Kasvava Turku

Taiteen perusopetus on tavoitteellista, opetussuunnitelman mukaista eri taiteenalojen opetusta. Turussa voi opiskella musiikkia, tanssia, käsityötä, teatteri- ja kuvataidetta. Opetus antaa valmiuksia hakeutua taiteenalan ammatilliseen sekä korkea-asteen koulutukseen. Sofia Koistinen ja Enni Kuisma ovat opiskelleet Manillan Kuvataidekeskuksessa jo vuosia.

Kuvataidekoulussa saa käyttää luovuutta

Kuvataiteen perusopetuksen oppilaat nauttivat erilaisten työtapojen ja tyylien kokeilemisesta.

iirtäminen on näille tytöille tuttua: jo useita vuosia Manillan Kuvataidekeskuksen taidekoulussa opiskelleet Sofia Koistinen, 12, ja Enni Kuisma, 11, ottavat heti pöydän ääreen päästessään kynät ja paperit esiin. Syntyy mangatyylinen ihmishahmo ja kimppu kukkia.

– Rakastan piirtämistä, maalaamista, savitöitä ja yleensä luomista, Sofia sanoo ja Enni on samaa mieltä.

– Tykkään myös kokeilla uusia tekniikoita, Enni lisää.

Tytöt opiskelevat alakouluikäisten Ateljee 1–2 -ryhmässä. Tänä syksynä he ovat tehneet muun muassa savi- ja hiilitöitä sekä maalanneet. Taidehistoriaan on perehdytty tekemällä eri tyylisuuntausten mukaisia töitä.

Ennin suosikki syyskauden töistä oli pop-taiteen tyylinen värikäs kartonkisommitelma. Sofialle savityöt ovat mieluisimpia. Syksyn aikana syntyi esimerkiksi makaava kissahahmo.

– Savitöissä on vain mielikuvitus ja painovoima rajana. Ja tietysti taidot, mutta niissä kehittyy. P

Ennin ja Sofian mielestä kuvataidekoulun opetus on vapaampaa ja tekniikoilta monipuolisempaa kuin koulun kuvataiteen tunneilla. Jotain vaikeaakin on – nimittäin hiilityöt.

– Ne sottaavat kauheasti.

Kaikki työt ovat omia persooniaan Kuvataiteen perusopintoja voi Turussa suorittaa KONSTa Turun Seudun Kuvataidekoulussa ja Manillan Kuvataidekeskuksessa. Kuvataiteen perusopetuksen

Fanni Peltonen aloitti kuvataideopinnot syksyllä.

ryhmissä opetusta on kerran viikossa opetussuunnitelman mukaan. Kotitehtäviä ei ole.

Kuvataidekoulu KONSTan Kuvis 2 -ryhmän oppilas Fanni Peltonen, 8, esittelee savityötä, virtahepoa, joka sai nimekseen Muru. Savityö on ensin muovailtu, sitten poltettu, maalattu ja viimeistelynä lakattu. Muru sai koristeekseen vesikasveja, koska se on vedessä viihtyvä eläin.

– Savityö pitää kaivertaa sisältä ontoksi, ettei se halkea poltossa, Fanni kertoo.

– Tänään piirrettiin gaselli. Ensin maalattiin hopealla ja kullalla, sitten hahmoteltiin gaselli ja viimeisteltiin vahaliidulla ja hiilellä, Fanni näyttää toista työtään.

Luovuudelle on sijaa: kaikki ryhmässä piirretyt gasellit ovat selvästi omia persooniaan.

Fanni aloitti kuvataideopinnot syksyllä, koska piirtää ja maalaa paljon kotonakin. Kuvataideopetus on ollut hänestä kivaa, piirtämistaito on kasvanut ja kotona harrastamiseenkin on tullut uusia ideoita. KONSTan oppilas Paavo Mäkinen, 16, on käynyt läpi jo lähes koko kuvataiteen perusopetuksen. Hänen ryhmänsä tekee nyt teemaopintoihin kuuluvaa keramiikan ja kolmiulotteisten tekniikkojen kurssia.

– Tänä syksynä eräs kiinnostava työ oli paperinen kolmiulotteinen veistos, joka kiinnitetään seinään, Paavo kertoo. Paavo Mäkinen käy taiteen perusopetuksen syventävien opintojen vaihetta.

Häntä kiinnostavat monenlaiset tekniikat ja ilmaisutavat. Esimerkiksi käyttöastioiden tekeminen savesta on ollut mielenkiintoinen projekti.

Paavo opiskelee lukiossa ja koulutyö vie aikaa, mutta kuvataidekoulu tuo hyvää vastapainoa koululle.

– Mukava breikki arkeen, kun saa tehdä jotain luovaa.

TEKSTI JA KUVAT: ELINA TEERIJOKI

Hyviä tuloksia koulupudokkuutta ehkäisevästä pilottihankkeesta

un Toivo aloitti opintonsa Turun ammatti-instituutin kokkilinjalla, hänen opiskelumotivaationsa oli nollassa. Uudet rutiinit, aineet ja vaatimukset tuottivat vaikeuksia. Hän alkoi lintsata, ja rästipino kasvoi.

