä portaita pitkin.

Maantasokerros on varattu kokonaan avustaville ja oheistoiminnoille, mm. kahvilalle ravintolalle ja auditoriolle. Huolto toimii kahden näyttelysalitornin välistä ulottuen kekseliäästi kahvilaan ja ravintolaan saakka.

Museorakennus on tilallisesti rikas ja ulkoasultaan kiehtova. Näyttelyt se silpoo moneen pieneen yksikköön, joita yleisön on etsittävä monesta eri kerroksesta. Graniitti on materiaalina kallis ja näyttelysalien kiinnityspintana epäkäytännöllinen. Rauniomainen ulkoasu ja valittu materiaali johtaa ajatukset vieraaseen aikaan ennen linnan syntyä

(83) Rantakallio

The author of the proposal is interested in the Finnish Ice Age, its impact on soil and land uplift. As a result, the museum should be built from Finnish granite. The plan is to create a large granite mound on the shore, which in its fragmentation resembles more ancient ruins. The appearance of the pillars next to the entrance and the first-floor lobby further strengthens this impression when viewed from the sea. The oblique position of the whole structure in relation to the shore and the surrounding buildings adds to the impression of fragmentation.

The entrance to the museum deviates from the norm. Visitors first arrive at the museum shop, which is a rotunda. By circulating it, the visitor reaches the first floor, which includes both the main exhibitions and temporary exhibitions. The three largest halls have equivalent sized halls on the second floor but with lower ceilings, and they can be accessed by stairs from the ground floor lobby.

The ground floor is fully reserved for auxiliary and ancillary activities, such as the café, restaurant and auditorium. Maintenance works between the two exhibition hall towers, and extending inventively all the way to the café and restaurant.

The museum building is spatially rich and fascinating in its appearance. The exhibitions are split into numerous small units that the public must search for on the different floors. Granite is an expensive material and impractical as a mounting surface for exhibition halls. The ruin-like appearance and the choice of material leads one’s thoughts back to a time before the establishment of the castle.

6 Ehdotuskohtainen arvostelu, yläluokka / Reviews of proposals, Upper category

(78) Sisäpiha

Ehdotus pyrkii nimensä mukaisesti rakentamaan tuulilta suojatun sisäpihan rantaan. Pyrkimys aurinkoiseen pihaan vaikuttaa muun muassa kattojen kallistuksen suuntaukseen. Pihaa on tarkoitus käyttää ulkoilmanäyttämönä, ravintolan ja kahvilan ulkotilana ja lasten leikkialueena.

Huonon ilman sattuessa piha on tarkoitus suojata purjekankaalla. Sinne pääsee sekä läntisen satama-altaan suunnasta että suoraa rannalta.

Museon läntinen sisäänkäynti on pihan perällä. Sisääntuloaulaan päästään myös linnan puiston suunnasta. Pääosa rakentamisesta tehdään pihan pohjoispuolella, Toisen linjan varressa. Katto nousee pohjoisen suuntaan. Alakerrassa on vaihtuvien näyttelyiden sali. Sen päädyn takana on välivarasto, jonka kautta on yhteys huoltoon ja lastaukseen. Näiden takana on vielä teknisiä tiloja. Saman siiven yläkerran ottaa haltuunsa päänäyttelyiden sali. Molempien salien käyttöä vaikeuttaa runsas joukko pilareita. Päänäyttelyn kattoikkunat ovat hankalat pimentää. Rakennuksen matalasta osasta löytyy mm. auditorio, kahvila ja ravintola sekä toimistotiloja.

Museo on puurakenteinen, mutta julkisivut ja vesikatto on tehty tiilestä. Rakennuksen pohjois- ja eteläfasadeissa on käytetty kekseliäästi kattotiiltä päivänvalon filtteröintiin, mikä saa museon hehkumaan iltavalaistuksessa.

Runsas tiilen käyttö liittää museon ympäristöön, mutta vetäytyminen pihamuurien taakse tekee siitä hieman sulkeutuneen ja torjuvan.

(78) Sisäpiha

As its name (“inner yard”) suggests, the proposal aims to build a wind-protected indoor courtyard on the waterfront. The aim to create a sunny courtyard affects, among other things, the orientation of the slopes of the roofs. The courtyard is to be used as an outdoor exhibition area, outdoor restaurant and café, and children’s play area. In the event of bad weather, the courtyard can be protected by a sail cloth. The space is accessible directly both from the western harbour basin and the waterfront.

The western entrance to the museum is at the rear of the courtyard. The entrance hall can also be reached from the direction of the castle park. Most of the construction is to take place on the northern side of the courtyard, along Toinen linja. The roof rises northwards. The temporary exhibition hall is located on the ground floor. Adjacent to it is an intermediate storage space, via which there is a connection to the maintenance and loading areas. Adjacent to these are more technical facilities. The first floor of the same wing is occupied by the main exhibition hall. The use of both halls is hampered by the large number of pillars. The skylights of the main exhibition are difficult to darken. The low part of the building complex houses an auditorium, café and restaurant as well as office spaces. The museum’s structure is built of wooden, but the facades and roof are made of tiles. The building’s northern and southern facades make ingenious use of roof tiles to filter daylight, which makes the museum glow in the evening light.

The extensive use of tiles connects the museum to its surroundings, but retreating behind the courtyard walls makes it feel somewhat closed-off and forbidding.

(3) Sticks and stones

Ehdotus on rannalla, aukion ja puiston välimaastossa sijaitseva suurveistos. Kivinen matala sisääntuloaula yhdistää kolme puurakenteista ylöspäin kapenevaa laatikkoa. Niiden välissä kävijä nousee kiviportaiden kautta sisääntuloille. Laatikoiden sokkelit muodostavat valtavat puiset istuskeluportaat. Arkkumaisten massojen puurimaverhous avautuu hieman ainoastaan yhdellä nurkalla aukion puolella sijaitsevan kahvilan kohdalla. Arkkitehtuuri on monumentaalinen ja sulkeutunut. Viitteitä historiaan löytyy puupinoja muistuttavasta hahmosta sekä linnoitusmaisesta tilakokemuksesta. Massojen asetelman ja niiden väliin jäävien tilojen suhde ympäristöön olisi voinut paremmin ottaa huomioon lähestymissuunnat ja näkymät niin linnalle kuin merelle. Tilojen jäsentely on selkeä. Yleisötilat ja näyttelytilat ovat omissa volyymeissään. Keskeisen aulan kautta saavutetaan sekä kahvila ja auditorio että vaihtuvat ja pysyvä näyttely. Huoltotilat ovat vaihtuvan näyttelytilojen massassa Satamakadun puolella. Työtilat ovat yleisötilablokissa, jonka kolmannessa kerroksessa sijaitsee ravintola. Ravintolaan liittyvästä näköalaterassista muodostuisi varmasti kesäinen vetonaula komeineen näkymineen. Näyttelytilat ovat selkeitä, mutta seinien kaarevuuteen ja materiallisuuteen perustuva sisäarkkitehtuuri ei tue näyttelytoiminta. Päänäyttelyn jakaminen eri kerroksiin ei ole toivottu ratkaisu.

(3) Sticks and stones

The proposal is a massive sculpture located on the shore between the square and the park. A low stone entrance hall connects three wooden boxes that taper upwards. Between them, the visitor ascends stone steps to the entrance. The plinths of the boxes form huge wooden sitting stairs. The wooden cladding of the curved masses opens slightly only in one corner of the café on the side of the square. The architecture is monumental and enclosed. References to history can be found in its appearance that resembles piles of timber and the spatial experience of a fortress. The relationship between the composition of the masses and the spaces between them to the surroundings could have better taken into account the approach directions and views towards both the castle and the sea. The structuring of the spaces is clear. The public spaces and exhibition spaces are contained within their own volumes. The central lobby provides access to both the café and auditorium as well as the temporary and permanent exhibitions. The maintenance facilities are located within the mass of temporary exhibition spaces on the Satamakatu side. The workspaces are located in a block of public spaces on the second floor, where the restaurant has also been placed. The restaurant’s viewing terrace would certainly become a popular summer attraction due to its beautiful views. The exhibition spaces are clear, but the interior architecture that leans on the curvature and materiality of the walls does not support exhibition activities. Dividing the main exhibition into different floors is not a desired solution.

(227) STONE FUTURE

Ehdotus ottaa koko tontin haltuun kerroksen korkealla puurakenteisella modulaarisella katoksella. Sen alueelta löytyvät kahdet sisääntuloaukiot, hulevesiä imevä kosteikko ja itse rakennus, joka on kivirakenteisten volyymien ryhmä. Matala katos määrittelee rakennuksen mittakaavaa kaupunkikuvassa; pitkä horisontaalinen linja luo hienovaraisen kontrastin linnan pystyrakenteille. Museon pienet kivimassat nousevat kylämäisesti katoksen läpi. Ehdotuksen materiaalit viittaavat historiaan ja tulevaisuuteen sekä luovat paikkasidonnaisuutta. Luonnonkivi, josta myös linna on rakennettu, on ollut keskiaikainen rakennusmateriaali. Toisaalta luonnonkiven, niin kuin puunkin hiilijalanjälki on pieni, ja puurakentaminen taas on vahvasti tätä päivää. Katoksen avoin struktuuri on uteliaisuutta herättävä, ja sen sisällä avautuu rikas seikkailuun kutsuva museomaailma.

