2 minute read
Kansainvälinen Turku
Turku vetoaa paluumuuttajiin
Vuosi 2020 oli ensimmäinen pitkään aikaan, jolloin suomalaisten muutto maahan oli vilkkaampaa kuin maasta pois. Koronakriisi on vahvistanut kuvaa Suomen turvallisista ja vakaista oloista, mikä on houkutellut ennätysmäärän etenkin korkeasti koulutettuja paluumuuttajia. Myös Turussa paluumuuttajien määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
Huippuosaajia on palannut Suomeen esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksosta. Töitä on jatkettu etänä, mutta moni on myös löytänyt paikkansa kotimaisen työnantajan palveluksesta tai yrittäjänä. Korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelu ja pitäminen
Turussa on elintärkeää seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta.
Kansainvälinen ja sopivan pieni Turku
Turun yliopiston tutkijatohtori Reetta Humalajoki on yksi Suomeen takaisin muuttaneista osaajista. Suunnitelmissa oli perheen perustaminen, ja Humalajoen mukaan Suomi on siihen parempi paikka kuin Iso-Britannia. Turku valikoitui uudeksi kotikaupungiksi työtarjouksen perusteella. – Olemme brittimieheni ja tyttäreni kanssa sopeutuneet tänne hyvin; Turku on mahtava paikka lapsiperheille. Täällä on tekemistä ja kulttuuria, mutta kaupunki on silti sopivan pieni ja kaikkialle pääsee kävellen. Turku on myös kansainvälinen; olemme ystävystyneet monenmaalaisten ihmisten kanssa, kertoo Humalajoki, joka toivoo voivansa jäädä perheineen kaupunkiin.
Turku houkuttelee aktiivisesti kansainvälisiä osaajia ja kehittää palveluitaan, jotta Turusta löytynyt uusi koti olisi pysyvä.
TEKSTI: VILLE HEIROLA KUVA: MAIJA HURME
Englanninkieliset Welcome to Turku! -tapahtumat tutustuttavat uudet turkulaiset kaupunkiin: • turkukalenteri.fi
Työ, parempi elämänlaatu ja perheen perustaminen houkuttelivat Reetta Humalajoen ja hänen aviomiehensä Jonathon Murphyn muuttamaan Turkuun. Reetan sylissä hymyilee Sofi-tytär.
Uuteen maahan kotoutumisen avain on Aida Bacicin mukaan kielitaito. – On todella tärkeää oppia suomen kieli, että pääsee osalliseksi yhteiskunnasta ja pystyy hoitamaan omia asioitaan.
Turun ammattikorkeakoulu vastaa maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin. Jatkossa Turun AMK tarjoaa enemmän Suomi toisena kielenä -opintoja ja eri kielitaitotasoilla. Suurin muutos tehdään maahanmuuttajaopiskelijoiden MOI-ohjauspalvelun kehittämisellä. MOI tarjoaa ohjausta opintoihin, vertaistukea ja mentorointipalveluja.
Väestöliiton raportissa Kestävän väestönkehityksen Suomi 2020 korostetaan kynnyksien madaltamisen tärkeyttä korkeammin koulutetuille ja suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleville maahanmuuttajille.
Turun AMK:ssa haluamme edistää kaikkien jäsentemme yhdenvertaisuutta ja tunnetta osallisuudesta, kertoo palvelua koordinoiva Turun AMK:n lehtori Tiina Hirard.
Vuoden uusturkulaiseksi valittu Aida Bacic työskentelee Yhdessä-yhdistyksessä toiminnanohjaajana ja opiskelee Turun AMK:ssa sosionomiksi.
Hän haki koulutukseen yhteishaussa, mutta ei päässyt sisään. Kun Turun AMK:sta pyydettiin välittämään maahanmuuttajille tietoa polkuopinnoista, Bacic näki mahdollisuutensa. Polkuopintoihin voi hakea ilman valintakoetta kaksi kertaa vuodessa. Ne koostuvat tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista, jotka suoritetaan tutkinto-opiskelijoiden kanssa.
Bacic pitää työstä ihmisten parissa ja odottaa, että saa tulevaisuudessakin tehdä työtä, josta nauttii. – Kannustan kaikkia hakijoita: älä luovuta kerrasta, hae polkuopintojen kautta opiskelemaan, sanoo Aida Bacic.
• Lue lisää MOI-palvelusta: turkuamk.fi/maahanmuuttajille • Tutustu polkuopintoihin: turkuamk.fi/polkuopinnot
TEKSTI: AINO ALASTALO, SAIJA VANHANEN KUVA: ALMA HADZIC