ILMIÖPOHJAINEN KIELENOPPIMINEN JA SEN ARVIOINTIKEINOT
Oulu 30.03.2015 Joanna Ovaska
ILMIÖPOHJAISUUDESTA •
aina opetussuunnitelmaan perustuvaa
•
valitun tai annetun ilmiön tutkimista eri näkökulmista
•
ainerajoja ylittävää ja yhdistävää, kokonaisuuteen pyrkivää
•
haastavaa, mutta mahdollista kurssimuotoisessa lukiossa
•
ilmiö valitaan yhdessä tai sen äärelle ohjataan @joannaovaska
MISSÄ SINÄ SEISOT?
@joannaovaska
OPS 2014 Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen _____________ tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi __________________________________. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen ___________ että ____________ koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan __________________________ ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen __________________ voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen
@joannaovaska
OPS 2014 Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen
@joannaovaska
OPS 2014 Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm: • rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti • jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi • toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja • suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja • muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia • kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.
@joannaovaska
KIELI VÄLINEENÄ
@joannaovaska
KIELI ILMIÖSSÄ hyöty on tuttua kielikylpyopetuksesta kieli nivoutuu mihin tahansa – on väline kieli välineenä osa monilukutaitoa ilmiön äärelle myös kulttuurin kautta kieltä sekä ilmiön sanoittamiseen että sisältöjen analysointiin ruotsissa helppoa kaksikielisyyden ja Pohjoismaiden kautta edistyneillä erilliset oppiaineet tutuiksi kielen avulla, esim. englanti tieteen kielenä
@joannaovaska
VAPAUDEN ÄÄRELLÄ Mihin suuntaan? Näkökulma? Mitä taitoja/tietoja tarvitaan? Oppiaine? Mihin voisit erityisesti syventyä? Kuka yhteistyökumppaniksi? Mitä ja miten dokumentoidaan?
@joannaovaska
SÄHKÖISEN MATERIAALIN TUOTTAMISEN JA JAKAMISEN HELPPOUS
@joannaovaska
VAATII AIKAA JA YHTEISTYÖTÄ @joannaovaska
PAINO POIS LOPPUARVIOINNISTA Ilmiöpohjaisen oppimisen painotus on aina prosessissa. Kielenoppimisessa etusijalla ovat: viestintä kulttuurin tuntemuksen painotus oppijan kyky osoittaa osaamisensa eri tavoin ryhmätyötaidot
@joannaovaska
”luonto, elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet… …ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua erilaisissa teksteissä” – Opetussuunnitelma RUB5
@joannaovaska
MITÄ ARVIOIDAAN? Miten kielen eri osa-alueet näkyvät? Mitä erilaisia osatehtäviä on? Miten kokonaisuus ja prosessi syntyvät? Miten oppijan omistajuus ja osallisuus näkyvät? Miten vaatimuskriteerit ovat selvillä?
@joannaovaska
MITEN ARVIOIDAAN? •
Arviointi suunnitellaan ensimmäisenä.
•
Arviointi on opetussuunnitelmaan perustuvaa ja läpinäkyvää.
•
Kielen eri osa-alueet huomioidaan, vaikka kullakin kurssilla on omat painopisteensä.
•
Erityisesti kielitaidon ollessa vielä rakenteilla työskentely perustuu pienempiin osatehtäviin.
•
Osatehtävistä syntynyt kokonaisuus ja prosessi, joka on arvioinnin kohteena – ei pelkkä tuotos.
@joannaovaska
ERILAISIA OSATEHTÄVIÄ?