Rakennus ottaa vieraat joka suunnasta vastaan, ja myös kahvila-ravintolan alueelle, jolla auditoriokin sijaitsee, on oma sisäänkäynti rannalta. Tilajäsentely on selkeä. Puukatoksen alla on aula, josta pääsee kaikkiin omissa massoissaan oleviin toimintoihin. Vaihtuvien näyttelyiden tila on ensimmäisessä kerroksessa. Isompia esineitä voi tuoda tilaan suoraan ulkoa, mutta yhteys lastausalueeseen kulkee häiritsevästi aulan kautta. Sama koskee päänäyttelyä, joka jatkuu toisessa kerroksessa korkeiden päätilojen läpi mutkittelevalla kapealla galleriakäytävällä. Pienet kapeat näyttelytilat sekä valokatto päätiloissa ovat haasteellisia näyttelytoimen kannalta.

(227) STONE FUTURE

The proposal takes over the entire plot with a tall, wooden, modular canopy. The plot area includes two entrance squares, a wetland that absorbs stormwaters, and the building itself, comprising a group of stone volumes. The low canopy defines the scale of the building in the cityscape: a long, horizontal line creates a subtle contrast to the vertical structures of the castle. The small stone masses of the museum rise above the canopy in a village-like manner. The materials of the proposal refer to history and the future and create a sense of place. Natural stone, which is also what the castle is built from, used to be a medieval building material. On the other hand, the carbon footprint of natural stone – like wood – is small, and wood construction is a strong current trend. The open structure of the canopy attracts curiosity, and in the interior it opens up a rich museum world that invites adventure.

The building welcomes visitors from all directions, and there is even a separate entrance from the waterfront to the café-restaurant area, where also the auditorium is located. The layout of the spaces is clear. The lobby, which provides access to all the functions in their own spaces, is located under the wooden canopy. The space for temporary exhibitions is on the ground floor. Larger objects can be brought into the space directly from outside, but access to the loading area takes place through the lobby in a disruptive manner. The same applies to the main exhibition, which continues on the first floor on a narrow gallery corridor winding through the tall main spaces. Small, narrow exhibition spaces and a luminous ceiling in the main spaces are challenging for exhibition activities. 6

(298) Sudden

Ehdotus on kansainvälistä, huomiota herättävää arkkitehtuuria, joka tekisi museon tutuksi laajasti Suomen ulkopuolella. Ikoninen metalliveistos kristallisin lasiseinin on kuin paikalle pudotettu, keinotekoinen rantakallio tai futuristinen aikakone. Poikkeuksellisuudellaan ehdotus muodostuu ainutlaatuiseksi ja vetovoimaiseksi Linnanniemen taidekaupunkiosan maamerkiksi. Museorakennuksen aaltoilevat, horisontaaliset linjat muodostavat mereltä päin nähtynä dynaamisen vastaparin vankasti paikkansa määrittelevälle linnalle ja sen korkealle pystysuorille kivimuurille. Uusi vahva maamerkki säilyttää maisemallisen dominanssin edelleen linnalle.

Abstrakti uudisrakennus viittaa paikkaan oman muotokielensä keinoin, mutta turkulaista kulttuuria ja atmosfääriä se ei edusta. Siihen nähden ehdotus on liian vieras objekti ympäristössään. Museorakennuksena ehdotus on taitavasti suunniteltu ja erittäin toimiva. Kaikki toiminnot ovat suhteessa ympäristönsä ja toistensa kanssa oikeassa paikassa. Sisätilat sekä ulkotilat terasseineen luovat elämyksellisen kokonaisuuden, jossa näkymät ympäristöön on hyödynnetty hyvin. Siten museo on alusta, joka kertoo paikan tarinan menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Pääsisäänkäynti ja yhteistyötilat liittyvät rantapromenadiin ja ravintola kahdessa kerroksessa terasseineen liinanpuistoon. Aula yhdistää kaikki toiminnot. Huolto ja tavarahissi toimivat hyvin. Vaihtuvien näyttelyiden tila ja päänäyttelytila tukevat omissa kerroksissa joustavaa museotoimintaa. Ristikkorakenne takaa vapaita pilarittomia tiloja, mutta päivänvalon saantia näyttelyihin pitäisi rajoittaa enemmän.

(298) Sudden

The proposal is an example of international eye-catching architecture that would make the museum widely known beyond Finland. The iconic metal sculpture with crystalline glass walls is like an artificial shoreline boulder or a futuristic time machine dropped into place. The exceptional nature of the proposal makes it a unique and attractive landmark in the Linnanniemi art district. Seen from the sea, the undulating horizontal lines of the museum building form a dynamic counterpart to the established castle and its tall vertical stone walls. The new, strong landmark lets the castle maintain its dominance in the landscape.

The abstract new building refers to the location by means of its own form language, but it does not represent the culture and atmosphere of Turku. In this respect, the proposal is too alien an object for its environment. As a museum building, the proposal is skilfully designed and highly functional. All functions are in the right place in relation to their surroundings and to each other.

The interior spaces and the exterior spaces, with their terraces, create an experience of life that makes good use of the views of the surroundings. In this way, the museum is a platform that tells the story of the place in the past and in the future. The main entrance and partner facilities are connected to the waterfront promenade, and the two-storey restaurant and terrace are linked to the castle park. The lobby connects all the activities. The maintenance and goods lift work well. The spaces for the temporary exhibition and the main exhibition support flexible museum activities on their own floors. The truss structure guarantees free spaces without pillars, but the daylight in exhibition spaces should be more limited.

(193) THE CITY CONNECTOR

Museo liittyy korkeudeltaan linjakkaasti sen länsipuolella oleviin rakennuksiin. Uutta rakennusta erottaa vanhoista aukio, jonka keskellä on tilava vesiallas. Aukio laajenee puistoksi Toisen linjan varteen. Rakennus muodostaa pohjaltaan H-kirjaimen, jonka sakarat ovat rannan suuntaiset.

Yleisösisäänkäyntejä on kolmesta suunnasta. Niistä tärkein on sakaroiden väliseltä aukiolta.

Kaksi muuta ovat rakennuksen lävistävän diagonaalikäytävän päissä, toinen rannalta ja toinen Toisen Linjan puistosta. Huolto ja henkilökunnan sisäänkäynti on yllättäen idästä, linnan puistosta.

Museon julkisivut on verhottu esivalmistetuilla puuelementeillä, jotka muistuttavat vaakasuuntaista limilaudoitusta. Maantasokerroksessa on runsaasti lasia. Yläkerta on umpinainen, vain muutaman esiin työntyvän ikkunan puhkoma. Alakertaan on kerätty kaikki yleisöä palvelevat ja avustavat tilat. Sitä vaivaa käytävien runsaus, mikä johtuu rakennuksen muodosta ja halusta lasiseiniin.

Näyttelytilat koostuvat selkeistä suorakaiteisista saleista, joita jaetaan kevyin väliseinin.

Näyttelykierto onnistuu hyvin sisäpihan ympäri. Ongelmana on liiallinen päivänvalo, joka tulee lasikatosta, ja jota on vaikea pimentää. Sen sijaan saleista avautuvat näköalaikkunat ovat tärkeisiin suuntiin ja helposti pimennettävät.

Erityinen ongelma on museon huolto. Vaikeudet alkavat, kun päästään näyttelykerrokseen.

Matka museon kulmasta kapeita käytäviä pitkin näyttely tiloihin on suurille esineille mahdoton.

Näyttelytilat ovat kiitettävän ilmeettömiä ja materiaalittomia. Museo näyttää merelle vakuuttavalta mutta hieman sulkeutuneelta.

(193) THE CITY CONNECTOR

The museum forms a smooth connection to the buildings west of the museum in terms of its height. The new building is separated from the old ones by a square with a spacious water basin in the middle. The square expands into a park along Toinen linja. The shape of the building forms the letter ‘H’, with the vertical strokes of the “letter” parallel to the shoreline. There are public entrances from three directions. The main one is from the square between the strokes. The other two are at the ends of a corridor that runs diagonally through the building: one from the shoreline and the other from the Toinen Linja park. Surprisingly, the entrance for the maintenance and staff is on the east side, from the castle park.

The facades of the museum are clad in prefabricated wood elements that resemble horizontal clapboarding. There is an abundance of glass on the ground floor. The first floor is closed, only pierced by a few protruding windows. All facilities serving and assisting the public have been gathered on the ground floor. The building suffers from the abundance of corridors due to the shape of the building and the desire for glass walls.