– Voin rehellisesti sanoa, että minulla oli enemmän poissa- kuin läsnäoloja koko ensimmäisen vuoden ajan, hän kertoo. Toinen vuosi sujui paremmin, mutta kolmannella ongelmat taas jatkuivat. Keskeneräiset kurssit kasaantuivat, samoin tekemättömät tehtävät ja kokeet. Kun opiskelukavereiden opinnot etenivät, omat tuntuivat yhä etäisimmiltä ja lintsaaminen lisääntyi entisestään. Koulupudokkuuden vaara uhkasi. Toivolla oli halu päästä kiinni opintoihin, mutta ajatus kurssien uusimisesta uusien ja vieläpä nuorempien opiskelukavereiden kanssa ei houkutellut.

Keväällä 2019 tuli käänne, kun opinto-ohjaaja Merja Berg tarjosi paikkaa Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy -pilottihankkeessa. K

Toivolle oli itsestään selvää, että tilaisuuteen oli tartuttava. Tuntui turvalliselta tietää, että syksylle olisi konkreettinen suunnitelma. Bergin ja projektityöntekijä Minna Hemgårdin mukaan on tärkeää, että nuoret saavat aikaa valmistautua henkisesti hankkeen alkamiseen.

”Avainsanojamme ovat luottamus ja kohtaaminen” – Haluamme kohdata nuoret niin, että he luottavat meihin, hankkeeseen ja itseensä, sanovat Berg ja Hemgård.

Pilottiprojekti alkoi muutaman viikon opintokokonaisuudella, jossa keskityttiin osallistujien hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin. Tämän jälkeen jokaisella oli henkilökohtainen suunnitelma, joka sisälsi ne tehtävät, jotka tulee suorittaa valmistuakseen.

Nuoret saavat alakohtaista ohjausta sekä ennen kaikkea henkilökohtaista tukea opinnoissa ja ajankohtaisissa ongelmissa. Suunnitelmien pedagogista osuutta jatkaa ryhmänohjaaja Emilia Myllymaa ja henkilökohtainen ohjaus

opinto-ohjaajan, projektityöntekijän, koulupsykologin, kuraattorin sekä ulkopuolisten toimijoiden tuella jatkuu, kunnes tavoitteet on saavutettu.

– Tuemme nuoria kokonaisvaltaisesti. Jos koulumotivaatio puuttuu, saattaa muillakin osa-alueilla olla hankaluuksia. On mahdotonta keskittyä opintoihin, jos elämässä on suurempia ongelmia. Haluamme, että nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa ja omiin mahdollisuuksiinsa positiivisesti. Kaikki tarvitsevat joskus apua, eikä se tarkoita, että tilanne olisi pysyvä, sanoo Hemgård.

Puolen vuoden jälkeen hankkeen alkamisesta seitsemän viidestätoista pilottiryhmän osallistujasta valmistui ja muut osallistujat ovat hyvässä vauhdissa kohti samaa tavoitetta.

On helppo iloita Toivon puolesta, joka vielä syksyllä koki asetetut tavoitteet utopistisiksi, ja nyt ylpeilee hymyilevänä tutkintotodistus kädessään, täyttä vauhtia matkalla kohti työnhakua. On mahtavaa kuulla hänen puhuvan mahdollisista jatko-opiskelusuunnitelmistaan.

Toivon mukaan hankkeen henkilökohtainen suunnitelma toi ryhtiä tekemiseen ja ryhmän pieni koko helpotti keskittymistä. Hän on myös kiitollinen ryhmänohjaajan, projektityöntekijän ja opinto-ohjaajan antamasta henkilökohtaisesta tuesta.

– Toivottavasti kaikki, joille tarjotaan samanlaista mahdollisuutta, ottavat sen vastaan, hän sanoo.

Haastateltavan nimi on muutettu hänen omasta pyynnöstään.

• Lue lisää: turku.fi/pilottiprojektilla-hyvia-tuloksia • Läs mer: turku.fi/sv/fina-resultat-for-pilotprojekt

TEKSTI: ISA HUDD • KUVAT: SONJA SIIKANEN

#turuntekniikka

Opiskelupaikka haussa? Tekniikan koulutuksissa entistä laajempi tarjonta

upsulakkista haalarikansaa näkyy Turun kaduilla ensi syksynä runsaasti, sillä kevään yhteishaussa on tekniikan alan koulutuspaikkoja huomattavasti aiempaa enemmän.

Teekkariudesta haaveileville Turun yliopistossa on neljä diplomi-insinöörin koulutusohjelmaa, joihin otetaan yhteensä 273 opiskelijaa. Åbo Akademissa ruotsinkielisiä DI-aloituspaikkoja on 95. T

Myös Turun ammattikorkeakoulu on lisännyt tekniikan alan koulutuksiaan. Aloituspaikkoja AMK:n tekniikan alan koulutuksiin on kaikkiaan 930. Tarjontaa täydentää Yrkeshögskolan Novia, jossa voi opiskella ruotsiksi tai englanniksi vaikkapa merikapteeniksi tai merenkulkualan insinööriksi.

• Kevään yhteishaku 18.3.–1.4. • opintopolku.fi • studieinfo.fi