@joannaovaska
ILMIÖN SANOITTAMINEN •
sanoittaminen
•
(kuvallinen) miellekartta
•
sanaperheet
•
vastakohdat
•
valokuvien tekstitys
•
kääntökortit
•
lyhyet runot
•
kysymys & vastaus -parit
•
animaation tms. avulla interjektiot, fraasit
@joannaovaska
YMMÄRTÄMINEN •
tekstien vertailu eri kielillä
•
referaatti kohdekielellä/äidinkielellä
•
kohdekielisen tekstin väliotsikointi
•
asian esittäminen TV-juontajan roolissa
•
videon tekstitys
•
muille ryhmäläisille omasta tekstistä tehtävät harjoitukset:
•
=> sisältökysymykset, monivalinta, yhdistä otsikko ja kappale
@joannaovaska
TUOTTAMINEN Suppeassakin mediatuotannossa kieli asettaa myös omat rakenteelliset vaatimuksensa, jotta viesti saadaan ymmärrettävästi jaettua. Lähestymiskulma on valittava oppijoiden tason mukaan: eli ohjataan siihen, mihin kukin oppija ryhmänsä voimalla pystyy. Esimerkiksi kuvan voimalla saa kompensoida kielellistä horjuvuutta ja saadaan tuettua monilukutaitoa.
• • • • • •
kysymykset, tiivistelmät ym. perinteiset kirjoitelmat aiheesta tehty haastattelu, argumentointi päivitykset, blogikirjoittaminen sarjakuvat, animaatiot, kuvakokoelmat, videot hahmon roolissa erilaiset tehtävät ja draama yhteinen verkkolehti
@joannaovaska
KIELEN TARKASTELU • •
• • • •
käytetään toisen oppiaineen (jo tuttuja) sisältöjä vieraalla kielellä itse etsittyjen autenttisten tekstien ymmärtämistä ja analyysia => luettele verbejä, pronomineja => etsi konjunktioita, tutki lauseita rakenteiden sanastollistaminen => kääntökortit konjunktioista, adverbeistä jne. tekstien persoonan / aikamuodon / lausetyypin muuttaminen elaborointi tietyn rakenteen kera
@joannaovaska
RYHMÄTYÖTAIDOT • • • •
• •
pyynnöt, kysymykset, kehotukset kerätään yhdessä laitetaan seinälle / kaulaan roikkumaan jatkuvan itse-/ vertaisarvioinnin kohteena argumentointitaidot helposti laajennettavissa
@joannaovaska
OPPIMISPÄIVÄKIRJA Oppimispäiväkirja on loistava tapa huomata omaa etenemistä ja erilaista työskentelyä tai sen puutetta. Erityisesti kielet vaativat säännöllistä työskentelyä, joten oppimispäiväkirjaan on hyvä jo alkuun opastaa tekemään vaikka pieniäkin merkintöjä monta kertaa viikossa. Oppimispäiväkirjaa voi tuottaa äidinkielellä tai kohdekielellä, mutta sen sisältöjä ei ole tarkoitus käyttää suoraan arviointiin, vaan se voi toimia hyvänä apuvälineenä itsearvioinnissa ja loppuarviointikeskustelussa.
omistajuuden ja osallisuuden kulmakivi tavoitteiden, tekemisen ja oppimisen raportointi ”työpäiväkirja” ohjaajaa varten kertoo, mitä oppisisältöjä on otettu haltuun ja miten hyvä tuki loppuarviointikeskustelua varten äidinkielellä / kohdekielellä
@joannaovaska
PORTFOLIO rakentuu eri osatehtävistä (kielisalkku) osatehtäviin voidaan ohjata tai antaa vaihtoehtoja portfolion vaatimuksena voi olla: A. (väli)palautusten tiukka aikataulu B. yksi mindmap, yksi haastattelu, kaksi videota etc. C. toisen oppijan kommentit D. open kommenttien pohjalta tietyt toimenpiteet • oppimispäiväkirja voi olla osana portfoliota • estää tehtävien pirstaloitumisen • pohjana esim. ”loppukoetta” varten • • •
@joannaovaska
MITÄ JOS EI LOPPUKOETTA? @joannaovaska
LOPPU”KOE” • • • • • • • •
lähtökohtana itsearviointi ja saatu palaute verrataan alkulähtökohtaan, ei muuhun ryhmään arviointikeskustelu lisänäyttönä esim. kielellistä tuotosta portfolion pohjalta esim. => pura mindmap esitelmäksi => kerro suullisesti etukäteen annetusta otsikosta pari- / ryhmäkoe? oman oppimisen kaaren arviointi kaiken näytön pohjalta
@joannaovaska
HAASTEITA •
ajankäyttö erilaista
•
arviointi oltava näkyvää koko opintojakson ajan
•
ei kaikille kaikkea samaa testausta
•
irti tekstipainotteisuudesta => kohti monilukutaitoa!