The exhibition spaces consist of clear, rectangular halls, which are divided by lightweight partitions. Touring the exhibition can be managed well around the courtyard. The problem is excessive daylight, which comes from the glass ceiling and is difficult to block out. On the other hand, the viewing windows in the halls face important directions and are easy to darken.

The maintenance of the museum presents a particular problem. Difficulties start when accessing the exhibition floor. Transporting large objects from the corner of the museum to the exhibition spaces along narrow corridors is impossible.

The exhibition spaces are commendably unassuming and of indeterminate materials. The museum looks impressive from the sea but somewhat closed off.

(30) The Vessel

Suunniteltu museo ulottuu Toisen poikkikadun linjasta Satamakadun linjaan. Julkisivu merelle on juhlallisen monotoninen ja yleisösisäänkäynnin suhteen symmetrinen. Se on kuin loputon pystypilarien säleikkö. Museo liittyy viereisen rantarakennuksen julkisivulinjaan jättäen vain kapeahkon kävelyväylän rakennuksen ja joen väliin. Sen sijaan Toisen linjan varteen jää poikkeuksellisen laaja alue puistoineen ja kolmine vesialtaineen. Se antaa hyvät tilat museon huollolle ja rekan kääntymiselle. Pohjoissivu on osoitettu myös museon laajennuksen alueeksi. Museorakennus koostuu kolmesta pitkästä ja suorakaiteisesta osasta. Ensimmäinen on saapumisosa, joka käsittää alakerrassa tilavan sisääntuloaulan, sen toisessa päässä ravintolan sekä kahvilan ja toisessa päädyssä yhteistoimijoiden tilat. Seuraavaksi kuljetaan matalimman eli toiminnallisen ja teknisen vyöhykkeen läpi näyttelyiden osaan. Sen alakerrassa ovat vaihtuvat näyttelyt ja yläkerrassa päänäyttelyt. Toiminnalliseen vyöhykkeeseen kuuluvat myös symmetriset, kahteen vastakkaiseen suuntaan kohoavat portaat. Yläkerran auditorion koko etuseinä on lasia. Sen edessä laskeutuu hieno ulkokatsomo kohti linnan puistoa.

Museosuunnitelma on majesteettisen komea, mutta tilaa tuhlaava. Erityisesti saapumisosa aiheuttaa korkeudellaan ja lasisuudellaan tarpeettomia kustannuksia, joita aiheutuu lämmityksestä, viilennyksestä ja liiallisen päivänvalon torjunnasta.

Ekologisuus näkyy lähinnä kiinnostuksena vanhojen laivojen puukonstruktioon, josta on otettu mallia sisääntuloaulan kaarevaan kattoon.

(30) The Vessel

The planned museum extends from the direction of Toinen poikkikatu to the line of Satamakatu. The facade towards the sea is solemnly monotonic and the public entrance is symmetrical. It is like an endless grille of vertical pillars. The museum is connected to the line of the facade of the adjacent waterfront building, leaving only a narrow walkway between the building and the river. On the other hand, an exceptionally large area is left along Toinen linja for parks and three water basins. It provides good space for the museum’s maintenance and for a truck to turn around. The northern side is also designated as an area for the museum’s extension.

The museum building consists of three long and rectangular parts. The first is the entrance section, which comprises a spacious entrance lobby on the ground floor, with the restaurant at one end, and the café and partner spaces at the other end. Next, one moves via a passage through the lowest section, i.e. a functional and technical zone, into the exhibitions section. Temporary exhibitions are located on the ground floor and main exhibitions on the first floor. The functional zone also includes symmetrical staircases ascending in two opposite directions. The entire front wall of the auditorium on the first floor is glass. In front of it, a great outdoor amphitheatre slopes down towards the castle park.

The museum design is majestically handsome, but is wasteful of space. In particular, the entrance section with its height and glass creates unnecessary costs in terms of heating, cooling and combating excessive daylight.

Ecological aspects are mainly evident in the interest in the wood construction of old ships, which has been the inspiration for the curved ceiling of the entrance hall.

(333) The Wave

Ehdotus haluaa toisaalta kätkeä ja unohtaa koko museon. Toisaalta se on vahvasti läsnä. Linnan suunnalta rakennus peitetään näkymättömiin puiston jatkuessa museon yli. Meren suuntaan ja lännen puoleiselle aukiolle se näyttäytyy kainostelematta laajalla lasijulkisivullaan.

Sekä museota että ravintolaa on kunnioitettu samanlaisella, heikosti havaittavalla sisäänkäynnillä. Lasin takana näkyvät museokauppa, yläkertaan johtavat portaat, kahvila ja ravintola. Yläkerrasta näkyy laaja parvi sekä auditorio ja toimistotiloja.

Päänäyttely on alakerrassa ja vaihtuvat näyttelyt yläkerrassa. Molemmat on hyvin suojattu päivänvalolta. Suuri ongelma on, että muuten avaria näyttelytiloja häiritsevät lukuisat tukevat pilarit. Molempien tilojen huolto toimii hyvin ja on vain seinän takana. Poikkeuksellisesti yläkerran näyttelytiloilla on oma ulko-ovi, jonne tie nousee linnan puoleista rinnettä pitkin. Järjestely aiheuttaa kuitenkin toisen lipunmyyntitiskin yläkertaan ja pienemmän lasiseinän katsomaan linnan puistoon.

Toinen leikkaus puuttuu samoin kuin Toisen linjan puoleinen julkisivu. Niitä olisi tarvittu sen toteamiseksi, että onko näyttelysaleilla sillä sivulla ikkunoita vai ei.

Luonnos laajennuksesta kertoo, että se olisi kuin päämuseon pikkuveli ja sijoitettuna diagonaalisesti sisääntuloaukion toiselle puolelle, kaivettavan satama-altaan paikalle. Ajatus tuntuu museotoiminnan kannalta epäkäytännölliseltä.

(333) The Wave

On the one hand, the proposal wants to hide and forget about the whole museum. On the other hand, it has a strong presence. From the direction of the castle, the building is hidden from view as the park continues over the museum. From the sea and the square to the west, it is boldly visible with its wide glass façade.

Both the museum and the restaurant have been given a similar, low-profile entrance. Behind the glazed facade can be seen the museum shop, the stairs leading to the first floor, the café and restaurant. Visible on the first floor are a large balcony, an auditorium and office spaces. The main exhibition is on the ground floor and the temporary exhibitions on the first floor. Both are well protected from daylight. The big problem is that the otherwise spacious exhibition spaces are interrupted by numerous pillars. The maintenance of both facilities works, placed behind a wall, works well. Exceptional among the proposals, the first-floor exhibition spaces have their own exterior door with a road leading to it there along the slope leading to the castle. However, this arrangement creates a second ticket counter on the first floor and a smaller glazed wall overlooking the castle park.

A second cross-section drawing is missing, as is the facade facing Toinen linja. They would have been needed so as to determine whether or not exhibition halls on that side have windows. The draft outline of the extension indicates that it would be like a little brother to the main museum and placed diagonally on the other side of the entrance square, in the place where the harbour basin will be excavated. The idea seems impractical from the perspective of museum operations.

(400) TULEVAISUUDEN PAINO

Rakennus on yksikerroksinen, se levittyy laajasti tontilleen ja liittyy vaivatta rannan mataliin taloihin. Matalana se myös jättää linnan hyvin näkyviin. Sisäänkäyntiä varten on kehitetty kaksi aukiota, länteen Tulevaisuuden ja itään Menneisyyden aukio. Mataluus koskee vain varsinaisia näyttelysaleja ja niitä avustavia tiloja kuten auditoriota, erilaisia työtiloja ja ravintolaa. Näiden väliin on muodostettu monivaiheinen aulatilojen sarja, joka vaihtelee korkeudeltaan ja leveydeltään. Näin muodostuu vaikuttava, paikoitellen katedraalimainen tila, joka rakentuu hoikista liimapuupilareista ja niiden kantamista liimapuupalkeista, Välit tehdään lämpölasista niin seinissä kuin katoissakin. Työssä on nähty paljon vaivaa syntyvien ongelmien ratkaisemiseksi, esim. kuinka vesi johdetaan pois lasikatolta tai kuinka päivänvalon haittoja vähennetään. Niin päänäyttelyn kuin vaihtuvienkin näyttelyiden tila ovat asiallisia suorakaiteita. Lastaus- ja huoltotila on sijoitettu sopivasti näiden väliin, ja liikenne tapahtuu Toiselta linjalta. Sen puoleinen julkisivu piirustuksista puuttuu.

Ekologinen ajattelu on viety pitkälle, mm. matalien osien julkisivut on tarkoitus tehdä hiilletystä puusta, mikä tekisi museosta varsin tumman. Sen vastakohtana liimapuupilarit ja-palkit olisivat vaaleita.

