Kasvitieteilijöiden jalanjäljille Ruissaloon Syödään yhdessä Itämeri puhtaaksi

Kasvitieteilijöiden jalanjäljille Ruissaloon

asvitieteellinen puutarha perustettiin alun perin Iso-Heikkilään 1924. Kun SOK halusi vuokratontin käyttöönsä, Turun kaupunginvaltuusto luovutti vuonna 1955 Ruissalosta 6,5 hehtaarin alueen yliopistolle niin pitkäksi aikaa kuin alue toimisi kasvitieteellisenä puutarhana. Sittemmin ala on kasvanut 23 hehtaariin.

Historiansa alusta saakka puutarha on toiminut tutkijoiden työmaana. Tänä kesänä alueella tutkitaan muun maussa ahomansikan puolustusmekanismeja,

Ulkopuutarhassa 3 000 kasvilajia- ja lajiketta 23 hehtaarin alueella, kuudessa kasvihuoneessa 2 000 lajia ja lajiketta maapallon eri ilmastovyöhykkeiltä. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on yllätyksiä täynnä.

rikkakasvimyrkky glyfosaatin vaikutuksia luonnolle sekä perhosia ja pistiäisiä.

Tutkimuksen rinnalla tärkeä tehtävä on luonnon monimuotoisuuden varjeleminen muun muassa viljelemällä uhanalaisia lajeja.

Korona pakotti sulkemaan keväällä kasvihuoneet, mutta ulkopuutarha on ollut avoinna ja maksutta tutustuttavissa. Puutarhan nettisivujen virtuaalikierros vie katselijan tropiikkiin.

Puutarha jakaa kuvia ja tunnelmia Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön somekanavissa. Syksyn alkuun suunnitellaan jo kiivaasti trooppisiin hyönteisiin ja hämähäkkeihin liittyvää toimintaa. • utu.fi/puutarha

K

Puutarhan juuret ovat lähes yhtä syvällä kuin 100-vuotisjuhlaansa viettävän Turun yliopiston. Ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin 1924 Iso-Heikkilään, sieltä siirryttiin 1956 kaupungin luovuttamalle tontille Ruissaloon.

TEKSTI: ERJA HYYTIÄINEN

KUVA: HANNA OKSANEN

Puutarhan antia on hyödynnetty kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa sekä opinnäytetöissä. Tänä kesänä puutarhalla tutkitaan muun muassa ahomansikan puolustusominaisuuksia.

Yksi lähikalahaasteen kehittäjistä, merilukiolainen Antti Silanterä Itämerellä kurssipurjehduksella 2019.

Syödään yhdessä Itämeri puhtaaksi

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) opiskelijat haastavat kaikki Suomen koululaiset ja kuntalaiset syömään lähikalaa elokuussa Itämeripäivänä. Tempauksella kannustetaan tekemään tekoja Itämeren hyväksi osana arkea vuoden ympäri.

yö Itämeri puhtaaksi -haasteessa eli lähikalahaasteessa on aktiivisen opiskelijaryhmän ja opettajien yhteinen idea. – Aiemmin lukiomme osallistui esimerkiksi taksvärkkityökeräyksellä Roska Roopen hankintaan. Tänä vuonna halusimme tehdä haasteen uudella tavalla ja lukioiden lähikalahaaste syntyi, toisen vuoden merilukiolainen Antti Silanterä taustoittaa.

Idea alkoi lukiohaasteena, nyt mukaan houkutellaan myös muut koululaiset ja kuntalaiset. Lukiolaiset haluavat lisätä suomalaisten ja varsinkin nuorten tietoisuutta, miten tukea Itämerta omassa arjessa. – Autetaan konkreettisesti; syömällä lähikalaa, siivoamalla rantoja tai osallistumalla talkoisiin, Silanterä täsmentää.

Puutarhan nettisivuilta löytyvä virtuaalinen matka johdattaa kulkijat tropiikkiin.

S

Koko Turku mukaan!

TSYKin opiskelijat neuvottelevat Arkean kanssa uusista mahdollisista ruokavaihtoehdoista laajentaa lähikalatarjontaa lukuvuoden ympäri. Itämeripäivänä 27.8. monissa kouluissa tarjoillaan lähikalaa, Turussa silakkapihvejä. – Haluamme aktivoida lähikalaruokakulttuuria meren auttamiseksi. Syömällä lähikalaa fosforia poistuu vesistöistä ja meren rehevöityminen hidastuu. Toivon, että paikalliset ravintolat tarttuvat haasteeseen, ja turkulaiset tukisivat yrittäjiä lounastamalla lähikalaa tarjoavissa ravintoloissa. Jos vuoden aikana syötäisiin yksi lähikala-ateria kuussa, se tarkoittaisi kymmeniä tuhansia annoksia Itämeren hyväksi, Silanterä kannustaa.

• turku.fi/steam-turku/kalahaaste • turku.fi/sv/steam/fiskutmaningen • turku.fi/en/steam-turku/fish-challenge

TEKSTI: SIINA ALARANTA KUVA: C. ALA-NISSILÄ