•
tekniikka tai sen puute eivät saa rajoittaa
@joannaovaska
HUOMIOITAVAA • • • • • • • • • •
pyrkimyksenä workflow ja prosessi, ei irtonaiset tehtävät alkupään tehtävät uuden toiminnan avuksi lopussa pelillisyys innostaa => esim. oman hahmon luominen oppijat etsimään ajankohtaisia materiaaleja, videoita ym. oppimista tukevaa arviointia annettava koko ajan => punnittava tarkoin aikataulutus ja vapaus ei korjaamista korjaamisen takia => omaan ajatteluun ohjausta: mieti seuraavia seikkoja => tukee yksilöllisen opetuksen mallia
@joannaovaska
ARVIOINNIN ON OLTAVA JATKUVAA, NÄKYVÄÄ JA JOUSTAVAA
@joannaovaska
MITEN HALUAISIT ARVIOIDA?
ARVIOINTIKRITEERIT • •
kriteerien oltava koko ajan läsnä => ei kielen virheettömyyden taakkaa, vaan paino viestinnällä ja tilanteeseen sopivuudella, esimerkiksi: • 1/3 monipuolisuus, 1/3 tilanteeseen sopivuus, 1/3 esitys
•
kouluarviointiin avuksi esim. osatehtävien kolmiportainen jako: • 5 = tehtävä on suoritettu • 7 = osoittaa jonkin verran osaamista • 9 = osoittaa paljon osaamista
• •
harkintaa: esim. animaation tai mindmapin kriteeri? sanamäärien sijaan ajatusten esittämisiä, erilaisia tuotoksia
@joannaovaska
KOKONAISARVIOINTI Kokonaisarviointi perustuu esimerkiksi: • 1/3 portfolio ja oppimispäiväkirja • 1/3 itse- ja vertaisarviointi • 1/3 muu näyttö (esim. pistarit tms.)
POHDITTAVAA Muita arviointiratkaisuja? Yhteydet muihin aineisiin? Aikataulun laatiminen?
@joannaovaska
KUINKA PALJON ANALYYSIA JA KIELEN TARKASTELUA TARVITAAN?
@joannaovaska
KIELI VÄLINEENÄ EI RIITÄ •
kielen käyttömahdollisuuksia liian vähän ja tarvitaan lisäksi vieraskielisen materiaalin analyysia
•
=> merkitystä kantavat erot muihin osattuihin kieliin verrattuna
•
apuvälineiden, käännöskoneiden, digitaalisten sanakirjojen ja puheentunnistuksen käsillä ollessa ohjattava tunnistamaan muun muassa mekaanisen kääntämisen tuottamat ongelmat @joannaovaska
”Opettajan tehtävänä on tarjota aikaa” – opettaja blogissaan –
LINKKEJÄ •
ILMIÖOPPIMISEN OPAS 2
•
ILMIOPPI-BLOGI
•
KOHTI AUTENTTISTA OPPIMISTA -KIRJOITUS
•
MULLISTUS JOKAISEEN KOULUUN!
Joanna Ovaska kouluttaja, opettaja, FM 05059484313 joanna.ovaska@gmail.com twitter.com/joannaovaska
Kiitos.