Museosuunnitelma on vaikuttava kokonaisuus, mutta se keskittyy kehittämään suurta tapahtumakeskusta, ja pyydetty esinemuseo jää sivuasiaksi. Maisemallisesti museo on näyttävä, mutta arkkitehtuuriltaan ristiriidassa niin linnan kuin lähiympäristönsäkin kanssa.

(400) TULEVAISUUDEN PAINO

The building is single-storey, spreads widely on its plot and joins easily with the low buildings on the shoreline. Its low structure also leaves the castle well visible. Two squares have been developed for the entrance: the Square of the Future to the west and the Square of the Past to the east. The low height only concerns the actual exhibition halls and those facilities that support them, such as the auditorium, various workspaces and the restaurant. Between these is a series of multi-stage lobby spaces, varying in height and width. This creates an impressive, in places a cathedral-like space, built of slim glulam pillars and the glulam beams they support. The spaces between the glulam pillars and beams in both walls and ceilings are made of thermal glass. The proposal has put a lot of effort into solving problems that arise, such as how water is led away from the glass roof or how the adverse effects of daylight are reduced.

The spaces of both the main exhibition and the temporary exhibitions are appropriate rectangles. The loading and maintenance facilities are conveniently located between them, and they can be accessed from Toinen linja. The facade on that side is missing from the drawings. Ecological aspects have been considered extensively: for example, the facades of the low parts are to be made of charred wood, which would make the museum rather dark-coloured. In contrast, the glulam pillars and beams would be light-coloured.

The museum design is an impressive totality, but it focuses on developing a large event centre, and the requested museum displaying artefacts remains a side issue. In terms of landscape, the museum is impressive, but its architecture conflicts with both the castle and its surroundings.

(231) VEDENEMO

Vedenemon salmiakkipohjan päälle rakentuva puinen superstruktuuri muodostaa Linnanniemen alueelle tunnistettavan maamerkin. Sen yksinkertainen kokonaisvaltainen hahmo antaa silti linnalle oman tilan kaupunkikuvassa. Puumateriaali muodostaa kontrastin kiviselle linnalle ja viittaa hiilineutraalisuudellaan tulevaisuuteen. Puinen ristikkorakenne on kiinni rantapromenadissa, jonka puolella sijaitsee ravintolan terassi. Varsinaiset sisätilat peittävät ainoastaan noin puolet rakennuksen jalanjäljestä, jonka hahmottaa valtavana ulkokatoksena. Sen molemmille puolelle jäävät kolmiomaiset sisääntuloaukiot. Puiset pilarit seisovat laajasti katoksen alle ulottuvissa vesialtaissa. Eteläisemmissä leveysasteissa tämä toimii luonnollisesti viilentävänä ja varjostavana elementtinä, mutta Suomessa merenrantatontilla kaipaa terassialueille tuulensuojaa ja aurinkoisuutta. Talvella jäätyneet vesialtaat ovat rasitteet runkorakenteille. Rakennusta ympäröivät vesialtaat korostavat myös museon monumentaalisuutta ja tekevät kutsuvasta ja avoimesta puustruktuurista turhan etäisen ja vaikeasti lähestyttävän. Sisätilat on jäsennelty kahteen pääkerroksiin, joihin liittyy neljä apukerrosta. Yleisötilat ja yhteistyötoimijoiden tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Näyttelytilat ovat kokonaan toisessa pääkerroksessa, joten isojen objektien tuominen näyttelyyn ei ole mahdollista. Monumentaalinen puurakenne dominoi myös sisätiloissa. Massiivinen puupalkkiarinakatto mahdollistaa pilarittomat ja yhtenäiset joustavasti käytettävissä olevat näyttelytilat, mutta luo myös näyttelyä häiritsevää sisäarkkitehtuuria.

(231) VEDENEMO

The wooden superstructure constructed on top of the diamond-patterned foundation forms an identifiable landmark in the Linnanniemi area. Its simple, comprehensive figure gives the castle its own space in the cityscape. The wood contrasts with the stone castle and its carbon neutrality points to the future. The wooden lattice structure is built flush with the riverside promenade on to which the restaurant terrace also faces. The actual indoor spaces cover only about half of the building’s footprint, making it look like a huge outdoor canopy. Triangularshaped plazas are left on both sides for entrances. Wooden pillars stand in water basins that extend under the canopy. In southern latitudes, this serves as a natural cooling and shading element, but in Finland a coastal plot requires wind protection and sunshine in the terrace areas. In winter, frozen water basins strain the structural frame. The water basins surrounding the building also emphasise the monumental character of the museum, thus making the inviting and open wood structure seem unnecessarily distant and inaccessible. The interior is divided into two main floors, together with four auxiliary floors. The public and partner spaces are located on the ground floor. All exhibition spaces are on the first floor, so it is not possible to exhibit large objects. The monumental wooden structure also dominates the interior. The massive woodenbeamed roof enables flexible and uniform exhibition spaces with no pillars, but also creates an interior architecture that distracts from the exhibitions.

Yleisarvio ja luokka ovat ehdotusten vertailuarvioita. Ehdotuskohtaiset ”+”- ja ”-” arviot kuvailevat, miten kukin ehdotus on vastannut kilpailun kriteereihin, eivätkä ne sellaisinaan ole ehdotusten kesken vertailukelpoisia.

Arvosteluperusteet

A Kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sovittaminen

B Kokonaistaloudellisuus ja edellytykset elinkaaritavoitteiden täyttymiseen sekä ekologisuus

C Kulttuurisen vetovoiman vahvistaminen

D Arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut Luokat

The overall review and class are comparative ratings of the proposals.

The proposal-specific “+” and “-” reviews describe how each proposal meets the competition criteria, and, as such, are not comparable between proposals

Evalution criteria

A Adaptation to the cityscape and urban structure

B Overall economic efficiency, preconditions for meeting life cycle targets and ecological aspects

C Enhancing cultural appeal

D Architectural and functional solutions

Categories

palkinto prize

yläluokka upper category kunniamaininta honourable mention lunastus purchase

keskiluokka middle category

alaluokka lower category

15012024

195924

2310TKU

yläluokka / upper category

- 2 keskiluokka middle category

- 1,5 alaluokka lower category

59 310360284 - + 2 keskiluokka middle category

216 4 islands - - + 2,5 keskiluokka middle category 280 425282 + + + + 4,5 kunniamaininta honourable mention

392 777123 - + + - 3 keskiluokka middle category

401 800 - + - 1 alaluokka lower category

142 A blue trumpet - - - 0,5 alaluokka lower category

183 A District of History and Future - - - 2 keskiluokka middle category

151 A Lifted Storehouse - 2,5 keskiluokka middle category

317 A LIVING ROOM FOR TURKU + + - 3 keskiluokka middle category

150 A MUSEUM IN THE PARK - - - 1 alaluokka lower category

204 A VESSEL OF CHRONICLES AND VOYAGES - - + - 1,5 alaluokka lower category

87 AALLOKKO (1) - + - 2 keskiluokka middle category

14 AALLOKKO (2) - + + - 3 keskiluokka middle category

147 Aallot - - + 1,5 alaluokka lower category 272 Aathra + + - 2 keskiluokka middle category 50 AATOS + - - 1 alaluokka lower category 213 Aava (1) - + + 3 keskiluokka middle category

AAVA (2) - - 2,5 keskiluokka middle category

"ABOA" - - - 0,5 alaluokka lower category

aerofoil - + + + 3,5

324 CULTURKURAL YARDS + - 1 alaluokka / lower category

243 DAISY CARPET - 1 alaluokka / lower category 89 Deck10

209 DELOREAN + +

- + 3 keskiluokka / middle category

+ 5 lunastus / purchase 23 DGKZX Studio

2,5 keskiluokka / middle category 239 Diagonaalinen

2,5 keskiluokka / middle category 226 DOM + - 2,5 keskiluokka / middle category

Double-decker + 2,5 keskiluokka / middle category

DUO + - + 2,5 keskiluokka / middle category

Dyyninki

2,5 keskiluokka / middle category

alaluokka / lower category

5 kunniamaininta honourable mention

yläluokka upper category

ES02138 + - 2,5 keskiluokka / middle category 37 ESCOLLERA + - 1 alaluokka / lower category 156 ET009187 - 1 alaluokka / lower category

