Näkökulma

Tiina Männistö ­Funk Akatemiatutkija Turun yliopisto

Turku on ollut suuri pyöräily- ja kävelykaupunki – 60 vuotta sitten. Silloin kestävät liikennemuodot olivat kaupunkiliikenteessä enemmistö. Olen tutkinut historiallisesti sitä, miten ja miksi pyöräilyn ja kävelyn osuudet liikenteestä vähenivät. Keskeinen syy on se, ettei niitä arvostettu liikennemuotoina.

Pyöräilyn oletettiin kokonaan häviävän, joten sen tila annettiin autoille. Kävelyä otettiin paremmin huomioon, mutta senkin olosuhteet muuttuivat monella tapaa vaikeammiksi ja epämiellyttävämmiksi kaupunkirakenteen hajautuessa ja moottoriliikenteen lisääntyessä.

Lähde: Vuoden 2021 henkilöliikennetutkimus (HLT 2021) / Traficom.

katutilaan. Lisäksi ne luovat liikenteeseen jatkuvuutta, kun pyöräilijän ei tarvitse miettiä, mille puolelle tietä hän milloinkin siirtyy, Pärssinen kertoo.

Yksisuuntaisia pyöräteitä esitetään rakennettavaksi kiireellisyysluokituksen mukaan, käytännössä usean vuoden aikana. Listan kärkipäässä ovat esimerkiksi Itäinen Pitkäkatu ja Linnankatu.

– Itäisellä Pitkäkadulla on ollut liikenneturvallisuuspuutteita; siellä pyöräilyn edistäminen on tärkeää myös Kupittaan ja itäisen keskustan kehittymisen ja tiivistämisen takia. Linnankadun pyörätiet auttaisivat vähentämään ruuhkia ja konflikteja Läntiseltä Rantakadulta.

Suurimmassa osassa katuja tilaa pyöräilylle saadaan autokaistoja kaventamalla sekä kääntymiskaistoja ja pysäköintipaikkoja poistamalla.

– Autoilun tila vähenee, mutta toki keskustaan pääsee jatkossakin autolla. Autoilua halutaan ohjata tehokkaammin esimerkiksi tietyille sisääntuloväylille.

Asiatonkin oleilu on sallittu!

Kävelyn ja oleilun kehittämisohjelmassa määritetyillä toimenpiteillä pyritään luomaan viihtyisää kävelyja oleiluympäristöä sekä kannustamaan kaupunkilaisia kävelemään enemmän. Ohjelma sisältää myös noin 30 kävelyä ja oleilua kehittävää infrahanketta.

– Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on esimerkiksi Itäisen

Rantakadun ympäristön kehittäminen. Pyöräily pyritään ohjaamaan katutasolle ja ranta osoittamaan kävelylle ja hitaalle liikkumiselle. Alueelle lisätään esimerkiksi penkkejä, oleskelualueita ja kasvillisuutta, Nyman kertoo.

Kävely-ympäristöä kehitetään myös esimerkiksi Yliopistonkadun peruskorjauksen yhteydessä ja Piispankadulla, lisäksi vanhan kaupungin jokirantaan rakennetaan puuttuva osa Aurajoen rantareittiä. Ykköskategoriaan kuuluvat myös esimerkiksi Vartiovuorenpuisto ja Mannerheiminpuisto. Niissä on tarkoitus parantaa muun muassa valaistusta sekä lisätä pienpeli-, oleskelu- tai piknik-alueita.

– Tavoitteena on myös esimerkiksi suojateiden turvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Kävelyyn kannustetaan myös kampanjoiden kautta ja lisäämällä vaikkapa tiedotusta jo olemassa olevista kävelyn teemareiteistä. Myös kesäkatutoiminta vakiinnutetaan. Ainakin vuonna 2023 ja 2024 kesäkatu löytyy viime vuoden tapaan Kristiinankadulta.

– Kesäkadusta on tullut hyvää palautetta myös alueen yrittäjiltä. Uskomme muutenkin, että mitä enemmän keskustassa kävellään, vietetään aikaa ja kohdataan toisia ihmisiä, sen parempi kaikille kaupunkilaisille, Nyman muotoilee.

TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI KUVAT: EELIN HOFFSTRÖM-CAGIRAN JA TUOMAS TUNNELA

Tilanteen parantaminen on mahdollista, mutta ei ilman päättäväisiä toimia. Vaatii tahtoa ja työtä, jotta omin voimin liikkuville saadaan taas luotua jatkuvat ja sujuvat reitit, selkeä ja turvallinen tila sekä miellyttävä liikenneympäristö.

Sanna Ojajärvi Kehittämispäällikkö Fiksusti kouluun ­

Pyöräilykuntien verkosto

Upeaa, että kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita lähdetään Turussa kehittämään. Houkuttelevat, sujuvat ja turvalliset reitit ovat tärkeitä esimerkiksi kouluun kulkeville lapsille ja nuorille.

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti, monipuolisesti ja reippaasti tunnin päivässä. Lisää liikettä saataisiin helposti koulumatkoista: kolme neljästä peruskoululaisesta asuu alle kolmen kilometrin päässä koulusta, ja 90 prosentilla matka on alle viisi kilometriä.

Turkuun suunnitellaan lisää yksisuuntaisia pyöräteitä, joita perustellaan turvallisuudella ja tilatehokkuudella. Toivottavasti Turun keskustan tulevia reittejä voivat polkea myös pyöräilyä harjoittelevat esikoululaiset ja itsenäisesti kulkevat pienet koululaiset.

Matalat ajonopeudet, turvalliset risteykset ja riittävän leveät, autoliikenteestä erotellut väylät lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta. Kaupunkikeskustaan tarvitaan pyöräreittejä, jotka ovat kaikille sujuvia, turvallisia ja turvallisen tuntuisia.

Turussa on monia kävelyyn soveltuvia, valmiita ulkoilureittejä ja -polkuja