"EVERYTHING IN VIEW OF ALL" + + 2 keskiluokka / middle category

ex-virtaus + + + 4 keskiluokka / middle category

F1510 - 0,5 alaluokka / lower category

Fabrication + 2,5 keskiluokka / middle category

FIRST BREEZE - 1,5 alaluokka / lower category

FLOATING BARNS + + - + 3,5 keskiluokka /

GUMMELI

Haahdet

HALSSI

1,5 alaluokka lower category

- 0,5 alaluokka lower category

+ + 3,5 keskiluokka middle category

Havina - - + - 1 alaluokka lower category

34 Hii-å-hoi - + - 2,5 keskiluokka middle category

230 Hiidenkivet - + + 2,5 keskiluokka middle category

362 Hilazzo + - + 3 keskiluokka middle category

261 Hinge - + - 2,5 keskiluokka middle category

20 History in transit - + + - 2,5 keskiluokka middle category

144 HITU (1) - - + - 2,5 keskiluokka middle category

182 HITU (2) - - + - 2,5 keskiluokka middle category

218 HiTuMu - + - 0,5 alaluokka lower category

341 HjT - + + 3 keskiluokka middle category

296 Hokusai - - - 0,5 alaluokka lower category

26 Horisontti - + + 3 keskiluokka middle category

248 HSM - - - 1 alaluokka lower category

86 Human Scale - + + - 3 keskiluokka middle category

288 HYPERLENS - - - 1,5 alaluokka lower category

129 IANUS + - - 1 alaluokka lower category

377 Imaginary Time + - + + 4 yläluokka / upper category

8 in BETWEEN - + + 2,5 keskiluokka middle category

141 INDY - + + + 3,5 keskiluokka middle category

58 INTERSECTION - - - 1 alaluokka lower category

279 JATKUMO + + + - 4 yläluokka / upper category

113 Joutsen + - 2,5 keskiluokka middle category

301 JQZ - - 2 keskiluokka middle category

157 Letittää + 2,5 keskiluokka / middle category

399 Lighthouses _ The Museum of the Past and Future + 3 keskiluokka / middle category

214 LINKKI - + 2 keskiluokka / middle category

7 Linnakivi - 1 alaluokka / lower category

161 Linnaniemen Liiteri

/ Overall review Class 266 MATKUSTAJA

+ + + 5 kunniamaininta honourable mention 97 ME + + + - 3,5 keskiluokka middle category 41 Melting Glacier + - + - 3 keskiluokka middle category

124 MEMENTO - - - 1 alaluokka lower category

55 MEMO + - + 3,5 keskiluokka middle category

337 Merensäde - - + 1,5 alaluokka lower category

+ 2,5 keskiluokka / middle category

2,5 keskiluokka / middle category 176 Linnanniemen kehystäminen

Linnanpiha + - 0,5 alaluokka / lower category

LOKI - + 1 alaluokka / lower category 299 Longhouse Platform + + + 4 yläluokka upper category

alaluokka / lower category

alaluokka / lower category

alaluokka / lower category

keskiluokka / middle category

LUOTO (1) - 1 alaluokka / lower category

(2)

54 Meridiaani - + - 1,5 alaluokka lower category

356 Merimiessolmu - - + + 3 keskiluokka middle category

29 Mermaid Killer's Rose - - - 1 alaluokka lower category

366 MHF - - - 1,5 alaluokka lower category

76 MIKADO - - + + 2,5 keskiluokka middle category

105 MMXXIV säilytämme sen mitä rakastamme + + + - 4 yläluokka / upper category

48 morphe - + + 2 keskiluokka middle category

390 Mr 0 + - + - 2,5 keskiluokka middle category

70 MUISTI - - + 1,5 alaluokka lower category

173 Muistipalatsi + + + 4,5 kunniamaininta honourable mention

338 MUURI - - - 1 alaluokka lower category

53 naakka - - 2 keskiluokka middle category

99 NAOS - + 2,5 keskiluokka middle category

94 NARRATIVES - + + - 2 keskiluokka middle category

131 NELJÄ LILJAA - + 2,5 keskiluokka middle category

339 Nexus - + + 3 keskiluokka middle category

308 nexus consensus - + + + 3,5 keskiluokka middle category

52 NIKE + - + 2,5 keskiluokka middle category

102 Noah's Ark - + - 1 alaluokka lower category

270 North Star Pohjantähti - + + - 2 keskiluokka middle category

247 NOUSU TYRSKYKALLIOILLE + + + + 5 palkinto / prize

263 O Å - - + - 2 keskiluokka middle category

200 O Tempora - + + 3 keskiluokka middle category

238

349 SAAGA - 2 keskiluokka middle category 195 Saaristo + 2,5 keskiluokka middle category

378 Sadonkorjuu - - + + - + 2 keskiluokka middle category 116 saman katon alla + + + 3,5 keskiluokka middle category

304 SAMPO - - + + 3 keskiluokka middle category

4 Sanna - + + + 3,5 keskiluokka middle category 46 Sarkajako + + 3 keskiluokka middle category

227 Savi - + + 3 keskiluokka middle category 120 SCIENTIFIC

258 SKOPEO + + + 4,5 kunniamaininta honourable mention

35 skär - + alaluokka / lower category

85 Soihtu + + + 3,5 keskiluokka / middle category

313 Sola - 1 alaluokka / lower category

109 SOLID VOID - + 2 keskiluokka / middle category

42 SOLINA + - 1,5 alaluokka / lower category

311 SOT6742244 - 1,5 alaluokka / lower category 294 squāma + + + + 5 palkinto prize

383 Stage + - 2,5 keskiluokka / middle category

3 Sticks and stones + + + 4 yläluokka upper category

277 STONE FUTURE + + + 4,5 yläluokka upper category 21 SUBSTRATA Layering Space and Time in Turku + 2,5 keskiluokka / middle category

298 Sudden + + + 4 yläluokka upper category

119 Sunbeam + + + 3,5 keskiluokka / middle category 256 suolampi + + + 3,5 keskiluokka / middle category

2,5 keskiluokka / middle category

/ middle category

SYMBIOSIS + + 3 keskiluokka / middle category

T14R5N2G73 0,5 alaluokka / lower category 276 Taivaanrannanmaalari + + + 3,5 keskiluokka / middle category 203 Taival + - 2,5 keskiluokka / middle category 2 Talas + + + + 5 kunniamaininta honourable mention

374 The Crystals + + - 3 keskiluokka middle category

The Future Is Now

- 1,5 alaluokka lower category

The Glacier - - + - 2,5 keskiluokka middle category

THE GRADIENT - - + - 2 keskiluokka middle category

82 The Imprint - + + - 2 keskiluokka middle category

138 The King and The Queen - - + - 2,5 keskiluokka middle category

346 The Nth Degree - - - 1 alaluokka lower category

305 THE ROOF WE SHARE + + - 3 keskiluokka middle category

224 The spiral - - - 1 alaluokka lower category

91 The Turku Timeline - + + + 3,5 keskiluokka middle category

30 The Vessel - + + + 4,5 yläluokka / upper category

333 The Wave + + + - 4 yläluokka / upper category

359 TIERRA - - - 0,5 alaluokka lower category

373 TIIMALASI (1) - - + - 2,5 keskiluokka middle category

271 TIIMALASI (2) - + - 1,5 alaluokka lower category

79 Time Odyssey: A Dual Museum Narrative + + - 3,5 keskiluokka middle category

322 Time Vessels - - - 1 alaluokka lower category

307 TimeTraveler - - - 0,5 alaluokka lower category

140 TORI - - + - 2,5 keskiluokka middle category

380 Tributaries - - - 1 alaluokka lower category

73 TUFINMUS98161 + - + - 3 keskiluokka middle category

125 Tukinuitto - + + - 3 keskiluokka middle category

400 Tulevaisuuden paino + + + - 4,5 yläluokka / upper category

159 Turku Infinity + - + 3 keskiluokka middle category

152 TURKU LIGHT HOUSE - + + - 2,5 keskiluokka middle category

320 Turku Smile - - - 1,5 alaluokka lower category

347 TurkuTori + - 2 keskiluokka middle category

385 TURKU’S FUTURE VILLAGE - - + + 3 keskiluokka middle category

361 Turun kruunu - - + 2,5 keskiluokka middle category

Kärjen töiden kustannus-

ja rakennetarkastelusta

Tuomaristo teetti kolmesta parhaasta työstä kustannus- ja rakennettavuusselvitykset. Työt oliva Airut, Nousu tyrskykallioille ja Squāma.

Kaikissa vaihtoehdoissa hankkeen kustannuksia nostavat tontin pohjaolosuhteet. Kaikki rakennukset vaativat lyöntipaalut arviolta noin 50 metriin sekä avustavan porauksen täyttömaan lävitse. Tontin vanhalle täyttömaalle tulee tehdä keventävä massanvaihto esimerkiksi kevytsoralla tai vaihtoehtoisesti stabiloida täytön alapuoleista savimaata.

Lisäksi tontilla voi olla tontin historia huomioiden pilaantuneita maa-aineksia, joista ei ole ollut tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. Ymmärrettävästi rakennuksen ollessa keskeisellä sijainnilla on kilpailuvaihtoehdoissa haluttu panostaa laadukkaisiin materiaalivalintoihin ja rakennuksen ainutlaatuiseen olemukseen. Tästä on seurauksena kalliit julkisivumateriaalit sekä rakennuksen kuoren määrä ja monimuotoisuus, jotka nostavat kustannuksia kaikissa vaihtoehdoissa.

Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa on huomioitu energiatehokkuus sekä toisaalta museotilojen vaatimat jokseenkin vaativat olosuhteet, jotka nostavat talotekniikan vaatimuksia ja aiheuttavat sitä kautta lisäkustannuksia tavanomaiseen rakentamiseen nähden.

Airut-vaihtoehdon kustannuksia nostavia tekijöitä ovat rakennuksen laajuus ja suuri julkisivun määrä, jossa on paljon kulmia ja vinoja seinälinjoja. Tilojen laajuus on korkeampi, arviolta noin 500 hum2 kuin kilpailuohjelmassa pyydetty, mikäli huomioidaan arvioitu suunnitelmista puuttuvan teknisen tilan tarve.

Tontin aluerakentamiseen tarvitaan kevennystäyttöä tai vaihtoehtoistesti stabilointi. Vaihtoehdoista laajimmat aluetyöt aiheuttavat

suurimman tarpeen suurimalle kevennystäyttömäärälle, koska rakennus (lähes 4 000 m2 peittää vaihtoehdoista tontin pinta-alasta vähiten.

Rakennuksessa on paljon kulmia ja vinoja seinälinjoja, joka aiheuttaa tavanomaista suuremman julkisivumäärän tarpeen. Rakennuksen levittäytyessä yläsuuntaan vinosti ulospäin aiheuttaa kantavien rakenteiden määrän ja dimensioiden kasvua. Esimerkiksi palkkien jännevälit kasvavat tavanomaisiin ratkaisuihin nähden.

Näyttelytiloja on sijoitettu kahteen kerrokseen ja osin päällekkäin. Välipohjan runkorakenteiden ja näyttelytilan edellyttämän talotekniikan sovittaminen rakennuksen korkeuteen on haastavaa.

Lisäksi satama-altaan rakentaminen nostaa huomattavasti hankkeen kustannuksia, joita ei ole huomioitu kustannusarviossa.

Satama-altaan kustannukset voivat nousta erittäin merkittäväksi riippuen satama-allasrakenteiden toteutustavasta.

Nousu tyrskykallioille -ehdotuksen kustannuksia nostavia tekijöitä on rakennuksen laajuus, levittäytyminen tontille ja monimuotoisuus. Tilojen laajuus on huomattavasti korkeampi, arviolta noin 1 150 hum2 kuin kilpailuohjelmassa pyydetty, mikäli huomioidaan arvioitu suunnitelmista puuttuvan teknisen tilan tarve.

Rakennuksen ollessa pääosin yksitasoinen ratkaisu ja levittäytyessä tontilla laajalle alueelle (lähes 8 000 m2 myös sen perustusja alapohjarakenteiden määrän tarve kasvaa. Rakennus täytyy perustaa pitkien lyöntipaalujen varaan ja näin ollen paalutuksen tarve on myös suurin tässä vaihtoehdossa. Laaja monimuotoinen kattorakenne ka-

• The timelessness of proposals utilising wood elements in relation to their uniqueness.

• The sustainability of the conditions of the proposal and its adaptability to different times of the day and seasons.

• The relationship between the realism of the proposal’s feasibility and the possibility of realising a bold, interesting and unique building.

• The Finnish origin, ecological nature, functionality and suitability of materials for Turku.

• The utilisation of outdoor spaces to enable visitors to spend time in the surroundings and enjoy the beautiful landscapes.

• The safety and accessibility of solutions, both indoors and outdoors.

Cost and structural analysis of the top works

The jury commissioned cost and construction reports on the three best proposals: Airut, Nousu tyrskykallioille and Squāma. In all options, the project costs are increased by the base conditions of the site. All buildings require driving piles to approximately 50 metres and auxiliary drilling through the fill area. A lightening soil change must be carried out on the old fill of the plot, for example with light gravel or alternatively, the clay soil below the fill should be stabilised. In addition, the plot may have contaminated soil due to its history, for which no more detailed information has been available at this stage.

Understandably, as the building is in a central location, the competition proposals have wanted to invest in high-quality material choices and the unique appearance of the building. This results in costly facade materials, as well as in a large and diverse

building exterior, which increase costs in all options.

In addition, energy efficiency has been taken into account in all alternatives as well as the somewhat demanding conditions required by the museum facilities, which increase the requirements of engineering works and thus cause additional costs in relation to normal construction.

The costs of the Airut proposal are affected by the size of the building and the large number of facades with many corners and diagonal wall lines. The scope of the facilities is higher, approx. 500 m2 (net internal area), than requested in the competition programme, if the estimated need for technical space missing from the plans is taken into account.

A lightening fill or alternatively stabilisation is required for the plot construction in the area. The most extensive area work of the options causes the greatest need for the largest amount of lightening fill work, as out of the options, the building (nearly 4,000 m2 covers the smallest part of the surface area of the plot.

The building has many corners and oblique wall lines that cause a larger number of facades than usual. As the building spreads diagonally upwards and outwards, the number of load-bearing structures and dimensions increases. For example, the spans of the beams increase compared to conventional solutions.

The exhibition spaces are located on two floors and partly on top of each other. It is challenging to adapt the engineering required for the structures of the intermediate floor and the exhibition space

toksineen nostaa hankkeen kustannuksia merkittävästi. Epäsymmetrinen runkoratkaisu vinoine seinälinjoineen aiheuttaa todennäköisesti tarpeen paikallavalurungolle eikä edullisempaa elementtirunkoa voida toteuttaa. Yläpohja-/kattorakenne jouduttaneen tekemään osissa jännitettynä betonilaattana, joka nostaa kustannuksia.

Rakennuksen laajat viherkattorakenteet toteutetaan käännettynä kattorakenteena. Vesikattorakenteen rakennekorkeus on rakennuksen mittasuhteisiin nähden matala. Kattorakenteille tai tekniikkareiteille ei ole riittävästi vapaata tilaa.

Rakennusta ympäröivät katosrakenteet joen suuntaan, sisääntuloon ja ulkonäyttelytilaan nostaa myös merkittävästi hankkeen kustannuksia, koska niiden laajuus on hyvin suuri.

Joelle yläpuolelle ulottuvan katosrakenteen vuoksi joudutaan tekemään laaja uloke joelle päin, jonka toteuttaminen on rakenneteknisesti erityisen haastava ja voi nousta kustannusmielessä erittäin merkittäväksi riippuen satamarakenteiden toteutustavasta.

jöitä on rakennuksen levittäytyminen tontilla laajalle alueelle ja korkeat kuparipaanuiset kattorakenteet. Tilojen laajuudet vastaavat, arviolta vain noin 50 hum2 korkeampi, kuin kilpailuohjelmassa pyydetty, mikäli huomioidaan arvioitu suunnitelmista puuttuvan teknisen tilan tarve.

Rakennuksen ollessa pääosin yksitasoinen ratkaisu ja levittäytyessä tontilla laajalle alueelle (lähes 7 000 m ) myös sen perustusja alapohjarakenteiden määrän tarve kasvaa. Rakennus täytyy perustaa pitkien lyöntipaalujen varaan ja näin ollen paalutuksen tarve on kohtalaisen suuri tässä vaihtoehdossa.

Rakennuksen tilojen korkeus on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin kilpailuohjelmassa pyydetty. Näyttely- ja aulatilojen vähimmäisvapaa korkeus on kilpailuohjelmassa 5 metriä, kun taas suunnitelmassa näiden ja usean muunkin tilan vapaa korkeus on noin 14–15 metriä korkeimmalta kohdalta. Korkeat tilat aiheuttavat huomattavasti tavanomaista laajemmat kattorakenteet. Lisäksi kattorakenteeksi suunniteltu kuparipaanupintainen puuelementti on ratkaisultaan huomattavasti kalliimpi kuin tavanomaiset

to the height of the building.

In addition, the construction of the harbour basin will significantly increase the costs of the project, which have not been taken into account in the cost estimate. The costs of the harbour basin may become very significant, depending on the way the harbour basin structures are implemented.

Factors that increase the costs of the Nousu tyrskykallioille proposal include the extent of the building, its spread on the plot and its versatility. The scope of the facilities is considerably higher, estimated to be approximately 1,150 m2 (net internal area), than requested in the competition programme, if the estimated need for technical space missing from the plans is taken into account.

As the building is mainly a one-level solution and spreads over a large area on the plot (almost 8,000 m2), the need for foundation and sub-floor structures will also increase. The building must be built on long-driven piles, and therefore the need for piling is also greatest in this option.

The extensive, variably shaped roof structure with shelters will significantly increase the costs of the project. An asymmetric building frame solution with its diagonal wall lines is likely to require on-site casting as a less expensive prefabricated framework cannot be implemented. The ceiling/roof structure will probably have to be built in sections as a prestressed concrete slab, which will increase costs.

The building’s extensive green roof structures are implemented as an inverted roof structure. The structural height of the roof structure is low in relation to the dimensions of the building. There is not enough free space for roof structures or technical routes.

The building’s surrounding shelter structures on the side towards the river, entrance and outdoor exhibition space also significantly increase the costs of the project, as their scope is very large. Due to the shelter structure that extends above the river, it would be necessary to make a long extension towards the river, the implementation of which would be particularly challenging from a structural point of view and may become very significant in terms of costs, depending on the way port structures are implemented.

Factors that increase the costs of the Squāma proposal include the extensive spread of the building on the plot and the tall ceiling/roof structures with copper shingles. The scope of the facilities corresponds to an estimated 50 m (net internal area) higher than requested in the competition programme, if the estimated need for technical space missing from the plans is taken into account.

As the building is mainly a one-level solution and spreads over a large area of the plot (almost 7,000 m2), the need for foundation and sub-floor structures will also increase. The building must be built on long-driven piles and therefore the need for piling is relatively high in this alternative.

However, the height of the building facilities is considerably taller than requested in the competition programme. The minimum free height of the exhibition and lobby spaces is 5 metres in the competition programme, while in the proposal the free height of these spaces and many other spaces is approximately 14-15 metres. Tall spaces cause considerably more extensive roof structures than the norm. In addition, a wooden element with a coppershingle clad surface is significantly more expensive than conventional roof structure solutions.

Kilpailun ratkaisu 7

Deciding on the winner

Päätös palkintojen jakamisesta

Huolellisen perehtymisen ja harkinnan jälkeen, viitaten arvostelupöytäkirjassa olevaan yleisarvosteluun ja ehdotuskohtaisiin arvosteluihin, tuomaristo päätti yksimielisesti jakaa palkinnot ja lunastukset seuraavasti:

1. palkinto 70.000€:

Squāma (294)

Jaettu 3. palkinto 37.500€: Nousu tyrskykallioille (247)

Jaettu 3. palkinto 37.500€: Airut (394)

Lunastus 10.000€: Delorean (209)

Lunastus 10.000€: Poetic Natures (355)

Lunastus 10.000€:

Aura (364)

Tuomaristo päätti antaa kunniamaininnat ehdotuksille:

Talas (02)

Kumulus (28)

Khronos (61)

Muistipalatsi (173)

Maininki (196)

Skopeo (258)

Matkustaja (266)

Epookki (1) (267)

425282 (280)

Virta (343)

Palkkiot laitetaan maksuun Suomen Arkkitehtiliiton kautta. Palkintojen yhteissumma on 175.000 euroa.

The decision on awards

After careful reviews and consideration, and referring to the overall review and suggestionspecific reviews in the evaluation minutes, the jury unanimously decided to allocate the prizes and buyouts as follows:

1st prize €70,000: Squāma (294)

Shared 3rd prize €37,500: Nousu tyrskykallioille (247)

Shared 3rd prize €37,500: Airut (394)

Purchase EUR 10,000: Delorean (209)

Purchase EUR 10,000: Poetic Natures (355)

Purchase EUR 10,000: Aura (364)

The jury decided to give honourable mentions to the following proposals:

Talas (02)

Kumulus (28)

Khronos (61)

Muistipalatsi (173)

Maininki (196)

Skopeo (258)

Matkustaja (266)

Epookki (1) (267)

425282 (280)

Virta (343)

The

Tuomariston suositukset jatkosuunnitteluun

Tuomaristo tekee suosituksen jatkotoimenpiteiksi kilpailun tuloksen perusteella: Jatkosuunnittelutoimeksianto (pää- ja arkkitehtisuunnittelu) on tarkoitus antaa voittaneen ehdotuksen tekijöille, mikäli Turun kaupunki tekee tarvittavat hankkeen jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevat päätökset. Jatkotoimeksianto tehdään hankintalain 40.2 § 8 kohdan mukaisena suorahankintana. Päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja työn sisällöstä tekee Turun kaupunki.

Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus

Tuomaristo hyväksyi ja allekirjoitti arvostelupöytäkirjan sähköisesti.

Jury recommendations for further planning

The jury issues a recommendation on further measures based on the outcome of the competition: Further planning assignments (main and architectural planning) are intended to be commissioned from the creators of the winning proposal if the City of Turku makes the necessary decisions concerning the further planning and implementation of the project. Further assignments are made as direct procurements in accordance with section 40.2 of the Act on Public Procurement and Concession Contracts. The decision on the further planning of the project and the content of the work is made by the City of Turku.

The evaluation report’s signatures

The report was approved and signed electronically by the jury.

Kilpailun

Nimikuorten avaus

Arvostelupöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen tuomaristo avasi palkittujen ehdotusten nimikuoret. Ehdotusten tekijöiksi osoittautuivat seuraavat työryhmät:

1. palkinto 70.000€: Squāma (294)

Tekijät: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Sigge Arkkitehdit Oy

Pekka Mäki, arkkitehti SAFA, FISE erityisen vaativa/ työryhmän vetäjä, vastuullinen tekijä

Muu työryhmä:

Rickard Ramberg, arkkitehti SAFA

Eero Kuokkanen, arkkitehti SAFA

Ville Rajamäki, arkkitehti SAFA

Ilari Viljanen, arkkitehti

Oskar Jantunen, arkkitehtiylioppilas, sisustusarkkitehti AMK,SIO

Tekijänoikeus: Pekka Mäki, Sigge Arkkitehdit Oy

Jaettu 3. palkinto 37.500€: Nousu tyrskykallioille (247)

Tekijät:

Karla Sivula, arkkitehti Safa

Pekka Sivula, arkkitehti Safa

Avustajat: Veikko Leivo

Katja Teinilä

David Gallo

Yousif Abdullah

Ehdotuksen tekijänoikeuden haltijat:

Karla Sivula, arkkitehti Safa ja Pekka Sivula, arkkitehti Safa

Jaettu 3. palkinto 37.500€: Airut (394)

Tekijät:

Ilkka Salminen, arkkitehti SAFA

Riina Palva, arkkitehti SAFA

Jussi Palva, arkkitehti SAFA

Väinö Nikkilä

Tekijänoikeus

Verstas Arkkitehdit Oy

Työryhmä

Otto Autio, arkkitehti

Soile Heikkinen, Arkkitehti SAFA, maisema-arkkitehti

Jukka Kangasniemi, arkkitehti

Leevi Kerola, arkkitehti

Juho Manka, arkkitehti SAFA

Lunastus 10.000€: Delorean (209)

Tekijät:

Playa Arkkitehdit Oy

Veikko Ojanlatva, arkkitehti SAFA

Tuukka Vuori, arkkitehti SAFA

Avustajat:

Sanni Salmi, arkkitehti SAFA

Kari Pöykkö, arkkitehti SAFA

Visualisointi: Nomadd

Tekijänoikeudet: Playa Arkkitehdit Oy

Lunastus 10.000€: Poetic Natures (355)

Tekijät: Cheungvogl

Copyright: Cheungvogl

Opening the envelopes

Following the signature of the evaluation minutes, the jury opened the envelopes containing the award-winning proposals. Proposals were submitted by the following working groups:

1st prize €70,000:

Squāma (294)

Production:

Architectural and main design: Sigge

Arkkitehdit Oy

Pekka Mäki, architect SAFA, FISE, team leader, responsible creator

Working group: Rickard Ramberg, Architect SAFA

Eero Kuokkanen, Architect SAFA

Ville Rajamäki, Architect SAFA

Ilari Viljanen, Architect

Oskar Jantunen, Master of Science in Technology (Architecture), Interior Architecture, University of Applied Sciences, SCIO

Copyright: Pekka Mäki, Sigge Arkkitehdit Oy

Shared 3rd prize €37,500: Nousu tyrskykallioille (247)

Production:

Karla Sivula, Architect SAFA

Pekka Sivula, Architect SAFA

Assistants:

Veikko Leivo

Katja Teinilä

David Gallo

Yousif Abdullah

Copyright holders of the proposal:

Karla Sivula, architect SAFA and Pekka Sivula, architect SAFA

Shared 3rd prize €37,500: Airut (394)

Production:

Ilkka Salminen, Architect SAFA

Riina Palva, Architect SAFA

Jussi Palva, Architect SAFA

Väinö Nikkilä

Copyright:

Verstas Arkkitehdit Oy

Working group:

Otto Autio, architect

Soile Heikkinen, Architect SAFA, Landscape Architect

Jukka Kangasniemi, Architect

Leevi Kerola, Architect

Juho Manka, Architect SAFA

Purchase EUR 10,000: Delorean (209)

Production: Playa Arkkitehdit Oy

Veikko Ojanlatva, Architect SAFA

Tuukka Vuori, Architect SAFA

Assistants: Sanni Salmi, Architect SAFA

Kari Pöykkö, Architect SAFA

Visualization: Nomadd

Copyright: Playa Arkkitehdit Oy

Lunastus 10.000€: Aura (364)

Tekijät:

Aaro Artto arkkitehti SAFA / Arkkitehtityöhuone APRT Oy

tekijänoikeus: Aaro Artto arkkitehti SAFA Arkkitehtityöhuone APRT Oy

Kunniamaininta: Talas (02)

Työryhmä:

Anssi Kankkunen, Arkkitehti SAFA

Panu Härmävaara, Arkkitehti SAFA

Hilla Rudanko, Arkkitehti SAFA

Sara Soimasuo, arkkitehtiylioppilas

Tekijänoikeuden haltija: Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy

Kunniamaininta: Kumulus (28)

Tekijät:

Anssi Lassila, arkkitehti, professori, M.Sc (OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE)

Otto Heinonen, arkkitehti M.Sc (tmi Otto Samuli Heinonen)

Muu työryhmä: Iida Hedberg, arkkitehti M.Sc (OOPEAA)

Isaac Edmonds, arkkitehti M.Sc (OOPEAA)

Avustaja: Silvia Kostolanská, arkkitehti yo. (OOPEAA)

”Kumulus” arkkitehtisuunnitelmien

tekijänoikeus:

Anssi Lassila/ OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Otto Heinonen/ tmi Otto Samuli Heinonen

Kunniamaininta: Khronos (61)

Tekijä:

OSUMA arkkitehdit Oy

Aki Hiltunen, arkkitehti SAFA, TaM

Kunniamaininta: Muistipalatsi (173)

Konseptisuunnitteluarkkitehdit:

Kimmo Lylykangas (Teoksen tekijän prosenttiosuus: 10%)

Erko Luhaaru (Teoksen tekijän prosenttiosuus: 25%)

Jaan Kuusemets (Teoksen tekijän prosenttiosuus: 20%)

José Antonio Pavon Gonzalez (Teoksen tekijän prosenttiosuus: 25%)

José De la Peña Gómez Millan (Teoksen tekijän prosenttiosuus: 20%)

Ryhmittymä/yhteistarjous:

Arkkitehtuuritoimisto Lylykangas

Kimmo Oy (10%)

DAGOpen OÜ (45%)

BAKPAK architects S.L.P (45%)

Kunniamaininta: Maininki (196)

Tekijät:

Heljä Nieminen, arkkitehti SAFA Havu Järvelä, arkkitehti SAFA

Tekijänoikeudet:

Heljä Nieminen, arkkitehti SAFA Havu Järvelä, arkkitehti SAFA

Kunniamaininta: Skopeo (258)

Tekijät: Jouni Karttunen

Purchase EUR 10,000: Poetic Natures (355)

Production: Cheungvogl Copyright: Cheungvogl

Purchase EUR 10,000: Aura (364)

Production: Aaro Artto architect SAFA / Arkkitehtityöhuone APRT Oy

Copyright: Aaro Artto architect SAFA / Arkkitehtityöhuone APRT Oy

Honourable mention: Talas (02)

Team:

Anssi Kankkunen, Architect SAFA

Panu Härmävaara, Architect SAFA

Hilla Rudanko, Architect SAFA

Sara Soimasuo, Master of Science in Technology (Architecture)

Copyright: Architects Rudanko+Kankkunen Oy

Honourable mention: Kumulus (28)

Production:

Anssi Lassila, Architect, Professor, M.Sc (OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE)

Otto Heinonen, architect M.Sc (tmi Otto Samuli Heinonen)

Working group: Iida Hedberg, architect M.Sc (OOPEAA)

Isaac Edmonds, Architect M.Sc (OOPEAA)

Assistant:

Silvia Kostolanská, Master of Science in Technology (Architecture) (OOPEAA)

Copyright: Anssi Lassila/ OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Otto Heinonen/ tmi Otto Samuli Heinonen

Honourable mention: Khronos (61)

Production: OSUMA arkkitehdit Oy Aki Hiltunen, architect SAFA, Master of Arts

Honourable mention: Muistipalatsi (173)

Concept design architects:

Kimmo Lylykangas (Percentage of creator: 10%)

Erko Luhaaru (Percentage of creator: 25%)

Jaan Kuusemets (Percentage of creator: 20%)

José Antonio Pavon Gonzalez (Percentage of creator: 25%)

José De la Peña Gómez Millan (Percentage of creator: 20%)

Group/joint offer: Arkkitehtuuritoimisto Lylykangas Kimmo Oy (10%)

DAGOpen OÜ (45%)

BAKPAK architects S.L.P (45%)

Honourable mention: Maininki (196)

Tekijät:

Production:

Heljä Nieminen, Architect SAFA

Havu Järvelä, Architect SAFA

Aapo Airas

Tekijänoikeudet tekijöillä.

Kunniamaininta: Matkustaja (266)

Tekijät:

Luca Poian Forms (tekijänoikeudet)

Yhteyshenkilö:

Luca Poian, arkkitehti ARB, RIBA

Suunnitteluryhmä:

Luca Poian, arkkitehti ARB, RIBA,

Pääsuunnittelija

Timo Kujala, arkkitehti ARB, SAFA

Anoushae Eirabie

Riccardo Carapellese

Jamie PendleIsik Goren

Sigurjon Ingolfsson

Erikoissuunnittelu: Arup International, rakennesuunnittelu, talotekniikka, kestävä kehitys, paloturvallisuus

Kunniamaininta:

Epookki (1) (267)

Tekijät:

JKMM Arkkitehdit Oy

JKMM Arkkitehdit Oy ja sen perustajaosakkaat omistavat alkuperäisen suunnitelman ja sen tekijänoikeudet

Asmo Jaaksi, arkkitehti SAFA, perustajaosakas

Teemu Kurkela, arkkitehti SAFA, perustajaosakas

Samuli Miettinen, arkkitehti SAFA, perustajaosakas

Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA, perustajaosakas

Gerrie Bekhuis, arkkitehti Kristian Forsberg, arkkitehti

Lars-Erik Mattila, arkkitehti Jenni Salomaa, arkkitehti

Kunniamaininta: 425282 (280)

Names of the designers who prepared the entry: Nima Javidi

Copyright holders of the entry: JA Architecture Studio Inc.

Kunniamaininta: Virta (343)

Tekijät: Juho Pietarila, arkkit. yo Jussi Vepsäläinen, arkkitehti SAFA

Visualisoinnit: Marko Pulli, arkkitehti

Tekijänoikeuden haltijat:

Juho Pietarila ja Jussi Vepsäläinen

Copyright: Heljä Nieminen, Architect SAFA

Havu Järvelä, Architect SAFA

Honourable mention: Skopeo (258)

Production: Jouni Karttunen

Aapo Airas

Copyright: Jouni Karttunen and Aapo Airas

Honourable mention: Matkustaja (266)

Production:

Luca Poian Forms

Copyright: Luca Poian Forms

Contact person:

Luca Poian, Architect ARB, RIBA

Planning group:

Luca Poian, architect ARB, RIBA, Principal Designer

Timo Kujala, Architect ARB, SAFA

Anoushae Eirabie

Riccardo Carapellese

Jamie PendleIsik Goren

Sigurjon Ingolfsson

Special design: Arup International, structural design, building engineering, sustainable development, fire safety

Honourable mention: Epookki (1) (267)

Production: JKMM Arkkitehdit Oy

Copyright: JKMM Architects Ltd and its founding partners

Asmo Jaaksi, architect SAFA, founding partner

Teemu Kurkela, architect SAFA, founding partner

Samuli Miettinen, Architect SAFA, founding partner

Juha Mäki-Jyllilä, architect SAFA, founding partner

Gerrie Bekhuis, Architect

Kristian Forsberg, Architect

Lars-Erik Mattila, Architect

Jenni Salomaa, Architect

Honourable mention: 425282 (280)

Production:

Nima Javidi

Copyright: JA Architecture Studio Inc.

Honourable mention: Virta (343)

Production:

Juho Pietarila, Master of Science in Technology (Architecture)

Jussi Vepsäläinen, Architect SAFA

Visualizations: Marko Pulli, Architect

Copyright: Juho Pietarila and Jussi Vepsäläinen

Toimitus: Jussi Vuori, arkkitehti / SAFA

Ville-Matti Rautjoki, hankepäällikkö / Turun kaupunki

Henna Salonen, museoassistentti / Turun kaupunki

Elli Lehikoinen, vuorovaikutussuunnittelija / Turun kaupunki

Kuvat: Heikki Räisänen, TMK, s. 6,9

Ania Padzik, TMK, s. 11

Muut kuvat Historian ja tulevaisuuden museon kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu

Käännös: Lingsoft Language Services Oy

Oikoluku: Gekko Design

Taitto: Mainostoimisto KMG Turku

Paino: Printworks

Edited by: Jussi Vuori, Architect / SAFA

Ville-Matti Rautjoki, Project Manager / City of Turku

Henna Salonen, Museum assistant / City of Turku

Elli Lehikoinen, Interaction planner, City of Turku

Photos: Heikki Räisänen, TMK, s. 6,9

Ania Padzik, TMK, s. 11

Other photos International architecture competition of the Museum of History and Future

Translation: Lingsoft Language Services Oy

Proofreading: Gekko Design

Layout: Advertising agency KMG Turku

Print: Printworks